Suullinen kysymys EU:n turvatakuista (Antti Rinne sd) | Suullinen  kysymys  varhaiskasvatusoikeuden  rajaamisesta  (Outi  Alanko-Kahiluoto vihr) | Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeudesta (Joakim Strand r) | Suullinen kysymys vuokra-asuntoyhtiöiden jakamista osingoista (Peter Östman kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Terroristien tuhoisat iskut Pariisissa viime perjantaina tappoivat yli sata ihmistä. Daesh-terroristien iskut Euroopan sydämessä jättivät jälkeensä uhkan ja pelon ilmapiirin ihmisten mieliin. Vielä tässä yhteydessä pahoittelut uhrien omaisille.

Ranskan presidentti totesi tuoreeltaan maan olevan sodassa ja esitti eurooppalaisen yhteisvastuulausekkeen käyttöönottoa. Arvoisa pääministeri, Suomen laki ei tällä hetkellä mahdollista Puolustusvoimien osallistumista tämän yhteisvastuulausekkeen toteuttamiseen. Kysyn: Miten arvioitte yhteisvastuulausekkeen merkitystä Suomelle ja koko Euroopalle, ja miten tässä Puolustusvoimia koskevan lainsäädännön uudistamisessa tullaan ottamaan tämä asia huomioon? Tullaanko tässä yhteydessä käyttämään tätä parlamentaarista seurantaryhmää, joka juuri asetettiin, valmistelussa, jotta voidaan päästä huolelliseen valmisteluun ja saada eduskunnan laaja tuki asialle?

Arvoisa puhemies! Nämä terroriteot olivat totta kai hyökkäys paitsi Ranskaa kohtaan myöskin koko Eurooppaa kohtaan, ja nämä tapahtumat järkyttivät koko Euroopan yhteisöä. Euroopan yhteisö on turvallisuusyhteisö. Siinä mielessä tämän keskinäisen avunantolausekkeen ensimmäistä kertaa käyttämisellä on iso poliittinen merkitys. Mitä tulee siihen, miten se vaikuttaa täällä Suomessa, Suomihan heti tuoreeltaan ilmoitti, että olemme kaikin mahdollisin keinoin, kaikin käytettävissä olevin keinoin, valmiita auttamaan Ranskaa.

Mitä tulee tähän kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön valmisteluun, niin siinä on työryhmätyöskentely menossa. Työryhmän piti saada raporttinsa valmiiksi toukokuun loppuun mennessä, siis ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Nyt sitä on kiirehditty sillä tavalla, että saisimme sen valmiiksi jo tammikuussa ja siitä eteenpäin normaali lainsäädäntöprosessi voisi käynnistyä.

Arvoisa rouva puhemies! Hieman pääministeriä täydentäen voisin lisätä, että tämän kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön valmistelua johtaa ulkoasiainministeriö. Se tekee erillislain. Mutta puolustushallinnon osalta myös tullaan sääntelyä täydentämään muun muassa toimivaltuuksien, voimankäytön ja henkilöstön aseman osalta useammassakin maanpuolustusta koskevassa laissa. Parhaillaan puolustusministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä, joka on tarkoitus antaa samaan aikaan tämän ulkoasiainministeriön valmisteleman erillislain kanssa. Puolustusministeriö on valmis antamaan lakiesi-tyksensä maaliskuuhun mennessä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Uusien väkivallantekojen torjumiseksi tarvitaan eurooppalaista ja globaalia yhteistyötä monien eri asiakokonaisuuksien ympärillä usealla yhteistyön tasolla. Väkivalta ei väisty, jos sitä synnyttäviin ja ruokkiviin asioihin ei vaikuteta kansainvälisellä yhteistyöllä. On kyettävä vahvemmin vaikuttamaan niihin juurisyihin, joista väkivaltainen terrorismi itää ja jotka johtavat miljoonia ihmisiä hakemaan turvaa eri puolilla maailmaa.

Tilanteen hallinta luo turvallisuutta muuttuvassa ja hämmentävässä toimintaympäristössä ihmisten mielissä. Haluan tässä yhteydessä kiittää ministeri Orpoa erityisesti vakaasta, humaanista ja osaavasta työstä nykyisessä haastavassa tilanteessa.

Arvoisa pääministeri, Yhdistyneillä kansakunnilla on ja tulee olla tärkeä rooli kriisien ratkaisuissa. Kysyn: onko hallituksella suunnitelmia tai suunnitteilla toimenpiteitä, joilla Suomi osaltaan voi vaikuttaa YK:n toimintaedellytysten ja toimintakyvyn vahvistamiseen olemassa olevien kriisien ratkaisemisessa ja tulevien ennakoimisessa?

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvin aktiivinen YK:ssa ja myöskin pakolaisvirran juurisyiden torjunnassa. Olemme juuri tehneet Euroopan yhteisössä yhteisiä päätöksiä esimerkiksi Afrikan maiden trust-rahastoon osallistumisesta. Myöskin Suomi on tehnyt kansallisia päätöksiä siihen, että saisimme noilla leireillä olosuhteita parannettua inhimillisemmiksi ja tätä pakolaisvirtaa paremmin hallintaan.

Ideaalitilannehan olisi se, että me pystyisimme hoitamaan kriisien juurisyiden lähteillä nämä asiat ja sieltä sitten hallitusti YK:n pakolaiskiintiötä esimerkiksi Suomessa korottamalla voisimme hoitaa näitä pakolaisvirtoja. Nyt ne ovat salakuljettajien bisnestä, ja sillä tavalla meidän pitäisi sille saada piste aikaiseksi. YK on ehdottomasti avainasemassa tämän kriisin ratkaisussa ja juurisyiden hoitamisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on todellakin aktiivinen YK-toimija. Paitsi siellä YK:ssa myös olemme jatkuvasti yhteydessä pysyviin turvallisuusneuvoston jäseniin, joilla on paljon vaikutusvaltaa. Sen takia on UNCHR:n tukeminen nimenomaan, että saataisiin hot spoteja, trust fundeja eli näitä tavallaan järjestelykeskuksia modernissa mielessä ja sitten myös tätä rahoitusta kuntoon, koska se on se ainoa tapa.

Nythän EU:kin on tehnyt sinänsä hyviä päätöksiä näistä ikään kuin taakanjaoista. 160 000 ihmistä on päätetty taakkaa jakaa. Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet muutaman kymmenen, ja mitään muuta ei ole saatu aikaan. Meillä on aika lailla kansainvälisesti hyviä päätöksiä olemassa, mutta niitä päätöksiä eivät syystä tai toisesta suuret valtiot etunenässä ole laittaneet toimeen.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2012 turvallisuuspoliittisessa selonteossa käytiin läpi tämä avun vastaanottamisen ja antamisen kysymys perussopimusten valossa ja silloin käynnistettiin se lainsäädäntötyö, joka nyt ollaan saattamassa loppuun. Minusta on tärkeätä, että tämä lainsäädäntötyö loppuun asti hoidetaan sillä lailla, että siinä pidetään koko eduskuntaa, ehkä tämän parlamentaarisen seurantaryhmän kautta, tässä valmistelussa mukana.

Mutta tässä selonteossa oli toinenkin puoli, ja se oli se, että kiinnitettiin huomiota siihen, että näiden valmiuksien täytyy olla riittävästi resursoituja. Ja kun nyt ollaan tehty päätöksiä ja esityksiä, jotka merkitsevät merkittävää leikkausta sekä kriisinhallintavarautumiseen että kehitysyhteistyöhön — juuri sellaisiin välineisiin, jotka myöskin ovat tarpeen tällaisen terrorismiuhan torjumisessa — niin onko hallituksella valmiuksia arvioida näitä ratkaisuja uudelleen?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tuomioja tuntee tämän taustan erittäin hyvin. Silloin, kun tätä lauseketta aikanaan tehtiin ja sitten myöhemmin, ajateltiin, että esimerkiksi Suomelle ja Ruotsille, kun ovat sotilasliittoihin kuulumattomia maita, tämmöisen avunantolausekkeen sisältö ei merkitse sitä, että joudutaan peruspuolustusratkaisua muuttamaan.

