Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Susanna Huovinen sd) | Suullinen kysymys toimeentulotukihakemusten käsittelystä (Jyrki Kasvi vihr) | Suullinen kysymys maakuntauudistuksesta (Mikaela Nylander r) | Suullinen kysymys Suomen  tavoitteista  Arktisen  neuvoston puheenjohtajuuskaudella (Katri Kulmuni kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Lapsen saaminen on yksi elämän koskettavimmista hetkistä. Vauvat liikuttavat niin meitä vanhempia, isovanhempia kuin muitakin läheisiä. Nämä hetket ovat valitettavasti Suomessa rajusti vähenevä ilmiö. Maassamme syntyy nyt vuosittain noin 52 000 lasta. Pelkästään viimeisten kuuden vuoden aikana syntyneiden lasten määrä on vähentynyt yli tuhannella vauvalla per vuosi.

Syntyvyyteen vaikuttavat monet asiat. Suuressa roolissa on kuitenkin myös se, miten työ- ja perhe-elämä ovat yhteensovitettavissa. Tälläkin hetkellä monessa perheessä äidit ja isät miettivät, miten pienen lapsen hoito järjestetään. Suomessa pienen lapsen kanssa kotiin jää yleensä äiti. Tämä vaikuttaa tutkimusten ja naisten kokemustenkin mukaan kielteisesti työuraan, työllisyyteen ja eläkkeisiin. Viime kuukausina monet tahot ovat aiheellisesti patistelleet hallitusta tekoihin nykyisen perhevapaamallin uudistamiseksi, jotta lasten hoivavastuu voisi jakautua tasa-arvoisemmin. Arvoisa ministeri: aiotteko esittää hallituksen puoliväliriihessä perhevapaauudistuksen valmistelun käynnistämistä?

Arvoisa rouva puhemies! Tällaista hallituksen esitystä ei ole valmisteilla puoliväliriiheen. Mutta kyllä hallitus on myös tehnyt toimia perheiden hyväksi monella tavalla. Mitä tulee sitten näihin naisvaltaisten alojen työnantajiin ja niiden kustannusten jakamiseen, hallitus on tarjonnut tähän kertakorvauksen, 2 500 euroa.

Lisäksi on muistettava, että meillä on olemassa ja käytännössä kotihoidon tukijärjestelmä — ja päivähoitojärjestelmä — joka tukee lapsiperheitä, ja kotihoidon tuki sinänsä on myös suosittu perhe-etuus.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! On kyllä ikävä kuulla, ettei hallitus näytä katsovan tätä asiaa riittävän merkittäväksi yhteiskunnalliseksi aiheeksi kevään kehysriiheensä. Lapsiperheet varmasti toivoisivat vähän toisenlaista otetta. Erityisesti 100-vuotiaan Suomen lapsilla pitäisi olla oikeus vauva-aikanaan sekä isän että äidin, molempien vanhempien hoivaan. Perhevapaauudistus olisi tärkeä myös kansantaloudellisesti, sillä esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa 25—44-vuotiaiden naisten työllisyys on selkeästi parempi kuin meillä.

Nyt suorastaan sinkoilee erilaisia perhevapaamalleja. Hallituksella olisi mahdollisuus nyt tehdä myönteinen uudistus, jossa leikkausten sijasta lisätään työ- ja perhe-elämän joustavuutta ja isien aikaa lastensa kanssa ja vieläpä parannetaan nuorten naisten työllisyysastetta. SDP haluaa uudistaa ja joustavoittaa perhevapaita niin, että kaikki pidetään mukana. Kun monet tahot ovat tämän asian esille nostaneet, aikooko hallitus todella vain seurata sivusta tätä keskustelua? Miksi te ette vie tätä asiaa eteenpäin?

Arvoisa puhemies! Edustaja nosti esille tässä, että on monia malleja, ja monta mallia ei voi viedä yhtä aikaa eteenpäin. Yksi taho, mikä mielestäni selkeästi puuttuu tästä keskustelusta, on perheet. Eli perheitten vapaus päättää siitä, miten he jakavat esimerkiksi vaikkapa sen kotihoidon tuen. Kyllä perheet ovat hallitukselle tärkeitä, ja perheitä tuetaan myös muuten kuin perhevapaamalleilla. On monia tekijöitä, jotka vaikuttavat perheiden hyvinvointiin.

Mutta nostitte esille tämän Ruotsin mallin. Ymmärtääkseni Ruotsissa on tilanne se, että siellä työajan joustot ovat laajemmin käytössä kuin Suomessa. Myöskin työajan joustot ovat käytössä Suomessa, ja mielestäni se on myöskin hyvä tapa tukea erinäköisiä vaihtoehtoja sille, miten perhevapaita jaetaan.

Arvoisa puhemies! On hyvä puhua perheiden valinnanvapaudesta, mutta tosiasia on kuitenkin se, että alle 10 prosenttia kotihoidon tuen saajista on miehiä. Kyllä se valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että naiset jäävät kotiin. Ja kun hallituksella on tavoitteena nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, niin jopa hallituksen oma talousneuvosto toteaa, että se ei tule onnistumaan. Avain siihen, että se 7 prosenttia korkeampi Ruotsin työllisyysaste saavutettaisiin, on nuorten naisten osallistuminen työelämään, heidän johtajatehtäviensä kasvaminen ja lopulta myöskin eläkkeiden korkeampi taso. Tässä on siis helppo ja koko yhteiskunnan kannalta hyvä tapa päästä siihen työllisyystavoitteeseen. Arvoisa ministeri, ettekö todellakaan ole päässyt yhtään pidemmälle tässä perhevapaiden edistämisessä?

Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka, toistan sanomani, että Ruotsissa työjoustot ovat laajemmin käytettävissä, laajemmin mahdollisia kuin Suomessa. Se on ehkä yksi selittävä tekijä sille, miten Ruotsissa on korkeampi työllisyys. Voi olla ehkä niinkin, että siellä on työpaikkoja enemmän tällä hetkellä kuin Suomessa. [Eduskunnasta: Niin onkin!] Meillä on myöskin työnantajapula tietyssä mielessä.

Mutta kyllä tällä hetkellä vapaata voivat käyttää myös isät. On perheen asia myöskin päättää siitä, miten näitä vapaita tasataan. Mikä on tässä suositussa järjestelmässä nyt niin kauhean hankalaa, etteikö sitä voisi kuitenkin kehittää niiltä osin kuin hallitusohjelmassa on sovittu ja niillä ohjelmilla, millä eduskuntapuolueet ovat lähteneet vaaleihin?

Arvoisa rouva puhemies! Moni isä kaipaisi myös sitä, että olisi ihan oikeasti, aikuisten oikeasti, legitiimi oikeus jäädä pois työelämästä hoitamaan pientä lasta hoitovapaalle sillä tavalla, että isälle olisi osoitettu myös osa tästä vapaasta, koska tänä päivänä edelleen eletään hyvin vahvasti näitten roolimallien alla, joissa äiti on se ensisijainen, joka tahtoo jäämään. Aivan kuten edustaja Harakka täällä totesi, niin äideille tämä valinnanvapaus tässä suhteessa yleensä lankeaa.

