Suullinen kysymys avoimuudesta EU:n   elpymisrahastoa  koskevassa  päätöksenteossa (Ritva Elomaa ps) | Suullinen kysymys perustuslakivaliokunnan kantojen  noudattamisesta kriisimekanismeihin osallistumisessa (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys laillisuusperiaatteen toteutumisesta poikkeusoloissa (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen kohtuullistamisesta (Heikki Vestman kok) | Suullinen kysymys yhdenvertaisuuden edistämisestä (Tarja Filatov sd) | Suullinen kysymys rakenteelliseen rasismiin puuttumisesta (Bella Forsgrén vihr) | Suullinen kysymys verovarojen käyttämisestä ihmisvihamielisen aineiston julkaisemiseen (Matti Semi vas) | Suullinen kysymys toimenpiteistä  Saaristomeren  tilan  parantamiseksi (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kyselytunti

Tack för en bra fråga. Vi måste göra mycket mer för ett rent Östersjön och ett rent Skärgårdshav.

Aivan kuten kysyjä totesi, niin meidän täytyy yhdessä tehdä enemmän toimia sekä Itämeren mutta erityisesti Saaristomeren puhtauden eteen.

HELCOMin mukaan Suomessa on yksi tämmöinen niin kutsuttu hotspot, joka erityisesti aiheuttaa ravinteita Itämereen, ja se on valitettavasti Saaristomeren alueen hajakuormitus. Siellä on paljon tehty yhdessä paikallisten maanviljelijöiden kanssa työtä sen eteen, että ravinnekuormitusta saataisiin vähenemään, ja myös muuta työtä on tehty, hyvänä esimerkkinä se, että ympäristömyrkyt on saatu vähentymään ja esimerkiksi Itämeren kalaa on turvallista syödä ja merikotka on palannut alueelle. Mutta ravinnepäästöjen vähentämiseksi meidän täytyy tehdä vielä enemmän. Tämä hallitus on satsannut merkittävästi sekä vesiensuojeluohjelmaan että ravinteiden kierrätysohjelmaan, joista molemmista tehdään toimia yhdessä alueen viljelijöiden kanssa sen varmistamiseksi, että ravinnekuormaa saadaan vähennettyä. Esimerkiksi tänä kesänä on alkamassa hyvin laajat kipsinlevityshankkeet tuolla alueella, ja hyvässä yhteistyössä viljelijöiden kanssa siten saamme nimenomaan fosforikuormitusta vähennettyä. Mutta on selvää, että meidän täytyy [Puhemies koputtaa] pystyä parempaan.

Arvoisa rouva puhemies! On käynyt ilmi, että hallitus on yrittänyt salata 750 miljardin euron eurotukipaketin asiapaperit eduskunnalta ja näin ollen koko kansalta. Paketilla komissio on laittamassa Suomen velkavankeuteen yhteisvastuullisella lahjarahalla, ja te haluatte salata siitä käytävän keskustelun. Viikko sitten hallitus selitti, että on käytävä riittävästi julkista keskustelua tukipaketeista. Heti perään te vaaditte eduskunnalta vaiteliaisuutta. Kumpi oli siis sanottu tosissaan?

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää toimintaanne hyvin kyseenalaisena. Vastatkaa, hallitus, selkeästi nyt: miksi te halusitte salata veronmaksajien miljardeja koskevat paperit?

Arvoisa rouva puhemies! Erinomaista, että edustaja Elomaa esittää tämän kysymyksen, koska tämä asia on syytä käydä tässä rauhallisesti läpi asian vaatimalla vakavuudella.

Valtioneuvosto ei ole tarkoituksellisesti salannut mitään eikä ole estänyt eduskuntaa toteuttamasta tiedonsaantioikeuttaan, vaan kysymys on aivan normaalista menettelystä, jolla suojataan Suomen neuvottelutavoitteita meneillään olevassa isossa eurooppalaisessa rahoituskehyskokonaisuudessa. Tämä on ollut tapana kaikissa aiemmissakin rahoituskehysmenettelyissä. Muistan sen itse oltuani 8 vuotta kansanedustaja suuressa valiokunnassa. Myös edellinen hallitus pyysi eduskunnalta vaiteliaisuutta rahoituskehysneuvotteluitten yhteydessä. Edellisen kerran muistan näin tapahtuneen vuonna 2018, ja tämä asiakirja on edelleen kokonaisuudessaan vaiteliaisuuden piirissä eduskunnan käsittelyssä.

Mutta tämän asian käsittelyssä tapahtui ilmeisesti pieni kömmähdys, mikä liittyy tähän koronakriisiin. Koska suuressa valiokunnassa kuultiin asiantuntijoita sosiaalisen median Teams-menettelyn ylitse, niin tuolloin tuota vaitiolovelvollisuuden piirissä ollutta hallituksen E-kirjettä ei voitu asiantuntijoille jakaa, mutta tämä on eduskunnan asia ja eduskunta varmaan itse sitä vastaa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa rouva puhemies! Todella raskas kömmähdys. Onko, hallitus, vaikea myöntää häämöttävä miljardien rahalahjoitus, vai onko piilottelun aiheena tämän velkavankeuspaketin tuoma kyyti kohti yhteisen velan ja tulonsiirtojen liittovaltiota? Otatte selkeästi mallia ulkoministeri Haavistosta, joka salaili terroristinaisten tuomisen Suomeen. Ette pääse kiertämään yritystänne salata asiakirjoja, eikä tämä ole mikään perussuomalaisten keksimä syytös, vaan perustuslakivaliokunta, asiantuntijat ja lehdistö ovat arvostelleet kovaan sävyyn tätä salailua.

Kertokaa nyt vielä kerran, miten tästä muka voidaan keskustella, kun te olette harhaanjohtavasti toimineet. Jos oleelliset asiat on pimitetty, miksi ne on pimitetty? Eikö tähän saadaan nyt sitten suoraa vastausta, vai oliko se kömmähdys?

arvoisa rouva puhemies! Jotta asia tulee selväksi, niin pyrin tässä tätä kokonaisuutta vielä avaamaan.

Kyse on aivan tavanomaisesta menettelystä, kun puhutaan monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluista, ja tämän osana tietenkin käymme myös tätä elpymisrahastokokonaisuutta läpi. Meillä on neuvottelut edessä, ja niitä käymme. Näitä yksityiskohtaisia neuvottelupositioita emme voi tietenkään julkisesti avata.

Eduskunnalle on toki toimitettu kaikki se aineisto. Se on vaiteliaisuuden piirissä ollut, mutta eduskunta on sen saanut ja suuri valiokunta on tätä kokonaisuutta käsitellyt. Ja suuri valiokunta on itse, siis eduskunta on itse tehnyt ratkaisun siitä, että se ei ole asiantuntijoille luovuttanut joiltakin osin näitä asiakirjoja. Tämä asia ei ole valtioneuvostosta lähtöisin. Valtioneuvosto ei ole pyytänyt suurelta valiokunnalta tai eduskunnalta miltään osin, että asiantuntijoille ei näitä asiakirjoja luovutettaisi, vaan tämä on ollut suuren valiokunnan ja eduskunnan tekemä päätös, ja on hyvä, että tämä tulee nyt tässä avattua, koska tästä on myös liikkunut erilaisia tietoja julkisuudessa, jotka eivät ole olleet kaikilta osin paikkansapitäviä.

Rouva puhemies! Suomelle on suunnitteilla EU:ssa ikuinen velkavankeus. Komission ajaman esityksen toteutuessa Suomi luovuttaisi lisää valtaa EU:lle. EU:sta on tulossa tulonsiirtounioni. Vaikka istuva hallitus on niin selkärangaton, että se tämän näköjään sallii, tulee asia tutkia hyvin tarkkaan Suomen perustuslain kannalta.

Kysymykseni teille kuuluu: kun Suomessa arvonlisävero on 24 prosenttia ja Italiassa arvonlisävero on 22 prosenttia — ruuan alvi on muuten Suomessa 14 prosenttia ja Italiassa se on vain 4 prosenttia [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] — miksi suomalaiset veronmaksajat pistetään maksamaan Italian alhaisemmat verot?

