Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 lisätalousarvioksi

Arvoisa puhemies! Suurinta viisautta kriisin keskellä on kyky toimia ja auttaa, ja sitä todella nyt tapahtuu kaikkialla yhteiskunnassa: huolenpitoa ja välittämistä, uusia ideoita, sillan rakentamista tämän kriisin yli, ihmisten yhteyttä ja toisista välittämistä. Me olemme erittäin vakavassa tilanteessa. Koronavirus uhkaa suomalaisen yhteiskunnan peruskiviä: ihmisten terveyttä ja turvallisuutta sekä työtä ja toimeentuloa. Epidemian kestoa sekä kaikkia seurannaisvaikutuksia on vielä mahdotonta ennakoida. Pahimman yli pääseminen edellyttää poikkeuksellisen vahvoja toimia, ja tältä pohjalta olemme laatineet merkittäviä toimenpiteitä ihmisten terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä työpaikkojen, ihmisten toimeentulon ja yritysten maksukyvyn turvaamiseksi, ja me teemme kyllä kaikkemme, etteivät yritykset ajaudu konkursseihin tai suomalaiset työttömyyteen.

Nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio on ensimmäinen koronakriisin vuoksi annettu lisätalousarvio, ja on todennäköistä, että niitä tullaan antamaan vielä useampia tämän kevään aikana. Ensimmäinen koronakriisilisätalousarvio toimeenpanee hallituksen viime perjantaina tekemää kriisipakettia ihmisten ja yritysten tueksi. Lisätalousarvio sisältää kriisipaketin mukaiset lisämäärärahat terveydenhuoltoon ja yritysten suoraan tukeen Business Finlandin ja ely-keskusten kautta. Hallitus päätti viime perjantaina myös muista yritysten maksukykyä ja rahoituksen saatavuutta lisäävistä toimenpiteistä, kuten Finnveran valtuuksien nostamisesta. Tässä lisätalousarviossa eivät ole kuitenkaan vielä mukana ne sosiaaliturvamenojen lisäykset, jotka seuraavat työmarkkinajärjestöjen ehdotuksiin perustuvista työttömyysturvan määräaikaisista muutoksista. Hallitus on myös erikseen todennut, että kuntien talouden vahvistamiseen palataan huhtikuun kehysriihessä. Ensivaiheessa hallitus toimii ihmisten tueksi ja toisessa vaiheessa kuntien.

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä olevan lisätalousarvion suuruus on 398 miljoonaa euroa, ja kun määrärahoja käydään tarkemmin läpi, ovat tietenkin terveys ja turvallisuus etusijalla. Terveysviranomaisten tarpeellisiksi arvioimat toimet eivät varmastikaan jää rahoituksesta kiinni. Näihin tarkoituksiin osoitetaan reilut 40 miljoonaa euroa jakautuen seuraavasti: 12,8 miljoonaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenojen koronaviruksen aiheuttamiin menoihin, ja nämä kohdistuvat kansalaisille osoitettavaan tiedotukseen, tietojärjestelmien toimivuuteen, laboratoriokapasiteetin ylläpitoon. 6 miljoonaa euroa osoitetaan koronaviruksen aiheuttaman epidemian tutkimukseen, ja tästä 4 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää leviämistä hidastavien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan. Suomi osallistui myös koronavirusrokotteen tutkimus‑ ja kehittämistyöhön 5 miljoonan euron rahoituksella. Tartuntatautien valvontaan ehdotetaan 26 miljoonaa euroa lisäystä. Tämä kohdistuu sairaanhoitopiirien testauslaitteisiin, lääkinnällisten laitteiden hankintaan ja Huoltovarmuuskeskuksen tekemiin hankintoihin. Lisäksi hallitus on varannut ennalta arvaamattomien menojen momentille 200 miljoonaa euroa, jota voidaan myöhemmin kohdentaa tarkemmin ja käyttää terveyden ja turvallisuuden tarpeisiin.

Puhemies! Hyvät edustajat, eri ministeriöt,  valtionvarainministeriö  ja työ‑ ja elinkei-noministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, kaikki tekevät parhaillaan tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan työpaikat, ihmisten toimeentulo, yrityskenttä pystyä turvaamaan mahdollisimman hyvin näissä kriisioloissa. Tähän olemme saaneet tärkeää tukea työmarkkinajärjestöiltä, yrittäjäjärjestöiltä, pankeilta, Suomen Pankilta, Finanssivalvonnalta ja muilta kansantalouden toimijoilta, joita haluan myös omalta osaltani tässä kiittää. Tällainen tilanne edellyttää erittäin laajaa yhteistyötä.

Virus ja sen välttämättömiksi katsotut torjuntatoimet ovat aiheuttaneet šokin kotimarkkinoilla. Tulovirta on kadonnut kokonaan esimerkiksi matkailusta, kulttuurialalta, ravintoloilta ja muilta palvelualan yrityksiltä monessa paikassa. Teollisuustuotantoa uhkaa puolestaan globaalin kysynnän taantuma, komponentteja on vaikea saada, logistiikassa esiintyy ongelmia, ja me pyrimme toimiin, joilla kriisin syvyyttä pienennetään ja pituutta toivon mukaan myös lyhennetään, ja näin mahdollisimman moni terve yritys pääsisi tämän tilanteen yli.