Tutkimukset puoltavat sen puolesta, että niissä perheissä, joissa isät jäävät hoitamaan lasta, se perheen dynamiikka ja yhteiselo on myönteisempää ja parempaa ja isät ja äidit ovat onnellisempia. Oletteko ajatellut, millä tavalla sitten, ministeri Mattila, voisitte edesauttaa sitä, että isät jäävät hoitamaan, koska nyt tämä tämmöinen tämänkaltainen valinnanvapaus ei tuota sitä lopputulosta, että isät käyttäisivät yhtä laajamittaisesti vanhempainvapaataan?

Arvoisa puhemies! Kyllä tästä keskustelusta myös nyt puuttuvat perheet ja heidän äänensä, isät ja äidit. Arvostan kyllä, että isä voi olla kotona. Olen ollut itse siinä tilanteessa, että perheessäni isä on jäänyt kotiin hoitamaan perheemme lapsia. Isällä on tälläkin hetkellä oikeus jäädä.

Tietenkin on aivan hyvä, että keskustellaan erinäköisistä malleista. Keskustelu avartaa monessa mielessä ja avaa näköaloja. Mutta tällä hetkellä alkuperäinen kysymys kuului, onko hallituksen esitystä. Sitä hallituksen esitystä ei tällä hetkellä ole.

Arvoisa rouva puhemies! Toimin viime kaudella tasa-arvoasioista vastaavana ministerinä ja tilasin tutkimuksen siitä, mitkä ovat syitä siihen, että perhevapaat jakautuvat niin epätasaisesti. Kyllä tutkimustulokset osoittavat sitä, että myös työnantajien suhtautuminen isien pitämiin perhevapaisiin isyysloman jälkeen on negatiivinen. Silloin, jos isille selvästi korvamerkitään oma osa perhevapaista, niin niihin suhtaudutaan myös myönteisemmin.

Nyt useampi puolue on tehnyt omia esityksiä, muun muassa hallituspuolue kokoomus. [Välihuuto oikealta] Te, ministeri Mattila sanotte, että ei voida tehdä oikein mitään, kun on erilaisia malleja. Nyt kysymys kuuluukin, miksi ette tee, niin kuin sanoitte. Kun kysyitte, miksi ei voi kehittää, niin tehkää ainakin askelia eteenpäin. Edellinen hallitus pidensi isälle korvamerkittyjä perhevapaita ja joustavoitti tapaa käyttää perhevapaita. Miksi te ette tee esimerkiksi tällaista muutosta? Jos te ette saa yksimielisyyttä kokonaismallista, [Puhemies koputtaa] niin ottakaa askelia eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä hallitus on mennyt eteenpäin myös. Kuten totesin, naisvaltaisten alojen työnantajille on tämä 2 500 euron kertakorvaus tarjolla. Meillä on edelleen voimassa olevat perhe-etuudet, on kehitetty varhaiskasvatusta. Edelleen minä peräänkuulutan sitä keskustelua, että on myös tasa-arvoa se, että keskustelussa ovat mukana myös perheet. Nyt keskustellaan malleista, nyt keskustellaan siitä, onko hallituksen kesken erilaisia malleja. Niin kuin sanoin, totta kai, keskustelulle olen täysin avoin, mutta tällä hetkellä, niin kuin alkuperäinen kysymys oli, sitä hallituksen esitystä ei ole.

Arvoisa puhemies! Olen vastikään omien läheisten nuorten perheiden kohdalla todennut, että isän kotiin jääminen on työnantajan suhtautumisen johdosta joskus todella hankalaa. Eli isä olisi halunnut jäädä kotiin, mutta työnantaja suhtautui siihen niin niuhasti, että isä päätti oman työpaikkansa säilymisen takia jättää tämän vapaan käyttämättä, ja tämmöistä asennoitumista työelämässä on edelleen. [Hälinää]

Kiitos. — Eli edelleen sitä asennoitumista työelämässä on paljon, että äidin kuuluu olla kotona ja isä käy työssä. Tähän pitäisi saada lainsäädännöllä jotain tukea ja varmistusta, että isille mahdollistuisi silloin, kun he haluavat, ja olisi se lainsäädäntö mahdollistamassa nämä asiat.

Mutta onneksi hallituksen sisällä on myös toisenlaisia näkökulmia tässä asiassa. Elikkä olisinkin kovasti kiinnostunut kuulemaan, mitä esimerkiksi pääministeri Sipilä on tästä asiasta mieltä.

Puhemies Maria Lohela

Anteeksi, edustaja Mäkisalo-Ropponen, odotatteko. — Nyt pyydän tätä salia hiljenemään, niin kuullaan tätä kysyjää ja sen jälkeen vastausta. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt tälle asialle paljonkin. [Eduskunnasta: Mitä?] Esimerkiksi tämä yrityksille maksettava kertakorvaus parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. [Välihuutoja]

Se, mitä nyt tällä hetkellä teemme: meidän virkamiehemme jättävät huomenna esityksen kannustinloukuista, ja täällä myöskin perhevapaa-asiat tulevat esille. Sen jälkeen hallitus alkaa tästä huomisesta alkaen oman prosessinsa kohti puoliväliriiheä ja katsomme, mitkä näistä toimista ovat sellaisia toimia, jotka voidaan sitten puoliväliriihessä päättää.

Se on totta, että naisilla ja miehillä, isillä ja äideillä, on Suomessa mahdollisuus ottaa perhevapaata, mutta työpaikoilla on tätä asennetta, mihin viittasitte. Se on totta. Se asenne minusta menee oikeaan suuntaan, mutta siinä meillä on vielä paljon tekemistä työpaikoilla, että isän osallistuminen perhevapaaseen olisi enemmän hyväksyttävää.

Arvoisa puhemies! Perhevapaiden uudistaminen ei jää kokoomuksesta kiinni. Kokoomus julkisti tällä viikolla oman mallinsa, joka lisää perheiden valinnanvapautta ja joustavuutta. Kokoomuksen malli kannustaa töihin mutta mahdollistaa sen, että lasta voi hoitaa kotona siihen asti, että lapsi täyttää 3 vuotta. Kokoomuksen malli myös tukee tasavartaista vanhemmuutta ja parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Kysyn vielä pääministeriltä: Oletteko valmiita ottamaan keväällä vielä perhevapaiden uudistamisen tarkasteluun? Nimittäin nyt, kun hyviä malleja on esitetty, niin ei ole mitään syytä vastustaa perhevapaiden uudistamista, paitsi ideologinen halu pitää naiset kotona. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Vastasin jo tähän kysymykseen. Eli meillä on kannustinloukkutyöryhmä, virkamiestyöryhmä saamassa huomenna valmiiksi mietintönsä, työnsä, jonka pohjalta käymme siellä tulevat otsikot läpi ja teemme puoliväliriihessä siitä ratkaisuja. Tämä tästä.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Viime vuonna työllisyys kasvoi 34 000 työllisen verran, ja se on hyvä asia, mutta ainoastaan 3 000 heistä on naisia. Se kertoo, että työelämä on tänään epätasa-arvoisempi kuin muutama vuosi sitten. Tämä on fakta.

