Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd) | Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr) | Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Viime sotiemme sukupolvet ovat maksaneet mittaamattoman kalliin hinnan maamme itsenäisyydestä. Rintamamiehet, lotat ja kotirintamalla raskasta työtä tehneet miehet ja naiset ovat meidän kaikkien suomalaisten syvän kunnioituksen kohteena ja ovat tämän ansainneet moninkertaisesti. Maamme kohtalon vuosina sadattuhannet suomalaiset puolustivat maatamme, jotta voisimme säilyttää pohjoismaisen yhteiskuntajärjestyksen ja jotta Suomi voisi elää ja sen kansa asuttaa maatamme myös tuleville polville. Tänä päivänä keskuudessamme elää yli 20 000 sotiemme veteraania. Heidän keski-ikänsä on korkeat 92 vuotta.

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna itsenäisyyttämme juhlimme 100 vuoden mitalla. Se on erityinen syy kunnioittaa veteraanisukupolviamme ja heidän uhrauksiaan. Sen sijaan hallitus on esittänyt näiden kunniakansalaisten eläkkeiden leikkausta pienentämällä rintamalisää. Kysyn pääministerin sijaiselta ministeri Soinilta: Eikö tässä olisi harkinnan paikka? Oletteko valmis perumaan tämän kohtuuttoman sotaveteraanieläkkeen leikkauksen?

Arvoisa rouva puhemies! Se, mitä edustaja Kari puhui sotiemme veteraaneista, oli arvokasta ja oikein. Siinä ei ole kahta sanaa. Itsenäisyytemme on pelastettu raskain uhrauksin sotiemme veteraanien toimesta, ja maamme on jälleenrakennettu yhdessä heidän ja kotirintamanaisten tuella.

Tämä, mihinkä te viittaatte, on tietysti valitettava asia. Hallitus on tehnyt päätöksen, että kun inflaatiotarkistuksia tavallaan niin kuin ei hoideta sillä tavalla kuin yleensä on hoidettu, kun inflaatiota ei ole, niin nyt sitten tämä leikkaantuu tätä kautta. Tässä te olette oikeassa. Tämä on erittäin valitettavaa, (Välihuutoja vasemmalta) mutta tämä hallitus aikoo satsata ensi vuonna, juhlavuonna, muistaakseni 40 miljoonaa sotiemme veteraaneille.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että kotiin vietäviä palveluita lisätään. Mutta on hyvä muistaa, että kaikki veteraanit eivät asu kotonaan, eikä tämä oikeuta hallitusta leikkaamaan sotiemme veteraanien eläkkeitä pienentämällä rintamalisää.

Arvoisa puhemies! Pääministerin sijainen Soini, hallituksenne esitys sotaveteraanien eläkkeiden leikkauksesta on väärä viesti kunniakansalaisiamme kohtaan. Jopa eduskunnan suurimman ryhmän, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen joutui toissa viikolla myöntämään, että hallituksen ajama leikkaus on kohtuuton ja se on peruttava. Arvoisa pääministerin sijainen, jos hallitus ei esitystään peru, antaako hallitus eduskunnalle luvan perua?

Arvoisa rouva puhemies! Ikävä kyllä nämä rintamalisät ovat samalla viivalla kuin tässä ovat nyt eläkkeet, takuueläkkeet ja kansaneläkkeet. (Ville Niinistö: Kaikesta leikataan!) — Niin, aivan oikein, edustaja Niinistö, kaikesta leikataan, ja ikävä kyllä juuri siitä syystä kuin sanoin: Jos meillä olisi inf-laatiota, niin perumalla inflaatiotarkistukset tämä sama asia olisi hoidettu. Mutta kun meillä ei ole, niin tämä on ikävä kyllä se tapa, jolla se hoidetaan.

Jos hallitus tästä yksimielisesti toisen päätöksen tekee, niin se tekee, mutta tällä hetkellä nämä esitykset ovat tässä muodossa eduskunnassa.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa pääministerin sijainen ja hallitus! Te kohdistatte leikkauksia myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville veteraaneille. He ovat veteraaneja, jotka saavat ylimääräistä rintamalisää ja joiden toimeentulo on erittäin pieni, ja heidän kuntoisuutensa on kaikkein heikoin. He saavat täyden kansaneläkkeen, ylimääräisen rintamalisän, veteraanilisän ja eläkkeensaajan ylimmän hoitotuen. Heidän asemansa on kaikkein heikoin, ja heihin kohdistuu kaikkein voimakkaimmat leikkaukset, joita hallitus toteuttaa näitten indeksien takia. Eikö hallitus voisi nyt veteraanien ja tulevan juhlavuoden kunniaksi perua nämä leikkaukset veteraaneilta?

Puhemies Maria Lohela

Vastuuministeri on ministeri Mattila. Hän vastaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tietenkään ministeri Mattila ei koko hallituksen puolesta voi vastata, mitä perutaan, ja mitä sitten siihen tulee, mitä eduskunta käsittelee, niin minä arvostan eduskuntaa ja sitä, mitä sieltä yksimielisesti löytyy, hallituspuolueet mukaan luettuna. Mutta kuten tässä tuli jo esille, juhlavuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta, veteraaneille on myönnetty kotiin vietäviin palveluihin ja myöskin osin laitoskuntoutukseen 40 miljoonaa määrärahoja, ja veteraanijärjestöt ovat tästä kiittäneet. Korvausperusteena sotainvalidien haitta-astetta ollaan laskemassa 15 prosentista 10 prosenttiin. Mutta kuten sanoin, hallitus päättää ja lopullisesti eduskunta päättää sen, mitä näille budjettilaeille tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Te ette, pääministerin sijainen, vastannut siihen olennaiseen kysymykseen, että onko mahdollista palata eduskuntakäsittelyssä tähän epäkohtaan, joka on nyt noussut tällä kyselytunnilla esille. (Paavo Arhinmäki: Me palataan joka tapauksessa!) Voisimmeko me palata esimerkiksi terveysjaostossa siihen, mikä kuulemisessa on noussut erityiseksi ongelmaksi sitä kunniasukupolvea kohtaan, jolle meilläkin pitäisi olla tässä ajassa velkaa? Ettekö te, pääministerin sijainen, koe, että eduskunnan isolla enemmistöllä tämä vääryys, jonka hallitus on tehnyt, voitaisiin yhdessä yhteistuumin saada juhlavuoden kunniaksi ensi vuonna kuntoon?

Arvoisa rouva puhemies! Vastaan edelleen: Ensinnäkin kiitoksia alkuperäiselle kysyjälle tästä isänmaallisesta puheesta kysymyksen saatteena, ja sanon, että 100‑vuotisjuhlavuonna veteraanien laitoskuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin ollaan tekemässä miljoonien eurojen lisäys. Samoiten tätä haitta-astetta ollaan laskemassa, ja ymmärtääkseni veteraanijärjestöt ovat tästä olleet kiitollisia. Mitä sitten eduskunnassa tapahtuu, niin arvostan sitä, mitä eduskunta sitten, kun budjetit käsitellään, pöytään lyö.