Arvoisa puhemies! Tätä samaa kokonaisuutta käsiteltiin eduskunnan kyselytunnilla viime viikolla, ja silloin jo tähän kokonaisuuteen vastasin. Tämän elpymisrahaston osalta ei ole kyse minkään yksittäisen Euroopan unionin jäsenmaan pelastamisesta. Se ei kokoluokaltaankaan ole sen kaltainen, että sillä tällaista välinearvoa olisi. Kyse on ennen muuta siitä, että nyt haetaan koronakriisin jälkeisessä ajassa niitä yhteisiä Euroopan elpymisen eväitä, joista myös Suomi vahvasti hyötyy. Jos me jäisimme tällaiseen kriisin jälkeiseen erittäin vaikeaan suhdannetilanteeseen ja matalan kasvun aikaan, kituuttamisen aikaan, niin siitä ei hyötyisi Eurooppa, siitä ei hyötyisi Suomi. Se olisi meille erittäin katastrofaalinen tilanne, ja sen vuoksi me olemme niin täällä kotimaassa hakeneet lisätalousarvioiden kautta — eilen eduskunta käsitteli tätä uusinta lisätalousarviota — kuin myös yhteisillä eurooppalaisilla välineillä, kuten tällä elpymisrahastolla, niitä avaimia, joilla koko Euroopan talous lähtee kasvuun, työllisyys lähtee kasvuun, ja yhdessä selviämme vahvempana tästä kriisistä ulos. [Ville Tavio: Onpa hallitus avokätinen!]

Arvoisa rouva puhemies! Vasemmistopuolueet ja etenkin vihreät ovat perinteisesti korostaneet valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ja tätä lähestymistapaa perussuomalaiset lämpimästi kannattavat. Nyt kun meillä on Suomen historian punavihrein hallitus, ei olisi kohtuutonta odottaa myös historiallisen avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa ja valmistelua. Kuitenkin jos tarkastellaan näiden yhteisvastuumekanismien valmistelua tai vaikkapa koronatoimien koordinointia tai Isis-naisten maahantuontia, hallituksen toimintaa näyttää pikemminkin leimaavan salailu ja väistely. Toisaalta valiokunnista vuotaa jatkuvasti julkisuuteen salassa pidettävää tietoa. Kysynkin aivan vilpittömästi ja yleisellä tasolla: ovatko hallitus ja hallituspuolueet itse sitä mieltä, että hallituksen toimintakulttuuri on ollut avoimuuden suhteen esimerkillistä?

Arvoisa puhemies! Hallitus näkee hyvin vahvasti, että meidän on hyvä noudattaa avoimuutta mahdollisimman laajasti, ja muun muassa sen vuoksi näissä viimeisimmissä koronatoimia koskevissa periaatepäätöksissä on nimenomaisesti korostettu sitä, että halutaan avoimesti antaa tietoa niissä asioissa, jotka ihmisiä hyvin syvästi koskettavat. Tietenkään salassa pidettäviä asioita ei voida antaa, mutta muuten kaiken tiedon pitäisi olla annettavissa ja pitäisi olla mahdollisimman avointa. Kuten kuvasin, tämän kyseisen elpymisrahaston ja monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelun osalta tässä on ollut kyse eduskunnan päätöksestä siitä, että joillekin asiantuntijoille — minä en tunne sitä suuren valiokunnan prosessia, mutta ilmeisesti liittyen etäyhteyksiin — ei olla sitten kaikilta osin luovutettu niitä asiakirjoja. Tämä on eduskunnan asia, se ei ole lähtöisin valtioneuvostosta.

Mitä tulee sitten vaikka al-Holin tilanteeseen, niin muistan kyllä tässäkin salissa keskusteluja, joissa ollaan jopa vaadittu, että käsiteltäisiin yksilötasolla asioita. Näin me emme tietenkään voi toimia. [Puhemies koputtaa] Me keskustelemme poliittisella ja yleisellä tasolla, mutta esimerkiksi henkilötietoihin emme voi tässä salissa [Puhemies koputtaa] mennä.

Arvoisa rouva puhemies! On tietysti aivan totta, niin kuin ministeri Tuppurainen totesi, että silloin kun on kyse esimerkiksi Suomen neuvotteluposition turvaamisesta, niin tyypillisesti tietyt osat kannoista on laitettu vaiteliaisuuspyynnön piiriin. Se ei kuitenkaan ole aivan tavallista, että hallituksen kanta johonkin tiettyyn kysymykseen salataan kokonaisuudessaan. Yleensä se on koskenut vain niitä osia, jotka nimenomaisesti turvaavat sitä neuvottelupositiota.

Ja kun Suomen järjestelmä on sen kaltainen, että hallitus ei voi eurooppalaisissa pöydissä sivuuttaa eduskunnan kantaa ja se eduskunnan kanta haetaan suurelta valiokunnalta, ja sitten taas suurelle valiokunnalle antaa lausunnon perustuslakivaliokunta, joka määrittää sitten taas oikeudelliset reunaehdot — niin, kun Suomi aivan oikein tuolla eurooppalaisilla areenoilla alleviivaa oikeusvaltioperiaatetta, niin eikö olisi äärimmäisen tärkeää, että pidämme myöskin omasta oikeusvaltioperiaatteestamme huolen ja turvaamme sen, että perustuslakivaliokunta voi tehdä sen valtiosääntöisen tehtävänsä, joka sillä on, ja sitä kautta myöskin arvioida sitten nämä oikeudelliset [Puhemies koputtaa] kysymykset ja siihen tarvitaan tietysti sitä, että meidän asiantuntijoillamme on mahdollisuudet tutustua näihin asiakirjoihin.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tiedonsaantioikeus tässä EU:n elvytyskokonaisuudessa on turvattu täysimääräisesti. Kaikki olemassa oleva tieto on toimitettu eduskuntaan sen valiokunnille, ja tätä vielä seuraa: tulee lukuisia E-kirjeitä, U-kirjeitä, hallituksen esityksiä — ja keskustelu tältä osin jatkuu.

Mutta, puhemies, me olemme nyt tämän kansalaiskeskustelun halunneet avata ja poikkeuksellisella tavalla tuoda tätä keskustelua avoimesti myös laajemmin suuren yleisön tietoon tekemällä asiasta tiedotteen, koska on aivan totta, että tämä EU:n elpymisrahasto on merkittävä esitys, ja hallitus tiedotteella avasi julkisuuteen muutamia aivan keskeisiä neuvottelukohtiaan, jotta tästä voidaan tätä keskustelua käydä.

Ja kun tästä nyt valiokunnissa nousi keskustelu, tästä vaiteliaisuudesta, me avasimme myös vielä lisää kohtia avoimeksi julkiseen keskusteluun. Mutta, arvoisat edustajat, on ollut aina tapana pyytää koko asiakirja vaiteliaisuuden piiriin, kun on ollut esimerkiksi rahoituskehysneuvottelusta kysymys. Nyt ei olla menetelty millään tavalla [Puhemies koputtaa] poikkeuksellisesti, vaan aivan kuten aina on ollut tapana.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on toiminut kyseenalaisesti siinä, että se leimasi koko asiakirjan vaiteliaisuuden piiriin, eli ei pelkästään rahoituskehysneuvotteluita, joissa on ihan oikein suojella näitä Suomen neuvottelupositioita, vaan myöskin tämän elpymisrahaston, joka on historiallisen suuri ja johon liittyy monia ongelmia — niin perussopimuksiin liittyviä ongelmia kuin Suomen perustuslakivaliokunnan esille tuomia ongelmia — ja joka on muuttamassa unionin suuntaa ihan toisenlaiseksi, velka- ja tulonsiirtounioniksi, sellaiseksi, jolle suomalaiset eivät ole antaneet mandaattia. Tämän asiakirjan hallitus halusi kokonaisuudessaan laittaa vaiteliaisuuden piiriin. Tässä on tapahtunut se virhe, ja toivonkin, että hallitus myöntää tämän virheensä ja toteaa, että näin ei voi jatkossa menetellä.

