Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps) | Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista  EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok) | Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys nuorten huumeidenkäytöstä (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee parhaillaan esitystä, jolla hallitus haluaa avata kiireettömät terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville. Jo lausuntokierroksella esiin nousi useita ongelmia, joihin hallitus ei ole ehdottanut ratkaisuja. Esityksen perusteluissa terveyspalveluja ei haluta avata niille, jotka tulevat Suomeen nimenomaisesti saadakseen ilmaisia terveyspalveluita suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Esitys ei kuitenkaan sisällä edelleenkään minkäänlaista keinoa, jolla terveysturistit voitaisiin tunnistaa ja rajata palveluiden ulkopuolelle. Samoin välttämättömän hoidon käsite jää epäselväksi.

Pääministeri Marin, oletteko te valmis perumaan tämän kelvottoman esityksen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru siellä käsi pystyssä.

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja hyvin ottaa esiin sen, että valiokunnassa voidaan tehdä tarpeellisia muutoksia, ja käsittääkseni olettekin valiokunnassa käsitelleet tätä esitystä ja katsoneet sitä eri näkökulmista.

Haluan kuitenkin korjata sen ajattelun, että Suomessa ei olisi niin sanotuille paperittomille syntynyt minkäänlaisia palveluita. Meillä on isoissa kaupungeissa siellä täällä jo syntynyt näitä vastaavia palveluita paperittomien aivan välttämättömän terveydenhuollon järjestämiseksi, ja siksi maailma on liikkunut paljon eteenpäin. Tämä salihan on käsitellyt jo aikaisemmin kaudella 2011—15 yhtä vastaavaa esitystä, ja nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että tämä asia on uudelleen täällä eduskunnan linjattavana.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää jatkokysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Juuso jatkaa.

Arvoisa puhemies! Pääministeristä poiketen jopa sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja tuntuu heränneen esityksen ongelmiin. Perussuomalaiset näkevät esityksessä suomalaisen terveydenhuollon kantokykyyn kohdistuvan selkeän uhan. Jos Suomi alkaa sinisilmäisesti tarjoamaan kiireettömiä terveyspalveluita kaikille eikä maksua peritä varattomilta vaikuttavilta henkilöiltä, Suomesta tulee koko maailman terveyskeskus. [Veronika Honkasalo: Eikä tule!]

Valtiovarainministeri Saarikko, kysyisin teiltä: Onko Suomella varaa tähän? Oletteko valmis tuomaan eduskunnalle lisäbudjetin, jos laki viedään nyt perussuomalaisten varoituksista huolimatta läpi ja Suomeen tulee tuhansia ulkomaalaisia ilmaisen terveydenhuollon perässä? Montako terveysturistia keskusta on valmis hoitamaan vuodessa, 1 000, 10 000 vai peräti 100 000? Missä teidän rajanne menee?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä kuitenkin kannattaa nyt miettiä, oliko tuossa kysymyksenasettelussa volyymi ihan paikallaan. [Vasemmalta: Aivan! — Petri Huru: Aika hiljaisella!]

Minä heräsin siihen sanaan, kun puhuitte ”kiireettömästä” terveydenhuollosta. Voin sanoa teille, että ei tämä helppo kysymys ole. Ei suomalaisessa yhteiskunnassa tämän vuosikymmenen aikana ole pystytty sopimaan siitä, mitä tehdään näiden paperittomien niin sanotun erittäin kiireellisen välttämättömän hoidon järjestämiseksi, ja silti näitten ihmisten näkökulmasta palveluita on alkanut ilmestyä kuntatasolla ilman, että eduskunta asiasta on erityisesti linjannut. Siltä osin on selvitettävä myös eduskunnassa, millä tavalla tällaisia palveluita tässä maassa tulisi järjestää, jos niitä järjestetään. Nyt on tehty jo hallitusohjelmaneuvotteluissa siitä päätös, että me keskitymme aivan välttämättömiin palveluihin ja hoitoon, jotta se ei sitten tule jatkossa vielä kalliimmaksi tai muille ihmisille yhteiskunnassa ei aiheudu terveydellistä vaaratilannetta tai estettä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Juvonen.

Arvoisa herra puhemies! Laittomasti maassa oleskelu ei ole suomalaisten etu, se ei ole Suomen etu, se ei ole etu täällä meidän maassamme. Laittomasti maassa oleskelevien tulee poistua Suomesta, ja paperittomien tulee poistua Suomesta. [Vasemmalta: Kyse on myös lapsista!] Se on se, mitä me perussuomalaiset tahdomme ja toivomme.

Arvoisa puhemies! Te, hyvä hallitus, olette avaamassa nyt kiireettömät terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville. Suomalaisille, ikääntyneille, vanhuksille, heille, jotka ovat tämän isänmaan rakentaneet — heille ei palveluja riitä. Lääkäriaikoja ei ole. Diabeteshoitajalle ei pääse. Millä tavalla te ratkaisette sen yhtälön, että nämä ihmiset ovat samalla viivalla ja se lääkäriaika löytyy myös kantasuomalaisille? Entäpä hybridiuhkat? Niitä on noussut paljon esille, ja muun muassa Puola on reagoinut jo. Se ymmärtää sen, että esimerkiksi Venäjä voi siirtää siirtolaisia rajalle ja siellä tulee ongelmia. Miten te toimitte tässä tilanteessa? Kumotkaa tämä lakiesitys.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä, varsinkin kun työmatkoilla Helsingin yleistä katukuvaa katsoo, on selvinnyt maakunnan tulijalle, että kyllä kaikilla syillä myöskin tuolla taivaltajaa on. Tämä varmasti kertoo siitä, että Helsingin kaupungillakin on tämä ilmiö huomattu, ja sitä kautta myöskin jotkut kunnat ovat joutuneet tähän välittömään tilanteeseen reagoimaan.

Nyt tietysti eduskunnan kannalta on olennaista, että tätä asiaa on tässä talossa jo linjattu kaudella 2011—2015, ja se ei kovin onnistunut prosessi ollut, näin jälkikäteen lienee paikallaan sanoa. Joten ajattelen, että varmasti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ollaan tarkan paikan vartijoina siinä, millä tavalla nykyaikana kuitenkin nähdään se, mitä tapahtuu todellisuudessa, mutta ei laajenneta tätä ehdotusta sellaisiin pelkokäsityksiin, joista perussuomalaiset tässä nyt vähän puhetta hahmottelivat. Itse ajattelen, [Puhemies koputtaa] että kysymys on vain — vain — niin välttämättömästä hoidosta [Puhemies: Nyt on aika täyttynyt!] kuin tarvitaan. [Riikka Purra: Ei vastausta!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Rantanen.

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys miljoonaluokan kysymyksestä esimerkiksi Helsingille, jossa näitä kustannuksia tulee myös muusta kuin terveydenhuollosta. Täytyy todeta, että tämä esitys tulee kyllä vihoviimeiseen paikkaan, ottaen huomioon sen, että meillä ovat päivystykset aivan tukossa, meillä ovat osastopaikat aivan tukossa. Sieltä joudutaan sulkemaan paikkoja sen vuoksi, että meillä ei ole riittävästi hoitajia, ja sitten tähän tilanteeseen te tuotte tällaisen laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuollon laajennuksen. Tämä on melkoisen härski temppu.