Arvoisa puhemies! Todellakin, olemme kyllä äärimmäisen suuressa kiitollisuudenvelassa tälle sukupolvelle, joka oli valmis laittamaan oman terveytensä ja henkensä alttiiksi Suomen puolustamisessa. Sen takia ajatus siitä, että itsenäisyyden juhlavuonna leikkaamme juuri veteraanien toimeentulosta, tuntuu aika vaikealta ymmärtää, ja myös kansalaispalaute on tässä ollut varsin tuimaa. Summahan tässä ei ole suuri, mutta kysymys on periaatteesta ja, niin kuin veteraanit itsekin sanovat, arvostuksesta. Tämä voitaisiin hoitaa vaikkapa niin, että itsenäisyyden juhlavuoden menoista, joihin käytetään lähes 20 miljoonaa erilaisiin tapahtumiin, otettaisiin nämä muutama satatuhatta euroa, joilla tämä asia olisi kunnossa.

Tänään on eduskunnan varapuhemies Satosen syntymäpäivä. Hän on isänmaallinen mies, (Eduskunnasta: Onneksi olkoon!) ja ajattelen niin, että sen suurempaa syntymäpäivälahjaa te ette, ministeri Soini, voisi varapuhemies Satoselle antaa kuin ilmoittaa, että te suostutte siihen, että tämä voidaan korjata täällä eduskunnassa. Oletteko valmis tällaisen luvan antamaan?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinäluoma tuntee asiat ja tietää näköjään myöskin varapuhemies Satosen juhlapäivän. Häntä voin onnitella vilpittömin mielin, sastamalalaista heimoveljeäni — kaikki kunnia teille.

Me katsomme tietysti budjettia kokonaisuutena, ja on selvä asia, että periaate tässä on se merkittävämpi kuin raha, mutta viittaan edelleen siihen, että veteraanien saamat kokonaistulot, tuet ja haitta-astekorvaukset, lisääntyvät.

Arvoisa rouva puhemies! Sotaveteraanit ovat kunniakansalaisiamme, ja kyllä meidän tulee varmistaa se, että kaikki he saavat sen huolenpidon tältä yhteiskunnalta, minkä he ovat ansainneet. He ovat meille itsenäisyyden aikoinaan taistelleet.

Sotainvalidien veljeskodit ovat tehneet tärkeää työtä tässä vuosien varrella, mutta nyt murroskausi on myös siellä käymässä, eli korkean keski-iän vuoksi myös uusia asiakkaita ja asiakasryhmiä on ruvettu miettimään sinne, ja oikeastaan tähän liittyen kysyisinkin: minkälaisia toimenpiteitä veljeskotien tulevaisuuden turvaamiseksi on hallituksessa mietittynä sen suhteen, että kaikille kuntoutuksen ansaitseville voidaan tulevaisuudessakin se varmistaa ja että resurssit sieltä löytyvät?

Sen lisäksi: Kun keski-ikä alkaa olla korkea, sotaveteraaneillamme yli 93 vuotta, ei ole enää niin suurta merkitystä sillä, mikä sotainvalidin invaliditeettiprosentti on, vaan kaikki ansaitsevat kuntoutuksen. Mitä toimenpiteitä hallituksella on sen suhteen, että myös muut veteraaniryhmät pääsevät kuntoutukseen jatkossa?

Arvoisa puhemies! Tärkeä asia, ja varsinaisesti kuntoutus on ministeri Rehulan tontilla. Mutta sen verran vastaan tässä, että kuntoutuksen kokonaisuudistamiseen on perustettu laajapohjainen komitea, ja se on vastikään aloittanut työnsä, joten varmaan nämä terveiset menevät sitten sinne.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen kylmät arvovalinnat osuvat monta kautta eläkeläisiin, ikäihmisiin ja sotiemme veteraaneihin. Esimerkiksi pienten eläkkeiden leikkaukset, lääkekorvausten heikentäminen, asiakasmaksujen korottaminen ja lisäksi vielä hoitajamitoituksen kiristäminen. Onko teillä tietoa, mikä on näiden kaikkien yhteisvaikutus pienituloiselle eläkeläiselle? Tämä kertoo aika karua kieltä ikäihmisten arvostuksesta, ja vasemmistoliitolle tämä ei käy. Arvoisa ministeri, miten te oletatte vähävaraisten ikäihmisten pärjäävän näiden leikkausten jälkeen?

Arvoisa puhemies! Kyllä, nyt on tärkeää miettiä, mikä on se, mitä sinne viivan alle jää, mikä on se ostovoima. On tärkeää, että meillä säilyvät ne turvaverkot edelleen: toimeentulotuki, asumistuki, ja meillä on myöskin lääkekatto. Lääkekatto laskee jonkin verran. Toimeentulotuki jäädytettiin indeksitarkistuksilta.

Meillä on myös erityyppisiä pienituloisia, ja kannatan lämpimästi esimerkiksi sitä, että selvitämme, mitä ovat nämä suomalaiset pienituloiset, esimerkiksi yksinasuvat eläkeläiset. Tässä on tullut esille eräs pienituloistenkin ryhmä, sotaveteraanit. Heille on nyt tarjottu sitten tämä budjetti, jossa on määrärahoja lisätty laitoskuntoutukseen ja haitta-asteen alennukset. Mutta kyllä me tarvitsemme keskustelua siitä, mitä on suomalainen köyhyys ja miten me voimme siihen puuttua. (Paavo Arhinmäki: Sitä on käyty aika pitkään!)

Arvoisa puhemies! Veteraanien asia ei vanhene koskaan, ei niin kauan kuin yksikin heistä on vielä parissamme. Olen hyvin iloinen ja varma siitä, että kaikki puolueet, jotka nykyään täällä ovat edustettuina, tuntevat veteraanien asian omakseen ja kunnioittavat sitä perintöä, mikä meillä kaikilla on kannettavana. Se on kunniaperintö, se on isänmaan puolesta kärsitty perintö, monet nuoruudesta annetut vuodet, jopa omasta terveydestä pysyvästi kärsityt vammat meidän kaikkien vapauden, yhteiskuntamme, vaurautemme puolesta.

Nyt tämä rintamalisän leikkaus, joka käsittääkseni on siis 200 000 euroa tämän indeksileikkauksen osana, kuten todettu, on valitettava, mutta jos olen käsittänyt nyt oikein ministereiden vastauksista, niin kotiin vietävien palvelujen lisäyksen haitta-asteen laskemisen kautta ja tämän laitoskuntoutuksen kautta on tulossa kymmeniä miljoonia kuitenkin veteraanien suuntaan. Eli olenko käsittänyt oikein, että leikattavaan summaan nähden satakertainen tai yli satakertainen summa ollaan kuitenkin ohjaamassa veteraaneille?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, näin on kunniakansalaisillemme budjetoitu tämä summa. Minä toivoisin, että jokainen meistä jokaisessa kunnassa, missä kenties on erilaisia käytäntöjä siinä, miten veteraaniasioista huolehditaan, kävisi kysymässä, mitä teille kuuluu tänä päivänä, sotiemme veteraanit, miten voimme auttaa. Budjettia on nyt kasvatettu.

