Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Ilmari Nurminen sd) | Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys syntyvyyden edistämisestä (Hilkka Kemppi kesk) | Suullinen kysymys syntyvyyden edistämisestä (Alviina Alametsä vihr) | Suullinen kysymys vesihuoltolain uudistuksesta (Laura Meriluoto vas) | Suullinen kysymys vesihuoltolain uudistuksesta (Petri Huru ps) | Suullinen kysymys vientivetoisesta palkkamallista (Tere Sammallahti kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla on aloitettu lukuisia yt-neuvotteluja. Te leikkaatte hoitotakuusta ja vaikeutatte ihmisten hoitoonpääsyä. Vanhuspalveluita heikennetään, lääkärikäynnit kallistuvat, sairaaloita suljetaan, ja rahaa sekä tekijät siirretään yksityiseen terveydenhuoltoon. Tähän Orpon hallituksen arvovalinnat ja säästöt ovat johtaneet. Näiden toimien seurauksena luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on romahtanut, eikä ihme, sillä esimerkiksi selkäleikkaukseen voi joutua odottamaan tuskissaan jopa vuoden.

Hallituksen terveyspolitiikassa on yksi suunta: julkista terveydenhuoltoa kurjistetaan, ja yksityiselle terveysbisnekselle on luvassa voittoja. Ministeri Juuso, te teette nyt 130 miljoonan euron leikkauksen hoitoonpääsystä. Se vastaa neljäsosaa terveyskeskuslääkärien määrästä. Miksi vaikeutatte ihmisten hoitoonpääsyä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuli aika paljon syytöksiä nytten minua ja hyvinvointialueita kohtaan, mutta korjaan ainakin yhden syytöksen: yhtään sairaalaa ei olla lakkauttamassa. Tämä oli täysin väärä tieto. [Välihuutoja] Se, että hyvinvointialueita koskevia säädöksiä ja velvoitteita muutetaan, on toive, mikä on enimmäkseen tullut hyvinvointialueilta itseltään — tehdään norminpurkua ja helpotetaan heidän työtänsä. Ja muistetaan koko ajan, että hyvinvointialueet saavat ensi vuonnakin 2,2 miljardia euroa lisää rahaa. Tarkoituksena tietenkin on, ja haluamme, että kaikki ihmiset saavat hoitoa, mutta jossakin tulee kustannuskatto vastaan, eli meidän täytyy pystyä jarruttamaan niitä nousevia kustannuksia, ihan kuten sote-uudistuksen yksi tavoite oli, että hillitsemme kustannusten kasvua. Te puhutte leikkauksesta, mutta samalla me annamme sinne aika paljon lisää rahaa. [Välihuutoja — Krista Kiuru: Ette te anna! Nyt tuli kyllä väärä totuus! Tämä pitäisi kyllä saada korjattua! — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri, te ette selvästi kanna vastuuta ihmisten hoitoonpääsystä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] koska pidennätte hoitoonpääsyä kolmeen kuukauteen. Eikä se yksissään riitä: samalla te teette valtavat korotukset asiakasmaksuihin vuodenvaihteessa. Lääkärikäynnin hinnat nousevat 22 ja puoli prosenttia, poliklinikkamaksut nousevat 45 prosenttia. Nämä nostot ovat täysin irtaantuneita todellisuudesta, koska meillä on jo nyt 440 000 asiakasmaksua perinnässä.

Ministeri Juuso, jopa HUSin lastensairaalasta on viestitetty, että niiden perheiden osuus on kasvanut, joiden sairaalamaksut joutuvat perintään. Sairaiden lasten vanhemmatko ulosottoon? Me emme hyväksy tällaista ihmisten nöyryyttämistä, emmekä tätä äärimmäisen hädän sivuuttamista. Ministeri Juuso, hoitoonpääsy on jokaisen suomalaisen oikeus. [Puhemies koputtaa] Ymmärrättekö te, että näin merkittävät maksujen korotukset ovat monelle este päästä hoitoon?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden heikko tilanne tarkoittaa, että meidän täytyy pyrkiä jarruttamaan julkisen talouden kustannusten kasvua. Tämän tiedätte kaikki. Asiakasmaksujen korotukset ovat yksi viime kevään kehysriihessä päätetyistä toimista, jolla säästämme 150 miljoonaa euroa. Se on kuitenkin vain maksimimaksu, mitä voidaan periä, ja huomautan myöskin, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus kohtuullistaa näitä maksuja, mikäli potilaan maksukyky on niin huono, että hän ei näitä pysty maksamaan. Eli kyllä tässä edelleenkin on ihan mahdollista ja kaikilla on oikeus ja he pääsevät kyllä hoitoon. Nämä maksuthan laskutetaan jälkikäteen, eli tämä ei estä kenenkään hoitoonpääsyä. Mutta niistä jälkikäteismaksuista, mitä tulee, totta kai pitää pystyä hyvinvointialueiden kanssa neuvottelemaan, ja ihan viimesijaisesti toimeentulotukena ne saadaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hoitotakuun romuttaminen on älytöntä politiikkaa. Tämä hallituksessakin täytyi huomata viimeistään hoitotakuun heikentämistä koskeneella lausuntokierroksella, jonka palaute oli lähes pelkästään kriittistä. Ainoastaan viisi lausunnonantajaa 96:sta kannatti perusterveydenhuollon hoitotakuun löyhentämistä. Marinin hallituskauden päätös, jolla hoitotakuu on kiristynyt jo kahteen viikkoon, on toiminut. Kun te nyt teette virheen ja viette hoitotakuun kolmeen kuukauteen, te tosiaan viette samalla pois 121 miljoonaa euroa hyvinvointialueilta, mikä vastaa noin yhtä neljäsosaa nykyisten terveyskeskuslääkärien määrästä. Kysyn vielä kerran ministeri Juusolta: miksi te heikennätte ihmisten hoitoonpääsyä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Myöskin tämä hoitotakuun palautus kolmeen kuukauteen on viime kevään kehysriihen päätöksiä, jonka perusteella säästämme 96 miljoonaa euroa. Tämä teidän mainitsemanne luku oli väärin, koska olemme sulkeneet pois tästä alle 23-vuotiaat, eli heillä pysyy edelleenkin 14 vuorokaudessa.

Painotan tässä myöskin sitä, että hoitoonpääsy on parantunut pitkälti sen vuoksi, että erilaisia digitaalisia ja etävastaanottoja on otettu käyttöön. Niiden osalta en usko, että niitä otetaan pois käytöstä, vaan toivon tietysti, että ihmiset edelleenkin pääsevät hoitoon.

Tässä täytyy muistaa se, että kun hyvinvointialueilla on paremmat mahdollisuudet tehdä priorisointia ja päättää sillä perusteella, kenellä on kaikista kiirein tarve päästä sinne hoitoon, he myöskin pystyvät satsaamaan juuri näiden hoidon jatkuvuuteen ja vaikuttavuuteen eri tavalla — eli ei tarvitse keskittyä pelkästään siihen, että joka ikisen on päästävä sen kahden viikon sisällä, vaan voidaan katsoa, mikä on se hoidon tarve.