Mutta on pakko kysyä, kun tässä esityksessä luki myös HUSin puolelta, että nämä paperittomat tulevat itse asiassa erikoissairaanhoitoon ilman lähetettä [Perussuomalaisten ryhmästä: Häpeällistä!] ja te olette nyt tekemässä tällaisen ohituskaistan ihmisille, jotka ovat laittomasti maassa. Kysyn teiltä, ministeri Saarikko: eikö keskustakaan älyä vetää tätä esitystä eduskunnasta pois?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! On ehkä muistutettava nyt vielä siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon tullaan. Siellähän hoidetaan sairaita ihmisiä. Eli kyllä sinne päivystyksiin tulevat ihmiset, jotka saattavat olla viimeisillään raskaana, [Mari Rantanen: Lukekaa se esityksenne!] ja kyllä niitä lapsia sattuu syntymään ihan milloin vain ja hyvin monenlaisiin perheisiin, ja apuakin on sitten annettava, jos näin sattuu käymään. Itse en ota kantaa siihen, mistä nämä ihmiset ja potilaat tulevat Suomeen, koska se ei kuulu hallinnonalaani. Minä vain hoidan näitä sairaita. [Naurua]

Tätä kautta olemme panneet merkille, että on se vaikea asia, että meillä kerta kaikkiaan Suomessa on paperittomia, ja heillä saattaa olla vaivoja, että jopa ambulanssi tuo erikoissairaanhoidon ovelle. Siksi me joudumme täällä eduskunnassa linjaamaan näinkin kiusallisesta ja vaikeasta asiasta, ja minusta tässä ei kyllä yhtään sen enempää populismia tarvita. Kyllä me joudumme valitettavasti myös hoitamaan ihmisiä, joiden henkikin saattaa olla vaarassa, [Eva Biaudet: Ei valitettavasti, vaan onneksi hoidetaan!] ja nyt on pohdittava, millä tavalla [Puhemies koputtaa] tässä vaikeassa asiassa mennään jatkossa eteenpäin. [Kimmo Kiljunen: Eikö se riitä jo vastaukseksi?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Reijonen.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat ministerit! Onko se oikein, että nyt hyvinvointialueilla mietitään kovia säästöjä — ainakin tuolla meidän alueella, siellä Karjalan puolella on Siun sote, ja Pohjois-Savossa mietitään säästöjä — ja sitten aletaan laittaa rahaa laittomasti maassa oleville? Laittomasti maassa oleville. Eihän se voi näin olla. Ei siinä ole kerrassaan mitään järkeä. Tärkeysjärjestys on mietittävä oikein tarkkaan.

Ja kustannukset — en ole kuullut, paljonko näistä nyt tulee kustannuksia. Voisiko joku ministeri esittää arvion, mitä tämä vuodessa maksaa, entä viiden vuoden päästä. Jos miettii suomalaista veronmaksajaa, niin onko mielestänne oikein, että suomalainen veronmaksaja joutuu nyt maksamaan laittomasti maassa olevien terveydenhuollon? [Vasemmalta: Kuten lasten!] Ei se voi olla oikein. Eikö teidän omaatuntoa kolkuta? — Kiitos. [Eva Biaudet’n välihuuto]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Vastuuministeri Kiuru tietenkin tuntee tämän asian paljon paremmin, mutta jos suhteutetaan, kun täällä nostettiin esiin nämä hyvinvointialueet. Se on noin 20 miljardia, mitä me käytämme sosiaali- ja terveydenhuoltoon rahaa hyvinvointialueilla — siis 20 miljardia, ylikin. Ja tässä on nyt kyse, jos en ole aivan väärässä, noin miljoonan euron suuruisesta asiasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on hihasta ravistettu!] Kyse on esimerkiksi raskaana olevien naisten ja lasten tilanteesta, heidän hoidostansa. Eli kun täällä puhutaan ikään kuin tällaisena suurena joukkona, että meillä nyt olisi aivan valtavasti näitä laittomasti maassa olevia ihmisiä ja kaikki heidän asiansa ohi suomalaisten hoidettaisiin, niin todellisuudessa on kyse esimerkiksi raskaana olevien naisten ja lasten terveydenhuollosta, sellaisista palveluista, joita he tarvitsevat, jotta ei sitten jouduttaisi esimerkiksi niihin ambulanssikyyteihin tai niihin kiireellisiin asioihin, ja kyse on todella murto-osasta, ehkä murto-osahiukkasesta suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitukseen. Ymmärrän, että tämä on asia, jonka perussuomalaiset haluaa täällä haastaa, [Puhemies koputtaa] kuten usein on ehkä Suomen ulkopuolisiin ihmisiin liittyvissä kysymyksissä, [Puhemies: Näin!] mutta ehkä voimme myös suhteuttaa näitä asioita. [Kimmo Kiljunen: Inhimillisyyttä, inhimillisyyttä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Täällä todettiin, että päivystykset ovat tukossa, hoivapaikat ovat tukossa, jonoja terveydenhuollossa riittää. Nämä jonot eivät kuitenkaan johdu nyt puheena olevista ihmisistä, koska tämä lakihan ei ole vielä edes voimassa. Jonotus johtuu muun muassa koronasta ja ennen kaikkea henkilöstövajeesta. Tässä tilanteessa te, arvoisa hallitus, jotka ette pysty mihinkään todellisiin merkittäviin säästöihin, olette leikkaamassa yksityisen sektorin Kela-korvauksia. Ministeri Kiuru, mitä luulette: pidentääkö vai lyhentääkö se hoitojonoja, että tässä tilanteessa te leikkaatte näitä Kela-korvauksia?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Nämä Kela-korvausten pienentämisestä koituvat säästöt on tarkoitus siirtää hyvinvointialueille vanhuspalveluiden vahvistamista varten. [Juha Mäenpää: Tuleeko siitä säästöä?] Eli rahat siirretään hyvinvointialueille, jotta he voivat sosiaali- ja terveyspalveluita suomalaisille järjestää.

Arvoisa puhemies! Kela-korvaukset, yksityisen hoidon korvaukset, ovat jo tällä hetkellä aika pieniä. Kokoomuksen ollessa hallituksessa niitä on leikattu ja kavennettu. [Petteri Orpo: Piti tulla valinnanvapaus!] Ne ovat tällä hetkellä noin 14 prosenttia, ja se on aika pieni korvaus. Esimerkiksi jos on yli 100 euron lääkärikäynti, siitä voi sitten muutaman kymmenen euron korvaus tulla. Jatkossa se korvaustaksa olisi noin kahdeksan euroa. Pienituloisten kannalta näin pieni korvaustaso ei välttämättä mahdollista tälläkään hetkellä hoitoonpääsyä tai yksityisten palveluiden käyttöä, ja kyllä pienituloisten kannalta olennaista on saada julkiset terveyspalvelut toimimaan, ja sitä hallitus on lisäresursoinut. Hoitotakuuta ollaan juuri säätämässä ja siihen ollaan paljon rahaa myös osoittamassa, ja sitä kautta myös asiakasmaksut [Puhemies koputtaa] kerryttävät esimerkiksi maksukattoa ja ovat muutenkin säänneltyjä. [Ben Zyskowicz: Tälläkö saadaan toimimaan nämä julkiset palvelut?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja seuraavaksi edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Minustakin on äärimmäisen tärkeää, että laittomasti maassa oleskeleville tarjottavat terveyspalvelut eivät ole semmoisia, että niistä tulisi vetovoimatekijä Suomeen. Näin ei tietenkään saa olla, mutta kun katsotaan tätä hallituksen esitystä, joka on nyt valiokunnassa, niin ei näin ole tulemassakaan. Suomesta ei tule koko maailman terveyskeskusta tällä esityksellä, eikä pidäkään tulla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten niin?]

Tässähän on tullut jo pääministerin kertomana esille tämä kustannusarvio, 1 miljoona euroa kokonaisuudessaan, ja pitää muistaa, että tällä hetkellä jo muun muassa Helsinki, Espoo ja Tampere tarjoavat tämän tasoisia palveluita näille paperittomille. Kyseessä ei ole nyt dramaattisesta muutoksesta, mutta aina asioissa pitää olla tarkkana.

Haluan nyt selvyyden vuoksi kysyä myös ministeri Kiurulta: Voitteko kertoa, mitä tämä laajennus tarkoittaisi käytännössä, koska nyt jo lain mukaan kiireellinen hoito on tarjottava ja nyt se laajennetaan välttämättömään kiireettömään hoitoon? Mikä on ero kiireellisellä [Puhemies koputtaa] ja välttämättömällä kiireettömällä hoidolla? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tämä oli tärkeä kysymys, koska kyllä me varmasti ymmärrämme sen, että kiireelliset tapaukset on hoidettava. Ne ovat juuri näitä, että ihminen saattaa menehtyä, ja sitä varten henkeä tai terveyttä turvaavat toimet on saatava nopeasti käyntiin.

Ja monet kunnat ovat, niin kuin tässä jo todettiin, tehneet sen lisäksi myöskin tällaisia pieniä avauksia kiireettömään hoitoon. No, nyt tässä esityksessä, mikä eduskunnassa on, on tulkittu välttämättömänä hoitona esimerkiksi raskauteen ja synnyttämiseen liittyvät palvelut, pitkäaikaissairauksien ja muiden sairauksien välttämättömään hoitoon liittyvät palvelut — siis vain välttämättömään — ja yhteiskunnan suojelemiseksi tarpeelliset tartuntatautilain mukaiset terveystarkastukset tai rokotukset, etteivät tarttuvat taudit leviäisi. Tämä on nyt se lista, joka eduskunnassa on käsittelyssä. Me puhumme tosiasiassa tämän hallituksen esityksen mukaisesti [Puhemies koputtaa] noin 3 000—6 000 ihmisen asemasta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt edustaja al-Taee.