Arvoisa rouva puhemies! Olemme vapaudestamme ja kauniista maastamme syvästi kiitollisia sotiemme veteraaneille. Tämä rintamalisäleikkaus on täysin kestämätön, ja se tulee palauttaa. On ollut myös puhetta siitä, että kuntoutuspalvelut ja kotiin vietävät veteraanipalvelut eivät tavoita kaikkia niitä, jotka niitä tarvitsisivat tai ansaitsisivat. Kysyn hallitukselta: Onko selvitetty, että kaikki veteraanit saavat näitä kuntoutuspalveluita? Entä rintamalla palvelleet naiset, lotat — kuinka he saavat näitä kuntoutuspalveluita ja kotiin vietäviä palveluita?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa aiemmin totesin, niin kuntoutuksen kokonaisuudistamisen komitea on juuri aloittanut työnsä, ja varmasti tämä on myös osa sitten sitä tarkastelua. Ja juurikin äsken toin esille sen, että kyllä, meidän täytyy kysyä, ovatko kunnat tässä samalla viivalla. Ja kyllä me voimme myös itse mennä kysymään ja kuntapäättäjinä mennä kysymään ja huolehtia siitä, onko omissa kunnissamme tämä asia hoidettu tai onko jossakin naapurikunnassa paremmin ja voisimmeko ottaa mallia siitä, että tässä naapurikunnassa sitten tehtäisiin samalla tavalla.

Arvoisa rouva puhemies! Rintamaveteraanit kunniakansalaisina ansaitsevat kaiken sen kunnioituksen ja huolenpidon, joita he vielä tarvitsevat. Heitä on noin 17 500 joukossamme. Kun täällä on puhuttu esimerkiksi kotona asuvista, niin noin 10 000 heistä asuu kotona. Hallitus on nyt tekemässä merkittävän panostuksen ensi vuonna, Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Yli 40 miljoonaa euroa tullaan panostamaan veteraanien kotihoidon parantamiseen, ja se on 200-kertainen summa siihen nähden, mikä tämä rintamalisän menetys, muutama euro per veteraani, on. Eli tämä suhde ja mittakaava on syytä kaikkien tiedostaa. Hallitus panostaa merkittävästi veteraanien kotiin vietäviin palveluihin, joita veteraanit nimenomaan kaipaavat korkean ikänsä takia — eli sitä apua ja huolenpitoa sinne kotiin.

Mutta kysynkin nyt vastuuministeriltä tästä valtavasta panostuksesta: onko riittävät resurssit viedä niitä palveluja sinne, jotta ei käy niin, että tätä rahaa sitten palautetaan ja jää käyttämättä sen takia, (Puhemies koputtaa) että emme pysty viemään ja tarjoamaan niitä palveluja?

Arvoisa puhemies! Kyllä, olen aivan samaa mieltä kysyjän kanssa, että nyt meidän on pysähdyttävä sen kysymyksen äärelle, että tämä konkretisoituu sitten siellä kuntatasolla, siellä veteraanien kotona, missä veteraanit ovat. Ja on aivan hyvä, että tuotiin esille tämä mittasuhde tästä 200 000 eurosta 40 miljoonaan euroon.

On tekemisen aika, ja vastuuministerinä tietysti nämä terveiset otan vastaan.

Arvoisa puhemies! Harvoin niin monet ovat olleet niin suuressa kiitollisuudenvelassa niin harvoille kuin nyt me olemme tässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kyse siitä, minkälaisen signaalin me haluamme lähettää juhlavuotena, 100-vuotisjuhlavuotena. Siitä, että me saamme viettää tätä juhlavuotta, olemme kiitollisuudenvelassa 22 000:lle vielä hengissä olevalle sotaveteraanille ja heille, jotka ovat jo täältä ajasta ikuisuuteen siirtyneet.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kari tuossa totesi, niin se, että parannetaan kotiin vietäviä palveluja, on hyvä asia. Mutta alle puolet veteraaneista asuu enää kotona, eikä tämä oikeuta leikkaamaan sotiemme veteraanien eläkkeitä rintamalisien muodossa. Viimeksi tänään hallitus on ilmoittanut peruvansa päätöksen työttömyysturvaan liittyvien palvelujen puolella. Kysyn nyt pääministerin sijaiselta: onko nyt todella niin, että te ette tätä päätöstä, siis sotiemme veteraanien eläkkeiden rintamalisien leikkausta (Puhemies koputtaa) itsenäisyyden juhlavuotena suostu uudelleen harkitsemaan?

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä keskustelu käydään, ja hyvä, että nyt ovat kaikki veteraanien kannalla. Oli erittäin piristävää kuulla, kun vihreät kehuivat lottia. On erittäin hienoa kuulla, että sosialidemokraatit nyt kehuvat veteraaneja. Joskus on toisenlaistakin puhetta (Välihuutoja vasemmalta — Hälinää) sieltä tullut. Tämä on minun mielestäni suuri kansallisen yhtenäisyyden osoitus. Me olemme kaikki sotiemme veteraanien takana, ja nämä menneisyyden haamut ovat näköjään poistuneet. Se on aivan loistavaa, että ovat poistuneet. Se on minun mielestäni aivan loistavaa, että ovat poistuneet. Meillä ei ole enää tässä oikeata eikä vasenta. Meillä on isänmaan puolustajia, sotiemme veteraaneja ja lottia. Se on hieno asia. Ja myöskin se on hieno asia, että yli 40 miljoonaa tulee sotiemme veteraaneille lisää.

Arvoisa puhemies! Mietin kovasti tuossa äsken pääministerin sijaisen vastauksen aikana, miten saan pidettyä itseni rauhallisena tämän puheenvuoron aikana.

Minusta on käsittämätöntä, että te, pääministerin sijainen Soini, syytätte tässä suomalaisia, jotka ovat käytännössä tämän maan pelastaneet sotien aikana. (Hälinää — Välihuutoja oikealta) Te annatte ikään kuin sellaisen kuvan, että tällä puolella salia oltaisiin jotenkin vähemmän isänmaallisia. Tämä on pitkältä, pitkältä aikaa kaikuja, pääministerin sijainen Soini. Toivon todellakin, että te ette alennu tuollaiseen keskusteluun.

Ja toivon, että vastaatte kyllä tai ei: oletteko valmiit peruuttamaan tämän rintamalisän leikkauksen?

Arvoisa rouva puhemies! Aikoihin on eletty, jos ei suora suomeksi pidetty puhe mene perille. (Paavo Arhinmäki: Kyllä tai ei?) Olen sanonut, että kaikki olemme yhdistyneet oikealta vasemmalle ja keskelle (Paavo Arhinmäki: Kyllä vai ei?) sotiemme veteraanien ja kotirintamalottien asiassa — myös kotirintamalottien, edustaja Arhinmäki, kotirintamalottien. Tämä on aivan loistavaa. (Paavo Arhinmäki: Kyllä vai ei? — Eduskunnasta: Kyllä vai ei?)

Ja asia, olen sanonut sen useaan kertaan: sotiemme veteraaneihin satsatut rahat nousevat — se on tosiasia — ja sitten mitä budjettikäsittelyssä päätetään, niin se on sen harkinnan asia. Tämä esitys on nyt eduskunnassa.