Palaamme tässä vähän reilun vuoden takaiseen tilanteeseen, eikä meillä silloinkaan ollut mitään hätää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa ministeri, arvoisa puhemies! Puutun aluksi siihen, että kyllä budjettikirjan sivulla 330 on kaksi eri riviä: toisessa lukee miinus 96, sen alapuolella miinus 25 hoitotakuusta pois, eli yhteensä 121 miljoonaa, aivan kuten edustaja Berg tässä äsken sanoi. [Välihuutoja]

Minun varsinainen kysymykseni koskee sitä, että Suomessa on varsin hyvä työterveyshuolto, ja me sosiaalidemokraatit kannatamme sitä. Se on maksutonta käyttäjille. Meillä täällä eduskunnassa se taitaa olla maan parasta tasoa, ja kiitos siitä. Mutta 3,6 miljoonaa suomalaista on työterveyshuollon ulkopuolella. Me haluaisimme, että myös heillä olisi yhtä hyvä perusterveydenhuolto kuin on työterveyshuolto, eli monipuolista, ennaltaehkäisevää ja maksutonta. Miksi te ajatte linjaa, jossa rahat otetaan pois, juuri ne rahat, jotka on ajateltu sinne hyvinvointialueille tähän perusterveydenhuoltoon? Olette usein sanonut, että se raha on yleiskatteellista. Niin se on, mutta hallituksella on kaksi kovaa keinoa: laki ja raha, eli hoitotakuulaki ja siihen annettava lisärahoitus, joilla tämä asia voitaisiin panna kuntoon. [Puhemies koputtaa] Miksi peruutatte juuri tämän kohdan sieltä hyvinvointialueiden rahoituksesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä me kaikki varmasti toivomme sitä, että kaikilla Suomen kansalaisilla olisi yhtä hyvä pääsy terveydenhuoltopalveluihin kuin työtä tekevillä työterveyspalveluihin. [Välihuutoja] Julkisella puolella meidän täytyy tunnustaa, että kustannukset kasvavat räjähdysmäisesti ja meillä on myöskin pulaa lääkäreistä, useista eri erikoislääkäreistä on pulaa ja hoitotyöntekijöistä on pulaa. Tämä asettaa tälle toiminnalle omat haasteensa.

Me yritämme totta kai parantaa tilannetta, ja yksi tällainen tuleva uudistus, mistä ministeri Grahn-Laasonen on juuri tiedottanut, on se, että me tulemme tuomaan yli 65-vuotiaille mahdollisuuden päästä yksityislääkärille samalla asiakasmaksulla kuin on julkisen puolen omavastuumaksu. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Hyvät edustajat, pyydän välttämään ylenpalttista hälinää silloin, kun ministeri vastaa hänelle esitettyihin kysymyksiin. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hoitotakuun keventäminen saattaa luoda mahdollisuuksia kehittää nykyistä enemmän hoidon laatua ja suunnata voimavaroja palvelujärjestelmää eniten tarvitsevien hoidon saatavuuteen ja laatuun. Asiantuntijat ovat kuitenkin jo arvioineet, ettei tämä toteudu, jos hoitotakuun keventäminen kytketään perusterveydenhuollon lisäsäästöihin, jotka ovat hyvinvointialueiden raakaa todellisuutta tänä päivänä. Lääkäriliitto on ehdottanut omalääkärimallia vaihtoehtoiseksi tehostamistoimenpiteeksi. Oulussa on Tuiran kaupunginosassa toteutettu omalääkärimallia niin menestyksekkäästi, että puhutaan Tuiran ihmeestä. Arvoisa ministeri Juuso, missä vaiheessa omalääkärimallin valmistelu on ministeriössä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet voivat itse ottaa käyttöön omalääkärimalleja ihan haluamassaan tahdissa. Viimeisin omalääkärimallin käyttöönotto on tapahtunut Kainuun hyvinvointialueella, ja pisteet siitä. Meillä on myöskin tarkoitus vielä tehostaa omalääkärimallin käyttöönottoa osoittamalla osa Kela-korvauksiin tarkoitetuista varoista omalääkärimallikokeiluihin ja pilotteihin, ja senkin on ministeri Grahn-Laasonen eilen tiedottanut.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä jää oikeastaan sanattomaksi. [Välihuutoja ja naurua oikealta — Puhemies koputtaa] Te, ministeri Juuso, olette vastuussa siitä, että te varmistatte Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyden niin, että ihmiset pääsevät hoitoon. Mitä te nyt eduskunnalle esitätte? Te esitätte, että 3 200 lääkäriä vähemmän olisi jatkossa töissä, niin että hoitoonpääsy merkittävästi tosiasiassa vaikeutuu. Se on neljännes meidän lääkärikunnasta. Kysynkin: miten te voitte esittää tällaista? Ei auta yhtään, että sanotaan, että Grahn-Laasonen puuhailee lisärahoituksen saamista yksityiseen järjestelmään. Te olette vastuussa tästä kysymyksestä. Miksi te esitätte hoitoonpääsyn vaikeutumista tällä tavalla ja vielä puolustelette sitä, että tämähän ei merkittävästi muuta tilannetta reilun vuoden takaiseen? Minusta se on käsittämätön argumentti teiltä, jonka pitäisi tuntea järjestelmä ja hoitoonpääsyn heikentämisen vakavuus. [Puhemies koputtaa] Tämä on vakava kysymys, ministeri. Minä kysynkin nyt teiltä: [Puhemies koputtaa] miten te kehtaatte esittää tällaista ja vielä kertoa, että te olette lisäämässä ensi vuodelle rahaa, kun te ette ole niin tekemässä? [Eduskunnasta: Hän meni ihan sanattomaksi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Nyt minuutti on käytetty. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä menee oikeasti ihan sanattomaksi, kun kuuntelee näitä syytöksiä. Ymmärrän kyllä, että edustaja Kiuru puolustaa viime kaudella itse tekemäänsä hallituksen esitystä. [Välihuutoja] Viime kaudella saimme perinnöksi useita hallituksen esityksiä, joita valtiontalous ei kerta kaikkiaan kestä, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] eikä meidän hoitohenkilöstön puute ja lääkäreiden puute mahdollista kaikkea sitä, mitä viime hallituksessa toivottiin. On aivan selvää, että meidän tulee seurata hoitoonpääsyn tilannetta koko ajan, ja me seuraamme useita eri indikaattoreita, mitkä liittyvät hyvinvointialueisiin. Pidämme silmät ja korvat auki, koska riittävät palvelut on turvattava.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätökset hoitotakuun höllentämisestä ja perusterveydenhuollon rahoituksen leikkauksista vaarantavat kansalaisten yhdenvertaisen hoitoonpääsyn, mikä on todella vakava kokonaisuus — kivut ja vaivat kun eivät jonottamalla katoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hoitoonpääsy on parantunut hyvinvointialueilla hoitotakuun tiukentamisen seurauksena, mutta tämän myönteisen kehityksen hallitus nyt katkaisee. Hoitoonpääsyn määräaikojen romuttaminen terveydenhuollossa antaa signaalin, että perustason palveluiden kehittämistä ei pidetä enää prioriteettina. Kysyisinkin, ministeri Juuso, teiltä: kuinka hallitus varmistaa, että hyvinvointialueet pystyvät edelleen takaamaan sujuvan hoitoonpääsyn ja hoidon jatkuvuuden, kun leikkaukset vaarantavat palvelujärjestelmän kyvyn vastata kansalaisten tarpeisiin ja lisäävät samalla inhimillistä kärsimystä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa koko ajan hoitoonpääsyä erilaisilla indikaattoreilla. Meillä on myöskin valvontaviranomaiset eli Valvira ja aluehallintovirastot, jotka tekevät oman osuutensa tässä työssä. On meidän kaikkien etu, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat tyydyttävästi ja ihmiset pääsevät hoitoon, ja hallitus ilman muuta myöskin tähtää tähän tavoitteeseen. Samaan aikaan meidän täytyy myöskin muistaa tämä kustannusten hillinnän tavoite. Meidän täytyy suhteuttaa palvelut siihen, että meillä on todella kova pula lääkäreistä ja vuokralääkäreitä halutaan vähentää ja näin poispäin, eli asiaa täytyy tarkastella kokonaisvaltaisesti. Mutta tavoite ja tahtotila on ilman muuta se, että ihmiset saavat hoitoa silloin, kun he tarvitsevat, ja parasta mahdollista, mitä Suomi voi tarjota.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Terveys on suomalaisille tärkeä asia. Se käy ilmi kaikista kyselyistä. Suomalaiset arvostavat sitä, että he pääsevät ajoissa hoitoon. Hoitoonpääsy on se kaikkein keskeisin asia, josta te, ministeri Juuso, olette vastuussa. Mutta mitä on tapahtumassa? Kun katsomme tosiasioita, niin teiltä on tulossa kaksoisisku nimenomaan hoitoonpääsyyn. Ensinnäkin te romutatte toimivan hoitotakuun eli pistätte kansalaiset kolmen kuukauden hoitojonoihin. Ja toiseksi vuodenvaihteessa on tulossa ennätykselliset, kymmenien prosenttien korotukset asiakasmaksuihin, mikä muodostaa monelle tavalliselle kansalaiselle esteen hakeutua hoitoon. Ja vielä kaiken kukkuraksi rahat niin hoitotakuusta kuin myös nämä asiakaspalvelumaksujen korotukset viedään pois hyvinvointialueilta, niin etteivät ne voi parantaa palveluita. Mitä tästä kansalaisen pitäisi ajatella siellä hoitojonossa tai ulosotossa jo entisestään korkeiden maksujen vuoksi? Miten te, ministeri Juuso, turvaatte suomalaisten hoitoonpääsyn?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että kansalaiset ymmärtävät Suomen taloudellisen tilanteen tässä hetkessä ja tänä päivänä. [Välihuutoja vasemmalta] Se on aivan selvä. Vaikka oppositio ei sitä ymmärrä, niin minä uskon, että kansalaiset kyllä ymmärtävät. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] He ymmärtävät myöskin sen, että hoitoonpääsy ei ole kiinni siitä, että se maksimiaika on kolme kuukautta, vaan tarpeen mukaan. Ja se on tosiaankin vain se maksimiaika, jonka aikana hoitoon pitää päästä. Hoidon tarpeen arviointi on meillä Suomessa hyvin ammattitaitoista, ja sen perusteella priorisoidaan myöskin se, kenellä on kaikista kiirein päästä hoitoon, ja hoitoonpääsy tapahtuu joskus jopa vuorokauden varoitusajalla. Eli kyllä uskon, että me selviämme tästä ja varmasti voimme kaikkien hoitoonpääsyn turvata. [Vasemmalta: Ei tämä ole uskon asia sille sairaalle ihmiselle!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, te lupasitte kesällä 2023, että hallitusohjelmanne sote-kirjaukset eivät tarkoita leikkauksia palveluihin. Nyt kuitenkin kaikesta leikataan aina lastensuojelusta vanhusten palveluihin. Ja kun me eduskuntavaaleissa sanoimme, että kokoomuksen sote-linjaukset tulevat johtamaan hoitajien irtisanomisiin, niin te, pääministeri, väititte tätä valheeksi.

Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että hoivakodeista irtisanotaan henkilöstöä ja vanhukset ollaan jättämässä heitteille. Teidän budjettiesityksenne myös kurittaa aivan törkeällä tavalla sairaita ihmisiä. Asiakasmaksuja korotetaan, lääkekustannuksia nostetaan, sairauspäivärahaa leikataan ja hoitoonpääsyä vaikeutetaan. Pääministeri Orpo, minä kysyn teiltä: kuinka monta näistä toimista te kerroitte etukäteen eduskuntavaaleissa, ja kuinka moni näistä toimista ajettiin läpi sammutetuin lyhdyin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen iso ongelma on se, että meidän väestö ikääntyy ja terveydenhuollon, erityisesti erikoissairaanhoidon, kulut kasvavat hurjaa vauhtia. Suomessahan on tämä tiedostettu 15 vuoden ajan, ja siksi sote-uudistusta on tehty, ja siksi varmasti edellinen hallitus sen teki. Tosiasia on se, että kulut kasvavat vielä nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa. Me joudutaan lisäämään ensi vuodelle 2,2 miljardia, 2 200 miljoonaa, lisää rahaa hyvinvointialueiden rahoittamiseen, jotta me turvaamme suomalaisten palvelut. [Välihuutoja vasemmalta] Ja kun tämäkään ei riitä, niin siksi me joudutaan tekemään myöskin lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla me annetaan hyvinvointialueille tilaa suoriutua tehtävistään — vanhusten palveluista, neuvolapalveluista, terveyskeskusten pyörittämisestä. Me tehdään koko ajan töitä hyvinvointialueiden kanssa, jotta me löydämme parhaita tapoja. Me ajamme  sisälle  uutta ter-veysteknologiaa, digivastaanottoja, etälääkärimahdollisuuksia ja niin edelleen. Todella paljon tehdään tällä hetkellä yhdessä. Ja me nähdään jo, että alueilla on eroja. Joillakin niistä on päästy tosi hienosti eteenpäin. [Puhemies koputtaa]

Tehdään tätä nyt yhdessä ja lopetetaan tämä sättiminen ja haetaan niitä parhaita tapoja. [Välihuutoja vasemmalta] Tutustukaa vaikka ministeri Grahn-Laasosen eilen esittämään Kela-korvausmalliin, jota te tietenkin aina haukutte. [Puhemies: Kiitoksia, pääministeri!] Aivan erinomainen, uusi tapa. [Krista Kiuru: Julkinen terveydenhuolto ei saanut euroakaan, mutta yksityinen saa 500 miljoonaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Merinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te, ministerit ja hallitus, annoitte aika paljon rahaa Kela-korvausten kautta terveysjäteille. Pääministeri Orpo, te vielä puolustitte tätä tässä reilu kuukausi sitten avoimesti. [Krista Kiuru: Ihan minuutti sitten!] Joo, puolustitte Kela-korvauksia, että ne helpottavat hoitoonpääsyä. Totuushan on jotain aivan muuta. Tässä tiukassa taloustilanteessa veronmaksajien rahaa annettiin näille jättifirmoille, jotka tekevät jo valmiiksi voittoa kymmeniä miljoonia.

Tapasin tuossa muutamaa kansalaista, ja he kysyivät: voisitteko, pääministeri Orpo, kertoa, mikä on teidän suhde näihin terveysjätteihin, koska tässä tilanteessa annoitte niin paljon rahaa sinne? [Sanna Antikainen: Katsokaa sidonnaisuusilmoitusta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Pääministerin tehtävässä tavoitteena on turvata suomalaisten hyvinvointi, suomalaisten terveyspalvelut, suomalaisten työpaikat, ostovoima, Suomen turvallisuus. Meillä ei ole mitään erityissiteitä mihinkään — ei mihinkään. Meidän pitää suhtautua hallituksena täysin tasapuolisesti julkisiin toimijoihin, yksityisiin toimijoihin. Me arvostamme julkisen sektorin arvokasta työtä, joka on aivan välttämätöntä tälle, [Välihuutoja] mutta me arvostamme myöskin yksityisiä toimijoita, sosiaali- ja terveysalallakin. Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät toimisi tänä päivänä ilman yksityistä sektoria. Esimerkiksi täällä SDP:n riveistä kehuttiin kovasti työterveyshuoltoa, joka pitkälti tuotetaan yksityisten toimesta, ja niin edelleen. Minusta tämä kysymys oli hieman erikoinen. [Välihuutoja vasemmalta]

[Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Kun Kiuru on lopettanut, niin minä kysyn. [Naurua] — Arvoisa puhemies, ärade talman! Kysyisin ministeri Grahn-Laasoselta, kun te olette suunnitellut, että yli 65-vuotiaat pääsisivät terveyskeskusmaksuilla yksityiselle lääkärille: kuinka suuri budjetti tässä on, koska on kyse yli miljoonasta yli 65-vuotiaasta?