Kriisipaketti, johon viittasin jo tuossa yhteistyössä keskuspankin ja rahoituslaitosten kanssa, mahdollistaa suoraan hallituksen toimien perusteella noin 15 miljardilla eurolla lisärahoitusta, josta pääosa on Finnveran kautta tulevia valtiontakauksia yritysten lainoille. Lisäksi luottolaitosten pääomavaatimusten laskeminen mahdollistaa yrityksille uutta rahoitusta yhteensä 30 miljardia, ja kun tähän lasketaan muiden rahoituslaitosten toimenpiteet, päästään kokonaisuutena kriisipaketissa noin 50 miljardiin kansantalouden mittakaavassa. Kaiken kaikkiaan, kun Finnveran valtuuksia nostetaan, niiden hallitusten toimien tarkoituksena on tietenkin se, että valtio nyt takaa ja pankit laittavat sitten rahat liikkeelle, niin että yritykset selviävät tämän poikkeuksellisen tilanteen yli.

Kassatilannetta helpottavat yrityksissä myös mahdollisuudet verojen ja maksujen lykkäämiseen. Niiden volyymiksi on arvioitu 3—4,5 miljardia euroa riippuen siitä, missä määrin yritykset mahdollisuuksiin nyt tarttuvat. Yritykset voivat pyytää lykkäystä kaikkiin verolajeihin mukaan lukien arvonlisävero sekä muut valmisteverot, ja järjestely on laadittu hyvin joustavaksi ja yritysystävälliseksi. Työnantajamaksuja on mahdollista lykätä 3 kuukaudella, mihin luvan myöntää sosiaali- ja terveysministeriö.

Suoraa tukea yritykset saavat yhteensä 200 miljoonaa euroa. Business Finlandin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtuuteen ehdotetaan 150 miljoonaa euroa lisäystä ja yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen 50 miljoonan euron valtuutta. Me olemme saaneet jo EU-komissiolta hyväksynnän näiden pienimuotoisten tukien maksuun, ja ensimmäiset tuet Business Finlandin puolelta onkin jo myönnetty. Lisäksi ely-keskuksille ehdotetaan puolta miljoonaa lisäystä talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneille yrittäjille nimenomaan auttavaan kriisipalveluun.

Yrittäjien suoraa tukea on myös uusi määräaikainen oikeus työttömyysturvaan. Kaikki yrittäjät yritysmuodosta riippumatta voivat saada soviteltua päivärahaa. Etuuden saanti ei edellytä yritystoiminnan lopettamista. Etsimme parhaillaan sujuvaa mallia tuen maksamiseen mahdollisimman nopeasti ja ripeästi. Lakiehdotukset tulevat eduskunnalle lähiviikkoina.

Yrittäjiä helpottaa myös lomautusten määräaikainen lyhentäminen 5 päivään, ja työntekijöiden eduksi tulee se, että työttömyysturvan 5 päivän omavastuuaika poistuu ja valtio vastaa sen kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat lainsäädäntöä, joka tulee myös eduskuntaan pikaisesti.

Nämä hallituksen päättämät ja työmarkkinaosapuolten esittämät työttömyysturvan saantia ja työelämän pelisääntöjä joustavoittavat toimet ovat voimassa aluksi 3 kuukautta. Tilannehan on hyvin epävarma ja ennakoimaton. Me emme tiedä, mitä on edessä, ja tämän vuoksi puhutaan määräaikaisista toimista, mutta toimenpiteitä tietysti jatketaan, mikäli tarvetta on. Ja kuten totesin, sosiaaliturvan muutosten vaatimia lisämäärärahoja ei ole vielä tässä lisätalousarviossa vaan ne tulevat eduskuntaan myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Osana työmarkkinajärjestöjen pakettia oli eläkelaitosten niin sanottu takaisinlainauksen lisääminen suurten yritysten kassakriisien estämiseksi. Lisätalousarviossa ehdotetaankin, että vastavakuutta vaatimatta valtioneuvosto voi myöntää enintään 600 miljoonan euron valtiontakauksen eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle Finnairin työeläkkeiden takaisinlainauksen vakuudeksi. Kotimaisen lentoyhtiön toiminta on huoltovarmuutemme kannalta välttämätöntä, ja Finnairin liiketoiminta kärsii merkittävästi koronaviruksen aiheuttamista maailmanlaajuisista vaikeuksista. Jatkuvan kysynnän väheneminen sekä eri maissa voimaan astuneet rajoitukset ovat johtaneet merkittävään liiketoiminnan supistumiseen.

Lisätalousarvio sisältää myös eräitä määrärahoja, joilla vahvistetaan ihmisten turvallisuutta poikkeusoloissa ja viranomaisten riittäviä resursseja Rikosseuraamuslaitokselle, poliisille, Rajavartiolaitokselle, pelastuslaitokselle sekä Puolustusvoimille. Suurin näistä määrärahoista, 5,6 miljoonaa, osoitetaan poliisille, ja Rajavartiolaitokselle osoitetaan 3 miljoonaa.

Kuten hyvin tiedämme, Suomi on palauttanut EU:n sisärajoille epidemian johdosta väliaikaisesti rajavalvonnan 13.4. asti 19.3. alkaen ja EU on palauttanut EU:n ulkorajavalvonnan 30.4. asti. Suomi vastaa oman ulkorajan valvonnasta, ja myös tähän kohdentuu uuden määrärahan pääosa.

Puhemies! Me olemme näyttäneet yhdessä tässä maassa, että Suomi pystyy yhteisvastuuseen, kun tilanne on paha. Koronatilanne on synnyttänyt valtavasti huolenpitoa haavoittuvimmista ja hauraimmista läheisimmistämme. Uskon, että nämä tänäänkin keskustelussa olevat päätökset ovat juuri tätä samaa huolenpitoa. Ja kuten sanoin tuossa puheenvuoroni alussa, hallitus linjaa kehysriihessä myös laajempia ratkaisuja siitä, kuinka rakennamme siltaa pitkälle tulevaisuuteen.