Arvoisa puhemies! Tiedän tapauksen, jossa ihminen on synnyttänyt vammaiseksi syntyneen lapsen, ja tällä vammaisella lapsella ei ole ollut oikeastaan mitään oikeuksia neuvolaan eikä mihinkään muuhun jatkohoitoon. Tämä esityshän sitten mahdollistaisi tällekin ihmiselle hoidot.

No, miksi ylipäänsäkään tätä paperittomuutta on syntynyt Suomeen näin paljon? Se johtuu vuoden 2015 tapauksesta, jolloin perussuomalaisten johdolla mahdollistettiin se, että tänne tuli todella paljon ihmisiä. He eivät säätäneet rajalakia, niin kuin me säädimme täällä, [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] eivätkä oikeastaan osanneet hoitaa sitä kriisiä hyvin. [Perussuomalaisten ryhmästä: No karkottakaa!] Sen lisäksi luvattiin humanitaarista mahdollisuutta jäädä tähän maahan, mutta laki vaihdettiin kesken kaiken, jolloin syntyi todella paljon paperittomia. Nyt se asia hoidetaan toisin. Nyt on mahdollisuus saada terveydenhoitoa sellaisille ihmisille, jotka käytännössä huijattiin tulemaan tähän maahan. [Puhemies: Nyt on mahdollisuus esittää kysymys!]

Kysyn hallitukselta: [Puhemies koputtaa] Miten tällä hetkellä hoidetaan tätä rajakysymystä? Miten meille ei synny paperittomuutta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä nyt tuli paksua!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja kukas ministereistä? — Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän meille on itse asiassa tullut enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin. Meille on nimenomaan Ukrainan sodan vuoksi tullut tällä hetkellä noin 43 000 Ukrainasta sotaa paennutta, ja heille olemme tarjonneet tilapäistä suojelua. Nyt paraikaa hallituksessa on käsittelyssä laki, jolla tuota tilapäistä suojelua voimme jatkaa, koska valitettavasti sota Ukrainassa jatkuu ja edelleen siellä on valtava joukko ihmisiä, joiden kodit ovat tuhoutuneet, ja he eivät siellä voi asua. [Sanna Antikainen: Se ei liity tähän asiaan! — Oikealta: He eivät ole laittomasti maassa!]

Muutoin tällä hetkellä turvapaikanhakijoita Suomessa on varsin vähäinen määrä, muualta tulleita, ja totta kai kaikki nämä prosessit, kun turvapaikkaa haetaan, käsitellään yksilöllisesti ja katsotaan, onko ihminen oikeutettu kansainväliseen suojeluun, ja jos on, niin sitten voimme hänelle turvapaikan tarjota.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Keskusta lupasi laittomasti maassa oleville jalkapannat, ja nyt tulikin ilmainen terveydenhoito. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Pääministeri Marin on lähtenyt aika kauas siitä ex-kansanedustaja, sisäministeri Kari Rajamäen linjasta, [Eva Biaudet: Onneksi on!] jossa SDP, ainakin osa SDP:stä, kantoi huolta siitä, että tämä laittomien terveydenhuolto ei muodosta vetovoimatekijää Suomelle. Senhän tämä muodostaa, ja kustannukset tulevat sen myötä olemaan vielä tulevaisuudessa useita miljoonia. Nyt, pääministeri Marin, te suhtaudutte velanottoon näin huolettomasti, että miljoona sinne tai tänne, ja hoette sitä asiassa kuin asiassa.

Miten nyt on, kun keskusta tämän kaiken taas hyväksyy: Onko se nyt, valtiovarainministeri Saarikko, näin, kuten pääministeri sanoi, että tämä on vain yksi miljoona sinne tai tänne? Eikö tällä oikeasti ole isompaa merkitystä? [Jukka Gustafsson: Ei ole pääministeri niin sanonut!] Onko tämä oikein suomalaista veronmaksajaa kohtaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuvasin tuossa omassa vastauksessani sitä, minkälainen summa tämä on tuosta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Jos nyt puhumme kokonaisuudessaan yli 20 miljardista suomalaisten ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tämä on, kuten valiokunnan puheenjohtaja täällä totesi, asia, joka maksaa yhden miljoonan — yhden miljoonan — [Perussuomalaisten ryhmästä: Sinne tänne!] se on todella pieni osa tästä kokonaisuudesta.

Ja ministeri Kiuru täällä kuvasi, mistä todellisuudessa on kyse ja mikä tämän lain sisältö on. Lain sisältö on se, että esimerkiksi raskaana olevat paperittomat naiset [Jani Mäkelä: Raskaana olevat irakilaiset nuoret miehet!] saavat sen välttämättömän kiireettömän hoidon, minkä he tarvitsevat. Mielestäni on inhimillisesti oikein, että raskaana olevat naiset saavat tämän hoidon, minkä he tarvitsevat. Ihan yhtä lailla on mielestäni suomalaisen yhteiskunnan etu, että esimerkiksi tartuntatautien leviämistä voidaan ennaltaehkäistä. [Jani Mäkelä: Voiko mies synnyttää?] Sehän on suomalaisten ihmisten etu.

Ei tämä ole kysymys, joka tekisi Suomesta maailman terveyskeskuksen, hyvin kaukana siitä. Tämä ei ole kysymys, [Puhemies koputtaa] joka lisäisi vetovoimaa Suomen ulkopuolisten ihmisten silmissä. Tämä on pieni asia mutta tärkeä asia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on aika täynnä. — Myönnän poikkeuksellisesti tähän kysymykseen vastauksen myös ministeri Saarikolle.

Arvoisa puhemies! Uskon, että valtaosa terveydenhuollon ammattilaisista tai paljon palveluita käyttä-vistä suomalaista toivoisi, että me keskittyisimme [Perussuomalaisten ryhmästä: Suomalaisiin!] yhdessä yli hallitus—oppositio-rajojen niihin huoliin, jotka liittyvät suomalaisen terveydenhuollon isoihin murheisiin, [Jani Mäkelä: No niinhän me teemme!] joita edustaja Zyskowicz täällä erittäin ansiokkaasti kuvaili. Ne ovat kuntien, tulevien hyvinvointialueiden ja koko eduskunnan yhteisiä huolia.

Mutta siinä olen tismalleen samaa mieltä ministeri Kiurun kanssa, että tämä kysymys on vaivannut suomalaista yhteiskuntaa vuosia. Eduskunta on ollut tässä myös hyvin riitainen, nähnyt tässä paljon erilaisia tulokulmia, enkä voi välttyä myöskään ajatukselta, että jonkin verran kysymystä on tahallaan maalattu isommaksi mittakaavaltaan kuin se oikeasti onkaan. Muistutan myös, että nämä samat puolueet toimivat eri kokoonpanoilla, eri voimasuhteilla kaikissa näissä Suomen suurimmissa kaupungeissa, joissa tämä kysymys on ajankohtainen, ja siellä puolueet ovat yhdessä jo päättäneet tarjota näitä palveluita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Totuudessa pitää pysyä!] Eli mittakaavamuutos ei edes ole tuota miljoonaa vaan käytännössä joitain satojatuhansia euroja, mikä muodostuu erotukseksi [Puhemies koputtaa] nykyisen todellisuuden ja tulevien alueiden välillä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Suomela.

Arvoisa puhemies! Pääministeri juuri esitti arvion, että kustannukset nykyisestä hoidosta ovat noin miljoonan euron luokkaa. Helsingistä meillä on vielä tarkempia lukuja: vuonna 2019 kokonaissumma oli noin 440 000 euroa, ja tästä puolet meni raskaana olevien, synnytysten ja vastasyntyneiden hoitoon — puolet. Tämäkö on se ihmisryhmä, jonka perussuomalaiset jättäisivät vaille hoitoa? [Vasemmalta: Näköjään! — Kyllä!] Ihan todella toivon, että jokainen pysähtyy miettimään sitä vastasyntynyttä lasta, jonka perussuomalaiset jättäisivät hoitamatta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jokainen maa hoitaa omat kansalaiset!]

