Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd) | Suullinen kysymys sotehenkilöstön työnjaosta (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk) | Suullinen kysymys toimista ilmastokriisin estämiseksi (Oras Tynkkynen vihr) | Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas) | Suullinen kysymys varmuusvankeudesta (Pihla Keto-Huovinen kok) | Suullinen kysymys toimista huumeiden vastaisessa työssä (Sanna Antikainen ps) | Suullinen kysymys vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämisestä (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ympäri Suomea kriisissä. Ihmiset ovat todella huolissaan tilanteesta. Hallituksen piti seurata hyvinvointialueiden rahoitusta. Huolet hyvinvointialueiden riittämättömästä rahoituksesta ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville. Te, ministeri Ikonen, olette lähettänyt mustiin pukeutuneet pukumiehet ympäri Suomea säästämään hoidosta [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko varmasti miehiä?] ja hoitoonpääsystä. Olette laittaneet hyvinvointialueet tekemään likaisen työn puolestanne. Olette nyt viimein kahden vuoden jälkeen esittäneet väliaikaista muutosta, jossa nollatulokseen päässeet hyvinvointialueet saavat lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Kuten tiedätte, tämä ei alueille riitä. Ministeri Ikonen, pakotatteko hyvinvointialueet yhdistymään toisiinsa taloudellisessa kriisissä, jonka olisitte voineet hoitaa jo vuonna 2023? [Jani Mäkelä: Miksette te hoitaneet?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus pitää viime kädessä huolta siitä, että ihmisten perustuslainmukaiset palvelut turvataan. Meillä on viime kädessä keinoina teidän säätämänne lain mukaan käynnistää näitä arviointimenettelyjä, joilla turvataan sitä rahoituksen riittävyyttä ja ihmisten palveluitten turvaamista, tai myöntää lisärahoitusta, kuten viime viikolla Pohjois-Karjalalle myönnettiin. Nämä ovat niitä lainsäädännön keinoja. Lisäksi meillä on tällä hetkellä valmistelussa myöskin tällainen niin sanottu määräaikalaki, jolla kohdennetusti voidaan pidentää tätä lisäaikaa alijäämien kattamiseen niillä alueilla, joilla on edellytykset siinä onnistua. Viime viikolla päättyi sen osalta lausuntokierros. Käymme parhaillaan läpi tätä palautetta ja teemme sen osalta tästä sitten johtopäätöksiä. Useilla erilaisilla keinoilla haemme ratkaisuja siihen, että alueet saavat huolehdittua ihmisten palveluista. — Kiitoksia.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ojala-Niemelä jatkaa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus leikkii vastuuttomasti ihmisten hengellä ja terveydellä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Älkää viitsikö! — Välihuutoja oikealta] Lailla kiellätte Kemistä raskaan kirurgian. Sairaalan yöpäivystyksessä saa jatkossa olla ainoastaan yksi päivystävä lääkäri paikalla. Ivalon yöpäivystyksen mahdollisen lakkautuksen myötä välimatka hoitoon kasvaa jopa 500 kilometriin. Te pakotatte lakkauttamaan vuodeosastoja ympäri maan. Terveyskeskukset ja vuodeosastot ovat harvaan asuttujen alueiden turva, jossa on lääkkeet, ruoka ja hoito ympäri vuorokauden. Nyt olette sammuttamassa näitä valoja, koska ette ole varmistaneet rahoitusta ylläpitää palveluja. Vuodeosastot uhkaavat karata jopa kuuden tunnin ajomatkan päähän. Nämä lyhytnäköiset säästöt tulevat maksamaan taloudellisesti ja inhimillisesti todella paljon. Talouden kylmät numerot ajavat ihmisten ohitse.

Ministeri Ikonen, pakotatteko alueet toteuttamaan arviointityöryhmän esitykset?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan tuoda esiin sen, että tämän hallituksen aikana hyvinvointialueitten rahoitus on kasvanut neljällä miljardilla eurolla suhteessa siihen, mikä se taso oli edellisellä kaudella. [Oikealta: Ohhoh! — Timo Heinonen: Enemmän kuin Marinin aikana koskaan!] Eli ettei luoda vääränlaista mielikuvaa, niin me olemme panostaneet siihen, ja alueet ovat saaneet talouden kehitystään haltuun. [Krista Kiuru: Se tulee suoraan laista!] Kun me katsomme koko maan tasolla, niin tämän vuoden puolella alueet jo keskimäärin pääsevät ylijäämäiseen tulokseen ja samalla myöskin sitten palveluiden saatavuus on monin osin kehittynyt parempaan suuntaan. Palveluita on kyetty uudistamaan. Eli isossa kuvassa suunta on oikea.

Sitten meillä on muutamalla alueella ollut isoja haasteita, ja sitä varten on laitettu arviointityöryhmät liikkeelle. Ne ovat puolueettomia ryhmiä. Me emme poliittisesti puutu niiden töihin, vaan sinne ovat alueet itse nimenneet edustajat, eri ministeriöt ovat nimenneet edustajat, sinne on valittu puolueettomat tahot puheenjohtajiksi. Nyt nämä alueet hakevat niitä ratkaisuja, joilla saadaan palvelut turvattua alueilla.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Kiuru, Krista.

Arvoisa puhemies! En ole yllättynyt, että emme saaneet teiltä vastauksia. Teillä on tapana piiloutua — jos ei viime hallituksen selän taakse, niin ainakin muiden selän taakse. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kertokaas nyt asiantuntijana sitten!] Me kysyimme teiltä suoraan, otatteko te vastuuta siitä, minkälaisessa tilanteessa hyvinvointialueet ovat. Alijäämä on kymmenellä alueella niin suuri, että se on jo poikkeuksellinen. Jos kunnat olisivat tässä pisteessä, jotain tehtäisiin.

Me pyysimme teiltä, hallitus, vuonna 23 syksyllä, että te antaisitte alueille aikaa sopeuttaa alijäämiä, mutta te ette voineet, koska te olette porukalla tehneet sellaisen hallitusohjelman, jossa sotesta tulee säästää lähes kaksi miljardia euroa, ja nyt painetaan kaasua. [Timo Heinonen: Enempi laitamme rahaa!] Te olette painaneet kaasua, ja nyt lähetitte myöskin selvityshenkilöt varmistamaan, että säästöjä tulee. Te aiheutatte vakavan sotekriisin tässä maassa, ministeri, ja me kysymme teiltä: jatkuuko tämä puuttumattomuuden linja, [Puhemies koputtaa] että nostatte kädet ylös ja sanotte, [Puhemies koputtaa] ettette tee mitään, [Juha Mäenpää: Ei saa puhua höpöjä!] vai aiotteko antaa kaikille [Puhemies: Aika!] alijäämän kattamiseen lisäaikaa ja ottaa lisärahoituksen käyttöön [Puhemies: Aika!] vaikeimpien alueiden osalta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Seuraavaksi ministeri Ikonen. — Pysytään minuutissa, sekä ministerit että edustajat.

Arvoisa puhemies! Kyllä me todellakin toimimme. Me olemme saaneet teiltä perinnöksi tämän soteuudistuksen, jossa on monenlaisia valuvikoja, jotka tulevat tällä hetkellä esiin, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Selän taakse!] ja me korjaamme niitä valuvikoja sitä mukaa kuin niitä on tullut esiin. [Krista Kiuru: Ette ole korjanneet vielä yhtään valuvikaa!] Se, että oltaisiin lähdetty pidentämään alijäämien kattamisaikaa kaikkien alueitten osalta, ei olisi ollut tarkoituksenmukainen ratkaisu koko maan tasolla. [Krista Kiuru: Koska ei olisi tullut tarpeeksi säästöä!] Meidän tavoitteemme on saada nämä rahat riittämään myöskin tulevien sukupolvien palveluihin, ja sen tähden meidän on haettava uudenlaisia tekemisen tapoja ratkaista näitä.

Meillä osa alueista on pääsemässä tähän alijäämän kattamistavoitteeseen. Sitten siellä on alueita, jotka tarvitsevat hieman lisäaikaa. Sitä me olemme tällä määräaikalailla heille antamassa, jotta he saavat sen tavoitteen saavutettua. Sitten olemme muun muassa näitä arviointimenettelyjä käynnistäneet niiden alueitten osalta, joissa on isompia haasteita, ja jo arviointimenettely itsessään tuo tällaista lisäaikaa siihen. Eli siellä haetaan hiukan pidemmällä ajalla ratkaisuja näiden alueiden tilanteisiin. Meillä on erilaisia muutostuen menettelyjä. Tosiaan lisärahoitusta on nyt viime viikolla ensimmäistä kertaa myönnetty.

Me käytämme erilaisia välineitä eri alueiden tilanteisiin, jotta niillä löydetään ratkaisuja. Meidän halumme on se, että jokainen hyvinvointialue onnistuu turvaamaan palvelut sekä nyt että pidemmällä aikavälillä, [Puhemies: Aika!] ja siksi me tarvitsemme erilaisia välineitä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Berg.

Arvoisa puhemies! SDP on jo pitkään esittänyt toimia hyvinvointialueiden tukemiseksi ja hoitoonpääsyn parantamiseksi. Jo puolitoista vuotta sitten välikysymyksessämme varoitimme tilanteen kriisiytyvän ja kehotimme hallitusta toimimaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä me varoitimme?] Te hallituksessa olette kuitenkin valinneet passiivisuuden ja vielä leikanneet julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta tällä hallituskaudella jo yli 750 miljoonaa euroa, samalla kun yksityisiä terveysjättejä olette tukeneet.