Sitten toinen kysymys on se, että sehän on tietysti hyvä, että he pääsevät sinne lääkäriin ja terveyskeskukseen, mutta kun se lääkärin vastaanotto ei pelkästään ole se asia, vaan sen jälkeen otetaan verikokeet, röntgenit ja kaikki muut, ja näihinhän ei ole mitään rahaa varattu. Millä tavalla nämä ihmiset pystyvät maksamaan nämä kulut?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Kela-korvauksia maksetaan ihmisille ja asiakkaille, ei yrityksille. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Niitä Kela-korvauksia maksettiin lääkärikäynneistä puolelletoista miljoonalle suomalaiselle viime vuonna ja niillä korvattiin kaikkiaan 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä, eli se on todella merkittävä osa meidän terveysjärjestelmää jo nyt, että meillä on käytössä Kela-korvausjärjestelmä. Se on vuosikymmeniä toiminut. Valitettavasti viime vuosina, viimeksi viime hallituksen aikana, sitä on ajettu rankasti alas, ja tämä hallitus haluaa palauttaa Kela-korvaukset voimiinsa.

Me käynnistämme yli 65-vuotiaiden valtakunnallisen valinnanvapauskokeilun, joka mahdollistaa sen, että julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla voi päästä yleislääkärin vastaanotolle yksityiselle sektorille. [Välihuutoja] Tämä on kokeilu. Se ei laajuudeltaan tietenkään voi kattaa kaikkia palveluita. Budjetti on rajallinen. 335 miljoonaa kaikkiaan hallitus on neljän vuoden aikana, hallituskauden aikana, varannut Kela-korvauksiin, ja tämän kokeilun yksityiskohtia rakennamme parhaillaan. Tässä on pohjalla Kansaneläkelaitoksen hieno suunnitelma, ja sitä viemme eteenpäin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, te puhutte, että kustannuksia pitää hillitä, mutta miten niitä kustannuksia hillitsee se, että sairaat ihmiset odottavat kahden viikon sijaan kolme kuukautta? [Välihuutoja] Miten se hillitsee kustannuksia, että he joutuvat odottamaan hoitoonpääsyä pitempään, [Arja Juvonen: Hoidon arviointi tulee ensin!] niin että se hoito annetaan myöhemmin, kun sairaudet ovat pahentuneet? [Eduskunnasta: Ei mitenkään! — Nyt on logiikka hukassa! — Arja Juvonen: Ei se mene niin!] Ja te tässä salissa eduskunnalle aiemmin totesitte, että te toivotte, että hyvinvointialueet pitävät kiinni tästä kahden viikon hoitotakuusta.

Sosiaalidemokraatit aikovat jokaisella hyvinvointialueella taistella sen puolesta, että tätä hoitotakuuta ei romuteta, mutta kysymys kuuluu: oletteko te sananne mittainen? Nyt kun VM aikoo ryhtyä ohjeistamaan alueita, niin voitteko taata sen, että VM:n viesti on sama kuin teillä, että VM toivoo, että kahden viikon hoitotakuusta pidetään kiinni? [Puhemies koputtaa] Pitävätkö ne puheet, joita te aikaisemmin eduskunnalle annoitte, vai eivät?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman viittaa nyt tähän päätökseen siitä, että meillä on Suomessa kuusi hyvinvointialuetta, jotka haluamme ottaa erityisen tuen kohteeksi [Välihuutoja] ja kohdistaa ohjausta. Tähän ohjaukseen tulee osallistumaan sekä valtiovarainministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön henkilökuntaa, ja pyrimme tietysti sellaiseen lopputulokseen, missä huomioidaan sekä kustannukset että myöskin palveluiden tuotanto ja se, että ihmiset oikeasti pääsevät hoitoon, eli huomioidaan myöskin substanssiosaaminen ja perustuslain takaamat riittävät palvelut. Yksityiskohtiin en tässä ota kantaa, koska tämä työ on vasta hyvin alussa ja mitään suunnittelu- tai seurantaryhmiäkään ei ole vielä näille hyvinvointialueille asetettu, mutta tämä työ etenee, ja pyrimme tekemään sen hyvässä yhteistyössä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Annan vielä vastauspuheenvuoron kunta- ja alueministeri Ikoselle. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä kysyttiin näitten ministeriöitten ohjauksesta. Me olemme yhtenäistäneet eri ministeriöitten ohjausta. Valtiovarainministeriö koordinoi yhteistyötä, ja yhtä lailla sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö myöskin ohjaavat alueita, ja meillä on yhteinen intressi. Talous on toimintaa. Me haluamme, että toimintaa uudistetaan niin, että me saamme rahat riittämään, että me saamme henkilöstön riittämään ja ihmiset oikea-aikaisesti hoitoon. Siitä on kyse. Ja toki pidän palveluitten puolella kaikkein tärkeimpänä asiana sitä, että palveluitten painopistettä siirretään oikea-aikaiseen, riittävän varhaiseen tukeen, ja tämä rahoitusmalli ja muu kannustaa siihen, että kannattaa satsata siihen ja kannattaa hakea uudenlaisia tekemisen tapoja, joilla nämä kaikki tavoitteet turvataan.

Eli pidän tärkeänä, että ministeriöitten viesti on yhtenäinen, ja kyllä, myöskin valtiovarainministeriössä me haluamme ihmisten pääsevän hoitoon. [Krista Kiuru: Ei tullut vastausta kysymykseen! Kuka ymmärsi, mitä hän sanoi? — Naurua]

Arvoisa herra puhemies! Ajoin tänään eduskuntaan 11-viikkoisen tyttöni kanssa. Hän kuuluu Suomen historian pienimpiin ikäluokkiin. Tänään on julkaistu selvitys laskevan syntyvyyden syistä ja suunnan korjaamiseksi vaadittavista toimenpiteistä. Selvityksessä ehdotetaan perheille jopa 30 000 euron kannustinta ensimmäisen lapsen saamiseksi ennen 30:tä ikävuotta ja sitä, että lapsiperheitä ja koulutusta suojellaan säästöiltä. Toivon, että hallituksella on voimaa ja rohkeutta viedä näitä selvityksen ehdotuksia läpi ja muuttaa politiikkansa suuntaa. Tähän asti olette toimineet nimittäin monessa kohtaa toisin. Mikään satsaus syntyvyyteen ei ole nyt liikaa. On kyse taloudestamme: matala syntyvyys on miljardiluokan ongelma. On kyse onnestamme: ihmisiä on tuettava saamaan niin monta lasta kuin he toivovat.