Arvoisa ministeri Mattila! Näyttää siltä, että kokoomus haluaa uudistuksia, keskusta puhuu vähän siihen suuntaan. Onko nyt niin, että perussuomalaiset ovat tässä uudistuksen tulppana? Nimittäin on aivan selvä, että ellemme perhevapaisiin puutu, emme tee työelämää tasa-arvoisemmaksi ja silloin emme pääse tähän 72 prosentin työllisyystavoitteeseen. Eikö tässä tilanteessa olisi rehellistä arvioida kanta uudelleen ja nähdä se 72 prosentin tavoite strategisena tavoitteena ja arvioida omia kantojaan perhevapaisiin uudelleen siltä pohjalta?

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat hallituksessa ja vastuullinen hallituspuolue. Yhdessä hallitus vie näitä asioita eteenpäin.

Mutta kyllä, kiitoksia siinä mielessä kokoomuksen mallille vielä — mitä edustaja Vikman ei nostanut esille — että siellä oli hienolla tavalla otettu myös isovanhemmat mukaan. Haluaisin myös tämän mukaan tähän keskusteluun.

Mutta mitä täällä on keskusteltu työnantajien suhtautumisesta, niin se, jos on niuha suhtautuminen, on todella, todella harmillista. Me tarvitsemme siihen ennen kaikkea asennemuokkausta, ei välttämättä tarvita lakia.

Ja vielä nostan keskusteluun sen, että kyllä on selkeästi todettava myös se, että Ruotsin työllisyysaste kokonaisuudessaan on tällä hetkellä parempi kuin Suomessa.

Arvoisa puhemies! Naisten työllistymiseen liittyen kysyisin: miten hallitus edistää maahanmuuttajanaisten työllistymistä, jos näissä perheissä kulttuurisista tai uskonnollisista syistä naisen ei haluta lähtevän töihin?

Lisäksi haluaisin vielä nostaa naisyrittäjät esiin, ne pienyritykset, joissa ei ole muita kuin yksi työntekijä, kun heidän perhevapaansa aikana tarvittaisiin myös tällainen kertaluontoinen tuki, koska yrityksen kulut, YEL-maksut ym. kulkevat kuitenkin sinä aikana. [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]

Arvoisa rouva puhemies! Niiltä osin kuin tämä kysymys koski sosiaaliturvaa, on todellakin niin, että yrittäjien sosiaaliturvaa kautta rantain pitäisi parantaa. Se on varmasti yhtä tärkeää — siis naisyrittäjät kuin yrittäjät muutoinkin — melkeinpä yhtä tärkeä kysymys kuin tämä perhevapaakeskustelu, ja niiltä osin täytyy selvittää, mitä tämä hallitus voi tehdä.

Arvoisa puhemies! Kun keskustelua katsoo, niin ehkä ei ole yhtä sellaista uudistusta, josta niin laajasti asiantuntijat ovat yhtä mieltä kuin nyt tämä perhevapaauudistus, ja tässä on useita eri malleja hallitukselle tarjolla. Minä uskon kyllä, että yhdessä perheiden kanssa, jos hallitus nyt vain ottaa tämän käsijarrun pois, tässä olisi mahdollisuus rakentaa malli, joka parantaisi naisten työmarkkina-asemaa, nostaisi työllisyysastetta ja olisi joustava myös perheiden kannalta esimerkiksi niin, että niitä vapaita voisi myös pilkkoa ja käyttää myöhemmin, mikä parantaisi esimerkiksi pätkätyöläisten asemaa.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt ei kyllä ihan selvinnyt, mikä tässä on hallituksen kanta. Tämä kyselytunti alkoi siitä, että vastaava ministeri sanoi, että tällaista esitystä ei ole tulossa, pääministeri totesi, että ehkä on tulossa, ja kokoomus totesi, että tämmöinen tulee. Pääministeri Sipilä on todennut, että tavoite on tärkein ja keinot eivät merkitse. Oletteko valmis käyttämään tätä keinoa, pääministeri Sipilä? Onko tämä hallitus valmis antamaan naisten työmarkkina-asemaa, työllisyyttä ja perheiden joustavuutta parantavan [Puhemies koputtaa] uuden perhevapaamallin?

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, meillä on työryhmän työskentely valmiina huomenna. Sen jälkeen aloitamme tässä aihekokonaisuudessa hallituksen yhteisen työskentelyn, joka kestää puoliväliriiheen saakka. Sitten teemme päätöksiä. Niitten päätösten ennakointi tässä vaiheessa, kun emme ole vielä saaneet työryhmän raporttiakaan, olisi kovin kovin ennenaikaista. Mutta kun siihen, miksi Suomessa naisten työllisyysaste on niin paljon pienempi kuin miesten työllisyysaste, on paneuduttu, niin täältä löytyy yllättäviä havaintoja, muun muassa se, että 45—55-vuotiaiden naisten työllisyysaste on yllättäen 2014 vuodesta tähän pudonnut, jos oikein muistan luvun, 4 prosenttiyksiköllä samaan aikaan, kun työllisyysaste on yleisesti noussut 1 prosenttiyksiköllä. Meillä on jotakin muutakin täällä naisten työllisyysasteen takana kuin pelkästään tämä nuorten naisten matala työllisyysaste, ja tähän täytyy kokonaisuutena paneutua.

Arvoisa puhemies! Ilahduin siitä, että edustaja Huovisen ensimmäisessä kysymyksessä nostettiin lähestymistavaksi suomalaisten alhainen syntyvyyden taso. Malleja voi olla monenlaisia, suomalaisten perheiden asia on toivottavasti yhteinen. Käsittääkseni myös hallituksella voi olla vain yksi malli, ja parasta varmaan olisi ja toivottavaa, että hallitus käynnistäisi laajamittaisen valmistelun.

Mitä tulee kuitenkin työllisyysasteeseen, täällä todettiin, että avain siihen olisi perhevapaiden uudistaminen. Eiköhän paras avain työllisyysasteeseen ole työpaikkojen luominen.

Toisekseen, paras avain tasa-arvoon on palkkatasa-arvo ja kiintiöity osuus isille ansiosidonnaisessa perhevapaassa. Arvoisa pääministeri, mitä ajattelette siitä, että minäkin uskon siihen, että myös asenneilmapiirillä on merkitystä varsinaisen reformin lisäksi? Voisitteko käydä työmarkkinajärjestöjen kanssa vakavan keskustelun siitä, miten isien asemaa työpaikalla muutettaisiin siten, että se ikävä ilmapiiri perhevapaiden pitämisen ympäriltä hälvenisi ja myös joustavan hoitorahan käyttö lisääntyisi, mikä on erinomainen osa perhevapaalainsäädäntöämme jo nyt? [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin aikaisemmin, meillä on paljon myöskin asenteellista ongelmaa työpaikoilla, siinä suhteessa että isät eivät pidä vapaita niin paljon kuin nykyinenkin lainsäädäntö sallii, [Eva Biaudet: 3 prosenttia!] kuin mitkä nykyiset mahdollisuudet ovat. Minusta tämmöinen keskustelu työmarkkinaosapuolten kanssa on paikallaan. Tämä voidaan ottaa ja otetaan esille esimerkiksi talousneuvoston yhteydessä, jossa partit ovat luonnollisesti paikalla kerran kuukaudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa isät pitävät alle 10 prosenttia vanhempainvapaista, Ruotsissa vastaavasti noin 25 prosenttia. Täällä puhutaan paljon siitä, että työpaikoilla on asenneongelma. Arvoisa rouva puhemies, se ongelma on rahassa. Ruotsissa kaikki yritykset maksavat yhteisesti rahastoon, josta maksetaan kulut, jotka aiheutuvat vanhempainvapaista — maksetaan riippumatta siitä, onko yrityksellä omia työntekijöitä, jotka saavat vauvoja, vai onko niitä naapuriyrityksellä. Suomessa tätä asennetta pitää yllä se, että jokainen yrittäjä maksaa pussistaan juuri sen verran kuin työntekijät pitävät vanhempainvapaita. Sen takia olisi oleellista puuttua tähän ja muuttaa tätä rahoitusjärjestelmää tasapuolisemmaksi. Onko siihen luvassa muutoksia?