Mutta, edustaja Rinne, minä en koskaan syytä epäisänmaalliseksi ketään, joka on Suomen puolesta taistellut. (Välihuutoja) En ole koskaan syyttänyt. Olen sanonut, että tämä kansa on hienolla tavalla yhdistynyt. On se kumma, jos se ei sosialidemokraateille kelpaa.

Arvoisa puhemies! Toivon todellakin, (Hälinää — Puhemies koputtaa) arvoisa varapääministeri tai pääministerin sijainen, että teidän sanoillanne on todellinen kaikupohja. Kuulosti äsken siltä, että syyllistitte puolet Suomen kansasta vähintään siitä, että isänmaallisuus puuttuu. Nyt kysyn teiltä uudelleen, arvoisa pääministerin sijainen, varapääministeri: Oletteko te valmiit peruuttamaan tämän rintamalisäleikkauksen vai ette? Oletteko te valmiit antamaan eduskunnalle luvan peruuttaa tämä leikkaus? Kyse on siitä, että vastaatte "kyllä" tai "ei", ei mitään muuta, "kyllä" tai "ei".

Arvoisa rouva puhemies! Vastaan siihen, mitä te ensin sanoitte. Kyllä vai ei? (Antti Rinteen välihuuto) — Edustaja Rinne, puheenvuoro on minulla. — Olenko koskaan syyttänyt ketään sellaista henkilöä, joka on isänmaan puolesta taistellut? En ole, joten vastaus siihen on "kyllä".

Arvoisa rouva puhemies! Yli 110 kirkkoa ympäri Suomea on jo viikon ajan soittanut saattokelloja Aleppon uhreille, ja ne jatkavat sitä maanantaihin, YK:n päivään saakka. Maanantaiksi on myös suunnitteilla suuri rauhanmarssi Syyrian tilanteen vuoksi. Voimme auttaa sotaa ja vainoa pakenevia nostamalla pakolaiskiintiöitä. Useat ministerit, viimeksi ministeri Mykkänen, ovat todenneet julkisuudessa, että pakolaiskiintiöitä voitaisiin nostaa huomattavastikin, kunhan turvapaikanhakijan tilanne saadaan ensin hallintaan. Näin on sanottu. Nyt tilanne on hallinnassa, mutta tämä ei ole näkynyt teoissa. Suomi ottaa entistä vähemmän pakolaisia pakolaisleireiltä. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan pakolaiskiintiö on 750. Syyrian sodan takia tehty aiempi korotus on poistettu, vaikka tilanne Syyriassa on vain pahentunut ja Aleppon tilanne on katastrofaalinen. Kysynkin, ministeri Risikko: missä viipyy hallituksen esitys pakolaiskiintiön merkittävästä korottamisesta?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Nyt haluan kuitenkin muistuttaa teitä virheellisestä tiedostanne siitä, että tilanne olisi jo hallinnassa. Meillä ei todellakaan ole vielä hallinnassa tämä maahanmuuttotilanne. Meille on saapunut kaiken kaikkiaan 36 000 turvapaikanhakijaa, ja osa heistä vielä ihan jo ensimmäistäkin päätöstä odottaa. Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että kun me saamme tilanteen hallintaan, niin me voimme arvioida tätä pakolaiskiintiötä aivan uusilla silmillä, mutta tällä hetkellä meillä ei ole siihen mahdollisuutta. Me emme tiedä yhtään, mitä tapahtuu Turkissa. Jos Turkissa tapahtuu jotain sellaista, mikä sopimuksen rikkoo, niin meillä on tilanne täällä ihan toinen. Mielestäni se on viisautta, että me ennakoimme tilannetta, mutta aivan varmasti Suomi kaikki ne sopimukset, kaikki ne sitoumuksensa täyttää ja kannamme sen vastuumme, mitä meillä tästäkin asiasta on.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi vähentynyt. Puhumme nyt aivan toisista luvuista kuin mistä puhuimme viime syksynä, ja ennusteet näyttävät siltä, että tällä hetkellä tilanne on jo aika lailla hallinnassa ottaen huomioon nämä maailmanlaajuiset kriisit.

Me tiedämme, että luomalla laillisia reittejä autetaan ihmisiä, jotka pakenevat sotaa ja vainoa, ja viedään pohjaa ihmissalakuljetukselta, joka on yksi suuri ongelma. Yksi tällainen laillinen keino pakolaiskiintiön nostamisen ohella on perheenyhdistämisen helpottaminen. Hallitus on kuitenkin tehnyt perheenyhdistämisestä käytännössä lähes mahdotonta ja selvittää yhä uusia tiukennuksia. Kysynkin: aikooko hallitus puuttua perheenyhdistämisen epäkohtiin ja helpottaa sitä, jotta näin saataisiin laillinen ja turvallinen reitti pakolaisille saapua Suomeen?

Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensiksi kommentoida tuota, että meillä pitäisi olla mahdollisuus ottaa nimenomaan niiltä leireiltä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että se olisi kaikkein parasta, että me voisimme sitten tulevaisuudessa täsmätä sitä, ketä me pystymme tänne ottamaan, ja auttaa nimenomaan kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä, jotka ovat tällä hetkellä siellä leiriolosuhteissa. Kyllä, näin on. Mutta meillä on sen lisäksi maahanmuuttajia, jotka tulevat tänne ihan omatoimisesti.

Nyt puhutte tästä perheenyhdistämisestä, ja nyt pitää muistaa, että viime keväänä, kun tehtiin näitä tiukennuksia, me olimme aivan samassa linjassa koko Euroopan maiden kanssa. Suomi ei halua olla millään lailla houkuttelevampi maa kuin mikään mukaan maa. Me olemme yhdessä sopineet tästä Euroopan areenoilla, ja tällä mennään myös Suomessa. Ja se ainoa muutos, minkä me olemme tehneet perheenyhdistämiseen, on se, että nyt niin sanotut aikaisemmin muodostetut perheet tulivat tähän kategoriaan mukaan, ei ainoastaan ne, (Puhemies koputtaa) jotka perustetaan sen jälkeen kun (Puhemies koputtaa) turvapaikanhakija tulee.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tiedämme, ihmisiä on liikkeellä sodan ja vainon vuoksi mutta myös muista syistä. Tämä tuli meille hyvin tutuksi, kun hallintovaliokunnan kanssa viime viikolla vierailimme keskisen Välimeren pakolaistilanteeseen tutustumassa. Suuri osa ihmisistä, jotka saapuvat tällä hetkellä esimerkiksi Italiaan kaaoksessa olevan Libyan kautta, saapuu Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Meidän on Suomesta käsin tietenkin vaikea vaikuttaa suoraan siihen, mitä näissä kaoottisissa ja ilmastonmuutoksesta kärsivissä valtioissa tapahtuu, mutta eräs keino kuitenkin on olemassa, ja se on kehitysapu. Kysyisinkin kehitysministeri Mykkäseltä: miten näette Suomen mahdollisuudet edistää yhteiskunnallista vakautta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jotta tämä eräs muuttoliikkeen juurisyy saataisiin paremmin hallintaan?

Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys edustaja Parviaiselta, ja erittäin tärkeä asia. Viimeksi tänä aamuna olemme katsoneet meidän Afrikan maaohjelmia läpi juuri siitä näkökulmasta, että miten saamme enemmän aikaan siellä. Olemme keskittämässä enemmän maakohtaista apua nimenomaan Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioihin, joiden jaloilleen nostamista voidaan tehdä erityisesti vesihuollon, jätehuollon, koulutuksen teemoilla, missä me olemme vahvoja osaajia ja saamme hankkeet myös vietyä läpi. Uskon, että niukoillakin resursseilla meillä on mahdollisuus saada aiempaa enemmän aikaiseksi, kun vain oikeilla tavoilla suunnataan se vielä aiempaa tarkemmin.

Arvoisa puhemies! Kävimme edustaja Mikkosen kanssa äskettäin Turkissa ja saimme tutustua tilanteeseen. Turkkihan on vastaanottanut 2,5—3 miljoonaa pakolaista muun muassa Syyriasta, ja nyt tilanne Mosulissa ja Aleppossa näyttää olevan aika huolestuttava. Ehkä tuntuu hieman oudolta, että Suomessa ja Euroopassa johtajat eivät ainakaan julkisesti puhu siitä, millä tavalla voisimme vastaanottaa tai ainakin auttaa niitä pakolaisia, jotka tästä tilanteesta syntyvät. Varmaan on odotettavissa pahempi tilanne kuin mitä tosi pitkään aikaan. Kuitenkin myöskin Turkissa on menossa poikkeustilanteen jatkuminen, ja siitäkin Suomessa ja Euroopassa on oltu hyvin hiljaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kohta tulee tänne Suomeen myöskin turkkilaisia turvapaikanhakijoita. Miksi Suomen ulkoministeriö on hiljaa, kun Turkissa poljetaan ihmisoikeuksia?

Arvoisa rouva puhemies! Ei Suomen ulkoministeriö ole hiljaa, eikä ole ollutkaan hiljaa. (Eva Biaudet: Hyvä!) Kerronpa teille muutaman asian. Silloin kun tämä kaappaus oli, soitin aika pian sen jälkeen tietysti kollegalleni Mevlüt Cavusoglulle ja pahoittelin 300 kuollutta ihmistä, jotka tässä kaappauksessa menivät. Sanoin hänelle hyvin selvästi: Suomi kannattaa sääntöperusteista yhteistyötä, Suomi kannattaa oikeusvaltiota, Suomi kannattaa ihmisoikeuksia. Suomi on yhtynyt kaikilla kansainvälisillä foorumeilla niin YK:ssa kuin EU:ssa kaikkeen siihen, missä Eurooppa on ottanut kantaa ihmisoikeuksien puolesta, myös Turkissa. En oikein ymmärrä, miten te voitte sanoa, että Suomen ulkoministeriö on ollut tästä hiljaa. (Eva Biaudet: Teillä on ollut ainakin hyvin matala profiili!)

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan tulee kaikissa tilanteissa olla hallittua ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Isommassa kuvassa, kun katsotaan tätä Euroopan tilannetta, on selvää, että tämä vaatii yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä koko Euroopan unionin alueella mutta erityisesti yhtenäisiä käytänteitä Pohjoismaiden välillä. Nyt täällä on hyvin tuotu ilmi se, että hallituksen piiristä on nyt käytetty hieman erilaisia puheenvuoroja liittyen tähän pakolaiskiintiön nostamiseen. On esitetty, että sitä pitäisi nostaa välittömästi merkittävästi. Sisäministeri täällä toteaa, että kun tämä tilanne saadaan hallintaan, niin kiintiöitä tullaan nostamaan. Olisin nyt varmistanut pääministerin sijaiselta, mikä on hallituksen linja: onko niin, että jos ja kun tilanne saadaan hallintaan, niin hallitus tulee esittämään pakolaiskiintiön nostamista merkittävästi?

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin on niin, kuten äsken sanoin, että meillä ei tällä hetkellä ole hallinnassa se, kuinka paljon meille vielä tulee. Meillä on tällä hetkellä rauhoittunut tämä tilanne, mutta aivan niin kuin täällä kuulimme myöskin edustajien puheenvuoroista, me emme tiedä, mitä Turkissa tapahtuu, me emme tiedä, mitä Afrikan maissa tapahtuu. Ja kun käy Euroopan unionin kokouksissa, niin saa jonkinlaista kuvaa siitä, miten vaikea tilanne näissä maissa on. Me varaudumme ihan kaikkeen 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa.

Kun tämä tilanne rauhoittuu, me voimme silloin palata tähän asiaan, voiko Suomi nostaa kiintiötä. 1 050 on ollut se meidän normaali luku, nyt se on 750. Tällä hetkellä tilanne on tämä, se on varattu ensi vuodelle, ja aivan varmasti me katsomme tätä, koska me haluamme auttaa hädänalaisessa asemassa olevia ihmisiä, mutta niillä pelisäännöillä, (Puhemies koputtaa) mitkä on yhdessä luotu.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi on syytä muistuttaa oppositiota siitä, että Suomi on ensimmäisenä maana ottanut vastaan EU:n sisäisinä siirtoina yli 600 turvapaikanhakijaa, ja se kyllä osoittaa, että me kannamme nyt tässä kysymyksessä vastuuta.

Hallintovaliokunnan vierailu Italiaan ja Maltalle oli silmiä avaava kokemus. Esimerkiksi Pozzallon hotspotiin oli edellisellä viikolla saapunut 30 henkilöä, jotka eivät olleet hukkuneet Välimereen vaan tukehtuneet täyteen pakattuihin ihmissalakuljettajien aluksiin. Ihmissalakuljetus on iljettävää bisnestä, jossa ihmisten hätä muutetaan ansaintakeinoksi. Olisin kysynyt hallitukselta: millaisia toimenpiteitä EU-tasolla harkitaan tähän ilmiöön puuttumiseksi, ja miten suunnitellaan vakautettavaksi tilanne Libyassa?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Kärnän kysymys on aivan olennainen. Ihmissalakuljettajat, ihmiskauppiaat ovat iljettävintä pohjasakkaa, joka hyötyy hädänalaisista ihmisistä ja on valmis tekemään heillä rahaa. Olen törmännyt näihin asioihin Euroopan unionissa muun muassa vieraillessani Roomassa tässä pelastusoperaatiokeskuksessa. On todella kuvottavaa, että kun sieltä lähdetään liikkeelle, mukaan otetaan pieniä lapsia, poikia ja tyttöjä, joita paritetaan kaupungeissa ja joita voidaan käyttää lapsipornossa ja joilta vielä lopuksi voidaan viedä elimet. Tällaista me emme missään tapauksessa saa tukea. Sen takia hallituksen linja on yksiselitteisesti se, että pitää luoda olosuhteita, turvapaikkoja sinne UNHCR:n alle, jossa saadaan pakolaisstatus, ja sitten voidaan siirtää tänne, eikä vaelluteta ihmisiä läpi Euroopan ja altisteta heitä näitten roistojen riistolle.

