Suullinen kysymys Suomen vastuista euroalueen tukimekanismeissa  (Ville Vähämäki ps) | Suullinen kysymys  ravintoloiden  avaamisesta  koronarajoitusten lieventyessä (Harry Harkimo liik) | Suullinen  kysymys   kasvomaskien  käytöstä  koronavirukselta  suojautumisessa  (Ben Zyskowicz kok) | Suullinen kysymys riskiryhmiin kuuluvien opettajien ja terveydenhuollon henkilöstön huomioimisesta koronavirusepidemiassa (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys  ikäihmisten  henkisestä  hyvinvoinnista  koronarajoitusten  aikana (Jenni Pitko vihr) | Suullinen  kysymys   koronakriisin   vaikutuksista  hävittäjähankinnan  kustannuksiin (Markus Mustajärvi vas) | Suullinen kysymys cleantech-alan edistämisestä koronaelvytyksellä (Joakim Strand r) | Suullinen kysymys  kokoontumisohjeista  koronarajoitusten  lieventyessä  (Aki Lindén sd) | Suullinen  kysymys   Kestävä  elvytys  -työryhmän  kokoonpanosta  (Hannu  Hoskonen kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Tavallaan tämäkin aihe kyllä liittyy koronaan, koska puhumme elvytyksestä ja siitä, miten me voimme tämän kriisin jälkeen nousta jaloillemme. Sehän on koko meidän hallituksen yhteinen tehtävä, ja tätä varten on asetettu iso Hetemäen työryhmä, jossa ovat mukana kaikki ministerit ja johon kaikki ministeriöt myös tuovat ehdotuksia ja ideoita ja jossa on tiedepaneeli apuna.

Ympäristöministeriössä me asetimme kestävän elvytyksen työryhmän, jossa etsitään niitä keinoja, miten varmistamme, että teemme tämän elvytyksen niin, että ne toimet samalla auttavat meitä kestävyyskriisissä koronan jälkeen, eli ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuskadon ratkaisemisessa, koska me tiedämme, että elvytystoimet tulevat olemaan varsin mittavia ja meidän kannattaa se sama euro käyttää hyödyksi monen yhteisen kriisin ratkaisemiseksi. Tätä tehdään.

Tämä työryhmä on nyt viime perjantaina julkaissut ensimmäisiä tuloksia, [Puhemies koputtaa] luonut tällaisen kriteeristön, millä voimme arvioida, että ne toimet, mitä valitaan, samalla auttavat meitä ratkaisemaan ilmastokriisiä eivätkä vie taaksepäin [Puhemies koputtaa] ja samalla koronan kriisiajan jälkeen pääsemään jaloillemme, ja biotalous on varmasti yksi osa siinä. [Puhemies koputtaa] Metsäneuvosto on tästä myös käynyt hyvän keskustelun ja antanut evästyksiä.

Kunnioitettu puhemies! On mukava aloittaa tämmöinen pitkä kyselytunti aiheella, joka koskee Suomen kasvavia vastuita EU-tukimekanismeissa. Nyt jos todetaan ensi alkuun se, että EU:n kaikkien tukimekanismien koko on jopa puolitoista biljoonaa — toistan: puolitoista biljoonaa. Tämä on siis Suomen valtion budjetti noin 300 vuoden ajalta, ja tällä summalla voitaisiin ostaa kaikille suomalaisille uusi sähköauto ja kaupan päälle vielä hieno omakotitalo, kahdensadan tonnin omakotitalo.

Mikä on suomalaisten osa? Takaa velkaa, maksa velkaa. Taas on käyty laittamassa nimi takaussopimukseen. Mitä nyt taas? Tuetaan siis jatkossa sitä, että muut maat voivat tehdä samanlaisen osa-aikalomautusmallin kuin mikä Suomessakin on. Suomalaiset eivät hyödy siitä mitään. Eikä siinä vielä kaikki: Investointipankin kautta suomalaiset pääsevät takaamaan patonkimaiden yhtiölainoja. Takkiin tulee. [Puhemies koputtaa] EIP:n tukivälineen taseeseen tullaan työntämään kaikkein huonoimmat luotot liikepankkien taseista. Mitä hallitus tähän oikein sanoo?

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki on aivan oikeassa siinä, että Suomen vastuuthan ovat varsin mittavat Euroopan unionin maiden välisessä vertailussa, ja niistä iso osa on tullut tietenkin historian saatossa, kun Suomi on sitoutunut erilaisiin kansainvälisiin mekanismeihin, mutta toisaalta myös niihin kansallisiin toimiin. Meillä on erittäin merkittävää telakkateollisuutta, joka on vaatinut Suomelta sitoumuksia.

No, jos puhutaan sitten näistä tuoreista mekanismeista, niin ne liittyvät siihen, että koko Eurooppaa on kohdannut koronavirus, mikä ei ole yhdenkään maan talouspolitiikan seurausta. Suomelle on tärkeää, että euroalue on vakaa, ja meille on tärkeää, että jokainen maa vastaa itse omasta talouspolitiikastaan. Me olemme mukana myös yhteistyömekanismeissa, ja esimerkiksi teidän parjaamanne Euroopan investointipankki on kuitenkin pystynyt myös suomalaisia firmoja 90‑luvun puolivälistä alkaen lähes 17 miljardilla eurolla auttamaan, [Puhemies koputtaa] eli investointeja myös tähän maahan, joten aivan vähäpätöisiä nämä eivät ole myöskään meille.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäen kysymys on siinä mielessä erittäin tärkeä ja ajankohtainen, että on meidän kaikkien yhteinen tavoite ja etu tietää se, mihin me sitoudumme, ja tietää se, mitkä ovat meidän vastuumme. Se on ollut Suomen hallituksen ihan selkeä lähtökohta nyt näitten uusienkin EU:n mekanismien kehittämisessä ja niihin sitoutumisessa. Meidän täytyy tietää, paljonko nämä uudet mekanismit Suomelle merkitsevät ja että ne ovat riittävän tarkkarajaisia.

Mielestämme olemme vaikuttaneet erittäin vahvasti näihin eurooppalaisiin neuvotteluihin, ja asetusluonnos esimerkiksi tästä SURE-työllisyysvakuutusjärjestelystä muuttui siihen suuntaan, että Suomen vastuut kyettiin kuvaamaan yksiselitteisesti, aivan kuten valtiovarainvaliokunnallekin on toimitettu tiedoksi.

Se on sanottava, että EU on meille paljon enemmänkin kuin pelkästään nämä mekanismit. Meidän taloutemme on riippuvainen siitä, miten vientimarkkinat kehittyvät, ja EU on meidän päävientimarkkina-alueemme.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Kunnioitettu puhemies! Oli hyvä, että tämä työllisyysvakuutuskassa tuli tässä käsitellyksi. Lomautustukikassa EU:n laajuisena — siis kuulostaa äkkiseltään hyvältä, ja ilmeisesti Suomikin on saanut sinne jotain läpi, mutta ihmettelen kyllä, että äkkiseltään kuitenkin totuus on se, että Suomi ei siitä tule hyötymään yhtään mitään. Me siis maksamme omilla mekanismeillamme omat lomautuksemme, osa-aikalomautukset, ja sitten sen jälkeen vielä tuemme sitä, että muut EU-maat pystyvät tekemään samanlaisen, niin hienon mekanismin kuin meillä täällä Suomessa jo on. Hintalappu tälle on 430 miljoonaa — niinhän sitä yleisesti luullaan, mutta missään ei ole sanottu sitä, että monivuotisen kehyksen kautta tulee vielä isompi potti tähän päälle, elikkä noin 1 300 miljoonaa. Tämä tahtoo sanoa sitä, että kun ottaa tämän investointipankin kokonaisuuden vielä mukaan, kokonaisuudessaan kasvatatte äkkiä takuita 2 100 miljoonaa. Selittäkää nyt Suomen kansalle: minkä takia meidän kannattaa näitä taata näin paljon, [Puhemies koputtaa] jos me emme näistä mitään hyödy?

Arvoisa puhemies! On tietenkin niin, että kaikkeen ei voi sanoa aina ei, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja sen myös perussuomalaiset tietävät: ollessanne hallituksessa te ette ilmoittaneet, että Euroopan vakausmekanismista täytyisi erota ja se lopettaa tai että euroalueesta pitäisi lähteä. Samalla lailla joka ikisen hallituksen linja on ollut se, että euroalueen vakaudesta täytyy huolehtia mutta jokainen maa hoitaa itse oman talouspolitiikkansa.

Kun meillä on nyt tämä koronavirus olemassa, ei se ole kenenkään talouspolitiikan seurauksista johtuvaa. Me olemme pystyneet lähtemään tiettyihin asioihin mukaan perustuslain ja eduskunnan mandaattien puitteissa, sellaisiin asioihin, jotka ovat selkeästi, tarkkarajaisesti ja yksiselitteisesti rajattuja.

Sen suhteen, minkälaista keskustelua on erinäköisistä elpymisrahastoista ja tulevista monivuotisista kehyksistä, on varmasti niin, että Suomikin tarvitsee aika paljon tukea vaikkapa maatalousneuvotteluissa. Jos me sanomme kaikkeen ei, luuletteko te, että joku auttaa meitä sen jälkeen?

Herra puhemies! Eihän etelän euromaiden talous ole ollut mitenkään hyvä ennen koronakriisiäkään. Sehän on ollut kuralla ihan niiden omasta syystä jo kauan ennen koronakriisiä. Nyt koronakriisin varjolla tämän euron kärsimysnäytelmän annetaan jatkua. Ihmettelen, miten keskusta valtiovarainministeripuolueena näin kiihkeästi on yhteisvastuiden kannalla. Mitä se ratkaisee, että Suomi maksaa rikkaiden ihmisten velkoja siellä Italiassa? Kun on hyvin sanottu, että Italia on köyhä maa, jossa on rikas kansa, ja Suomi on rikas maa, jossa on köyhä kansa, niin Suomiko tässä tämän kaiken lystin maksaa? Mikä tässä on järki? Eihän tässä ole mitään järkeä. Suomen kansa kärsii ja joutuu maksamaan laskun tämän hallituksen naiiviudesta. Perussuomalaiset eivät missään nimessä hyväksy, että näitä takausvastuita ja yhteisvastuita vain kasvatetaan ja kasvatetaan. Kertokaa nyt vielä: minkä takia yli 800 miljoonaa Italiaan tukea? [Puhemies koputtaa] Sillä tuetaan ranskalaisia pankkeja todellisuudessa.

Arvoisa puhemies! Yhteisten asioiden hoitaminen on yhteistyötä. Edustaja Tavio tietää aivan hyvin itse viime vaalikaudella hallituspuoluetta edustaneena, että silloin täytyy tehdä yhteistyötä. Samalla lailla perussuomalaiset ovat hallituksessa ollessaan sitoutuneet euroalueen vakauteen, pankkiunionin kehittämiseen, moniin yhteistyömekanismeihin, koska meidän etumme on se, että euroalue on vakaa, ja meidän etumme on se, että jokainen maa hoitaa oman talouspolitiikkansa. Siksi siitä kannattaa puhua Suomessa, ja totta kai me edellytämme sitä, että niin hoitaa myös jokainen euroalueen ja EU:n maa. Jos me puhumme vaikkapa tästä työllisyysrahastosta, niin siihen on lähtenyt mukaan myös maita, jotka eivät ole eurossa, koska he näkevät, että tässä hetkessä täytyy tehdä yhteistyötä, että me selviämme tästä asiasta kaiken kaikkiaan. Ja vaikka me laitamme — kyllä, ovathan ne paljon rahaa — 800 miljoonaa kaiken kaikkiaan takauksina, meidän kansalliset toimet ovat kaikista keskeisimpiä [Puhemies koputtaa] ja ne ovat paljon suurempia kuin nämä takaukset, mitä me annamme.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio, te käytitte kyllä ilmaisuja, joissa on varsin kalmankatkuinen kaiku, kun te sanoitte, että koronakriisin varjolla ollaan luomassa tämäntyyppisiä yhteisvastuullisia mekanismeja. [Ville Tavio: No niinhän te olette!] Minä ajattelen ja Suomen hallitus ajattelee, että tämä koronakriisi on vakava, koko maailmaa ja kaikkia EU:n jäsenmaita kohtaava terveyskriisi, pandemia, ja siitä aivan erityisesti ovat kärsineet Italia, Espanja, Iso-Britannia — ennen kaikkea nämä eteläiset Euroopan unionin jäsenmaat — ja on meidän yhteinen asia tähän vastata. On täysin mautonta mielestäni sanoa, että koronakriisin varjolla oltaisiin nyt luomassa jotain yhteisvastuuta. Me emme ole ottamassa kenenkään maan olemassa olleita velkoja maksettavaksemme, mitään vanhoja velkoja ei ole tarkoitus ottaa yhteisvastuullisesti hoidettavaksi. Nyt keskustelemme siitä, miten me tuemme eurooppalaista työllisyyttä ja eurooppalaisia yrityksiä tämän kriisin yli ja miten me jälleenrakennamme uuden kestävän kasvun. Ja pankeille ei ole menossa yhtään mitään: tämä EVM:stä maksettava tuki menee terveyskriisin hoitoon, [Puhemies koputtaa] tämä Euroopan investointipankista maksettava tuki menee pk-yrityksille, [Puhemies koputtaa] ja SUREsta menee työllisyyteen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja pankeille!]