Arvoisa rouva puhemies! Tietenkään siihen, mitä keskustelua siellä työnantajapuolella tällä hetkellä käydään, en pysty vastaamaan — tämä myöskin on tietysti kolmikantaisesti valmisteltava asia. Mutta korostan myös sitä, että kyllä tällä hetkellä myös Suomessa isillä on mahdollisuus jäädä, on mahdollisuus jäädä vanhempainvapaalle. Tämä hallitus myöskin on näille naisvaltaisille aloille tarjonnut sen 2 500 euron kertakorvauksen, joten ei tässä aivan tekemättömänä ole oltu. Mutta totta kai, keskustelu on aina hyvästä, erilaisten vaihtoehtojen tarkasteleminen on hyvästä. Niin on, että työelämä, perhe-elämä elävät myös ajassa ja tarvitsemme uudistuksia totta kai jossakin vaiheessa, mutta tällä hetkellä siitä, mistä kysyttiin, hallituksen esitystä ei ole.

Arvoisa rouva puhemies! Perheiden todellista valinnanvapautta rajoittaa ennen kaikkea se, että meillä työmarkkinoilla on miesten ja naisten välinen palkkaepätasa-arvo. Tuntuukin siinä mielessä kummalliselta, että tämä kotihoidon tuki on nyt nostettu tikunnokkaan, kun kuitenkin sitä voi myöntää sekä isovanhemmille, jotka hoitavat lasta kotona tai vaikkapa perheen ulkopuoliselle, joka hoitaa lasta kotona. Kotihoidon tuen ainut rajoitus on se, että lasta ei tule viedä silloin julkiseen, kunnalliseen päivähoitoon, ja siinä mielessä ovat kummallisia nämä väitteet, joissa ideologisesti lähdetään tätä kotihoidon tukijärjestelmää viemään alaspäin. Se ei edellytä sitä, etteivät vanhemmat voi olla työelämässä mukana. On kummallista, että meillä alle 3-vuotiaan kodin ulkopuolella tapahtuvaa hoitoa tuetaan yhteiskunnassa 10 000—14 000 eurolla per vuosi, kun samanaikaisesti tämä kotihoidon tuki siellä kotona on ainoastaan 300 euroa ja rapiat. Olisinkin kysynyt: Mikä tässä oikeastaan niin kuin taloudellisesti on kannattavaa? Eikö alle 3-vuotiaan lapsen kohdalla taloudellisesti kannattavaa ole se, että kotihoidon tuen kautta on mahdollisuus hoitaa lasta kotona?

Arvoisa rouva puhemies! Mikäli nyt tulkitsin kysymyksen oikein — että edustaja nosti tämän nykytilanteen ja siihen liittyvät hyvät käytännöt ja perheiden mahdollisuuden valita — tulkitsen tämän niin edelleenkin, että tämä kotihoidon tuki on suosittu perhe-etuus ja että sitä voivat käyttää isät ja äidit, ja tällä hetkellä olemme ja teemme niin kuin tähän hallitusohjelmaan on kirjattu, ja puolueet menevät eduskuntavaaleihin itse kukin omilla ohjelmillaan. [Ozan Yanar: Eli ette tee mitään!]

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi täytyy tietenkin todeta, että on hyvin mielenkiintoista, että hallituspuolueiden täytyy täällä eduskunnan salissa kysellä toistensa mielipidettä näin merkittävästä yhteiskunnallisesta asiasta. Mutta hyvä, että on paikka sillekin kyselylle.

Ministeri, te korostitte useaan otteeseen näissä vastauksissanne sitä, että myös isillä on mahdollisuus jäädä — on mahdollisuus jäädä. Eivätkö teitä huoleta, arvoisa ministeri, nämä tilastot, joihin te varmasti olette tutustunut, kun olette pätevä ihminen? Näissä nuorten naisten työllisyyskäppyröissä on selkeä kuoppa. Nuoret naiset verrattuna Ruotsiin Suomessa osallistuvat todella vähän työmarkkinoille, ja tämä vaikuttaa heidän loppuun työuraansa ja eläkkeisiinsä. Eivätkö nämä todelliset tilastot huoleta teitä?

Arvoisa ministeri, lisäksi on todettava, että kyllä näillä asenteilla on merkitystä. Yhteiskunnan on näytettävä suuntaa. Itse sain ministerinä myös merkittävän määrän yhteydenottoja nuorilta isiltä, jotka sanoivat, että kun ei ole yhteiskunnan tukea, ei ole myöskään mahdollisuutta. Voisitteko kommentoida tätä?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, kiitoksia, voin kommentoida. Nostitte esille tämän palautteen. Minä saan myös palautetta ministeriöön, myös sitä palautetta, että on hyvä, että kotihoidon tukea puolustetaan ja että siinä nähdään hyviä puolia. Ja isillä on mahdollisuus valita, mutta kyllä jos asenneilmapiirissä on muokattavaa, silloinhan täytyy miettiä, miten sitä lähdetään muokkaamaan. Tähän kysymykseen taisi pääministeri myöskin vastata niiltä osin, mitä syitä löytyy nuorten naisten kotiin jäämisen, työttömyyden taustalta: että se on isompi ongelma ja sitä tarkastellaan osana hallituksen eri toimenpiteitä, siis työllisyystoimenpiteitä muun muassa.

Arvoisa puhemies! Viime viikkoina on tullut runsaasti palautetta toimeentulotuen epäonnistuneesta siirrosta Kansaneläkelaitokselle. Hakemusten käsittelyn työmäärä ja tarvittava sosiaalinen osaaminen on aliarvioitu pahasti, hakemuksia ei ole käsitelty ajoissa, henkilökohtaisia arviointeja ei ole tehty, hakijoita ei ole tavattu, yhteistyö kuntien kanssa ei toimi, ja toimeentulotuen hakijoiden tilanne on sietämätön. Esimerkiksi Espoon sossussa jouduttiin jakamaan nenäliinapaketit luukuille, koska niin moni Kelasta tullut asiakas aloittaa asiansa itkulla. Kela on ilmoittanut korjaavansa tilanteen, mutta onnistuuko se, etenkään kun hallitus on budjetissaan leikannut Kelan resursseja? Kysynkin: miten hallitus varmistaa, että toimeentulotukihakemusten asian- ja lainmukainen käsittely saadaan turvattua välittömästi?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, nämä toimeentulotuen maksatukseen ja käsittelyyn liittyvät ongelmat pitää ratkaista. Kela on siinä se asiantuntijaorganisaatio, joka tätä asiaa hoitaa. Ihmisen arkeen liittyvät ongelmat tulee ratkaista juurikin liittyen tähän toimeentulotukeen.