Mutta näissä kriisirahoituksissa on tapahtunut myöskin muita kyseenalaisia asioita. Hallitus on esimerkiksi sivuuttanut perustuslakivaliokunnan kannan siitä, että näissä Euroopan vakausmekanismin kriisilainoissa olisi pitänyt vaatia talouspoliittista ehdollisuutta. Miksi näin ei olla menetelty, ja minkä tähden me emme eduskunnassa ole saaneet [Puhemies koputtaa] vieläkään vastausta siihen kysymykseen, [Puhemies: Aika!] onko Suomi ollut ensimmäisten joukossa liittymässä näihin takauslainoihin? Perustuslakivaliokunta edellytti, että ei olisi.

Arvoisa puhemies! Vielä kerran tämä kokonaisuus: Siis kyseessä on nyt neuvottelutavoitteita sisältävä asiakirja, monivuotinen rahoituskehys, jonka kautta jaetaan myös tämä EU:n elpymisrahaston rahoitus. On aivan tavanmukaista, että kun asiakirjaan sisältyy neuvottelutavoitteita ja kenties kantoja, joissa on myöskin toisten maitten tavoitteita, niin tähän pyydetään eduskunnalta vaiteliaisuutta. Näin on menetelty muun muassa viime vaalikaudella vuonna 2018, nyt meneillään oleviin rahoituskehysneuvotteluihin liittyen. Koko asiakirja on pyydetty vaiteliaisuuden piiriin edellisen hallituksen toimesta, ja se on siellä edelleen, ja näin, edustaja Essayah, on menetelty myös tämän asiakirjan osalta. [Sari Essayahin välihuuto] Mutta kun tästä asiasta nousi eduskunnassa keskustelu osittain eduskunnan omien menettelytapojen johdosta, niin valtioneuvosto avasi osia tästä asiakirjasta pois vaiteliaisuuden piiristä, eli olemme myös kuulleet sitä pyyntöä, mikä eduskunnasta tuli, ja sen lisäksi jo oma-aloitteisesti annoimme tiedotteen, jolla avasimme laajempaan kansalaiskeskusteluun näitä elpymisrahastoon [Puhemies koputtaa] liittyviä, kiistämättä tärkeitä asioita.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Essayah, lisäkysymys.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin minulle jäi epäselväksi se, onko hallitus noudattanut perustuslakivaliokunnan selkeää linjausta siitä, että Euroopan vakausmekanismista annettavien terveysperusteisten kriisilainojen kohdalla edellytettiin ihan selkeästi, että niissä on mukana talouspoliittinen ehdollisuus. Käsittääkseni Suomi on hyväksynyt tämän paketin, jossa ei ole mukana talouspoliittista ehdollisuutta.

Emme vieläkään ole saaneet vastausta siihen kysymykseen, että kun on tämä hyvin korkeariskisiä lainoja sisältävä takausrahasto ja perustuslakivaliokunta edellytti, että Suomi ei ensimmäisten joukossa ole sinne ilmoittautumassa, niin onko Suomi ilmoittautunut sinne ensimmäisten joukossa. Tähän emme ole saaneet eduskunnassa vastausta, vaikka useita kertoja olen sitä kysynyt täällä edelliseltä valtiovarainministeriltä. Kysyn nyt tätä koko hallitukselta: miksi hallitus salailee sitä, millä tavalla näihin kriisimekanismeihin Suomen hallitus on menossa mukaan, ja miksi ei anna eduskunnalle selkeitä tietoja?

Arvoisa puhemies! Tässä on vakavista asioista kysymys, ja ei ole syytä luoda sellaista mielikuvaa, että asiassa olisi jotain epäselvää tai että asioita haluttaisiin peitellä. Sinänsä tämä varsinainen Euroopan pysyvää vakausmekanismia koskeva asia kuuluu valtiovarainministerille, mutta tiedän asiasta sen verran, että kyllä, perustuslakivaliokunnan kannat on huomioitu huolellisesti päätöksenteossa.

Euroryhmässä, joka asiaa käsitteli, päädyttiin siihen, että totta kai noudatetaan pysyvästä vakausmekanismista tehtyä perussopimusta, mutta se ehdollisuus on nyt johtuen tästä koronakriisistä erilainen kuin eurokriisistä johtuen, ja kaikki varmaan tunnistamme sen, että tässä ei ole kysymyksessä nyt finanssikriisi, eurokriisi, vaan luonnonkatastrofiin verrattavissa oleva katastrofitilanne ja siinä yhteydessä tarvittava kriisiväline, jota käytetään. Mutta ehdollisuutta myös tähän EVM:n ennakolliseen lainoitukseen on olemassa, ja noudatamme hyvin huolellisesti eduskunnan kantoja kaikessa päätöksenteossa. [Sari Essayahin välihuuto]

Arvoisa rouva puhemies! Pohjoisen rajan sulkeminen osoittautui ainakin osittain perustuslain vastaiseksi. Samoin valmistuslain ylläpitäminen tilanteessa, jossa uusia tartuntoja on vain kymmeniä päivässä, on perustuslain kannalta ongelmallista. Valmistuslakia ei voida pitää voimassa vain varmuuden vuoksi. Ongelmana on, miten se todetaan päättyneeksi, kun valmistuslaissa ei ole mitään pykälää, miten se päätetään. Tilanteen epävarmuutta ovat lisänneet epäonnistuneet maskikaupat ja nyt viimeksi EU:n kriisipaketin valmistelu. Lisäksi tarkastusvaliokunta on moittinut huonosta lainvalmistelusta. Arvoisa hallitus: miten varmistatte laillisuusperiaatteen toteutumisen kriisien aikana, ja miten meinaatte todeta, että poikkeusolot ovat päättyneet?

Arvoisa puhemies! Todella kyse on valmiuslaista, ei valmistuslaista. Valmiuslain osalta me tulemme arvioimaan tätä kokonaisuutta ensi viikon maanantaina, kuten olemme julkisuuteen avoimesti kertoneet. Tulemme käymään hyvin huolellisesti läpi epidemiatilannetta ja sitä tilannetta, onko enää edellytyksiä valmiuslain pykälien voimassaololle, ja heti kun tämä välttämättömyyden vaade poistuu, hallitus tulee antamaan asetukset valmiuslain pykälien kumoamisesta, siis mikäli olisi niin, että edes siihen asti, kun näiden pykälien on ajateltu olevan voimassa, niitä ei voitaisi pitää voimassa. Näiltä osin hallitus toimii, ja me saamme asiantuntijoilta arvion siitä. Tiedän, että tätä arviota paraikaa laaditaan hallitukselle, arviota siitä, onko enää edellytyksiä valmiuslain pykälien voimassaololle, ja jos ei ole, niin hallitus toimii sen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää huomioida, että valmiuslakiahan ei pidetä yllä enemmän kuin on välttämätöntä.

Mitä tulee pohjoiseen rajaan, niin se rajakysymys ei ole koskaan ollut sellainen asia, jota on säädelty valmiuslaista lähtien, vaan se on liittynyt muunlaiseen lainsäädäntöön, joka menee sisäministeriön tontille.

Tällä hetkellähän hallituksessa valmistellaan näitä normaalilakeja, jotta, jos syksyllä tulisi toinen aalto, päästäisiin tekemään niitä päätöksiä, mitä silloin saatetaan tarvita, normaalilainsäädännön puitteissa. Ensi maanantaina katsotaan, mikä tilanne on. Tällä hetkellä valmiuslain nojalla on voimassa ainoastaan joitakin kohtia, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon osia, tehohoidon kapasiteettia ja henkilöstön lomaoikeuksia esimerkiksi. Elikkä tähän tullaan palaamaan, ja hallitus valmistautuu siihen tilanteeseen, että valmiuslakia ei enää tarvittaisi.

Arvoisa puhemies! Kysymyksemme aihe on päätöksenteon avoimuus.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Suomen ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta, kun irakilaismies, joka ei Maahanmuuttoviraston mukaan ollut oikeutettu kansainväliseen suojeluun, oli palannut Irakiin ja saanut surmansa. Jo tuolloin ihmettelimme, miten aidoksi todentamaton kuolintodistus, jollaisia saa helposti ostaa netistä, voi toimia EIT:n todisteena, vaikka Maahanmuuttovirastokin esitti asiasta epäilyksensä. Kävi sitten ilmi, että mies ei ollutkaan kuollut. Asia on krp:n tutkittavana, ja näyttää siltä, että kyseessä on törkeä huijaus, johon on osallistunut useita ihmisiä. Poliittinen sirkus, jota pääasiassa käytiin vihreiden johdolla, oli turhanpäiväistä.