Ja toinen asia, mitä edustaja Tuomioja sanoi: On tärkeätä, että nimenomaan resursoidaan näitä ongelmakohtia. Meillähän kriisinhallintamäärärahat ovat jossain määrin samanlaisia kuin työttömyysmäärärahat ja muut, että niitä on vaikea ennakoida. Niitä voidaan lisäbudjeteilla hoitaa. Ja sitten tietysti, ikävä kyllä, kun leikkaukset ovat koskeneet kaikkea, meillä täytyy olla myös sitten kykyä priorisoida niitä resursseja, mitä meillä on, esimerkiksi näihin edustaja Tuomiojan mainitsemiin kipukohtiin.

Arvoisa puhemies! Nämä Pariisin traagiset tapahtumat ovat havahduttaneet meidät huomaamaan, että meillä on merkittäviä puutteita meidän toimintamahdollisuuksissamme tällaisissa kriisitilanteissa. Yksi on se, että meidän verkkotiedustelulainsäädäntömme ei ole siinä kunnossa, jossa sen pitäisi olla, jotta pystyisimme seuraamaan muun muassa terroristien viestiliikennettä ja sillä tavalla saamaan etukäteen tietoa, mitä siellä on tekeillä. Toinen on se, että me emme myöskään pysty tässä turvajärjestelmässä muun muassa sellaisiin sotilaallisiin toimiin, joissa suomalaiset sotilaat voisivat osallistua tiettyihin tehtäviin. Ruotsissa on tällainen lainsäädäntö, muissa Pohjoismaissa on lainsäädäntö molemmissa näissä asioissa ja meillä ei ole. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta nämä vakavat puutteet pystytään korjaamaan Suomen lainsäädännössä?

Arvoisa puhemies! Edustaja Salolainen kiinnitti tärkeään asiaan huomiota eli tiedustelulainsäädännön uudistamiseen. Hallitus on käynnistänyt lainsäädännön uudistushankkeen, ja sitä varten ollaan perustamassa eduskunnassa eduskuntaryhmien toimesta parlamentaarinen työryhmä. Tässä on erittäin tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä eduskunnan kanssa parlamentaarisesti, jotta me pystyisimme tämän kansallisesti erittäin tärkeän lakihankkeen viemään mahdollisimman nopeasti, pikaisellakin aikataululla, läpi. Se vaatii sen, että me pystymme yhdistämään kansallisen turvallisuuden edellyttämät toimet ja huolehtimaan kansalaisten perusoikeuksista, yksilön suojasta ja viestisuojasta. Tämä on vaikeaa, mutta meidän pitäisi yhdessä siihen pystyä. Se on kansallisen turvallisuuden kannalta nyt aivan oleellinen elementti.

Arvoisa rouva puhemies! Yhteistä maailmaa ei voida koskaan rakentaa ilman yhteistyötä, vuoropuhelua ja ymmärrystä. Monet kansakunnat tarvitsevat apua tässä työssä, jotta ihmisillä olisi toivoa ja tulevaisuuden uskoa näköalattomuuden sijasta. Siinä tietenkin YK-järjestöillä on aivan keskeinen rooli, ja tähän sopii erittäin huonosti tietenkin se, että hallitus on kehitysyhteistyörahoja muun muassa päättänyt leikata.

Ulkoasiainvaliokunnan matkalla saimme vierailla lukuisten YK-toimijoiden luona ja keskustella YK:n roolista nyt näissä kaikissa polttavissa kriiseissä. Siellä nousi esille myös kysymys siitä, miten kykenevä YK:n turvaneuvosto on tekemään tänä päivänä esimerkiksi Syyrian kriisiä koskevia päätöksiä, koska emme voi ajatella, että autamme ihmisiä vain lähialueilla. Meidän pitäisi kyetä myös ratkaisemaan näitä kriisejä siellä, missä ne esiintyvät. Haluaisinkin kysyä ulkoministeriltä: miten te näette turvaneuvoston roolin?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin olennainen kysymys. Monilla mailla on suuri halu uudistaa YK-järjestelmää etenkin turvaneuvoston pysyvien jäsenten asiassa, mutta nämä eivät itse luonnollisestikaan halua tätä valtaansa jakaa, ja tämä on ongelmallista.

Mutta kun otitte tämän Syyria-asian esille, niin tuskin kolme kuukautta sitten joku olisi ajatellut, että Venäjä ja USA ovat samassa neuvottelupöydässä, tuskin edes kuukautta sitten ajateltiin, että Saudi-Arabia, Iran, Turkki, kaikki voivat olla samassa neuvottelupöydässä. Näin kävi itse asiassa Wienissä. Ja tämä koko tragedia on ollut niin suuri, että vasta nyt näyttää kansainvälinen yhteisö heräävän. Eli jos se, mitä siellä Wienissä puhuttiin, eli perustuslakiuudistaminen ja tavallaan tämmöinen siirtymäkauden hallinto saataisiin aikaan ja kaikki se, mitä puhuttiin, oltaisiin jo aika pitkällä. Al-Assadin asemasta ei päästä yhteisymmärrykseen, (Puhemies koputtaa) mutta minä luulen, että sekin on vain yksi käyttökortti, (Puhemies koputtaa) että kaikkien intressi siellä turvataan. Ollaan (Puhemies: Aika, ministeri Soini!) varmaan menty Syyriassa siihen, että hallinnon täytyy olla mukana, mutta...

...ei olla menty siihen, että on sitouduttu...

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Soini, nyt on aika täynnä.

Arvoisa puhemies! Pariisin terrori-iskut olivat monin tavoin isku meidän kaikkien elämäntapaa ja vapaata yhteiskuntaa kohtaan. Siellä olisi voinut olla kuka tahansa meistä, kuka tahansa suomalaisista, kun puhutaan illanvietosta jalkapallon, musiikin tai ravintolaillan parissa. Siinä mielessä onkin tärkeää tässä vastareaktiossa korostaa sitä, että me puolustamme yhdessä kaikki täällä vapaata ja avointa yhteiskuntaa. Terroristit haluavat saada länsimaissa, vapaassa maailmassa ihmisryhmät toisiaan vastakkain. Se ruokkii sitä kasvupohjaa, mitä he itselleen hakevat, ja sitä ei saa antaa. Tässä haluan kiittää tasavallan presidenttiä ja koko hallitusta hyvistä lausunnoista asiassa.