Arvoisa puhemies! EU:n säännöt kieltävät yhteisvastuun jäsenmaiden veloista. Todellisuudessa yhteisvastuu tietenkin toteutuu sellaisten järjestelyjen kautta, jotka on rakennettu sääntöjen kiertämiseksi. Tämän luulisi herättävän epämukavia ajatuksia niissä, jotka korostavat EU:n roolia oikeusvaltion turvana. Yhteisvastuuta ja toisten velkojen maksamista perustellaan sillä, että kaaos euroalueella osuisi myös Suomen omaan nilkkaan ja että rahan lapioiminen olisi siten myös meidän oma etumme. Kysymys kuitenkin kuuluu: onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi? Tähän asetelmaan ei tule muutosta, paitsi ehkä sitä kautta, että Suomi itse ajautuu maksukyvyttömyyteen. Ehkä sekään päivä ei enää ole kaukana. Onko hallituksen linja se, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä, vai onko olemassa piste, [Puhemies koputtaa] jossa koko eurojäsenyyden mielekkyys asetetaan kyseenalaiseksi?

Arvoisa puhemies! Valtion asioita täytyy hoitaa vastuullisesti, ja sen tietää niin oppositio kuin hallitus, ja aina vallassa ollessa vastuullisesti täytyy hoitaa myös euroaluetta. Siksi meille on keskeistä, että sen vakaudesta pidetään huolta, ja siksi meille on keskeistä, [Jussi Halla-aho: Se ei ollut se kysymys!] että joka ikinen maa vastaa itse omasta talouspolitiikastaan. Tämä koronavirus on senkaltainen, että kukaan ei ole osannut ennakoida. [Jussi Halla-aho: Sekään ei ollut se kysymys!]

Te annatte kuvan, että nämä uudet mekanismit olisivat yhteisvastuullisia, niin työllisyysrahasto kuin Euroopan investointipankin takuurahasto. Ne eivät ole yhteisvastuullisia, vaan ne ovat erillistakauksia. Ne ovat erillistakauksia, ja Suomi on käyttänyt nimenomaan omaa vaikutusvaltaansa siihen, että ne ovat tämänkaltaisia.

Toki voin sanoa oman kansanliikkeeni puolesta, että me emme aikanaan kannattaneet eurojäsenyyttä, mutta kun siihen ollaan sitouduttu, niin on Suomen etu, että euroalue on vakaa, ja on meidän etumme, että maat hoitavat itse omaa talouspolitiikkaansa vastuullisesti.

Arvoisa herra puhemies! Tämän koronakriisin jälkeen Eurooppaa ja sen taloutta on rakennettava uudestaan, ja siihen tarvitaan yhteisiä eurooppalaisia toimia ja vakaata euroa, meidän yhteistä valuuttaa. Se on myös Suomen etu: 60 prosenttia meidän viennistä menee EU-alueelle, 40 prosenttia Suomen viennistä menee euroalueelle. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Mutta ei ole yhdentekevää, miten näitä ratkaisuja tehdään.

Ensimmäinen kysymykseni liittyy siihen, että onko Suomen linja muuttunut, kun en ole enää nähnyt julkisuuden perusteella Suomea hansaryhmässä, Hollannin rinnalla pitämässä tiukasti kiinni ehdollisuudesta, tiukasti kiinni siitä, että jokainen maa vastaa omasta taloudestaan, koska eivät ne ole kyllä tai ei ‑kysymyksiä, vaan rajanvetoa tehdään neuvotteluissa.

Ja toinen kysymykseni liittyy nyt pöydällä olevaan, suunnitteluvaiheessa olevaan recovery fundiin, joka on jopa 1 500 miljardin kokoinen uusi rahoitusväline. Se on valtavan kokoinen. Mikä on hallituksen ajatus tämän suhteen? Paljonko se meille maksaisi? Mikä on meidän vastuiden lisäys? Mitä siitä ajatellaan olevan Suomelle hyötyä? [Puhemies koputtaa] Olisi äärettömän tärkeää tietää hallituksen linja tässä vaiheessa suunnitteilla olevaan uuteen massiiviseen rahoitusvälineeseen.

Arvoisa puhemies! Asia on juuri niin, kuten edustaja Orpokin tässä hyvin sanoi: Suomen etu on vahva Euroopan unioni, Suomen etu on vahva euroalue, se, että teemme yhteistyötä ja etsimme ratkaisuja yhdessä. Meillä on vahvat sisämarkkinat, jonne viemme paljon myös suomalaisia tavaroita ja hyödykkeitä.

Mitä tulee kysymykseen siitä, kuuluuko Suomi johonkin tiettyyn maaryhmään tai näiden neljän tiukkiksen ryhmään, josta keskustellaan, niin Suomi toimii neuvotteluissa rakentavana osapuolena. Me katsomme asioita asioina ja haemme yhteisymmärrystä, ja tietenkin ymmärrämme sen, että kun haemme yhteisymmärrystä, niin silloin yksikään maa ei voi saada sitä omaa kantaansa täydellisenä läpi vaan pitää tulla toisia vastaan ja hakea yhteisiä ratkaisuja.

Mitä tulee tähän elpymisrahastokysymykseen: Kyseessä on iso kokonaisuus, ja me emme ole vielä saaneet komission esitystä tästä asiasta. [Puhemies koputtaa] Joidenkin arvioiden mukaan se on kenties tulossa ensi viikolla, mutta vielä varmuutta tästä ei ole.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Muistutan edustajia, että täysistunnon kuvaaminen on kiellettyä.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten pääministeri Marin tässä totesi, meidän lähtökohtamme on se, että EU on yhtenäinen ja EU säilyttää toimintakykynsä. Siihen tavoitteeseen ei kuulu se, että EU:n sisälle muodostuu erilaisia blokkeja [Ville Tavion välihuuto] ja että tulisi valita aina linjansa ja eri blokit olisivat asiassa kuin asiassa aina eri mieltä keskenään. Me tavoittelemme EU:lle yhtenäistä linjaa ja haemme tietysti samanmielisiä maita niissä asioissa, mitkä kulloinkin meitä yhdistävät, mutta me emme sitoudu mihinkään hansablokkiin tai mihinkään muuhunkaan vaan haemme pragmaattisesti ratkaisuja. [Petteri Orpon välihuuto]

Tähän elpymisrahastoon meidän linjamme on avoin ja rakentava, ja suhtaudumme siihen sillä tavalla, että tulee aikaansaada Euroopalle kestävää talouskasvua tavalla, joka ei luo mitään pysyviä tulonsiirtoja. Mitään yhteisvastuullisia tulonsiirtomekanismeja ei olla luomassa, vaan pitää olla tarkkarajainen tämän kriisin hoitoon luotava jälleenrakennusrahasto, jonka mielellään olisi syytä toimia monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että ranskalaisilla pankeilla on Italiasta saatavia yli 300 miljardia ja Espanjasta yli 100 miljardia, mutta me tiedämme myös, kuten edustaja Orpo täällä sanoi, että Suomen vienti kohdentuu 60-prosenttisesti EU-maihin ja 40-prosenttisesti euroalueelle, joten kysymys kuuluu: kun EKP pisti arvopapereiden osto-ohjelmaan 750 miljardia ja kun on kaikki muut tukipaketit, niin eikö niitä tehdä juuri sen takia, että näillä meidän vientikohteilla olisi varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja jos siellä nähdään konkursseja, niin Suomi menee samalla tavalla konkurssiin? [Ville Tavion välihuuto] Eli lähtökohtaisesti nämä isot arvopapereiden osto-ohjelmat tarkoittavat sitä, että me haluamme estää pankkikriisin, me haluamme estää konkursseja muualla, kuten myös Suomessa, ja me haluamme estää työttömyyttä. Kysyisinkin valtiovarainministeriltä: millä tavalla me varmistamme, että tämä massiivinen ikään kuin setelirahoitus kohdistuu Suomessa yrityksille eikä se raha mene sitten pankkien kautta kiinteistöihin ja arvopapereihin?

Arvoisa puhemies! Se, että pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys onnistutaan katkaisemaan, on tietenkin aivan keskeistä Euroopassa. Suomessa tämä tehtiin kivuliaasti 90-luvun alussa, ja valitettavasti kaikkialla sitä ei ole tehty vieläkään. Siksi sen kunnossa olevan talouspolitiikan perustan on oltava niin vahva, ettei ajauduta sen kaltaisiin ongelmiin, joita on nähty euroalueella menneisyydessä ja toivottavasti ei tulevaisuudessa. Siksi Suomen linja, että kyllä me olemme sitoutuneet euroalueeseen ja sen vakaana pysymiseen, on meille keskeistä, mutta aivan samalla tavalla niiden maiden, joilla on iso ongelma, täytyy pystyä huolehtimaan omasta taloudestaan ja velkasuhteistaan — ja tämä muuten koskee myös tätä maata. Meillä on tulossa kovat ajat sen suhteen, kuinka me saamme oman velkaantumisemme hillittyä. Me emme onnistuneet siinä viime vuosikymmenellä, mutta toivottavasti me onnistumme siinä seuraavalla vuosikymmenellä. Joten tämä koskee myös meitä, ei ainoastaan muita. [Jussi Halla-aho: Onko vasemmisto samaa mieltä? — Ben Zyskowiczin välihuuto]

Arvoisa puhemies! Yhteistyö on hyvä asia, mutta yhteistyön täytyy rakentua sen päälle, että jokainen jäsenmaa hoitaa taloutensa. Eurokriisin ajalta periytyviä vastuita Suomella on noin 7 miljardia euroa. Ylivoimaisesti suurin osa jäsenmaiden osuudesta on takausvastuita. Riski tai riskit toteutuvat, jos jokin euromaa jättää vastuunsa hoitamatta. Ja aivan niin kuin tässä on jo muutama edustaja sanonut, nyt puhutaan valtavista tukisummista, yhteensä jopa tuhansista miljardeista euroista — toistan: tuhansista miljardeista euroista. Siteeraan Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergia: ”Euroryhmän viime viikon päätös Euroopan vakausmekanismin valjastamisesta koronakriisin hoitoon on Suomen perustuslain ja sen tulkintakäytännön kannalta ’ongelmallinen’.” Mitä hallitus vastaa tähän tulkintaan?

