Suullinen kysymys koronavirusepidemian hallinnasta (Kaisa Juuso ps) | Suullinen kysymys koronavirusepidemian hallinnasta (Petteri Orpo kok) | Suullinen kysymys koronavirusepidemian hallinnasta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys koronavirusepidemian hallinnasta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys koronavirusepidemian hallinnasta (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Lainvalmistelun taso on herättänyt koko koronakriisin ajan kritiikkiä asiantuntijoissa. Koko kansan tietoon hallituksen lainvalmistelun suorastaan kelvoton taso tuli viime viikolla, kun hallitus veti liikkumisrajoituksia koskeneen esityksensä pois eduskunnasta perustuslakivaliokunnan kriittisen lausunnon jälkeen.

Tällä hallituksella on käytössään historiallisen suuri avustajakaarti. Siitä huolimatta lainvalmistelu näyttäytyy sekavana ja poukkoilevana, jopa laaduttomana. [Timo Heinonen: Siitä syystä!]

Juuri nyt eduskunta käsittelee esitystä, jolla ravintoloita huhtikuussa koskevia rajoituksia muutetaan jo kolmatta kertaa.

Kysynkin pääministeri Marinilta: miten hallitus aikoo reagoida lainvalmistelun tasoa koskevaan kritiikkiin, ja kuinka se aikoo varmistaa, että jatkossa eduskuntaan tuotavat esitykset kestävät myös perustuslakivaliokunnan tarkastelun?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan tehtävä tietenkin on eduskunnassa arvioida lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta ja tehdä huolellinen arviointi, kuten se on tässäkin tapauksessa tehnyt. Meillä on useissa Euroopan maissa käytössä vastaavankaltaisia liikkumisen rajoittamisen kokonaisuuksia, ja myös valmiuslainsäädännön puolella on Suomessa mahdollisuus liikkumisrajoitusten käyttöönottoon. Tähän nojaten me olemme tuoneet eduskuntaan esityksen, ja perustuslakivaliokunta on katsonut, että se ei kuitenkaan ole ollut sillä tavalla välttämätön ja oikeasuhtainen, että sitä voitaisiin Suomessa ainakaan tämänkaltaisessa tautitilanteessa ottaa käyttöön. Tämä on perustuslakivaliokunnan arvio.

On myös huomioitava se, että koko pandemian ajan olemme joutuneet samanaikaisesti rakentamaan laivaa, kun olemme sitä purjehtineet, eli yhtäaikaisesti kun olemme pyrkineet pitämään tautitilannetta hallinnassa, me olemme joutuneet lainsäädännössä luomaan niitä työkaluja, joita olemme joutuneet tämän pandemian aikana käyttämään. [Puhemies koputtaa]

Iso kysymys tässä on, millä tavalla me valmistaudumme seuraaviin, tuleviin kriiseihin paremmin, [Puhemies: Minuutti on täynnä!] niin että tulevilla hallituksilla on käytössään valmis työkalupakki.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt, arvoisat edustajat, suurin osa minulle ennalta annetuista kysymysaihioista käsittelee tätä korona-aihetta, joten pyydän nyt kaikkia niitä edustajia, jotka haluavat tähän aiheeseen esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan sitä V-painiketta. — Edustaja Juuso voi jatkaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jatkuvasti nostanut esiin ravintola-alan koronatartuntojen lähteenä ja haluaa asettaa myös ruokaravintoloiden toiminnalle entistä ankarampia rajoituksia. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi kuitenkin ilmi, että vain 2,4 prosenttia jäljitetyistä tartunnoista oli alkuvuonna peräisin ravintoloista. Samaan aikaan kun hallitus sulkee ravintolat ja liikuntapaikat, tartunnat leviävät edelleen telakka‑ ja rakennustyöläisten, vaihto-opiskelijoiden ja vieraskielisen väestön keskuudessa. Hallitus ei edelleenkään ole säätänyt rajoille vaatimusta negatiivisesta ennakkotestitodistuksesta maahanpääsyn ehtona.

Hyvä hallitus, milloin aiotte kohdistaa koronarajoitukset täsmätoimenpiteinä sinne, missä tartunnat oikeasti tällä hetkellä leviävät, sen sijaan että kuritatte tuhansia sellaisia yrittäjiä, [Puhemies koputtaa] joiden toiminnassa tartuntojen leviämisestä ei ole minkäänlaista näyttöä? [Aki Lindén: Perussuomalaiset esittivät koulujen sulkemista StV:ssä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, ja minuutti täynnä. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Oletan, kun paikalla on myös ministeri Kiuru, jolle kuuluu esimerkiksi tämä rajojen terveysturvallisuuden kokonaisuus, että hän varmasti voi tätä kokonaisuutta täydentää.

Kun me katsomme tällä hetkellä, meillähän on monet yhteiskunnan toiminnot suljettu — muun muassa ravitsemusliikkeitä on suljettu, meillä on harrastustoimintaa keskeytetty, laajasti siirrytty etäopetukseen — eli meillä on monia yhteiskunnallisia rajoitustoimenpiteitä käytössä, nämä ovat myös vaikuttaneet tähän tautitilanteeseen, eli olemme saaneet näillä sulkutoimilla tautitilannetta parannettua. Senkin vuoksi tällä hetkellä, kun me katsomme tartunnan lähteitä, ne lähteet ovat pääasiassa niitä paikkoja, jotka edelleen ovat auki. Kodit ovat merkittävä tartunnan lähteen paikka. Perheen sisäiset tartunnat ovat tosiasia, mutta siihen kokonaisuuteen me emme tietenkään pääse käsiksi, vaan se on hyväksyttävä. Toinen iso kokonaisuus on koko ajan ollut työpaikat. Edelleen meillä on paljon sellaista työtä, jota on tehtävä lähityönä, ja paljon sellaista työtä, jota ei voi etätyöksi edes siirtää. Sen lisäksi meillä ollut tartuntaryppäitä myös rakennustyömailla. Esimerkiksi aluehallintoviranomaiset voivat laajasti testata, [Puhemies koputtaa] asettaa karanteeniin tämmöisen rakennustyömaankin osalta niitä henkilöitä, keitä siellä työskentelee, jos siihen on perusteet.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja minuutti täynnä. — Ministeri Kiuru jatkaa tästä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se niin on, että koska tartuntaluvut ovat kohollansa, niin kyllä niitä tartuntoja jostakin tulee. Ravintolat ovat yhä yksi tartuntojen lähde, mutta on sanottava, että kireä ravintolasääntely on ajanut siihen, että meillä ei ole ravintoloista tartuntoja niin paljon kuin meillä olisi tilanteessa, jossa meillä ei olisi tällaista sääntelyä. Se on ollut todella ikävää. Erityisesti ravintolatyöntekijöiden vuosi on ollut aivan karmea, ja se varmasti kaikki täällä yhdessä jaetaan.

Mitä tulee tähän tilannekuvaan, niin meillä on olemassa tartuntojen lähteitä. Erityisesti kotona saadut tartunnat ovat aina olleet puolet näistä meidän tartunnoista. Sinne on vaikeampi kohdistaa rajoitustoimia, olette siinä aivan oikeassa, mutta on samaan aikaan muistettava, että se on ollut sitä kotirauhan piiriin kuuluvaa toimintaa. Tältä osin on hyvä kuitenkin, että kolmannes tartunnoista tulee kaikista niistä, jotka on karanteeniin asetettu, [Puhemies koputtaa] eli systeemi sinänsä toimii, mutta täsmätoimia on vielä pohdittava.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa herra puhemies! Tartuntamäärät ovat ilahduttavassa laskussa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kiitos rajoitusten!] Niitä on nyt 200—400 päivässä, mikä on muutama prosentti niistä lukemista, joilla saatiin kuukausi sitten pelästytettyä puoluesihteerit siirtämään kuntavaaleja ja media kannattamaan siirtoa.