Mutta, arvoisa puhemies, sen lisäksi, miten me toimimme täällä länsimaiden sisällä ja keskenämme demokratioissa tilanteen ratkaisemiseksi — siellä tarvitaan uusia keinoja varmasti ja niistä keskustellaan — se, mitä ulkoministeri äsken sanoi Syyrian tilanteesta, on avainasemassa. Myös presidentti Ahtisaari on sanonut, että Syyriassa olisi mahdollisuuksia edetä nyt rauhanneuvotteluissa, ja kysynkin uudestaan ministeri Soinilta: Miten näette balanssin siinä, miten Suomi voi auttaa Syyriassa rauhan saamista? Mikä on balanssi pommitusten jatkamisen, ehkä vahvistamisen, (Puhemies koputtaa) ja rauhanneuvottelujen välillä?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on jo sinänsä iso saavutus, että sellaisten maiden välillä, jotka ovat erittäin huonoissa väleissä olleet keskenään — esimerkiksi Iran ja Saudi-Arabia — hyvin nopealla aikataululla on syntynyt tilanne, että ollaan samassa neuvottelupöydässä. Se on äärimmäisen hyvä ja tärkeä asia. Suomi voi omalta osaltaan YK:n ja EU:n avulla toimia. EU:ssa on monia toimijoita isoissa maissa, joilla on myöskin hyvät yhteydet tähän. Ja aivan kuten edustaja Niinistö sanoi, koko pakolaisongelman, sotaongelman ratkaisu liittyy keskeisesti Syyriaan ja Irakiin. Jos siellä saadaan rauha aikaan ja tehtyä siirtymäkausi ja hallinto, niin paitsi että se suistaa siellä sodan uhkaa merkittävällä tavalla pois — kaikkien muiden kanssa voidaan ehkä saada aselepo, Isisin kanssa sitä ei tehdä — niin tätä kautta sitten myös voidaan helpottaa tätä pakolaiskriisiä. Suomen hallitus tulee tässä olemaan kaikin voimin mukana, ja haluan myöskin kiittää (Puhemies koputtaa) eduskuntaa saamastamme tuesta tässä vaikeassa asiassa.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto tuomitsee kaikki terroriteot, ja Ranskaa on autettava kaikin lain sallimin keinoin. Silloin Suomen sotilaallinen avunanto ei ole mahdollinen, eikä pidä ollakaan. Tässä avunantolausekkeessahan on kyse kahdenvälisestä neuvottelusta, ei mistään automaatista, niin kuin ministeri Soini aivan oikein totesi. Mutta kysymys: onko mahdollista, että Suomi on aktiivinen, että selvitetään, kuinka Isis- ja al-Qaida‑järjestöt ovat saaneet alkunsa, kuka niitä on tukenut, aseistanut ja rahoittanut, ja voidaanko selvittää, kuka ostaa esimerkiksi Isiksen varastaman öljyn?

Arvoisa rouva puhemies! Nämä ovat pitemmän aikavälin kehityksen tuloksia, nämä radikaalijärjestöt. Siinä on tiettyä poliittista taustaa, tiettyä epäonnistumista hallitusten osalta. Varmaan yksi suuri virhe Irakissa aikanaan oli se, että kaikki sen ajan hallinnon ammatti-ihmiset pistettiin sivuun eli tavallaan kaikki Baath-puolueen jäsenet otettiin pois. Silloin sinne syntyi hallinnollinen ja poliittinen tyhjiö, kukaan ei oikein osannut hoitaa asioita. On tärkeää, että Syyrian kohdalla ei tehdä tätä. Al-Assad on sotarikollinen, hän ei voi jäädä, hänen ei pidä jäädä, mutta sen hallinnon kanssa on keskusteltava.

No, sitten on tietysti tämä Isisin rahoittaminen ja muu. On todella hyvä kysymys, kuka ostaa sitä veriöljyä ja ketkä tässä ovat mukana. Minulla ei siihen kysymykseen ole vastausta, mutta (Puhemies koputtaa) nyt näyttää siltä, että Venäjä, USA, Ranska iskevät monin tahoin myös Isisin rahoitukseen.

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Mustajärvi viittasi myöskin tähän avunantoon vielä. Sotilaalliseen meillä ei siis lainsäädäntö ole kunnossa, mutta sen haluan kertoa, että siviilipuolella, poliisi-, Raja-, pelastuspuolella, meillä on mahdollisuus tarjota Ranskalle apua. Myöskin siviilikriisihallinta on työkalu, jota me voimme käyttää. Meillä itse asiassa on 115 miestä ja naista siviilikriisinhallintatehtävissä näillä alueilla, näissä lähtömaissa ja kauttakulkumaissa. Me valmistelemme parhaillaan, sikäli jos Ranska avunpyyntönsä esittäisi, sitä listaa siitä, mitä mahdollisuuksia meillä täällä siviilipuolella olisi, miten me voisimme olla mukana tässä yhteistaistossa, eurooppalaistaistossa, osoittaa solidaarisuutta Ranskalle ja olla voimakkaasti mukana tässä yhteistaistossa terrorismia vastaan.

Arvoisa puhemies! Todellakin äärimmäisen järkyttävä tapahtumainkulku, ja täytyy yhtyä kiitoksiin hallitusta kohtaan. Pääministeri ja koko hallitus ovat hoitaneet Suomen osalta tätä erinomaisen hyvin.

Palaisin tähän turvatakuuasiaan. Meillähän oli Suomessakin paljon tutkijoita, jotka aikaisemmin sanoivat, että näillä ei ole mitään merkitystä ja nämä ovat vähän turhan puhumista. No, nyt on osoittautunut, että Ranska on aktivoinut ne, ja kaikki jäsenmaat näyttävät suhtautuvan myönteisesti ja kokevat yhteistä solidaarisuutta, ovat valmiita auttamaan. Tämähän on iso asia myös Suomen kannalta. Unioni näyttää nyt tiivistävän yhteistyötään tällä alueella, ja sillä on tietysti vaikutuksia myös Suomeen. Kysynkin ulkoministeri Soinilta: Miten te näette tällä alueella tapahtuvan tiivistyvän yhteistyön, turvatakuiden käyttöönoton, Suomen etujen ja Suomen aseman kannalta? Onko tämä hyvä kehitys teidän mielestänne?

Arvoisa rouva puhemies! On nyt hyvin hyödyllistä, että me tavallaan tämän avustuspyynnön kautta pääsemme todella katsomaan ja hyödyllisesti tekemään koko Euroopan unionin laajuisen näkemyksen yhteensovittamisen siitä, mitä tämä aikanaan sovittu todella käytännössä merkitsee, koska tällaista pyyntöä ei ole koskaan aikaisemmin esitetty. Esimerkiksi tämä avunantovelvoite 42.7 on se, mitä ehkä vähiten odotettiin, mutta se sieltä tuli eikä esimerkiksi Nato-artikla tai sitten tämä 222. Minun mielestäni on hyvä, että nyt kun se konkreettinen pyyntö tulee, se hoidetaan yhtäältä ja sitten myös eri EU-maiden kesken selvitetään, mitä tällainen pyyntö käytännössä merkitsee. Ja siinä mielessä tämä on (Puhemies koputtaa) hyvin hyödyllinen, niin kuin (Puhemies: Aika, ministeri Soini!) tiedämme, myös Suomen kannalta.

Arvoisa puhemies! Työviikkoni alkoi hyvällä uutisella, kun kuulin, että hallitus peruu aikomuksensa lakkauttaa eläkkeensaajien asumistuki. Eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen olisi pudottanut kymmeniätuhansia suomalaisia, valmiiksi pienituloisia eläkkeensaajia köyhyysrajan alapuolelle, mikä kävi ilmi, kun vihreä eduskuntaryhmä pyysi eduskunnan tietopalvelulta laskelman siitä, miten hallituksen aikomat erilaiset toimenpiteet kohdistuvat nimenomaan eläkkeensaajiin, joista monet ovat, kuten totesin, pienituloisia.

Arvoisa puhemies! Nyt vietetään lasten oikeuksien viikkoa, ja monet järjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, miten hallituksen monet esitykset, säästöt tulevat lisäämään lapsiperheköyhyyttä ja lasten eriarvoisuutta. Kysynkin edellä sanottuun viitaten, aikooko hallitus nyt tehdä laskelman ja vaikutusarvioinnin siitä, miten sen erilaiset lakiesitykset ja säästöt kohdistuvat nimenomaan lapsiin, lapsiperheisiin, yhteiskunnan heikoimpiin, ja miten tulette toimillanne lisäämään lapsiperheköyhyyttä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on oman talousarvioesityksensä laatinut hallitusohjelman pohjalle, jonka osalta on tehty eri väestöryhmiin tehtävä arvio siitä, miten eri päätökset kohdentuvat. Silloin kun puhutaan sosiaaliturvasta, silloin kun puhutaan niistä euroista, jotka valtion budjetista tulonsiirtoina eri väestöryhmille kohdentuvat, puhutaan siitä, miten arvovalintoja näissä asioissa tehdään. Jokainen joutuu nyt oman talkoo-osuutensa hoitamaan ja huolehtimaan, ja yritetään tehdä — niin kuin tässä nyt on esimerkkejä niistä ratkaisuista, joita on tehty — nämä päätökset niin, että kaikkein köyhimmässä asemassa olevat pärjäävät. Viimeisimpänä tänään hallitus on antanut esityksen siitä, että toimeentulotuki ei laske, vaikka indeksit ovatkin negatiiviset.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Yli 100 000 suomalaista lasta elää pienituloisessa kotitaloudessa, ja liian moni lapsi elää todellakin köyhyydessä, mikä lisää syrjäytymisriskiä ja kasvattaa riskiä siitä, että aikuisena sairastuu esimerkiksi masennukseen, menettää työkykynsä ja niin edelleen. Eli lapsiperheköyhyydellä on kauaskantoiset ja hyvin vakavat seuraukset.