Herää kysymys, odottaako hallitus julkisten hyvinvointialueiden kaatuvan, jotta voitaisiin siirtyä vakuutuspohjaiseen, yksityisen sektorin hallitsemaan malliin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Salaliittoteorioita!] Ministeri Ikonen, voitteko luvata, ettei kokoomus pyri tähän suuntaan?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En vastaa täällä yksittäisen puolueen, vaan koko hallituksen politiikasta. Kuten kuvasin, me todella haemme keinoja turvata tätä kokonaisuutta.

Mitä tulee palvelulainsäädännön kehittämiseen, ministeri Juuso on täällä useampaankin otteeseen kertonut — ja ministeri Grahn-Laasonen myöskin — siitä, miten me hoitoonpääsyä parannamme. Me olemme tuoneet esimerkiksi nuorten mielenterveyteen terapiatakuun tällä kaudella. [Krista Kiuru: Siis satoja miljoonia leikattu hoitoonpääsystä!]

Olemme lähteneet kehittämään omalääkärimallia hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Kela-korvauksilla autamme esimerkiksi tällä kokeilulla yli 65-vuotiaiden hoitoonpääsyä nykyistä paremmin. Haemme tämmöisiä täsmäratkaisuja, joilla me parannamme ihmisten hoitoonpääsyä. Hyvinvointialueet ovat löytäneet useita uudenlaisia tapoja turvata ihmisten palveluita, eli palveluitten kehittämistä tehdään.

Meillä on tällä hetkellä käynnissä rahoituslain uudistus. Olemme uudistamassa hyvinvointialueitten rahoitusta toimimaan aiempaa paremmin. Ja kuten äsken kuvasin, me ollaan erilaisilla ohjauksen menettelyillä myöskin lähdetty aluekohtaisesti turvaamaan alueiden onnistumista. Eli me todella teemme töitä hyvinvointialueitten tukemiseksi. Tässä ei kukaan varmasti istu käsien päällä. Meidän kaikkien asia on huolehtia, että ihmiset saavat [Puhemies koputtaa] heidän sosiaali- ja terveyspalvelunsa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pidetäään minuutista kiinni. — Seuraavaksi edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn myös ministeri Ikoselta: Melko tasan kaksi vuotta sitten, 19. marraskuuta, oli kuntatalouden musta perjantai johtuen siitä, että edellisen vuoden verotulokertymä oli alhaisempi kuin oli oletettu. Silloin viikonlopun aikana hallitus teki linjauksen [Krista Kiuru: Kyllä, kiire tuli!] ja ilmoitti maanantaina kunnille, että ei tehdä välittömästi mitään sen vaatimia leikkauksia vaan annetaan kunnille lisäaikaa. Nyt ehdotan tässä ja kysyn teidän kantaanne tähän ehdotukseen: eikö samalla tavalla pitäisi nyt antaa tiedonanto siitä, että on tulossa kaikille alueille tasapainotukseen lisäaikaa, ja myös siitä, että tätä rahoituslakia lähdetään laajapohjaisesti uudelleen arvioimaan? Ei riitä, että asetetaan diagnoosiasioissa selvityshenkilö — hyvä, että asetetaan, mutta se on kuitenkin vain pieni osa tätä kokonaisuutta. Kun näin tehtäisiin, tilanne rauhoittuisi tuolla kentällä, irtisanomiset voitaisiin peruuttaa ja kansalaisten hätä loppuisi. Oletteko valmiit tekemään tällaisen linjauksen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Ikonen.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy esittää jatkokysymys: Jos me lisäisimme lisäaikaa tänne koko ajalle... [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Teiltä kysyttiin! — Voitte vaihtaa paikkaa! — Krista Kiuru: Tämä ei ole opposition kyselytunti!] — Jos saan puhua. — Jos me antaisimme lisäaikaa kaikille alueille ja veisimme sen kannusteen hakea myöskin uudenlaisia ratkaisuja siihen, että me saamme nämä rahat riittämään tulevaisuudessa, niin se tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi hakea jonkinlaisia toisia toimia julkisen talouden tasolla. Mitä ne toimet ovat, joita ehdotatte korvaaviksi toimiksi? [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ja keskustan ryhmistä]

Meidän ei kannata antaa lisäaikaa niille alueille, jotka pääsevät tähän tavoitteeseen, mutta me olemme antamassa lisäaikaa niille alueille, joilla on edellytyksiä päästä siihen tavoitteeseen. Eli kuten tässä jo muutamaan kertaan olen sanonut, me haemme erilaisia keinoja.

Ja kun pyysitte tätä rahoituslain uudistamista, niin se on käynnissä. Me olemme tehneet kaksi pienempää uudistusta, jotka kannustavat kustannusten hillintään, terveyden edistämiseen. [Aki Lindén: Ne oli molemmat miinusmerkkisiä!] Nyt olemme uudistamassa tätä diagnoosimallia ja tekemässä kolmannen vaiheen uudistuksia. Varmasti sitten seuraavaa hallituskautta kohti meidän, koko tämän salin puolueiden yhdessä, täytyy miettiä, millä tavalla koko tätä rahoitusmallia on syytä uudistaa. Kyllä siinä edelleenkin valuvikoja on. [Keskustan ryhmästä: Me ollaan ehdotettu sitä!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä on oikein silmänkääntötemppu. Kaikki ne rahoituslakiin tehdyt muutokset, joita te olette tällä hallituskaudella tehneet, ovat miinusmerkkisiä, [Krista Kiuru: Ne on leikkauksia!] siis siinä on miinusmerkki edessä.

Oletteko, ministeri, tietoinen siitä, että ihmisten luottamus meidän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on heikentynyt? [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi te sössitte sen? — Juho Eerola: Tälläkö puheenvuorolla se paranee?] Ihmiset ovat aidosti huolissaan siitä, pääsevätkö he hoitoon ja kuinka ne terveyspalvelut jatkossa järjestetään. Tässä on kyse siitä luottamuksesta, jonka te olette omalta osaltanne rikkoneet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä te olette itse tehneet asialle?] Onko niin, että kun teidän plusmerkkiset asianne ovat menneet terveysbisnekseen, teidän tavoitteenanne on tehdä tähän maahan vakuutuspohjainen terveydenhuollon malli, jossa vain raha ratkaisee?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Jotta suomalaisille ei jää väärää kuvaa, niin tosiasia on se, että lakiin perustuen hallituksella on kaikissa tilanteissa vastuu huolehtia jokaisen suomalaisen lakisääteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista kaikkialla Suomessa, ja sen me teemme. Tähän voi luottaa. Me pidämme tästä kiinni.

No, sitten seuraava, ettei myöskään jää väärää kuvaa: THL toteaa, että kokonaisuutena meidän palveluissa mennään koko ajan hyvään ja parempaan suuntaan — siis palveluissa mennään parempaan suuntaan. Tämä työ tuottaa tulosta, joka viime kaudella aloitettiin, jota me jatkamme, jota me korjaamme, parannamme koko ajan.

Sitten tämä miinus—plus: Hallitus on lisännyt neljä miljardia rahaa hyvinvointialueiden rahoitukseen. Sen lisäksi me olemme valmiit antamaan lisäaikaa niille alueille, joille se on välttämätöntä, ja Pohjois-Karjalan osalta me teimme nyt ensimmäisen lisärahoituspäätöksen.

Eli minusta teillä on joko väärät tiedot tai väärää ymmärrystä. [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Jälkimmäinen! — Juho Eerola: Sekä—että, ja vielä pahaa sisua!] Eli hallitus toimii, jotta me turvaamme ne ihmisten palvelut.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen.

Arvoisa rouva puhemies! Sivistyneen valtion mittarina voidaan pitää sitä, kuinka se pitää huolta heikoimmistaan: lapsista, vammaisista, vanhuksista ja sairaista. [Petri Huru: Sitä hallitus tekee!]

Ennen vaaleja te, pääministeri Orpo, lupasitte, että hoitajia ei irtisanota. Nyt tilanne on päällä, ja hyvinvointialueilla irtisanotaan tuhansia hoitajia vielä tämän vuoden loppuun mennessä. [Juho Eerola: Ketkäs niitä hyvinvointialueita johtaa?] Teillä on se hätäjarru, millä te voitte katkaista tämän hätätilan, joka sotekriisissä tällä hetkellä on. Aiotteko te toimia hallituksenne kanssa lupauksenne mukaisesti? [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Sama perinne jatkuu, että kysytään käytännössä samantyyppistä kysymystä.

Kuten totesin ensimmäisessä vastauksessani, me olemme sitoutuneet tietenkin siihen, että jokainen ihminen Suomessa — riippumatta siitä, missä hän asuu — saa lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä on hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen lupaus, ja me pidämme siitä kiinni. Me pidämme siitä kiinni, mutta meillä ei ole enää käytössä sitä valtavaa rahasammiota, josta kaikki vaan hoidettaisiin rahalla, vaan meidän täytyy saada pidettyä se uudistamisen paine ja halu alueilla. Ja on aivan upeaa, [Välihuutoja vasemmalta] miten niin monella alueella, joissa on lähdetty rohkeasti uudistamaan ja tehty säästöt etupainotteisesti, on päästy pinnalle. Pystytään jopa nyt jo panostamaan uusiin asioihin. [Krista Kiuru: Eli lisää hoitajia työttömiksi! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Nyt ei pääministeri tiedä, mistä puhuu!] Meillä on ongelmia, meillä on ongelmissa olevia alueita, mutta ei kannata antaa liian negatiivista kuvaa. Me ratkomme näitä ongelmia, ja tulemme pitämään huolta siitä, että siellä, missä ongelmat ovat kriittisiä, näitä ratkotaan.