Moni ihmetteli ennen pääsiäistä hallituksen esitystä ulkonaliikkumiskiellosta. Vielä oudompaa on, että kun perustuslakivaliokunta oli tyrmännyt esityksen kelvottomasti valmisteltuna, niin kiire, välttämättömyys ja kriisitunnelma katosivat jonnekin ja nyt puhutaan olemassa olevienkin rajoitusten purkamisesta. Hyvä, että puhutaan. Suomalaiset työntekijät, yrittäjät ja lapset tarvitsevat paluun mahdollisimman normaaleihin oloihin. Kysyisin kuitenkin: Mitä sellaista tautitilanteessa tapahtui pääsiäisen aikana, mikä selittää tämän käännöksen tiukemmista rajoituksista kevyempiin rajoituksiin? Olivatko liikkumisrajoitukset jonkinlainen arvovaltakysymys [Puhemies koputtaa] ja voimannäyttö hallitukselta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ei, liikkumisrajoitukset eivät olleet arvovaltakysymys eivätkä voimannäytekysymys vaan kysymys, jonka terveysviranomaiset ja sosiaali‑ ja terveysministeriö katsoivat välttämättömäksi. Me olemme koko pandemian ajan kuulleet erittäin herkällä korvalla asiantuntijoita ja terveysviranomaisten viestiä siitä, mikä on välttämätöntä, mikä on tarpeellista, ja niin me teimme tälläkin kertaa, ja sekä THL että sosiaali‑ ja terveysministeriö arvioivat, että on välttämätöntä tämänkaltainen esitys tuoda eduskuntaan, jotta tautimäärät saadaan selkeään laskuun ja jotta terveydenhuollon kantokyky voidaan kaikissa tilanteissa turvata. Näin me toimimme, ja mielestäni se on vastuullista. Pääministerinä tietenkin seison niiden esitysten takana, joita eduskuntaan on tuotu.

No, me näemme kuitenkin sen, että tämä tautitilanne on onneksi helpottanut niiden rajoitusten vuoksi, joita on otettu käyttöön, onneksi jälleen oikea-aikaisesti, eli me olemme onnistuneet välttämään jälleen sen tilanteen, mikä niin monessa muussa maassa on arkipäivää. Kun me katsomme esimerkiksi naapurimaa Viroon tai naapurimaa Ruotsiin, niin siellä tautitilanne on erittäin paha, se on pahentunut kuten myös monissa muissa Euroopan maissa. [Puhemies koputtaa] Me olemme ottaneet rajoitustoimia jälleen oikea-aikaisesti käyttöön, ja nyt tautitilanne näyttää onneksi menevän parempaan suuntaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja minuutti täynnä. — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! On kyllä tosi tärkeätä, että edustaja Halla-aho kysyi tämän kysymyksen, ja se oli tänäänkin jo esillä meillä, kun hallitus ja oppositio tapasivat päivän aikana.

On olennaista erottaa nyt kaksi aivan eri asiaa. Kun me puhumme rajoitusten purusta, niin me puhumme siitä suunnitelmasta, miten lähestytään kohti kesää. Ja kyllä siitä näkymästäkin pitää pystyä täällä puhumaan niin, ettemme me sekoita sitä juuri tähän hetkeen ja tähän tautitilanteeseen. Ne ovat kaksi eri asiaa. Kun me puhumme tästä tautitilanteesta, niin olen hyvin helpottunut siitä, että pääsiäisenä näyttäisi tapahtuneen käänne siihen, että me olemme nyt selkeässä laskussa. Onko tämä totta, vai ovatko ensi viikolla asiat toisin? On nähty Euroopan maissa, että käänne ei ollut kovin pysyvä. Mutta meillä tapausmäärien kasvu on nyt taittunut ja kääntynyt lievään laskuun. Samaan aikaan kuitenkin on todettava, että tartuntojen määrä on aivan liian korkealla tasolla: 3 000 tapausta viikossa, se on aivan liian korkea taso. Meillä on aivan liian monessa maakunnassa yli 100:n [Puhemies koputtaa] ilmaantuvuus tällä hetkellä. Tilanne ei ole ohi, ja tähänkin tilanteeseen pitää suhtautua vakavasti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on minuutti täynnä.

Arvoisa puhemies! Hallitus esitteli tänään tärkeän exit-suunnitelmaluonnoksen meille oppositiollekin. Se on tärkeä paperi, koska Suomi pitää saada turvallisesti auki, nyt kun ensin huolehditaan siitä, että koronatartunnat pysyvät alhaalla.

Siinä paperissa oli paljon hyvää, mutta siellä oli myös yksi erittäin huolestuttava yksityiskohta, ja se oli se, että hallituksen paperin mukaan aikuisväestöstä noin 50 prosenttia olisi rokotettu kesäkuun loppuun mennessä. Kun me tiedämme, että EU on asettanut tavoitteeksi, että 70 prosenttia aikuisväestöstä on rokotettu kesäkuun loppuun mennessä, niin mistä tämä ero johtuu? Tämä on valtavan kokoinen uutinen. Oikeastaan löysin sen siitä aineistosta kunnolla vasta palaverin jälkeen, mutta se on valtavan kokoinen uutinen, ja se jos joku voi haitata tätä terveellistä, turvallista avaamista. Onko tämä tietoinen päätös? Mitä hallitus tälle aikoo tehdä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Voin kyllä vakuuttaa, että niin nopeasti kuin rokotteita saadaan maahan, koko väestö rokotetaan. Monissa maissa on asetettu erittäin kunnianhimoisia tavoitteita siitä, kuinka nopeasti pyritään rokottamaan, halutaan rokottaa väestö, ja tällekin varmasti on perusteet: halutaan ikään kuin luoda positiivinen viesti siitä, että mahdollisimman nopeasti rokotetaan. Mutta samanaikaisesti me olemme nähneet, että nämä maat, jotka ovat asettaneet tällaisia kunnianhimoisia, ehkä ylioptimistisia tavoitteita, ovat näistä tavoitteista joutuneet luopumaan ja tulleet sen tosiasian eteen, että yhtään sen nopeammin ei voida rokottaa kuin mitä rokotteita maahan tulee.

Mikäli me saamme nopeammin rokotteita, niin ilman muuta rokotukset myös etenevät nopeammin, ja kunnat ovat osoittaneet, että he pystyvät rokottamaan sen määrän, mikä maahan tulee, ja on luotettava siihen, että kunnat voivat tämän rokottamisen kokonaisuuden yhdessä työterveyden ja yksityisen kanssa viedä hyvin loppuun asti niin, että voimme tätäkin kautta viettää vapaampaa kesää. Rokotukset ovat meidän tiemme ulos tästä kriisistä, ja uskon, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että niin nopeasti kuin mahdollista haluamme väestön rokottaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Heinonen.

Arvoisa puhemies! Muusikko, kitaristi Mikko Kosonen esitteli itsensä Twitterissä kitaristiksi, joka ei suostu olemaan hiljaa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus sivuutti hänen mukaansa kaikki tapahtuma-alan omat ideat exit-suunnitelman valmistelussa. Kosonen tviittasi, että tapahtumien exit-suunnitelmaa oli tekemässä periaatteessa Saarikon julkisesti kasaama työryhmä, mutta tosiasiassa rooli oli puhtaasti seremoniallinen. Kaikki alan sisältä tulleet ideat ruksattiin kylmästi yli. Hän ihmetteli: ”Ei ole tietämättömyyttä, infoa on tykitetty päättäjille vuoden päivät. Nämä ovat poliittisia valintoja, ja aivan hirveän tuhoisia sellaisia.”

Kulttuurialan freelancerien väliinputoaminen on Suomen historian kulttuuripolitiikan suurin epäonnistuminen. Marinin hallitusohjelman kirjaus luovien alojen kasvusta näyttää nykyvalossa irvokkaalta ja tekopyhältä. Kasvun edellytykset on tuhottu, eikä se selity koronalla. [Puhemies koputtaa] Arvoisa kulttuuriministeri Annika Saarikko, [Puhemies: Minuutti täynnä!] — ja toivon, että myös te, pääministeri Marin, voitte pyytää puheenvuoron — [Puhemies: Nyt on minuutti täynnä!] kysyn: mitä te vastaatte muusikko Kososelle ja koko kulttuuri- ja taidealalle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministeri Saarikko vastaa.

Arvoisa puhemies! Aloitan kysymyksen purun loppuosasta.

Ensinnäkin luovien alojen osalta: hallitus uskoo yhä niiden tulevaisuuteen, ja osana elvytyssatsauksia kohdistetaan varoja myös luovien alojen tulevaisuuteen.

Sitten nostitte esiin, arvoisa edustaja, tämän viestin pohjalta freelancereiden tilanteen. Olen tietoinen, niin kuin muukin hallitus, että juuri heidän asemansa on ollut koronakärsijöiden joukossa yksi pahimpia. Se on valitettavaa, se on väärin, ja siksi tätä tilannetta on autettu taloudellisin tuin, joita alueelliset taidetoimikunnat verottomina apurahoina ovat jakaneet. Eduskunta lisätalousarviossaan hyväksyi 15 miljoonan euron lisäsatsauksen. Ja kyllä, apurahapaketti — uusi — on valmisteilla.