On myös todettava tietenkin se, että Kela on myöskin eduskunnan alainen laitos, ja kiitos Kelan valtuuskunnalle, joka on myös ollut tässä asiassa aktiivinen. Kelan johto on reagoinut tähän asiaan, ja olen tietoinen siitä, mitä he ovat tehneet. He ovat päätyneet siis lisärekrytointeihin. He ovat kiinnittäneet nimenomaan huomiota kiireellisyysjärjestykseen, voidaanko nyt joitakin tiettyjä asioita hoitaa kiireellisyysjärjestyksessä ohi tiettyjen asioiden. Ilmiselvissä tapauksissa Kela myöskin oikaisee ilman oikaisuvaatimusta. — Anteeksi, tässä nyt taitaa olla aika.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Toimeentulotuen viivästyminen on jättänyt varjoonsa sen, että Kelaan siirron yhteydessä tuen myöntämisperusteet ovat kiristyneet. Kela on laatinut omat ohjeensa, jotka ovat ristiriidassa sosiaali- ja terveysministeriön aiempien ohjeiden kanssa. Esimerkiksi 18-vuotiaiden lukiolaisten osalta ohjeet ovat täysin vastakkaiset. Ministeriön mukaan lukiolaisen ei tarvitse nostaa opintolainaa tukea saadakseen, koska lukio ei valmista ammattiin. Sen sijaan Kelan mielestä lainaa on pakko nostaa. Kela kannustaa syrjäytymään: lopeta opinnot, niin saat rahaa. Kaikki eivät uskalla velkaantua lukiota varten, sillä ylioppilastutkinto ei takaa työ- saati opintopaikkaa. Lukiosta uhkaa tulla uusi oppikoulu, johon kaikilla ei ole varaa. Kysynkin: miten hallitus turvaa kaikkien lukuhaluisten nuorten opiskelumahdollisuudet siitä riippumatta, onko heidän vanhemmillaan varaa rahoittaa lastensa lukio?

Arvoisa rouva puhemies! Kysyjä viittaa nyt säädöspohjaan, joka on laadittu Kelaa varten, joka on siis toimeenpaneva organisaatio. Niiltä osin, jos siellä säädöspohjassa on sellaista, joka vaatii tarkastelua niin, että se on selkeä, totta kai silloin ministeriöllä täytyy olla valmius siihen, että säädöspohjaa tarkistetaan ja muutetaan. Samaten olen ymmärtänyt tämän asian niin, että myös Kela on tietoinen tästä asiasta ja on luvannut tarkastella tämän.

Arvoisa puhemies! Suomalainen koulutusjärjestelmä rakentuu niin, että meillä tulee olla mahdollisuuksien tasa-arvo eli jokaisella pitää olla taustasta, perhevarallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus opiskella myöskin lukiossa. Olen tietoinen tästä esille tulleesta uudesta tilanteesta, aivan niin kuin ministeri Mattila jo totesi. Olen eilen keskustellut Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen kanssa asiasta, ja he käyvät läpi nämä Kelan ohjeistukset asiassa. Palaamme niihin, kun saadaan lisätietoa, miten Kela aikoo jatkossa ohjeistaa, mutta pääsäännöksi pääjohtaja vakuutti, että tilanne on se, että keneltäkään ei nyt tilanne heikkenisi tämän muutoksen myötä. Eli pyrimme tätä tilannetta hoitamaan, mutta ensisijaisesti tietysti Kelan tehtävä on katsoa ne ohjeistukset nyt kuntoon.

Arvoisa puhemies! Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jolla pitäisi saada maksettua ruoka, asuminen ja lääkkeet, jos rahaa ei mistään muualta saa. Nyt ihmiset ovat joutuneet epätietoisina ja epätoivoisina odottamaan Kelan päätöksiä ilman rahaa, ja viestejä, todella hätääntyneitä viestejä on tullut meille paljon. Kevään aikana on umpeutumassa tuhansien ihmisten pitkäaikaisen toimeentulotuen päätökset. Ruuhkat tulevat vain pahenemaan. Tämä on todellakin kansallinen skandaali. Toimeentulotuen siirtymisen Kelan maksettavaksi ei pitänyt olla säästöpäätös, mutta sitä se on kyllä ollut, valitettavasti pienituloisten ihmisten kustannuksella.

Arvoisa ministeri! Kunnissa toimeentulotuen käsittelyaikoja valvoivat avi ja Valvira, jotka saattoivat määrätä kunnille uhkasakkoja silloin, jos määräajat ylittyivät. Kelaa puolestaan valvoo Kelan oma valtuusto, kuten totesittekin. Kelalle ei ole näistä käsittelyaikojen ylityksistä [Puhemies koputtaa] seurannut mitään. Miten kommentoitte tätä, millä tolalla Kelan valvonta on?

Arvoisa rouva puhemies! En käy tässä tuomariksi siitä, mitä Kelan valtuuskunta on tehnyt valvonnassaan. Uskon, että se toimii varsin asiallisesti. Mutta nämä maksatukseen ja käsittelyyn liittyvät ongelmat on ratkaistava, ja niin kuin tässä ministeri Grahn-Laasonen totesi, niin kyllä hallitus käy myös tiivistä keskustelua Kelan johdon kanssa, Kelan hallituksen kanssa. Tiedämme, että Kelan johtoryhmä käsittelee tätä asiaa viikoittain, miltei päivittäin. On annettu lupa lisärekrytointeihin, jotka on myös aloitettu.

Kyllä, varmasti valitettavasti myös Kelassa on jouduttu tekemään paljon ylitöitä, ja toivon jaksamista tälle organisaatiolle, ja myöskin yhteistyötä pitää tiivistää. Pitää nimenomaan tiivistää kuntien kanssa yhteistyötä, tiedottamista — ja näin on myös tehty — ja totta kai tehostaa sähköisten järjestelmien käyttöä.

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on ollut tiedossa jo pari vuotta, ja tässä on paljon hyviä tavoitteita. Se, että Kela maksaa toimeentulotuen perusosan, voi taata sen, että se on vähemmän häpeän aihe ja viimesijainen turva on helpommin useampien ihmisten saatavilla. Mutta tästä tavoitteesta tuli nyt sen irvikuva, tämä siirtymäaika on hoidettu niin huonosti. Nyt hallituksen ja Kelan pitää varmistaa se, että kukaan ihminen ei jää vaille perustoimeentulotukeaan, pystyy saamaan lääkkeet, ruuat ja muut välttämättömät arjen menot hoidettua. Useampi viikko ilman rahaa on näille pienituloisille ihmisille todella kova paikka.

Haluankin kysyä nyt budjetista vastaavalta valtiovarainministeriltä sekä ministeri Mattilalta, miten hallitus päästi tämän käymään niin, että näitä varoja ei lisätty, ja onko hallitus varautunut lisäämään nyt varoja, jos Kelan sisäiset rahat eivät riitä.

Ministeri Mattilalta tarkistan sen, että kun kunnissa etuuskäsittelyjä tekivät sosiaalityön ammattilaiset, jotka osasivat arvioida sosiaalityötä kokonaisuudessaan, niin Kelassa näitä ammattilaisia ei ole palkattu, vaan kaupallisen puolen henkilöt tekevät näitä käsittelyitä. [Puhemies koputtaa] Pitäisikö ammattilaisten määrää lisätä?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä on siis todella vakava asia ja täytyy tietenkin hoitaa, koska kyse on vähävaraisista, pienituloisista ihmisistä, joiden toimeentulo on tosiaankin kiinni näistä päätöksistä ja rahojen maksatuksista ajallaan. Tämä pitää ensi tilassa saada hoitoon, se on aivan selvä asia. Sen eteen hallitus tekee töitä.