Loppuun haluan vielä muistuttaa siitä, että vaikka lyhyen aikavälin talouspolitiikan agenda on muuttunut, pitkän aikavälin haasteet eivät katoa mihinkään ja kriisinkin hetkellä meidän pitää osata katsoa tulevaan — työllisyysasteen nostaminen, sote-uudistus sekä muut menojen kasvua rajoittavat toimet tulevat entistäkin tärkeämmiksi, kun tämän kriisin yli päästään. Hallitus palaa näihin viivyttelemättä heti akuutin tilanteen helpotuttua.

Arvoisa puhemies! Meillä on kaikilla nyt yhteinen huoli läheisistämme, yhteisen kotimaamme tilanteesta ja tulevaisuudesta. Olemme varmasti kaikki nyt samaa mieltä siitä, että terveyden ja turvallisuuden takaaminen on nyt kaikkein tärkeintä.

Useat ammattiryhmät tekevät töitä kovan paineen alla. Tulevina viikkoina, ehkä kuukausina, tuo paine tulee kasvamaan entisestään. He tekevät töitä kiireen keskellä uudenlaisessa, pelottavassakin tilanteessa, mutta he tekevät sitä vankalla ammattitaidolla, ja tuohon ammattitaitoon meillä on luottaminen. Tuo ammattitaito ei kuitenkaan riitä ilman resursseja. On selvää, että lisätalousarviolla tulee nyt turvata viranomaisten resurssit toimia tässä poikkeuksellisessa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän tulee pitää huolta esimerkiksi terveyden- ja sosiaalihuollon, varhaiskasvatuksen ja opettajien, Rajavartioston, pelastustoimen, poliisin, siistijöiden sekä esimerkiksi huoltovarmuudestamme huolehtivien tahojen mahdollisuuksista auttaa kotimaamme yli tämän kriisin, ja meidän tulee arvostaa tätä työtä, jota he nyt tekevät, ja muistaa sen arvostaminen myös tämän kriisin jälkeen.

Arvoisa puhemies! Tämä tilanne aiheuttaa suuria kustannuksia kaikille sektoreille, suurta huolta koko elinkeinoelämällemme. Moni yrittäjä elää nyt epätodellisen painajaisunen keskellä yrittäessään pelastaa kovalla työllä rakentamansa yrityksen ja työntekijöidensä työpaikat. Moni työntekijä pelkää työpaikkansa puolesta. Meillä ei ole varaa menettää yhtään yritystä, ei yhtään työpaikkaa, ei yhdenkään suomalaisen toimeentuloa. Hallitus tekeekin nyt kaikkensa, ettei kukaan ajautuisi koronan vuoksi taloudelliseen ahdinkoon, etteivät taloutemme tukijalat, nuo sinnikkäät kotimaiset yritykset, ajautuisi konkursseihin ja ihmiset työttömyyteen. Tähän varaudutaan mittavin toimin varmistaaksemme, että tästä tilanteesta selvitään yhdessä. Haluan kiittää hallitusta siitä, että se toimii nyt nopeasti ja riittävällä vakavuudella myös taloustoimien suhteen. Suomalaisten toimeentulo tulee turvata myös tämän epidemian aikana ja sen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Tämän vaikean tilanteen keskellä on äärettömän tärkeää, että me pidämme yhdessä nyt huolta jokaisen hyvinvoinnista, että me varmistamme, ettei kukaan jää tämän uuden tilanteen keskellä yksin, että me teemme kaikkemme, jotta kukaan ei joutuisi vaaralliseen tilanteeseen nyt työssään tai kotonaan — ei henkisesti, ei fyysisesti. Me pidämme huolta siitä, että jokaisella on ulospääsy kodistaan myös poikkeusoloissa, sillä koti ei symboloi jokaiselle turvaa: päihdeongelmat ja lähisuhdeväkivalta ovat läsnä poikkeusoloissakin. Meidän on hyvä myös muistaa, että kaikilla ei ole kotia, johon vetäytyä. Auttavien puhelinpalveluiden roolia tulee vahvistaa, lastensuojelun resursseista pitää huolta. Ihmisten mielenterveyteen satsataan nyt ehkä enemmän kuin koskaan rauhanaikana aikaisemmin. Ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta välttämättömien palveluiden tulee pyöriä, ja näitä hallitus näillä toimilla varmistaa.

Se, että elämme keskellä poikkeusoloja, ei ole koskaan myöskään syy polkea tai unohtaa ihmisoikeuksien merkitystä. Se on sen sijaan syy pitää entistä vahvemmin huolta siitä, että arvokkaan kotimaamme, välittävän hyvinvointivaltion perusarvot pysyvät nyt voimissaan ja näkyvimmillään, sillä nyt on se hetki, kun me yhdessä rakennamme hyvinvointivaltion verkon aukkoja umpeen, niin ettei kukaan putoa niistä tässäkään tilanteessa läpi. Nyt on se hetki, kun me tarvitsemme sitä yhteisöllisyyttä, johon meistä suomalaisista kyllä on, sillä tällä hetkellä me rakennamme yhdessä selviytymistarinaa, kertomusta siitä, miten tässä pienessä, sinnikkäässä maassa pidettiin jokaisesta huolta tämänkin valtavan kriisin keskellä ja sen läpi. Tätä tarinaa kerrotaan vielä vuosikymmenten päästä, ja silloin meistä jokainen voi sanoa, että me teimme kaikkemme, jotta jokainen selviäisi tästä.