Mitä tulee tapahtuma-alaan, sen työryhmän työ — josta haluan julkisesti lausua kiitoksen useille sidosryhmille aina poliisihallinnosta kirkkoon, tapahtuma-alaan ja tapahtumajärjestäjiin, [Puhemies koputtaa] terveysviranomaiset mukaan lukien — on osa [Puhemies: Minuutti on ylitetty!] hallituksen exit-suunnitelmaa sellaisenaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen kysyi, mitä vastaisin Mikko Kososelle — ja hänelle jo vastasin, eli hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa kävin tästä asiasta keskustelua. Hän oli osoittanut minulle avoimen kirjeen, ja siihen vastasin ja sanoin, että me tulemme hallituksessa varmistamaan ja katsomaan, että työ näiden asioiden eteenpäinviemiseksi edistyy. Tätä ollaan tälläkin viikolla viisikossa hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa käyty läpi, ja ministeri Saarikko tässä kuvasi, millä tavalla näitä asioita edistetään. Me kaikki jaamme huolen tapahtuma- ja kulttuurialan tilanteesta, freelancereiden tilanteesta, ja hallitus suhtautuu tähän kysymykseen vakavuudella.

Mutta haluan tietenkin myös tässä peräänkuuluttaa kohtuutta sen suhteen, että me olemme globaalissa pandemiassa. Ei hallitusohjelmaa kirjoitettaessa yksikään meistä puolueista ole halunnut siirtää kouluja etäopetukseen tai halunnut laittaa tapahtumia tauolle tai halunnut sulkea ravintoloita. Eivät nämä ole kysymyksiä, joita me haluamme tehdä. Nämä ovat asioita, joita me joudumme tekemään, koska meidän velvollisuutemme on myös suojella ihmisten henkeä, elämää, terveyttä [Puhemies koputtaa] erittäin vakavalta taudilta.

Arvoisa puhemies! Koronatoimenpiteet ovat kohdistuneet erittäin ankarasti yritystoimintaan. Erityisesti ravintolat ja kahvilat ovat olleet merkittävien rajoitustoimien kohteena. Nämä rajoitukset on kohdistettu kaavamaisesti, alueellisesti isojen maakuntarajojen perusteella, mutta toimialojen sisällä olevien toimijoiden kesken suurestikin vaihtelevaa tautiriskiä ei olla otettu kunnolla huomioon.

Kristillisdemokraatit peräänkuuluttivat exit-suunnitelmaa jo kuukausi sitten, ja on hyvä, että siitä nyt keskustellaan. Hallituksen tulisi ottaa nyt paremmin huomioon eri alueiden erilaiset tautitilanteet sekä tietyn alan sisällä olevat erot taudin leviämisriskin suhteen, toisin sanoen matalan tautiriskin kunnissa tai yrityksissä tulee pyrkiä nopeammin normalisoimaan tilanne ja purkaa rajoitukset nopeammin.

Kysyisinkin nyt asianomaisilta ministereiltä: tullaanko koronatoimenpiteiden poistamisessa huomioimaan rajoitusten täytäntöönpanoa paremmin alueelliset ja toimialakohtaiset erot [Puhemies koputtaa] ja toteutetaanko exit-suunnitelma oikeasuhtaisemmin yritystoiminnan helpottamiseksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja minuutti on täynnä. — Nyt pääministeri Marin tähän.

Arvoisa puhemies! Tänään yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa kävimme läpi alustavaa suunnitelmaa yhteiskunnan avaamisesta kesää kohti ja rajoitusten hallitusta ja asteittaisesta purkamisesta.

Tähän nykyiseen tilanteeseen nähden on syytä lähettää viesti, että tilanne on edelleen vakava. Meillä on usea maakunta huonossa tautitilanteessa, korkeilla ilmaantuvuusluvuilla. Tautitapauksia on edelleen paljon päivittäin, eli juuri nyt ei ole oikea aika purkaa rajoituksia. Meidän pitää suhtautua tähän tilanteeseen vakavasti eikä toistaa niitä virheitä, mitä monissa maissa on tehty, että ennenaikaisesti, liian ajoissa puretaan rajoituksia ja pahennetaan sitä kautta tautitilannetta, eli tätä pitää välttää — siksi hallittu, asteittainen, tarkasti seurattu eteneminen, jolla voimme varmistaa sen, että tilanne helpottuu, kesä on valoisampi ja parempi meille kaikille.

Kyllä meillä tälläkin hetkellä on alueilla erilaisia rajoituksia. Perustason alueilla tälläkään hetkellä rajoitustoimenpiteitä ei siinä määrin ole, eli niillä alueilla, missä on hyvä tautitilanne, on vähemmän rajoitustoimenpiteitä. Esimerkiksi jos kaikki tartuntaketjut ovat tarkasti hallinnassa ja tiedetään, [Puhemies koputtaa] mistä tartunnat tulevat, ketjut ovat kurissa, niin silloin esimerkiksi rajoituksia ei ole niin välttämätöntä pitää kireinä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt rajoitus. — Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys kuului nimenomaan siitä, miten otetaan huomioon nämä ravintolatyypit ja miten alueita tarkastellaan. Tämä tarkastelu tehdään viikoittain, eli nyt kun tämä ravintolasulkulaki tuli voimaan, niin asetusta tarkastellaan nyt, ja valtioneuvosto tänään sitä tarkastelee. Tilanne on se, että nyt Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi kokonaisuudessaan avautuvat, eli siellä ravintolat voivat huomenna avautua. Muilta osin muutoksia ei ole tullut. Ja tämän me perustamme THL:n lausuntoon, eli STM ja THL tekevät meille työ- ja elinkeinoministeriöön siitä lausunnon, ja sen mukaisesti mennään.

Sitten mitä tulee näihin eri ravintolatyyppeihin, niin on myös jaoteltu ravintolatyypeittäin. Mutta nyt tällä hetkellä, kun nämä tartunnat nousivat niin voimakkaasti ja kun näitä tartuntoja oli erityyppisissä ravintoloissa, terveydenhuoltoviranomaisten näkemys oli, että näillä alueilla nämä kaikki ravintolat suljetaan. [Puhemies koputtaa]

Tämä laki on nyt voimassa 18. päivään huhtikuuta, ja sitten astuu voimaan tartuntatautilaki, jolla säädellään näitä ravintoloita.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt uusi yritys, yksi kysymys per yksi vastaus. — Edustaja Juvonen.

Arvoisa herra puhemies! Rokottamisella on tärkeä rooli turvata terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky. Se on erittäin tärkeää kriisivalmiudelle, ja se hillitsee myös hoitovelkaa, jota vääjäämättä tästä koronakriisistä on syntymässä.

Lääkäriliitto kommentoi tänään hyvin huolestuneena sitä, että suurin osa terveydenhuollon henkilöstöstä on edelleen rokottamatta. Kysyisin teiltä, hyvä hallitus: mitä te aiotte tehdä tälle tilanteelle? Olette nyt tekemässä tätä exit-suunnitelmaa pois koronarajoituksista, mutta niin kauan kun virus on meidän keskuudessamme ja sitä ei ole pysäytetty esimerkiksi rokotuksella, se leviää. Miksi Suomi ei lähtenyt rokotteita hankkiessaan hankkimaan niitä ohi EU:n? Minkä takia me jäimme odottamaan? Tässä tilanteessa me nyt olemme. Mitä vastaatte sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle siitä, että he eivät saa rokotuksia?

Mainitsitte, ministeri, että perheiden sisäiset tartunnat ovat lisääntyneet. Eikö työikäisten rokottaminen myös olisi hyvin tärkeää?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Tässä tulee edelleen useammalle ministerille. Ministeri Kiuru ensin ja sitten Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä uskon, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, mitä edustaja Juvonenkin tässä peräänkuuluttaa, että rokotteet tulevat olemaan se ratkaisu, ja kaikki tarvitsevat rokotteen. Sitä varmasti yrititte tässä sanoa.

Nyt kun rokotteista oli pulaa ja me saimme niitä vain rajatun määrän alkuun, me olemme joutuneet tekemään sellaisen rokotejärjestyksen, jossa arvioidaan jokaisen riski, ottaen huomioon, kuinka tämä vakavan taudin uhka sitten voisi yksittäisten henkilöiden kohdalla vaikuttaa. Tältä osin Suomessa otettiin rokotejärjestyskannaksi, että me pyrimme suojelemaan niitä ihmisiä, jotka ovat aidosti riskiryhmässä ja jopa saattaisivat kuolla ilman tätä suojaa, jos sitten tauti yllättäisi. Tällaisissa tapauksissa erityisesti ikäihmiset, yli 70-vuotiaat, ja tiettyihin sairauksiin altistuneet ovat olleet meidän riskiryhmässä.

Nyt on aika arvioida työikäisten rokottamisjärjestystä, ja se on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Siellä lähdetään myöskin tästä riskiperusteisuudesta, [Puhemies koputtaa] koska näitä rokotteita on sen verran vähän, ja siellä myös koko hoitohenkilöstö tullaan rokottamaan. Mutta alussa oli rokotteita niin vähän, että kaikille ei voitu antaa sitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt pääministeri Marin vielä.

