Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

Asiakohta 20 · Täysistunto 2021/146 — Eduskuntapeili
Istunnot ›  Täysistunto 2021/146 ›  Asiakohta 20
Asiakohta 20 · PTK 2021/146 vpTäysistunnon asiakohta · Toinen käsittelyHE 148/2021 vp | SIVM 14/2021 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta

Toinen käsittelyAvaa istunto ↗
Käsittely🗣 Puheenvuorot
Tekoälykooste · mistä on kyse

(mietintöön sisältyy kaksi §-vastalausetta)

Koneellisesti tuotettu kooste asiakohtaan liittyvistä käsittelytiedoista.

Käsittelyvaihe · eduskunnan käsittelytiedot

01
Toinen käsittely

Puheenvuorot · kuka sanoi mitä

Kaikki asiakohtaan liittyvät puheenvuorot kokonaisina, lyhentämättöminä.

MM
Merja Mäkisalo-Ropponen SDPPuheenvuoroklo 20.33

Kiitos, arvoisa puhemies! En päässyt tämän lain ensimmäiseen käsittelyyn kiittämään sivistysvaliokuntaa erittäin hyvästä mietinnöstä, joten kiitän tässä nyt. Hyvä, että valiokunnan puheenjohtaja vielä kuuli nämä kiitokseni.

Tässä hallituksen esityksessä säädetään varhaiskasvatuksessa olevan lapsen oikeudesta tarvitsemaansa tukeen sekä varhaiskasvatuksessa annettavan tuen rakenteesta. Puhutaan niin sanotusta kolmiportaisen tuen mallista. Kolmiportaisessa mallissa on yleinen, tehostettu ja erityinen tuki, ja tukea vahvistetaan lapsen tuentarpeen mukaan. Tällä hetkellä varhaiskasvatuslakiin ei sisälly selkeitä säännöksiä varhaiskasvatuksen järjestäjän velvollisuudesta tuen toteuttamiseen, ja siitä syystä käytännöt ovat kirjavia. Lainmuutos edellyttää toimintatapojen uudistamista, ja siksi myös koulutukseen ja ohjeistukseen on panostettava.

Kuten sanoin, kiitän sivistysvaliokuntaa erittäin hyvästä mietinnöstä ja lakiesityksessä olleiden kriittisten kohtien selkeästä esille nostamisesta. Niiden pohjalta on työtä jatkettava, sillä kuten valiokunta toteaa, uudistus on odotettu ja kannatettava mutta varhaiskasvatuksen kehittämistyötä tulee jatkaa edelleen.

Muutamia asioita tästä mietinnöstä:

Kiitos viittomakielisten lasten aseman huomioimisesta. Pitkään asiaa seuranneena en voi olla ihmettelemättä, miten helposti kielelliset oikeudet viittomakielisten kohdalla edelleen unohtuvat. Ymmärrän hyvin, ettei se ollut tämän lakiesityksen tavoitteena, mutta yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttäisi aina myös vammaisvaikutusten arvioinnin tekemistä, emmekä ole sitä vielä lainsäädäntötyössä oppineet. Hyvä kuitenkin, että asia viedään eteenpäin erillisen lainsäädännön kautta. Sivistysvaliokunnan tavoin kiirehdin asian valmistelua.

Haluan tässä yhteydessä myös muistuttaa CODA-lasten eli kuurojen vanhempien kuulevien lasten oikeudesta toiseen äidinkieleensä eli viittomakieleen ja sen opetukseen. Tämäkään asia ei riittävästi tällä hetkellä toteudu, ja myös tähän on kiinnitettävä tulevassa lainsäädäntöhankkeessa huomiota.

Erittäin hyvä, että sivistysvaliokunta nosti esille myös tarpeen selkeyttää inklusiivisten periaatteiden sisältöä, ja hyvä, että lähiaikoina osana hallitusohjelman mukaista Oikeus oppia ‑kehitysohjelmaa sitä on tarkoitus täsmentää. Määrittely on tarkoitus sisällyttää varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Olen valitettavasti huomannut, että käsitteen epämääräisyys aiheuttaa kovin erilaisia toimintatapoja eri puolilla Suomea ja samalla jää usein ymmärtämättä, että lasten parhaaksi toteutuva inkluusio vaatii myös resursseja. Hyvä, että tämän asian seuranta on selkeästi myös ponnen takana.