Olemme todenneet, että lasten oikeus varhaiskasvatukseen on eräs merkittävä tapa ehkäistä syrjäytymisen riskiä, pitää kaikki lapset mukana ja tasata lasten välisiä hyvinvointieroja. Nyt hallitus on kuitenkin rajaamassa lasten päivähoito-oikeutta vastoin asiantuntijoiden suosituksia. Nyt onneksi monissa kaupungeissa ollaan tekemässä toisensuuntaisia päätöksiä. Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella ei aiota rajata lasten oikeutta päivähoitoon juuri siitä syystä, että sillä on merkittävä syrjäytymisriskiä vähentävä vaikutus. Onko hallitus ottamassa asiantuntijoiden huolet (Puhemies koputtaa) vakavasti, ja voitteko harkita pienennyksiä näihin varhaiskasvatukseen kohdistuviin leikkauksiin?

Arvoisa rouva puhemies! Yksi tärkeä asia, josta hallitus pyrkii pitämään huolta, on se, että kunnilla olisi resurssit ja mahdollisuudet niihin palveluihin, joita esimerkiksi lapsiperheet tarvitsevat. Ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole leikkauksia valtionosuuksiin, mikä mahdollistaa sen, että kunnat voivat omaakin harkintavaltaa käyttää, mikäli kunnissa tilanteet senkaltaisiksi koetaan.

Toinen osa, liittyen jo vähän edustaja Alanko-Kahiluodon ensimmäiseenkin kysymykseen: lapsilisiä ei olla leikkaamassa.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Alanko-Kahiluoto nosti hyvin tärkeän asian esille. Tämähän on hyvin kuvaavaa hallituksen esityksille, että monia on vedetty takaisin sen takia, että vaikutusarviointia ei ole tehty. Nyt tämän subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kohdalla — nythän kunnissa valmistuvat tällä hetkellä ensi vuosien budjetit ja suunnitelmat — me olemme kuulleet ainakin Helsingistä, Tampereelta, Kotkasta ja Hämeenlinnasta, että kuntapäättäjät eivät aio ottaa (Eduskunnasta: Porista!) — anteeksi, Porista myös — näitä toimenpiteitä käyttöön ensi vuonna. Ja kuntapäättäjät ovat kuitenkin lähimmin kosketuksissa niitten lapsiperheiden arjen kanssa. Aikooko ministeri Grahn-Laasonen olla rohkea ja vetää tämän esityksen takaisin? Kun me nyt saamme jo kuntapäättäjiltäkin viestiä, että näitä toimenpiteitä pidetään huonoina, ne eivät ole lapsen edun mukaisia ja siten ne eivät kuntapäättäjien mielestä ole yhteiskunnallisen edun mukaisia. Tämä on myös hyvin harvinainen esitys, koska kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että tämä ei ole lapsen edun mukaista, tämä ei edistä ja kehitä varhaiskasvatusta (Puhemies koputtaa) parempaan suuntaan. Vieläkään en ole saanut sitä nimeä sieltä oikealta tutkimuksesta, joka kertoisi... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edellä kollega, ministeri Rehula totesi, on hieno asia, että kunnat voivat tehdä näitä priorisointeja omissa budjeteissaan ja panostaa lapsiperheisiin enemmän kuin laki edellyttää. Se on hieno asia ja osoittaa lapsiystävällisyyttä meidän kunnissa.

Mitä tulee sitten tähän varhaiskasvatusoikeuden rajaamiseen ja siihen lakiesitykseen, joka on osa tätä vaikeaa taloustilannetta ja talouden tasapainottamistoimia, jotka ovat myös meille hallituksen jäsenille erittäin vaikeita toteuttaa, niin haluan sanoa sen, että jatkossakin jokaisella lapsella on oikeus 20 tuntiin laadukasta, pedagogisesti entistäkin vahvempaa varhaiskasvatusta, yhä tulevaisuudessakin. Pidän erittäin tärkeänä, että tähän lakiesitykseen on sisällytetty se ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat perheet ja erityisesti lapset on huomioitu sitä kautta, että jos on lapsen kasvun, kehityksen ja lapsen edun mukaista, niin oikeus varhaiskasvatukseen on myöskin laajempi kuin se 20 tuntia näiden lasten osalta. Ja tällä on pyritty varmistamaan se, (Puhemies koputtaa) että kaikki sellaiset lapset, jotka aidosti tarvitsevat pidempää varhaiskasvatusta kuin sen 20 tuntia, (Puhemies: Aika!) sen myös saavat.

Arvoisa puhemies! Tulonsiirrot ovat tietenkin tärkeä asia, mutta kyllä vähintään yhtä tärkeä asia ovat lapsiperheiden palvelut. Olen erittäin iloinen siitä, että lapsiperheiden kotipalveluita, jotka lähes tyystin leikattiin 90-luvun laman aikana, on nyt saatu lapsiperheille takaisin ja nyt tätä palvelua vahvistetaan. On todettu monissa tutkimuksissa, että juuri kotipalvelut lapsiperheille ehkäisevät uupumusta, vahvistavat vanhemmuutta ja ovat myöskin ehkäisemässä huostaanottoja. Eli tämäntyyppisiä asioita kannattaa myös huomata tämän hallituksen ohjelmassa, mitä tehdään. Myös palvelujärjestelmiä aiotaan sujuvoittaa ja asiakkuuksia, sitä asiakkaan näkökulmaa, ottaa paremmin huomioon. Se on myös erittäin tärkeä asia.

Arvoisa puhemies! Tässä oikeastaan haluan nostaa nyt esiin tämän yhden hallituksen tärkeimmistä kärkihankkeista elikkä nimenomaan tämän perhepoliittisen muutosohjelman, jossa nimenomaan nyt lähdetään siitä, että tämä pirstaleinen järjestelmä saadaan vihdoin sujuvaksi ja se saadaan vihdoin lasten, nuorten ja perheiden kannalta sellaiseksi, että jokainen apua, tukea tarvitseva saa sitä riittävän ajoissa ja riittävällä voimalla.

Tietysti tässä edustaja Alanko-Kahiluoto nosti erittäin tärkeän asian esiin elikkä tämän lapsiperheköyhyyden. Varmasti kannamme siitä yhtä suurta huolta kaikki, mutta se ei ole vain sitä taloudellista köyhyyttä, taloudellista puutetta, vaan siellä on monenlaisia erilaisia ongelmia näissä perheissä, ja tämän takia hallitus on aivan erityisesti halunnut kiinnittää tähän ongelmaan nyt huomiota ja luoda sellaisen muutoksen, joka kantaa ja kestää pitkälle tuleville vuosille, (Puhemies koputtaa) jotta me voimme näitä perheitä ja lapsia ja nuoria auttaa.

Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella sosialidemokraattien yksi silmäterä oli tämä varhaiskasvatuslain uudistaminen, joka tehtiin lasten parhaaksi. Sehän muodostaa tämän hoidon, hoivan ja kasvatuksen kokonaisuuden, jolla parannetaan lasten oppimisen edellytyksiä, koulutuksellista tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä, oikeutta leikkiin ja kulttuuriin. Todellakin: asiantuntijakuulemisessa ei yksikään asiantuntijataho ole tukenut tätä hallituksen esitystä. Te, herra pääministeri, olette rationaalinen, analyyttisesti ajatteleva henkilö. Nyt kun on ollut vähän näitä katumisviikkoja takana, on esityksiä peruttu, arvioitu uudelleen, niin eikö nyt ole oikea hetki myös tehdä lasten oikeuksien (Puhemies koputtaa) kannalta tämän varhaiskasvatuslain uudelleenarviointia?

Arvoisa puhemies! Hallituksella on vaikea tehtävä tasapainottaa koko kokonaisuus. Iso urakka, mikä meillä on edessämme: 4 miljardin säästöt, löytää kasvun edellytykset ja tehdä nämä isot uudistukset. Tämä eläkeläisten asumistukiasia ja lääkeleikkaukset ovat olleet asia, jonka ministeri Mäntylä on nostanut kauan sitten esille. Olemme kivenkoloista koettaneet löytää siihen ratkaisua jo useamman viikon ajan. Pienistä puroista löysimme siihen korvaavat säästöt. On erittäin epätodennäköistä ja vaikeaa, että löytyisi muihin asioihin vielä samalla tavalla säästöjä. Nämä kaksi asiaa on nyt priorisoitu sellaisiksi, joihin korvaavat säästöt löytyivät.

Arvoisa rouva puhemies! Yksi Sipilän hallituksen silmäteristä on lapset ja perheet, eikä se näy vähiten esimerkiksi ministerien titteleissä. Ministerit toki tulevat ja menevät, teoilla on merkitystä. Lapsi- ja perhepolitiikan uusi asento on yksi tämän hallituksen silmäterä. Meillä on lähdössä eteenpäin muutosprosessi, jossa tuetaan lapsia ja perheitä, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia lapsia, niitä lapsia, jotka tarvitsevat sen yhteiskunnan tuen, kun perheen voimat eivät riitä siihen kasvatustyöhön. Tämä työ on alkanut parisen viikkoa sitten, ja ensimmäisiä tuloksia on nähtävillä ensi vuoden kevättalvella. Tämä on yksi tämän hallituksen silmäteristä.

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin oppositiota, että oppositiosta käsin ei tehdä päätöksiä, joten kiitos, ministeri Mäntylä, tästä eläkeläisten asumistuen leikkauksen peruuttamisesta. (Välihuutoja)

Meillä ei ole mitään tutkimusnäyttöä siitä, että osa-aikainen varhaiskasvatus vaarantaisi lapsen kasvua ja kehitystä. Meillä on tänäkin päivänä todella paljon lapsia osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa. Ja kysyisin oppositiosta sitä asiaa, jos tämä on todellakin lapsen oikeus...

Jos tämä todellakin on lapsen oikeus, niin ei kai hallitus ole sitä mieltä, että siitä pitäisi tehdä velvoittava, koska meillä on myös paljon lapsia, jotka ovat kokonaan tämän varhaiskasvatuksen ulkopuolella?

Puhemies Maria Lohela

Edustaja Huhtasaari, kysymyksiä esitetään hallitukselle ja ministereille.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun joudutaan tekemään näitä kipeitä valtionta-louden tasapainottamispäätöksiä, me pyrimme siihen, että pystyisimme sitten myös vahvistamaan näitä palveluita. Minä tiedän, että tämä yhtälö ei ole helppo, mutta me emme elä erityisen helppoja aikoja nyt. Me elämme Suomessa erittäin vaikeita taloudellisia aikoja, joissa viime kaudella käytiin paljon keskustelua siitä, että nyt tarvitaan päätöksiä ja nyt pitää ryhtyä taloutta tasapainottamaan. Tämä hallitus on siihen lähtenyt, ja ne teot ja esitykset koskevat eri väestöryhmiä, valitettavasti myöskin lapsiperheitä ja koulutusta. Se on kipeä paikka meille kaikille, mutta pitää katsoa sitä isoa kuvaa ja sitä, että jos me jatkamme elämistä niin kuin nyt, niin tämä velkataakka siirtyy niille seuraaville sukupolville eli juuri niille lapsille ja nuorille, joista me nyt puhumme. Ja hiljaa, pikkuhiljaa, näivettyvät meidän palvelut, joita pitäisi kuitenkin koko ajan pystyä kehittämään. Eli nyt tarvitaan paitsi näitä kipeitä säästöjä ja kestämistä niissä (Puhemies koputtaa) myöskin toimintatapojen ihan pysyvää muutosta. Ja siinä...

...yksi ihan tärkeimmistä asioista on parempi sektoreiden välinen yhteistyö.

Puhemies Maria Lohela

Aika, ministeri Grahn-Laasonen.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Huhtasaarelle voisin todeta, että subjektiivinen päivähoito-oikeus on lapsen oikeus. Se ei ole vanhempien oikeus. Minä toivoisin, että te ymmärtäisitte tämän, että se on ollut historiallinen saavutus. Se tukee naisten ja miesten tasa-arvoa ja työelämän tasa-arvoa. Mutta ilmeisesti te ette oikein ymmärrä, mitä se tarkoittaa, että se on lapsen oikeus. Minulla on viisi lasta, joista...

Kyllä. — Elikkä minulla on viisi lasta, joista kaksi on ollut kunnallisessa päivähoidossa. Itse olen käyttänyt kotihoidon tukea ja ollut hoitamassa lapsia sillä. Ja olen ollut äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen siitä, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että on ollut mahdollisuus valita ja että olen myös pystynyt olemaan kotona.

Tästähän tässä on kysymys, valinnanmahdollisuuksista. Mutta nyt hallitus on epäämässä vanhemmilta oikeuden tähän varhaiskasvatukseen ja lapselta oikeuden tähän varhaiskasvatukseen. Kysymys on juuri tästä. Siksi kysynkin arvoisalta hallituksen ministeriltä: Miksi te olette tekemässä tämän? Miksi te ette lapsen oikeutta puolusta?

Puhemies Maria Lohela

Edustaja Hänninen, pyydän puhumaan tännepäin, että ääni kuuluu.

Arvoisa puhemies! Tehdään nyt vielä kerran selväksi se tosiasia, mikä tässä nyt on tapahtumassa. Eli keneltäkään ei olla epäämässä oikeutta varhaiskasvatukseen. Jokaisella lapsella on oikeus 20 tuntiin viikossa varhaiskasvatusta ja myöskin pidempään varhaiskasvatukseen siinä tilanteessa, jossa perheellä on sellaiset tarpeet, että vanhemmat ovat töissä, opiskelevat, ovat yrittäjiä. Elikkä käytännössä siis — miten minä tämän nyt vielä kerran sanoisin — (Eduskunnasta: Lisää byrokratiaa! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa) jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen myöskin tulevaisuudessa. Ja minä toivon, että se viesti, mikä täältä välitetään, olisi se, että kun suomalainen varhaiskasvatus on aivan äärimmäisen laadukasta ja siellä tekevät töitä sitoutuneet ammattilaiset, joilla on hyvä koulutus, niin — meidän pitää välittää perheille sellaista viestiä — lasten on turvallista olla varhaiskasvatuksessa myöskin tulevaisuudessa ja se on erittäin laadukasta. Ja siihen kannustan, että käyttäkää hyödyksi näitä erinomaisia palveluita, joita meillä Suomessa on.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tänään puhunut paljon siitä, että ovat ehdottomasti lasten asialla ja lasten puolesta, mutta viesti on jotenkin kaksisuuntaista: tavallaan myönnetään leikkaukset, sanotaan, että ne ovat kipeitä, mikä viestisi, että se on väärin, ja toisaalta ikään kuin nostetaan itseä jalustalle, että nimenomaan lasten etua ajetaan.