Asia vietiin EIT:hen kansalaisjärjestön avulla. Tällaisia pyörii etenkin maahanmuuttobisneksessä paljon. Etenkin vihervasemmistolainen hallitus tuntuu luottavan myös päätöksenteossaan paljon näihin järjestöihin ja niiden esittämiin totuuksiin. [Puhemies koputtaa] Kysykin: näettekö tässä mitään riskiä päätöksenteon kannalta?

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. Kyseinen mainittu tapaus on poliisilla tutkinnassa. Sen takia emme tietenkään voi kommentoida tällaista asiaa.

Ylipäätään on tietysti tärkeää, että suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa uudistetaan siihen suuntaan, että oikeusturva toteutuu turvapaikkaprosessissa ja prosessit ovat laadukkaita ja nopeita, ja siinä kokonaisuudessa on käynyt ilmi, että Maahanmuuttoviraston prosesseissa on ollut aiemmin ongelmia, [Riikka Purran välihuuto] joita Maahanmuuttovirasto on lähtenyt korjaamaan. Siinä mielessä ajattelen, että se on hallitusohjelman linjan mukaista ja oikeusministeriöllä on myös valmisteilla lakiesityksiä tänne eduskuntaan tuotavaksi, jotka parantavat tätä turvapaikkaprosessin laatua. [Jussi Halla-aho: Vastatkaa kysymykseen!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen viestinnälliset arvot luotettavuus, avoimuus, selkeys, rohkeus ja vuorovaikutteisuus ovat olleet valitettavasti jo pitkään pelkkää sanahelinää. Hallituksen salailukulttuuri on leimannut tekemistä jo pidemmän aikaa. Sen tähden toivon, että otatte tämän vääränlaisen kulttuurin kitkemisen vakavasti.

Mitä EU:n elpymisrahastoon tulee, on selvää, että kokoomus suhtautuu hallituksen esitykseen rakentavan kriittisesti. Ja selvää on, että haluamme vastineeksi enemmän markkinakuria ja ehdollisuutta kuin hallitus.

Kysymykseni menee kuitenkin kriteeristöön, jolla rahoja jaetaan. Muun muassa Puola on suhteellisesti kärsinyt paljon vähemmän koronasta kuin Suomi. Silti se on nettosaajissa heti neljäntenä. Myös Irlanti pomppaa silmille kriteereistä. Millä varmistatte, että kriteeristö, jolla rahoja nyt jaettaisiin, osuisi paremmin nimenomaan koronasta kärsiviin maihin?

Arvoisa puhemies! Haluan tähän alkuun vielä todeta, että avoimuus on erittäin tärkeää koko meidän yhteisessä päätöksenteossamme ja erityisesti tälle valtioneuvostolle. Ja vielä kertaalleen: eduskunnan tiedonsaantioikeutta on kunnioitettu täysimääräisesti. Te olette saaneet tämän asiakirjan, te tulette vielä saamaan ja me pystymme käymään myös kansalaiskeskustelua, koska hallitus on asiasta erikseen tiedottanut.

Mutta liittyen tähän kriteeristöön. Niin kyllä, se on meille myös eräs seikka, mihin me haluamme parannuksen komission tekemään esitykseen. Me emme tietystikään hyväksy komission esityksiä sellaisenaan, vaan me esitämme niihin omia näkemyksiämme, reunaehtojakin, jos näin halutaan sanoa, joilla tämä kokonaisuus muuttuu myös Suomen kannalta paremmaksi. Yksi niistä liittyy siihen, millä tavalla tukea tästä monivuotisesta rahoituskehyksestä nimenomaan koronakriisikohteisiin jaetaan. Ei voi pitää perusteltuna sitä, että komissio katsoo tilannetta viisi vuotta sitten — työllisyyttä ja bruttokansantuotetta — jos halutaan kohdistaa varoja erityisesti tästä kriisistä kärsineille alueille. Tähän me haemme muutosta.

Arvoisa puhemies! On pakko kommentoida tätä mielestäni epäasiallista puheenvuoron alkuosaa, jossa viitattiin siihen, että hallitus olisi jotenkin toiminut salaillen tai ei olisi jakanut tietoa tai olisi jotenkin muuten toiminut epäasiallisesti. Haluan muistuttaa eduskuntaa siitä, että koko tämän kriisin aikana me olemme pitäneet kaikki eduskuntaryhmät — emme vain siis hallituspuolueiden eduskuntaryhmät vaan kaikki eduskuntaryhmät — informoituna tilanteen kehittymisestä. Me olemme eri kohdissa käyneet kaikkien eduskuntaryhmien kanssa vuoropuhelua — niin silloin, kun poikkeusoloista on päätetty, valmiuslain pykäliä otettu käyttöön kuin matkan varrella kaikissa kohdissa — ja olemme informoineet eduskuntaryhmiä. Olemme vastanneet kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin niin kuin kuuluukin. Olemme vastanneet kokoomuksenkin eduskuntaryhmän tietopyyntöihin asian osalta, vaikka virkamiehet ovat olleet erittäin kuormittuneita tämän koronakriisin hoidosta. Kaikkiin näihin olemme pyrkineet vastaamaan niin nopeasti kuin mahdollista. Mielestäni tiedonkulku on ollut aivan poikkeuksellisen laajaa myös oppositioryhmien puoleen, [Kokoomuksen ryhmästä: Ei pidä paikkaansa, ei!] joten en pidä asiallisena sitä, että tästä hallitusta moititaan.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan suuri valiokunta toimi eduskunnan puhemiesneuvoston koronaohjeiden mukaan siten, että pääsääntöisesti asiantuntijakuulemiset ovat etänä mutta etäkuulemisissa ei voida käsitellä asiakirjoja, jotka ovat joiltakin osin luottamuksellisia tai vaiteliaisuuden piirissä. Tämän takia viime perjantaina pidetyssä tilaisuudessa asiantuntijoilla oli vain julkiset asiakirjat, mutta valiokunta nimenomaan päätti, että haluamme kuulla asiantuntijoiden kannan siihen koko dokumenttiin, ja siksi järjestettiin maanantaina ylimääräinen kokous, johon koronarajoituksista huolimatta asiantuntijat kutsuttiin paikan päälle. Suuri valiokunta myös pyysi rajaamaan hallituksen vaiteliaisuuspyyntöä suppeammaksi, kuten hallitus kiitettävästi teki, ja tämä kaikki tietysti palvelee sitä, että voimme käydä tästä tärkeästä asiasta järkevää, informoitua poliittista keskustelua. Ja kysyn: aikooko hallitus nyt jatkossakin miettiä tarkemmin sitä, [Puhemies koputtaa] miltä osin asiakirjoja koskee vaiteliaisuus ja miltä osin ne ovat julkisia? [Sari Essayah: Hyvä kysymys!]

Arvoisa puhemies! Nyt on paikallaan kyllä kiittää suuren valiokunnan puheenjohtajaa, edustaja Hassia, tästä selvityksestä, koska tämä myös kertoo ikään kuin sen kolikon toisen puolen. Hallitus on halunnut tämän koko asiakirjan toimittaa eduskunnan käsittelyyn, mutta johtuen näistä puhemiesneuvoston koronaohjeista sitä ei tämän Teams-yhteyden yli voitu asiantuntijoille toimittaa, ja siitä tämä keskustelu syntyi.

Mutta me haluamme toimia aina tavalla, joka kunnioittaa eduskunnan tiedonsaantioikeutta. Kaikki aiemmat rahoituskehysneuvottelut on hoidettu siten — muistini mukaan, kun olen kahdeksan vuotta suuressa valiokunnassa ollut — että koko asiakirja on kokonaisuudessaan ollut vaiteliaisuuden piirissä. Nyt me lähdimme tätä purkamaan, ja mikäli eduskunta pyytää, niin tulemme näin tekemään jatkossakin, ja varmasti me teemme tätä haarukointia myös oma-aloitteisesti. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat meidän kantavia periaatteitamme, ja näin merkittävässä asiassa on syytä edistää myös laajaa kansalaiskeskustelua.