Ministeri Mattila kertoi hyvin paljon niitä toimia, mitä tehdään. STM ja Kela käyvät jatkuvaa vuoropuhelua. Kelalle on annettu mahdollisuus palkata lisää henkilöstöä. Kunnistahan, joissa tätä työtä nyt ei enää tehdä, tätä henkilöstöä olisi suunnattavana. Silloin, kun tämä siirto tehtiin, tämä ei ollut säästöpäätös. Silloin Kelan johto oli sitä mieltä, että nämä resurssit riittävät ja että he pärjäävät näillä. Nyt tämä asia on sitten tullut hallituksen tietoon, niin kuin todettiin, tässä vaikeudessaan ja karmeudessaan, ja me teemme kaikkemme, että tämä asia korjataan omalta osaltamme. Kelalla on päävastuu.

Arvoisa puhemies! Kyllä, tämä ongelma pitää korjata. Nämä toimeentulotuen käsittelyyn liittyvät ongelmat pitää ratkaista niin, että ihmiset saavat arjessa sen avun, jota he tarvitsevat.

Mitä tulee tähän ammattitaitovaatimukseen, sitä uskon myös, että Kela on asiantuntijaorganisaatio. Se toimii ja varmasti tarkkailee ja käy keskustelua jatkuvasti myös tämän organisaation sisällä, mitä ja kuinka paljon ja minkälaista ammattitaitoa siellä tarvitaan, joten luotan tässä vaiheessa Kelan työskentelyyn.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt tämä toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan on todellakin vapauttanut todella paljon resursseja siellä varsinaisen aikuissosiaalityön puolella kunnissa ja kuntayhtymissä. Olisinkin kysynyt ministeriltä: Onko tietoa siitä, ovatko kunnat nyt suunnanneet uudelleen näitä aikuissosiaalityön, varsinaisen sosiaalityön ammattilaisten työaikaa ja resursseja siihen varsinaiseen sosiaalityöhön tämän maksatuksen ja näiden käsittelyjen sijaan? Ja kuinka tätä resurssia voitaisiin nyt jatkossa käyttää entistä paremmin perheiden parissa tehtävän sosiaalityön hoitamiseen?

Arvoisa rouva puhemies! Juurikin näin: kun tämä laki on valmisteltu viime kaudella 2014, on ollut tarkoitus se, että paitsi joustavoitetaan myös vapautetaan resursseja kunnista. Se on ollut lain hyvä tarkoitus.

Tämänhetkistä varsinaista lukumäärää tai sitä tietoa, minkä verran nyt kuntien kanssa on käyty keskusteluja, minulla ei ole. Mutta sen tiedän, että Kela tekee viikoittaista, päivittäistä yhteistyötä, käy keskustelua kuntien kanssa niin, että nämä asiakkaan asiat saadaan mahdollisimman hyvin hoidettua, ja varmasti nyt kun tämä pahin ruuhka, nämä pahimmat ongelmatilanteet saadaan ratkaistua, niin sitten pystytään vielä analysoimaan tätä tarkemmin.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti nämä ministerin vastaukset eivät kyllä vakuuta. Silloin kun vasemmistoliitto ensimmäisen kerran nosti esille tämän tilanteen 2 viikkoa sitten, niin ministeri ei ollut edes kuullut niistä ongelmista, mitä tähän siirtoon liittyy. Nämä ongelmat eivät ole vielä ratkaistut. Pelkästään Helsingissä on menossa tämän kuun lopussa umpeen 25 000 pitkäaikaisen toimeentulotuen päätöstä. [Paavo Arhinmäki: Kyllä!] Näitä hakijoita on vielä tulossa sinne Kelaan perustoimeentuloa hakemaan, minkä lisäksi nyt on käynyt ilmi, että siitä huolimatta, että tämä siirto on ollut tiedossa 2 vuotta, niin Kelassa on ollut puolet siitä henkilöstömäärästä, mitä kunnissa on aikaisemmin ollut näitä perustoimeentulotuen hakemuksia käsittelemässä. Eli me haluamme nyt tietää, miten on mahdollista, että tähän siirtoon varauduttiin näin huonosti. Uskaltaako ministeriö antaa näille pienituloisille suomalaisille lupauksen siitä, että Kela pystyy hoitamaan ja käsittelemään näitä perustoimeentulotuen hakemuksia lain määräämässä käsittelyajassa? Eli milloin ollaan tilanteessa, jossa nämä lain määräämät käsittelyajat [Puhemies koputtaa] myöskin toteutuvat?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän kysymykseen, että enkö olisi kuullut. Silloin oli ilmeisesti kysymys edustaja Pekosen eräästä esimerkistä. Kyllä, me saamme päivittäin palautetta ministeriöön. Ministeriö vastaa niihin yhteydenottoihin kansalaisilta, mitä tulee koskien tämänhetkisiä ongelmia muun muassa. On muistettava myös se, että Kela tekee myöskin paljon muita päätöksiä, hoitaa paljon monta muuta arkiasiaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Mutta kysymys siitä, että nyt tämä akuuttiongelma on ratkaistava. Olen luetellut tässä sitä kanssakäyntiä, mitä Kelan kanssa on käyty päivittäin, mitä tekee Kelan hallitus. Myöskin, niin kuin sanoin, kiitän siitä, että täällä on Kelan valtuuskunta, joka valvoo Kelaa, ottanut asioihin kantaa. Ja niin, on ongelma, näihin määräaikoihin ei ole päästy ja on jouduttu lisärekrytointeihin, on tehty ylitöitä. Mutta näillä kaikilla toimilla ja edelleen aktiivisesti lisätoimilla täytyy pyrkiä siihen, että nämä asiat saadaan ratkaistua.

Arvoisa puhemies! Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi vuoden alussa Kansaneläkelaitokselle, ja tämän hetken tilanne maksatuksessa on todella vakava. Viimesijaisen etuuden saamisessa ei olla siinä tilanteessa, mikä on lain edellyttämä taso. Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat asiaa seuranneet tarkkaan, ja olemme edellyttäneet, että Kela viipymättä tekee ne toimenpiteet, että maksatus saadaan lain edellyttämälle tasolle. Olemme todenneet, että ne lisävoimavarat, jotka Kelan hallitus on osoittanut, on ripeästi laitettava toimeen. Ja olen puhunut ministerin kanssa ja Kelan hallituksen ja Kelan pääjohtajan kanssa, että jos on tarvetta lisäresursseihin, hallituksen on välittömästi annettava lisäbudjetti. Kelan on myös tehtävä nuo toimet sillä tavalla, että muiden etuuksien maksatus ei viivästy.