Mutta haluaisin myös lyhyesti nostaa esille turvapaikanhakijat, joissa on myöskin paljon lapsiperheitä — jos hallitus ajaa lasten etua. Kun nimittäin olen ymmärtänyt, että sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan pikavauhdilla valmistelemassa esitystä, että tulisi tämmöinen oma kotouttamisjärjestelmä niille, jotka ovat oleskeluluvan saaneet, ja tähän tulisi alempi tuloluokka, eli luodaan sosiaalijärjestelmää, missä on ryhmä, joka saa alempaa tukea, niin millä tavalla tämä on lapsiperheiden etua ajavaa tai lasten etua ajavaa tai millään tavalla järkevää kotouttamispolitiikkaa, että pienistä rahoista luodaan vielä pienempi ikään kuin tuloluokka, missä ihmisten pitäisi luoda paikkansa tässä yhteiskunnassa, kun ovat kysymyksessä lapset ja lapsiperheet, joiden täytyisi kotoutua, löytää kieli ja paikka yhteiskunnassa ja yhteisössä? (Eduskunnasta: Kastijako!)

Arvoisa puhemies! Tämä uusi kotouttamisjärjestelmä, jota sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan: Ei kannata nyt näitä kahta asiaa lähteä yhdistämään, koska myöskin sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään erittäin paljon töitä sen eteen ja paljon käydään keskusteluja, muun muassa itse olen käynyt useampia keskusteluja lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan kanssa, nimenomaan siitä, mitä me voimme tehdä paremmin. Nimenomaan puhutaan näistä toisen polven maahanmuuttajanuorista, puhutaan näistä lapsista ja nuorista, jotka tulevat nyt tänne turvapaikanhakijoina, ja nimenomaan haetaan niitä yhteisiä ratkaisumalleja: on puhuttu muun muassa kokemusasiantuntijuudesta, siitä lähtökohdasta, että nämä nuoret, lapset itse voivat kertoa sen, mitä he näkevät, mitä me voimme tehdä paremmin. Eli kyllä me kannamme siellä STM:ssä ihan aidosti huolta myöskin näitten maahanmuuttajanuorten ja -lasten asiasta ja teemme siellä töitä sen puolesta eri järjestöjenkin kanssa, jotta me voimme (Puhemies koputtaa) heille turvata sellaisen tulevaisuuden, (Puhemies: Aika!) jossa nimenomaan he eivät kohtaa niitä ongelmia, joita nyt monet ovat kohdanneet.

Arvoisa puhemies! Tässä kun puhutaan rinnakkain varhaiskasvatuksesta ja kotouttamisesta ja monista muista asioista, niin haluan sanoa sen myöskin, että tämä varhaiskasvatusoikeus koskee myös kaikkia maahanmuuttajalapsia ja turvapaikanhakijoita eli turvapaikanhakijalapsilla on myöskin oikeus varhaiskasvatukseen niin kuin heillä on myöskin oppivelvollisuusikäisinä oikeus koulutukseen ja niin edelleen. Ja me pyrimme henkilökuntaa kouluttamalla vahvistamaan opettajien ja henkilökunnan monikulttuurisuustaitoja tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tuntuu välillä, että muistammeko tässä salissa, miksi se subjektiivinen päivähoito-oikeus kokopäivähoitoon 85 säädettiin: jotta kunnat nimenomaan sitoutuisivat järjestämään tämän päivähoidon perheelle, jossa molemmat vanhemmat ovat töissä.

Oulussa on hyviä esimerkkejä siitä, että 9-tuntisella avoimen päiväkodin, joka on jo 35 vuotta ollut toiminnassa, toiminnalla saadaan laadukasta varhaiskasvatusta, ja on tutkimuksia myöskin siitä, että sitä enemmän saadaan sen 9 tunnin aikana kuin sen 20 tunnin päivähoidon aikana. Onko ministerillä tietoa tästä Oulun esimerkistä tai vastaavasta tai ehkä myöskin kiinnostusta tulla tutustumaan? Kyseessä on kuitenkin seutu, joka vastaa lähes kolmanneksesta Suomen tämän hetken nettosyntyvyydestä.

Arvoisa puhemies! Olen tietoinen ja kuullut näistä Oulun malleista ja myöskin teiltä, edustaja Talvitie, olette ollut hyvin aktiivinen tässä asiassa ja tuonut näitä Oulun esimerkkejä tietoisuuteen. Ilman muuta meillä on eri puolilla Suomea erittäin hyviä käytäntöjä, joita kannattaa lähteä levittämään — erilaisia malleja, millä tavalla voi olla lapsille erilaisia palveluja, jotka auttavat kussakin elämäntilanteessa olevia lapsia ja perheitä. Ja näitä hyviä käytäntöjä tietysti pyritään levittämään erilaisilla foorumeilla ja tuomaan laadukkaita lasten ja nuorten palveluja mahdollisimman monen saataville.

Värderade fru talman! Maamme kansainvälistyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi Vaasassa ulkomaalaistaustaisten osuus on jo noin 8 prosenttia ja kaupungissa puhutaan yli sataa eri äidinkieltä, työllisyystilanne on maan kärkitasoa ja suurimmissa teollisissa vientiyrityksissä työskentelee lähes 50 eri kansallisuutta. Tällä ei tietenkään ole suoraa syy-yhteyttä juuri tämän päivän maahanmuuttotilanteeseen, mutta tiedämme kuitenkin, että turvapaikanhakijoiden joukossa on erittäin taitavia ihmisiä, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja jotka voisivat tuoda suurta hyötyä maahamme. Paras apu kotouttamisessa on oma työpaikka, oma palkka, oma perhe ja yhteenkuuluvuudentunne. Kysyn vastaavalta ministeriltä: Mitä aiotte tehdä, jotta maahantulijat työllistyvät ja kotoutuisivat nopeammin? Ja olisiko aika antaa heille oikeus mennä töihin heti, kun ovat rekisteröityneet maahan turvapaikanhakijoiksi? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyjä on ihan, voi sanoa, ajan tasalla, koska TEM on reagoinut näihin asioihin. Se ensimmäinen toimenpide oli se, että alussa kartoitetaan tämä osaaminen, siinä vaiheessa, kun nämä ihmiset tulevat hakemaan sitä turvapaikkaa, jotta me tiedämme, keitä he ovat, mitä he osaavat ja onko heillä esimerkiksi kiinnostusta yrittämiseen, mihin te viittasitte. Tämä on tietenkin semmoinen asia, että mitä paremmin me tässä kotouttamisessa onnistumme, sitä vähemmällä vaivalla me pääsemme, sitä halvemmaksi se ikään kuin tulee — jos puhutaan ihan suomen kieltä. Se on meidän etumme, se on maahanmuuttajan etu. Eli kyllä tätä työtä on tehty.

Ja kun te viittasitte tähän työnteko-oikeuteen, niin yhteisymmärryksessä sisäministeriön kanssa me olemme tätä asiaa pohtineet. Kyllä tässä varmaan päästään eteenpäin, niin että nämä ihmiset pääsisivät nykyistä nopeammin työn syrjään kiinni.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Hallitusohjelmassa mainitaan myös, ainakin osittain, että EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään. Jotta saisimme taas viennin vetämään ja elinkeinoelämän pyörät ympäri maatamme pyörimään, on meidän käytettävä kaikki mahdolliset keinot. Kysynkin taas vastaavalta ministeriltä: miten tarveharkinnan lieventäminen etenee, ja onko teillä kenties joitain täysin uusia ideoita ja innovaatioita siitä, miten yritystemme työvoiman saanti tulevaisuudessa turvataan?

