Arvoisa puhemies! Vähän rauhanomaisempia aiheita välillä. Suomi todellakin valmistautuu osallistumaan Saksan johtaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon heinäkuun alusta tämän vuoden loppuun. Tähän taisteluosastoon Saksan ja Suomen lisäksi osallistuvat Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Kroatia, Latvia, Ruotsi ja Tšekki. Ennen osaston valmiuteen asettamista koskevan ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvosto kuulee eduskuntaa antamalla sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisen selonteon. Eduskunnan kuulemisen jälkeen tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen. Suomen osallistumisesta taisteluosastoon on linjattu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Tästä linjauksesta on myös eduskuntaa informoitu. Linjauksen mukaisesti Suomi asettaa valmiuteen panssaritiedustelujoukkueen, jonka osana minilennokkiryhmän esikuntaupseereita ja kansallisen tukielementin. Yhteensä suomalaisjoukon kokonaisvahvuus on noin 80 sotilasta.
Arvoisa puhemies! Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen keinovalikoimaa kriisinhallinnassa. Lisäksi taisteluosastot edesauttavat jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. Yleisesti sotilasterminä taisteluosasto viittaa joukkoon, joka pystyy itsenäiseen toimintaan ilman ulkopuolisia lisä- tai tukielementtejä. Yleisen kehyksen EU:n taisteluosastojen toiminnalle muodostaa vuonna 2004 hyväksytty EU:n taisteluosastokonsepti. Valmiudessa olevan taisteluosaston tulee pystyä aloittamaan kriisinhallintatehtävät kriisialueilla kymmenen päivän kuluessa siitä, kun EU-neuvostossa tehdään päätös kriisinhallintaoperaation perustamisesta. Operaation käynnistämistä koskeva poliittinen päätös voidaan siten tarvittaessa toimeenpanna hyvin nopeasti.
Taisteluosastokonseptin mukaan taisteluosastoa voitaisiin käyttää suhteellisen rajoitettuun ja taisteluosaston koon mukaan mitoitettuun tehtävään, jonka kesto on rajattu. YK:n tukeminen on keskeinen mahdollinen tehtävä. EU:n taisteluosastoa voidaan käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Konseptin mukainen taisteluosaston operaation enimmäiskesto on neljä kuukautta. Kunkin taisteluosaston valmiusvuoro kestää puoli vuotta, ja kerrallaan EU:lla on valmiudessa lähtökohtaisesti kaksi taisteluosastoa. Eri maaryhmistä koostuvat EU:n taisteluosastot ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa vuodesta 2007 eli 13 vuoden ajan, jos oikein lasken. Kuluvan vuoden toisella vuosipuoliskolla Saksan johtaman taisteluosaston lisäksi valmiusvuorossa on Italian johtama valmiusosasto.
Arvoisa puhemies! Sitten tähän realiteettiin, että EU:n taisteluosastoja ei ole toistaiseksi koskaan käytetty kriisinhallintaoperaatioissa. Miksi? Keskeisimmät syyt tälle ovat olleet yhtenäisen poliittisen tahdon puute EU:ssa, taloudellisen taakanjaon kysymykset ja kysymys valmiusvuorossa olevan taisteluosaston sopivuudesta ajankohtaisen kriisinhallintaoperaation hoitamiseen. Myöskään Saksan johtaman taisteluosaston osalta ei ole käynnissä aktiivista keskustelua tai valmistelua taisteluosaston käyttämisestä sen valmiusvuoron aikana. Taisteluosaston lähettämisestä operaatioon päätetään erikseen, ja tämä edellyttää muiden EU:n yhteisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten päätösten tapaan EU:n jäsenmaiden yksimielisyyttä. Valmiudessa olevan osaston johtovaltiolla on tärkeä rooli päätöksen valmistelussa. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, olisiko EU:ssa tämän vuoden toisella puoliskolla edellytyksiä tehdä päätös käyttöönotosta ajankohtaisessa kriisissä. Kynnys tähän on tähän asti ollut hyvin korkea.