Arvoisa puhemies! Kiintiöpakolaisjärjestelmä, jossa otetaan pakolaiset suoraan sieltä pakolaisleireiltä ja sitten integroidaan kuntiin, on paljon parempi järjestelmä kuin nämä sisäiset siirrot EU-maista toisiin. Sen takia Suomen hallituksen tulisi vahvasti sekä omassa politiikassaan että EU-tasolla tukea tätä kiintiöpakolaisjärjestelmää.

Tuon Syyrian pakolaiskriisin lisäksi on todella suuri vaara, että nyt tämä Mosulin valtaus Isililtä tulee johtamaan massiiviseen pakolaiskriisiin. Kysyn: Onko hallitus varautunut tähän, sekä siihen humanitääriseen kriisiin että sitten mahdolliseen todella suureen määrään pakolaisia? Kuinka sitten tehdään? Ollaanko valmiit korottamaan pakolaiskiintiöitä siinä tilanteessa?

Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin edustaja Räsänen tuossa sanoi, sehän on erittäin tärkeä niin sanottu täsmätoimi, kun saadaan valita ja ottaa täsmäten sieltä niiltä leireiltä, koska leireillä olevat ovat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa yleensäkin. Mutta meillä ei tällä hetkellä ole täysin sellaista mahdollisuutta, koska meillä on paljon muitakin tulijoita tänne Suomeen.

Sitten tämä, niin kuin tuossa sanoitte, että olemmeko varautuneet: Me olemme varautuneet ihan kaikkeen. Me olemme saaneet siitä nyt pienen myrskyvaroituksen jo viime syksynä, mutta me olemme varautuneet paljon paljon pahempaankin tilanteeseen, joka saattaa olla meidän edessämme. Siitä syystä meidän täytyy katsoa tätä kokonaisuutta niin tänne itse tulevien turvapaikanhakijoitten näkökulmasta kuin sitten pakolaisstatuksen omaavien, jo siellä leireillä olemassa olevien henkilöitten näkökulmasta. Kyllä me näitä ihan kaikkia katsomme ja varaudumme. Me olemme paljon paremmassa asemassa kuin vielä viime vuonna tähän aikaan, koska me olemme niin paljon saaneet tietoa tästä asiasta ja meillä on hyvät yhteistyösuhteet tuolla Euroopan areenoilla. (Puhemies koputtaa) Me saamme tietoa sieltä hyvissä ajoin, mutta paljon on vielä tekemistä.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hyvin kuvattu sitä täysin kestämätöntä humanitääristä tilannetta, joka on tällä hetkellä meneillään Syyriassa ja Euroopan rajoilla. Mutta miten Suomi on tähän historialliseen humanitääriseen kriisiin vastannut? Massiivisilla kehitysyhteistyöleikkauksilla, pakolaiskiintiön pienentämisellä, turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentämisellä ja perheenyhdistämisen täysin kohtuuttomalla vaikeuttamisella. Ja tätä me kutsumme täällä vastuun kantamiseksi vaikeassa tilanteessa. Se on kaukana siitä.

Täällä kysyttiin aikaisemmin, miten me voimme puuttua tähän ihmissalakuljetukseen, tähän vastenmieliseen ilmiöön. Siihen on hyvin selvä vastaus: luomalla laillisia reittejä ihmisille turvaan. Tämä hallitus on toiminut täysin päinvastoin. Aiotteko te tarkastella uudestaan näitä perheenyhdistämisen vaikeuttamisia, jotka ovat estäneet ihmisiä pääsemästä turvaan? Ja aiotteko te avata uusia tapoja ihmisille hakea perheenyhdistämistä (Puhemies koputtaa) esimerkiksi Kabulin ja Beirutin lähetystöjen avaamisella?

Arvoisa rouva puhemies! Jokainen tietää sen, että perhe on ihmiselle tärkeä. Ja mitä nyt on tehty, kun aina viittaatte siihen, että on kiristetty, niin on ainoastaan sillä tavalla kiristetty, että perheenyhdistämisen säännöt tulevat laajenemaan myös niihin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin perustaneet perheen, eivätkä koske ainoastaan niin sanottuja uusia perheitä, jotka on muodostettu sen jälkeen kun henkilö on tullut tänne ja rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi. Ne summat, mitä edellytetään toimeentulosta, ovat ihan samoja mitä aikaisemminkin, ja tämäntyyppinen lakihan on ollut jo monta vuotta voimassa, ja nyt on vain laajennettu sitä, keitä tämä koskee. Mielestäni se on juuri sitä, mitä ollaan Euroopan areenoilla puhuttukin. Jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti. Jokainen hakemus katsotaan aina, että mikä on merkitys ja mikä se perheen tilanne siellä on. Tärkeää on se, että koko perheen yhteisyys säilyy tavalla tai toisella.

Arvoisa rouva puhemies! Puolustusministeri Jussi Niinistö kyseenalaisti viikonloppuna Ahvenanmaan demilitarisoidun aseman. Ja tuskin kysymys oli edes vahinkolaukauksesta, sillä hän on spekuloinut saarten militarisoinnilla jo kesällä 2015.

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu alue 160 vuoden ajan. Asia on moneen kertaan vahvistettu kansainvälisissä sopimuksissa. Saarten demilitarisointi on aina ollut nimenomaan rauhaa ja vakautta lisäävä seikka. Suomen on puolustettava kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on itse sitoutunut.

Tasavallan presidentti ja pääministeri joutuivatkin korjaamaan puolustusministeri Niinistön lausuntoja.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyykin kysyä: kuinka, arvoisa puolustusministeri Niinistö, nämä Ahvenanmaan asemaa kyseenalaistavat puheet istuvat isänmaamme yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan?

Arvoisa rouva puhemies! En ole kyseenalaistamassa Ahvenanmaan asemaa demilitarisoituna alueena. Puolustusministerinä minun tehtävänäni on kuitenkin pitää huolta, että koko maata puolustetaan mahdollisimman tehokkaasti. Ahvenanmaa on osa Suomea, ja halusin tuoda ilmi sen faktan, että demilitarisoituna Ahvenanmaa on erittäin haasteellinen puolustaa mutta että kun tulevaisuudessa teemme yhdessä Ruotsin kanssa yhä tiivistyvää yhteistyötä, niin siinä voisi olla sellainen kohde, jossa yhteistyössä voimme parantaa ahvenanmaalaisten turvallisuutta, mutta kuitenkin niin, että päävastuu Ahvenanmaan puolustamisesta on aina suomalaisilla, niin kuin nämä kansainväliset sopimukset, mihin edustaja Arhinmäki viittasi, meitä velvoittavat.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kun kuunteli puolustusministeri Niinistön vastausta, niin itse asiassa siinä jälleen kerran nostettiin esille se, että mitä jos demilitarisointi purettaisiin. Pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Ruotsin kanssa, on hyvä ja kannatettava asia, mutta Ruotsissa ei olla ollenkaan innostuttu tästä puolustusministeri Niinistön ulostulosta Ahvenanmaan suhteen, puhumattakaan niistä toiveista, joita on esitetty yhteisestä sotilasliitosta maiden välillä.