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Euroopan vakausmekanismin ehdollisuus toteutuu. Tässä koronakriisissä vakausmekanismin ehdollisuus toteutuu sikäli, että sieltä voi saada lainaa ainoastaan terveydellisistä syistä johtuviin menoihin, ainoastaan 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Monille maille sieltä ei ole järkevää hakea lainaa, koska he saavat markkinoilta halvempaa lainaa. Euroopan vakausmekanismin kaikki asiat, mitä nyt käsitellään, tehdään niiden olemassa olevien sopimuksien nojalla. Tosiaan vaikkapa silloin kun kristillisdemokraatitkin ovat olleet hallituksessa, on sitouduttu EVM:n varsin suuriin vastuisiin, Suomen osalta yli 10 miljardiin, [Peter Östman: Ei tuhansiin miljardeihin!] ja nyt me annamme koronakriisistä johtuen takauksia työllisyysrahastoon ja Euroopan investointipankkiin noin 800 miljoonaa. Sekin on paljon rahaa, mutta mittasuhteet kannattaa muistaa, ja kyllä suomalaisfirmatkin hyötyvät Euroopan investointipankista, kuten ovat vuosikymmenien ajan tehneet.

Arvoisa puhemies! Suomessa on erittäin vahva parlamentaarinen kontrolli, ja erittäin hyvä, että näin on. Olen itse korostanut neuvotteluissa ja kun olemme videokokouksia pitäneet EU-päämiesten kanssa, että Suomessa budjettivaltaa käyttää eduskunta, ja sen vuoksi kaikkien esityksien, mitkä tulevat, on oltava tarkkarajaisia ja selkeitä, jotta eduskunta voi arvioida, mihin sitoudumme ja mihin emme sitten halua sitoutua. Tämä on hyvä tunnistaa tässäkin salissa ja keskustelussa, että meillä valtaa käyttää eduskunta, mitä tulee budjettiin, ja kaikki nämä esitykset tuodaan tietenkin eduskunnan käsiteltäväksi ja eduskunta arvioi, ovatko ne sellaisia, että Suomi voi niihin sitoutua.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja Petteri Orpo käytti tälle vaalikaudelle vähän poikkeuksellisesti erittäin hyvän puheenvuoron. Ainakin se alku oli erinomainen. [Ben Zyskowicz: Samoin teillä!] Näinhän se on, että kyllähän kuitenkin euroalueen menestyminen ja euroalueen talouden kestävyys on Suomelle todella tärkeää. Omalla kotiseudullanikin, Vaasan ja Seinäjoen seudulla on runsaasti teollisuutta ja yrityksiä, jotka ovat euroalueen viennistä riippuvaisia. Siinä mielessä on ihan perusteltua, että me pidämme Euroopan talouden kasassa näillä COVID-rahastoilla, SURE-rahastoilla, ehkäpä sitä EVM:ääkin käyttämällä.

Puhemies! Ainakin meille keskustalaisille on aivan selvää, että missään nimessä eivät voi jäsenvaltiot EU:ssa omaa talouspolitiikkaansa ulkoistaa unionille. Ei voi tulla tulonjakounionia, ei voi tulla velkaunionia, ja aina pitää pitää kiinni budjettisuvereenisuudesta eli siitä, että tämä sali päättää suomalaisten verorahojen käytöstä. Se on keskustalle tärkeää.

Kysyisin nyt valtiovarainministeri Kulmunilta: kun on esitetty Euroopassa tällaisia koronabondeja, [Puhemies koputtaa] yhteisiä velkakirjoja, niin miten hallitus niihin suhtautuu, valtiovarainministeri Kulmuni?

Valtioneuvoston ja koko eduskunnan linja on se, kuten ollaan monta kertaa todettu, että budjettisuvereniteetti on yksiselitteisesti tällä talolla [Antti Kurvinen: Kuunnelkaa, perussuomalaiset!] ja sellaisia esityksiä, jotka heikentäisivät eduskunnan budjettisuvereniteettiä, ei Suomen perustuslain nojalla voida hyväksyä, ja yhteisvastuullinen velka on senkaltaista, jota meidän päätöksenteon turvaksi ei kyllä kannata ottaa.

Siksi on aivan keskeistä, että jaksetaan puhua siitä, että jokaisen maan täytyy hoitaa itse omaa talouspolitiikkaansa. Se on vaikea rasti. Jos me mietimme finanssikriisistä toipumista, Suomi ei selvinnyt siitä vuosikymmenessäkään ylijäämäiseksi. Siksi meillä ei ole ollut kaikkia niitä mahdollisuuksia toimia vaikkapa tässä kriisissä, joita on mailla, jotka ovat hoitaneet omaa talouspolitiikkaansa paremmin kuin tämä maa. Siksi meidän kannattaa olla ylisukupolvisia siinä, että ei kasata seuraaville sukupolville sellaisia vastuita, [Petteri Orpo: Hyvä!] joita edelliset ovat kasanneet meidän pöydällemme, koska kohta ei ole enää mitään, mistä antaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kulmuni sanoi äsken, että kaikkeen ei voi sanoa ei, että joku olisi meidänkin puolellamme jossain kohtaa. Haluaisin kuulla, mihin me olemme koskaan sanoneet EU:ssa ei ja milloin joku on ollut meidän puolellamme.

On aivan turha selittää, että nämä uudet välineet olisivat väliaikaisia tai pelkän koronan hoitoon. Kun raha ja valta kerran EU:lle luovutetaan, takaisin se ei sieltä tule eikä rahojen käyttöön voi luottaa. Sopimuksia on EU:ssa rikottu ennenkin, eikä valvonta ole uskottavaa. Kyse on käytännössä vain sosiaalituesta ja kehitysavusta.

Eikä siinä vielä kaikki: Hallitus tukee myös EVM:n lisätakauksia koronakriisiin, vaikkei koko välinettä ole tarkoitettu sen hoitoon. Taattavaa riittäisi, sillä moni iso euromaa on hoitanut taloutensa niin huonosti jo tähän mennessä, että ennen koronaa puhuttiin satojen miljardien tukipakettien tarpeesta, eikä sellaisia riitä mikään EVM kattamaan.

Hallituksella ei ole selkärankaa lähteä eurosta ulos, sen jo kuulimme, mutta mikä on hallituksen suunnitelma sen varalle, että euroalue hajoaa osittain tai kokonaan tämän kriisin seurauksena joka tapauksessa? Oletteko jo valmistautuneet omaan valuuttaan siirtymiseen tai Suomen kannalta edullisempaan valuuttaliittoon?

Arvoisa puhemies! Suomen etu on se, että euroalue säilyy vakaana toimintaympäristönä. Jokainen voi pohtia, kuinka vakaa oli Suomen toimintaympäristö silloin 90-luvun alussa, kun meillä oli oma valuutta, ja minkälainen pankkikriisi täällä koettiin. [Jussi Halla-aho: Omasta valuutastako se johtui?] Kyllä meille on ollut myös paljon hyötyä siitä, että meidän yrityksemme voivat tehdä kauppaa Eurooppaan, että me saamme vientiä, ja siitä meidän täytyy pitää huolta myös jatkossa.

Valitettavasti on myös niin, että myös perussuomalaisilla on kyllä mennyt sisu kaulaan hallituksessa ollessaan, sen sijaan että olisitte vaatineet eurosta eroa tai EVM:n lakkauttamista [Antti Kurvinen: Takinkääntöjä!] tai monia niitä asioita, joista te nyt puhutte, koska te olette tehneet isänmaallista politiikkaa silloin hallituksessa niin kuin tämäkin hallitus tekee. Meidän intressi on se, että euroalue säilyy vakaana toimintaympäristönä suomalaisten veronmaksajien, suomalaisten yritysten, suomalaisten säästäjienkin kannalta. Meille on aivan yhtä keskeistä, että me pidämme huolen siitä, että talouspolitiikkaa täytyy jokaisen maan hoitaa vastuullisesti. Silloin ei voi sanoa kaikkeen kyllä tai ei, vaan täytyy koettaa hoitaa niitä ratkaisuja sieltä, [Puhemies koputtaa] ja niitä Suomi on pystynyt nyt tekemään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Se on kyllä kova uutinen, jos perussuomalaiset nyt edustaja Mäkelän puheenvuoron perusteella olisivat hakeutumassa eroon eurosta ja puhuisivat euroeron ja EU-eron puolesta. Mielelläni kuulisin, mitä puheenjohtaja Halla-aho siitä tällä hetkellä sanoo.

Ei se markkakaan nyt niin auvoinen valuutta ollut, jos voimme muistella niitä devalvaatiokierteitä, mitä Suomessa oli. Se on kyllä nyt sanottava, että eurojäsenyys on tuonut Suomeen vakautta ja pitänyt korkotason alhaalla ja tällä hetkellä pitää huolta siitä, että Suomi saa erittäin edullista lainaa ja yritykset pystyvät hankkimaan luottoa. Euro on ollut Suomelle hyvä valuutta. [Perussuomalaisten ryhmästä: On, on!]

Te annatte ymmärtää, että siellä EU:ssa päätetään ja EU:lle luovutetaan valta, mutta me olemme yksi suvereeni jäsenmaa, ja EU:n asioista päätetään jäsenmaiden neuvostossa, jossa Suomikin pääsee sanomaan oman sanansa. Meitä myös kuunnellaan silloin, kun me esitämme omat kantamme rakentavasti ja olemme mukana hakemassa ratkaisuja emmekä asetu kaikessa neliraajajarrutukseen. Nyt on tällä hetkellä haettava ratkaisuja, joilla estetään se, että EU ajautuu kaikkien aikojen lamaan ja työttömyys kasvaa massatyöttömyydeksi. [Puhemies koputtaa] Se on myös suomalaisten etu, että me huolehdimme kasvusta ja työllisyydestä.

Arvoisa puhemies! 90-luvun alun lama syntyi 80-luvun väärällä politiikalla, ja silloin hoidettiin Suomi kuntoon, niin että päästiin tai jouduttiin EU:hun ja euroon, johon nykyiset hallituspuolueet, muut paitsi keskusta, veivät Suomen — ja se oli raskas virhe. Me olemme olleet maksajina, me olemme tänä päivänä takaajina. Suomi takaa, EU jakaa — Välimeren maille. Tämä alue on niin epäsymmetrinen, niin heikko, että me olemme täysin väärässä seurassa. On aivan selvää, että kun Kiina, Yhdysvallat, Venäjä ja EU kärsivät tällä hetkellä tällaisesta taloudellisesta tilanteesta, mikä meillä on, euro tulee hajoamaan. Siksi on syytä tehdä suunnitelma siltä varalta, että näin käy. Älkääkä väheksykö niitä valtavia vastuita, joita Suomella on tästä edustaja Vähämäen mainitsemasta summasta, vajaa 2 prosenttia. Se on kymmeniä, satoja miljardeja. [Puhemies koputtaa] Ottakaa vakavasti se ja valmistautukaa siihen, että euro hajoaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ei varsinaista kysymystä ollut, mutta pääministeri Marin haluaa silti vastata.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi, totesitte jotenkin näin, että Suomi on täysin väärässä seurassa kuuluessaan Euroopan unioniin. [Toimi Kankaanniemi: Euroalueeseen! — Välihuutoja] Kyllä tämä oli aika pysäyttävä, aika pysäyttävä puheenvuoro tästä salista. Missä seurassa meidän pitäisi olla, jos meidän ei pitäisi olla siinä seurassa, jossa me olemme Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa, Euroopan maiden kanssa? Missä seurassa meidän pitäisi teidän mielestänne, perussuomalaisten mielestä, sitten olla?