Arvoisa puhemies! Jos muistan oikein tämän lausuntokierroksella olevan rokotejärjestyskysymyksen, niin nimenomaisesti hoitohenkilökunta on yksi sellainen ryhmä, joka sieltä on nyt nostettu vielä entistä voimakkaammin esille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä poliisit?] He ovat etulinjassa monessakin suhteessa, ja meidän pitää varmistaa, että terveydenhuollon kantokyky kaikissa tilanteissa voidaan turvata. Eli kun tätä alueellista kohdentamista katsotaan pahimmille epidemia-alueille, niin sinne on myös nostettu tämä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö erillisenä kysymyksenä mukaan — näin muistelisin, että siinä lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa on.

Mitä tulee näihin kotien tartuntoihin, niin en nyt osaa sanoa, ovatko ne tartunnat erityisesti nousseet, kun tautitilanne kokonaisuudessaan on kevään mittaan heikentynyt, mutta varmasti suhteessa ovat, ja se kotien suhteellinen osuus tartunnoista on kasvanut tietenkin sen vuoksi, että meillä on rajoitustoimenpiteitä laajasti muualla yhteiskunnassa ja me olemme sulkeneet toimintoja, jolloin näitä tartuntoja ollaan saatu alaspäin. Mutta edelleen ihmiset asuvat kotona ja ovat tekemisissä läheisten ihmisten kanssa, [Puhemies koputtaa] ja siellä näitä tartuntaketjuja on. Eli tämä suhteellinen osuus on kasvanut.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Wallinheimo.

Arvoisa puhemies! Se, että edustaja Orpo kysyi rokotusaikataulusta, oli perusteltua, nimittäin liikkumisrajoitusten hallituksen esityksen perusteluissa luki, että kaikki on rokotettu heinäkuun 21. päivään mennessä, ja nyt puhutaan 50 prosentista. Siinä on vissi ero, ja tähän kyllä haluttaisiin vastaus.

Mutta, pääministeri Marin, te olette myös väläyttänyt normaalia juhannusta — ja hyvä niin. Monelle normaali juhannus on esimerkiksi juhannusfestarit ja siellä kavereiden tapaaminen. Nyt kysyisinkin teiltä, arvon pääministeri, lyhyesti ja ytimekkäästi: millä ehdoilla esimerkiksi juhannusfestarit saa järjestää, ja millä ehdoin sinne saa osallistua?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Olen kuvannut sitä, että mikäli me nyt pidämme tautitilanteen hallinnassa, rokotukset edistyvät kuten me katsomme, että niiden pitäisi edistyä, mikä tällä hetkellä näyttää mahdolliselta, yhdessä kausivaihtelun kanssa kyllä kesä voi olla paljon parempi. Mutta se on tietenkin riippuvainen siitä, kuinka me nyt käyttäydymme. Jos me suhtaudumme tähän tilanteeseen vakavasti, jos me pidämme huolta terveysturvallisuudesta nyt, pidämme tautitilanteen hallinnassa, niin kesä voi olla parempi.

En uskalla kyllä luvata juhannusfestivaaleja tai isoja massatapahtumia vielä juhannukselle, mutta paljon normaalimpi juhannus tähän nykytilanteeseen verrattuna on kuitenkin mahdollinen. Mutta se on meistä itsestämme kiinni: kuinka suhtaudumme nyt tähän tilanteeseen, pidämmekö kiinni rajoituksista, emme pura niitä ennenaikaisesti, huolehdimme omassa arjessamme siitä, että toimimme vastuullisesti. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, että kesä on parempi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda tähän keskusteluun hieman laajemman kuvan: Jos katsoo, mitä nyt tänä keväänä ja alkuvuonna on Euroopassa tapahtunut, niin siellä, minne nämä virusmuunnokset, kuten brittimuunnos, ovat iskeneet, on nähty erittäin rajuja tartuntatapausten kasvuja ja on myöskin nähty erittäin rajuja rajoitustoimenpiteitä. Siitä kertoo muun muassa se, että tällä hetkellä Euroopassa tautimäärät ovat kasvussa. Mutta, arvoisa puhemies, Suomessa ne ovat nyt laskussa. Siitä suurin kiitos kuuluu ihmisille, jotka noudattavat rajoitustoimenpiteitä omassa elämässään, mutta näyttää siltä, että jälleen kerran hallituksen maaliskuun alussa käynnistämä sulku nyt toimii, ja sen vuoksi on nyt tärkeätä palauttaa myös mieleen, missä järjestyksessä on tärkeää, että rajoituksia ryhdytään purkamaan. Rajoituksia ryhdyttiin laittamaan niin, että aikuiset ensin, jotta nuoria suojellaan, ja nyt pitää mennä päinvastaisessa järjestyksessä. On tärkeää, että rajoituksia noudatetaan, jotta voimme vapauttaa lapset ja nuoret. [Puhemies: Kysymys?] Onko tämä hallituksen exit-strategian yksi kärki?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä on. Lasten ja nuorten tilanne on asia, josta me kannamme huolta. Me tiedämme, että pitkäaikainen etäopiskelu tai pitkäaikainen harrastustoiminnan keskeyttäminen tietenkin aiheuttavat myös paljon ongelmia, aiheuttavat paljon huolta ja aiheuttavat sellaisia jälkiseuraamuksia, joita meidän pitää yhteiskuntana pystyä hoitamaan, ja meidän pitää yhdessä sitoutua siihen, että me hoidamme lasten ja nuorten tilannetta myös koronakriisin jälkeen sillä tavalla, että heillä on valoisampi tulevaisuus edessä. Joten kyllä lapset ja nuoret on erityisenä ryhmänä, ja kyllä, rajoitustoimien purkaminen aloitetaan lapsista ja nuorista. Uskon, että laajasti voimme tämän yhdessä täällä jakaa.

On myös huomioitava, kun me luovumme muista rajoitustoimista, että se tehdään hallitusti. Esimerkiksi kun tämän ravintolatäyssulun lainsäädäntö on voimassa vain 18.4. asti, niin senkään jälkeen ravintolat eivät palaa normaaliin, vaan sen jälkeen edelleen on hyvin tiukkoja aukiolo-, anniskelu- ja asiakaspaikkamäärärajoituksia, joita sitten alueen tautitilanteen mukaisesti voidaan höllätä tai kiristää. [Puhemies koputtaa] Tämä lainsäädäntö on täällä eduskunnassa käsittelyssä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Kulmuni.

Arvoisa herra puhemies! Me pystymme seuraamaan tietenkin sitä, miten koronatilanne etenee muissa maissa, ja myös niitä toimia, kuinka ollaan onnistuttu tai epäonnistuttu. Laajassa kuvassa Suomi on tietenkin pärjännyt hyvin.

Oli erittäin tärkeää, että Lapissa pystyttiin aloittamaan ravintolatarkastelu kuntakohtaisesti, ja on hienoa kuulla nyt työministeriltä, että se leviää myös Pohjois-Pohjanmaalle, koska meillä on niin erikaltaisia alueita.

Mutta tämä tilanne on pitkittynyt jo yli vuoden mittaiseksi, meillä on kulttuurialan ahdinkoa, ravintola-alan ahdinkoa ja monenlaisia ongelmia. Keski-Euroopassa on monin paikoin pystytty ottamaan käyttöön erilaisia pikatestausmahdollisuuksia. Työpaikat huutavat niiden perään. Tuhansien ihmisten tehtaat kyllä mielellään testaisivat ihmisiä nopeammallakin tahdilla, jos se olisi Suomessa mahdollista. Saksassa osassa kunnista ja Isossa-Britanniassa julkisin varoin tullaan antamaan nyt säännöllisesti pikatestejä kansalaisille. Missä vaiheessa Suomessa pystyttäisiin saamaan tämänkaltainen pikatestausmahdollisuus? [Timo Heinonen: Erinomainen puheenvuoro!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Me tällä hetkelläkin käytämme jo — erityisesti muutoin siellä kansanedustaja Kulmunin kotimaakunnassakin — pikatestejä. Tältä osin pikatestejä on monenlaisia, ja niiden laatu ja vaikuttavuus vaihtelevat. Se on varmasti tuoreimpia uutisia tässä ajassa, että kaikki pikatestit eivät ole osoittautuneet niin vaikuttaviksi kuin on aikaisemmin oletettu, mutta meillä on hyviäkin pikatestejä käytössä. Se riippuu siitä, minkälaisia valmisteita on tarjolla.