Kysynkin nyt vastuuministeriltä: mitkä ovat arviolta niitä kuntia, joissa ei tällä hetkellä tätä hoitoa tarjota mutta joissa kuitenkin oleskelee paperittomia henkilöitä, jotka nyt saisivat sen saman välttämättömän hoidon, jonka pääkaupunkiseudun monet kunnat ja Tampere ovat päättäneet tarjota? Tamperelaisena ainakin olen ylpeä, että me olemme tämän päätöksen tehneet, ja seison sen päätöksen takana. Se on [Puhemies koputtaa] lasten ja äitien takana seisomista.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Siinä mielessä minusta edustaja on aivan oikeassa, että kyllä hyvinvointiyhteiskuntaan ja oikeusvaltioon kuuluu se, että emme me ketään kadulle jätä silloin, kun on todella tilanne päällä. Eli ei meille synny lapsia kaduilla. Se on fakta suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että Suomesta tulee joku hoidon shoppailun paratiisi. Minusta hiukan kyllä — jos nyt sallitaan — taisi mennä överiksi. Minusta siihen hoitoshoppailuun, jota tässä ehdotetaan, ei tällä budjettiraamilla kyllä millään yletytä. Kuitenkin me käytämme toistakymmentä miljardia rahaa pyörittääksemme näitä palveluita, ja nyt me puhumme yhden miljardin kustannuksista. [Eduskunnasta: Miljardin?] — Miljoonan kustannuksista, pahoittelen.

Täytyy sanoa vielä sekin, että lähtökohtana on se, että jokainen näistä toimijoista maksaa itse hoitonsa. Jos tätä hoitomaksua ei saada perittyä joko henkilöltä itseltään [Puhemies koputtaa] tai vakuutusyhtiöltä, niin vain siinä tapauksessa tämä korvataan kunnille.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ledamot Rehn-Kivi.

Värderade talman! Vi ger redan i dag akutvård åt så kallade papperslösa personer. Det är vår skyldighet. Nu föreslås det att vi också skulle erbjuda nödvändig vård åt de här personerna, och det är som en förebyggande åtgärd så att vi kan minska på dyrare specialvård. Den här servicen ges redan i våra större städer, i Esbo och i Helsingfors, och det här är en fråga om humanitet mot redan utsatta personer.

Meille on ministeriön vastauksissa valiokunnassa ilmoitettu, että paperittomien osuus näistä terveyspalveluiden käyttäjistä on minimaalisen pieni ja että myöskin nämä tulevat kustannukset ovat prosentin milliosuus. Kysynkin, arvoisa ministeri: onko paperittomille tarjottavalla välttämättömällä hoidolla oikeasti merkitystä meidän sosiaali- ja terveysmenoille ja resurssien riittävyydelle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! No, otetaan tuo Helsingin kaupunki esimerkiksi. Minun saamani tiedon mukaan Helsingin kaupunki vuonna 2019 käytti paperittomien henkilöiden erikoissairaanhoidon kustannuksiin 440 000 euroa. On tietenkin selvää, että jostakin tuokin raha on pois, ja nythän se on pois sen takia Helsingin kaupungissa muiden palveluista, että valtio ei ole luonut tähän mekanismia, millä tämä osuus hyvitetään silloin, jos tätä 440 000:ta euroa kuluina ei pystytä keräämään tältä henkilöltä itseltään tai hänen vakuutuksensa kautta. Nyt tätä epäkohtaa pyritään oikaisemaan, jotta Helsingin kaupungissa pääsisivät kaikki myös tällä 440 000 eurolla hoitoon.

Ei tämä varmasti kokoluokaltaan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta uhkaa, mutta tämä on aika iso kysymys. Me erotumme maailmalla, jos me ajattelemme, että me voisimme toimia niin, että tätä aivan välttämättömintä hoitoa ei pystyttäisi tarjoamaan. Ja tätä kunnat tekevät jo. [Puhemies koputtaa] Heille ei nyt siitä erikseen korvausta tule.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt tämän aihealueen viimeinen kysymys. — Edustaja Rantanen, Mari.

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt sanoa, että täällä ministerit hööpöttävät kuuntelijoita. Tämä miljoonan kustannusarvio, mistä te puhutte, on täysin hihasta repäisty, kuten tiedätte, jos olette tämän esityksen lukenut. [Anders Adlercreutz: Se on virkavastuulla valmisteltu!] Helsingin kaupunki käyttää tähän miljoonia euroja, sekä terveydenhuoltoon että myös sosiaalihuoltoon, ja siltä osin tämä ei aivan ole pelkästään miljoonan euron kysymys. Meillähän nimittäin Helsinki maksaa majoitusta, HSL-lippuja, antaa jopa käteistä rahaa kassasta, [Eduskunnasta: Se on eri asia! — Jari Myllykoski: Voi hyvää päivää!] ja nämä kaikki kustannukset tulevat joka tapauksessa kannettavaksi. Tämä on fakta, jonka jokainen voi Helsingin kaupungilta varmistaa.

Mutta palaan vielä äkkiä siihen, että, ministeri Kiuru, te ette ilmeisesti ole edes lukenut tätä esitystä, jossa HUS kertoo, että nimenomaan nämä laittomasti maassa olevat tulevat päivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon ilman lähetteitä, minkä jälkeen heidät katsotaan kiireellisiksi. Näin ei voi suomalainen toimia, [Puhemies koputtaa] ja ihmettelen, että te vielä kannatatte tällaista ohituskaistan luontia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministeri Kiuru. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oletteko tehtävienne tasolla, ministeri Kiuru? — Hälinää] — Ministeri Kiurulla puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt hiukan alkaa minuakin sapettaa. Pysytään täällä siinä, mikä on tosi. Ja nyt tullaan siihen kysymykseen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että suomalaisilla ei ole, eikä pidäkään kenelläkään olla, sellaista asemaa, että joku on toista huonompi. [Petri Huru: Ohituskaistaa!] Erityisesti hoitojonojen suhteen tämä on erittäin vakava kysymys.

Olen kertonut eduskunnalle moneen otteeseen, että meillä on todellinen hoitovelka tässä maassa, ja se kysymys pitää ottaa vakavasti. Kyllä täällä vakavammin otettavaa piisaa siinä kysymyksessä. Mutta se on totta, että kun erikoissairaanhoitoon mennään, niin joku menee sinne niin kiireellä, että sinne mennään, kuulkaa, ambulanssilla useiten tänä päivänä. [Oikealta: Se on eri asia, sinne lähetetään!] Siinä suhteessa valitettavasti sinne erikoissairaanhoitoon mennään hyvin kiireellä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Nyt on pohdittava sitä, että ei me nyt kai voida ajatella, että siellä ambulanssin ovella vielä ruvettaisiin katsomaan, millä litteralla kukakin menee. Silloin kun ihminen on hädän hetkellä turvautumassa näihin palveluihin, niin kyllä me suojelemme elämää ja terveyttä niin, että me hoidamme [Puhemies koputtaa] myös erittäin vakavassa uhassa olevat ihmiset, ja vain välttämätön hoito tullaan sallimaan. [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Kiireellisethän hoidetaan jo nyt!]

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen linja ennallistamisasetuksen suhteen on ollut varsin sekava niin ennakkovaikuttamisen kuin kannanmuodostamisen osalta. Täällä eduskunnassa hallituspuolueiden rivit ovat rakoilleet, kun asiasta on äänestetty talous-, ympäristö- ja maa- ja metsätalousvaliokunnissa. SDP ja keskusta tulivatkin kokoomuksen kriittiselle linjalle, vihreät ja vasemmisto eivät. Eilisen välikysymyskeskustelun perusteella hallitus on nyt kuitenkin ilmeisesti tiukentanut linjaansa. Epäselvää on kuitenkin se, pysyvätkö vihreät ja vasemmisto hallituksen tiukentuneen linjan takana suuressa valiokunnassa, jossa Suomen kanta muodostetaan.

Kysynkin pääministeriltä: Voitteko luvata, että hallituspuolueiden edustajat suuressa valiokunnassa vastustavat komission asetusehdotusta ennallistamisasetuksesta ja pitävät suomalaisen kestävän metsätalouden puolta? [Välihuutoja — Suna Kymäläinen: Tässä vaiheessa vasta vaikutetaan eikä vastusteta!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut yksimielisesti kirjelmänsä eduskunnalle. [Perussuomalaisten ryhmästä: 12 viikkoa myöhässä!] Eduskunta sitä paraikaa käsittelee. Erikoisvaliokunnat ovat antaneet lausuntoja suurelle valiokunnalle, ja suuri valiokunta tulee muodostamaan Suomen kannan, jota koko valtioneuvosto tulee EU:n neuvotteluissa edustamaan. Me teemme myös vaikuttamistyötä hyvin monella tasolla. Me olemme tehneet ennakkovaikuttamista niiden ennakkovaikuttamislinjausten pohjalta, mitä me olemme yhdessä sopineet. Ja kun me saamme suuresta valiokunnasta Suomen virallisen kannan, niin sitä me tulemme edistämään.