Arvoisa puhemies! Täällä taas kierrätetään erilaisia poliittisia hokemia siitä, kuinka hyödyllistä tämä on Suomelle, ja mitään negatiivista ei saa tarkastella. Jotkut täällä jo sanovat, että euron kritisointi on Putinin syliin asettumista ja sitä, että me haluaisimme Venäjän kainaloon. Tämä on mielestäni aika uskomatonta puhetta. [Antti Kurvinen: Haluatteko?] Onko teillä oikeasti niin surkea kansallinen itsetunto, että te ette pysty faktisesti tarkastelemaan eurojärjestelmän ongelmia vaan te väitätte, että kun me puutumme niihin, niin meillä on halu mennä Putinin syliin? Miettikää tässä tapauksessa, kuka täällä on populisti ja kuka tekee politiikkaa. Näen, että täällä suhtaudutaan hyvin ylimielisesti siihen, että me puhumme euroerosta, mutta kannattaa tutustua ekonomistien arvioihin vähän laajemmalla skaalalla. Tämä ei ole mikään taivaasta tipahtanut uusi poliittinen ajatus, vaan eurojärjestelmässä on lukuisia valuvikoja, ja nyt tämä kriisiajankohta olisi erinomainen hetki tarkastella myös niitä. [Eduskunnasta: Erinomainen puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Ei tuo edustaja Purran puheenvuoro aivan huono ollut, [Naurua] koska kyllä se näin on, että sitä, mitä rakastaa, pitää myös kritisoida, ja se rakkaus kyllä kestää sen kritiikin. Kyllä me olemme myös tätä eurojärjestelmää vuosien varrella kehittäneet. Ei mitään sellaista olekaan, että aikanaan euroa luotaessa se olisi ikään kuin pöytälaatikkoon pantuna ollut valmis, [Jussi Halla-ahon välihuuto] vaan eurokin on kehittynyt tässä vuosien saatossa, ja eurokriisin myötä olemme erittäin paljon panostaneet siihen, että kriisinkestävyys olisi yhteisellä valuutta-alueella parempi. Pankkiunionin luominen on yksi toimi, tämä kriisipuskureiden rakentaminen, pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden erottaminen — ne ovat kaikki sitä toimintaa, jolla me teemme eurosta entistä paremman. Tällä hetkellä on niin, että yhteinen valuutta on pitänyt meidän korkotasomme matalana ja huolehtinut siitä, että luototus toimii, ja on syytä uskoa siihen, että nämä instituutiot kehittyvät koko ajan parempaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin ministerit kertoivat, että olemme rakentavia ja haemme ratkaisuja, ja näin juuri tuleekin EU:ssa toimia. Ratkaisukeskeisyys varmasti johtaa siihen, että meidän äänemme paremmin kuuluu. Hiukan huolestuneena kuitenkin kuuntelin niitä puheenvuoroja, joissa kerroitte melko suoraan, että emme ikään kuin kuulu mihinkään ryhmään, joka aktiivisesti esimerkiksi puhuisi yhteisvastuuta tai vastuiden kasvattamista vastaan. Se on kuitenkin Suomen linja ollut pitkän aikaa, ja kysyisinkin: onko nyt näin, että me ikään kuin emme enää ole vahvasti sitä mieltä?

Toinen kysymykseni liittyy tähän elpymisrahastoon, josta jo aiemmin kysyttiin, ja vastasitte, ministeri Tuppurainen, että Suomen linja on vielä avoin. Onhan kuitenkin niin, että tästä ei olla rakentamassa mitään sellaista mekanismia, jolla ohitettaisiin EU:n normaali päätöksenteko? Tässä kysymyksessä ovat niin mittavat rahasummat — ne ovat moninkertaiset verrattuna EU:n normaaliin vuosittaiseen budjettitasoon — että kyllä niitä pitää normaalissa demokraattisessa päätöksentekojärjestyksessä myös käyttää.

Arvoisa puhemies! Vastaan kuten aiemminkin vastasin: Suomi käy tietenkin omista lähtökohdistansa neuvotteluja niillä mandaateilla, joita me olemme saaneet suuresta valiokunnasta ja tästä talosta. Se on meidän mandaattimme neuvotteluihin, ja sillä me etenemme. Emme me neuvottele siltä pohjalta, kenen maan kyljessä olemme tai kuka on meidän kaveri, vaan me tietenkin tuomme esille ne Suomen kannat ja Suomen näkemykset eri asioihin, on kyse sitten monivuotisesta rahoituskehyksestä tai muista asioista. Suomen hallitus edustaa Suomen eduskunnan hyväksymää linjaa, sitä linjaa, jonka me olemme yhdessä muodostaneet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä on linja?]

Arvoisa puhemies! Tässä kun nyt suomalaiset yritykset kärvistelevät koronakriisin keskellä ja yrittävät pitää liiketoiminnasta kiinni ja pelastaa työpaikkoja, niin pahinta myrkkyä nyt tähän tilanteeseen olisi vielä epävarmuus linjasta siinä, onko Suomi osa euroa tai Euroopan unionia. Toivottavasti sitä ei kukaan aja. Enkä uskokaan, koska kyllä valtiovarainministeri Kulmuni siinä oli oikeassa, että kyllähän perussuomalaisetkin ovat olleet mukana. Oliko se niin, että ryhmäjohtaja Tavio siellä suuressa valiokunnassa itse omin käsin hyväksyi Kreikan tukipaketin viime vaalikaudella, [Markus Mustajärven välihuuto] en ole varma, ja taisi olla muitakin nykyisiä edustajia. Että voi olla, että hallituksessa tätä ja oppositiossa sitten tuota.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeätä, että euroalue pääsee tästä elpymään. Hallituksella on ollut selkeät reunaehdot, ja täällä eduskunnassa on pitkään ollut yhteinen käsitys, että budjettisuvereniteettia ei saa vaarantaa ja sen rajoissa näitä vastuita tarkastellaan, ja myöskin se linja, että jokainen maa vastaa omista veloistaan, [Puhemies koputtaa] on tärkeä. Onko tämä periaate edelleen tärkeä, arvoisa ministeri?

Arvoisa puhemies! Lindtman osui aivan naulan kantaan, tämä on juuri näin. Me olemme hallitusohjelmassakin jo sitoutuneet siihen, että jokainen jäsenmaa vastaa ensisijaisesti omasta taloudestaan itse, eikä sen tyyppistä yhteisvastuutta olla rakentamassa. Mutta se on kyllä sanottava, että kyllä meidän kohtalonyhteytemme on niin yhteen kiedottu, että kyllä meillä jäsenmailla toisistamme tietyllä tavalla yhteisvastuuta tietysti on, koska meillä on yhteiset sisämarkkinat ja yhteinen valuutta. Emme me voi ajatella, ettei se, että jos joku jäsenmaa suistuu nyt holtittomiin ongelmiin, koskettaisi myös meitä. Sen takia on meidän yhteinen etumme, että me olemme hakemassa ratkaisuja. Yhtenä ratkaisuna on esitetty sitä, että tämän monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmia tarkastellaan uudestaan niin, että me voimme paremmin tukea jäsenmaiden elpymistä, voimme satsata tutkimukseen, tuotekehitykseen, investointien vauhdittamiseen ja niin edelleen. Ja mikäli tämmöinen erillinen elpymisrahasto sitten tehdään, niin se on tarkkarajainen ja määräaikainen, ja jos siitä lainoja annetaan, ne myös sitten takaisin maksetaan. [Toimi Kankaanniemi: Pikavippejä vai?]

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman varsin hyvin tiivisti sen pitkän linjan, mikä Suomella on ollut. Me olemme ratkaisukeskeinen euroalueen maa ja EU:n jäsenvaltio, ja kun tullaan niihin tuleviin esityksiin, niin me emme itse asiassa vielä tiedä vaikkapa tähän monivuotiseen rahoituskehykseen liittyen, mikä komission esitys tulee olemaan, niin että kaikki on toistaiseksi vielä spekulointia. Tietenkin sen yhteydessä se taso, se, että Suomi menestyy omissa neuvottelutavoitteissaan, tämä uusi koronatilanne, kaikki täytyy yhteensovittaa. Mutta se perusta, että tämä talo päättää Suomen perustuslain mukaan meidän budjettisuvereniteetista ja me emme hyväksy yhteisvastuullisia velkoja euroalueella, eurooppalaisella tasolla, on se linja, joka on ollut useammalla hallituksella. Siksi on niin keskeistä, että maat hoitavat omaa talouspolitiikkaansa itse asianmukaisella tavalla, ja jos me vaadimme sitä muilta, niin meidän täytyy myös itse olla esimerkki. Suomi tekee yhteistyötä eri maiden kanssa. Tietyissä asioissa meillä on samanlaiset kannat joidenkin maiden kanssa [Puhemies koputtaa] ja toisissa asioissa muiden maiden kanssa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kuulin mainittavan edustaja Tavion nimen. — Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puheenjohtaja [Puhemies: Puhemies!] — puhemies! Näinhän se politiikassa tosiaan aina on, että puolueet muistelevat toisten puolueiden virheitä, ja Soinin aikana, perussuomalaisten hallituskaudella, tehtiin tällainen virhe. Se, että sellainen virhe tehtiin, [Antti Kurvinen: Olitteko mukana?] ei kuitenkaan merkitse sitä, että hallituksen pitäisi tämän nojalla jatkaa sen virheen toistamista. Ei kai nyt virheitä... Pääministeri itse puhuu koko ajan siitä, että saa tehdä virheitä mutta ei niitä kannata toistaa ja niistä tulee oppia. No, miksei tästä ole opittu, kun vuosia menee ja menee? Nyt kun näitä ministeri Tuppuraisenkin puheenvuoroja kuuntelee, niin, kaikella kunnioituksella, suuri ja mahtava EU kyllä toimii teidän mielestänne loistavasti ja fantastisesti, ja kyllä tähän keskusteluun nyt oikeasti joku kriittinenkin näkökulma on tuotava. Pääministeri tässä kyselee, kenen seurassa perussuomalaiset haluavat olla, jos eivät EU-maiden seurassa. No, miten olisivat sellaiset huonosti pärjäävät maat kuten Norja ja Sveitsi? Ja sitä paitsi te vähän vääristelitte edustaja Kankaanniemen puheenvuoroa: kun hän puhui euroalueesta, niin te veditte siihen EU:n, eli teille näissä on yhtäläismerkki. [Puhemies koputtaa] Kysyn nyt, ja toistan sen puheenjohtaja Halla-ahon esittämän kysymyksen: missä menee raja, [Puhemies koputtaa] mikä on liikaa tätä euromaille maksettavaa takausta ja takausvastuuta? [Aki Lindén: Meillähän sitä öljyä riittää! — Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt menee liikaa jo sekunteja yli.

Arvoisa puhemies! Me olemme sitoutuneet myös eurooppalaisella tasolla siihen, että hoidamme julkista velkaa vastuullisesti, ja siihen, että teemme uudistuksia, ja niitä kannattaa joka ikisen maan tehdä. Eivät ne Suomessakaan aina ole kovin helppoja olleet, mutta niitä täytyy joka ikisen maan tehdä. Mitä paremmin näissä onnistutaan, sitä paremmin myös euroalue ja EU toimivat, ja tätä samaa me odotamme myös muilta mailta. Kaikkeen ei voi sanoa vain ei. Se ei tule viemään tätä maata eteenpäin [Jussi Halla-ahon välihuuto] tai rakentamaan sitä parempaan kuntoon seuraaville sukupolville. Totta kai, liittyyhän kaikkeen myös ongelmia. Ei siitä pääse mihinkään. Mutta sen takia kai me koetamme tehdä yhteistyötä, että asiat olisivat paremmassa kunnossa seuraaville. Ja totta tosiaan, perussuomalaiset kritisoivat asioita oppositiossa, mutta hallituksessa tekin olette ymmärtäneet sen, että euroalueen vakaus on tärkeätä suomalaisille vientiyrityksille, tälle maalle, tälle isänmaalle, ja sen puolesta te olette tehneet työtä, [Jussi Halla-ahon välihuuto] liittyi se pankkiunionin tai Emun kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Kokoomus ei kannata euroalueesta eroamista, mutta me olemme huolissamme siitä, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] mikä hallituksen linja euroalueella on, erityisesti mitä tulee euromaiden velkaantumiseen. Viime hallituskaudella me olimme hyvin tiukan linjan kannalla yhdessä Itävallan, Saksan ja Alankomaiden kanssa. Nyt näyttää siltä, että EU:n kehittämisessä on siirtymässä sivurooliin sisämarkkinoiden kehittäminen, yhteisen ilmastopolitiikan luominen, yhteisen turvallisuuden luominen. Sen sijaan olemme taas siirtymässä siihen, että olisimme rahoittamassa muita maita, niitä maita, jotka eivät ennen koronakriisiäkään olleet osanneet hoitaa omaa talouttaan hyvin.