Hallitus ei itse päätä, minkälaisia pikatestejä tässä maassa käytetään ja minkälaista diagnostiikkaa täällä tehdään, vaan se on tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien käsissä. Mutta me kannustamme omalla ohjelmallamme, nimenomaan meidän jo pitkään voimassa olleella testausstrategialla ja jäljitysstrategialla, siihen, että käytettäisiin monipuolisesti näitä välineitä, joita on maailmalla tarjolla. Erityisesti rajoilla mutta myös ihan työpaikkojen testauksessa pitäisi ottaa hyvin näppäriä keinoja käyttöön, [Puhemies koputtaa] ja nyt sairaanhoitopiirit ovat siihen suuntaan jo siirtymässäkin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Mielestäni laajamittaiseen testaukseen kannattaa suhtautua kyllä myönteisesti. Meillä on toisena kulmana ollut koko tämän pandemian ajan tämä testaa, jäljitä, eristä, hoida ‑kokonaisuus, jota voimme jälleen laajamittaisemmin käyttää yksinomaan, kun tautitilanne tulee helpottamaan. Eli voisimme luopua näistä laajoista rajoitustoimenpiteistä, ja tällöin on käytössä tämä testaa, jäljitä, eristä, hoida ‑kokonaisuus — testaaminen tietenkin avainasemassa on asia, millä me voimme pitää tautitilannetta kurissa, ja siitä näkökulmasta suhtaudun kyllä hyvin myönteisesti siihen, että mahdollisimman laajamittaisesti testausta käytetään hyödyksi. Sitä kautta päästään tautitapauksiin käsiksi ja voidaan tartuntaketjuja katkaista.

Itse asiassa juuri tämän meidän strategiamme vahvan kulmakiven ansiosta me olemme onnistuneet välttämään yhden epidemiahuipun, toisin kuin moni muu Euroopan maa. Eli meillä alkusyksystä nämä alueellisesti kohdennetut rajoitustoimenpiteet yhdessä tämän meidän hybridistrategiamme testaa, jäljitä, eristä, hoida ‑kokonaisuuden kanssa auttoivat siinä, että meillä jäi yksi huippu näkemättä. [Puhemies koputtaa] Me olemme itse asiassa nyt kolmannessa huipussa, kun muualla Euroopassa eletään neljättä huippua.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Kokoomus julkisti viikko sitten keskustelunavauksen koronan exit-strategiasta, ja nyt näyttää siltä, että hallitus jättää sivuun useita sellaisia keinoja, joita peräänkuulutimme tutkittavaksi, jotta suomalaisten elämä olisi tänä keväänä helpompaa.

Tanskalaisista useimmilla on jo puhelimessaan MinSundhed‑sovellus, jonka avulla voi osoittaa tuoreen negatiivisen testituloksen, todistuksen rokotuksesta tai sen, että on sairastanut koronan. Siellä on myös tarkoitus, että toukokuuhun mennessä tästä kehitetään EU-vaatimukset täyttävä kansainvälinen sovellus.

Tässä on varmasti haasteita, mutta jään miettimään, onko se ainakaan minulta pois, jos Elli tai Tauno voisi toukokuussa osallistua vaikkapa rakkaisiin kulttuuriharrastuksiinsa käyttämällä tämäntyyppistä suomalaista MinSundhed‑sovellusta ja osoittamalla, että hänet on rokotettu tai että hänellä on tuore testitulos. Kysynkin erityisesti elinkeinoministeri Lintilältä, jolle tapahtuma-ala kuuluu: onko nyt riski, että tapahtumat Suomessa aukeavat kuukauden myöhemmin sen takia, että meillä ei oteta käyttöön kansallista rokotetodistusta, testitodistusta [Puhemies koputtaa] Tanskan tapaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on aika täynnä. — Ja ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Taitaa olla niin, että tapahtuma-ala kaikkinensa ei sinällänsä kuulu minun rootelilleni, vaan tällä hetkellä on kuulunut tapahtumatuen järjestäminen, jota olen tehnyt ja jonka valmistelu on tällä hetkellä jo valmiina. Mutta varmasti edustaja Mykkänen on täsmälleen oikeassa siinä, että kyllä tämä haasteellinen kesä tulee tapahtumajärjestäjille olemaan. Opetus‑ ja kulttuuriministeriö teki erittäin hienon työn tekemällä strategian turvalliseen tapahtumaan, ja nyt varmasti meidän pitäisi saattaa nämä kaikki yhteiselle ladulle tai uralle, että pystytään näitä tapahtumia järjestämään. Mutta mikä se tilanne on — hiukan epäilen, että se voisi olla jokin passi, jolla se voitaisiin todentaa. Tätä varmasti kehitetään, mutta en pysty sanomaan, että se avaisi kuitenkaan tätä tapahtumatilannetta niin paljon, eli kyllä varmasti mennään siihen, että rokotuksien merkitys nousee ilman muuta, mutta se ilmentymisen määrä [Puhemies koputtaa] tulee olemaan se ratkaiseva kysymys kuitenkin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Täällä vielä yhteensä neljä ministeriä haluaisi tähän kysymykseen vastata, mutta jos pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Viimeksi tänään luin sitä kokoomuksen exit-strategiaa, ja siellä oltiin nostettu tämä kysymys esille. Halusin perehtyä, koska nostitte myös siinä parlamentaarisessa keskustelussa esille, minkälaista mallia tavoittelette, mutta siellä ei taidettu olla oikein tätä kokonaisuutta sen tarkemmin avattu, pyydettiin vain, että tätä selvitettäisiin. Tanskassahan tämänkaltainen malli on käytössä, ja nähdäkseni ne isoimmat kysymysmerkit liittyvät nimenomaisesti siihen, miten tämä käytännössä tehtäisiin. Eli miten käytännössä sitten ajattelisitte, että tällainen toteutettaisiin? Haluaisin kyllä kuulla kokoomukselta tästä lisänäkemyksiä, miten tämä käytännössä sitten tehtäisiin. Onko ajatuksena se, että tehtäisiin lainsäädäntö, jossa ikään kuin kiellettäisiin muita osallistumasta yhteiskunnan palveluihin paitsi heitä, ketkä on rokotettu? Näkisin, että tämä olisi erittäin hankalaa myös perusoikeuksien näkökulmasta. Vai onko ajatuksena se, että nyt avataan toiminta laajasti ja sitten suositellaan, että sinne osallistuvat vain he, jotka on rokotettu? [Jussi Halla-aho: Miten se voi olla muualla niin paljon helpompaa?] Eli mikä on se käytännöllinen malli, mitä te tässä haette? [Puhemies koputtaa] Siitä olisi hyvä kuulla lisätietoja.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Ja nyt kuitenkin edustaja Tavio.

Rouva puhemies... — Anteeksi. Herra puhemies!

Me perussuomalaiset kysyimme aikaisemmin tuosta liikkumisvapauden rajoittamisesta, joka oli hallituksen esityksenä aika hätkähdyttävä, koska kyseessä on yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksistamme. Pääministeri vastauksessaan vaikutti menevän taas virkamiesten taakse: esititte, että virkamiehet pitivät välttämättömänä, mutta kyllähän te itse sen päätöksen teitte tässäkin asiassa, niin kuin näissä muissakin hallituksen esityksissä. Eli hallitus ja te, pääministeri, piditte välttämättömänä, että tällä hetkellä meillä olisi voimassa liikkumisen rajoitukset. Kuinka me pärjäämmekään nyt, kun ne eivät ole voimassa? Eli onko mielipiteenne yhä, että ne olivat täksi viikoksi välttämättömiä, vai teittekö te virhearvion?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos. [Naurua — Timo Heinonen: Aika!]

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa vastauksessa sanoin, niin pääministerinä tietenkin... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

No niin. — Eli hallituksen esitysten takana tietenkin pääministerinä seison, ja hallitus on nojannut siihen arvioon, jonka terveysviranomaiset ovat tehneet. Mielestäni se on vastuullista, ja näin me olemme toimineet koko tämän epidemian ajan. Me olemme kuunnelleet terveysviranomaisia, niin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kuin sosiaali- ja terveysministeriötä, niistä vakavista huolista, joita he meille esittävät, ja sen vuoksi tämä lakiesitys eduskuntaan tuotiin. Mutta kuten jo tuolloin lähetekeskustelussa tätä asiaa kuvasin, tähän olisi sisältynyt tietenkin se, että vielä asetuksenantovaiheessa oltaisiin arvioitu, onko aivan välttämätöntä ottaa näitä toimivaltuuksia käyttöön, eli siinä olisi tapahtunut kolmessa kohdassa arviointi välttämättömyydestä, oikeasuhtaisuudesta, että voidaanko näitä rajoitustoimia lopulta ottaa käyttöön. Siinä vaiheessa, kun lakiehdotus eduskunnalle annettiin, eduskunta osaltansa arvioi ja perustuslakivaliokunta sitten katsoi, että tämä ei ole välttämätöntä, mutta jos se olisikin tullut voimaan, niin vielä siinä vaiheessa, kun asetus oltaisiin annettu, oltaisiin arvioitu olemassa olevan tautitilanteen pohjalta, onko sitä [Puhemies koputtaa] tarpeen ottaa käyttöön. Ja tilanteessa, jossa tapausmäärät ovat laskussa ja parempaan suuntaan mennään, varmaankaan ei oltaisi otettu käyttöön, ja tämän jo kuvasin silloin lähetekeskusteluvaiheessa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Anteeksi, pääministeri, nyt hävisi ääni. — No, nyt se on takaisin.