Itse olen esimerkiksi tänään tavannut Slovakian pääministerin ja keskustellut myös tästä ennallistamiskysymyksestä, metsistä. Toivon totta kai, että me löydämme jäsenmaista tukea itsellemme, tukea omille näkemyksillemme, joita me tuossa neuvottelussa ajamme. Mutta kaikkein huonointa vaikuttamista olisi se, että me sanoisimme etukäteisesti ”ei” — mitä kokoomus on esittänyt, etukäteisesti jo ”ei”, [Ben Zyskowicz: Eikä ole!] tapahtui mitä tapahtui, Suomi tulisi äänestämään vastaan. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei, ei!] Silloin me käytännössä sulkisimme itseltämme vaikuttamisen ovia. Se olisi äärettömän huono strategia tilanteessa, jossa kyse on määräenemmistöpäätöksestä [Puhemies koputtaa] eikä yksimielisyyttä vaativasta päätöksestä. [Ben Zyskowicz: Tätähän kokoomus ei ole esittänyt, Petteri korjaa sen saman tien!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Virolainen.

Arvoisa herra puhemies! Rouva pääministeri, te johdatte tätä hallitusta, te johdatte Suomen EU-politiikkaa, ja luulisi, että teidän intressinä olisi, että hallituspuolueiden edustajat toimivat sen linjan mukaisesti, mitä te eilen täällä välikysymysvastauksessa linjasitte.

Kuten todettua, hallituspuolueiden rivit ovat rakoilleet eduskuntakäsittelyssä. Esimerkiksi ympäristövaliokunnassa juuri vihreät ja vasemmisto vastustivat niitä muutoksia, joita SDP, RKP ja keskusta halusivat kokoomuksen linjan mukaisesti. Samoin eilisen välikysymyskeskustelun perusteella edelleen vihreiden ja keskustan kannat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Keskustelussa, eilisessä keskustelussa siis, enemmistö asettui vastustamaan komission esitystä ennallistamisasetuksesta. Todennäköisesti siitä siis tulee myös suuren valiokunnan kanta. Kysynkin teiltä, ympäristöministeri Ohisalo, joka olette vastuuneuvottelija: edistättekö EU-pöydissä Suomen virallista kantaa, vaikka tämä olisi teidän eduskuntaryhmänne näkemyksen vastainen? [Jukka Gustafsson: Jos ja jos!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti: ministerinä edustan sitä kantaa, jonka suuri valiokunta täältä ulos saa. [Anne-Mari Virolainen: Erinomaista!]

Vielä kysyn, kuten eilenkin kysyin, mutta en koskaan saanut vastauksia: nostaisitteko sieltä kokoomuksesta esimerkkejä sellaisista komission esityksistä, jotka ovat menneet alusta lähtien loppuun asti sellaisinaan läpi EU-päätöksentekoprosessista, kaikista niistä eri keskusteluista ja instansseista? Totta kai niihin esityksiin vaikutetaan. Kokoomuksen linja tuntuu olevan, että heitetään hanskat tiskiin tässä kohtaa [Ben Zyskowicz: No eikä ole! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Onhan se!] eikä vaikuteta Suomen näkökulmasta parempaan esitykseen. [Välihuutoja] Lisää kansallista liikkumatilaa, kustannuksia merkittävästi alaspäin, nämä keskeiset huomiot löytyvät jo hallituksen yhteisestä, yksimielisestä U-kirjelmästä, joka on tällä hetkellä se hallituksen yhteinen kanta. Ihmettelen tätä kokoomuksen EU-politiikan vaikuttamisnäkökulmaa, [Mari-Leena Talvitien välihuuto] että pitäisikö nyt todella sanoa muille, että eipäs tässä mitään vaikutella, että sanotaan ”ei”. Miksi [Puhemies koputtaa] me emme haluaisi vaikuttaa? Me ainakin hallituksena haluamme vaikuttaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Mykkänen. [Jukka Gustafsson: Eilinen populismi jatkuu kokoomuksella, olen pettynyt!]

Arvoisa puhemies! Tässä, ympäristöministeri Ohisalo, te tälläkin kertaa viittaatte siihen, että tämä on ikään kuin normaalia EU-politiikkaa, ja pyydätte meitä esittämään muita lakiesityksiä EU:ssa, jotka olisivat sellaisenaan menneet läpi. Ei, ainahan niissä vaikutetaan. Mutta minä pyydän teitä kuvaamaan, onko toista sellaista esitystä, joka olisi näin poikkeuksellisella tavalla velvoitteiltaan painottunut Suomeen kuin tämä ennallistamisasetus. Onko sellaista muistissanne teillä? Meillä ei ole. Ja tästä tämä kysymys lähtee, [Petteri Orpo: Kyllä!] että kun tämä on täysin poikkeuksellisella tavalla Suomeen kymmenkertaisella euromääräisellä kustannusarviolla painottuva kuin mikään muu, mitä olemme nähneet, niin eikö tässä olisi silloin pitänyt nopeasti tehdä kanta, joka on yksi kanta? Ja nyt kysyn pääministeriltä: kun tässä edelleen vastuuministeri, ympäristöministeri, sanoi, että on olemassa hallituksen yksimielinen U-kirjeeseen kirjattu kanta, jota hän edistää, [Ben Zyskowicz: Se on muuttunut!] niin edistääkö hän nyt sitä kantaa vai, kuten keskusta on täällä tulkinnut, eri kantaa, [Puhemies koputtaa] jonka hallitus eilen täsmensi ja joka on vastaan tätä asetusta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Siis hallitus myöhästyi 12 viikkoa kannanmuodostuksessa, ja se on osasyynä siihen, että tämä esitys on Suomen kannalta täysin kohtuuton, kustannuksiltaan täysin poikkeuksellinen. Emme me tietenkään ole sitä mieltä, että nyt vain äänestetään ”kyllä” tai ”ei”, vaan nyt pitää vaikuttaa. Te ette tehneet sitä kunnolla ajoissa, mikä on fakta, ja nyt pitää vaikuttaa, mutta kun meidän huolemme on se, että rivit ovat edelleen aivan sekaisin. [Vasemmalta: Niin kuin kokoomus!] Se, mitä metsäministeri Kurvinen puhuu, on aivan eri asia kuin se, mitä ympäristöministeri Ohisalo, ja me olemme huolissamme siitä, onko viesti nyt Suomesta komissioon ja Eurooppaan yhteinen. Siitä pitää teidän, pääministeri, huolehtia.

Mutta hallitus on muutenkin riitainen. Nyt me katsomme omituista näytelmää saamelaiskäräjälaista, jossa hallituksen johto nokittelee toisiaan julkisuudessa, [Kokoomuksen ryhmästä: Twitterissä!] ja me elämme erittäin vaikeaa aikaa. Sota jatkuu, meidän Nato-jäsenyyden käsittely on kesken. Meillä on inflaatio, energiakriisi, ruoan hinta nousee. Nyt jos joskus, arvoisa pääministeri, Suomi tarvitsisi toimintakykyisen hallituksen. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, onko teidän hallituksenne?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin. [Hälinää] — Nyt kuunnellaan pääministerin vastaus ja ollaan hiljaa. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä. Me elämme poikkeuksellisen vakavaa aikaa. Meillä on sota Euroopassa, meillä on korkea inflaatio, energiakriisi, mahdollisesti tuleva talouskriisi. Tämä tilanne on erittäin vakava, olen täysin samaa mieltä. Ihmettelenkin sitä, että tässä hyvin vakavassa tilanteessa, jossa me myös yritämme saada Suomen Nato-jäsenyyden ratifioitua kaikissa maissa, kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen ja huomisessa äänestyksessä pyrkii siis kaatamaan hallituksen tässä vakavassa tilanteessa. [Välihuutoja] Kysyisin kyllä, mikä kokoomuksen logiikka tässä on. [Keskustan ryhmästä: Mikä se kokoomuksen linja on?]