Arvoisa puhemies! Keskusta on sitoutunut toimimaan käänteen puolesta. [Puhemies koputtaa] Vanhempien lasten kasvatukseen käyttämä aika on tehtävä näkyväksi, ja siitä tulee palkita. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, millä aikataululla aiotte tehdä päätöksiä selvitykseen sisältyvien ehdotusten toimeenpanemiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, että valitsitte juuri tämän aiheen, ja lämpimästi onnitteluja tyttärestä. — Lapset ovat kaikkein tärkeintä, mitä meillä on, ja kaikkein tärkeintä politiikan ydintä. Tänään julkaistiin selvityshenkilön raportti ”20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi”, Suomessa, jossa syntyvyys on laskenut dramaattisesti viime vuosina. Tämä ei ole ainoastaan suomalainen ongelma, vaan se koskee koko, voi sanoa, globaalia maailmaa. Suomessa ehkä se huoli herää siitä, että kun meillä on moni asia hyvin — meillä on erinomaiset lapsiperheiden palvelut, meillä on perhevapaajärjestelmä, eli monella tavalla Suomi on maailman parhaita maita toivoa perheenlisäystä ja toteuttaa lapsihaaveita — niin miksi täällä syntyvyys laskee. Tähän selvityshenkilö toi monia uusia näkökulmia, joita hallitus tulee käymään läpi väestöpoliittisen ohjelmansa valmistelussa, ja moni asia menee jo eteenpäin. Tänään hallitus teki päätöksen, että hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautetaan merkittävästi korotettuina. Se auttaa monia toteuttamaan elämän kaikkein perustavanlaatuisimpia haaveita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Usein voi tuntua siltä, että koskaan ei ole oikea aika vauvalle. Voin kuitenkin vakuuttaa, että aina on oikea aika. Lapsi on aina tervetullut. Kuukausi sitten julkistetun selvityksen mukaan kuitenkin joka neljäs — joka neljäs — raskaana oleva on kokenut syrjintää työelämässä raskauden vuoksi. [Eduskunnasta: Karmea luku!] Tämä on väärin — tämä on väärin.

Useimmiten koettu raskaussyrjinnän muoto on ollut määräaikaisen työsuhteen päättyminen. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti nuorilla korkeasti koulutetuilla naisilla. Useat heistä haluaisivat perustaa perheen, mutta läheisten tai työkaverien kokemukset raskaussyrjinnästä pelottavat. Raskaussyrjintä on laissa kiellettyä, mutta silti sitä valitettavasti ilmenee. Jos yhteiskunta ei arvosta lasten kasvattamista, se totta kai heijastuu myös syntyvyyteen. Arvoisa pääministeri, mitä aiotte tehdä tämän ongelman eteen, raskaussyrjinnän poistamiseksi Suomesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. — No, ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen tehdään tällä hetkellä työtä. Se on hallitusohjelmassa vahvasti linjattu, että haluamme torjua raskaus- ja perhevapaasyrjintää Suomessa. Joka neljäs on sitä kokenut. Se on järkyttävä tilasto. Suomessa ei voi olla tilannetta, että jopa joka neljäs nainen kokee raskaus- ja perhevapaasyrjintää työelämässä.

Olen samaa mieltä siitä, että lapset ovat erittäin tervetulleita, ja työelämän pitää lähettää myös se viesti, että jokainen lapsi on Suomeen erittäin tervetullut. Eli rakennamme perheystävällisempää työelämää. Tämä työryhmätyö on käynnissä valtiosihteeri Laura Rissasen johdolla, ja se tekee esityksiä hallitukselle ensi vuoden alussa. Haluan nostaa esiin myöskin isien roolin, eli hoivavastuun tasaisempi jakautuminen, isien vahvempi rooli, myöskin tukee työelämän tasa-arvoa, ja tätä on tärkeää viedä eteenpäin myös eduskunnassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Kemppi nostaa esille erittäin tärkeän aiheen, ja kiitokset siitä. — Syntyvyyshän on alentunut tässä maassa suunnilleen vuodesta 2011 saakka, niin että joka vuosi on ollut aina pienempi ja pienempi ikäluokka, joskin siinä koronavuosina jossain kohtaa vähäsen sitten meni parempaan suuntaan, mutta ei kuitenkaan riittävästi. Tämä on vakava kysymys, joka uhkaa koko meidän hyvinvointivaltion tulevaisuutta, kun ikäluokat ovat pienempiä ja pienempiä ja samaan aikaan sitten edellisessä aiheessa käsitelty eläkeläisten määrä kasvaa.

No, nyt kuultiin, että tämä ikään kuin lapsivähennys eli työtulovähennyksen lapsikorotus on tulossa, ja sitten kuultiin, että hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautetaan. Myöskin pienen kuuloinen asia, mutta lapsiperheille tärkeä, on se, että vaippojen hinta tulee alenemaan. Mikä teidän arvionne on, ministeri Grahn-Laasonen, millä aikavälillä nämä nyt toteutettavat toimenpiteet ehkä mahdollisesti saattavat lapsiluvun taas kasvuun, ja tarvitaanko vielä kenties joitain muita toimenpiteitä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan lapsitoiveiden toteuttamisesta, liikutaan hyvin yksityisellä perhe-elämän alueella, enkä aseta liikaa odotuksia sille, että suoraan politiikalla tai eduskunnasta käsin voitaisiin syntyvyyteen suuresti vaikuttaa, mutta on olemassa sellaisia toimia, joita tänään selvityshenkilökin esitti, joilla voidaan rakentaa perheystävällisempää ja lapsimyönteisempää Suomea ja joilla voidaan purkaa esteitä sille, että ihmiset voisivat toteuttaa omia lapsitoiveitaan. Suomessa erityinen ongelma on sen välillä, mikä on toivottu lapsiluku ja toteuma, ja yritämme keskittyä siihen, mitkä ovat ne mahdolliset esteet ja mitä voimme tehdä enemmän, jotta ihmisten lapsitoiveet voisivat toteutua mahdollisimman täysin.

Hedelmöityshoidot ovat tärkeä asia, ja myöskin nämä taloudelliset kannustimet, työtulovähennyksen lapsikorotus ja myöskin vaippojen arvonlisäverohelpotus. Nämä ovat varmasti yksittäisiä asioita, ja yksi, mikä täältä selvityksestä myös nousee, on se, että erityisesti nuorten miesten työllisyyttä täytyy vahvistaa. Koulutuksella ja työllisyydellä on nimittäin yhteys myöskin siihen, millä todennäköisyydellä saa kokea vanhemmuuden onnen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Parhain tehtäväni, mitä elämässäni olen saanut, on ollut olla kolmen lapsen ukkina, ja olen huomannut näissä perheissä sen taloudellisen hädän. Vaikka molemmat puolisot tekevät töitä ankarasti, niin heillä on kuitenkin talous aina tiukalla. Kuten tiedämme, niin verotus ei enää suosi lapsiperheitä. Sama koskee lapsilisien määrää. Niiden ostovoima on vähentynyt koko ajan. Tästä jatkuvasta kustannusnoususta olen puhunut tässä salissa satoja kertoja, tästä järjettömästä energian hinnan noususta, jonka olemme itse aiheuttaneet, ja sille on aina naureskeltu — saa nauraa edelleen — mutta olen ihan varma, että vuoden kuluessa hymy hyytyy kovimmiltakin naurajilta. Jos me emme puutu lapsiperheiden ja näiden ihmisten elämän helpottamiseen järkevillä päätöksillä, niin tässä käy huonosti. Kysyn pääministeriltä, tuntien tämän tuskan, mitä moni suomalainen isovanhempi tänäpänä tuntee katsoessaan isovanhempana omien lastensa taistelua: miten te aiotte tässä asiassa toimia? Esimerkiksi lapsivähennyksen täysimääräinen palauttaminen tai sitten vastaavat verotoimenpiteet olisivat nyt todella tarpeen, koska jos me halutaan Suomeen lisää veronmaksajia, meillä ei muuta keinoa ole.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä lapsivähennys tosiaan palaa ensi vuoden alusta. Se on merkittävä vastaantulo. Kyllä se niin on, että se kaikkein paras lääke siihen, että lapsia syntyy niin vähän, on tulevaisuudenusko. Siksi Suomea täytyy laittaa kuntoon. Kun useammalla siellä kotona on töitä, niin silloin uskalletaan myöskin lähteä sitä lapsiunelmaa toteuttamaan, ja kun uskotaan myöskin siihen, että Suomi pysyy hyvänä maana, jossa koulut pelaavat ja on turvallista, niin uskalletaan oikeasti sitä perhettä perustaa, kun tiedetään, että sillä omalla lapsella ovat asiat hyvin.