Tässä näkee selvästi, että puolustusministeri Niinistöllä on ollut yksi linja, jota tasavallan presidentti Niinistö ja myös pääministeri ovat joutuneet korjaamaan. Herää kysymys, mitä mieltä ulkoministeri, puoluetoveri Timo Soini on näistä: onko hän presidentin linjoilla vai puolustusministerin linjalla? Ja herää kysymys: kuinka monta ulkopoliittista linjaa meidän ylimmällä ulkopoliittisella johdolla voi olla? Yleensä on pidetty hyvänä asiana Suomessa sitä, että meillä on yksi ja yhtenäinen linja, ei niin, että hallituksessa on monta linjaa.

Arvoisa rouva puhemies! Arvasin, että te, edustaja Arhinmäki, kysytte tätä. Siksi valmistauduin eksaktilla vastauksella (Naurua), jonka nyt annan teille.

Ahvenanmaan vakiintunut kansainvälisoikeudellinen asema on vahvistettu viimeksi kesällä annetussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka on täällä käsittelyssä. Ahvenanmaan asema on ankkuroitu kansainvälisiin sopimuksiin ja tapaoikeuteen, eikä hallituksessa ole mitään suunnitelmia puuttua tähän vakiintuneeseen asemaan. Keskustelu koko Suomen alueen, johon myös Ahvenanmaa kuuluu, puolustuksesta on taas kerran lähtenyt julkisuudessa hieman ihmeellisille raiteille. (Välihuutoja vasemmalta) En tiedä, onko kysymys väärinymmärryksestä vai tahallisesta väärinymmärryksestä. Hallituksen ja presidentin välisessä linjassa ei ole mitään eroavaisuutta. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Tilanne Itämerellä on kiristynyt monin tavoin. Jokin aika sitten Ulkopoliittinen instituutti esitti selvityksessään, että ensi vuonna Venäjä pyrkii kyseenalaistamaan Suomen itsenäisyyden monin tavoin ja että valtioneuvosto on tähän varautunut. Lähteenä oli valtioneuvoston viestintäjohtaja. Heti tämän jälkeen ulkoministeri Soini kertoi omassa vastauksessaan nimenomaan, ettei Venäjä kyseenalaista Suomen itsenäisyyttä, mutta ministeri Soinin vastauksen jälkeen samainen valtioneuvoston viestintäjohtaja tuli uudelleen julkisuuteen ja sanoi, että Venäjä kyseenalaistaa Suomen itsenäisyyden. Kenen etua tällainen sekoilu ja pelottelu palvelee?

Arvoisa rouva puhemies! Olin itse asiassa hyvin iloinen edustaja Mustajärven kirjallisesta kysymyksestä, johonka vastasin yksiselitteisesti, niin kuin te sanoitte. Tämän maan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa vedetään tasavallan presidentin ja hallituksen yhteistoiminnalla eikä millään byrokraatin mielipiteillä.

Värderade fru talman! Försvarsminister Jussi Niinistö problematiserade senaste helg Ålands demilitarisering. Det var inte första gången han gjorde det. Han konstaterade ändå att det var en utrikespolitisk fråga. Sedan dess har republikens president Sauli Niinistö, statsminister Juha Sipilä och utrikesminister Timo Soini klargjort att ingen linjeändring förberetts i frågan. Det är jättebra.

Jussi Niinistö totesi, että tämä on ulkopoliittinen kysymys. Siksi oli hyvä kuulla, että ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini eilen Radio Yle Vegassa totesi, että hallitus ei esitä, että Suomi uudelleenarvioisi asemaansa kansainvälisiä sopimuksia kohtaan. Mutta koska tämä on erittäin tärkeä asia Ahvenanmaalle, haluan eduskunnan edessä varmistaa, että tämä on hallituksen linja, niin että tämä ei jää epäselväksi.

Jag vill därför fråga utrikesminister Timo Soini, statsministerns ställföreträdande, här inför riksdagen: Är regeringens linje samma i dag som den var förra veckan i den här frågan?

Arvoisa rouva puhemies! Suomen linja on sama, joka se on ollut hyvin pitkän aikaa, ja mielestäni se on hyvä linja. Me kunnioitamme kansainvälisiä sopimuksia, me pidämme kiinni sovitusta. Tämä on Suomelle kunnia-asia.

Aivan kuten edustaja Mustajärvi tuossa totesi, meillä on erinäköisiä keskustelunavauksia ja erinäköisiä mielipiteitä. Ne voidaan kyllä demokraattisessa yhteiskunnassa sallia, mutta hallitus vetää sitä ulkopoliittista linjaa, ja toivottavasti opposition tuella, kuten viime kaudella tapahtui, eikä niin, että oppositio tarkoituksella etsii sellaisia erimielisyyksiä, joita ei ole.

Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisen maan jos jonkun on tärkeää pitää kiinni tekemistään kansainvälisistä sitoumuksista. Ehdottomasti. Toinen toimintalinjan peruste on se, että Suomen ulkopolitiikan aivan keskeisiä tavoitteita on vakauden rakentaminen, ylläpitäminen ja turvaaminen meidän turvallisuusympäristössämme, tässä tapauksessa Itämeren piirissä. Ulkoministeri Soini, eikö niin, että nämä periaatteet on kaikkein järkevintä paitsi vahvistaa ja turvata oman pesän kunnossa pitämisellä niin myöskin maksimoida ne yhteistyöllä Ruotsin kanssa?

Aivan oikein. Olen iloinen, että kokenut ulkopolitiikan tuntija, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva tiivisti näin hienosti tämän asian. Tuskin itse olisin pystynyt parempaan. Vastaus on kyllä.

Arvoisa puhemies! On selvää, että kaikista asioista voi ja saa ja pitää saada keskustella vapaasti ja nostaa esiin Ahvenanmaankin aseman — vaikka en pidä sitä viisaana — mutta on ihan eri asia, jos tämän tekee kuka tahansa kansalainen tai lehdistökirjoitus tai jopa kansanedustaja. Mutta silloin kun asialla on osaltaan turvallisuuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen, asia muuttuu, koska tällaiseen kiinnitetään myös Suomen ulkopuolella huomiota, ja se herättää kysymyksiä: onko Suomen linja muuttumassa, onko täällä jotain muutoksia tekeillä? Minusta on tärkeätä, että nimenomaan nyt aikana, jolloinka on paljon epävarmuuksia ja jännitteitä ilmassa, ei esiinnytä tavalla, joka synnyttää tällaista keskustelua ja epäluuloa, ja tämän vuoksi haluan kysyä: mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen sen, että jatkossa ei tapahdu tällaisia yksittäisiä irtiottoja, jotka voivat saattaa Suomen politiikan vakauden kyseenalaiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Vastaan, koska tämä on tärkeä asia, minkä edustaja Tuomioja otti esiin, ja hän varmasti nämä asiat tuntee. Jotta tämä asia tulee nyt mahdollisimman selväksi, toistan pari asiaa täältä: Ahvenanmaan asema on ankkuroitu kansainvälisiin sopimuksiin ja tapaoikeuteen, eikä hallituksessa ole mitään suunnitelmia puuttua tähän vakiintuneeseen asemaan. Tämä on täysin yksiselitteinen linja. Jos tätä ei sitten ymmärrä, niin se on sitten eri asia. (Välihuutoja)