EU:ssa on keskusteltu toimenpiteistä, joilla taisteluosastojen käytettävyyttä voitaisiin parantaa. Näitä ovat esimerkiksi rahoituksen uudistaminen niin, että taisteluosastojen käytön kustannuksista pienempi osa koituisi valmiusvuorossa olevien maiden vastuulle, joustavuuden lisääminen, etukäteissuunnittelun ja yhteydenpidon kehittäminen. Suomen näkemyksen mukaan EU:n toimintakyvyn kannalta on oleellista, että EU:lla on aito valmius käyttää nopean toiminnan kykyä. Suomi on johdonmukaisesti puoltanut taisteluosaston käyttöä ja osallistunut valmiusvuoroihin. Kyse on myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä ja olemassa olevien instrumenttien hyödyntämisestä tähän tarkoitukseen. Suomi on tukenut taisteluosastojen käytettävyyden lisäämiseen tähtääviä uudistuksia.
Arvoisa puhemies! Saksan johtama taisteluosasto täyttää EU:n taisteluosastokonseptin mukaiset vaatimukset ja on valmiusvuoron alkaessa kykenevä toteuttamaan mahdolliset kriisinhallintatehtävät. Taisteluosasto muodostuu esikuntaosista, maahanlaskupataljoonasta, lääkintäpataljoonasta sekä huoltopataljoonasta. Taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 4 100 sotilasta, joista suurin osa eli 2 500 on Saksasta.
Suomen osallistumisen koulutus- ja perustamisvaiheen sekä valmiusajan kustannukset on huomioitu sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoissa vuosien 2019 ja 2020 talousarvioissa ja vuoden 2021 osalta valtiontalouden määrärahakehyksissä. Nämä perustamisesta, koulutuksesta ja valmiudesta koituvat kulut ovat yhteensä 5,7 miljoonaa euroa sisältäen sekä ulko- että puolustusministeriön pääluokista katettavat menot. Sen sijaan taisteluosaston mahdolliseen käyttöön operaatioissa liittyviin kustannuksiin ei ole varauduttu tämän vuoden talousarvioesityksessä. Valmisteltaessa kansallista päätöstä taisteluosaston lähettämisestä operaatioon tarvittava rahoitus haettaisiin lisätalousarvioteitse, tai mikäli määrärahaa olisi, niin operaatio esitettäisiin katettavaksi momenttien varallaolokohdista.
Arvoisa puhemies! Päätös valmiudessa olevien joukkojen käyttämisestä EU:n operaatioissa on aina kansallinen. Suomessa päätös suomalaissotilaiden lähettämisestä operaatioon osana valmiudessa olevaa EU:n taisteluosastoa tehdään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti. EU:n taisteluosastojen mahdollista käyttöä koskevat kansalliset päätökset olisi tarpeen tehdä, ja ne valmistaudutaan tekemään nopeammin kuin päätökset osallistumisesta muihin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tähän liittyvät myös ennakkoon toteutettava selontekomenettely sekä niin sanottu korkeaan valmiuteen asettaminen ennen valmiusvuoron alkamista.
Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin aiemmin yhteensä kuusi kertaa. Suomi osallistui 2007 ja 2011 Saksan ja Alankomaiden johdolla muodostettuihin taisteluosastoihin, vuosina 2008, 2011 ja 2015 Ruotsin johtamiin pohjoismaisiin taisteluosastoihin sekä vuonna 2016 Yhdistyneen kuningaskunnan johtamaan taisteluosastoon. Suomen kokemukset aiemmasta EU:n taisteluosastoon osallistumisesta ovat myönteisiä. Taisteluosastotoimintaan osallistuminen on osa Suomen johdonmukaista panosta EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä konkreettinen panos EU:n puolustusulottuvuuden vahvistamiseen. Osallistumista puoltaa myös se, että Suomi tavoittelee EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön kunnianhimoista toimeenpanoa ja tähän yhteistyöhön sisältyy taisteluosastojen käyttöä koskeva sitoumus. Kansallisen puolustuksen näkökulmasta EU:n taisteluosastoihin osallistuminen on tukenut Puolustusvoimien suorituskykyjen ja yhteistoimintakyvyn kehittämistä. Osallistuminen edesauttaa kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön syventämistä keskeisten kumppanimaiden kanssa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen osallistumisesta arvioidaan olevan hyötyä siis sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta että Suomen kansallisen puolustuskyvyn kannalta.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Ministeri Kaikkonen, 4 minuuttia.