Arvoisa puhemies! Hyvin tärkeä periaate on se, että valtioneuvosto on täysin avoin eduskunnalle niissä asioissa, jotka kuuluvat eduskunnan päätöksentekovaltaan. Ja tässä EU:n elvytysrahastoa koskevassa kysymyksessä hallitus on toiminut täysin avoimesti suhteessa eduskuntaan. Me kaikki olemme saaneet sen informaation.

Toinen tärkeä periaate on se, että kun suuri valiokunta mandatoi hallituksen neuvottelemaan Euroopan unionissa, niin sellaiset asiakohdat, sellaiset asiakirjat, joissa on Suomen neuvottelutavoitteita, pidetään vaitiolon piirissä, koska se heikentäisi olennaisesti Suomen neuvottelumahdollisuuksia unionin päätöksenteossa, ja tämäkin periaate on tässä toteutunut. Ainoa seikka oli se, minkä suuren valiokunnan puheenjohtaja tässä äsken sanoi, että etäyhteyksien vuoksi asiantuntijat eivät saaneet näitä asiakirjoja itsellensä. Ja minä toivoisin, että hallituksen puolella kysymys on näin: olisi ymmärrystä nyt eduskunnalle siinä suhteessa, että tästä koronasta johtuen meille tapahtui tämäntapainen kömmähdys, että asiantuntijat eivät saaneet näitä asiakirjoja, ja me korjasimme sen suuressa [Puhemies koputtaa] valiokunnassa heti välittömästi. [Satu Hassin välihuuto] Toivottavasti hallituksella on ymmärrystä meitä kohtaan.

Arvoisa puhemies! Kyllä se on niin, että hallitus toimii eduskunnan luottamuksen varassa ja eduskunta itse päättää omista työskentelytavoistansa niin asiantuntijakuulemisten kuin muunkin työskentelyn osalta, ja me toimimme teidän luottamuksenne varassa tästä eteenkinpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Tiedonsaanti on äärimmäisen tärkeä hyve kaikissa asioissa, kun julkisia asioita käsitellään. Olen aikaisempien vuosien aikana joutunut ympäristöhallinnon tiimoilta monesti tilanteeseen, jossa en ole edes omia, itseäni koskevia asiakirjoja saanut ulos millään, koska ne oli leimattu salaisiksi eräiden uhanalaisten lajien takia. En jaksanut silloin siitä tehdä ihmisoikeusistuimeen kantelua, kun ihmettelin sitä, että on se nyt kumma, kun omia, itseään koskevia papereita ei enää saa.

Mutta tuli mieleen tästä nyt käytävästä keskustelusta — Euroopan unionihan tunnetusti suoltaa valtavan määrän paperia, ja kuitenkin valiokunnissa, missä me käsittelemme asioita, edustajat ovat tietoisia siitä, että nyt on esimerkiksi vaiteliaisuuspyynnön piirissä oleva asia, niin onko semmoinen menettelytapa mahdollinen, arvoisa pääministeri, että tekisimme tämmöisen linjapäätöksen, että valiokuntiin tulevat paperit ovat sille porukalle julkisia, jotka istuvat siellä huoneessa. Kyllähän jokainen tietää, että valiokunnan kokouksista tuleva tieto on aina luottamuksellisista. Niistä kertomuksista ei kerrota ulospäin mitään. Lausunnossa on sitten, mitä on, tai mietinnössä. Olisiko tämmöinen menettelytapa [Puhemies koputtaa] pysyväksi jatkoksi hyvä?

Arvoisa puhemies! Me tietenkin toimimme niiden menettelytapojen mukaisesti, jota tähänkin asti on hyvää hallintoa noudattaen noudatettu, ja me toimitamme tietenkin eduskunnalle kaiken sen informaation ja tiedon, minkä eduskunta tarvitsee päätöksentekonsa tueksi liittyen vaikkapa rahoituskehysneuvotteluihin ja muihin unionin asioihin. Loppujen lopuksi suuri valiokunta on se, joka Suomen kannasta päättää. Valtioneuvosto tuo suurelle valiokunnalle kokonaisuuden, ja suuri valiokunta arvioi, miltä valiokunnilta se tähän kokonaisuuteen lausuntoja tarvitsee ja millä tavalla se sitten ottaa muut valiokunnat tähän työhön mukaan, mutta hallitus tietenkin toimii tässä suuren valiokunnan antamalla mandaatilla ja pyrkii neuvottelemaan Suomen edun mukaisesti asioita niin kuin eduskunta on edellyttänyt.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja tämän asian osalta viimeinen kysymys.

Arvoisa rouva puhemies! Fakta on se, että te, hallitus, esititte vaiteliaisuutta koko 750 miljardin euron lahja- ja lainapaketista. Me keskustelemme nyt todella suuresta, valtavasta asiasta, mittavasta asiasta. Se on kohtalon kysymys Suomelle, joka joutuu maksumieheksi. Suomen perustuslain mukaan, jos jossain on vaadittava vaiteliaisuutta, rajauksen pitää olla tarkka ja koskea vain välttämättömiä osia. Eikö hallitus tunne perustuslakia, vai ettekö te välitä siitä? Me perussuomalaiset olemme vaatineet perustuslain noudattamista ja vaiteliaisuuden tarkkarajaisuutta, jos vaiteliaisuus ylipäätään olisi välttämätöntä. Hallituksen avoimuudessa olisi selvästi paljon toivomisen varaa, eli toistan vielä, aivan kuten edustaja Halla-ahokin: miksi avoimuutta ei haluttu noudattaa? [Maria Guzenina: Nyt ollaan avoimempia kuin viime kaudella!]

Arvoisa puhemies! Toivon, että edustaja Elomaa kuunteli tässä suuren valiokunnan puheenjohtajan, edustaja Hassin puheenvuoroa ja ehkäpä edustaja Kiljusen puheenvuoroa. Te saatte niistä kyllä avartavaa tietoa, miten tässä on toimittu. [Jussi Halla-aho: Eikös täällä hallitus vastaa?]

Hallituksen puolesta tämä kokonaisuus on tuotu aivan samalla tavalla kuin kaikki aiemmatkin rahoituskehysneuvottelut. Suomen neuvottelutavoitteiden turvaamiseksi koko asiakirja on pyydetty vaiteliaisuuden piiriin. Mutta kun saimme eduskunnasta tiedon, että eduskunta haluaa tähän lisää julkisuutta ja avoimuutta, niin me purimme sitä osiin ja avasimme julkiseksi osia tästä asiakirjasta, ja jo aiemmin annoimme tiedotteella tästä elpymisrahastosta aivan laajempaan julkisuuteen tietoa, miten Suomi tämän kokonaisuuden näkee, eli kyllä mielestäni tästä voi aivan vetää johtopäätöksen, että tavoitteena on ollut hallituksen puolesta toisaalta turvata Suomen neuvottelutavoitteita tässä äärimmäisen herkässä neuvotteluprosessissa että edistää kansalaiskeskustelua ja turvata avoimuusperiaatetta. Perustuslakimme olemme kyllä lukeneet ja aina ja kaikessa noudatamme sitä.

Arvoisa puhemies! Korona on ajanut talouden kriisiin. Kokoomus haluaa vahvistaa ihmisten ostovoimaa ja laittaa stopin sähköverkkomonopolilla rahastamiselle. Olemme tehneet lakipaketin sähkön siirtohintojen pistämiseksi kuriin. [Markus Mustajärvi: Mites Caruna-kaupat?] Ihmiset ovat liiaksi monopolin armoilla, sähkönsiirtoa kun ei voi kilpailuttaa. Nykytila kustantaa suomalaisille jopa miljoona euroa ylimääräistä joka ikinen päivä, ja hinnat vain nousevat.

Esityksemme leikkaa tutkitusti perusteettomia monopolivoittoja jopa 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä raha kuuluu ihmisille ja kulutukseen. Monet ovat kritisoineet sähköverkkoverkkojen myyntiä, syystäkin. Voivottelu ei kuitenkaan auta — siirtohintoja voimme korjata. Siksi autoimme hallitusta tällä valmiilla lakiesityksellä.

Ministeri Lintilä, miksi ette tartu nyt tähän esitykseemme? Puolustatteko suomalaisia kuluttajia ja yrittäjiä vai monopolilla rahastamista? [Antero Laukkanen: Loistava kysymys!]