Arvoisa puhemies! Kun exit-suunnitelmassa lukee, että kesä—heinäkuussa olisi 50 prosenttia rokotettu, ja se prosenttiluku vaihtelee koko ajan, niin mihin nämä luvut perustuvat? Onko EU:lta tullut jo joitain taulukoita tai rokotevalmistajilta joitain taulukoita siitä, kuinka monta rokotetta tulee joka viikko? Onko tästä olemassa joku suunnitelma? Ja miksei semmoista suunnitelmaa ole julkistettu? Vai onko koko tämä asia ihan hatusta vedetty?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ei ole hatusta vedettyä, mutta haasteena on se, niin kuin tässä edustaja Harkimo jo totesikin, että kyllä siihen liittyy epävarmuutta. Nämä rokotevalmistajat saattavat ilmoittaa vain viikon varoitusajalla, kuinka paljon rokotteita tosiasiallisesti tulee, mutta voi olla, että tuo jakso on jopa muutama viikko. Meillä on kuitenkin sopimukset tehty tästä isosta kuvasta, ja me tiedämme, kuinka monta rokotetta me tulemme saamaan tällä kvartaali kakkosella. Mutta siinä, toteutuvatko ne erät jokaviikkoisesti niin kuin on sovittu vai jääkö sieltä rokote-eriä pois, on liukumaa. Tämä perustuu siihen arvioon, jota viranomaiset ovat saaneet näiltä toimijoilta osana EU:n yhteishankintamenettelyä. Tässä edustaja Harkimo viittasi siihen, voitaisiinko ihan tarkasti sopimustasoisia tietoja saada yhteiskunnan kokonaiskäsittelyyn. Silloin kun tästä yhteishankinnasta päätettiin, EU:n kesken sovittiin — kaikkien EU-maiden ja näiden valmistajien kanssa — että [Puhemies koputtaa] niin tarkkoja yksityiskohtaisia numeroita ei voida käydä [Puhemies: Ja aika on täynnä!] julkisuudessa läpi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Harjanne.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka tilanne on hyvästä suunnasta huolimatta vielä vakava, on tärkeää, että exit-suunnitelmaa on valmisteltu ja että siitä keskustellaan. Nykyisen tutkimustiedon ja ‑näytön valossa näyttää melko selvältä, että tartuntariskit ulko‑ ja sisätiloissa ovat hyvin erilaisia, erilaisissa sisätiloissa toki on myös eroja, mutta tämä ulkotila—sisätila-ero on selkeä. Olisin kysynyt hallitukselta, miten tämä huomioidaan tässä exit-suunnitelman teossa ja toteutuksessa, miten esimerkiksi terassien, ulkona järjestettävien tapahtumien tai ulkona kokoontumista koskevien harrastusten osalta otetaan huomioon tämä selvä ero riskiprofiilissa. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Minusta kysyjä on tässä ihan oikeassa. Kun valmistelemme vaihetta, jossa Suomea voitaisiin avata — moneen kertaan täällä aivan oikein on todettu, että se vaihe ei ole nyt, mutta meidän pitää olla valmiina, aivan kuten valmiina viruksen pahenemiseen myös tilanteen paranemiseen — niin tämä näkökulma sisä‑ ja ulkotilojen erottelusta on minusta hyvin käytännönläheinen. Ja juuri aika käytännönläheisistä asioistahan koko tässä avaamisessa on kysymys, juuri sellaisista asioista, joita joka ikinen suomalainen nyt miettii: palautuvatko harrastukset ennen kesäkautta, toteutuvatko lasten jalkapallokoulut, jos, niin millä tavalla, voidaanko kutsua ystäväperhe juhannusmökille, onko huvipuisto auki, ei kai vielä sentään maailmalle voi matkustaa, ja niin edelleen? Ajattelen niin, että sisä‑ ja ulkotilojen erottelu esimerkiksi harrastustoiminnassa ja niihin liittyvä sääntely on käytännönläheistä arvioida hiukan eri tavoin, varsinkin kun kesällä ulkotilaisuuksiin on paljon parempi mahdollisuus myös harrastuksissa. Mutta tässäkin me kuuntelemme terveysviranomaisten arvioita.

Arvoisa puhemies! Koronatilanne on edelleen vaikea, ja tautitilanteen pahenemiseen on vielä varauduttava. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin jo valoa, ja exit-suunnitelma on tärkeä, sillä suomalaiset tarvitsevat toivon horisontin.

Arvoisa puhemies! Koronavuosi on ollut pitkä ja rankka. Erityisen pitkä se on ollut lasten ja nuorten näkökulmasta. Vasemmistoliiton mielestä rajoitusten purkaminen pitää aloittaa lapsista ja nuorista.

Arvoisa puhemies! Korona on lisännyt monien suomalaisten henkistä kuormitusta. Jonot opintopsykologeille ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ovat kasvaneet. Yksinäisyys on lisääntynyt, ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat kuormittuneita. Olen huolissani suomalaisten jaksamisesta. Näen, että Suomi tarvitsee henkisen toipumisen suunnitelman, ja hoitovelan purkuun tarvitaan resursseja.

Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta: miten suomalaisten henkistä toipumista tuetaan ja hoitovelkaa lyhennetään?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minusta aivan erinomainen kysymys, ja yhdyn kyllä siihen huoleen, joka teillä on. Tämä koronatilanne on vaikea, ja varmasti meitä kaikkia tällä hetkellä pohdituttaa se, että saammehan me tämän epidemian hallintaan [Mauri Peltokangas: Puuttukaa juurisyihin!] ja sitoudummehan tähän kansakuntana yhdessä, mutta vielä enemmän pelkään sitä, sitoudummeko me kaikki täällä myös siihen jälleenrakennukseen. Tarvitaan henkinen toipuminen mutta myös fyysinen toipuminen. Me tarvitsemme paljon kuntoutusta niin mielenterveyden puolelta kuin myöskin fyysiseltä puolelta. Siihen on varauduttu jo elokuussa niin, että me saimme budjettiriihessä tehtyä päätöksen siitä, että hoitovelkaa systemaattisesti lyhennetään 450 miljoonalla, joka on valtavan iso panos. Sen lisäksi osana tätä EU:n tukipakettikokonaisuutta on sovittu, että sillä myöskin lyhennetään hoitotakuuta ja hoitovelkaa. Lisäksi sosiaali‑ ja terveyskeskusohjelmaa toteutetaan niin, että siellä tuodaan aidosti perustasolle näitä puuttuvia palveluita.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Essayah.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kertonut, että se tulee laajasti kuulemaan eri tahoja tässä exit-suunnitelmassa. Monet näistä erilaisista rajoitustoimenpiteistä ovat osuneet yrityksiin ja yrittäjiin, joten on tärkeää, että heitä kuullaan tässä exit-suunnitelmassa. Nyt kuitenkin julkisuudessa elinkeinoministeri Lintilä on kertonut, että työ- ja elinkeinoministeriö on ollut hänen mielestään koko lailla syrjässä tämän exit-strategian laadinnasta. No, tosin tänään tuli joitakin sellaisia tietoja, että kuitenkin olisi ollut mahdollista reagoida näihin erilaisiin asiakirjoihin, joita exit-strategian ympärillä on ollut. En tiedä, mutta jos muistijälki on ollut niinkin heikko, niin ilmeisesti kuitenkin vaikutusmahdollisuus siihen exit-strategiaan on ollut sitten melko mitätön. Joka tapauksessa haluaisin tietää: miten hallitus nyt varmistaa, että yrittäjien ääni tulee kuuluviin ja että yrittäjien ja nimenomaan yrityksissä työskentelevien henkilöitten tulevaisuus, meidän suomalaisten työpaikat, [Puhemies koputtaa] voidaan varmistaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Lintilä ja ministeri Marin, ministeri Lintilä ensin.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin taisi olla eilen aamulla, kun toimittaja kysyi minulta, mitä on tulossa illan neuvotteluissa exit-puolelta, ja sanoin, etten tiedä, että en ole ollut valmistelussa mukana. Se johtuu siitä, että valmisteluja on tehnyt valtioneuvoston kanslia ja siinä on ollut mukana niin sanottu covid-ryhmä, joka muodostuu lähinnä kansliapäälliköistä. Se, että olimme käyneet evästyskeskustelun viikkoa aikaisemmin, on mielestäni totaalisesti eri asia kuin olla valmistelussa mukana. Mutta eilisen keskustelun ja neuvottelun mukaan, aivan kuten edustaja Essayah sanoi, nyt alkaa sitten lausuntokierros, jolloinka pääsevät lausumaan työmarkkinaosapuolet, yritykset, kunnat. Tämä on ehdottomasti tämän kevään tärkeimpiä asioita, ja nyt pitää nimenomaan näyttää sitä, miten me mennään tästä eteenpäin.