Ennallistamiseen liittyen: Me olemme tehneet vaikuttamistyötä. Esimerkiksi turvemaiden osalta olemme pystyneet vaikuttamaan, ja nyt me jatkamme tätä vaikuttamista. Kun suuri valiokunta ottaa kannan tähän, valtioneuvosto sitä vie ilman muuta yhtenäisesti eteenpäin. Me teemme kaikkemme, jotta nämä kustannukset alenisivat Suomen osalta. Me teemme kaikkemme, että näitä kaikkia muita huomioita, joita me olemme esiin nostaneet, saadaan vietyä vaikuttavasti eteenpäin, ja neuvottelut ovat vasta alkamassa. Neuvottelut ovat vasta alkamassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] Vasta joulukuun neuvostossa tätä tullaan käymään [Puhemies koputtaa] ensimmäistä kertaa ministeritasolla läpi. Tämä on pitkä marssi, ja siihen me tarvitsemme myös kokoomuksen apua. [Antti Lindtman: Äänestääkö kokoomus nyt sittenkin hallituksen luottamuksen puolesta? — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Se olisi viisautta!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Pääministeri Marin, te vastaatte hallituksen toimintakyvystä. Metsäasia vietiin eteenpäin nahkoineen päivineen, ja kun puhutaan tästä, mikä teidän linja on, niin kukaan ei tiedä, mikä linja on. Hallitus sitä ja eduskunnan valiokunnat tätä. Hallitus on itse asiassa vuoden myöhässä EU-komissioon, ja EU-komissio ei varmaan vieläkään tiedä, mikä Suomen kanta on. Ja nyt hallituksessa on täysi sekamelska saamelaisasiassa. Onko, pääministeri, teidän mielestänne hallitus toimintakykyinen tällä hetkellä, vai pitäisikö panna pillit pussiin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuten äskeisessä puheenvuorossani kuvasin, mielestäni me elämme maailmanpoliittisesti Euroopassa aika vakavaa tilannetta, ja ei, minun mielestäni ei pidä laittaa pillejä pussiin vaan meidän pitää hoitaa näitä kaikkia asioita, jotka meidän käsissämme ovat, niin näitä isoja, vakavia kriisejä, joita me olemme kohdanneet, kuin myös niitä asioita, joita me täällä Suomen eduskunnassa käsittelemme.

Nyt valiokunnat käsittelevät tätä ennallistamiskysymystä. Suuri valiokunta tulee tämän kannan muodostamaan, kuten täällä on todettu, ja Suomen hallitus tulee tätä kantaa systemaattisesti edustamaan kaikissa niissä neuvotteluissa ja pöydissä, joissa me asiaan voimme vaikuttaa. Kyllä minun mielestäni meillä on toimintakykyä, ja toivon mukaan eduskunnallakin on toimintakykyä muodostaa omalta osaltansa kantoja, esimerkiksi tähän ennallistamiskysymykseen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kyllönen.

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä kysyttiin, mikä oli mittaluokaltaan sellainen asia, joka vaikutti Suomelle isosti, niin toivoisin, että kokoomus ennallistaisi oman EU-politiikkansa siihen kohtaan, missä me teimme suuressa valiokunnassa hyvin laajasti yksimielisen lausunnon Fit for 55 ‑pakettiin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Se ei ollut yksimielinen!] joka oli vaikutuksiltaan miljardien kokonaisuus Suomelle. [Kokoomuksen ryhmästä: Niin tämäkin! Tämä on miljardi vuodessa!] Siinä me löydettiin yhteisymmärrys ja on taisteltu EU-tason päätöksenteossa yhteistyössä, ja Suomen kannat ovat menneet eteenpäin. Tämä on malliesimerkki siitä, että tästä talosta kun tulee yhtenäinen kanta ja sitä työtä tehdään rintamassa, niin Suomen kannat menevät eteenpäin. Kuten pääministeri täällä sanoi, työ on vasta alussa, joten nyt, kokoomus, ottakaa hampaat naulasta ja hanskat taskusta, ja ruvetaan yhdessä töihin. [Kai Mykkänen: Näinhän myö tehdään! — Jukka Gustafsson: Hallitus johtaa, kokoomus vikisee!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. Tämä puheenvuoro ei tainnut sisältää kysymystä, mutta kokoomus mainittiin. — Edustaja Wallinheimo.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä, miten se valtioneuvoston alkuperäinen esitys tästä asetuksesta oli niin laimea. Olette kuitenkin käyneet tätä läpi monta kertaa ministerivaliokunnassa, ja kukaan ministeri ei ole tätä vastustanut, eivät edes keskustan ministerit. Nyt tätä teidän esitystänne vastustetaan lähes jokaisessa valiokunnassa. Kysyisinkin pääministeriltä: oletteko te nyt tyytyväinen siihen, että esityksenne vastustaminen on näin suurta eduskunnassa, ja oletteko te tyytyväinen, että hallituspuolueet nyt äänestävät sitä sun tätä, puolesta ja vastaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kirjelmä eduskunnalle oli kriittisesti tähän esitykseen suhtautuva. Tässähän on kyse kokonaisuudesta, jossa pyritään parantamaan EU:n jäsenmaiden luonnon tilaa, esimerkiksi vesistöjä, merialueita, kaupunkiluontoa, turvemaita, maatalousmaita, metsiä. Tässä on kyse siis siitä, että pyritään parantamaan luonnon tilaa. Tämä tavoitehan on hirveän tärkeä, ja se on myös hallitusohjelmaan sisään kirjoitettu. Me haluamme jättää luontomme tilan parempana tuleville sukupolville kuin mitä se on tällä hetkellä. Tämä tavoitehan on valtavan tärkeä.

Mutta tähän esitykseen sisältyy kohtia, joita me emme voi hyväksyä, esimerkiksi nämä kustannukset Suomen näkökulmasta ovat aivan liian suuret, ja kaikkiin näihin hallitus on jo omassa kirjelmässään kiinnittänyt huomiota ja suhtautuu näihin äärimmäisen kriittisesti. Nyt valiokunnat tätä kokonaisuutta käsittelevät, ja jos siellä valiokunnissa joitakin sanamuotoja halutaan vielä vähän kriittisemmiksi, [Petri Huru: Ei kun kielteisiksi!] niin kyllä se minulle sopii — kyllä se minulle sopii. Suuri valiokunta sitten tämän kannan muodostaa, ja toivon mukaan yksimielisesti. Sitä itse kyllä toivon, että valiokuntakin kykenee siihen yksimielisyyteen, [Kokoomuksen ryhmästä: No mihin teitä sitten enää tarvitaan?] mihin hallitus on kyennyt, kun se on oman kirjelmänsä antanut.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Hassi.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten pääministeri totesi, silloin, jos halutaan EU-neuvotteluissa vaikuttaa, varmin tapa epäonnistua on se, että neuvottelujen lähtötilanteessa sanotaan, että vastustamme joka tapauksessa. [Ben Zyskowicz: Kuka näin on sanonut? — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Te eilen ryhmäpuheenvuorossa!] Sitä kuitenkin kokoomus tuntuu vaativan. [Hälinää]

Myös ne ihmiset, jotka ovat käytännössä Brysselissä vuosikausia näitä neuvotteluja käyneet, ovat sanoneet, että paras taktiikka on listata ongelmat mutta suhtautua rakentavasti. Nyt kysyisin teiltä, pääministeri, kun oppositio niin kovasti vaatii, että Suomi sanoisi heti kättelyssä ”ei”: tiedättekö jonkin esimerkin asiasta, jossa Suomi olisi onnistunut neuvotteluissa sanomalla heti kättelyssä ”ei”? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei Suomi ole koskaan sanonut ”ei”!]

Arvoisa puhemies! Vielä muistin virkistämiseksi kerron, että päästökauppaa aikoinaan väitettiin erittäin epäreiluksi ja [Puhemies koputtaa] ylikalliiksi Suomelle. Nyt Suomen elinkeinoelämä kiittää siitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on edustaja Hassilla vuoro.

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Minulle ei tule mieleen tällaista kokonaisuutta. Ehkä voimme tarkistaa, onko jokin sellainen kokonaisuus, jossa heti sanomalla ”ei” oltaisiin pystytty parhaiten vaikuttamaan. [Timo Heinonen: Tutustukaa historiaan!] Voisi ajatella, että niissä kysymyksissä, jotka vaativat yksimielisyyttä jäsenmailta — jotka vaativat yksimielisyyttä jäsenmailta — ehkä tällainen taktiikka voisi jossakin kohtaa olla järkeväkin. Mutta tässähän ei ole kyse sellaisesta kokonaisuudesta, vaan tämä on määräenemmistöllä päätettävä asia, jolloin tuo taktiikka olisi äärettömän epäviisas. Se tarkoittaisi sitä, että me emme pystyisi millään tavalla vaikuttamaan. Kenelläkään ei olisi intressiä tulla meidän asioidemme taakse, kun me sanoisimme, että äänestämme joka tapauksessa vastaan, muuttui tässä mikä tahansa. [Ben Zyskowicz: Ei me sanottaisi, että joka tapauksessa!]