Arvoisa rouva puhemies! En ala muistelemaan historiaa, mistä nämä kaikki ovat alkaneet, [Välihuutoja] mutta sen verran voin edustaja Vestmanille sanoa, että asian tiimoilta on tulossa hallituksen esitys syksyllä. Eli kyllä tähän on tartuttu, ja syksyllä saatte hallituksen esityksen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi.

Te olette aiemmin jo kysynyt, miksei ole tuotu sitä tänne. Meillä on yhteisesti sovittu pelisäännöistä, että tämän koronan aikana ei tuoda tänne esityksiä, joilla on tunteita ja debattia herättävää vaikutusta, ja minä kunnioitan parlamentarismia niin paljon, että en tuo sellaista esitystä, joka voi olla kiistanalainen, sinä aikana tänne.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Selityksenne, ettei sähkön siirtohintoihin voidaan nyt puuttua parlamentarismin vuoksi, on käsittämätön. Hallitushan on vasta tuonut eduskuntaan historian suurimman lisätalousarvion, jossa elvytetään velaksi jopa Ähtärin pandoja, ja nyt te sanotte, ettei ostovoiman vahvistaminen siirtohintoja alentamalla käy. Tämän valintanne vuoksi yksin Carunan monopoliparoneille kertyy joka päivä 300 000 euroa tuottoa tyhjästä.

Me haluamme korjata sen mallin, jolla monopolituotto lasketaan. Verkkotoiminnan riskit ovat lähes olemattomat, joten kokoomuksen mallissa sallittu tuotto on matala. EU:n taakse teidän on turha mennä. Periaatteet hinnoittelun valvontamallista on kirjattu lakiin muissakin EU-maissa.

Ministeri Lintilä, onko teistä oikein, että tässä tilanteessa verkkomonopolin omistaja saa pääomalleen todellisuudessa yli 30 prosentin tuoton? Lupaatteko tässä eduskunnalle, että hallitus puuttuu lailla tähän monopolituottoon?

Arvoisa rouva puhemies! Arvostan, edustaja Vestman, erittäin paljon sitä, että olette valmiit korjaamaan teidän tekemäänne virhettä, ja lupaan, että esitys, joka tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn, tulee korjaamaan tätä virhettä niiltä osin, joissa se on mahdollista.

Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilälle voin todeta heti kärkeen, että se oli ministeri Haavisto, joka ehdotti niitä Carunan verkkoja. [Antti Kurvinen: Kuka oli pääministeri?] Voin myöskin todeta sen, että jos joskus on tullut tehtyä virheitä menneisyydessä, niin eikö ole oikeudenmukaista korjata ne?

Asia, joka ehkä eniten aiheuttaa päänvaivaa ja harmitusta ihmisissä, on se, kun postilaatikosta kopsahtaa kirje, jossa todetaan, että siirtohintaanne korotetaan, eikä teidän tarvitse tehdä mitään — ja se tarkoittaa myöskin, että te ette voi tehdä asialle mitään. Tämä on asia, joka on välttämätöntä saada korjatuksi.

Meille tuli talousvaliokuntaan viime viikolla laki sähkö- ja maakaasumarkkinoista, jossa puututaan sähkön riittävyysongelmien ratkaisemiseen. Arvoisa puhemies, mielestäni on erittäin hyvä, että te, ministeri Lintilä, puututte myös tähän kysymykseen, mutta pidän erittäin tärkeänä sitä, että tähän ihmisiä niin kovasti harmittavaan kysymykseen, että siirtohintoja [Puhemies koputtaa] jatkuvasti korotetaan, puututaan. Mitä aiotte tehdä asialle?

Arvoisa rouva puhemies! Arvostan myös edustaja Kaumaa, eli kyllä meidän poliitikkojen pitäisi varmaan useammin nostaa käsi ylös virheen merkiksi. Olen siitä samaa mieltä, että nämä korotukset, joita on tapahtunut joittenkin yhtiöitten osalta, eivät ole suhteessa siihen työhön, jota siellä on tapahtunut yhtiöitten puolesta.

Jos muistellaan se vanha tausta, niin sehän lähti siitä, taisi olla, Mauri-myrskystä, jolloinka me eduskunnassa olimme aika laajastikin samaa mieltä siitä, että pitää saada maakaapeloinnit aikaiseksi, ja silloin lähdettiin tätä tekemään. Tätä ovat yritykset käyttäneet väärin hyödykseen ja oman taloudellisen tilanteensa parantamiseksi. Nyt tullaan tekemään siinä lakiesityksessä, joka meillä on valmistelussa, muutoksia myös tähän, eli me pystymme esimerkiksi jatkamaan sitä aikaa, mitä maakaapeloinnille on annettu.

Arvoisa puhemies! Suomalaisilta tulee erittäin tyrmäävää palautetta näistä sähkön siirtohinnoista. Se asia suututtaa suomalaisia suunnattomasti ja juuri siitä syystä, että siihen ei pääse vaikuttamaan. Se on kuin automaatti, joka työntää aina vain suurempaa laskua. Siitä tosiaan varmasti joka ainoa kansanedustaja on saanut kansalaisilta yhteydenottoja.

Omakotiliiton kyselyssä 92 prosenttia vastaajista piti sähkön siirtohinnoittelua kohtuuttomana. Täällä salissa meillä on mahdollisuus vaikuttaa tähän asiaan. Sen sijaan, että syytellään menneitä tai katsotaan taaksepäin, niin teillä, ministeri Lintilä ja hyvä hallitus, on mahdollisuus tähän asiaan vaikuttaa.

Kokoomus on toiminut tässä asiassa niin kuin vastuullisen oppositiopuolueen kuuluukin, ja edustaja Vestmanin johdolla kokoomuksen eduskuntaryhmä on jättänyt lakialoitteen, joka on valmisteltu huolella. Se on valmis, ja se voitaisiin tässä salissa vaikka välittömästi hyväksyä, jos niin haluaisitte. Onko hallitus valmis tarttumaan tähän kokoomuksen aloitteeseen, joka kohtuullistaa sähkön siirtohinnat [Puhemies koputtaa] ja saa varmasti monen suomalaisen erittäin tyytyväiseksi? [Kalle Jokinen: Tarttukaa siihen!]

Arvoisa puhemies! Tämä asia on hallitusohjelmaan nostettu, ja tähän asiaan ollaan puuttumassa ja hallituksen esitys eduskuntaan tuodaan, kuten ministeri Lintilä tässä hyvin kuvasi.

Kokoomus on tietenkin ollut nyt vasta hetken oppositiossa, sitä ennen monta kautta hallituspuolueena. Toki olisi ollut hyvä, että tähän asiaan oltaisiin jo aikaisemmin tartuttu, [Sanni Grahn-Laasonen: Katse eteenpäin!] mutta onneksi nyt tällä hallituskaudella jo hallitusohjelmatasolle on haluttu tämä asia nostaa ja tähän halutaan puuttua.

Tähän edustaja Vestmanin aikaisempaan huomioon ja kysymykseen siitä, miksei ole nyt koronan keskellä tuotu tätä esitystä, haluan kyllä nyt vielä puuttua, koska hallitus on pyrkinyt kunnioittamaan niitä pelisääntöjä, joita eduskunta on meiltä edellyttänyt. Eduskunta on edellyttänyt, että tämän koronakriisin aikana ei tuotaisi ristiriitoja herättäviä esityksiä eduskuntaan, [Kalle Jokinen: Onko tämä ristiriitainen? Kuka vastustaa?] ja tähän tahtoon olemme pyrkineet vastaamaan. Nyt kun täällä vaaditaan, että meidän pitäisi tuoda nimenomaisesti näitä esityksiä eduskuntaan, pidän aika kohtuuttomana tätä ristivaatimusta, eli toivon mukaan, [Puhemies koputtaa] jos eduskunta näin haluaa menetellä, eduskunta sitten tämän tahtonsa hallitukselle kertoo.

Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ovat toimineet johdonmukaisesti. Me vastustimme Caruna-kauppoja. Olemme myös useassa vaihtoehtobudjetissa ottaneet esille sähköhintojen halpuuttamisen, sähkön siirtohintojen halpuuttamisen, ja ette te, kokoomus, esimerkiksi viime kaudella tätä asiaa kuulleet. Tietysti on hyvä, että nyt kuulette.