Ministeri Kulmuni, te äsken totesitte, että emme voi aina sanoa ei kaikkiin asioihin, että kysymys olisi vain vastauksesta kyllä tai ei, mutta eihän asia nyt aivan näin yksinkertainen ole, vaan on kysymys myöskin siitä, millaisia nämä rahoituspaketit ovat ja millaisiin ehtoihin ne maat sitoutuvat, jotka sitä rahaa vastaanottavat, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa, valtion ja pankkien kohtalonyhteyden purkamisessa, valtionvelan hoidossa [Puhemies: Aika!] ja tämäntyyppisissä asioissa. Oletteko, arvoisa hallitus, pääministerin johdolla, [Puhemies koputtaa] valmiita vaatimaan näitä ehtoja rahoituksessa?

Arvoisa puhemies! Vielä tähän maajaotteluun, jota äsken kuvasitte: Itse asiassa Suomi on hyvin samankaltaisella linjalla Saksan kanssa siinä, että me haluamme etsiä ratkaisuja ja me ymmärrämme, että eri mailla on erilaisia tulokulmia ja niitä pitää yhteensovittaa ja löytää se yhteinen linja, jonka takana myös me voimme seisoa. Sen sijaan esimerkiksi Saksa ei ole sijoittunut näiden maiden joukkoon, joihin kuuluvat tällä hetkellä Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi, jotka vetävät erittäin tiukkaa linjaa. Toisella puolella on ehkä sitten joitakin erityisesti Etelä-Euroopan maita. Suomi ja Saksa tällä hetkellä ovat tässä välissä, etsivät ratkaisuja ja etsivät yhteistyötä ja pyrkivät yhteensovittamaan erilaisia näkökulmia, jotta löytäisimme sen yhteisen polun koko unionille.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Useampi ministeri nostaa kättään. Toiveena olisi, että yhdelle ministerille kohdistettaisiin. Mennään eteenpäin. [Eduskunnasta: Yksi riittää!]

Arvoisa puhemies! EU:n komissio ja esimerkiksi Ranska ovat pitkään unelmoineet rahoitusvakausjärjestelmän ottamisesta unionin lainsäädännön piiriin. Niiden visiossa euroalueelle nimitettäisiin valtiovarainministeri, joka vastaisi muun muassa vakausjärjestelmästä, ja ne näkisivät EVM:n talouspolitiikan välineenä ja sellaisena paikkana, josta saa luottoa. Hansamaiden esityksen lähtökohta taas on, että Euroopan vakausmekanismista ei saa tehdä jäsenmaiden tulonsiirtojen välinettä. Hansaryhmä haluaa, että jäsenmaat itse huolehtivat talouksistaan ja että jos maat ajautuvat ongelmiin, EVM selvittää ongelmien syvyyden ja maan takaisinmaksukyvyn. Jos maksukykyä ei ole, lainahakemuksen käsittely EVM:ssä loppuu. Haluaisin kysyä: minkä takia nykyhallitus ei halua jatkaa tiivistä yhteistyötä hansaryhmän kanssa?

Arvoisa puhemies! Juuri viime viikolla instituutiot tekivät EU:ssa sen arvion, että nämä Euroopan vakausmekanismin ehdot täyttyvät kaikkien jäsenmaiden osalta: ne ovat makrotaloudellisia ehtoja, ja jos joku jäsenmaa haluaa sieltä hakea nyt koronakriisin seurauksena lainaa, niin sitä pystyy käyttämään ainoastaan niihin terveydellisiin syihin.

Te koetatte kovasti syyttää hallitusta, että me olemme vastanneet myös eurooppalaisella tasolla koronakriisiin. Varmastikin silloin vuosikymmen sitten, kun vaikkapa tätä Euroopan vakausmekanismia tehtiin ja annettiin yli 10 miljardin euron edestä sitoumuksia — siis melkein yksi kuudesosa niistä vastuista, joita Suomella kaiken kaikkiaan on, tehtiin silloin, kun kristillisdemokraatitkin olivat hallituksessa — yritettiin pitää huolta eurooppalaisesta vakaudesta. [Jussi Halla-aho: Ja keskusta vastusti oppositiosta!] Jos maat toimisivat niiden ohjeiden ja sääntöjen mukaan, euroalue pysyy vakaana. [Puhemies koputtaa] Me teemme yhteistyötä mainitsemienne maiden kanssa, toisessa asiassa toisten maiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt kuukauden tehnyt ravintoloiden apupakettia, ja vieläkään ei ole tullut valmista. Yli viikko sitten päätitte, että ravintolat avataan 1.6. — joissain muodoissa. Nyt ette ole saaneet aikaiseksi päätöstä, missä muodossa. Ravintolayrittäjiä ja työntekijöitä on vähän alle 100 000. Niiden pitäisi tehdä työvuorolistoja, hankkia raaka-aineita, markkinoida ja ilmoittaa, ketkä työntekijät voivat jäädä töihin ja ketkä lomautetaan. Arvoisa hallitus, miten te kuvittelette, että kaikki tämä hoituu viikossa? Kaikilla on raha tiukassa. Ettekö ajattele näitä ihmisiä? Ja miksi ravintoloita ei voida avata kokonaan sellaisissa paikoissa, joissa tartunnat ovat vähentyneet? Myös kysymys: miksi ravintolat pitäisi sulkea kello 21? Miksi näitä asioita vetkuttelette koko ajan?

Arvoisa puhemies! Olen itse ollut ravintoloitsija, ja tiedän, missä kurimuksessa nämä elävät. [Puhemies koputtaa] Vastaatteko nyt, ministeri Kiuru, [Puhemies: Nyt aikamerkki!] milloin ja miten edetään?

Arvoisa puhemies! Hallitus kävi eilen neuvotteluissaan keskustelun tästä ravintoloiden aukeamisesta hallitusti ja asteittain, ja tarkoituksena on antaa ensi viikon tiistaina eduskunnalle tartuntatautilain pykälämuutos, joka mahdollistaisi asetuksen antamisen ja siellä tietyt rajaukset ja reunaehdot, miten ravintoloita voidaan turvallisesti tässä tilanteessa avata. Pidän tärkeänä sitä, että myös tämä asetusluonnos olisi jo siinä vaiheessa sellainen, että eduskunta saa sen tietoon. En usko, että tästä talosta saisimme avointa valtakirjaa tälle kokonaisuudelle, vaan oletan, että eduskunta haluaa jo siinä vaiheessa tietää myös, minkälaiseksi tämä asetus muodostuu. Pidän tärkeänä sitä, että nämä asiat kulkevat käsi kädessä ja eduskunta saa kaiken sen informaation, minkä se tarvitsee tämän lakipykälän muutoksen osalta, jotta se voi sen hyväksyä. Nämä asiat tuodaan heti, kun ne ovat valmiita. Valmistelu tämän asian osalta on vielä kesken.

Arvoisa herra puhemies! Kaikkialla maailmassa koronaa pyritään jarruttamaan suunnilleen samanlaisin keinoin: on fyysisten kontaktien vähentämistä, on turvaetäisyyttä, on käsihygieniaa ja niin edelleen. Lukuisissa maissa myös Euroopassa tämän lisäksi, siis näiden keinojen ohella, hallitukset suosittavat kansalaisia käyttämään kasvomaskeja esimerkiksi kaupoissa. Tämä ei olekaan mikään ihme, sillä kansainväliset huippuasiantuntijat ovat tutkimuksissa päätyneet siihen, että näistä on hyötyä. Tähän päätyi Suomessa tänään myös VTT, vaikka joistakin uutisotsikoista on voinut muuta päätellä.

Mitä tässä tilanteessa tekee Suomen hallitus? Se on päättänyt, että STM vielä tutkii ja selvittää asiaa. Ministeri Kiuru, mitä te vielä oikein tutkitte ja selvitätte? Mitä sellaista viisastenkiveä etsitte, jota maailman huippuasiantuntijat eivät ole vielä löytäneet? [Puhemies koputtaa] Aikooko hallitus antaa suosituksen siitä, että suljetuissa, ahtaissa tiloissa tulee käyttää suojamaskeja?

Arvoisa puhemies! Olen ylpeä siitä, että 25 vuotta sitten aloitin työurani tiskarin ja tarjoilijan hommista. Kuten minäkin silloin 25 vuotta sitten, aika moni nuori miettii tällä hetkellä, onko kesätöitä ravintola-alalla, puhumattakaan niistä kymmenistätuhansista työntekijöistä ja tuhansista yrittäjistä. Ravintola-ala on kärsinyt matkailualan ohella ja saanut ehkä kovimmat iskut koronakriisistä. Alalla on odotettu hallituksen ravintolatukien kompensaatiota ja toimenpiteitä, mutta hallitus on vatuloinut. Nyt olisi aika antaa valoa alalle ja tukien lisäksi toteuttaa toimenpiteitä. Kokoomus näkee, että toimivia keinoja olisi alentaa arvonlisäveron kantaa sekä sallia alkoholitilavuusprosentiltaan viinien sekä oluiden ulosmyynti. Molemmat toimenpiteet tukisivat kysyntää tehokkaasti, kun rajoitteet puretaan. Keinoista jälkimmäinen lisäisi myös verokertymää. Aikooko hallitus tukea ravintola-alaa alentamalla arvonlisäverokantaa sekä sallia alkoholituotteiden ulosmyynnin?

Arvoisa puhemies! Eduskuntaanhan on toimitettu ravintoloihin liittyvä tuki siihen, kuinka voidaan korvata sitä, kun elinkeinotoimintaa on lailla rajoitettu. Lisäksi meillä on olemassa suoran tuen lisäksi tänään kerrottu yleisempi kannustintuki, joka tulisi automaationa. Jos meillä olisivat olleet nämä kaikki valmiina kaksi kuukautta sitten, niin totta kai olisimme edenneet nopeammin, mutta koska maa ei ole koskaan tällaista kokenut, niin on tärkeää, että me saamme syksyä varten kaiken kuntoon.

Sitten mitä tulee niihin verojärjestelyihin, joita on tehty, niin eduskunnalle ollaan tuomassa arvonlisäverotusten palautukseen liittyvää järjestelyä ja meillä on maksujärjestely käynyt jo eduskunnan käsittelyn, ja tietenkin kaikista tärkeintä on edelleenkin se, että suomalaiset noudattavat ohjeita, ja niin me pääsemme pikkuhiljaa avaamaan yhteiskuntaa ja myös yrittäjät pääsevät tekemään bisnestä ja avaamaan ravintoloitaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri pyytää myös.

Arvoisa puhemies! Keskustelussa ehkä helposti unohtuu se, minkä vuoksi alun alkaen näitä rajoittamistoimenpiteitä on tehty. Niitä ei tehdä sen takia, että halutaan kiusallaan häiritä tai haitata jotakin alaa, vaan niitä tehdään sen takia, että ne ovat olleet välttämättömiä viruksen leviämisen estämiseksi. Eli meillä tietenkin tavoitteena on se, että virus ei yhteiskunnassa leviä, että se ei tartu ihmisestä toiseen, ja sen vuoksi olemme lähteneet erittäin aikaisessa vaiheessa aika koviinkin rajoitustoimenpiteisiin, joiden osana myös on tuotu eduskuntaan lakiesitys, joka täällä on hyväksytty, että ravintolatoiminta asiakasistumapaikoiltansa laitetaan kiinni toukokuun loppuun saakka. Nyt me etsimme niitä keinoja, joilla turvallisesti voisimme päästä avaamaan jälleen ravintolatoimintaa kesäkuun alusta alkaen, mutta tämänkin osalta pitää todella varmistaa se, että hygieniasta huolehditaan, etäisyyksistä huolehditaan, [Puhemies koputtaa] huolehditaan siitä, että tämä on kaikin puolin turvallista eikä edesauta viruksen leviämistä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen avaamisessa turvallisesti kaikki kaikessa on se, että on selkeä suunnitelma, strategia, tavoitteet, välineet ja ohjeet.

Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat yritti keskiviikkona selvittää ministeri Kiurulta vastauksia hallituksen koronastrategiaa koskeviin yksityiskohtaisempiin tietoihin. Helsingin Sanomat kysyi muun muassa, mihin tartuttavuusluvun haarukkaan hallitus tähtää, mikä sairaala- ja tehohoitopotilaiden määrä on hallituksen mielestä liian korkea, onko hallituksen tavoite pitää tartuttavuusluku alle yhdessä, jolloin epidemia käytännössä hiipuu, mitä Hetemäen raportin skenaarioista hallituksen valitsema linja vastaa, onko hallituksen tavoite minimoida koronavirustartunnat, eli pitää ne mahdollisimman vähäisinä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin, että näihin ei ole vastauksia. Olisi aivan oleellista, että näihin olisi tieto, koska se lisää luottamusta, ja tiedonpuute lisää epäluottamusta ja lisää turvattomuudentunnetta. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä pääministeriltä: miten tämä on mahdollista, että näihin ei saada selkeitä vastauksia, [Puhemies koputtaa] ja voisimmeko nyt tässä eduskunnan edessä saada näihin yksinkertaisiin kysymyksiin selkeät vastaukset?

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Nämä tavoitteet ovat koko aika olleet samat, ja ne pysyvät samoina. Me tietenkin seuraamme tautitilanteen etenemistä ja osana sitä katsomme näitä mittareita, joita edustaja Orpokin tässä kuvasi, eli juurikin sitä, mikä on taudin levinneisyys, kuinka meidän sairaalahoitopaikkojen, potilaiden, määrä kehittyy, esimerkiksi kuinka moni tehohoitopaikka on käytössä, millä tavalla tautiin liittyvät kuolemantapaukset kehittyvät ja myös millä tavalla väestössä sitten immuniteettia esiintyy. Eli nämä ovat niitä mittareita, joita seurataan, ja ne on kuvattu esimerkiksi siinä valtioneuvoston kanslian asettamispäätöksessä, kun asetimme tämän Hetemäen työryhmän. Voin ilokseni todeta, että huomenna meillä on jälleen infotilaisuus, ja siellä tullaan käymään tätä epidemiologista tilannetta, [Puhemies koputtaa] näitä mittareita ja kaikkia näitä kysymyksiä hyvin huolellisesti läpi ja vastaamaan tiedotusvälineiden kysymyksiin, mitä edustaja Orpokin tässä kuvasi.

Arvoisa herra puhemies! Samaan aikaan kun yli 70‑vuotiaat on ohjeistettu melko tiukkoihin karanteeninomaisiin oloihin, lähes samanikäiset, yli 60‑vuotiaat, jopa riskiryhmiin kuuluvat hoitajat ja lääkärit eivät käytännössä ole saaneet vapautuksia niistäkään työtehtävistä, joissa hoidetaan suoraan koronapotilaita. Esimerkiksi Lääkäriliiton selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa riskiryhmiin kuuluvista lääkäreistä ei ollut saanut siirtoa muihin tehtäviin.

Tänään lapset ja opettajat ovat palanneet kouluihin. Monille se varmasti on ollut ilon päivä, mutta joukossa on niitäkin riskiryhmiin kuuluvia opettajia, jotka ovat kertoneet jopa anoneensa palkallista virkavapaata välttyäkseen riskeiltä, mutta eivät ole saaneet.

Kun opetusministeri Li Andersson ja myös ministeri Krista Kiuru ovat vakuuttaneet myös eduskuntaa siitä, [Puhemies koputtaa] että riskiryhmiin kuuluvat opettajat ja terveydenhuollon henkilöt huomioidaan, niin mitä te vastaatte nyt näille ihmisille?

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja toteaa, suomalaisissa peruskouluissa on tänään palattu lähiopetukseen, ja osana niitä ohjeita, mitä THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet liittyen siihen, millä tavalla palataan turvallisesti lähiopetukseen suomalaisissa kouluissa, on myöskin tehty ohjeistuksia liittyen riskiryhmiin kuuluviin opettajiin sekä mahdollisesti riskiryhmiin kuuluvien lasten osalta.

Mitä tulee riskiryhmiin kuuluvaan opetushenkilöstöön, niin siellä on hyvin selvästi linjattu, että se on arvio, joka tehdään työterveyshuollossa, ja sitten työnantajan kanssa yhteistyössä pitää selvittää, onko mahdollista siirtää henkilöä muihin tehtäviin. Olen kuullut esimerkkejä opettajista, joille on annettu mahdollisuus myöskin opettaa etäyhteyksien kautta edelleen siitä syystä, että kuuluvat riskiryhmiin. Kyllä ainakin opetusministerinä myöskin edellytän sitä, että kunnissa ja koulutuksen järjestäjillä on valmiutta kantaa oma vastuunsa siitä ja huolehtia, että kaikki opetusalaan kuuluvat ammattilaiset kokevat, [Puhemies koputtaa] että voivat turvallisesti palata omalle työpaikalleen.

Arvoisa puhemies! 70-vuotiailla ja perussairailla ihmisillä on suurin riski sairastua koronaviruksen aiheuttamiin vakaviin tautimuotoihin. Sen takia heitä on jo kuukausia kehotettu pysymään karanteeninkaltaisissa olosuhteissa. Vaikka nämä rajoitustoimenpiteet ovat elämän suojelun kannalta välttämättömiä, on niitä silti seurannut kokemus elämänlaadun heikentymisestä. Moni ikäihminen on juuri nyt yksinäinen ja vailla mielekästä tekemistä. Muistisairailla tämä voi johtaa jopa kognitiivisten toimintojen rajuun laskuun.

Arvoisa puhemies! Joudumme elämään koronaviruksen kanssa vielä pitkään, ja siksi kysynkin ministeri Kiurulta: millä keinoin hallitus aikoo varmistaa ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin kannalta oleelliset sosiaaliset kontaktit myös poikkeusolojen aikana ja näin turvata heille arvokkaan vanhuuden ja hyvän elämän?

Arvoisa puhemies! Olemme sellaisessa tautitilanteessa tällä hetkellä, että olemme tulleet sosiaali- ja terveysministeriössä siihen lopputulokseen, että me tarkistamme näitä nykyisiä ohjeita, myöskin vierailukäytäntöjen osalta. Tänään tuo ohjeistus ei vielä valmistunut, mutta aivan lähiaikoina saamme uudet ohjeet erityisesti näissä erilaisissa hoivalaitoksissa, hoivakodeissa vierailuiden osalta. Minusta kantava ajatus täytyy olla se, että mahdollistetaan ensin turvalliset vierailut ja vasta sen jälkeen, jos ei se mitenkään onnistu, lähdetään tästä, että vierailut olisivat kiellettyjä. Tältä osin tämän mahdollistaminen on nyt meneillään aika hyvällä tavalla tuolla kentällä, eli ollaan päädytty tähän samaan.

Edustaja kysyi myös, miten toimitaan niiden vanhusten osalta, jotka ovat esimerkiksi kotihoidon piirissä tai eivät vielä näitä palveluita niinkään tarvitse. Kyllä on selvää, että myös heidän liikkumisensa on olennaista, ja valmistelemme yli 70-vuotiaille ohjeita siitä, [Puhemies koputtaa] mitä nämä karanteeninomaiset olosuhteet tarkoittavat, ja annamme sinne myös joustoa, jotta voidaan turvata heidänkin hyvinvointinsa.

Arvoisa puhemies! HX-hankinta on tietenkin aivan keskeinen Suomen uskottavan puolustuksen kannalta, ja siksi sitä on tehty yli oppositio—hallitus-rajojen niin edellisen eduskunnan aikana kuin erittäin tarkkaan myös sitten nykyisen eduskunnan aikana ja myös hallitusohjelmassa linjattu. Koronaviruksesta johtuen tulee muutaman kuukauden viive ehkä siihen, kuinka neuvotteluja saadaan käytyä, mutta aivan samalla lailla tarkan euron vartija valtiovarainministeriön täytyy olla sen suhteen, että siinä vaiheessa, kun saamme kaikki asiakirjat ja kilpailutukset valmiiksi, ne katsotaan sitten puolustuspoliittisesti siihen budjettiin sopivaksi, jonka Suomi on tähän hankkeeseen laittanut.

Tässä keskeistä ovat tietenkin käyttö- ja ylläpitokustannukset, joita meidän täytyy ajatella vuosikymmenten tähtäimellä, kun puhutaan hankinnasta, joka ulottuu aina 2060-luvulle asti. Totta kai kotimaisesta näkökulmasta niin teollinen yhteistyö kuin huolto ja ylläpito ovat kaikki keskeisiä osia, että se myös taloudellisesti sopii siihen raamiin, [Puhemies koputtaa] mutta uskottavan puolustuksen kannalta tämä on keskeinen.

Ärade talman! Koronan elvytystä on ehdottomasti hyödynnettävä myös vihreän siirtymän tuomien vientiliiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Muun muassa talous- ja tulevaisuusvaliokunnat ovat viime aikoina lausuneet, että Suomen on määrätietoisesti pyrittävä johtavaksi kestävän tulevaisuuden tekijäksi kehittämällä erityisesti energia‑ ja ympäristöteknologian systeemitason suunnittelu‑, kehitys‑, tutkimus‑ ja liiketoimintaosaamista. Muun muassa EU:n Green Deal tarjoaa tässä erinomaisia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle maalle. Kysyisin: miten hallitus varautuu tällaiseen vihreään ja samalla teknologiavientiä edistävään elvytykseen?

EU:n komissio tuossa arvioi, että pelkästään nykyisten ilmasto‑ ja energiatavoitteiden saavuttaminen vaatii 260 miljardin euron vuosittaiset lisäinvestoinnit. Tämä on semmoinen kakku, että meidän täytyy saada mahdollisimman paljon suomalaisia yrityksiä kiinni näihin arvoketjuihin ja mahdollisimman pian.

Så jag frågar på vilket sätt regeringen ämnar utnyttja coronastimulansen på ett sätt som också stöder vår cleantech-exportindustri.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kokonaisuus ja erittäin tärkeä kysymys. On aivan selvää, että me tarvitsemme vihreitä investointeja. Me tarvitsemme näkymän siihen, miten kestävästi rakennamme maailmaa ilmastollisesti niin, että se on meidän lapsillemme ja lapsenlapsillemme hyvä paikka elää, ja samalla me tietenkin tarvitsemme Suomeen niitä vientieuroja, joita tältä alalta, puhtaasta teknologiasta, on saatavissa. Sen vuoksi Suomi korostaa ja pitää esillä sitä, kuinka tärkeä tämä vihreän kasvun ohjelma on, tämä Green Deal, ja yhdessä olemme Euroopan unionin kanssa sitä asiaa edistämässä. Tämä on Suomelle iso, merkittävä kysymys tietenkin niin kestävän tulevaisuuden näkökulmasta kuin myös taloudellisesti ja yritysten kannalta. Tämä on niitä keskeisiä asioita, joita meidän pitää myös katsoa, kun nyt teemme lisätalousarvioita ja haemme niitä elvytyskohteita [Puhemies koputtaa] ja niitä investointikohteita. Kyllä tämä on keskeisenä siellä joukossa.

Arvoisa puhemies! Näistä liian yltiökunnianhimoisista ilmastotavoitteista: meidän kyllä pitää vähän miettiä, mihinkä me rahoja laitamme.

Kysymykseni koskee vähän toista asiaa, tätä maskiasiaa. Noin kuukausi sitten tein kirjallisen kysymyksen — ministeri Aino-Kaisa Pekonen siihen vastasi — siitä, onko mahdollista, että suomalaisille annetaan suojamaskeja ilmaiseksi. Silloin kuukausi sitten ei näyttänyt, että se on mahdollista, mutta onko tilanne muuttumassa, jos kenties tautiasiat pahenevat?