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä nyt kovasti huudetaan taustalla vastausta, niin minäkin katsoin sen haastattelun ja ymmärsin, että puolustusministeri Niinistö vastasi toimittajan kysymykseen ja pohdiskeli sitä, että demilitarisointi, koska se on olemassa, tarkoittaa sitä, ettei ole sotilaallista läsnäoloa, ja joskus voi käytännössä olla hankalampi ja hitaampi puolustaa Ahvenanmaata, ja tämäntyyppistä keskustelua. Oliko tämä oikea tulkinta, ja oliko tämä teidän mielestänne irtiotto hallituksen tästä linjasta, jonka ministeri Soini kertoi?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä oli aivan oikein, miten edustaja Meri tulkitsi tätä pohdiskeluani, ja ei ollut tarkoitus ottaa irtiottoa hallituksen linjasta. Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, mutta tosiasia on, että demilitarisointi ei vakavan kriisin aikana takaa turvallisuutta. Sen takia meidän täytyy valmistautua mahdollisimman hyvin puolustamaan koko maata, mukaan lukien Ahvenanmaata.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ulkoministeri Soini ilmaisi tässä hallituksen selkeän kannan, mutta olen minäkin sitä mieltä, että puolustusministeri Niinistön puhe on ollut hieman huonosti harkittua. Tällaisissa kysymyksissä, kun puhutaan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamisesta, Suomi ei voi antaa sellaista mielikuvaa, että me olisimme itse valmiita niitten muuttamista harkitsemaan, koska se, mitä edustaja Kanerva sanoi, on aivan totta. Kansainvälinen sopimuspohjainen oikeusjärjestelmä on juuri pienten valtioiden, Suomen kaltaisten valtioiden, tuki ja turva. Siksi haluankin nyt kysyä ulkoministeri Soinilta vähän laajemmin hallituksen näkemyksestä: Kun tänä aikana suurvallat ovat eri tavoin rikkoneet kansainvälistä oikeutta vastaan, niin eikö juuri nyt ole tärkeää, että Suomen kaltaiset maat vahvasti puolustavat sopimusvaraista kansainvälistä järjestelmää ja vaativat esimerkiksi Aleppossa mahdollisten sotarikosten tutkintaa? Meillä on myös Krimin valloitus, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta, ja meidän on nyt varmistettava, (Puhemies koputtaa) että kansainvälinen oikeusjärjestelmä kestää näinä aikoina, kun se on koetteilla suurvaltojen toimesta.

Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että tästä kaikesta kolme eri Suomen politiikassa vaikuttavaa Niinistöä ovat samaa mieltä, ja minun mielestäni se on erinomainen asia. Suomi ottaa kantaa kaikilla kansainvälisillä foorumeilla niin YK:ssa, Etyjissä, Euroopan unionissa kuin kaikissa yhteistyöjärjestöissä aina sääntöperusteisuuden, ihmisoikeuksien ja rauhan puolesta. Suomi myös osallistuu käytännön rauhanturvaamiseen: Suomalaiset sinibaretit ovat tällä hetkellä Libanonissa UNIFIL-operaatiossa, olemme mukana Afganistanissa, olemme mukana Malissa. Meillä on neljän siviilirauhanturvaoperaation johdossa neljä hyvää suomalaista naista. Kyllä me teemme käytännön yhteistyötä tässä, ja nämä ovat ne meidän perustat. Me olemme rauhaa rakastava maa, joka tekee ulko- ja turvallisuuspoliittisesti sen, että emme joudu konflikteihin. Mutta siltä varalta, jos joudumme, (Puhemies koputtaa) me pidämme huolta myös (Puhemies: Aika täynnä!) omasta puolustuskyvystämme.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on tullut varmaan selväksi tämän keskustelun perusteella aika pitkälti. Se hämmennys, joka tässä on syntynyt, varmaan osaltaan johtuu siitä, että Itämeren tilanne on se, mikä on, viimeaikaisen negatiivisen kierteen omaisen kehityksen seurauksena. Mutta hallituksen linja tähän kysymykseen Ahvenanmaan asemasta on tullut kyllä hyvin selväksi pääministerin, presidentin ja nyt ulkoministerin hyvin selvien puheenvuorojen perusteella oikein moneen kertaankin. Ja hyvähän tässä on todeta myös se, että tämä kanta on yksimielinen kanta myös poliittisten ryhmien kesken, mikä minusta on arvokas asia ajatellen koko Suomen ulkopoliittista linjaa.

Minulla on kuitenkin kysymys tähän asiaan liittyen: Ahvenanmaa varmaan kiinnostaa myös naapurimaatamme Ruotsia, jonka kanssa meillä on hyvä yhteistyö turvallisuuspolitiikassa, tiivistyvä sellainen, hyviä suunnitelmia myös jatkossa. Onko tämän asian tiimoilta käyty minkäänlaista ikään kuin jälkikeskustelua Ruotsin kanssa?

Arvoisa rouva puhemies! Viimeksi tapasin kollegani Margot Wallströmin Luxemburgissa maanantaina. Me olemme julkaisseet muun muassa yhteisartikkelin Helsingin Sanomissa, monissa muissa lehdissä. Viime vuonna epäiltiin täällä salissa, että ulkoministeri Soini jotenkin sotkisi Ruotsin-suhteet. Päinvastoin: Tulen sosiaalidemokraatti Margot Wallströmin kanssa erinomaisen hyvin toimeen. Olen luonnehtinut yhteistyötämme niin, että siinä on Beauty and the Beast. (Naurua) Molemmat voivat ymmärtää, kumpi on kumpi.

Meiltä ei ole tästä asiasta ministeritasolta Ruotsista kysytty, mutta jos kysytään, niin ilman muuta me mielellämme tästä asiasta keskustelemme ja muodostamme yhteisen kantamme.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että nyt myös ulkoministeri teki hyvin selväksi hallituksen linjan. Toivottavasti tämä on selvä ei vain hallituksen eturiville vaan myös siellä toisessa rivissä istuville ministereille.

Te, ulkoministeri Soini, sanoitte, että kysymys on väärinymmärtämisestä tai tahallisesta väärinymmärtämisestä. Jos siitä olisi kysymys, niin entä kun tasavallan presidentti Niinistö joutui puolustusministeri Niinistön puheita korjailemaan julkisuudessa, onko kysymys ollut tasavallan presidentin kohdalla tai pääministerin kohdalla väärinymmärtämisestä tai tahallaan väärinymmärtämisestä, vai olisiko kuitenkin kysymys siitä, että jännittyneessä Itämeren tilanteessa Venäjän varustelun ja USA:n, Naton vastauksen jälkeen tällaiset puheenvuorot kyllä herättävät kummastusta ja huolta ja sen vuoksi ne leviävät niin laajasti, että kun puhuu vähän ohi suunsa, niin muut joutuvat korjaamaan.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä asia on nyt käynyt selväksi. Mielestäni niin selvin sanoin asian totesin, mikä on hallituksen linja. Täällä te, edustaja Arhinmäki, voitte tukea hallituksen hyvää esitystä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi selonteoksi, johon tämä on muun muassa sisällytetty. Jos ei sitä ole lukenut, se kannattaa lukea, nimittäin siellä se on.