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että tarveharkinnasta ei luovuta, mutta siellä on tämä lievennys siltä osin, kun on näitä asiantuntijoita, asiantuntijatyöhön sopivia henkilöitä, heidän osaltaan se on kyllä. Tämä on nimenomaan sitä puolta, missä kannattaa katsoa se osaaminen, ja jos sille osaamiselle todellakin on käyttöä, niin tässä suhteessa siinä tarveharkinnassa on näin. Tällä lailla on sovittu hallitusneuvotteluissa eikä ole muusta sovittu, joten tästä pidetään kiinni.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Strand otti esille erittäin tärkeän asian. Haluaisinkin nyt kysyä vastaavalta ministeriltä: ollaanko mietitty, voisiko vastaanottokeskuksissa harjoittaa pienimuotoista työtoimintaa niin, että heti maahan saapuvat turvapaikanhakijat oppisivat sen, että Suomessa pitää tehdä töitä, että voi elättää perheensä ja pärjätä tässä maassa? Lisäksi tarkentaisin vielä vähän tätä edustaja Strandin kysymystä: onko hallitus valmis poistamaan kaikki karenssiajat turvapaikanhakijoilta niin, että ei ole mitään makoiluaikaa, joutenoloaikaa siellä vastaanottokeskuksessa?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä työn tekemisestä mahdollisimman äkkiä, ylipäätään siitä, että tekee jotain hyödyllistä siinä alkuvaiheessa: Kyllä siitä on puhuttu ja sitä ollaan viety eteenpäin. Siitä voitaisiin lähteä liikkeelle, että esimerkiksi tämmöinen kausityö voisi olla se ensimmäinen vaihe, missä tätä voitaisiin soveltaa.

Tästä toisesta, mihinkä te viittasitte, tästä työnteko-oikeudesta: Niin kuin äsken sanoin, kyllä  me olemme  näihinkin  asioihin  kiinnittäneet huomiota ja me olemme sitä mieltä TEMin puolella, että mahdollisimman nopea työllistyminen on kaikkien etu, myös maahanmuuttajien ja tietenkin tämän yhteiskunnan, ja tämä tämmöinen niin sanottu makoilu, Kimblen pelaaminen, jalkapallo, vaikka on hieno laji, ei välttämättä kauheasti meitä hyödytä. Eli mahdollisimman äkkiä töihin, se on ainakin minun kantani, ja siitä varmaan löydetään yhteisymmärrys hallituksen sisältä.

Arvoisa rouva puhemies! Esitän juuri tänään julkaistavassa teoksessani Siirtolaiskriisi ratkaisuksi nimenomaan sitä, että heti ensimmäisen kolmen kuukauden aikana voi tehdä tällaisia avustavia töitä, jotka eivät vaikuta normaaleihin työmarkkinoihin. Tällä hetkellä ongelmallista on se, että monella ihmisellä, joka Suomeen tulee ja kolmen kuukauden jälkeen voi saada mahdollisuuden tehdä töitä, ei ole asiallisia henkilöpapereita, ja sitä oikeutta ei nykylainsäädännön mukaan saa. Mutta, arvoisa ministeri Lindström, nimenomaan haluan korostaa tätä, että tällä ei olisi vaikutusta normaaleihin työmarkkinoihin, vaan että se on työvelvoite vastikkeeksi siitä ylöspidosta, sosiaaliturvasta, mitä saa. Onko juuri näin, ministeri Lindström, että kyse on siitä, että ei vaikuteta normaaleihin työmarkkinoihin?

Arvoisa puhemies! Edustaja Elo, kirjailija Elo, (Naurua) osui kyllä ihan asian ytimeen. Kyllä juuri näin on tarkoitus toimia, eli on nämä avustavat työt. Kyllä meillä on tavallaan myös se velvoite siitä, että kun jotain saa, niin sen eteen täytyisi jotain tehdä, eikä minun mielestäni pitäisi olla mikään ongelma esimerkiksi tehdä risusavottaa. Mutta sitten se, sotkeeko se näitä työmarkkinoita: Meillä ei todellakaan ole aikomus järjestää mitään ohituskaistaa maahanmuuttajille. Heitä kohdellaan ihan samalla tavalla kuin muitakin. Totta kai heillä on sellaisia erityispiirteitä kuten kielikoulutus, joka on tietenkin erona suomalaiseen. Mutta ei mitään ohituskaistoja ole tarkoitus rakentaa eikä vastakkainasettelua. Meillä on se 350 000 työtöntä ja muutenkin tarpeeksi haastetta siinäkin. Nämä tulevat lisäksi siihen, ja heitä kohdellaan siltä osin samalla tavoin.

Arvoisa puhemies! Nopea aktivointi ja töihin pääsy on tietysti kaikkein parasta kotouttamista. Itse haluaisin kuitenkin tähän tuoda esiin sen puolen, että meidän täytyy pystyä kuitenkin tekemään nämä turvapaikkaprosessit niin nopeasti kuin mahdollista. Meillä on ennuste tällä hetkellä, että 35—40 prosenttia nyt Suomeen tulleista turvapaikanhankijoista tulee saamaan turvapaikan. Mielestäni kaikkein tehokkainta on se, mitä nyt tehdäänkin yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa, että pyritään puristamaan nämä päätökset mahdollisimman nopeasti. Nyt ne venyvät väliaikaisesti, kun on tullut niin paljon tulijoita, yli puoleen vuoteen, valitettavasti, mutta hyvin nopealla tahdilla me pyrimme siihen, että päästään kevään aikana kolmeen kuukauteen ja sitten vielä parempaan kuin tänä päivänä eli jopa sinne kuukauden, kahden käsittelyaikoihin. Silloin niille, jotka Suomeen saavat jäädä, tarvitsevat turvaa ja suojelua, on tehtävä mahdollisimman nopea reitti työmarkkinoille. Ja tässäkin meidän täytyy hakea uusia tapoja, miettiä, miten me saisimme henkilöt, joilla monella on hyvin alhainen koulutus, ei kielitaitoa, kuitenkin työmarkkinoille ja työllistettyä.

Arvoisa puhemies! Onnistunut kotouttaminen on todellakin ensiarvoisen tärkeätä tässä tilanteessa, jossa nyt olemme. Huolenaiheita kuitenkin tuon kotouttamisen onnistumisessa riittää. VATTin raportin mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen on heikompaa kuin kantaväestöllä ja tämä ero on meillä suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai Pohjois-Euroopan maissa. Myöskin vieraskielisten perheiden peruskoulun suorittaneilla nuorilla on kuusinkertainen riski joutua ulkopuoliseksi eli nuoriksi, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä työelämässä. Onkin tärkeätä korostaa erityisesti toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyä osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä. Myöskin meidän lainsäädäntömme ja poliittiset periaatteemme aika hyvin ottavat maahanmuuton huomioon, mutta esimerkiksi hallitusohjelmatasolla maahanmuuttopolitiikalle on annettu vain hyvin niukasti tilaa, noin kymmenisen riviä, ja meillä myöskin kotouttamispolitiikkaa resursoidaan aivan liian vähän vieläkin. Oletteko, arvoisa hallitus, laatimassa tällaista hyvin laajaa väestöpoliittista ohjelmaa tai strategiaa, jossa myös kotouttaminen otettaisiin huomioon? Sille olisi nyt todellakin tarvetta.

Arvoisa puhemies! Vastaan omalta osaltani siitä, että meidän on tällä tietoa tämän kuun lopussa tarkoitus tulla julki kotouttamisen toimintasuunnitelman kanssa, eli me olemme pohtineet oikeasti näitä asioita joka näkökulmasta. Ja kuten tässä ministeri Orpo äsken mainitsi, me joudumme myös samalla miettimään uusia tapoja toimia, koska tämä haastaa meidät aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Siinä suhteessa näille ryhmille, joilla ei ole sitä osaamista — nämä osaamiserot ovat todellakin suuria — me joudumme luomaan uusia polkuja ja miettimään uusia keinoja, ja sen takia me haluamme kuulla sitä kokemusta myös muualta Euroopasta, miten he ovat näitä asioita tehneet, ja sieltä voi olla oppia. Mutta samalla me tarvitsemme järjestöjä, me tarvitsemme yhteistyötä kaikilta toimijoilta. Ei tämä ole pelkästään hallituksen ja valtiovallan tehtävä, vaan kyllä tässä tarvitaan monta toimijaa mukaan. Silloin me ehkä selviämme tästä valtavasta haasteesta.