Arvoisa puhemies! Kiinastahan tuli meille näitä maskeja, ja sehän oli varsinainen fiasko. Ne olivat vääränlaisia. Kuinka asia on edennyt, ja missä ne maskit nyt ovat? Saatiinko niistä rahat takaisin, jotta voidaan niillä samoilla rahoilla ostaa hyviä, oikeita suojavarusteita? Ja milloinka me saamme kotimaisen tuotannon vetämään? Milloinka saamme kotimaiset maskit käyttöön?

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kokonaisuus. Erityisesti nämä määrät, joista puhumme, jos puhumme tällaisista kirurgisista suu-nenäsuojaimista, niin jos niitä koko kansa käyttäisi, niin silloin puhumme erittäin isoista määristä. On aivan selvää, että meillä tällä hetkellä sellaisia määriä ei ole, ja sen vuoksi nyt sosiaali‑ ja terveysministeriö selvittää, olisivatko tällaiset kankaiset maskit sitten hyviä esimerkiksi juuri joukkoliikennevälineissä ja tällaisissa tietyissä julkisissa tiloissa ja voisivatko ne olla korvaavia. Jos meillä olisi näitä kirurgisia nenä-suusuojuksia niin paljon — siis kymmeniä miljoonia, satoja miljoonia kuukaudessa — kuin niitä kenties tarvittaisiin, jos niitä yleisesti alettaisiin käyttää, niin niistä varmasti olisi hyötyä, mutta toistaiseksi meillä ei tällaista määrää ole. Sen vuoksi hallitus on pitänyt erittäin tärkeänä sitä, että saamme kotimaisen tuotannon mahdollisimman nopeasti käyntiin, [Puhemies koputtaa] ja tätä työtä tehdään työ‑ ja elinkeinoministeriössä paraikaa, ja olemme myös kuulleet totta kai matkan varrella arvioita, milloin tämä tuotanto käynnistyy. [Puhemies koputtaa] Mutta valitettavasti minulla ei ole antaa nyt sitä päivämäärää, milloin näin on.

Arvostettu puhemies! Ulkoisen suojaamisen lisäksi on vähintäänkin yhtä tärkeätä suojata kansalaisia myös sisäisesti. Tämän päivän uutiset julistavat, kuinka korona voi aiheuttaa globaalin mielenterveyskriisin. Suomessahan jo ennen korona-aikaakin mielenterveysongelmien hoitamiseen kului se 11 miljardia euroa vuodessa, ja nuoretkin ihmiset joutuivat jonottamaan asianmukaiseen hoitoon pääsyä jopa vuodenkin ajan. Korona ja varsinkin jälkiseuraamukset eivät tätä tilannetta tule kyllä parantamaan. Millä tavalla hallitus aikoo varmistaa, etteivät mielenterveysongelmat räjähdä lopullisesti käsiimme eikä maahamme synny valtavaa totaalisesti syrjäytynyttä ihmisjoukkoa, joka on lopullisesti kaikenlaisen avun ulottumattomissa? Tämä on kaiken muun lisäksi myös huomattava turvallisuusriski. [Puhemies koputtaa]

Haluaisin kysyä myös: Olisiko nyt vihdoinkin aika saattaa ennaltaehkäisevä työ ajan tasalle? [Puhemies koputtaa] Jos näin aiotaan toimia, miten se ihan aikuisten oikeasti tapahtuu? [Puhemies: Nyt on vihdoinkin aika!]

Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä, edustaja Kilpi. Itse ajattelen niin, että kyllä eduskunnan sellainen hyvin yhteinen linja on ollut, että näihin mielenterveystyön asioihin on hyvin yhdessä sitouduttu. Ja olette aivan oikeassa siinä, että se on sellaista työtä, jossa itse asiassa kustannussäästöt näkyvät myös, koska se summa, jonka Suomi käyttää mielenterveyden korjaamiseen, on todella mittava suhteessa siihen, että ennaltaehkäistäisiin näitä ongelmia.

Korona aiheuttaa aivan varmasti oman laskunsa. Se näkyy jo nyt. Tältä osin se vanha pohja, jolle hallitus tulee rakentamaan tätä työtä, on se, että me puutuimme heti hallituskauden aluksi siihen, että mielenterveysasioihin satsataan nyt merkittävästi. Tehtiin mielenterveysstrategia, joka velvoittaa kaikkia toimijoita sitoutumaan niihin yhteisiin sääntöihin. Siinä on lähtökohtana, että vaikuttavat menetelmät otetaan perustasolla käyttöön joka puolella, [Puhemies koputtaa] tehdään yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja varmistetaan ikäkohtaisesti, että kaikki saavat nämä palvelut nopeasti ja heti tarpeen mukaan.

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Lindénille erittäin tärkeästä kysymyksestä.  —  Poliisihan toimii tässäkin poik- keuksellisessa tilanteessa normaalien toimintavaltuuksiensa rajoissa ja puuttuu tarvittaessa, totta kai, yleistä järjestystä ja turvallisuutta riskeeraaviin tilanteisiin ja toimintaan. Tällä hetkellä todella ovat kiellettyjä nämä yli kymmenen hengen yleiset kokoukset, kuten vaikkapa mielenosoitukset. Kiellettyjä ovat toisaalta myös yleisötilaisuudet eli esimerkiksi esittelyt ja näytökset, joissa on yli kymmenen henkeä paikalla. Nyt kuitenkin kesäkuun alussa tämä raja tulee nousemaan 50 henkeen.

Kuten edustaja hyvin viittaa, kyse on paljon myös siitä, miten jokainen yksilö tässä yhteiskunnassa toimii. Valitettavasti 7 300 poliisia ei riitä ohjeistamaan jokaista kansalaista kädestä pitäen. Ehkä sama liittyy osittain maskien käyttöön — jos yksilöt kokevat hyväksi sen, että maskeja kannattaa käyttää, niitä varmasti silloin kannattaa myös käyttää.

Lähtökohta kaikessa poliisin toiminnassa on se, että poliisi toimii ohjein, neuvoin ja kehotuksin, [Puhemies koputtaa] ja oikeusasiamies on toki myös pyytänyt arvioimaan poliisin toimintavaltuuksia tällaisissa tilanteissa, mikä on erittäin tervetullut tarkastelu. Siihen kannattaa mennä sen jälkeen, [Puhemies koputtaa] kun tästä akuutista kriisistä on päästy eroon.

Arvoisa puhemies! Edustaja on oikeassa siinä, että hallitus on käynyt keskustelua siitä, millä tavalla koronaviruksen torjunnassa ja estämisessä edetään, ja siltä osin hallitus on julistanut tämän hyperstrategian, eli millä tavalla tulevissa vaiheissa mennään, joka perustuu siihen, että asteittain puretaan näitä vaativia koko Suomea koskevia rajoituksia ja siirrytään asteittain tarkkarajaisempaan lähestymiseen. Siltä osin maailmassa on esimerkkejä siitä, että on valittu myös toisenlaisia strategioita.

Tällä hetkellä meillä on selvityksessä, niin kuin edustaja toteaa, sosiaali‑ ja terveysministeriössä laaja kirjallisuuskatsaus siitä, voiko tämän viruksen tartuttavuuden ehkäisemiseksi myöskin olla mahdollisuus ottaa suojaimia käyttöön ja minkälaisia, ja siitä ollaan varmasti jo pelkästään tuon VTT:n tämänpäiväisen arvion pohjalta montaa mieltä. VTT tänään sanoi, ainakin minulle annetuissa tiedoissa, [Puhemies koputtaa] että kankainen kasvomaski vaatii myöskin sitä, että sillä suojellaan erityisesti muita.

Arvoisa puhemies! Virkamiehet puhuvat ja kirjoittavat koronasta ja strategiasta virkavastuulla, ja viimeksi eilen valtioneuvoston asetuksen STM:n muistiossa todettiin, että covid-19-pandemian etenemistä hillitään ja leviäminen jatkuu, kunnes riittävä osa väestöstä on altistunut virukselle. Toisin sanoen STM kuvaa tässä paperissa laumasuojastrategiaa, mutta hallitus puhuu viruksen leviämisen ehkäisemisestä, ja nämä ovat kaksi eri asiaa. Kysyn siis: Miksi hallitus puhuu tästä asiasta eri sanoilla? Jos te olette tällaisen strategian valinneet, eikö ole reilua kertoa se myös kansalaisille?

Kysyisin myöskin: olisiko tässä kohtaa hyvä kuunnella myöskin muita asiantuntijoita? Viime viikollahan 46 tutkijaa antoi oman näkemyksensä siitä, pitäisikö tukahduttaa tätä tautia, millä tarkoitetaan sitä, että se leviää mahdollisimman vähään määrään ihmisiä. [Puhemies koputtaa]

Ja viimeisenä kysyn: kerrotteko tämän tarttuvuusluvun tavoitteen, mikä teillä on?

Arvoisa puhemies! Kello käy, mutta maatalouden kausityöntekijöitä ei näy — ainakaan alan toimijoiden mukaan.

Eduskunnassa on käsittelyssä tällä hetkellä ulkomaalaislain muutos. Muutoksella laajennettaisiin väliaikaista suojelua hakeneen työnteko-oikeutta. Työvoiman saatavuus ei kuitenkaan lisäänny tällä lakimuutoksella kuin muutamalla kymmenellä henkilöllä. Lakiesityksen karenssiajan väliaikainen poistaminen turvapaikkaprosessin alusta voisi ehkä jossain määrin olla perusteltua, mutta työnteko-oikeuden laajentaminen täytäntöönpanokelpoisten maastapoistumispäätösten jälkeiselle ajalle on ongelmallista. Työnteko-oikeuden laajentaminen, olkoonkin se vain väliaikainen ratkaisu, ei kannusta kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita noudattamaan paluuvelvoitettaan ja palaamaan kotimaahansa vapaaehtoisesti, vaikka se olisi mahdollista. [Puhemies koputtaa] Kysynkin: miksi hallitus puuhastelee ja tekee kausityövoiman osalta tällaisia esityksiä, [Puhemies koputtaa] kun pitäisi tehdä oikeita, aitoja, vaikuttavia esityksiä?

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut käymään läpi kaikki ne ryhmät, jotka ovat jo maassa, tilanteessa, jossa tauti jyllää ympäri maailmaa, ympäri Eurooppaa. Minkä takia toisimme tuhansia ihmisiä rajojen ulkopuolelta tänne tässä tilanteessa, jos täällä on ihmisiä, jotka voivat tehdä töitä? Eikö silloin kannata käydä läpi kaikki ne ryhmät, kuten ne monet nuoret, jotka jäivät ilman kesätöitä? Totta kai hallitus tulee käymään läpi kaikki keinot. Tämä on yksi keino tässä isossa paletissa. Itse ainakin saan paljon huolestuneita viestejä sieltä tiloilta, ja siellä todella tarvitaan työvoimaa. Miksi emme silloin selvittäisi mahdollisuudet siihen, koska tällä hetkellä, kun turvapaikanhakija jättää uusintahakemuksen, hän jää kolmeksi kuukaudeksi tai kuudeksi kuukaudeksi täysin pois työmarkkinoiden käytettävyydestä? Miksi ihmiset olisivat toimettomina, jos he voisivat auttaa tätä yhteiskuntaa tässä tilanteessa? Tämä on keskeinen kysymys, ja hieman ihmettelen sitä, että kokoomuksen suunnasta tulee viestiä, että ihmisten ei kannattaisi tehdä töitä silloin, kun se mahdollista.