Kokoomuksen linja on tässä hieman epäselvä, koska edustaja Grahn-Laasonen eilen ryhmäpuheenvuorossaan totesi: ”Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää: Suomen tulee ottaa selkeän kielteinen kanta.” — Selkeän kielteinen kanta.” [Ben Zyskowicz: Kyllä, sellaisena kuin se nyt on!] Eilisessä keskustelussa taas puheenjohtaja Orpo, kuten tänäänkin täällä salissa, sanoi, että tietenkään kokoomus ei aja kielteistä kantaa, niin että jo tyrmäisimme ennalta. Mikä on kokoomuksen linja? Se on ristiriitainen: Grahn-Laasonen ryhmäpuheenvuorossaan [Puhemies koputtaa] sanoo yhtä, ja sitten Petteri Orpo sanoo toista.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt annetaan Grahn-Laasosen vastata tällä kertaa.

Arvoisa puhemies! Tässä asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää siitä, että Suomen hallituksen olisi pitänyt alusta alkaen ottaa kielteinen kanta ennallistamisasetukseen. [Naurua sosiaalidemokraattien ryhmästä] Se tuo Suomelle miljardin kustannukset vuodessa. Vertailuvuosi 1952 on meille täydellisen epäreilu. Olisi pitänyt tehdä heti alkuun selväksi komissiolle, että tässä muodossa tämä esitys ei meille käy. Ei se tarkoita sitä, että me oltaisiin jotenkin pois neuvotteluista tai sen jälkeen kaikki ovet sulkeutuisivat, ei tietenkään.

Ruotsi teki toissijaisuushuomautuksen. Suomi ei tehnyt, koska hallitus myöhästyi. [Kimmo Kiljunen: Eduskunta myöhästyi!] Meidän olisi pitänyt tehdä meidän kanta selväksi. Tämä on se kokoomuksen pointti tässä asiassa. Ei se sulje neuvotteluovia. Silloin, kun tämä asia on merkitykseltään painava, pitää tehdä selväksi se kanta. Aina aiemmin metsäpolitiikka on ollut sellainen asia, jossa Suomella on ollut selkeä yhteinen kansallinen rintama. Tämän Marinin hallituksen aikana tämä suomalaisten metsien ja metsäelinkeinojen puolustaminen on olut täynnä ristiriitoja. Siinä on se iso muutos. Miten näin voi olla?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! On se kyllä sitten ihme, että juuri tällä hallituskaudella Suomeen on tehty ennätyksellisiä metsäinvestointeja — erittäin isoja investointeja esimerkiksi Kemiin ja muuallekin. Itsekin olin taannoin Raumalla avaamassa erittäin uutta, innovatiivista, modernia sahaa. Tällä hallituskaudella Suomeen on tehty paljon metsäinvestointeja. [Jukka Kopra: Hallituksesta huolimatta!] Hyvä näin. Suomi elää metsistään, ja näin tulee olemaan tulevaisuudessakin, mutta se, mihin me tällä ennallistamisasetuksella pyrimme vaikuttamaan, on esimerkiksi nämä kustannukset. On aivan selvää, että metsät ovat kansallisessa kompetenssissa, niiden pitääkin olla, ja tämä on niin hallituksen alkuperäisessä kirjelmässä kuin myös toivottavasti niissä kannoissa, jotka eduskunta sitten suuressa valiokunnassa muodostaa.

Mutta onhan tämä nyt hyvin ristiriitaista. Täällä te sanotte, että pitäisi sanoa ”ei”, pitäisi suoraan sanoa ”ei”. [Ben Zyskowicz: Siinä muodossa kuin se esitettiin! Ettekö te muka ymmärrä?] Mutta me haluamme vaikuttaa. Emme me tule sanomaan alusta asti ”ei”, me pyrimme vaikuttamaan. Me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön, ja jos sitten tuo lopullinen asetus ei tule olemaan riittävän hyvä — jos se ei tule olemaan riittävän hyvä — Suomi voi aina tehdä sen arvion, että me äänestämme vastaan. Jos nämä [Puhemies koputtaa] meidän reunaehtomme eivät täyty, me voimme äänestää vastaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Täytyy valitettavasti todeta, että pääministeri sanoi tässä kaksikin asiaa, jotka eivät pidä paikkaansa.

Ensimmäinen asia, joka ei pidä paikkaansa, on se, että valtioneuvoston kanta tähän ennallistamisasetukseen olisi jotenkin kriittinen tai kielteinen. Valtioneuvosto on kannassaan selvästi ilmaissut, että tämä esitys on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen — ainakin alustavassa tarkastelussa. [Kimmo Kiljunen: Se on eri asia!] Se tarkoittaa suomeksi sitä, että valtioneuvosto tunnustaa, että EU:lla on oikeus näitten asioiden sääntelyyn, eli EU:lla on valtioneuvoston mielestä oikeus puuttua Suomen metsäpolitiikkaan.

Toinen asia, mikä ei pidä paikkaansa, on se, että nyt olisi jonkinlainen lähtökohta tai neuvottelujen alku. Näin ei ole. Kun valtioneuvosto antoi kantansa 29.9., tästä asiasta oli ollut tieto jo noin vuoden ajan, että tällaista valmistelua tehdään. Eli sinä aikana siihen asiaan olisi pitänyt vaikuttaa, nyt alkaa olla jo myöhäistä vaikuttaa. Eilisessä välikysymyskeskustelussa ei selvinnyt, mitä hallitus tällä välin on tehnyt, millä kannoilla on pyritty vaikuttamaan ja mihin suuntaan tähän asiaan tässä välissä, kun sitä oikeasti olisi voinut muuttaa ennen komission esitystä. Vastaatteko nyt tähän, pääministeri Marin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä valtioneuvosto on katsonut, että esimerkiksi tälle toissijaisuushuomautukselle ei ole villoja, ja ymmärtääkseni eduskunta on samaa mieltä, koska yksikään kansanedustaja, ei edes oppositiosta, ole tehnyt tätä toissijaisuushuomautusta, vaikka eduskunnalla on siihen täysi oikeus ja täysi mahdollisuus. Itse asiassa tämä kysymys kuuluu kansallisille parlamenteille. [Välihuutoja] Tämä on oikeastaan tällainen sivujuonne, johon on haluttu tätä keskustelua virittää sen vuoksi, [Sanna Antikainen: Se johtuu siitä, että toitte esityksen myöhässä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Opposition vika!] että ehkäpä tästä varsinaisesta asiasta keskustelu on sitten ollut liian mutkikasta.

Toinen asia liittyy tähän ennakkovaikuttamiseen. Kyllä me olemme ennakkovaikuttaneet. [Oikealta: Miten, missä se näkyy?] Me olemme ennakkovaikuttaneet, ja me olemme myös onnistuneet ennakkovaikuttamisessa. Esimerkiksi näitä turvemaita koskien Suomihan on onnistunut ennakkovaikuttamisessa, [Ben Zyskowicz: Paljonko se oli ennen tätä 900 miljoonaa?] mutta se ei tietenkään riitä. Se ei tietenkään riitä. Nyt me pyrimme vaikuttamaan näihin muihin kohtiin, jotka ovat ongelmallisia Suomen näkökulmasta. Esimerkiksi se, että Suomi maksaisi tästä kohtuuttoman paljon, se on ongelma, se, että nämä kustannukset määrittyvät hyvin epäselvästi, se on ongelma. Meille on aivan selvää se, että metsät kuuluvat kansalliseen päätösvaltaan. Näin me haluamme, että tulevaisuudessakin on, [Puhemies koputtaa] ja muun muassa ministeri Kurvinen on tehnyt [Puhemies: Näin!] erittäin paljon vaikuttamistyötä kollegoidensa suuntaan, että nämä Suomen huomiot huomioidaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt tästä aiheesta vielä edustaja Sankelo, ja sen jälkeen vaihdamme teemaa.