Arvoisa puhemies! Vaikka hallitusohjelmassa oli historiallisen hyvin varauduttu taloussokkeihin, ei koronakriisiä voinut budjetoida yksikään hallitus. Tämä lisätalousarvio sisältää akuuteimmat lisäykset, ja lähiaikoina on odotettavissa varmasti uusia lisätalousarvioita. Tällaisena aikana hallituksen on toimittava nopeasti, ja on hienoa, että meidän hallituksemme on niin myös pystynyt tekemään.

Epätodelliselta tuntuu lukea opposition edustajien jakamaa uutista, kuinka koronan torjunnassa rahaa riittää vain kahteen litraan maitoa kansalaista kohden. Vaikka kaikki tiedotusvälineet eivät toimisi vastuullisesti, on meidän velvollisuutemme jakaa ihmisille oikeaa tietoa. Nyt ei ole aika lietsoa perusteettomia pelkoja, vaan tehdä kaikki sen eteen, että koronan aiheuttamat seuraukset ovat mahdollisimman lieviä niin terveydellisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.

Perusteltujakin pelkoja valitettavasti on. Talous on romahtamassa ympäri maailmaa, eikä perinteisellä elvytyksellä voida kääntää kehitystä niin kauan kuin joudumme pitämään ihmisiä kotona ja työpaikkoja kiinni. Meidän on varauduttava tuntuvaan elvytykseen siinä vaiheessa, kun rajoituksia aletaan poistaa. Siihen asti pitää etsiä erilaisia tapoja auttaa erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. On selvää, ettei uusien tukijärjestelmien polkaisu tyhjästä ole helppoa. Hallituksen tehtävä on kuitenkin laittaa virkakoneistoon vauhtia. Pitää etsiä ratkaisuja sen sijaan, että etsitään syitä olla auttamatta ihmisiä.

Yhteiskunnan pysäyttäminen vie monilta toimeentulon kokonaan. Vuokra‑, silppu‑ ja pätkätyöläiset, tarvittaessa töihin kutsuttavat, pienyrittäjät, freelancerit ja muut itsensätyöllistäjät ovat jo suurelta osin pudonneet kokonaan tulottomiksi. Hyvä tilanne ei ole tuhansilla lomautetuillakaan, ja vielä useampi joutuu pelkäämään oman työpaikkansa puolesta, kun yrityksiä uhkaavat konkurssit.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös mahdollistaa yrittäjille nopea pääsy työttömyysturvan piiriin, vaikka yritystoimintaa ei kokonaan lopeteta, oli todella tärkeä. Lomautusten helpottaminen ja karenssien poistaminen taas auttavat sekä työntekijöitä että työnantajia. On hienoa, että tämä hallitus näyttää oppineen 1990-luvun virheistä. Sen sijaan, että tuetaan pankkien omistajia jälkikäteen ja jätetään ihmiset ja työpaikat oman onnensa nojaan, lähdetään tukemaan työtä ja toimeentuloa laajasti. On tärkeää, että talouden tukitoimet suunnataan kaikkein eniten apua tarvitseville, olivat he sitten leipäjonossa, pätkätyöläisiä, lomautusuhan alla olevia työntekijöitä tai yrittäjiä. Käytännössä valtio tulee antamaan myös valtavan määrän yritystukia, ettei yksikään elinkelpoinen työpaikka kaatuisi tilapäisen kysyntäongelman takia. Helpoimpia toimia ovat nyt tehdyt päätökset, maksujen ja verojen siirtäminen kauemmas tulevaisuuteen sekä vakuudettomat lainat ja lainatakaukset. Valtiohan saa itse korotonta lainaa markkinoilta ja pystyy ottamaan kriisistä pahimmat ensi-iskut.

On hyvä, että ihmisille annetaan suoraa tukea toimeentuloon. Sen sijaan pankkien ja suurten pörssiyhtiöiden, joiden omistus on ympäri maailmaa, ei pidä saada vastikkeetonta tukea, joka pahimmassa tapauksessa jaetaan osinkoina ulos jo tänä keväänä. Mikäli pörssiyhtiöt tarvitsevat isoja pääomia, on valtion oltava valmis tekemään sijoituksia oman pääoman ehtoisina. Silloin me kansalaiset saamme omistusta vastineeksi rahoistamme. Ei voi olla niin, että voitot ovat yksityisiä ja tappiot julkisia.

Meillä on myös paljon pieniä yrityksiä, joita päätetyt tukitoimet eivät juuri tavoita. Niitä yrittäjiä, joiden kuluista vuokrat ovat merkittävä osa, eivät hallituksen nykyiset päätökset paljon auta. Mikäli suuret kiinteistönomistajat eivät pian suostu helpottamaan vuokranmaksua, on valtion säädettävä laki vuokrien tilapäisestä leikkaamisesta. Voitaisiin harkita myös vuokratukea, jolla valtio tukisi määräaikaisesti pienyrityksiä maksamalla osan vuokrasta sillä ehdolla, että vuokranantaja pudottaisi vuokran kriisin ajaksi hyvin pieneen osaan aiemmasta. Tämä voisi hyödyttää myös vuokranantajia: Jos pienet yritykset ajetaan konkurssiin, loppuu vuokratulo kokonaan. Kun tappioiden jakajia on useita, voivat lopulta kaikki selvitä pienemmillä tappioilla yrityksistä kiinteistönomistajiin ja veronmaksajiin.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa panostetaan terveyden kannalta välttämättömiin menoihin yhteensä 200 miljoonaa. Yritysten taloustilanteen helpottamiseksi käytetään toiset 200 miljoonaa. Finnair saa nyt ison lainatakauksen ja on tyypillinen esimerkki yhtiöstä, jonka mahdollinen tuleva pääomittaminen pitäisi tehdä veronmaksajien omistusta lisäten markkinaehtoisella sijoituksella.