Arvoisa puhemies! Tarttuisin tähän tarveharkintakysymykseen. Meillä on muun muassa Pohjanmaalla aika monta yritystä, jossa on ulkomaalaisia työntekijöitä, ja ihan käytännön näkökulmasta tilanne on se, että jos henkilö tulee EU:n ulkopuolelta esimerkiksi kasvihuoneeseen töihin Närpiöön ja jos hän parin vuoden kuluttua haluaa vaihtaa alaa esimerkiksi metallityöhön ja vaikka hän olisi itse metallimies, niin hän ei voi vaihtaa työpaikkaa ilman, että saadaan lupa vaihtaa. Elikkä tässä on valtava byrokratia: se yrittäjä joutuu tekemään töitä sen eteen, että hän saa sen henkilön palkattua, ja henkilö itse joutuu tekemään paljon byrokraattista työtä. Millä tavalla hallitus aikoo tätä normien purkua helpottaa, jotta tulevaisuudessa näillä pk-yrityksillä olisi helpompi tilanne vaihtaa työntekijöitä ja jotta nämä ihmiset myös tuntevat, että he pystyvät kotoutumaan Suomeen ja että heidät hyväksytään täällä?

Arvoisa puhemies! Se on ihan totta, että meillä on tällaista byrokratiaa. Toisaalta minä itse ymmärrän tämän tarveharkinnan nimenomaan niin, että me harkitsemme, tarvitsemmeko me näitä ihmisiä, ja jos sellainen tarve on, niin silloinhan se on ok. Mutta tämä ammatinvaihtokysymys ja siihen liittyvä tämmöinen byrokratia ovat niitä asioita, joista me nyt sitten yhdessä esimerkiksi ministeri Vehviläisen kanssa olemme puhuneet: työllisyyden sateenvarjon alla on näitä kaikenlaisia normeja, suorastaan välillä järjettömyyksiä, joita on syytä miettiä ja joita voidaan aivan pienelläkin vaivalla poistaa. Eli kyllä tämä on semmoinen asia, mihinkä kiinnitän kyllä vakavaa huomiota. Kiitos tästä viestistä, otan tämän tosissani.

Arvoisa rouva puhemies! Viime päivinä julkisuudessa on paljon puhuttu vuokra-asuntoyhtiöiden suurista voitoista, jotka menevät osinkojen muodossa verovapaasti niiden omistajille, muun muassa ay-liikkeelle. Esimerkiksi VVO:n omistajille maksamat osingot ovat viisinkertaistuneet vuodesta 2008. Yksityisen yrityksen omistajille maksamat osingot eivät sinällään ole väärin. VVO:n tapauksessa on kuitenkin kaksi ongelmaa. Ensinnäkin, yhtiön asunnoista kolmannes on valtion tukemia Ara-asuntoja, ja toiseksi, iso osa korkeista ja koko ajan nousevista vuokrista maksetaan valtion asumistuen kautta. Ammattiyhdistykset ja ‑liitot saavat verovapaiden osinkojen lisäksi myös 200 miljoonan euron verotuen. Kysyn: mitä hallitus aikoo tehdä pysäyttääkseen verovarojen ohjautumisen ay-liikkeelle ja yksityisille yrityksille ja niiden omistajille näissä tapauksissa?

Arvoi... (Hälinää — Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! Edustaja Östmanin kysymys on hyvä, ajankohtainen ja tärkeä. Juuri tuo asumiskulujen hillitseminen on yksi hallituksen asuntopolitiikan tavoite, jotta kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa olisi tarjolla. Tähän ongelmaan puuttuva hallituksen esitys on annettu, se on täällä eduskunnan käsittelyssä, missä juuri rajataan vuokra-asunnontuottajien oman pääoman tuotto 8 prosentista 4 prosenttiin. Toivon, että tämä asia etenee eduskunnan hyvässä huomassa hallituksen toivomaan suuntaan.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Aiempina vuosina hallituksen toiseksi suurin puolue puhui kovaan ääneen säätiöiden ja muiden niin sanottujen yleishyödyllisten toimijoiden osinkotulojen verovapauden lopettamisen puolesta. Viime aikoina on ollut hiljaisempaa ehkä siksi, että kyseisellä puolueella on nykyään oma säätiö. (Eduskunnasta: Oho!)

Niin kuin sanoin jo, ammattiyhdistykset ja ‑liitot saavat verovapaiden osinkojen lisäksi myös 200 miljoonan, siis 0,2 miljardin, euron verotuen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden kautta. Aikooko hallitus puuttua näihin käytäntöihin ja laajentaa verotusta koskemaan myös rikkaita säätiöitä ja lopettamaan ammattiyhdistysten verotuet?

Arvoisa rouva puhemies! Verotusta pyrimme totta kai, kuten kaikki hallitukset, katsomaan kokonaisuutena, jossa ensimmäisenä perusperiaatteena on laaja veropohja ja matalat verokannat. Toisena perusperiaatteena on se, että järjestelmä on vakaa ja kutakuinkin yksinkertainen. Olemme tehneet suuria veroratkaisuja osinkoverotuksen kohdalla, yritysverotuksen kohdalla ja monen muun kokonaisuuden kohdalla. Tällä hetkellä meillä ei ole ohjelmassa laajaa verosuunnitelmaa, mutta se sanomattakin on selvää, kun lähdemme esimerkiksi tarkastelemaan sote-rahoitusta, että joudumme katsomaan monia kokonaisuuksia uudestaan. Mutta tässä vaiheessa ei ole suunnitteilla mitään muuta kuin selvityksiä, muun muassa säätiöiden verotuksesta.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme Suomeen kohtuuhintaisia asuntoja, erityisesti tarvitsemme näitä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tänne pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Valitettavasti nämä yhtiöt, joista tässä oli kyse, eivät ole viime vuosina juurikaan rakentaneet näitä kohtuuhintaisia asuntoja, se on jäänyt lähinnä kuntien omien yhtiöiden varaan. Tästä syystä kysynkin hallitukselta: miten aiotaan sitten varmistaa, että näitä kohtuuhintaisia asuntoja pysyvästi tai mahdollisimman pitkään vuokrakäytössä olevia asuntoja rakennetaan? Teillä on ehdotus tästä kymmenen vuoden niin sanotusta välimallista, joka tarkoittaa sitä, että nämä asunnot pysyvät kymmenen vuotta vuokrakäytössä ja niillä on mahdollisuus rahastaa. Tämä on minun mielestäni erittäin huonoa asuntopolitiikkaa. Miten varmistatte sen, että pysyviä, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennetaan erityisesti tänne pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin?

Kiitän edustaja Mylleriä, arvoisa rouva puhemies, tästä hyvästä kysymyksestä. Itse asiassa nyt ensimmäistä kertaa SDP:n riveistä tunnustettiin, että asuntopolitiikka ei ole ollut kovin onnistunutta tähän saakka, koska sitä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ei ole todellakaan ollut aiempina vuosina toivottuun tahtiin.

Hallitus pyrkii tätä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa johdonmukaisesti lisäämään. Tuo selvitysmies Rossilahden esittämä uusi lyhyt korkotukimalli on yksi avaus. Toinen avaus on jo täällä käsittelyssä olevat esitykset. Tulemme lisäksi laajentamaan tätä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, sitä tekevien toimijoiden määrää, poistamalla rajoituksia. Tänne voi tulla uusia toimijoita. Ja sen lisäksi poistamme näitä hyvin pitkäaikaisia rajoituksia sillä ehdolla, että vapautuva pääoma sijoitetaan uuteen tuotantoon. Hallituksen asuntopolitiikassa (Puhemies koputtaa) on kaksi linjaa: lisääminen ja vapauttaminen.