Ja mitä hoitajiin tulee, niin minä todella toivon, että kun näitä kehittämiskeskusteluja käydään [Puhemies koputtaa] hyvinvointialueiden kanssa ja budjetteja tehdään, niin hoitohenkilökunta [Puhemies: Aika!] on se, mitä viimeiseen asti varjellaan, koska heitä me tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa. [Suna Kymäläinen: Ei ole rahaa maksaa palkkoja! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, rauhoitutaan. — Seuraavaksi edustaja Ovaska.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tällä hallituksella tuntuu rahaa olevan, kun katsoo liikennehankkeita tuonne Turun suuntaan. Pääministerin Turun tunnin junakin etenee, ja 400 miljoonaa on luvattu sinne. [Välihuutoja oikealta — Juho Eerola: Oma idea!]

Mutta kun puhutaan sotesta ja siitä, mihin niitä rahoja käytetään, niin miten te vastaatte, kun ajatellaan, että Keski-Suomesta tulee viestiä, että toimintakuluja pitäisi karsia vuodessa 25 prosenttia, että päästään tähän velvoitteeseen, tai että Etelä-Savossa joku sanoi, että kolmasosa henkilöstöstä pitäisi irtisanoa, että päästään tähän tavoitteeseen? En tiedä, ovatko nämä totta vai ovatko nämä vain negatiivisia iltapäivälehtien uutisia, mutta jonkun näihin pitää vastata, ja se on ennen kaikkea hallitus.

Joidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan hyvinvointialueet tulevat irtisanomaan henkilöstöä vuosina 25—27 jopa 15 000—20 000 ihmistä. Mitä te vastaatte? Voitteko te, ministeri Ikonen, sanoa, että nyt yt:t ovat ohi ja nyt pidetään huoli siitä, että ihmiset saavat hoitoa ja hoitajille on myöskin työtä tarjolla?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Ikonen.

Arvoisa puhemies! Nyt en ole aivan varma, mihinkä lehtijuttuun viittaatte esimerkiksi Keski-Suomen osalta tai muuta, enkä lähde nyt yksittäistä aluetta kommentoimaan, mutta on hyvä huomata se, että kun näitä arviointimenettelyjä laitetaan liikkeelle, niin siinä silloin lähtökohtaisesti katsotaan pidempää aikaa niiden alijäämien kattamiseen. Eli se ei tarkoita sitä, että arviointityöryhmä hakee keinot, joilla ensi vuoden aikana se alijäämä katettaisiin. Silloin olettaakseni päästäisiin ja päädyttäisiin tuonkaltaisiin lukuihin. Eli pitää säilyttää se mittakaava ja hahmottaa, millä aikavälillä arviointiryhmät niitä ratkaisuja hakevat, ettei tule luotua liian mahdotonta kuvaa asiasta. Eli kyllä siellä täytyy myöskin hakea sellaisia ratkaisuja, joilla nämä perustuslain mukaiset riittävät palvelut turvataan ihmisille aina. Siitä ei voida tinkiä, ja siinä mielessä ajattelen, että meidän vastuumme on myöskin huolehtia näistä asioista.

Mitä sitten yt-menettelyihin tulee, niin tällaisia muutosneuvotteluja on käyty itse asiassa näinä kolmena toimintavuotena kaikilla hyvinvointialueilla, Helsinkiä lukuun ottamatta, eri syistä lukuisiakin tänä aikana. Itse asiassa siinä taustalla suurimmassa osassa on ollut se, että siellä on muutettu palveluverkkoa, on muutettu työtehtäviä. [Puhemies: Aika!] Kaikki yt:iden puitteissa oleva [Puhemies koputtaa] ei tarkoita vähennyksiä, ja pääasiassa vähennyksiä on tullut [Puhemies: Aika!] sitten hallinto- ja johtamistehtäviin tähän asti.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pidetään minuutista kiinni, niin mahdollisimman monta kysymystä saadaan. — Edustaja Forsgrén.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu hyvinvointialueiden kriisistä jo pitkään, todella pitkään, ja se viesti ei ole ollut missään vaiheessa sellainen, että ei olisi tarvetta toimia heti. Hallitus on syyttänyt toista vuotta edellistä hallitusta, [Keskustan ryhmästä: Se on kyllä ihan totta!] ja kysyisinkin hallitukselta, milloin te otatte oman vastuun, koska te olette nyt vallassa. Vaikuttaa siltä, että hallitus on vasta viime aikoina alkanut toimiin, kun hallinto-oikeudesta ja oikeuskanslerin toimesta on tullut päätös, missä on korostettu sitä, että hallituksen pitää turvata perusoikeuksien mukainen palvelu ihmisille.

No, hyvinvointialueet ovat nostaneet muutamia kehityskohtia, ja tässä muutama niistä. On noussut esille epäkohtia: 1) Pitkäaikaisdiagnoosien määrässä on suuria eroja. THL:n tilastoissa on alueiden välillä huomattu poikkeamia, joita ei voi selittää todellisilla sairastavuuseroilla. 2) Potilasjärjestelmät toimivat diagnoositiedoilla eri tavoin. 3) Diagnoositiedoissa on ollut virheitä.

Olisinkin kysynyt: tuleeko hallitus nyt tekemään toimenpiteet, joilla korjataan nämä ongelmat?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja sieltä ministeri Ikonen.

Arvoisa puhemies! Minä erotan tässä oikeastaan kaksi eri asiaa. Toinen on se, miten tällä hetkellä toimitaan nykyisen lain puitteissa ja varmistetaan tietojen oikeellisuus, ja toinen on se, miten me olemme tätä rahoituslakia ja diagnoosimallia uudistamassa.

Jos aloitan siitä, että hyvinvointialueilla on vastuu tehdä kirjaukset oikein ja toimittaa ne oikea-aikaisesti. THL edelleen ottaa ne luvut vastaan, huolehtii alueitten ohjauksesta tässä kirjaamisessa, varmistaa tietojen oikeellisuuden ja laskee siitä nämä aluekohtaiset tarvekertoimet, ja sitten valtio maksaa sen mukaisesti alueille. Nyt olen juuri tänään kertonut siitä, että olen käynnistämässä tällaista selvitystä ihan siitä, että käymme tarkkaan läpi kaikki nämä vaiheet, mitä tähän liittyy, ja varmistamme, että siellä ei synny virheitä. Nyt siinä, mitä THL on jo tähän asti tehnyt, esillä on ollut esimerkiksi tämä Pohteen iso heilahdus, ja siitä ei löytynyt ainakaan mitään tuottamuksellista, tahallista virhettä, vaan siinä esimerkiksi oli kyse tietojärjestelmästä heidän selvityksensä mukaan, tietojärjestelmän virheistä. Meidän pitää saada kiinni tällaiset kohdat, jotka tuottavat virheitä, ja korjata ne. Eli kyllä, käymme koko tämän prosessin läpi ja haemme korjaustoimet niihin kohtiin, missä näitä virheitä tulee.

Sitten toisena osana olemme uudistamassa [Puhemies koputtaa] tätä rahoitusmallia ja diagnoosikokonaisuutta osana sitä pidemmälle aikavälille.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Pekonen.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän saliin ei ole tuotu kahden vuoden aikana ainoatakaan lakiesitystä, joka korjaisi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta tai vahvistaisi palveluita, ei ainoatakaan. [Sari Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa!] Vasemmistoliitto on jo pitkään esittänyt korjaavia toimenpiteitä, mutta hallitukselle ne eivät ole kelvanneet. Ainoa, mitä teidän toimestanne tapahtuu, on palveluista leikkaaminen kerta toisensa jälkeen.

Ministeri Purra, huomasin, että kritisoitte mediassa julkisen sektorin etätyökäytäntöjä. Samaan aikaan te esitätte ensi vuodelle 50 miljoonan euron leikkausta vanhuspalveluihin. Ja miten tämä sitten tehdään? Ministeri Juuson esityksen mukaan säästöt vanhusten kotihoidosta syntyvät, kun kotihoidon käyntejä korvataan etäkäynneillä ja henkilöstöä vähennetään. [Jani Mäkelä: Ei se nyt ihan liity tähän asiaan!] Ajatteletteko te, ministeri Purra, että hoitajat ovat juurikin se ammattiryhmä, jota kannattaa siirtää nykyistä enemmän etätöihin tai toisaalta kortistoon? [Vasemmalta: Erittäin hyvä kysymys! — Jani Mäkelä: Tämä oli pohjanoteeraus!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Tätä opposition populismia kuunnellessani en uskonut, että pääsisimme enää pidemmälle, mutta tässä oli kyllä melkoinen viritelmä jälleen. [Vasemmalta: Tämä on teidän budjetti!] Mutta vastaan siihen oikein mielelläni. Tällä kyselytunnilla tilanteessa, jossa tämä hallitus on lisännyt yli neljä miljardia hyvinvointialueiden rahoitusta [Aki Lindén: Rahoituslaki!] — yli neljä miljardia — ymmärsin edustaja Kiurulta jälleen kerran, että kyseessä on ikään kuin joku leikkiraha, että se ei ole mitään todellista. Mutta tälle hallitukselle jokainen euro, jonka me joudumme lisäämään johonkin, [Antti Kurvinen: Kyse on sairaista ja vanhuksista!] tarkoittaa sitä, että finanssipoliittisen tavoitteemme saavuttamiseksi me joudumme sen jostakin muualta ottamaan. Se lisää meidän velkaa, se lisää meidän alijäämiä. Samaan aikaan me olemme tehneet hyvinvointialueille uudistuksia. Mikäli velvoitteet alueilla vähenevät, totta kai se vaikuttaa myös rahoitukseen.

Itseäni suunnattomasti häiritsee opposition yleinen kertomus siitä, että me olemme säästäneet hyvinvointialueilta suoraa rahoitusta, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Te olette leikanneet niiltä!] kun me olemme lisänneet. Miksi te ette keskustele esimerkiksi rahoituslain palkkaharmonisaatiosta, jolla on ollut vaikutus, uusista palkkaratkaisuista, [Puhemies: Aika!] ylipäätänsä teidän laatimanne rahoituslain [Puhemies koputtaa] ja soteuudistuskokonaisuuden ongelmista, joiden kanssa tämä hallitus [Puhemies: Aika!] joutuu elämään? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: 500 miljoonaa annoitte kuitenkin terveysjäteille!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pysytään minuutissa. — Seuraavaksi edustaja Rintamäki.