Suorat valtiontuet ovat vielä pieniä. Yhteensä erilaisilla takaus‑ ja muilla järjestelyillä tukipaketin arvo nousee jopa 15 miljardiin euroon. On tärkeää antaa tukea kaikille sitä tarvitseville ilman turhaa byrokratiaa, mutta samalla on varmistettava, että tuetaan työpaikkojen [Puhemies koputtaa] säilyttämistä, ei osinkojen maksamista.

Arvoisa puhemies! Hyvä, että tämä ensimmäinen lisäbudjetti on nyt käsittelyssä tähän alkuun.

Resursseja pitää laittaa mahdollisimman paljon, silti tarkoituksenmukaisesti, viruksen estämiseen, seuraamiseen, suojautumiseen ja hoitoon. Mallina Singapore, Hongkong ja Korea, joissa uusien tartuntojen määrä on saatu taittumaan. Viruksen ehkäisy maksaa, mutta nekin kustannukset ovat kokonaiskuvassa pikkurahoja. Mitä tehokkaammin viruksen leviämistä saa estettyä, sitä enemmän ihmishenkiä säästyy ja sitä tehokkaammin myös taloudellista vahinkoa yrityksille ja kotitalouksille saadaan rajattua. Yritysten kassavirran loppuminen ja konkurssiaalto vasta maksaakin. Koronatoimien vuoksi ongelmissa oleville yrityksille pitää harkita tukea palkkakustannuksiin — ei siis pelkkää lainaa tai lainojen takausta vaan myös suoraa tukea. Poikkeustoimena sille löytyy perusteita.

Esimerkkiä voidaan hakea Englannista, joka päätti tilapäisesti osallistua niiden ihmisten palkkakustannuksiin, jotka muuten joutuisivat pikaisesti irtisanotuiksi. Englannin mallissa on rahallinen yläraja, ja vain tietty osuus korvataan. Sitä tarjotaan tällä hetkellä kolmen kuukauden määräajaksi, ja tilannetta tarkastellaan myöhemmin uudestaan. Kustannusarvio on karkeasti 1 000 puntaa per henkilö per kuukausi. Kokonaisbudjetti on kolme ja puoli miljardia puntaa, mutta tämä taloudessa, joka on kymmenen kertaa Suomea suurempi.

Näin siis toimitaan Englannissa, joka on kuitenkin anglosaksinen markkinatalous ja myös itselleni hyvin tuttu paikka. Samankaltaista mallia pitää harkita Suomessa meidän omiin olosuhteisiimme, ainakin yksityisen sektorin pienemmille firmoille, joihin poikkeustila erityisesti osuu. Vaikka se maksaa julkiselle taloudelle, yritysten kassavirran ehtyminen johtaisi massiiviseen konkurssien ja työttömyyden aaltoon, mikä on paljon pahempi asia. Nyt on keskityttävä yrityksiin ja työntekijöihin, jotka tilanteen takia ovat vaarassa joutua lomautetuiksi. On paljon parempi, että nämä ihmiset jäävät yrityksiin töihin kuin että heidät äkkipäätöksellä lomautettaisiin työttömyysturvalle, joka sekin maksaa valtiolle. Kustannuksia on verrattava työttömyyskustannuksiin.

Yrityksille pitää antaa tässä tilanteessa ainakin muutama kuukausi aikaa. Moni useamman työntekijän työllistävä yrittäjä näkee lainanoton liian riskialttiina vetona, kun kassavirtaa ei yllättäen ole. Palkkakustannukset ovat pienemmässäkin yrityksessä kymmeniätuhansia euroja kuukaudessa, joten velkaa voi muutamassa kuukaudessa kertyä niin paljon, että yrittäjä ei halua tai ei voi ottaa riskiä. Siksi suoraa tukea tulisi ainakin harkita tavalla tai toisella. Sitä voidaan rajoittaa ajallisesti muutamaan kuukauteen, sille voidaan laittaa rahallinen henkilökohtainen ja/tai yrityskohtainen yläraja sekä omavastuu ja muuta harkintaa sekä ehtoja. Määrällisesti se voi olla maltillinen siten, että sillä tulisi ainakin hetkeksi toimeen.

Aikaa ei ole runsaasti. Pyydän ministeriltä ja hallitukselta, että ymmärrätte tämän asian vakavuuden ja selvitätte suoran tuen käyttöönoton pikimmiten poikkeustoimena.

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalan viranomaiset ovat laatineet arvioita koronaviruksen laaja-alaisista vaikutuksista operatiiviseen toimintaan. Niiden perustana ovat epidemian aiheuttama huomattava henkilöstöpoistuma ja toimenpiteet, joilla turvataan viranomaisten kriittisten ydintehtävien hoito poikkeuksellisissakin olosuhteissa. Kaikkia varautumista koskevia määrärahaesityksiä ei esitetty vielä tähän lisätalousarvioon, koska tilanteen tulevaa kehitystä ja sen vaikutuksia viranomaisten toimintaan ei vielä tiedetä, mutta niitä seurataan jatkuvasti, päivittäin. Sisäministeriö pitää tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten, alueellinen pelastustoimi mukaan lukien, operatiivisissa tehtävissä tarvittavan henkilöstön riittävä määrä turvataan ja siitä aiheutuvat menot korvataan toteutuneiden kustannusten mukaisesti myöhemmissä lisätalousarvioissa.