Ja, mikä on olennaista — ja haluan sen tässä sanoa, kun ihmiset tätä myöskin katsovat ja kuuntelevat — jos on hätä siitä, että ruokaa tai lääkettä ei ole, niin Kelan pitää saman päivän [Puhemies koputtaa] aikana tai viipymättä tehdä päätös, [Puhemies koputtaa] tai sitten myöskin kunnat kykenevät näitä päätöksiä tekemään. [Puhemies: Aika!] Tämä on vakava tilanne, ja tämä on saatava järjestykseen välittömästi. [Hälinää]

Arvoisa rouva puhemies! Sinänsä en kysymystä tästä löytänyt mutta monta vastausta, niin kuin valtuuskunnan puheenjohtaja tietää. Näin on, näin on toimittava: on lisättävä resursseja, on ratkottava ne ongelmat ja käytävä se keskustelu ministeriön ja hallituksen kanssa. Ihmisiä on autettava tässä tilanteessa, heidän arjessaan.

Arvoisa puhemies! Tuolla on paljon nyt erittäin köyhiä ihmisiä, kaikista heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia, jotka odottavat sitä, että rahaa tulee ruokaan tai lääkkeisiin — ikäihmisiä, lapsiperheitä — ja monenlaisia kohtaloita. Muistan, kun 2009 työttömyys räjähti tietyillä alueilla käsiin ja silloin tehtiin muutos työttömyysturvalakiin, joka mahdollisti tämmöisen nopean könttäsumman maksamisen, kun ei käsittelyaikoja pystytty noudattamaan, siellä meni kuukausitolkulla niitten käsittelyyn. Olisiko tässä nyt semmoinen vaihtoehto, pääministeri Sipilä, teille, että ottaisitte kasaan keskeiset ministerit ja päättäisitte, että tämä ongelma näitten ihmisten näkökulmasta hoidetaan nyt mahdollisimman nopeasti kuntoon, päättäisitte tilapäisratkaisulla siitä, että voitaisiin rahaa antaa näille ihmisille välttämättömiin menoihin mahdollisimman nopeasti? [Eduskunnasta: Hyvä ehdotus! — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Tämä on päivänselvä asia, että nämä operatiiviset ongelmat on saatava kuntoon. Tästähän on hallituksen esitys annettu jo 2015 tammikuussa, edellisen hallituksen aikana. Ilmeisesti me kaikki täällä olemme sitä mieltä, että tämän uudistuksen perusteet ovat oikeat. Mutta nyt tässä tilanteessa, mikä tällä hetkellä on päällä, olemme hallituksena keskustelleet asiasta, [Paavo Arhinmäen välihuuto] ja vastuulliset ministerit ovat sanoneet, että jos tiedetään, että joku asia tässä on asetuksesta, ohjeistuksesta, säädöksistä kiinni, niin se muutetaan. [Eduskunnasta: Entä ihmiset?]

Arvoisa puhemies! Valitettavasti on ohjeistuksesta kysymys. Aika monissa kunnissa sosiaalityöntekijöillä on se käsitys, että harkinnanvaraista tai kiireellistä toimeentulotukea voidaan myöntää vasta, kun Kela on tehnyt päätöksensä — [Eduskunnasta: Kyllä, juuri näin!] sellaisina päivinä, kun Kela on auki. Periaatteessa laki toimeentulotuesta mahdollistaa toimeentulotuen myöntämisen jo nyt pelkästään keskustelun perusteella, jos tilanne on riittävän kiireellinen, mutta tämän ohjeistuksen vuoksi sitä ei uskalleta tehdä. Jos hallitus haluaa tätä asiaa nyt hoitaa, niin siihen on mahdollisuus. Lisäksi minä kysyisin, kun tästä nyt aiheutuu, näistä viivästyksistä, että ihmisten laskut viivästyvät, ne jäävät maksamatta, ne alkavat juosta korkoa, niin onko suunnitteilla jonkinnäköistä kompensaatiota ihmisille siitä, että he nyt tässä joutuvat maksamaan sitten laskuistaan ylimääräistä, ehkä jopa ulosottoon tämän takia? Kysymys on kuitenkin ihmisistä, joilla on todella vähän rahaa käytössä ja pienetkin lisäykset budjettiin tuntuvat hirveän isoilta.

Arvoisa puhemies! Kyllä, ihmisiä on autettava heidän arjessaan ja nämä ongelmat on ratkaistava. Kuten tässä pääministeri totesi ja itsekin totesin myös aiemmin, jos siellä säädöspohjassa on joitakin asetuksia, joita pitää muuttaa, niin sellainen kyetään tekemään, jos se esitys tulee meille esimerkiksi Kelan suunnasta, että tällainen pitäisi tehdä. Toivon [Hälinää — Puhemies koputtaa] myös, että muistetaan, että Kela on myöskin eduskunnan alainen organisaatio ja Kelan valtuutetut myös ovat tästä tehneet aivan hyviä huomioita. Tässä on tehty yhdessä töitä, mutta kuntien kanssa varmasti ja näissä ohjeistuksissa on myös tehtävää vielä. Kyllä, Kela käy keskustelua, niin kuin totesin jo aiemmin, viikoittain, päivittäin kuntien kanssa, jotta nämä ohjeistukset ovat mahdollisimman yhdenmukaiset.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Regeringen lanserade nu sin landskapsreform. Vårdreformen blev alltså en landskapsreform.

Nyt hallitus on siis julkistanut maakunta- ja sote-uudistuksen. Siksi on ehkä hyvä palauttaa mieleen, miksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ylipäätään alettiin uudistaa silloin aikoinaan. Siksi, että kaikki suomalaiset eivät pääse nopeasti ja vaivattomasti lääkäriin tai muun ammattihenkilöstön vastaanotolle. On ehdotettu, että esimerkiksi Uudellamaalla tilanne korjaantuisi tuhannen lääkärin, sairaanhoitajan ja hammaslääkärin palkkaamisella terveyskeskuksiin. Onko siis uuden hallintotason eli maakuntien ja massiivisen uuden byrokratian luominen paras ratkaisu perusterveydenhuollon ongelmiin? Kysynkin nyt ministeri Vehviläiseltä: mihin [Puhemies koputtaa] ongelmaan maakuntauudistus on ratkaisu?

Arvoisa puhemies! Se on ratkaisu siihen, nimenomaan tämä sote-uudistuspuoli tässä maakuntauudistuksessa, että meillä on ollut vuosikausia nähtävissä, että sillä rakenteella, että kunnat vastaavat, järjestävät, tuottavat ja rahoittavat pääosin sosiaali- ja terveyspalveluita, ihmisten välillä on suuri eriarvoisuus näissä palveluissa, erityisesti perusterveydenhuollon osalta, ja siihen se on ratkaisu. Me tiedämme kaikki, että tarvitaan leveämmät hartiat, ja leveämmät hartiat on se vastaus eli 18 maakuntaa, ja sitä kautta pystymme turvaamaan ne peruspalvelut. Kaikista tärkein asia tässä kohtaa on, että me pystymme toteuttamaan perusoikeuksien turvaamisen, joka on sosiaali- ja terveyspalveluitten ydin.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies, värderade talman! En kyllä ymmärtänyt, miten tämä maakuntauudistus nyt parantaa tätä perusterveydenhuoltoa, mutta kuitenkin haluaisin siirtyä seuraavaan kysymykseen.