Arvoisa rouva puhemies! Viime hallituskaudella tehdyn soteuudistuksen keskeisimpiin kuuluvaksi ongelmaksi on osoittautunut rahoitusmalli. Kaikki tässä salissa ovat aivan herttaisen yksimielisiä siitä, että rahoitusmalli on huono ja epäoikeudenmukainen, vaikka perustelut vaihtelevatkin.

Ehkä eniten kritiikkiä on viime aikoina herättänyt rahoitusmallin keskeisenä osana oleva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen diagnoosimalli. Kun asiakastietojärjestelmät jätettiin yhtenäistämättä ja keskeinen säästömahdollisuus hukattiin, jouduttiin tilanteeseen, jossa saatavilla olevan tiedon laatu riippuu pitkälti käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Diagnoosimäärissä alueiden välillä on selittämättömiä, jopa monikymmenkertaisia eroja.

Arvoisa ministeri Ikonen: Millä tavoin viime hallituskaudella tehdyn rahoitusmallin ongelmia aiotaan vielä tämän hallituskauden aikana korjata? Voisitteko vielä kerran rautalangasta sen oppositiolle vääntää? — Kiitos. [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen.

Kiitoksia paljon, tämä on hyvä kysymys. [Naurua vasemmalta]

Tässä mallissa on todellakin monenlaisia haasteita, ja esimerkiksi tässä diagnoosimallissa, joka otettiin käyttöön silloin, tällä hetkellä tulee ilmi se, että se on otettu hyvin keskeneräisenä käyttöön, [Juho Eerola: Milloin se otettiin? Viime kaudella!] ja sen takia meillä on nämä haasteet.

Nyt me keskustelemme tällä hetkellä ensi ja seuraavan vuoden rahoituksesta, jotka lasketaan vuoden 23 tietojen perusteella, eli siltä ajalta, kun edellinen hallitus vielä toimi, eli hyvinvointialueitten ensimmäisen vuoden rahoituksesta. [Antti Kurvinen: Tuleeko korjauksia?] Jos me lähdemme ihan siitä liikkeelle, että silloin eri alueilla on ollut hyvin erilaiset kirjaamiskäytännöt, niin nyt juoksemme tässä kilpaa kasaan sitä ja korjaamme niitä virheitä sieltä ja koetamme saada tätä tietoa yhdenmukaiseksi. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Aika verkkainen vauhti! — Krista Kiuru: Pari vuotta kesti teillä!] Tämä on valtava työ, todella valtava työ, ja me teemme sitä koko ajan. Pikkuhiljaa tässä nämä alueitten käytännöt liikkuvat samaan suuntaan, mutta tämä haaste tulee sieltä. [Keskustan ryhmästä: Liian pikkuhiljaa!]

Meidän tämä kokonaisuutemme: Me olemme rahoitusmallia uudistamassa, tosiaan sinne on lisätty kustannusten hillinnän kannustimia, terveyden edistämisen kannustimia. Nyt me käymme läpi vielä tätä diagnoosimallin uudistamista, [Puhemies koputtaa] ja sitten rinnalla hyvinvointialuelakia [Puhemies: Aika!] uudistetaan määräajan osalta. [Keskustan ryhmästä: Ei tullut vastausta!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, kuunnellaan, mitä ministeri sanoo.

Seuraavaksi edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Kyllä ihmettelen tätä keskustelua, missä pelotellaan ihmisiä ja puhutaan, että sotepalvelut ovat leikkimistä, tai se, mitä täällä tehdään toimenpiteitä. Hallitus on tehnyt paljon toimenpiteitä sen keskeneräisen soterahoitusmallin korjaamiseksi, [Krista Kiuru: Pelkkiä leikkauksia rahoitukseen, ei yhtään korjausta!] tähän mennessä jo kaksi eri muutosta, ja tällä hetkellä on lausunnoilla se alijäämän kattamismenettelyn pidentäminen, eli töitä todellakin tehdään.

Asukkaiden luottamus palveluihin ja maine ovat tutkimusten mukaan kuitenkin parantuneet, ja THL:n raporttikin tätä tukee. Suomalaisten lakisääteisistä palveluista pidetään kiinni, ja ne turvataan kaikille riippumatta siitä, millä hyvinvointialueella asuu, niin kuin pääministeri on täällä jo useampaan kertaan sanonut. [Timo Harakka: Lapissa varsinkin! — Puhemies: Sitten kysymys!]

Kysymys on se, että kun täällä on nostettu myöskin tämmöinen asia, joka ei pidä paikkaansa, liittyen Ivalon päivystykseen, niin tietääkseni hallitus ei ole mitään tällaista linjausta antanut, [Puhemies koputtaa] vaan siellä on tehty tällainen tulkinta omalla hyvinvointialueella omien päättäjien osalta. [Puhemies: Kysymys!] Onko näin, ministeri Juuso?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, ja sieltä ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun sairaalaverkkolakia tehtiin, me punnitsimme kaikkia niitä alueita, missä oli poikkeuslailla voimassa oleva ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys. Niitä oli useita. Yksi niistä oli Ivalo, toinen oli Kuusamo, sitten oli monia muita. Ihan yksimielisesti ministerityöryhmässä ja virkamiesten kanssa katsoimme, että Ivalon yöpäivystystä tai Kuusamon yöpäivystystä ei voi lakkauttaa, [Timo Heinonen: Oikein!] vaan hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus ylläpitää niitä jatkossakin. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että etäisyydet ovat kovin pitkiä. Lapissa ympärivuorokautisesti päivystäviä yksiköitä on vain kolme: Ivalo, Rovaniemi ja Kemi. Tämä on ehdottomasti se minimi, mitä siellä minun mielestäni ja hallituksen mielestä pitää olla. En katsoisi, että tätä voidaan... [Aki Lindén: Mutta otitte rahat pois!]

Hyvinvointialueet ovat itse lähteneet hakemaan säästöjä kovalla kädellä ja siinä ovat esittäneet sitten myöskin tätä, että Ivalon yöpäivystys lakkautettaisiin. [Eduskunnasta: Herranjestas! — Perussuomalaisten ryhmästä: Keskustan johdolla!] Itse en tätä kannata ja kritisoin tätä esitystä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Allra först vill jag önska alla mina kollegor här i salen glad svensk dag. [Antti Kurvinen: Tack, tack! — Eduskunnasta: Tack så mycket!]] — Tack. — I dag firar vi och uppmärksammar vi att Finland är ett tvåspråkigt land med två nationalspråk. En central del av vårt lands tvåspråkighet är att vi har rätt att få service på vårt modersmål, särskilt inom vården. När du är som sjukast och svagast är det särskilt viktigt att du blir förstådd.

Arvoisa puhemies! Hyvää hoitoa ja hoivaa kansalliskielillämme ei ole ilman hyvinvoivaa henkilöstöä. Tällä hetkellä liian suuri osa sotehenkilöstön työajasta menee muuhun kuin asiakas- ja hoivatyöhön. Hallinnointi, dokumentointi ja byrokratia vievät paljon työajasta. Ennen kaikkea siitä kärsivät hoitoa tarvitsevat ihmiset, mutta myös henkilökunta itse. Samalla se on taloudellisesti erittäin tehotonta. Olisin kysynyt, ministeri Juuso: milloin saamme eduskuntaan ja valtioneuvostoon hallitusohjelman mukaiset esitykset sotehenkilöstön tehtävänjaosta eli siitä, että lääkärit, sairaanhoitajat ja lähihoitajat saavat ennen kaikkea keskittyä siihen, mihin heidät on koulutettu, eli hoivaan ja hoitoon?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Juuso.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan on tutkittu, että hoitohenkilöstön työajasta menee valtavan paljon aikaa kirjaamiseen. Tämä on ongelma, ja tämä on todettu kaikkien suulla, [Antti Kurvinen: Oletteko tehnyt sille jotakin? — Krista Kiuru: Ei ole! — Juho Eerola: Te ette kirjoittaneet siihen teitin paperiin mitään!] johtuen monesti siitä, että tietojärjestelmissä on monenkertaista kirjaamista. Tätä työnjaon problematiikkaa tutkitaan Hyvän työn ohjelmassa. Meillä on tällä hetkellä käynnissä useita pilotteja, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Edellinen hallitus aloitti!] missä pilotoidaan sitä, millä tavalla työtä jaetaan hoitajien kesken tai sitten niiden, jotka tekevät kirjauksia. Meillä on myöskin käynnissä useilla alueilla tekoälypilotteja, missä sanellaan tekoälylle teksti, ja se sitten kirjaa sen lääkärille ja hän tarkistaa sen. Kyllä me töitä tämän eteen tehdään. Nämä työnjakopilotit, mitä nyt on käynnissä eri alueilla, päättyvät tämän vuoden lopussa. Sen jälkeen katsotaan raportit. Tarkoituksena on, että niitä hyviä pilotteja jalkautetaan hyvinvointialueille. Lainsäädäntöä ei olla tekemässä sillä tavalla, että aletaan lainsäädännöllä määräämään, että lääkäri tekee tätä, hoitaja tekee tätä. Se on ihan selkeää, [Puhemies koputtaa] että myöskin alueilla on intressi katsoa sitä, [Puhemies koputtaa] että hoitajat tekevät hoitajan töitä, [Puhemies: Aika!] lääkärit lääkärin töitä ja näin poispäin.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Aika. — No niin, ja sitten vielä edustaja Ojala-Niemelä.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Juuson meriselitykset kuultiin Ivalon yöpäivystyksen osalta. Toivon, että ministeri Ikonen varmistaa Ivalon yöpäivystyksen rahoituksen turvaamisen, koska sille näytti olevan hallituksen vankkumaton tuki asiassa. Tätä jäämme Lapissa odottamaan.