Poliisille ehdotetaan 5,6 miljoonaa euroa lisäystä koronavirusepidemiatilanteesta aiheutuviin lisämenoihin. Tätä määrärahaa esitetään lisätyövoiman palkkaamiseen — noin 30 henkilötyövuotta seuraavan yhdeksän kuukauden ajalle — sekä kasvaviin työterveysmenoihin, siivouksiin ja tarvikkeisiin. Lisähenkilöstöllä helpotetaan poliisiyksiköiden henkilöstöön kohdistuvaa työkuormaa erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Lisäksi varaudutaan poliisin kasvaviin työterveysmenoihin. Lisämäärärahalla hankitaan myös lisäsiivouspalveluita ja desinfiointitarvikkeita. Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan poliisin ja asiakkaiden turvallisuuden säilyttäminen mahdollisimman korkealla tasolla koronavirusepidemiankin aikana.

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 3 miljoonan euron lisäystä ennen kaikkea siksi, että Suomi on palauttanut EU:n sisärajoille rajavalvonnan väliaikaisesti ajalle 19.3.—13.4. Myös EU on palauttanut EU:n ulkorajavalvonnan koronaepidemian johdosta 30.4. saakka, ja kuten valtiovarainministeri viittasi, Suomi toki vastaa oman ulkorajansa valvonnasta myös tässä tilanteessa. Rajavalvonnan lisäämisen johdosta ehdotetaan Rajavartiolaitokselle 2,5 miljoonan euron lisämäärärahaa kasvaviin menoihin. Sisärajavalvonta on toteutettava samalla henkilöstöllä, joka normaalisti vastaa vain ulkorajan valvonnasta. Tästä syystä valvonnan toteuttaminen edellyttää, että nykyisen henkilöstön työpanosta lisätään huomattavasti. Tämä toteutetaan muun muassa ylitöinä, varallaolojärjestelyin sekä palkkaamalla Rajavartiolaitokselle lisähenkilöstöä viime vuosina eläköityneistä rajavartijoista. Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan puolen miljoonan euron määrärahalisäystä epidemiasta aiheutuviin kasvaviin työterveysmenoihin.

Arvoisa puhemies! Sisäministeriölle ehdotetaan lisärahaa myös epidemiasta aiheutuviin pelastuslaitosten varautumismenoihin. Sisäministeriölle ehdotetaan pelastustoimen toimintamenoihin 0,6 miljoonan euron lisäystä aiheutuen koronaviruksen torjunnasta ja siihen liittyvästä varautumisesta aiheutuvista lisäkustannuksista alueellisissa pelastuslaitoksissa. Lisämäärärahaa tarvitaan suojausvarusteisiin ja ‑tarvikkeisiin, varustehankintojen työpanokseen ja varusteiden jakamiseen paloasemille, ohjeistusten ja käännösten tekemiseen ja desinfiointilaitteisiin. Lisäksi kustannukset sisältävät koronaviruksesta aiheutuvia henkilöstön testauskustannuksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Koronakriisi, jonka keskellä elämme, on osoittanut, miten tärkeitä hyvinvointivaltiomme rakenteet ovat. Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman huippuluokkaa, ja olemme pystyneet hyvin lyhyessä ajassa tekemään yhdessä päätöksiä ja sopeutumaan vaikeaan tilanteeseen.

Hallituksen esittämän lisätalousarvion tukitoimilla pyritään tällä hetkellä ensisijaisesti varmistamaan, että terveet yritykset eivät tilapäisen kriisin takia joudu konkurssiin ja että myös kansalaisten toimeentulo turvataan. Emme saa toistaa 1990‑luvun laman virheitä. Työttömyyden annettiin silloin kasvaa ja leikkauslistat olivat pitkät. 90‑luvun laman seurausten hintaa maksetaan yhä tänään sosiaalisina ja terveydellisinä ongelmina.

Koronakriisistä ei saa myöskään tulla tekosyy, jonka varjolla hyvinvointivaltion perusrakenteita kriisin jälkeen horjutetaan. Päinvastoin hyvinvointivaltiota tulee pitää jatkuvasti kehittyvänä ja vahvistaa.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että talouden tukitoimet suunnataan laajasti kaikkein eniten apua tarvitseville, olivat he sitten leipäjonossa, pätkätyöläisiä, freelancereita, lomautusuhan alla olevia työntekijöitä tai toimeentulonsa menettäneitä muita pienyrittäjiä. Tämän kriisin kustannuksia ei saa kaataa tavallisten ihmisten maksettavaksi samaan aikaan, kun pankit ja suuryritykset jatkavat kuten ennenkin. Tämä kriisi pitää ratkaista yhdessä.

Ihmisten terveys on nyt ensisijaista, ja hallituksen ensimmäisellä lisätalousarviolla varmistetaan, että yhteiskunta toimii poikkeusoloista huolimatta ja että ihmisten terveydestä pidetään huolta. Tukitoimet toimeentulon turvaamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi ovat erittäin tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Koronan aiheuttama talouskriisi on iskenyt ensin yksityiselle sektorille, ja sen vaikutukset kuntatalouteen näkyvät viiveellä. Kuntien työntekijät pitävät nyt yhteiskuntaa pystyssä, ja kuntia pitää tukea tämän kriisin yli. Hallituksen ensimmäiset tukitoimet suunnataan nyt terveyden turvaamiseen sekä yritysten ja ihmisten toimeentulon tukemiseen, jotta akuuteimmasta tilanteesta päästään yli, mutta kunnille tarvitaan oma tukipaketti mahdollisimman pian, kun tilannekuva selkiytyy. Hallitus onkin ilmoittanut, että kuntia tullaan tukemaan, ja tämä on hyvä ja tärkeä tieto.