Sivistysvaliokunta on hyvin huomioinut myös eri ammattiryhmien ja eri tahojen yhdessä toimimisen tärkeyden. Erityisopettajien resursseja tulee monin paikoin lisätä, mutta hyvinvointialueille siirryttäessä on pidettävä huolta myös siitä, että varhaiskasvatuksen ja sote-ammattilaisten yhdessä tekeminen ja kumppanuus toteutuvat hyvin, vaikka ollaan eri organisaatioissa. Tämä vaatii uudenlaisten yhdyspintojen rakentamista.

Vielä yksi tärkeä asia mietinnöstä: Sivistysvaliokunta on kirjannut selkeästi, miten tärkeää on huolehtia siitä, että lapsen oikeus tarvitsemaansa tukeen ei esty riittämättömien henkilöstöresurssien vuoksi. Erityisesti erityisopettajien riittävyydestä on suuri huoli monin paikoin. Kiitos valiokunnalle, että resurssien yhteydessäkin mietinnössä huomioitiin erityisesti vammaiset lapset. Ilman riittäviä resursseja ja ilman ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole laadukasta varhaiskasvatusta, ja siksi on hyvä, että opetus‑ ja kulttuuriministeriössä toteutetaan ensi vuoden alussa selvitys varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksia koskevan lainsäädännön kehittämistarpeista.

Ja ihan lopuksi, arvoisa puhemies: Varhaiskasvatuksessa on keskityttävä siihen, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja avun oikea-aikaisesti. Jokainen lapsi tarvitsee myös paljon onnistumisen kokemuksia ja myönteistä palautetta, sillä kun voimavaroja keskitetään yhdessä hyvän edistämiseen, ei kenties tarvitse käyttää niin paljon energiaa huonon korjaamiseen. Riittävän hyvän itsetunnon omaava lapsi pärjää aina paremmin. Lapsiin panostaminen on paras tulevaisuusinvestointi, minkä voimme tehdä. Siksi jokaisella varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oltava oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää tukea matalalla kynnyksellä heti tuentarpeen ilmennyttyä. Toivon ja uskon, että tämä laki toteutuessaan edistää lasten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Och sedan ledamot Ollikainen, var vänlig.

4 666 merkkiä · suomi
MO
Mikko Ollikainen RKPPuheenvuoroklo 20.38

Ärade talman! Det är en väntad lag att ta in: första gången någonsin alltså barnens rätt till stöd, till det så kallade trestegsstödet inom småbarnspedagogiken. Det är en väldigt efterlängtad och väntad förändring kring det här. Nu går vi igenom på vilket sätt stöd ska ges, genomförandet av stödet, bedömningen av stödbehovet och meddelandet om särskilt stöd. Man utgår alltid ifrån det individuella behovet, och nu då man går in för det här trestegsstödet — alltså allmänt intensifierat och särskilt stöd — så blir det, på samma sätt som i förskoleundervisningen och grundläggande utbildningen, på ett inkluderande sätt. Vi har ju också diskuterat att det kanske också borde finnas på andra stadiet i fortsättningen.

Det som kom fram här i föregående taltur var ju en hel del kring det som vi tog fram i betänkandet från kulturutskottet och de sakerna som vi har sett som man kunde utveckla. Det gäller till exempel handikappade, teckenspråk — och kring teckenspråk har det också varit diskussion kring inte bara det finska utan också det finlandssvenska teckenspråket som är minoriteternas minoritet. Det här är bra att följa upp, att det finns tillräckligt med stöd också för dem.

Koskien tätä kolmiportaista tukea myös varhaiskasvatuksessa: Se on todella odotettu ja hyvä asia. Näen, että on todella tärkeää, että nyt seurataan, millä tavalla tämä sitten tulee jatkossa toimimaan. Se, mikä minua ehkä huolestuttaa tässä, on tekijöiden saatavuus eli se, onko meillä tarpeeksi erityisopettajia varhaiskasvatukseen. Se olisi todella tärkeää tasavertaisen tuen näkökulmasta sekä julkisella että sitten yksityisellä puolella. Just nämä seurantaponnet ovat todella tärkeitä.

Näen, että tämä on hyvä askel kuitenkin hyvään opintopolkuun vähän kaikille nuorille lapsille, ja sen takia tuen tätä lämpimästi. Sitten seuraavaksi siirrytään pikkuhiljaa toisen asteen tukeen myös tässä. On hyvä, että se on varhaiskasvatuksessa. — Kiitos, tack.

1 939 merkkiä · suomi
Lähde:Eduskunnan avoin data · Section + Speech + Voting·haettu 20.7.2026 klo 14.00