Hyvinvointialueilta irtisanotaan massoittain henkilökuntaa, ja Lapissa meillä on irtisanomisuhan alla pelkästään 700 henkilötyövuotta. Valtakunnallisesti jopa 10 000:ta sotealan työntekijää ajetaan kilometritehtaalle. Ei ole mitään järkeä, että ensin hoitajat heitetään pihalle ja sitten samassa heidät yritetään palkata takaisin, mikäli heitä on enää saatavilla. Tämä eläköitymiskehitys on tällä hetkellä niin voimakasta.

On hallituksen valta ja vastuu korjata ja säätää lakeja. Olette kaksi vuotta syyttäneet hyvinvointialueita huonosta taloudenpidosta. Muiden syyttely ei auta suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita. Sen sijaan muutokset lakiin ja rahoitukseen ratkaisisivat tämän tilanteen. [Puhemies: Kysymys!] Kysyn, ministeri Ikonen: milloin hyvinvointialueitten tilanne on korjattu? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä rahat?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja pääministeri vastaa. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos sallitaan tällainen kysymys ensin: kukahan täällä syyttelee? [Välihuutoja — Pia Viitanen: Tehän syyttelette edellistä hallitusta!] Minä en ole tämän kyselytunnin aikana kuullut juurikaan syytöksiä edellistä hallitusta kohtaan, vaan ainoastaan toteamuksen, että me korjaamme ja rakennamme eteenpäin sitä mallia, jonka edellinen hallitus teki. [Vasemmalta: Ohhoh!] Onko tämä syytös, vai onko tämä tosiasia? Se on tosiasia, hyvät kollegat. [Vasemmalta: Kenellä on valta nyt?]

Mielestäni me olemme tehneet paljon, ja me teemme koko ajan paljon. [Miapetra Kumpula-Natri: Valitettavasti vääriä asioita!] On hienoa, on aivan upeaa, että niin monet hyvinvointialueet ovat päässeet nyt kestävälle uralle. Palvelut paranevat, saatavuus paranee, ja taloutta on saatu positiiviseksi. [Krista Kiuru: 10 000 hoitajaa lähtee! — Suna Kymäläinen: On vähän kaukana todellisuudesta!] Minä toivoisin, että te näkisitte kuitenkin tässäkin asiassa näitä hyviä puolia. Tässäkin asiassa on toivoa. Tämä menee oikeaan suuntaan. Joka päivä tehdään töitä: ministeri Juuso, ministeri Ikonen, virkamiehet, joka päivä. Samoin siellä hyvinvointialueilla niin teidän päättäjänne eri puolueista kuin virkamiehet, hoitajat, lääkärit [Johanna Ojala-Niemelä: No ministeri kävi just haukkumassa ne päättäjät ja sanoi vielä, että kansakin pitää vaihtaa!] — joka päivä he tekevät töitä, jotta tämä saadaan toimimaan. [Puhemies: Aika!] Ja, hyvät suomalaiset, kyllä tämä saadaan yhdessä toimimaan, mutta ei syyttelemällä.

Arvoisa rouva puhemies! Keskustalle on tärkeää, että suomalaiset pääsevät hoitoon ja että lähipalvelut turvataan kaikkialla Suomessa. Samalla edellytämme, että suomalaisten verorahoja ja yhteistä omaisuutta käytetään vastuullisesti. Hallitus sen sijaan laittaa lihoiksi yhteistä omaisuutta ja käyttää nuo rahat muun muassa yksityisten terveysjättien tukemiseen, Turun tunnin junaan ja Vantaan ratikkaan, [Mauri Peltokangas: Saarikon tunnin juna!] samalla kun se ajaa alas niitä julkisia terveysasemia ja sairaaloita. Keskustan mielestä nämä ovat vastuuttomia arvovalintoja ja vastuutonta rahankäyttöä, ja tämä uhkaa vieläpä johtaa siihen, että suomalaisten yhteistä omaisuutta uhkaa siirtyä ulkomaisiin käsiin, koska näin suurille omaisuuserille ei yksinkertaisesti löydy ottajaa Suomesta.

Hallituksen valintojen hintana onkin siis paitsi suomalaisen omaisuuden hassaaminen myös sinivalkoisen pääoman supistuminen ja tytäryhtiötalouden kiihtyminen. Kysyn valtiovarainministeri Purralta: Aiotteko tästä kaikesta huolimatta pitää jääräpäisesti kiinni näiden hankkeiden edistämisestä? Tämäkö todella on hallituksen arvojärjestys?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun hallitus noin kymmenellä miljardilla sopeuttaa ja uudistaa julkista taloutta, teemme työmarkkinoille ja eri puolille tätä yhteiskuntaa tarvittavia uudistuksia, meillä on kyllä, kuten totesitte, aika merkittävä investointi- ja infraohjelma. Minulle ei selvinnyt tästä kysymyksestä, vastustatteko te siinä kaikkea, esimerkiksi sitä, että tämän maan huonokuntoisen tiestön korjausvelkaa korjataan erittäin merkittävästi, [Keskustan ryhmästä: Paljon vielä löytyy!] oleellisia väylähankkeita ympäri Suomen viedään eteenpäin. Toisaalta me huolehdimme tässä kansainvälisessä geopoliittisessa tilanteessa monista sellaisista väylähankkeista, joilla on merkitystä myös sotilaallisesti ja puolustuksellisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kymenlaakso kiittää!]

Kyllä, investointiohjelmaamme me rahoitamme erityisesti omaisuustuloilla. Tässä yleisesti ottaen ei ole mitään ihmeellistä. Muistan, että joskus keskustassakin on kovasti tähän suuntaan viestitty, joskus on haluttu laittaa valtion tase vielä vähän kovempaankin työhön. Meillä on hallitusohjelma, joka on kokonaisuus. Se sisältää merkittäviä ja hyviä [Puhemies koputtaa] investointihankkeita ympäri maan.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kalli jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti emme vielä saaneet vastausta siihen, aiotaanko hallituksessa siis todellakin pitää kiinni jääräpäisesti näistä hankkeista, jotka ovat heikosti perusteltuja kustannus—hyöty-suhteeltaan esimerkiksi.

Yhteistä omaisuutta voidaan toki käyttää silloin, kun kohde on täysin perusteltu, mutta esimerkiksi yksityisten terveysjättien tukeminen tilanteessa, jossa todella suomalaisten julkisia terveyspalveluja samanaikaisesti ajetaan alas, ei mielestämme vastaa tähän tarpeeseen. Eli pyytäisin nyt vielä kyllä vai ei ‑vastausta valtiovarainministeri Purralta siihen, pidättekö oikeana sitä arvovalintaa ja tärkeysjärjestystä tässä hyvin vaikeassa talouden tilanteessa, joka Suomea nyt vaivaa. Onko todella järkevää mittavia määriä suomalaisten yhteistä omaisuutta myydä, johtaen vieläpä siihen, että se menee ulkomaisiin käsiin? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites se elpymispaketti?] Onko todellakin esimerkiksi Turun tunnin juna tai Vantaan ratikka tai yksityisten terveysjättien tukeminen sen arvoista? [Perussuomalaisten ryhmästä: Saarikon juna!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Ranne.

Arvoisa puhemies! Hyvä keskusta, teitä selvästi harmittaa se, että tämä hallitus investoi infraan todella laajasti, 3,3 miljardia euroa, joista suurin osa kohdistuu teihin. [Vasemmalta: Meihin?] Eli teiden lisärahoitus on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin se, mitä te edellisessä autoilijavihamielisessä hallituksessa saitte aikaiseksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Timo Harakka: Entä raiteet?]

Sitten on hyvä muistaa, että te olette olleet melkein koko 2000-luvun hallituksessa. Miltä näyttää teiden korjausvelka sen jälkeen? Aika huonolta. Me korjaamme sitä nyt massiivisesti. [Jouni Ovaska: Korjausvelka kasvaa teidän hallituksen jäljiltä!]

Mitä tulee sitten tähän länsirataan, te synnytitte sen, te hellitte sitä ja me pistämme sen kuriin. [Vilhelm Junnila: Saarikko Express!] Piikki ei ole auki. Hallitsemme taloudellisia riskejä ja edistämme sitä asianmukaisesti hallitusohjelman mukaisesti. Hallitusohjelmassahan oli alun perin 460 miljoonaa, joka oli tarkoitus laittaa siihen, nyt siellä on ainoastaan 400.

Eli kyllä, me investoimme todella hyvin ja työllistämme kymmeniätuhansia suomalaisia näillä investoinneilla. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Siltä näyttää, joo!] Minä uskon, että teitä harmittaa, että te ette ole näin autoilijamyönteisessä hallituksessa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — [Hälinää — Puhemies koputtaa] Nyt rauhoitutaan ja kuunnellaan, mitä edustaja Lohi haluaa kysyä.

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Kallin kysymys on siinä mielessä aiheellinen, että tämä julkisen talouden ja valtiontalouden tilanne on nyt erittäin ongelmallinen. Me juuri yhdessä saimme sovittua tämmöisestä velkajarrusta, parlamentaarisesta sopimuksesta siitä, miten me alamme rakentamaan polkua terveen talouden tielle. Sen takia juuri tässä tilanteessa kannattaisi olla nyt tarkkana, ettei hallituksen toimesta vaikeuteta sitä yhteistä työtä, mikä on alkamassa. [Juho Eerola: Ei rakenneta polkua, vaan teitä!]