Samaan aikaan kuntien pitää nyt lopettaa hätiköidyt henkilöstöön kohdistuvat vähennys‑ ja lomautustoimet. Kuntien henkilöstövähennyksissä, joista on uutisoitu, ei ole mitään mieltä nyt, kun moni kansalainen tarvitsee erityistä tukea ja apua. Kunnat voisivat esimerkiksi ottaa nyt varmistaakseen koteihin karanteeninomaisiin oloihin jäävien ruokahuoltoa.

Arvoisa puhemies! Tämän kevään poikkeustoimet vaativat meiltä uudenlaista ajattelua. Puhuin tästä asiasta jo viime viikolla valmiuslain käsittelyn yhteydessä. Väliaikainen perustulo olisi näissä olosuhteissa järkevä tapa turvata kaikkien suomalaisten toimeentuloa. Toistan tämän näkemykseni siksi, että olen saanut tästä asiasta, siis perustulosta, enemmän palautetta kuin kaikista muista asioista eduskuntatyössäni tähän mennessä yhteensä.

On nähtävissä, että Kela ja työttömyyskassat tulevat ruuhkautumaan todella pahasti monien eri tukien maksatusten paineessa. Perustulo puolestaan maksettaisiin jokaiselle työikäiselle riippumatta siitä, onko työtön, palkansaaja tai yrittäjä. Se tietenkin verotettaisiin progressiivisesti pois niiltä hyvätuloisilta, jotka sitä eivät tarvitse.

Suomessa vallitsee nyt poikkeustila, joka koettelee kaikkien sopeutumiskykyä. Huoli omasta toimeentulosta lisää monen taakkaa, jopa mielenterveydelle antaa paineita kohtuuttomasti. Perustulo olisi näinä poikkeusaikoina erityisen hyvä uudistus, väliaikainen sellainen, joka voisi vahvistaa hyvinvointia ja luottamusta yhteiskunnassa. Siksi toivon, että hallitus harkitsee tätä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisäbudjetti tulee tarpeeseen. Panostus on erittäin suuri, mutta ongelmana on, että kaikki yritykset eivät pysty lainaamaan rahaa, koska heillä ei ole mahdollisuutta koskaan maksaa näitä lainoja takaisin. Tämä ei myöskään yksinään auta yrityksiä pääsemään kassakriiseistä ja karikoista, jotka niiden eteen ovat tulleet koronaviruksen takia. Siksi toivonkin, että hallitus tukisi suoraan yrityksiä.

Yksi tapa voisi olla esimerkiksi vuokratuki, jolla valtio sitoutuisi maksamaan yrittäjän vuokrasta kolmasosan, vuokranantaja pakotettaisiin itse maksamaan kolmasosa ja vuokralainen maksaisi kolmasosan. Keinoja kyllä löytyy, jos haluaa. Saksan hallitus ilmoitti juuri, että vuokranantaja ei saa irtisanoa yksityisiä tai yritysvuokralaisia huhtikuun alusta kesäkuun loppuun kestävällä ajanjaksolla, jos he eivät ole kyenneet maksamaan vuokriaan koronakriisin takia. Valtion pitäisi toimia nyt, koska muuten tulee konkursseja. Monet muut maat ovat ottaneet käyttöön myös palkkatuen, jossa valtio maksaa lomautusuhan alla olevien työntekijöiden palkasta useita kymmeniä prosentteja, jopa ne kokonaan.

Haluan myös sanoa, että ei pidä paikkaansa, että Finnvera takaa ja pankit jakaa, kuten ministerit ilmoittivat. Minulla on käytännön esimerkki, jossa Finnvera kyllä takaa 80 prosenttia lainasta mutta yrittäjä joutuu laittamaan siihen 10 prosentin vakuuden. Lisäksi pankki vaatii vielä vakuuksia lopulle 20 prosentille, jota Finnvera ei takaa. Pankki ei suostu ottamaan edes 20 prosentin riskiä vaan ottaa senkin asiakkaalta. Pankit käyttävät tätä tilannetta härskisti hyväkseen. Siihen pitää tulla muutos. Ei voi olla niin, että yrittäjä kantaa ison riskin tästä. Yrittäjä ei ole vastuussa koronaviruksesta, ja hänellä on monessa tapauksessa aikaisemmin tulleita vastuita, esimerkiksi yrityksen perustamisesta.

Luen nyt yhden yrittäjän viestin saamistani lukemattomista viesteistäni: ”Vaimollani on alle vuoden ikäinen liike Helsingin keskustassa. Myynnit loppuivat kuin seinään kaksi viikkoa sitten. Kun ensin helmikuussa maksoimme henkilökunnalle bonukset myyntitavoitteiden täyttymisestä, viikkoa myöhemmin lomautimme heidät. Tilanne on meidän kannalta kestämätön. Vaimolla on hirveät yrityslainat, ja yhtäkkiä matto vedetään alta. Vuokra on yli 20 000 euroa kuussa, ja myynti on 300 euroa. Valtion tulisi neuvotella vuokraisäntien kanssa. Jonkinlaista vuokratukea tulisi suunnata vuokraisännille, ja nämä voisivat sitten vapauttaa vuokralaiset velkataakasta niistä kuukausista, jolloin myynti on olematon.” Arvoisa puhemies, jotenkin tässä kuitenkin tulee vääjäämättä sama asetelma mieleen kuin aiemmin meidän murheellisessa taloushistoriassamme. ”Hallitus tulee tukemaan suuryrityksiä ja lomautettuja työntekijöitä, mutta pienyritykset jäävät ilman ymmärrystä”, näin loppui kirje.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, näyttäkää, että olette oppineet historiasta.