Arvoisa puhemies! Nyt vain oikeasti pitäisi saada vastaus siihen, tavoitteleeko hallitus tartuntalukua, joka on yli 1 vai joka on alle 1, koska se alle 1 tarkoittaa, että se tauti hiipuu täällä meidän keskuudessamme, ja yli 1 tarkoittaa, että se leviää. Kun te ette siihen vastaa, niin siitä tulee epämääräinen olo, ja siksi on niin oleellista saada vastaus siihen, halutaanko, että tauti leviää vai että se painetaan alas. Kokoomus on esittänyt, että tautia aggressiivisesti rajataan ja tavoitteena on alle 1:n tartuntaluku, ja jos se jostain päätään nostaa, niin silloin se painetaan alas vaikka alueellisilla rajoituksilla. Ihmisten pitää saada se turvallisuudentunne. Nobelisti Holmström sanoi, että ”pelko koronaviruksen leviämisestä on rajoituksia merkittävämpi uhka talouden elpymiselle”. Siksi tästä kysytään, koska pitää olla selkeät suunnitelmat, selkeät tavoitteet, ihmisten pitää saada tietää. Siitä tulee turvallisuudentunne. Silloin uskaltaa lähteä liikkeelle, [Puhemies koputtaa] parturiin, kauppaan, vaikka sinne raveihin, ja töihin, kun me tiedämme, [Puhemies koputtaa] että asiat ovat hallinnassa.

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän kyllä sen tarpeen, että ihmiset haluavat yhden luvun, yhden selkeän asian, ja sitten kun sanottaisiin yksi luku, niin kaikki olisi ratkaistu. Me emme seuraa vain yhtä lukua, me seuraamme eri mittareita. Me seuraamme ilmaantuvuutta, tätä R-lukua, me seuraamme sitä, millä tavalla meillä ihmisiä on sairaalahoidossa ja tehohoidossa — ja itse asiassa tämä on niitä mittareita, joita todella kannattaa seurata, koska se, miten meillä sairaalassa olevien ihmisten määrä kehittyy, kertoo varmemmin siitä, millä tavalla tauti yhteiskunnassa leviää — me seuraamme kuolleisuutta, millä tavalla tämä kehittyy tautiin liittyen, ja me seuraamme tietenkin myös sitä, millä tavalla immuniteetti sitten tautia kohtaan kehittyy. Eli me seuraamme eri mittareita, useita mittareita, ja tarpeen mukaan sitten reagoimme siihen, jos tautitilanteita lähtee ilmenemään merkittävässä määrin ja sellaisella vauhdilla, että esimerkiksi rajoitustoimenpiteitä pitäisi ottaa uudelleen käyttöön. Ei ole olemassa vain yhtä lukua, jota katsotaan. [Puhemies koputtaa] Ei ole olemassa niin yksinkertaistettua totuutta, mitä ihmiset totta kai tässä tilanteessa kaipaavat. [Puhemies koputtaa] Maailma on monimutkainen, ja tämä tilanne on monimutkainen, ja meillä on myös paljon asioita, joita emme vielä tiedä.

Arvoisa herra puhemies! Palaan edustaja Sankelon esille nostamaan ulkomaalaislain muutokseen, jota käsittelimme täällä salissa eilenkin. Niitä työoikeudettomia turvapaikanhakijoita, joihin tämä lakimuutos vaikuttaa, on noin tuhat korkeintaan, ja suuri osa heistäkin poistuu tämän karenssin piiristä jo nykyisen lain puitteissa sadonkorjuuseen mennessä. Ministeri Ohisalo nimenomaan sadonkorjuulla perusteli tätä lakimuutosta eilen.

No, joka tapauksessa meillä on Suomessa ainakin 4 000 sellaista prosessissa olevaa turvapaikanhakijaa, joilla on oikeus mennä töihin, ja haluaisin tietää: minkälaisia panostuksia sisäministeri on tehnyt sen eteen, että nämä jo tällä hetkellä työntekoon oikeutetut turvapaikanhakijat saataisiin töihin? Hiukan TE-keskuksesta riippuen heidän työllisyysasteensa on tällä hetkellä jossain nollan ja kymmenen prosentin välillä, puhumattakaan sitten siitä paljon suuremmasta humanitaarisin perustein tulleesta joukosta, joilla on täällä jo oleskelulupa [Puhemies koputtaa] tai jopa kansalaisuus ja joiden keskuudessa työllisyys on äärimmäisen alhainen.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Halla-aho esitti kysymyksen, joka liittyy hyvin vahvasti kotoutumiseen ja siihen, millä edellytyksillä tänne maahanmuuttaneet ihmiset pystyvät työllistymään. Mitä tulee sitten tähän tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa on monia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi kolmansista maista tulleet tänne työluvalla työskentelemään, sanotaan esimerkiksi ravintola-alalle, jossa sitten koronan vuoksi työpaikka on mennyt alta, ja nyt heistä on mahdollista saada myös työvoimaa ja potentiaalia esimerkiksi maatalouteen ja puutarha-alalle, [Jussi Halla-aho: Miten on onnistunut?] niin tähän hallitus teki ratkaisun, lainsäädännön, jonka eduskunta hyväksyi, että tällaiset, jotka ovat saaneet työluvan tiettyyn työtehtävään, voivat siirtyä esimerkiksi sitten kausityöhön puutarha- ja maatalousalalle tekemään toista työtä. Heillä on varmasti motivaatio siirtyä toisiin tehtäviin, koska heidän oleskelulupansa on sidottu siihen työlupaan. [Puhemies koputtaa] Monin eri tavoin me autamme, että maahanmuuttajataustaiset pärjäävät. He ovat osa yhteiskuntaa, ja me tarvitsemme heitä täällä.

Arvoisa puhemies! Maskien tarpeen ennakoinnissa epäonnistuttiin pahasti, ja sen seurauksena niiden hankinta on osin ollut jopa hallitsematonta. Seuraavaksi katse on käännettävä rokotteisiin ja niiden saatavuuden varmistamiseen. Siinä ei ole varaa toistaa suojavarustehankinnoissa tehtyjä virheitä.

Toimivan ja turvallisen rokotteen löytyminen on yksi kriittisimmistä koronakriisin ratkaisukeinoista. Vielä tällaista rokotetta ei ole. Siksi nyt on panostettava rokote- ja lääketutkimukseen ja varmistettava useampaa tietä pitkin rokotteiden saatavuus kansalle. Kun rokote valmistuu, siitä synty globaali kilpailu ja saatavuusvaikeuksia, kuten suojavarusteissa on nyt nähty. Monesti rokotetta on ollut saatavissa paremmin niihin maihin, jotka ovat lähteneet kehittämistyöhön mukaan, ja siihen tulee tähdätä riittävällä kehitystyön resursoinnilla. Sopimuksilla ja EU:n yhteishankinnoilla voidaan varmistaa rokotteen saatavuutta, ja samoin oman rokotetuotannon uudelleenkäynnistäminen tulee ottaa arvioitavaksi, jotta saatavuus saadaan turvattua. Teitä on monia. [Puhemies koputtaa] Tilanteen ennakointi on ollut yksi heikko lenkki tässä koronakriisin hoidossa, ja siksi rokotteista on puhuttava nyt.

Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta: Mihin toimiin olette tarttuneet ennakoivasti? [Puhemies koputtaa] Saatteko varmistettua rokotteen riittävän saatavuuden Suomessa heti sen valmistuttua?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Ikoselle erittäin tärkeästä kysymyksestä. Turvallisen rokotteen saaminen keinoksi koronaviruksen vastaiseen taisteluun on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Hallitus tukee monin eri keinoin tällä hetkellä koronavirusrokotteen kehittämistä ja myöskin koronaan liittyvää tutkimustyötä sekä kansallisella että myöskin kansainvälisellä tasolla.

Kuten edustaja tässä hyvin totesi, tällä hetkellä on useita, jopa satoja eri tutkimushankkeita rokotteiden osalta käynnissä. Yhtään rokotetta ei olla saatu vielä siihen viimeiseen tutkimusvaiheeseen, ja tämä vie oman aikansa. Sen takia on erittäin tärkeää, että me olemme Suomena mukana niin niissä kansainvälisissä hankkeissa kuin kansallisissa hankkeissa. Tässä vaiheessa on hyvin vaikea vielä arvioida aikataulua, milloin rokotteita mahdollisesti olisi saatavilla, mutta me teemme kaikkemme, että olemme mukana silloin rokotetta hankkimassa Suomeen, kun se on mahdollista, [Puhemies koputtaa] jotta me voimme turvallisesti rokottaa väestön.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Vielä korona-aiheeseen edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Tämä on ollut hyvä kyselytunti. Tosin me emme vieläkään tiedä sitä, tahtooko hallituksen teema estää tämän taudin leviäminen sanoa sitä, että hidastetaan taudin leviämistä vai että taudin leviäminen tukahdutetaan. Me emme vieläkään tiedä sitä, suosittaako hallitus maskeja vai ei. Me emme vieläkään tiedä sitä... Tai itse asiassa tämän me tiedämme: hallitus kannattaa yhteisvastuun lisäämistä, mutta hallitus ei tunne omia esityksiään. Väititte näin, että tuki ei mene pankeille. EIP:n eli investointipankin viidestä ohjelmasta kaksi on suunnattu liikepankeille. Sitten vielä kun mennään tähän komission jättimäiseen elvytysvälineeseen, [Antti Kurvinen: Väärin sammutettu!] niin tässähän tapahtuu siten, että komissio laskee liikkeelle lainoja, jotka jäsenmaat takaavat. Jollekin tämä tulee olemaan valtavan hyvä bisnes. Velalla on aina ottaja ja antaja, ja Suomi on tässä takaajana. Minkä ihmeen takia Suomi lähtee takaamaan näin valtavia tukivälineitä?

Arvoisa puhemies! Kuten totesin aikaisemminkin vaikkapa tästä Euroopan investointipankin takuurahastosta: Vuodesta 94 alkaen suomalaiset yritykset ovat pystyneet hakemaan sieltä rahoitusta. Me olemme kaiken kaikkiaan lähes 17 miljardia onnistuneet tähän maahan saamaan sieltä rahoitusta, viime vuosien aikana vuosittain lähemmäs pari miljardia on tullut, ja me olemme katsoneet, että tässä tilanteessa, kun Eurooppaa ravisuttaa tällainen korona-aalto, joka ei ole yhdenkään maan oman talouspolitiikan seurauksena tapahtuva asia, niin euromaat kuin kaikki EU-jäsenmaat ovat olleet sitoutuneita niin tähän investointipankin järjestelyyn kuin siihen työttömyysrahastojärjestelyyn, ja me annamme takuita. Me emme ole laittaneet siihen riihikuivaa rahaa, niin kuin on tehty vaikkapa joku vaalikausi sitten, ja me pidämme huolen siitä, että jokainen maa hoitaa itse omaa talouspolitiikkaansa, koska euroalueen vakaus on myös meille aivan keskeistä.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten korkea elintaso perustuu luonnonvaroihin eli metsään ja peltoon, ja tämä on luonut meille valtavan tuottoisan metsäteollisuuden tähän maahan. Se on luonut metalliteollisuutta, kemianteollisuutta, energiantuotantoa, kaikkea tätä. Ja maanviljelijöiden ansiosta meillä on vuosisataisen työn jälkeen loistavan puhtaat pellot, jotka takaavat meille erittäin puhtaat elintarvikkeet.

Nyt kun koronakriisiä elämme, meidän pitää luoda kasvumme biotaloudesta, niin kuin kaikki tiedämme. Ministeri Krista Mikkonen nimitti tässä hiljattain eli kuukausi sitten työryhmän, jonka tarkoituksena on suunnitella keinoja, joilla pääsisimme tästä vaikeasta taloustilanteesta ulos mahdollisimman nopeasti. Ja kaikki toiminta, mikä perustuu kotimaisiin, omiin raaka-aineisiin, on aivan varmasti parasta. Tässä työryhmän nimittämisessä on vain pieni ongelma. Sieltä jäivät nämä aidot toimijat, jotka biotalouden kanssa tekevät työtä, metsänomistajat, maanviljelijät, metsäteollisuus ja Metsähallitus, kaikki se ydinryhmä jäi pois. Miksi näin? Aiotteko, arvoisa ministeri, [Puhemies koputtaa] oikaista tätä tehtyä päätöstä ja ottaa nämä aidot toimijat mukaan?