Arvoisa rouva puhemies! Ikäihmiset ovat tottuneet säästämään kaikesta. He asuvat omakotitaloissa, ja sähkölämmitys lämmittää heidän kotejansa. He yrittävät säästää siitä sähköstä, jotta lasku olisi mahdollisimman pieni, mutta kuinka ollakaan, se siirtohinta on suurempi kuin itse sähkön hinta. Ihmiset elävät kuin vankeina omissa kodeissaan, ovat kuin motissa, eivät pysty tekemään minkäänlaisia siirtoja, kerran kuussa tulee ylisuuri sähkölasku. Arvoisa ministeri, mitä te todellisesti nyt teette tälle tilanteelle ja miten helpotatte muun muassa näiden ikäihmisten mutta myös nuorien perheiden elämää ja arkea, että olisi joku kohtuus siinä, kun sytyttää lampun tai laittaa uunin päälle, saati saunoo? [Ari Torniainen: Ministeri Lintilä hoitaa!]

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän erittäin hyvin sen tuohtumuksen, jota on vanhemmilla ihmisillä. Tiedetään kyllä erittäin hyvin, että kun huoneesta lähdetään pois, niin välittömästi valot sammuvat ja ulkovaloja ei laiteta päälle, että säästetään sähköä.

Tämä sähkölaskutus on valitettavasti muuttunut tietyllä tavalla. Ehkä sitä on vähän helpompi verrata, sanotaan, esimerkiksi siihen, että tilaat nettikaistan: sinulla on siellä tietty määrä nopeutta ynnä muuta vastaavaa, ja sinulla on se kiinteä maksu siitä, käytit sinä sitä nettiä kuukauden aikana tai et. Vähän sama on nyt sähkölaskuissa, eli sinulla on se mahdollisuus siihen sähköön, mutta niin iso osa tulee periaatteessa siitä kiinteästä osasta, joka on se mahdollisuus sille sähkölle, ja sille käytölle tulee se laskutus sitten erikseen. Tämä on totta kai sellainen, joka toteutuu varsinkin tilanteessa, jossa on esimerkiksi kakkosasunto tai muuta vastaavaa, sanotaan, perikunnan hallussa oleva talo [Puhemies koputtaa] tai muuta vastaavaa — valitettavia tilanteita löydetään kyllä hyvin paljon.

Arvoisa puhemies! Keskustelu sähkön siirtohinnoista on tärkeää, ja nyt pitää löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, kuluttajia hyödyttäviä sellaisia, myös lainsäädäntöteitse.

Mutta yhtä tärkeää on se, että meillä ylipäätänsä on riittävästi sähköä, mitä siirtää. Suomi on energiaomavaraisuuden osalta varsin haavoittuvainen länsieurooppalaisessa mittakaavassa. Koronakriisin aikana huoltovarmuusnäkökulma onkin korostunut energiatuotannossa. Talvea ei ole peruttu, vaan sellainen on tulossa 100-prosenttisella varmuudella. Sähkön osalta olemme kulutuspiikkien aikana olleet aina tuontisähkön varassa. Näin tulee käymään ensi tammikuussakin, vaikka asia näin kesäkuun lämmössä tuntuu kaukaiselta ongelmalta. Haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä: millaiset ovat hallituksen [Puhemies koputtaa] suunnitelmat parantaa Suomen energiaomavaraisuutta?

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki tietävät sen, että Olkiluoto 3:a on jo jonkin aikaa odoteltu. Siellä on painetestit tehty, ja sen jälkeen siellä on aloitettu tekemään sen vaatimat korjaukset tai paikkaukset, ja STUK on tietysti se toimija, joka sitten määrittelee, milloin tämä tulee käyttöön. Se on yksi keskeinen osa, joka tapahtuu. Kyllä meillä valitettavasti ollaan tuontienergiassa kiinni jatkossakin vielä.

Siitä, mitä tulee yksittäisten yritysten, esimerkiksi Fortumin, seuraaviin ratkaisuihin, minulla ei ole tietoa, mitä sieltä tulee.

Minkä olen pannut myönteisesti merkille, on se, että kyllä meidän uusiutuvan energian rakentaminen kasvaa merkittävästi. Olen sitä mieltä, että uusiutuva energia ja yleensäkin ilmastoon liittyvät asiat ovat niitä tekijöitä, jotka tällä hetkellä eniten ajavat investointeja Suomessa, [Puhemies koputtaa] ajavat eniten investointeja teollisuudessa, ja siinä meillä on myös loistava vientituote.

Arvoisa rouva puhemies! Sähkön siirtohinta on koko maassa kohtuuttoman korkea, mutta erityisen paha se on niillä alueilla, missä jakeluyhtiö toimii haja-asutusalueella, maaseudulla, ja siellä myös toimintavarmuus on yleensä heikoin. Erot saattavat olla jopa 80 prosentin luokkaa, eli maaseutuväestö maksaa usein niin paljon korkeampaa siirtohintaa, jossa on myös veroa sitten mukana. Onko hallituksen malli, jonka se aikoo eduskuntaan tuoda, sellainen, että se tasaa myös tämän oikeudenmukaiseksi, niin että nämä kohtuuttomuudet saadaan leikattua ja toisaalta sitten tasattua ihmisten tasa-arvoa? Tämä on erityisesti maaseudun osalta sellainen tekijä, joka autioittaa ja ajaa ihmisiä yhä ahtaammalle, ja keskittämispolitiikkaa, jota odottaisin, että hallitus hieman hillitsisi.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksellä, lailla, on aika vaikea lähteä alueellisesti määrittelemään siirtohintoja. Sanoisin oikeastaan niin, että haja-asutusalueilla aika monet energiayhtiöt ovat kunnallisessa omistuksessa, niin että kyllä siellä kuntapäättäjilläkin on aika merkittävä osuus siinä. Mutta epäilen, että siinä, että se määriteltäisiin lailla, me rupeamme kokeilemaan jo ihan perustuslaillisiakin kysymyksiä. En tunne tarkkaan sitä, mutta epäilen, että voitaisiin lailla määritellä alueittain erilaisia siirtohintoja.

Puhemies Anu Vehviläinen

Tästä aiheesta viimeinen lisäkysymys.

Arvoisa puhemies! Luonnollisen monopolin on tosiaan syytä olla julkisessa omistuksessa, kuten keskustelussa on käynyt ilmi. Mutta haluan muistuttaa myös siitä, että myös julkisessa omistuksessa olevat verkkoyhtiöt ovat nostaneet hintoja, ja näin ollen kysymys on laista, kysymys on valvonnasta, ja tämä on hallituksen ja myös tämän eduskunnan käsissä oleva asia.

Kun olen kuunnellut tätä keskustelua, niin en huomaa ristiriitaisuuksia, joihin pääministeri viittasi. En ymmärrä, mitä ristiriitaista olisi näihin siirtohintoihin puuttumisessa. Eikö täällä vallitse asiasta laaja yhteisymmärrys? Pääministeri, eikö juuri näitä asioita sen takia tulisi nyt tuoda eduskuntaan?

Teidän hallitusohjelman kirjaukset koskien siirtohintoja eivät koske sitä yhtä ydinongelmaa eli näitä korkeita monopolituottoja, ja juuri tähän kokoomuksen esitys puuttuu. Meidän esityksemme puuttuu siihen tavalla, joka on myös sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa, ja juuri tämä toteuttamiskelpoinen, perustellusti valmisteltu malli on nyt tarjottu hallituksen käyttöön. Olemme samaa mieltä toki siitä, [Puhemies koputtaa] että haja-asutusalueilla on syytä myös vaihtoehtoisilla tavoilla varmistaa se säävarmuus [Puhemies koputtaa] kuin niitä kaapeleita sinne maahan rakentamalla, ja [Puhemies: Aika!] tässä toki sitä tulevaa hallituksen esitystä varmasti tuemme.