Arvoisa puhemies! Koronaepidemia iskee nyt kovaa niihin ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi hauraassa yhteiskunnallisessa asemassa. Nyt testataankin suomalaisen hyvinvointivaltion toimivuutta — näyttää nimittäin siltä, että ne yhteiskuntamme toimialat, jotka jo valmiiksi kärsivät kroonisesta resurssipulasta, kärsivät nyt itse epidemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista kaikkein eniten. Tällaisia palveluita ovat muun muassa asunnottomien palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, lähisuhdeväkivaltaa kokevien palvelut ja lastensuojelupalvelut.

Nostan nyt kuitenkin tässä erikseen yhden ryhmän, joka näyttää olevan erityisen haavoittuvassa asemassa, nimittäin omaishoitajat. Mitä tapahtuu, jos omaishoitaja sairastuu koronakriisin aikana? Mitä tapahtuu hoidettaville, joista valtaosa ei mitenkään pärjää itsekseen? Kestääkö terveydenhuolto sekä omaishoitajien että ‑hoidettavien sairastumisen? Suomessa virallisia omaishoitajia on 45 000, epävirallisesti heitä on vielä enemmän. Ihan ehdoton valtaosa omaishoitajista on naisia, ja he sinnittelevät hyvin pienellä toimeentulolla. Vähän yli puolet omaishoitajista hoitaa ikääntyvää lähimmäistä, ja valtaosa näistä omaishoitajista on itse ikäryhmässä 64—84. Vähän alle puolet omaishoitajista hoitaa puolestaan vammaista läheistä.

Varsinkin ikääntyvien omaishoitajista merkittävä osa kuuluu itse riskiryhmään. Näillä ihmisillä on nyt erityisen tukalaa, kun karanteeni koskee sekä hoidettavaa että omaishoitajaa. Myös moni aikuisen omaishoitaja on joutunut jäämään pois työelämästä, koska päivätoimintakeskukset ovat kiinni. Hoidettavaa ei voi jättää yksin päiväksi kotiin. Omaishoitajat ovat itse toivoneet, että kotihoidon henkilöstön vaihtelevuutta yritettäisiin nyt rajoittaa tartuntojen välttämiseksi, mutta on selvää, että kriisitilanne vaatii myös muita toimenpiteitä koko terveydenhuollon näkökulmasta.

Toinen asia omaishoitajien kannalta on se, että nykyisellään omaishoidon tuki keskeytetään, jos omaishoidettavan sairaalahoito jatkuu yli viisi päivää. Tämä koskee myös omaishoitajia, jos he sairastuvat. Miten siis varmistetaan omaishoitajan toimeentulo tällaisessa tilanteessa, jos omaishoidettava joutuu koronan vuoksi sairaalahoitoon pidemmäksi aikaa? Tukien keskeytyksiin ja arviointeihin tarvitaan helpotusta ja poikkeustilanteen vuoksi ymmärrystä.

Omaishoitajat tekevät yhteiskunnassamme näkymätöntä työtä hyvin pienellä toimeentulolla, ja he ovat ahtaalla ihan normaalioloissakin. Emme saa unohtaa tätä ryhmää nyt kun kriisitoimenpiteitä suunnitellaan lisää hallituksen toimesta.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajien lisäksi taide- ja kulttuurikenttä on yksi tämän kriisin pahimmista kärsijöistä. Nyt koko kevään työt ja sen mukana toimeentulo ovat voineet lähteä kirjaimellisesti yhdessä yössä. Kyseessä ovat monesti ihmiset, joiden toimeentulo on ollut epävarmaa jo ennen kriisiä. Jo ennen kriisiä suurimmalla osalla taiteilijoista toimeentulo-ongelmat olivat arkipäivää. Tilanne, jossa suuri osa toimeentulosta on tullut jostain muusta kuin taiteellisesta työstä, on tuttua. Nyt tämä kriisi pahentaa tilannetta entisestään.

On hienoa, että hallitus on lähtenyt rivakasti ja määrätietoisesti tekemään toimia, jotka helpottavat myös ainakin osaa taide- ja kulttuurikentän toimijoista. Lisäksi myös luovilla aloilla voi hakea esimerkiksi Business Finlandin tukea, mutta tässä tapauksessa pitää olla kyseessä yritys. Suurin osa alan toimijoista tekee kuitenkin töitä voittoa tavoittelemattomissa yhdistyksissä, jotka eivät ole tämän tuen piirissä.

Nyt meidän on tehtävä kaikki mahdollinen, että taide- ja kulttuurikentän toimeentulo saadaan turvattua tänä kriisiaikana, mutta tämä ei vielä riitä. Kun akuutti kriisi on ohi, tarvitaan myös luoville aloille jälkihoitoa. Muuten kriisin vaikutukset ulottuvat vuosien päähän ja ei ainoastaan taiteilijoiden vaan meidän kaikkien hyvinvoinnille oleellinen taide- ja kulttuuriala on vaarassa näivettyä. Kyseessä on myös taloudellisesti merkittävä ala, jonka näivettämiseen meillä ei ole varaa.