Täytyy sanoa, että eilen jäi aika paljon huomioimatta Suomessa eräs erittäin mielenkiintoinen uutinen USA:sta. USA:ssa viranomaiset sallivat risteilyt kesällä, [Puhemies koputtaa] ja se on Suomelle erittäin iso asia. Kaikki me tiedämme, kuinka paljon olemme takaamassa risteilijöiden rakentamista.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on aika täynnä. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tätä on valmisteltu virkatyönä, ja hallitus on kahteen otteeseen ennen eilistäkin tästä asiasta keskustellut. 16.2. kävimme keskustelun hybridistrategian päivityksestä ja siellä kartoitimme niitä reunaehtoja, minkä puitteissa sitten voitaisiin yhteiskuntaa päästä myös avaamaan. Siltä pohjalta sitten virkatyönä kansliapäälliköiden, kaikkien ministeriöiden, yhteistyönä tätä on koottu. Vetovastuussa ovat olleet valtioneuvoston kanslia ja sosiaali- ja terveysministeriö, mutta laajasti kaikkia ministeriöitä on eri vaiheissa prosessia kuultu. Hallitus on eilen omalta osaltansa jälleen tästä asiasta käynyt keskustelua, ja tänään olemme keskustelleet siitä yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, ja nämä huomiot pyritään ottamaan tähän kokonaisuuteen mukaan. Huomenna me avaamme tämän suunnitelman sitten kaikille julkisesti kommentoitavaksi, ja tavoitteena on, että saisimme mahdollisimman paljon eri yhteiskunnan tahojen kommentteja, niin elinkeinoelämästä ja yrityksiltä kuin myös kaikilta muilta yhteiskunnan toimijoilta, ja toivon, [Puhemies koputtaa] että myös täältä eduskuntaryhmiltä saadaan kommentteja ja näkemyksiä tähän suunnitelmaan, niin että voimme yhdessä rakentaa polkua parempaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Aika täynnä. — Ledamot Adlercreutz.

Ärade talman! Tässä kriisissä ei ole ollut vastauskirjaa. On jouduttu elämään erilaisten skenaarioiden varassa, joskus varautumaan pahimpaan, ja sitten kun menee paremmin, on oltu tyytyväisiä ja todettu, että pahimpaan varautuminenkin on hyvä ja oikea päätös.

On hyvä, että nyt voidaan jo rakentaa tietä tästä ulos. On oleellista, että tässä exit-suunnitelmassa, josta RKP on puhunut jo pitkään, on konkreettisia askelmerkkejä ja siihen liittyy konkreettisia, mitattavia asioita, jotta se on ymmärrettävissä, se on ennustettavissa, niin että sen tien päässä on lupaus siitä, että voitaisiin kutsua kaverit saunaan tai ystävät kylään. Kun näitä purkutoimenpiteitä suunnitellaan, on oleellista, ettei keskustella aloista niin kuin monoliitteina, kokonaisuuksina, vaan nähdään se hienojakoisuus.

Edustaja Harjanne puhui siitä, että sisä- ja ulkotila on eri asia. On eri asia järjestää konsertti ulkona kuin tiiviissä sisätilassa. On eri asia istua ravintolassa pöydän ääressä [Puhemies koputtaa] kuin baarissa. On oleellista, että kun näitä purkuja nyt suunnitellaan, [Puhemies koputtaa] käsitellään näitä aloja hienojakoisesti detaljitasolla. [Puhemies: Nyt tulee aika täyteen!] Kysynkin hallitukselta, että kyllähän nämä päätökset sitten perustuvat tutkittuun, tieteelliseen tietoon ja selkeisiin askelmerkkeihin ja mitattaviin asioihin. [Leena Meri: Oletteko te epävarma siitä?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä. Hallitus kuuntelee terveysviranomaisia, käyttää sitä parasta asiantuntijatietoa, jota meillä on. On huomioitava myös se, että on vielä paljon sellaista, mitä me emme valitettavasti edelleenkään tiedä. On myös paljon sellaista, mitä on äärettömän vaikea arvioida, mistä ei ole vielä olemassa sellaista kattavaa tietoa. Esimerkiksi juuri yksittäisten rajoitustoimien arviointi, miten juuri tietyt rajoitustoimet vaikuttavat koko epidemiaan ja tautitilanteeseen, on vaikeaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kuvannut hallitukselle sitä kokonaisuutta, kuinka hankalaa on myös tehdä näitä mallinnuksia, laskelmia, arvioita. Tämäkin meidän on hyväksyttävä. Eli meidän on hyväksyttävä se, että me elämme epävarmuudessa, me joudumme reagoimaan tilanteeseen, me joudumme päivittämään strategiaamme, kun me saamme uutta tietoa, ja tämä on ollut toimintatapa, mikä hallituksella on ollut. Aina kun me saamme uusinta tietoa, aina kun me saamme lisätietoa, me olemme pyrkineet muuttamaan omaa strategiaamme ja suunnitelmaamme sen mukaisesti. Mielestäni on viisautta se, [Puhemies koputtaa] että emme naulaa etukäteen kantaamme kaikkeen, [Puhemies koputtaa] vaan toimimme myös tilanteen vaatimalla tavalla.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää yrittäjien ja yleensä ihmisten kannalta, että Suomea avataan pikkuhiljaa siinä muodossa kuin riski antaa myöten, ja totta kai se täytyy tehdä hallitusti.

Mutta palataanpa tähän edustaja Mykkäsen tekemään hyvään ehdotukseen, joka on kokoomuksen ehdotus, että otetaan käyttöön rokotepassi eli rokotetodistus. Sehän on aivan normaali käytäntö esimerkiksi eläinpuolella: mihinkään tilaisuuteen ei pääse, jos ei ole rokotettu. Kysynkin pääministeriltä tai sitten ministeri Kiurulta: mikä lainsäädäntö estää sen, että me hallitusti avaamme näitä tapahtumia, jolloin autamme yrittäjiä ja ihmisiä, jotta he pääsevät harrastusten pariin, ja heillä pitää olla sitten osoitettuna se, että heidät on rokotettu? Ymmärrän kyllä yhdenvertaisuuden ja muut ongelmat, mitä pääministeri täällä toi esille, mutta teillä, arvoisa hallitus, on kaikki asiantuntijatieto käytössänne. Ministeri Kiuru, toimisiko tämä teoriassa, että vain rokotetut ihmiset osallistuisivat tilaisuuksiin ja silti tämä tauti ei pääsisi leviämään? [Puhemies koputtaa] Mikä teidän käsityksenne on?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt sekä Kiuru että Marin... Annetaan Marin tähän kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin kuvasin, luin tarkasti vielä tänään sen kokoomuksen exit-strategian, koska tämä kysymys nousi esille, ja kokoomus ei siellä esittänyt tällaisen passin käyttöönottoa vaan esitti sitä, että sitä selvitetään. Siinä muodossa ainakin se siinä exit-strategiassa oli. Ja varmasti tätä voidaan selvittää, ja tietenkin seuraamme esimerkiksi niitä Tanskan esimerkkejä, millä tavalla tätä asiaa siellä hyödynnetään.

Itse näen, että tässä on kuitenkin paljon, paljon sellaisia käytännöllisiä kysymyksiä, joita pitäisi pystyä ratkaisemaan, ja sen takia kutsun kokoomuksen ja toivon, että osallistutte myös siihen keskusteluun ja tuotte oman näkemyksenne siitä, millä tavalla teidän mielestänne tämä pitäisi toteuttaa. Onko teillä näkemystä siitä, haluatteko, että tässä teidän näkemyksenne mukaan pitäisi edetä lainsäädäntötietä niin, että suljettaisiin palveluita heiltä, keitä ei ole rokotettu? Itse näen, että tässä on merkittäviä ongelmia, perustuslaillisiakin ongelmia varmasti. Vai olisiko se ajatus se, että avataan ja sitten luotetaan siihen, että vain he, kenet on rokotettu, menisivät palveluihin? Eli peräänkuulutan myös sitä, [Puhemies koputtaa] mikä on se teidän konkreettinen näkemyksenne, [Puhemies koputtaa] miten tätä sitten voitaisiin käyttää tai ottaa käyttöön.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt oli niin suora kysymys hallitukselta oppositiopuolue kokoomukselle, että edustaja Orpo. [Naurua]

Opposition kyselytunti käynnissä, herra puhemies!