Arvoisa puhemies! Tästä ennallistamisasetuksen eilisestä välikysymyskeskustelusta voi tehdä nyt semmoisia kokoavia huomioita. Hallitus on ilmoittanut, että sillä on selvät suunnitelmat esityksen torppaamiseksi, ja vihreät on mukana. Näinhän se on nyt ymmärrettävä, että näin mennään, ja SuVista on tulossa yhtenäinen kanta. No, tämä nähdään. EU-vaikuttamistyötä pitää jatkaa, ja kun tästä eurooppalaisesta vaikuttamisesta on puhuttu, niin esimerkiksi Euroopan kansanpuolue EPP, johon kokoomus kuuluu, on maatalousvaliokunnassa asettunut tätä asetusta vastaan. Nyt tarvitaan laajaa EU-vaikuttamista edelleenkin, ja kun tässä tarvitaan laajaa kokonaisuutta, niin kysyisin ministeri Saarikolta, keskustan puheenjohtajalta: Mikä on liberaaliryhmän kanta europarlamentissa tähän ennallistamisasetukseen? Kai sielläkin nyt ollaan tiukkana tässä asiassa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, ministeri Kurvinen ei ole vielä päässyt tänään ääneen. Annetaan vuoro hänelle.

Herra puhemies! Metsäpolitiikasta vastaavana ministerinä totean sen, että tästä toissijaisuushuomautuksesta on syntynyt jonkinlainen väärä käsitys, kuin se olisi joku  vapaudu vankilasta -kortti, joka tarkoittaa, että kun sen jäsenvaltio tekee, joku EU-lainsäädäntö ei sitten sido maata. Se on prosessiväite, ja jos EU-neuvotteluissa katsotaan, että se prosessiväite ei lennä, se koskee Ruotsia ja kaikkia maita, jos tämä lainsäädäntö menee läpi. Hallituksen kanta on ollut alusta lähtien kielteinen tällaiselle ennallistamisasetukselle. Kannatamme yleisesti ottaen ennallistamista, luonnon tilan parantamista, mutta keinot ovat aivan väärät.

Arvoisa puhemies! Hyvä kauhavalainen kollegani Janne Sankelo kysyi, mikä on Renew-ryhmän kanta. Tapasin muun muassa meidän Renew-ryhmän varjoraportööriä, joka seuraa ennallistamista, pari kuukautta sitten Strasbourgissa. Olen itse tavannut neljä komissaaria puolen vuoden aikana, tästä asiasta puhunut muun muassa Frans Timmermansin, komission varapuheenjohtajan, kanssa, [Petteri Orpo: Miten meni?] mutta toivoisin, arvoisa puhemies, että kun ilmeisesti edustaja Sankelo käy keskusteluja [Puhemies koputtaa] sinne EPP-ryhmään, niin laittakaa Sirpa Pietikäinen kuriin. [Naurua oikealta] Hänhän myrkyttää kokoomuksesta EPP-ryhmää täysin siellä keskeisenä toimijana.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt laitetaan kuriin tämä aika.

Arvoisa puhemies! Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa, ja kasvava jengirikollisuus on kytköksissä myös huumekauppaan. [Petri Huru: Huumeet vapaaksi!] Nyt tarvittaisiin hallitukselta vahva toimintaohjelma huumeidenkäytön ehkäisyyn, päihdehoitoihin, myös näihin lääkkeettömiin vieroitushoitoihin, ja huumebisneksen kitkemiseen, ei mitään löysiä puheita huumeiden laillistamisesta tai käyttöhuoneista, [Petri Huru: Juuri näin!] jotka vain madaltaisivat kynnystä huumekokeiluille ja käytölle sekä loisivat markkinoita järjestäytyneelle rikollisuudelle. Huolta nuorten päihdeongelmista koetaan tällä hetkellä tuhansissa suomalaisissa kodeissa. Kysyn: milloin hallitus herää vastaamaan tähän huoleen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin ajankohtainen, ja juuri eilen Yleisradiolle annoin tästä asiasta hyvin tiukankin lausunnon. Minusta on tärkeätä, että me tunnustetaan se, että viisi varsin nuorta ihmistä kuolee viikossa huumeidenkäyttöön. 260 suomalaista on aivan liikaa. Kun katsotte kansainvälistä tilannetta, me olemme kärkisijoilla tässä asiassa. Sen takia hallitusohjelmaneuvotteluissa lähdettiin siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluihin pääsyä on parannettava. Tänne on tuotu nyt lainsäädäntöesitys, ja minä todella toivon, että se saadaan eduskunnassa läpi. Siinä on tarkoituksena parantaa merkittävästi hoitoonpääsyä, ja myöskin THL laatii nyt näiden jo aikaisemmin tehtyjen suositusten päälle vielä parhaimmat hoitokäytänteet, jotta me pystyisimme ihmisiä auttamaan.

Tämä on todella ikävä juttu, ja meidän täytyy myös myöntää, että me olemme kansainvälisesti erikoinen maa, koska meillä yhä nuoremmat ihmiset kuolevat huumeidenkäyttöön, kun maailmalla kuitenkin ollaan vähän korkeammassa iässä silloin, kun sitten tähän kuollaan. Kyllä tässä on todella paljon meillä ihmeteltävää, [Puhemies koputtaa] ja hoitoonpääsy on saatava nyt kuntoon.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja lisäkysymys, edustaja Räsänen.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin hoitoon pääsy ja vieroitukseen pääsy, kuntoutukseen pääsy on tällä hetkellä vaikeaa. Se, mitä pidän kyllä huolestuttavana, on se, että hallituksen itsensä taholta on tullut löysiä puheita esimerkiksi huumeidenkäytön laillistamisesta tai vaikkapa tästä käyttöhuonekysymyksestä. Kysynkin teiltä, ministeri Kiuru: oletteko te tietoinen näistä kansainvälisistä kokemuksista, että käyttöhuoneet esimerkiksi eivät vähennä huumausaineiden ongelmakäyttöä eikä ole näyttöä, että ne vähentäisivät yliannostuskuolemia? Esimerkiksi Sveitsi on pisimpään käyttöhuoneita käyttänyt maa, mutta se on silti yksi korkeimmista huumeaddiktiomääristä kärsivistä maista Euroopassa, tai vaikkapa Norjassakaan eivät nämä huumekuolemat ole käyttöhuoneiden myötä vähentyneet. Mikä teidän kantanne on? [Puhemies koputtaa] Teidän sijaisenne otti tähän kesällä valitettavasti kantaa, mutta mikä teidän oma kantanne on?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Olen päässyt olemaan tämän hallituksen hallitusneuvotteluissa hallinnonalaamme koskien, ja hallitusohjelmaneuvotteluissa näistä käyttöhuoneista ei kirjattu ministeriölle ja tulevalle ministerille toimintaohjeita. Ja huomasin sitten joitakin päiviä sen jälkeen, että olenkin tässä tehtävässä nimenomaan ministerinä, ja olen tuota hallitusohjelmaa nyt sitten vienyt läpi. Minusta on kuitenkin hyvä, että jos on toiveita selvittää tätä päihdekäyttöä myöskin tämän kokemuksen pohjalta, mitä muilla mailla on, niin siitä vaan, jos tällaista ollaan haluttu selvittää. Mutta hallitusohjelmassa ei ole tästä mitään ohjeita. Nyt eri ministeriöt käyvät tätä keskustelua, että jos jossakin vaiheessa joku hallitus lähtee toimiin, niin onko sellaista maaperää olemassa.

Itse nyt ajattelen, että keskityn näihin isoihin kysymyksiin. Ja on sitten sanottava näistä päihdehuoneista tai käyttöhuoneista, että jos me puhutaan myrkytyskuolemista, niin siinä mielessä edustaja Räsänen on oikeassa, että se myrkytystila tulee sitten vasta useita tunteja käytön jälkeen, ja sen takia tässä on haastetta. [Puhemies koputtaa] Mutta minä pidän silmät auki ja korvat tarkkana, ja katsotaan, miten jatkossa mennään.

Kiitos, arvoisa puhemies! Niin kuin eilisessä välikysymyksen puheenvuorossani toin esille, suomalaiset ansaitsevat toimintakykyisen hallituksen. Nyt kuitenkin heti tänään hallituksen viisikko on ollut jo tukkanuottasilla. Arvoisa ministeri Saarikko, keskustapuolueella olisi nyt niin sanottu tuhansien markkojen paikka jättää ilmastohumputtelu ja tämä toimintakyvytön hallitus. Eikö teidän kannattaisi nyt hyödyntää tämä paikka? Uskon, että ainakin edustaja Hoskoselta saisitte siihen vahvan tuen. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Eiköhän sovita niin, että hallitus pitää huolta omasta toimintakyvystään ja edustaja Turtiainen pitää omastaan. [Naurua]