Meillä on paljon haasteita, tosi paljon, mutta kyllä edelleenkin, kun nyt esimerkiksi tällä viikolla taas vierailin yhdessä koulussa, sen näki, että vaikka kouluissakin on paljon haasteita, niin meillä on aivan upeat koulut. Meillä on maailman parhaat opettajat. Meillä on täällä turvallista. Meillä on aivan liikaa niitä nuoria, joilla on huonosti, mutta suurimmalla osalla menee hyvin. Pidetään Suomi yhdessä sellaisena, että tänne uskaltaa perhettä lähteä perustamaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu, lapsiperheellistyminen on todella harras toive monelle suomalaiselle nuorelle, ja kiitän siitä, että tähän on selvityksen muodossa tartuttu. Perehdyin itse tänään aamupäivällä tähän selvitykseen, ja erityisellä mielenkiinnolla katsoin kohtaa, jossa puhuttiin siitä, millä tavalla nimenomaan työmarkkinat voivat osaltaan vaikuttaa siihen, onko lapsihaaveita mahdollista toteuttaa. Peilasin selvitystä myös hallituksen politiikkaan ja hallitusohjelmaan, todetakseni, että siinä selvityksessä esimerkiksi sanotaan, että työn vakaudella, sillä, että on pysyvä työsuhde, on merkitystä ja että raskaussyrjintä, joka niin ikään tänään täällä on jo noussut esiin, on olennainen asia, joka voi vaikuttaa. Samaan aikaan Orpon hallitus sallii perusteettomia pätkätöitä, te olette madaltamassa irtisanomiskynnystä, ja te ette ole tähän mennessä esittäneet mitään konkreettista raskaussyrjinnän estämiseksi. Kysyisin teiltä, ministeri Satonen, millä tavalla ajattelette, että näihin puututte, ja toivon, että vastaatte jotakin konkreettista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin mitä tulee näihin määräaikaisiin työsuhteisiin, niin se hallitusohjelman kirjaus, jonka olen täällä useasti toistanut, mutta toistan edelleen, on siis niin, että määräaikaiseen työsuhteeseen voidaan palkata ilman eri perustetta, mutta se ei saa johtaa ketjuuntumisen lisääntymiseen. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sen ensimmäisen työpaikan voi saada helpommin.

Tämä ketjuuntuminen on nimenomaan julkisen sektorin ongelma. Minulla oli tänään mahdollisuus tavata SuPerin uusi puheenjohtaja, ja oli ilahduttavaa kuulla häneltä siitä, että lähihoitajien osalta entistä enemmän tänä päivänä tarjotaan vakituista, toistaiseksi voimassa olevaa työtä — suunta on oikea siinä — ja määräaikaisia työsuhteita on tällä alalla vähemmän. Se on oikein, koska siellä on voimakas työvoiman tarve.

Totta kai me haetaan tällä, mihin pääministerikin viittasi, ylipäätään sitä, että suomalaisille on töitä ja työllistämiskynnystä saadaan alemmaksi, [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta tämä vahvistaa meidän taloutta ja tulevaisuudenuskoa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri jo aiemmin hienosti kuvasi sitä, kuinka hänen hallituksensa työskentelee sen puolesta, että suomalaisilla on vahva tulevaisuudenusko. Se koostuu varmasti siitä, että me koemme, että Suomi on turvallinen maa mutta että tämä on myös taloudellisesti menestyvä maa. Hallituksen tekemät uudistukset tässä mielessä ovat todella tärkeitä, että perheillä on myös sitä taloudellista varaa, jonka perään vaikkapa edustaja Hoskonen hyvin peräänkuulutti.

Itse neljän pienen lapsen isänä koen myös valtavan tärkeäksi sen, että lasten koulutie on turvallinen, että koetaan, että arki sujuu hyvin, koska vanhempana varmasti se elämän suurin haave on, että menisipä omilla lapsilla hyvin. Viime aikoina olemme kuitenkin Suomessakin joutuneet lukemaan uutisia siitä, kuinka nuorten keskuudessa erilaiset vaikkapa väkivaltaiset ilmiöt ovat lisääntyneet. Kysyisinkin siitä: miten hallituksen toimenpiteet koulutien turvaamisesta ja sitä kautta lasten elämänpolun turvaamisesta ovat etenemässä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Kun puhutaan lasten saannista, siitä, mitä pohditaan omalta osalta perheenmuodostamisesta, niin tietenkin tulevaisuudennäkymillä on aivan keskeinen vaikutus. Ja mitä enemmän tulevaisuudessa näkyy huolia ja epävarmuutta, niin sen vaikeammaksi se perheen perustaminen varmaan omassa mielessä muodostuu. Koulu on ihan keskeisessä asemassa — se, että koemme, että koulu toimii ja että siellä saa sitä apua, mitä tarvitsee, ja että kokee, että koulu on turvallinen paikka omalle lapselle. Tämän suhteenhan teemme paljon: Oppimisen tuen esitys tulee eduskuntaan, ja siinä tarjoamme monenlaista apua oppilaille, nuorille, jotka voivat olla eri tavalla haasteiden edessä. Lisäämme tasa-arvorahaa, jolla voimme tukea niitä kouluja, jotka ovat haastavassa asemassa. Ja kaiken kaikkiaan panostamme kouluun ja opintiehen.

Mutta jos vanhempana saan vielä yhden huomion antaa, niin kun puhumme vanhemmuudesta, niin tuntuu siltä, että tavoittelemme sitä täydellistä vanhemmuutta, mikä taas asettaa rimaa hieman korkeammalle. [Puhemies koputtaa] Jos hyväksymme sen, että vanhemmuutta voi olla monenlaista ja vanhemmuuteen voi oppia, ja jos me myöskin pohtisimme sitä, [Puhemies: Kiitoksia! Nyt minuutti on kulunut korkojen kera loppuun!] miten voitaisiin opiskelijuus ja vanhemmuus yhdistää, niin saisimme hyvää aikaan. [Puhemies: Ministeri, aika on loppunut nyt!] — Kyllä.

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että me täällä nyt sivuutetaan isoja syitä, mitkä tähän kysymykseen liittyvät. Etenkin moni nuori, joka on siinä iässä, että perheen perustaminen innostaisi, ei oikeasti pysty maksamaan vuokraansa, eikä heillä ole varaa aina ostaa ruokaansa, on iso huoli tulevaisuudesta, ja sitten vielä ovat nämä suuret hallituksen leikkaukset, esimerkiksi mielenterveyspuolelle, mitkä vaikuttavat kovasti nuoriin, ja monella on vaikkapa diagnosoimattomia terveysongelmia, mitkä vaikeuttavat sitten lapsen saamista siinä vaiheessa, kun sen aika olisi. Tämäkin johtuu siitä, että meidän julkisessa terveydenhuollossa ei huomata näitä haasteita ajoissa, ja niissä ei pystytä auttamaan. Ja tosiaan monen elämäntilanne ei yksinkertaisesti salli sitä, että he pystyisivät perheen perustamaan. Kysyisin vielä erityisesti Sanni Grahn-Laasoselta: millä tavalla te voitte varmistaa, että nuoret tulisivat oikeasti toimeen tässä hetkessä, ei vain luottaen tulevaisuuteen ja toivoen Suomen kasvua, vaan että tällä hetkellä nuoret ja etenkin opiskelijat, jotka ovat vaikeassa tilanteessa, saisivat mahdollisuuden myös toteuttaa perhehaaveitaan? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Mielestäni kysymyksessä oli tärkeä näkökulma se, että ei pidä sivuuttaa niitä nuoria aikuisia, joita tämä keskustelu eniten koskee, elikkä nuoria ihmisiä, jotka pohtivat sitä kysymystä, että toivovatko he elämältä lasta, toivovatko he, että heistä tulisi vanhempia jonain päivänä. Siitä syystä tässä selvityshenkilön raportissa — joka ei muuten sivuuttanut tätä näkökulmaa — nostettiin esiin se, että meidän tulisi järjestää myös kuulemisia ja keskusteluja ja ihan semmoista tietopohjaista näkemyksen hakemista nimenomaan nuorilta aikuisilta näistä kysymyksistä, jotta ne toimet, mitä kohdennetaan, olisivat oikeita. Tässä on vahva tutkijatausta pohjalla: Anna Rotkirch on varmasti maamme parhaita, ja lisäksi on myös muita tutkijoita käytetty raportin laatimisessa.