Arvoisa puhemies! Korona-ajasta johtuen eduskunta on siirtynyt erityisjärjestelyihin, ja salissa eivät ole sen vuoksi kaikki kansanedustajat paikalla. Siitä johtuen puhemiesneuvosto on tehnyt linjauksen, että eduskuntaan ei valtioneuvosto toisi sellaisia esityksiä, jotka eivät tähän koronakriisin hoitoon liity, jotka herättävät debattia ja keskustelua, kenties myös niitä ristiriitoja. Jos puhemiesneuvosto muuttaa linjaansa, hallitus on ilman muuta valmis tuomaan hallituksen lakiesityksiä myös koronakriisin ulkopuolella olevasta maailmasta. Eli totta kai me haluamme edistää niitä hallitusohjelman kirjauksia ja niitä hallitusohjelman tavoitteita, ja me olemme tähän ehdottomasti valmiita — jos eduskunta näin toivoo, niin kyllä hallitus saa tänne tuotua esityksiä.

Arvoisa puhemies! Me olemme tänä keväänä pohtineet luonnollisesti koronaa ja taloutta, niin kuin pääministeri tässä hyvin kuvasi. Haluan kuitenkin nostaa esiin kysymyksen yhteiskunnan eheydestä ja ihmisten välisestä yhdenvertaisuudesta, koska uskon, että pitkällä aikavälillä nämä saattavat olla jopa isompia haasteita kuin talous.

Yhdysvalloissa poliisin surmaaman nuoren tummaihoisen miehen kuolema on nostattanut voimakkaan kansanliikkeen rasismia vastaan, ja se on aivan oikein. Suomessa yhdenvertaisuusvaltuutetun kysely ja monet muutkin tutkimukset kertovat, että rasismi on meillä laajaa ja se istuu syvässä. Jopa lapsille huudetaan kaduilla ja heitä solvataan — jopa lapsille. Silloin meidän on syytä kysyä, että miksi näin on. Miten me voimme tähän puuttua? Me emme saa syrjiä lapsia.

Meillä jokaisella on vastuu yhdenvertaisuudesta, ja se on sitä suurempi, mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa me olemme. Siksi kysyisinkin hallitukselta: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta me voisimme yhdessä edistää yhdenvertaisuutta? Ja oikeusministeriöltä kysyin: onko meillä tekeillä uudistuksia, [Puhemies koputtaa] jotka puuttuisivat rakenteelliseen syrjintään?

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys edustaja Filatovilta.

Rasismi sen kaikissa muodoissa on tuomittava. Ei ole sijaa rasismille, ei tässä maassa eikä missään muualla. Hallitus ottaa tämän asian hyvin vakavasti. Me olemme nähneet, mikälaista liikettä on ollut ympäri maailmaa, ja olemme tiedostaneet tämän tilanteen jo silloin, kun hallitusohjelma kirjoitettiin, ja olemme lähteneet liikkeelle niin, että nyt tehdään myös rasismin ja syrjinnän vastainen toimintaohjelma. Se toimintaohjelma tullaan tuomaan tänne eduskuntaan ensi vuonna. Työ on nyt aloitettu, ja tästä tullaan tiedottamaan laajemmin.

Mutta meillä kaikilla on rooli, kun puhumme rasismista ja myös antisemitismistä. Kaikkea vihaa pitää kitkeä. Sen takia jokaisella meistä, joka näkee ihmisen, lapsen, [Puhemies koputtaa] joka joutuu syrjityksi rotunsa perusteella, ihonvärinsä perusteella, uskontonsa perusteella, [Puhemies koputtaa] on vastuu siitä, että tähän puututaan.

Arvoisa rouva puhemies! Suomella on peiliin katsomisen paikka. Kuten edustaja Filatov nostikin hyvin esille, toissa päivänä yhdenvertaisuusvaltuutetun julkaisema selvitys vahvisti aiempien tutkimuksien sanomaa: suurin osa afrikkalaistaustaisista on kokenut Suomessa syrjintää ihonvärinsä takia, ja kuten aikaisemmin kerrottiinkin, jopa lapsille saatetaan huudella törkeästi. Rodullistetut kokevat syrjintää ja turvattomuutta lapsesta asti eri instituutioissa, kouluissa, työelämässä ja julkisissa tiloissa. Olen valitettavasti itsekin todistanut etnistä profilointia, ja ollaanpa rehellisiä: myös tässä salissa on esiintynyt rasismia, puhumattakaan eräiden edustajien sosiaalisessa mediassa käyttämästä kielestä. Reagoimme kyllä usein tuomitsevasti yksittäisiin rasistisiin tekoihin ja väkivaltaan. Emme kuitenkaan puutu tarpeeksi niihin asenteisiin ja rakenteisiin, joiden takia mustilla ja ruskeilla ei ole samoja mahdollisuuksia kuin muilla.

Arvoisa rouva puhemies! Rasismin ja syrjinnän vastaista työtä on tehtävä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Meidän on varmistettava, että yhdenkään ministeriön rahoilla ei mahdollisteta rasistista tai muuten syrjivää toimintaa ja tuotoksia. [Puhemies koputtaa] Kysyisinkin: miten eri ministeriöissä puututaan rakenteelliseen rasismiin, erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriössä, joka tukee [Puhemies koputtaa] valtionavustuksilla koulutusta, tiedettä, [Puhemies: Aika!] kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä sekä niihin liittyviä hankkeita?

Arvoisa puhemies! Suhtaudun opetusministerinä erittäin vakavasti niihin seikkoihin, jotka nousivat esille tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä, mutta samankaltaisia tuloksia on tullut myöskin muissa tutkimuksissa, jotka Suomessa on tehty.

Erityisen surullista oli mielestäni lukea tässäkin selvityksessä, että monet puhuivat siitä, että olivat kokeneet rasismia ja syrjintää jo varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksen ensimmäisten vuosiluokkien aikana. On selvää, kuten oikeusministerikin tässä totesi, että yhdenkään lapsen ei pitäisi sellaista joutua kohtaamaan, ja meillä on myöskin yhteiskuntana velvollisuus turvata jokaisen lapsen oikeutta turvalliseen oppimisympäristöön. Meillä on hallitusohjelmassa kirjaus siitä, että velvoittavat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat ulotetaan varhaiskasvatukseen. Siinä on lainvalmistelu parhaillaan käynnissä, ja minun mielestäni meidän pitää myöskin entistä voimakkaammin voimistaa [Puhemies koputtaa] antirasistista toimintaa kouluissa, siinä päivittäisessä arjessa ja siinä täydennyskoulutuksessa, mitä me opettajille ja rehtoreille muun muassa tarjoamme.

Arvoisa rouva puhemies! Yksi Suomen tärkeimmistä laeista on tasa-arvon kunnioittaminen. Perussuomalainen ajatuspaja, jonka hallituksessa istuu puolueen kansanedustajia, europarlamentaarikko ja eduskunnan varapuhemies, julkaisi puolueen puheenjohtajan läsnä ollessa teoksen, jonka sisältä pursuaa muun muassa räikeää naisvihaa ja viitteitä rotuopista. Teoksessa muun muassa vähätellään ja oikeutetaan suomalaisten miesten tekemää seksuaalista väkivaltaa. Teos on poikkeuksellisen räikeä, ja tekijän mukaan puolue siunasi teoksen ja julkaisun.

Teoksen julkaisseelle Suomen Perustalle myönnettiin tälle vuodelle 120 000 euron tuki yhteiskunnalliseen tutkimukseen. Miten hallitus suhtautuu yhteisten verovarojen käyttöön ihmisvihamieliseen propagandaan, jossa hyökätään erityisesti voimakkaasti naisten oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta kohtaan?

Arvoisa rouva puhemies! OKM on käynyt läpi Suomen Perustan julkaisua. Selvitys tämän julkaisun suhteen on aloitettu, ja selvitämme sitä, onko ristiriitaa valtionavustuspäätösten kanssa.

Poliittisille ajatuspajoille on olemassa yleisavustus, ja yhtenä velvollisuutena saajalle on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Näyttää siltä, ettei julkaisu täytä näitä kriteereitä. Asia on virkavalmistelussa, ja ministerinä en tietenkään siihen virkavalmisteluun puutu. Oman poliittisen arvomaailmani osalta olen kuitenkin todennut, että lukemani otteet ovat todella julmia ja erittäin huolestuttavia ja todella kaukana omasta ihmiskuvastani.

Nelson Mandela on sanonut, että kukaan ei synny vihaamaan toista ihmistä ihonvärin, taustan tai uskonnon vuoksi. Vihaamaan opitaan — siitä voi myös oppia pois.