Suomen taloudessa on ehkä yksi suurimmista tämän hetken ongelmista se, että meillä ei ole yksityistä kulutuskysyntää riittävästi. Niilläkin ihan tavallisilla suomalaisilla, jotka käyvät töissä ja kasvattavat kenties perhettä, olisi kulutustarpeita, mutta heillä ei nyt ole varaa eikä uskallusta kuluttaa. Hallitus on tekemässä merkittäviä tuloveroalennuksia, joilla on vaikutusta kulutuskysyntään, ostovoimaan. Ne painottuvat kuitenkin nyt suurituloisiin, jotka tienaavat yli satatuhatta euroa vuodessa. Kysyisin valtiovarainministeriltä: entä jos painottaisimme vielä enemmän niitä näihin keskituloisiin, tavallisiin suomalaisiin, niin saisimmeko enemmän kulutuskysyntää Suomessa liikkeelle ja talouden rattaat pyörimään?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Purra.

Arvoisa herra puhemies! Siitä suuresta sopeutusurakasta, kymmenen miljardin kokonaisuudesta, huolimatta tämä hallitus todellakin työn verotusta kykenee merkittävästi alentamaan: koko kauden aikana noin 1,8 miljardia euroa, kun otamme huomioon työtulovähennykseen kuuluvat lapsikorotukset, joita niitäkin hallitus ensi vuodelle kykenee merkittävästi parantamaan. Enemmistö näistä, ehdottomasti, kohdistuu juuri sinne pieni- ja keskituloisiin. [Pia Viitanen: Paljonko jää lompakkoon?] Huomattavan paljon nämä veronalennukset kohdistuvat enemmistöltään pieni- ja keskituloisiin sekä fiskaalisesti että kun katsotaan sitä kokonaisuutta.

Samaan aikaan ylimpien marginaalien lasku, johon edustaja ilmeisesti viittaa, on voimakas kasvutoimi. Se arvioiden mukaan tulee rahoittamaan itsensä hyvin pitkälle. Voimme katsoa naapurimaiden kokemusta tai esimerkiksi valtiovarainministeriön puolueetonta virkamiesarviota. Tämä on monien asiantuntijoiden mielestä nimenomaan erittäin oleellinen toimi.

Samaan aikaan pieni- ja keskituloisiin kohdistetut veronalennukset [Puhemies: Aika!] ovat tietenkin kalliita, [Pia Viitanen: Voi jäädä miinusmerkkikin lompakkoon!] mutta tässä hallituksessa on haluttu pitää kiinni siitä, että me nimenomaan pyrimme tätäkin kautta parantamaan sitä ostovoimaa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Minusta siellä aitiossa ei kannata hermostua edustaja Kallin kysymyksestä. Mikäli oppositio ei olisi huolissaan valtion omaisuuden käyttämisestä, oppositio ei täyttäisi sitä tehtävää, joka oppositiolla on.

Tällä viikolla tulivat vuosineljännesten tulokset, ja Suomen talous on heikentynyt miinus 0,8 prosenttia, eniten Euroopassa. [Keskustan ryhmästä: Ohhoh!] Meillä on työttömyystilanne, jonka tiedätte hyvin. Tuossa pari viikkoa sitten tuli itse asiassa Kreikan tulos, mikä heillä oli viime vuonna. Se oli plus 1,6 miljardia. [Juho Eerola: Kiitos teidän elvytyspaketin!] Täällähän aina varoitettiin, ettei mennä Kreikan tielle — toivon mukaan me oltaisiin tällä hetkellä Kreikan tiellä. Tämän hallituksen tulos on noin miinus 12 miljardia. Tällä kaudella hallitus velkaannuttaa enemmän kuin kahdella edellisellä. [Puhemies: Aika!] Valtiovarainministeri sanoi, että tämä hallitus on uudistanut taloutta. Kuinka te koette, että te olette onnistuneet näissä ratkaisuissa, joita te olette tehneet talouden uudistamiseksi, koska luvut näyttävät aivan muuta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Purra.

Arvoisa herra puhemies! Minustakin on suorastaan noloa, että sellaisilla Etelä-Euroopan mailla, joita on tässä salissakin usein totuttu pitämään huonosti julkista talouttaan hoitavina, velka tällä hetkellä menee toiseen suuntaan. [Antti Kurvinen: Teidän vahtivuorolla!] Yksi merkittävä tekijä siinä, miksi esimerkiksi Kreikka ja monet muut Etelä-Euroopan maat tällä hetkellä porskuttavat niin työllisyyden kuin julkisen talouden osalta, on esimerkiksi sellainen elpymispaketti, jonka teidän hallituksenne kävi kuittaamassa tuonne Etelä-Euroopan maille. [Eduskunnasta: Ei mitään vastuuta omista teoista! — Välihuutoja] Muun muassa tässä yksityiskohdassa Suomen osaksi on jäänyt ainoastaan maksaa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Mitä tulee sitten tähän varsinaiseen kysymykseenne siitä, miten nämä uudistukset ovat vaikuttaneet: Aivan totta, tällä hetkellä meillä on edelleen taloudessa vaikea tilanne. Onneksi hyviäkin uutisia sieltä täältä tulee, ja hallituksessa haluamme uskoa, että ne tässä vahvistuvat. Samaan aikaan työttömyys on edelleen korkealla — onneksi työllisyyden osalta saimme jo hieman parempia lukuja. Mutta kuten olen täältä moneen kertaan korostanut, nämä hallituksen tekemät uudistukset, myöskään ne vaikeat päätökset, joita olemme joutuneet tekemään, eivät mene hukkaan, vaan ne kyllä tulevat hyödyttämään tätä kansantaloutta ja tätä yhteiskuntaa siinä vaiheessa, [Puhemies: Aika!] kun meidän talouden tilanne, reaalitalouden tilanne, yleisesti on parempi.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja vielä tästä kysymyksestä edustaja Honkonen.

Arvoisa rouva puhemies! On todettava, että tämän valtionomaisuudenkin myynnin jälkeen, mitä tämä hallitus toteuttaa, valtion väylien korjausvelka kasvaa. Itse asiassa se lähtee jälleen rakettimaiseen nousuun, kun nämä rahat on käytetty.

Mitä tulee tähän omaisuuden myyntiin ja siihen, miten se rinnastuu velkaantumiseen, niin tuottavan omaisuuden voi myydä vain kerran. Se rinnastuu velanottoon tässä mielessä. Sen jälkeen sitä resurssia ei enää valtiolla ole käytettävissä, ja tästä te ette pääse mihinkään, vaikka kuinka tätä pyöritätte.

Mitä näillä omaisuustuloilla sitten tehdään? En ole kyllä ollenkaan vakuuttunut siitä, ja kuten tässä edustaja Lintilä edellä totesi, eivät myöskään talouden tunnusluvut näytä siltä, että tällä olisi saatu aikaiseksi sitä kasvua, sitä taloudellista kasvua, työpaikkoja, tuloja suomalaisille ja tuloja suomalaisiin perheisiin, mitä tarvitaan. Olisin nyt vielä halunnut kuulla teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, mikä on teidän arvionne näistä omaisuustulojen myynneistä, niillä tehtävistä investoinneista: maksavatko ne itsensä takaisin, saadaanko niillä aikaiseksi työpaikkoja, [Puhemies koputtaa] ja kuinka olette arvioineet, [Puhemies: Aika!] mitenkä paljon niitä niillä tulisi saada ja suomalaiset niistä hyötyvät? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ottaako ministeri Grahn-Laasonen?

Arvoisa puhemies! Kiinnostaisi kyllä tietää, ihanko tässä nyt salissa keskusta vastustaa teiden korjausvelan purkamista, näitä tieinvestointeja ympäri Suomen. [Krista Kiuru: Sosiaaliturvaministeri puhuu teistä! — Hälinää] Se, miksi minä pyysin... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Saanko vastata kysymykseen, arvoisa edustaja Kiuru? [Antti Kaikkonen: Ei se kysymys edes ollut teille! — Välihuutoja]

Se, miksi pyysin vastausta... [Hälinää] — Puhemies!

Kiitos, arvoisa puhemies! — Se, miksi pyysin vastauspuheenvuoroa, on se, että tästä investointiohjelmasta rahoitetaan myös esimerkiksi 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten hoitoonpääsyä [Mika Lintilä: Jo oli kaukaa haettu!] eli tätä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua, joka on alkanut hyvin. Palaute meidän seniorikansalaisilta on se, että hoitoon on päässyt, lääkäriin on päässyt niin kuin ennen vanhaan. [Johanna Ojala-Niemelä: Kaukaa haettu!]

Toisaalta tekee mieli kysyä, vastustatteko tämän lisäksi myös esimerkiksi naisten gynekologikäyntien Kela-korvauksia tai suun terveydenhuollon Kela-korvauksia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä ne vastustaa!] Eli mitä tarkalleen ottaen tästä investointiohjelmasta te peruisitte: gynekologikäynnit, 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynnit vai nämä tieinvestoinnit ympäri Suomea? [Puhemies: Aika!] En ymmärrä. Keskusta, voitteko tarkentaa? [Mika Lintilä: Me emme ymmärrä, miksi vastasitte kysymykseen!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, nyt hiljaa!

Nyt oikeasti antakaa ministerin vastata. Seuraavaksi taas tulee kysymyksiä teille.

Arvoisa puhemies! YK:n ilmastokokous alkaa Brasiliassa maanantaina, ja tasavallan presidentti Stubb on jo nyt siellä paikan päällä osallistumassa valtionjohtajien huippukokoukseen. Tästä trooppisesta sijainnista huolimatta maailmanpolitiikan tilanteen takia ilmastokokous alkaa lähinnä hyytävissä tunnelmissa.