Mitä tulee näihin huoliin, mitä nostitte, niin ne ovat aivan oikeita ja todellisia. Esimerkiksi yksi keino, mikä hallituksen pöydällä vahvasti on, on mielenterveyspalvelujen vahvistaminen. Me toimme eduskuntaan lasten ja nuorten terapiatakuun, mikä on ennalta ehkäisevää työtä, ja tätä työtä pitää jatkaa, jotta luodaan niitä tulevaisuudennäkymiä. Sitten työllistymisen ja Suomen talouden saamisella kuntoon on iso merkitys sille, mitkä ne tulevaisuudennäkymät ovat kouluttautumisesta, työllistymisestä ja sen oman elämän rakentamisesta. [Puhemies koputtaa] Tähän haluamme panostaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yksi syy historiallisen alhaiseen syntyvyyteen on se, että lapsia saadaan myöhään. Suomessa on Pohjoismaiden korkein äidiksi ja isäksi tulemisen ikä ja Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys. Yhteiskunta ei tue lasten saamisen alkamista silloin, kun se olisi suotuisinta. Nuorten aikuisten elämässä on monia epävarmuuksia, eikä tämä hallitus valitettavasti paranna tilannetta: tulevaisuususko on nuorilta viety. Te olette leikanneet lapsilta ja perheiltä, esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotuksista, asumistuista ja koulutuksesta. Tämä hallitus on myös pahentanut lapsiperheköyhyyttä. Selvityksen, josta tässä puhuttiin, toimenpide-ehdotukset koskevat muun muassa lasten ajoitusta elämänkulussa sekä vauva- ja lapsiperheiden palveluita ja etuuksia. Tänään julkaistussa selvityksessä esitettiin myös muun muassa, että lapsiperheitä ja koulutusta priorisoitaisiin eikä niistä leikattaisi. Arvoisa hallitus, miten te otatte tämän toimenpide-ehdotuksen huomioon, että lapsiperheiltä ei leikattaisi ja perheiden palveluita parannettaisiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta kaikkineen priorisoi perheitä erittäin laajasti. Se on meille hallituksena myös todella tärkeä asia. [Välihuutoja] Me haluamme, että Suomi on lapsiperheille hyvä maa, ja me haluamme tehdä tekoja sen puolesta, että se olisi yhä enemmän sitä. Yksi asia on se, että vanhemmilla olisi töitä, että nuorilla aikuisilla olisi työllistymisnäkymiä, ja että meidän julkisen talouden velkavuorta ei sysätä nuorille sukupolville, näille perheellistyville nuorille aikuisille, pienille ikäluokille tai meidän lapsille tai lapsenlapsille, vaan me kannamme omaa vastuuta.

Yksi asia, joka myös tässä vahvasti nousi, oli se, että panostetaan koulutukseen, ja sillä on tietysti vahva yhteys myös tutkimuksessa, että korkeammin koulutetut saavat enemmän lapsia, eli lapsitoiveet toteutuvat todennäköisemmin. Siitä syystä ilolla kyllä tuon sen hallitusohjelmakirjauksen ja tämän hallitusohjelman hengen tietoon, että hallitus on vahvasti panostanut koulutukseen hallitusohjelmassa. [Välihuutoja] Eli vaikka tehdään isoja julkisen talouden säästöjä, niin koulutus on ollut erityissuojeluksessa. Sinnekin joudutaan kohdentamaan jonkin verran toimia, mutta isossa kuvassa koulutukseen panostetaan isosti rahaa muun muassa perusopetuksen vahvistamiseen [Puhemies koputtaa] ja oppimisen tukeen 200 miljoonalla eurolla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun puhumme lapsista, puhumme Suomen tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeimmästä kysymyksestä. Mutta suurperheiden ja monilapsisten perheiden merkityksestä Suomelle puhutaan liian vähän. Ensi vuoden alusta usea monilapsinen perhe on todella vaikean tilanteen edessä, koska te päätitte poistaa — siis poistaa — omistusasujien asumistuen. Tätä tukea ovat saaneet erityisesti monilapsiset perheet. Tässä on kyse 37 miljoonasta eurosta. Se on paljon vähemmän kuin esimerkiksi yksityislääkäreitten Kela-korvaukset, jotka eivät ole hyödyttäneet yhtään mitään. Keskustalle on päivänselvää, että monilapsiset perheet tarvitsevat tukea. Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, mitä te sanotte niille isille ja äideille, jotka tällä hetkellä katsovat tätä lähetystä ja ihmettelevät, miten tammikuusta eteenpäin selvitään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. — Ensimmäisenä haluaisin nostaa esiin, kun mainittiin suurperheet ja monilapsiset perheet, että niin kuin sanoin aiemmin, lapset ovat Suomeen todella tervetulleita ja tämän hallituksen kauden alussa heti teimme korotuksia monilapsisten perheiden lapsilisiin. Se oli mielestäni tärkeä päätös.

Sitten tähän asumistukikysymykseen: Asumistukimenot ovat Suomessa kasvaneet viime vuosina todella paljon, ja hallitus kohdentaa julkisen talouden säästöjä myöskin asumisen tukiin. Nämä päätökset on pyritty tekemään tavalla, jossa sitä tukea kohdennetaan sitä kaikkein eniten tarvitseville, ja tämän päätöksen osana on se, että omistusasunnot eivät enää ole asumistuen piirissä. Tällä päätöksellä pyritään siis siihen, että varallisuus otetaan paremmin huomioon. Eduskunnan käsiteltäviksi ovat tulossa vielä tänä syksynä myöskin ne päätökset, mitä tulee tähän varallisuusharkintaan ja siihen, miten tukea kohdennetaan sitä kaikkein eniten tarvitseville, koska on selvää, että näissä julkisen talouden oloissa säästöjäkin täytyy tehdä.

Arvoisa puhemies! Kun Kataisen hallitus aikoinaan päätti myydä Fortumin sähköverkot pääomasijoittajille, oli vasemmistoliitto ainoa puolue, joka hallituksessa tätä vastusti, ja näiden kauppojen hinta onkin sittemmin tullut suomalaisille kuluttajille valitettavan selväksi. No, nyt tätä samaa virhettä ollaan toistamassa, [Välihuutoja oikealta] kun hallituksen luonnoksessa uudeksi vesihuoltolaiksi jätetään ovi auki yksityistämiselle. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Näin, vaikka täällä eduskunnassa yksimielisesti hyväksyttiin tämä vasemmistoliiton aktiivien tekemä todella suuren suosion saanut kansalaisaloite vesihuollon pitämiseksi kokonaan julkisessa omistuksessa. Arvoisa ministeri Essayah, miksi tällainen mahdollisuus vesihuollon osuuksien myynnistä on jätetty tähän luonnokseen? Aiotteko te korjata tämän virheen, ja jos aiotte, niin millä aikataululla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä. [Veronika Honkasalo: Nyt syytetään Marinin hallitusta!]