Siellä, missä tahto, siellä tie. Eli jos meillä on käytössä rokotetodistus ja sillä voitaisiin päästää vaikka seniori käymään seniorikahvilla turvallisesti, niin minä toivoisin — ja me ollaan tietysti tässä mukana aivan varmasti — että etsitään se tie, miten me mahdollistamme sen. Se ei ole keneltäkään pois, mutta se olisi paljon esimerkiksi niille senioreille, jotka ovat olleet vuoden kotona.

Mutta, arvoisa pääministeri, kysyn vuorostani, kun emme ole saaneet vastausta tähän rokotekysymykseen: Teidän valmistelemassanne liikkumisrajoituslakiesityksessä sanottiin, että jokainen yli 16-vuotias on rokotettu Suomessa heinäkuuhun 21 mennessä. Nyt siinä paperissa, mikä tänään nähtiin, oli 50 prosenttia. Ja jos ihmiset jotain tällä hetkellä odottavat, niin se on rokote, eikä ole ilmoitusasia, että se onkin nyt 50, eikä sitä voi ottaa annettuna, että kesäkuun loppuun mennessä se on vain 50. Se on tavoite, ja kysyn nyt vielä, mihin tämä perustuu [Puhemies koputtaa] ja mitä te aiotte tälle asialle tehdä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän ensimmäiseen osaan, ja ministeri Kiuru varmasti voi vastata tästä rokotuskokonaisuudesta vastuuministerinä tarkemmin.

Jos te puhutte siis siitä, että ikäihmisille avattaisiin ikäihmisille kohdistettuja palveluita, seniorikahvilatoimintaa tai muuta ikäihmisten palvelutoimintaa, kun me tiedämme, että ikäihmisiä on laajasti jo rokotettu ja heidät tullaan etulinjassa rokottamaan, niin ilman muuta tämänkaltaista palveluiden avaamista voidaan tehdä, mutta itse kyllä ajattelisin, että ei näitä palveluita suljettaisi heiltä pois, jotka eivät esimerkiksi terveydentilansa puolesta voi rokotetta ottaa. Meillä on monia sellaisiakin ikäihmisiä, jotka eivät voi ottaa rokotetta, ja katsoisin, että myös heillä pitäisi olla oikeus näihin palveluihin osallistua, eli nähdäkseni tämä on hieman eri kysymys kuin se, että olisi tämmöinen rokotepassi. Kun meillä on laajasti tietty väestöryhmä rokotettu, niin ilman muuta seniorikahvitoimintaa tai kerhotoimintaa tai muuta ikäihmisille kohdennettua toimintaa pitääkin avata. Kyllä hallitus sitä tukee ehdottomasti, mutta itse toivoisin, että näihin palveluihin voisivat osallistua myös ne [Puhemies koputtaa] ikäihmiset, ketkä eivät voi rokotetta ottaa terveydentilansa puolesta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru lyhyesti.

Arvoisa puhemies! Tässä alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin, miksi me ei tehdä samalla tavalla kuin Tanska. Silloin pyysin puheenvuoroa kahdesti ja totean, että me tehdään samalla tavalla kuin Tanska. Tanska ottaa käyttöön rokotetodistuksen, ja nyt on kysymys siitä, että EU ajaa tätä samaa rokotetodistusta tällaisena vihreänä todistuksena. Me olemme siinä mukana aktiivisesti, mutta me otamme myös Suomessa heti käyttöön omin toimin tämän samantapaisen rokotetodistuksen, mistä tekin puhuitte, mikä Tanskassa on menossa. Olemme olleet monien maiden kanssa etulinjassa siinä, että rokotetodistus otetaan käyttöön. Nykyäänkin todistus saadaan, mutta se tulee viranomaisilta. Jatkossa se tulisi suoraan Kanta-tiedoista. Sen voisi tulostaa itse ja ottaa mukaan esimerkiksi QR-koodina suoraan puhelimeen.

Sitten seuraava kysymys on se, mihin tätä todistusta sitten käytetään, ja kokoomus on ehdottanut, että selvitetään tätä, voitaisiinko sitä laajemminkin käyttää näiden rajoitusten purkamisessa. Me olemme tätä myös selvittäneet muutamankin kuukauden jo silloin, kun tämä EU-tasoinen ehdotus tuli myös siitä, [Puhemies koputtaa] että Euroopassa lähdettäisiin hakemaan tätä. Se selvitystyö on menossa, mutta se ei ole perusoikeuksien kannalta helppoa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt tuli aikarajoitus. — Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Vieraskielisen väestön ja työvoiman parissa virus leviää huomattavalla yliedustuksella. Edelleenkään kaikki maahan tulevat ulkomaalaiset eivät tule testatuksi, puhumattakaan että joutuisivat valvottuun karanteeniin. Virus jyllää telakoilla ja rakennuksilla. Turussa ja Raumalla ryppäitä on telakan alihankkijoiden ulkomaalaisten työntekijöiden joukossa. Pahimmillaan osuus tartunnoista näillä alueilla on ollut huomattava. Vaikka uusien työntekijöiden saapumista on rajoitettu, vaihtuvuus on hyvin suurta. Epäilen, että moni ei tiedä, että verokikkailun takia ulkomailta tulevat työntekijät vaihtuvat kuuden kuukauden välein. Tätä kutsutaan rotaatioksi, ja uusi kierros telakalla on juuri käsillä. Tämä koskee pahimmillaan satoja, jopa yli tuhatta uutta miestä. Käytännössä on havaittu, että koronatoimia haittaavat kulttuurierot ja myös se, että jäljitys on vaikeaa, koska henkilöiden yhteystiedot ja kotikunta ovat epäselviä. Hallitus, onkohan mielestänne tässä asiassa jotakin korjattavaa, ja mitä se olisi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tässä on varmasti elementtejä, jos ministeri Pekonen haluaa jatkaa työsuojelun puolelta, mutta oli sanottava, kun nostitte esiin ihan oikein tämän meidän Suomen suurimman työpaikkatartuntaryppään, joka tapahtui Raumalla, että sen jälkeen, kun myös Ruotsissa oli tämä akkutehdas, otimme kyllä todella tiukan linjan myös viranomaisten puolella siinä, että nyt koko tuo telakalla työskentelevä henkilökunta tuli testatuksi ja sen lisäksi määrättiin karanteeniin. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Minusta se oli erittäin onnistunut teko toimia heti näin. Tässä tarvitaan juoksun parantamista, nimenomaan siinä, että kynnys on hyvin matalalla: kun näitä tautitapauksia tulee, niin lähdetään heti käyttämään tartuntatautilain kaikkia mahdollisuuksia. Meille antaa myöskin eduskunnan tuore päätös testauksen laajentamisesta ja karanteenikäytännöistä, jotka liittyivät niin sanottuun rajalakiin, vielä enemmän toimivaltaa tässä, että lähdetään ennakkoon tätä tekemään. Näin tapahtui myös Turussa opiskelijaryppään suhteen, [Puhemies koputtaa] ja silloin minusta ollaan juuri oikealla tiellä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Pekonen.

Arvoisa puhemies! Kysyjä tässä viittasi näihin työpaikkojen tartuntoihin, joita kyllä on valitettavasti ollut huolestuttavan paljon, ja niistä on myöskin syntynyt näitä tartuntaketjuja. Työnantajan vastuulla tietenkin on aina se, että työ on terveellistä ja turvallista, ja työnantajan vastuulla on myöskin arvioida ne riskit siellä työpaikoilla koronan tartuttavuuden osalta.

Tähän on puututtu myöskin työsuojelullisin keinoin. Työsuojelun vastuualueet ovat käynnistäneet yhdessä aluehallintoviraston ja sosiaali‑ ja terveydenhuollon valvonnan kanssa alueellisia valvontakampanjoita: on tehty koronatestauksia, kehotettu työnantajia tekemään entistä enemmän myöskin massatestauksia oireettomille työntekijöille. Kuten ministeri Kiuru tuossa viittasikin, edelleen myöskin tartuntatautilailla on mahdollista asettaa yksittäiset työntekijät karanteeniin ja sitä kautta puuttua näihin työpaikkojen tartuntoihin, mahdollisesti jopa sulkea kokonaisia työpaikkoja, mihin ministeri Kiurukin tässä viittasi. [Jussi Halla-aho: Onko näin tapahtunut?] — On.