Hyytävää saattaa tulla meille myös täällä Pohjolassa, nimittäin tuoreiden tutkimusten mukaan on vaara, että Pohjois-Atlantin merivirtajärjestelmä saattaa ilmaston kuumenemisen edetessä romahtaa, ja se voisi johtaa siihen, että meillä täällä Suomessa tulevaisuudessa on paljon kylmempää samaan aikaan, kun ympärillä maailma jatkaa kuumenemistaan. Siksi kysyisin pääministeri Orpolta: miten hallitus on varautunut tämänkaltaisiin ilmastojärjestelmän keikahduspisteisiin ja niitten mahdolliseen ylittämiseen, ja milloin hallitus alkaa todella toimia ilmastokriisin edellyttämällä vakavuudella? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä tekee Eurooppa?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ottaako ministeri Multala? — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella tässä viime päivinä on jälleen noussut edustajan tarkoittama tutkijoiden nostama riski siitä, että kun tämä ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonekaasujen päästöjen kasvaminen jatkuu liian pitkään, myös tietyt keikahduspisteet ylitetään, ja silloin se saattaa tarkoittaa myös ennakoimattomia vaikutuksia. Yksi niistä on tämä niin sanottu tällainen merivirtojen hiljentyminen, joka voisi johtaa siihen, että kun meille nyt näiden merivirtojen myötä tulee lämmintä vettä ja se lämmittää ilmaa, niin jatkossa voisikin kääntyä toisinpäin eli meidän ilmastomme kylmenisi. Tämä on tietenkin yksi selkeä riski, mikä on otettava huomioon.

Tutkijatkin nostavat jatkuvasti esiin näitä erilaisia riskejä, jotka nousevat näistä erilaisista skenaarioanalyyseista. Täysin yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka suuri riski on olemassa, ei olla saatu, ja tämähän kuuluu tietenkin tieteen luonteeseen: koko ajan saamme tarkentuvaa tietoa. Seuraamme tarkasti tätä tutkimustietoa, mutta onneksi lääke näihin kaikkiin asioihin on sama, [Puhemies koputtaa] eli se, että teemme osamme [Puhemies: Aika!] ja pyrimme saamaan muut tekemään osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa puhemies! Ilmastouutisten lisäksi eilen ilmoitettiin käynnistettäväksi Suomen seuraava uhanalaisuusarvio eli Punaisen kirjan päivitystyö. Tämänhetkisen tiedon mukaan joka yhdeksäs suomalainen laji on uhanalainen ja joka toinen luontotyyppi uhanalainen tai heikossa tilassa, ja tilanne huononee edelleen. Silti hallitus on kaudellaan kannustanut hakkuisiin jopa vanhoissa metsissä, pienentänyt luonnonsuojelun rahoitusta kolmanneksella sekä leikannut rahoitusta vesiensuojelusta ja kalakantojen elvyttämisestä.

Kun suomalaista luontoa menetetään, häviää aina myös pala suomalaista kulttuuria. Niinpä katoamassa on nyt myös se sotka, jonka Kalevalassa kerrotaan munineen Ilmattaren polvelle. Arvoisa ympäristö- ja ilmastoministeri Multala, mitä ajattelitte tehdä asialle?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Multala.

Arvoisa puhemies! Luontokato ja lajikato on todellakin yksi näistä meidän ympäristöön liittyvistä suurista aikamme kysymyksistä, ja niitähän vain entisestään kiihdyttää se, että ilmastonmuutos etenee. Täällä Suomessahan toistaiseksi, vaikka tämä merivirtakysymys äsken oli esillä, tämä ilmaston lämpeneminen tapahtuu keskimääräistä nopeammin pohjoisen sijaintimme vuoksi.

Meillä on hallitusohjelmaan kirjattu kunnianhimoinen tavoite, luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä, ja tämä on käsittääkseni aika lailla jaettu tavoite. Sen kuitenkin haastaa tämä tilanne, missä olemme, eli paitsi että meillä on taloudellisesti tiukka tilanne Suomessa, myös tämä ilmastonmuutoksen eteneminen ja moni muukin tekijä ympäristöön vaikuttaa. Meillä on kuitenkin laadinnassa — paitsi että olemme ensinnäkin valtion metsien osalta korjanneet sen, että olemme laatineet kriteerin, millä valtion vanhoja luonnontilaisia metsiä suojellaan, sitä ollaan laittamassa täytäntöön, sitä suojelua nimenomaan lisätään valtion vanhoissa luonnontilaisissa metsissä — myös biodiversiteettistrategia, jossa voimme sitten vahvistaa näitä toimia ja sitä toimenpidesuunnitelmaa, miten entisestään luontoa suojelemme. Lisäksi ennallistamissuunnitelman valmistelu on Suomen osalta käynnissä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Me jatkamme hieman yli viiteen, koska me aloitimme vähän myöhässä. Ja nyt edustajat, jotka haluavat kysyä ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta, V-painikkeella ja ylös nousemalla. — Edustaja Tynkkynen jatkaa.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tuoreiden tietojen valossa riski Pohjois-Atlantin merivirtajärjestelmän romahduksesta on jo kohtuullisen maltillisillakin päästöillä 40 prosentin luokkaa tällä vuosisadalla, ja jos maailma jatkaa korkeiden päästöjen polulla, niin se riski voi olla 70 prosentin luokkaa. Tässä ministeri Multala ihan hyvin hahmotteli sitä, minkä kaltaisia seurauksia tällä voi olla, mutta on ehkä hyvä vähän asettaa tätä mittasuhteisiin. Tuoreessa tutkimuksessa on arvioitu, että jos merivirtajärjestelmä romahtaa, niin eurooppalaisissa kaupungeissa voi lämpötila laskea 5—15 astetta. Jokainen voi päätellä, mitä se tarkoittaisi täällä meidän leveysasteilla Suomen oloissa.

Esitin alkuperäisen kysymyksen ministeri Multalan sijaan pääministeri Orpolle, koska kyse on eksistentiaalista uhkasta. Me olemme hyvin laajalla yhteisymmärryksellä tässä salissa valmistautuneet toiseen eksistentiaaliseen uhkaan, eli meidän turvallisuutta itärajan takaa uhkaavaan sotilaalliseen uhkaan. Pääministeri Orpo, ymmärrättekö hallituksessa, miten kohtalokkaasta uhkasta ilmastokriisissä oikein on kyse?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä tässä kuvattu uhka merivirtojen muutoksista on todellakin ymmärretty, kuinka suuri se voi olla, ja siksi ilmastotoimia hallitus jatkaa. Siksi me tuimme Euroopan unionin pöydissä ilmastolakia, ja siksi meidän hallitusohjelmassa on ne kirjaukset kuin on. Tätä työtä pitää jatkaa kotimaassa mutta ennen kaikkea myös Euroopan unionin tasolla ja globaalisti, koska me tarvitsemme tähän todellakin kaikki tässä maailmassa mukaan tämän suuren ongelman edessä. Me ollaan sitouduttu, me teemme toimia. Tällä hetkellä ilmasto- ja energiastrategiaa valmistellaan, ja mitään muuta tavoitetta ei tietenkään ole kuin estää tämänkaltaisten eksistentiaalisten katastrofien ja muutosten syntyminen.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille vastauksista.

Tärkein ohje on se, että mitä enemmän planeetta kuumenee, sitä suuremmiksi ne riskit ja niiden todennäköisyydet käyvät. Ilmastokriisi ja luontokato käyvät käsi kädessä, ja sen takia olennaista on painaa päästöt alas ja tarjota lisää tilaa luonnolle, joka osaltaan auttaa meitä sopeutumaan kuumenevaan planeettaan.

Pääministeri Orpo, vastasitte äsken kysymykseen, että siksi hallitus tekee, mitä tekee, siksi hallitusohjelmassa on sellaiset kirjaukset kuin on. Se on hyvä, että on tavoitteita, ja toivon, että niistä pidetään myös kiinni. Kysyn vielä yhden miksi-kysymyksen, johon en viimeksi saanut tässä salissa hyvää vastausta: Miksi hallitus sitten tekee niitä toimia, jotka lisäävät päästöjä ja syventävät meidän riippuvuuttamme fossiilienergiasta muun muassa polttoaineen verotukseen liittyen? Miksi niitä tehdään, ottaen huomioon kaikki se, mitä äsken sanoitte?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Polttoaineveroratkaisussa on ollut puhtaasti kyse siitä, että on haluttu pitää kustannuksia kotitalouksille, tavallisille suomalaisille kurissa.

Samaan aikaan kiinnittäisin huomiota siihen, että hallituksen koko ohjelman yksi strateginen linja on tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta: päästä eroon fossiilisesta energiasta, saada Suomeen niin paljon puhdasta energiatuotantoa kuin mahdollista, muuttaa meidän teollisuus käyttämään puhdasta energiaa. Arvoisa edustaja, tiedätte, että tämä etenee. Se on massiivinen asia, ja tätä kautta me olemme pystyneet Suomessa todella hienosti vuosien ja vuosikymmentenkin aikana vähentämään meidän päästöjä. Eli tässä asiassa me edetään todella hyvään suuntaan. Tämän yksityiskohdan, jonka nostitte esille, peruste tuli minusta varmasti selväksi.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Vielä edustaja Kivelä.

Arvoisa puhemies! Ekologinen kriisi on tosiaan politiikan tärkeimpiä ja akuutimpia kysymyksiä. Me elämme nyt tilanteessa, jossa tutkijat varoittavat, että Pohjois-Atlantin merivirta voi pysähtyä, koralliriutat on jo menetetty ja voimistuvat ääri-ilmiöt tappavat ihmisiä, kuten Filippiineillä paraikaa.

Myös Suomen pitää tehdä oma osansa. Metsien hiilinielu on romahtanut, eikä hallitus ole vieläkään ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kaikki ilmaston kannalta vaikuttavimmat maankäyttösektorin toimet on jätetty tekemättä. Kysynkin: milloin hallitus myöntää, että hakkuiden pitäminen nykytasolla — saati niiden kasvattamiseen kannustaminen, kuten hallitus on tehnyt — on perustavanlaatuisessa ristiriidassa meidän omien ilmastotavoitteidemme kanssa? [Hannu Hoskonen: Eikä ole, metsien huolto pelastaa ilmastonmuutokselta!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Multala.