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus nimenomaan estää vesihuollon yksityistämisen. [Välihuutoja] Meidän hallitusohjelman kirjauksessa lukee selkeästi: ”Vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä.” Nyt edustaja Meriluoto ei ymmärrä sitä, että nykytilanne on se, että tällä hetkellä kunta voi halutessaan myydä aivan kaiken kenelle tahansa, [Välihuutoja] ja tätä nimenomaisesti hallitus lähtee nytten torppaamaan.

Sen lisäksi vielä täytyy edustaja Meriluodon muistia virkistää siitä, että viime hallituskaudella yksimielinen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö totesi, että ”nykyistä tilannetta vastaava pienehkö yksityinen vähemmistöomistus on syytä mahdollistaa tulevaisuudessakin”. [Oikealta: Oho!] Eduskunnan tahtotila, jossa teidän puolueenne, vasemmistoliitto, on ollut hallituksessa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] on siis antanut ohjeet, että on edelleenkin mahdollistettava pienimuotoinen yksityinen omistaminen. [Välihuutoja] Eli tällä ohjeistuksella, mikä edellisen... [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Anteeksi, herra puhemies, täällä on niin paljon meteliä, ettei saa ääntänsä kuuluviin. — Tällä ohjeistuksella, mikä edellisen hallituksen johdolla on tehty, on lähdetty tekemään lainsäädäntöesitystä, joka on siis tällä hetkellä vasta lausuntokierroksen läpikäynyt. Me tulemme hyvin tarkasti tarkastelemaan perustuslakiasiantuntijoitten lausunnon perusteella, onko mahdollisuus kiristää siitä, mitä edellinen hallitus on ollut säätämässä ja mahdollistamassa, koska meidän tahtotilamme nimenomaan on se, [Puhemies koputtaa] että me haluamme pitää vesihuollon julkisessa omistuksessa. [Puhemies koputtaa] Me emme halua yksityistää sitä tavalla, [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on kulunut, ministeri Essayah!] jota edellinen hallitus oli mahdollistamassa. [Välihuutoja]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisille on tärkeää, että vesivarat pysyvät suomalaisissa käsissä. Edellinen hallitus ei hoitanut tätäkään asiaa kuntoon, ja tällä hetkellä on mahdollista myydä vesiyhtiö jopa sataprosenttisesti. [Eduskunnasta: Oho!] Vesi ei saa joutua ulkomaisiin käsiin. Siksi tämä hallitus toimii ja puuttuu asiaan kiristämällä lainsäädäntöä.

Olisi hyvä, ettei oppositio levitä harhaanjohtavaa tietoa vesihuoltolain uudistamisesta. Tässä on kyse hallituksen täysin selkeästä linjasta. Vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään nimenomaan kansallisissa käsissä. Nykytilan jatkuminen sen sijaan voisi johtaa katastrofiin. Valmistelussa oleva laki kieltäisi enemmistöomistusten myymisen kaupallisille yksityisille toimijoille — siis kieltäisi. Kunnille puolestaan halutaan antaa etuosto-oikeus nykyisiin yksityisiin vesilaitoksiin.

Arvoisa puhemies! Kysyn arvoisalta maa- ja metsätalousministeriltä: [Puhemies koputtaa] voisitteko edelleen oikaista tätä opposition levittämää väärää tietoa ja kertoa, että hallitus etenee tässäkin asiassa suomalaisten etu edellä? [Välihuutoja — Krista Kiuru: Mites tuo Essayah on ihan eri rintamassa sitten?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Hyvät edustajat! Pyydän hillitsemään tätä meteliä sekä silloin kun edustajat esittävät kysymyksiä että silloin kun ministerit vastaavat niihin kysymyksiin. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Rauhoitutaan todellakin kaikki, koska tämä hallitus nimenomaisesti estää sen vesihuollon yksityistämisen. [Välihuutoja] Nykytilanne on se, että kunta voisi halutessaan myydä ihan kaiken ja kenelle tahansa, ja siksi tarvitaan kiristyvää lainsäädäntöä. Sen tähden me tällä hetkellä eduskunnan edellisen hallituskauden mukaisen tahtotilan mukaisesti katsomme, miten pystymme säätämään sen lainsäädännön, koska eduskunnan tahtotilassa on tuotu esille, että ehdoton myyntikielto ei olisi ollut sen eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön mukainen eikä myöskään sen ponnen mukainen, mikä oli siinä mietinnössä, jossa käskettiin juurikin kunnallisen itsehallinnon kohdalta tätä asiaa tarkastella.

Tämä hallitus tulee varmistamaan sen, että vesihuoltoa ei yksityistetä. Valitettavasti edellistä hallitusta tämä asia ei kiinnostanut, ja meillähän Suomessa on jo jonkin verran vesihuoltoa, [Puhemies koputtaa] jossa on myöskin yksittäisiä osakeyhtiöitä mukana omistuksessa. [Välihuutoja]

Kiitos, arvon puhemies! Mukava puhua, kun edustaja Kurvisenkin kädet ovat jo laskeutuneet. [Naurua] — Yksi Suomen menestyksen kulmakivistä ovat kilpailukykyiset, työllistävät ja kasvua luovat yritykset. Hallituksen uudistus sovittelujärjestelmän kehittämisestä parantaa sovittelijan edellytyksiä turvata suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vahvistaa lainsäädännön keinoin sitä viennin linjaa, jota sovittelijat ovat tukeneet jo 1960-luvulta asti. Työmarkkinaosapuolilla on jatkossakin täysi vapaus sopia palkankorotuksista ja niiden kohdennuksesta, ja myös sovittelija voi jatkossakin esittää kohdennuksia työvoimapula-aloille tai palkkatasa-arvon edistämiseksi. Opposition kiihkeä pelottelu ei näitä tosiasioita miksikään muuta. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kuinka tärkeänä pidätte sovittelujärjestelmän uudistamista ja muita hallituksen tekemiä rakenneuudistuksia suomalaisten yritysten kilpailukyvylle, julkisen sektorin palkanmaksukyvylle, talouskasvulle ja koko suomalaisen hyvinvoinnin rahoittamiselle? Onko Suomella varaa jättää nämä uudistukset tekemättä, kuten oppositio vaatii?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitukselta monesti vaaditaan toimia esimerkiksi kasvun edistämiseksi. Hallitus ja valtio voi huolehtia siitä, että yritysten ja tässä tapauksessa vientisektorin toimintaedellytykset ja se pelikenttä ovat sellaisia, että ne kannustavat kasvuun. Kasvu, jota me haemme, tapahtuu nimenomaan siellä yksityisellä sektorilla.

Vientisektorin kilpailukyky hyvin pitkälle määrittää sen, mikä on julkisen sektorin ja julkisen talouden kantokyky, ja siinä mielessä nimenomaan vientisektorin ja yritysten kilpailukyky hyvin pitkälle määrittää esimerkiksi työmarkkinoille tehtäviä uudistuksia. Tämä päänavaus, jota vientipuolelta edellytetään, on tässä maassa enimmäkseen aina toteutunutkin. Ei tosin aina.

Kun mietitään hyvinvointijärjestelmän rahoitusta ja julkisen talouden kantokykyä, jotka on kirjattu hallitusohjelmaankin, esimerkiksi tämän vientipalkkamallin uudistamisen yh-teyteen, niin nämä ovat juuri sinne ytimeen meneviä asioita, joista meidän pitää olla kiinnostuneita. Me haluamme, [Puhemies koputtaa] että sekä Suomen vientisektori että yritykset ovat kilpailukykyisiä. [Puhemies koputtaa] Toki tähän vaikuttaa moni muukin asia, esimerkiksi yhteisöverokanta, yritys- ja pääomaverojärjestelmä, ja niin edelleen.