Arvoisa puhemies! Tässä pääministeri hyvin kuvasi sitä, mitä teemme monella eri rintamalla. Itse ajattelen niin, että on todellakin tärkeää pitää kiinni meidän omista tavoitteistamme, pitää kiinni niistä sitoumuksista, joihin olemme sitoutuneet, ja tehdä töitä. Kuten tässä todettiin, meillä on edelleen valmistelussa energia- ja ilmastostrategia. Siellä on myös toimia, jo aiemminkin ulos kerrottuja, myös maankäyttösektorin hiilinielujen parantamiseksi. Mutta se on rehellistä myöntää, että vaje on sen verran suuri myös meidän EU-velvoitteisiimme — ja ne ovat osittain myös historiassa, johon on erittäin vaikea vaikuttaa — että siellä riittää kyllä työtä vielä tuleville hallituksille.

Se, missä Suomi voi olla kokoaan suurempi, kun ratkaisemme tätä maailman suurta globaalia kriisiä, eli niin luontokatoa kuin ilmastonmuutosta, on nimenomaan vaikuttaa kansainvälisissä pöydissä siihen, että meidän puhtaat ratkaisumme, jotka ovat osittain syntyneet nimenomaan siitä, että olemme päästöjen vähentämisessä edelläkävijöitä, leviävät maailmalle, ja toisaalta siihen, että jokainen maa maailmassa — erityisesti maailman suurimmat päästäjät, kuten vaikkapa Kiina — sitoutuvat samanlaiseen päästöjen vähentämispolkuun. Se on sitä vaikuttavaa politiikkaa, jota minä joka päivä [Puhemies koputtaa] pyrin tekemään niin Suomessa, EU:ssa kuin maailmalla.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee tärkeän lakimuutoksen, jolla estetään erittäin vaarallisten rikollisten vapautuminen niin kauan kuin heidän arvioidaan olevan vakava uhka muiden hengelle ja terveydelle. Esimerkiksi seksuaali- tai väkivaltarikoksista ehdottomaan vankeuteen tuomittujen vankien, joiden riskiä vakavan rikoksen uusimiseen voidaan pitää korkeana, tulee pysyä poissa meidän kaduiltamme. Tätä myös suomalaiset odottavat. Norjassa ja Tanskassa vastaava järjestelmä on jo käytössä, ja on erinomaista, että Orpon hallitus tuo tämän nyt myös Suomeen. Rikoksentekijän, jonka riski syyllistyä uudestaan vakavaan rikokseen on korkea, ei kuulu vapautua vankeudesta luomaan turvattomuutta ympärilleen. Arvoisa ministeri Meri, miten varmuusvankeus käytännössä varmistaa sen, että ne ihmiset, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty elämään yhteiskunnassamme sääntöjen mukaan, eivät enää pääse uhkaamaan muiden turvallisuutta? [Sheikki Laakso: Onneksi on tällainen hallitus!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Meri.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että tämä tuli puheeksi, koska noin 20 vuotta sitten Suomesta lakkautettiin pakkolaitosjärjestelmä, jolloin me luovuimme siitä, että henkilö voidaan tarvittaessa pitää lukkojen takana niin kauan kuin hän on vakavasti vaaraksi muiden terveydelle ja turvallisuudelle. Näitä henkilöitä ei ole arviolta montaa — ehkä viidestä kymmeneen, riippuu tietysti arvioitsijasta — mutta he ovat vakava vaara toisten terveydelle, tekevät jatkuvasti henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Ja toki tässä on kansalaisten turvallisuus, meidän muiden ihmisten turvallisuus, kyseessä: me kuljemme vapaana, ja henkilö, joka ei osaa toimia olematta vaaraksi muille, on lukkojen takana.

Tässä on tämä järjestelmä sellainen, että aika ajoin tehdään vaarallisuusarvio, uhka-arvio. Jos se näyttää siltä, että on vakava uhka, niin silloin tuomioistuimen päätöksellä tämä varmuusvankeus jatkuu.

Tämä esitys tulee hyvin pian, ensi vuoden alussa, tänne eduskuntaan, ja ilolla odotan, että saamme Suomen jälleen taas järkevien lainsäädäntöhankkeiden maaksi.

Arvoisa rouva puhemies! Rikollis- ja katujengit pyörittävät huumekauppaa, ja ulkomaalaisten osuus törkeistä huumausainerikoksista on jo 80 prosenttia. KRP varoittaa alfa-PVP:n yhä leviävän.

Valistus ja matalan kynnyksen palvelut ovat erittäin tärkeitä. Avohoito, jota nyt painotetaan, ei kuitenkaan riitä kaikkein vaikeimmissa tapauksissa. Huumeet hajottavat perheitä, sairastuttavat, vammauttavat ja jopa tappavat. Suurimpina hyötyjinä ovat nämä ulkomaalaiset rikollisjengit, jotka käärivät rahat sairastuttamalla ja jopa tappamalla meidän nuoria. Vasemmiston käyttöhuonemalli ei ratkaise tätä ongelmaa. Me perussuomalaiset haluamme kokonaisratkaisun, joka oikeasti auttaa yhteiskunnan eri sektoreiden kautta. Eri viranomaistahot [Puhemies: Kysymys!] ovat ottaneet esille, kuinka tärkeää olisi esimerkiksi saada asenneilmapiiri huumeita kohtaan yhä kriittisemmäksi.

Arvoisa sosiaaliturvaministeri: mitä uusia toimia hallitus on tekemässä? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä ajankohtaisesta ja tärkeästä kysymyksestä.

Hallituksen huumeiden vastaisessa työssä tärkein painopiste on nuorten huumekuolemien torjuminen, ja tähän liittyen meillä on alkamassa vielä tässä kuussa avustushaku, jossa pyritään kehittämään lasten ja nuorten, siis jo alaikäisten, päihdepalveluja, ja siinä on lisäksi monia muita toimia kattaen myöskin asenteisiin vaikuttamisen.

Olen samaa mieltä siitä, että Suomessa huolestuttava suunta on asenteiden höltyminen huumeiden käyttöä kohtaan. Nuorten huumekokeilut ja myönteisyys huumeita kohtaan näkyvät erilaisissa nuorisobarometreissä ja mittauksissa. Se on väärä suunta. Aikuisten pitää kantaa tästä vastuuta.

Toinen alfa-PVP:n rinnalla huolestuttava ilmiö on kokaiinin käytön lisääntyminen. Se linkittyy tähän — ja termi on huono — viihdekäyttöön, eli siihen, että aikuiset ihmiset ikään kuin bilehuumeina käyttävät sitä ja kuvittelevat, että he ovat siten vastuusta vapaita, vaikka tosiasiassa he rahoittavat esimerkiksi tällä juuri nimenomaan järjestäytynyttä rikollisuutta, ihmiskauppaa [Puhemies koputtaa] ja näitä hyväksikäyttöjä, mitä huumemaailma, [Puhemies: Kiitoksia!] alamaailma, pitää sisällään. Meidän täytyy pystyä tekemään viranomaisyhteistyötä. [Sheikki Laakso: Vihreät haluaisi vapauttaa!]

Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2018 voimaan tulleen ajokorttiuudistuksen jälkeen liikenteessä on kuollut useita kymmeniä nuoria. Lähes joka viikko luemme mediasta vakavista, usein useampiakin ihmishenkiä vaatineista onnettomuuksista. Nuorten liikenneonnettomuuksissa toistuu sama kaava: Usein illalla tai yöllä kovilla nopeuksilla tapahtuneita onnettomuuksia, joissa auton kyydissä on ollut useita nuoria. Monesti kuljettaja on nuori, jolle on kertynyt vain vähän ajokokemusta ja joka on juuri saanut ajokortin, ehkä poikkeusluvalla.

Edellisen ajokorttiuudistuksen seurauksena yhä suurempi osuus nuorista saa ajokortin niin sanotulla poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana. Näin ei varmaankaan alun perin ollut tarkoitus. On selvää, että näille asioille pitää tehdä jotakin. Nyt, kun ajokorttilakia ollaan jälleen uudistamassa, kysyisinkin ministeriltä: mihin toimiin hallitus ryhtyy vähentääkseen näitä erittäin vakavia onnettomuuksia?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja ministeri Ranne.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että meidän kaikkien yhteinen tavoite on varmasti se, että Suomessa nuoret voivat liikkua turvallisemmin, heillä on paremmat taidot, he hallitsevat riskit ja heillä on myöskin asenne kunnossa.

Meillä on käynnistynyt nyt ajokorttilain uudistus, joka sisältää useita toimenpiteitä, joilla on laaja yhteiskunnan tuki, myöskin asiantuntijoitten ja poliisin tuki. Poikkeuslupia myönnetään myös jatkossa, mutta todelliseen tarpeeseen. Eli kun tarvitset sen auton koulun, työn tai tärkeän harrastuksen takia, niin tietysti sinun pitää pystyä liikkumaan. Me ollaan myöskin lisäämässä erilaisia vaatimuksia koulutukseen — riskienhallintakoulutukseen ollaan satsaamassa. Tämän lisäksi olemme esittämässä, että yöaikaista ajoa rajoitettaisiin alaikäisten osalta. Alaikäisillähän ei ole itse asiassa lupaa työskennellä öisin, eikä huviajelu öisin ole välttämätöntä. Tällä rajoituksella, kello 0—5 yöllä, voitaisiin hyvin vahvasti parantaa liikenneturvallisuutta ja ehkäistä nuorten kuolemia. Minä olen aivan varma, [Puhemies koputtaa] että kaikki tässä salissa haluavat tähän sitoutua.