Värderade talman! Landskapen kommer att sinsemellan bli väldigt annorlunda och olika. Mellersta Österbotten har 77 000 invånare, Nyland har 1,6 miljoner. Landskapet Nyland är faktiskt större än hela Estland. Ändå tvingar man in alla landskap i samma tvångströja.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä sovitetaan samaa pakkopaitaa hyvin erilaisille maakunnille. Keski-Pohjanmaalla on 77 000 asukasta ja Uudellamaalla 1,6 miljoonaa ihmistä, ja tähän maakuntavaltuustoon valitaan 99 maakuntavaltuutettua. Voidaan puhua valtavasta, massiivisesta demokratian vajeesta. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Kysynkin nyt: miksi hallitus ei ole vaikuttanut tähän demokratiaongelmaan Uudellamaalla?

Arvoisa puhemies! Tästä demokratiakysymyksestä eli valtuustojen koosta: Valtuustojen koot tulevat olemaan 59—99 tässä lakiesityksessä, joka on ensi tiistai-iltana täällä lähetekeskustelussa. Minä selvittelin myös oikeusministeriöstä, mikä asia löytyy myös hallituksen esityksen perusteluista tämän Uudenmaankin osalta, minkälaisia ongelmia tulisi, jos Uudellamaalla, kuten minuunkin on oltu yhteydessä, olisi erikseen maakunnan sisällä vielä erikseen omia vaalipiirejä. Se tekisi myös sen ongelman, että silloin kun päätetään koko maakunnan yhteisistä asioista, niitten tulevien maakuntien pitää kantaa koko maakunnasta huolta, mutta jos siellä olisi vielä osittaiset omat vaalipiirit, niin silloin olisi aika todennäköistä, että ne vaalipiireistä valitut ihmiset keskittyisivät vain sen oman alueensa asioitten ajamiseen, ja se ei ole kyllä tarkoitus. Tarkoitus on, että jokainen maakuntavaltuutettu kantaa huolta koko maakunnan alueen asioista.

Värderade talman! Det är ju en massiv reform regeringen nu hämtar hit till riksdagen, och ganska anmärkningsvärt är att regeringen valde att inte hålla någon presskonferens kring den här stora reformen som faktiskt är historisk.

Arvoisa puhemies! Yleensä, myös silloin kun hallituksella ei ole vielä esityksiä valmiina, pidetään myös lehdistötilaisuuksia, vaikka ollaan lähettämässä jotain vain lausuntokierrokselle. Nyt, kun ollaan tuomassa tätä uutta sote- ja maakuntauudistusta, joka on varsin iso uudistus, niin ei edes pidetä lehdistötilaisuutta, jossa kerrottaisiin, mitä tässä paranee. Koska luulen, että moni kansalainen nyt siellä kotona miettii, millä tavalla se perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, vanhustenhuolto paranee sillä, että maakunnat saavat tästä vastuun. Voisitteko, arvoisa ministeri, vastata tähän kysymykseen: miksi ette halunnut kertoa näistä yksityiskohdista, jotka myös askarruttavat nyt montaa suomalaista kotona?

Arvoisa puhemies! Me olemme kyllä kertoneet näistä uudistuksen monista vaiheista lukuisia kertoja tiedotustilaisuuksissa. Tänään kello 13 oli valtioneuvoston istunto, jossa päätettiin tästä isosta lakipaketista, 34 lakia kaiken kaikkiaan, ja ne on myös julkistettu. Yhteenvetoja on teidän kaikkien, myös kansanedustajien, käytettävissä ja myös tämmöinen iso diasarja. Me tulemme pitämään tätä asiaa paljon esillä. Ensi tiistaina on täällä lähetekeskustelu, ja tästä on tietoa erittäin paljon — kuten te tiedätte hyvin, edustaja Henriksson — alueuudistus.fi-sivustolla. Eli ei tätä asiaa kyllä todellakaan ole sammutetuin lyhdyin viety eteenpäin.

Minä palaan vielä hetkellisesti siihen ensimmäiseenkin kysymykseen ja siihen, millä tavalla tämä maakuntauudistus parantaa erityisesti sote-palveluita. Kyllä minun täytyy sanoa, että aika monessa kunnassa, pienemmässä ja isommassakin kunnassa, ongelma on ollut se, että kunnat ovat joutuneet maksamaan aika yllätetysti erikoissairaanhoidon kustannuksia, ja me haluamme, että meillä on taloudellisesti riittävän vahvat hartiat, [Puhemies koputtaa] hoitaa koko sote-tehtävä.

Arvoisa puhemies! Minua jäi myös askarruttamaan tuohon ensimmäiseen kysymykseen antamanne vastaus, ja oli hyvä, että ministeri sitä vielä täydensi. Tavallisten suomalaisten käsityskyky ei aina riitä siihen, miksi tätä maakuntauudistusta viedään nyt tämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rinnalla. Monet ihmiset eivät ymmärrä, kun esimerkiksi minun maakunnassani hallitus on omalla toiminnallaan ajamassa Satakuntaa siihen, että esimerkiksi terveyskeskukset voivat loppua pienemmillä paikkakunnilla. Ei tämä kai kuulosta sellaiselta uudistukselta, jota ajettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantamisena. Siksi me ihmettelemmekin välillä sitä, onko tästä maakuntahallinnon toteuttamisesta tullut itsetarkoitus. Minä kyllä kehottaisin vielä, ministeri, teitä harkitsemaan, että eikö tämän maakuntahallinnon ajaminen ole toissijainen tavoite ja ensisijaisen tavoitteen pitäisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saaminen paremmalle tolalle. Sitähän me kaikki täällä haluamme. Kysynkin vielä teiltä, ministeri: tuleeko hyötyjä niin, että sitä kannattaa ensisijaisena ajaa?

Totean sen, että sosiaali- ja terveyspalveluitten uudistaminen tässä uudistuksessa on kyllä kansalaisten kannalta kaikista tärkein asia. Me kaikki jaamme sen. Monen hallituksen aikana on yritetty sitä tehdä, ja se ei ole onnistunut. Me myös muistamme sen, että viime vaalikauden lopussa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli siellä loppuvaiheessa esitys, joka sitten perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä kaatui. Meillä on aika monella ollut sellainen lähtökohta, että tosiaankin yksittäinen kunta on liian pieni hoitamaan sosiaali- ja terveyspalveluita ja tähän halutaan saada muutos — leveämmät hartiat järjestämään tätä asiaa, ja valtiolta tulee tässä kohtaa rahoitus, jotta voidaan turvata tämä asia.

Mutta sitten maakuntauudistuksen puolelta totean, että kyllähän se on ihan selvää, että meillä aluehallinto, sekä valtion aluehallinto että kuntayhtymäpohjainen aluehallinto, on ollut erittäin sekava, ja me haluamme koota sitä yhteen. Hallitusohjelmassa on ihan selvästi sanottu, että kokoamme näitä yhteen, ja sitä tässä myös tehdään.

Arvoisa rouva puhemies! Suomesta tulee Pohjoismaiden, Kanadan, Yhdysvaltojen sekä Venäjän muodostaman Arktisen neuvoston puheenjohtaja tänä keväänä. Arktisen alueen kiinnostavuudesta kertoo sekin, että myös Arktisen neuvoston tarkkailijajäseninä on maita, jotka eivät suoranaisesti ole arktisia, kuten Etelä-Korea, Intia, Kiina ja Japani. Kuluneella viikolla ulkoministeri Soini vieraili Kiinassa, ja keskusteluissa oli esillä myös arktisia kysymyksiä.

Puheenvuoroissa arktisista asioista Suomi on korostanut muun muassa ympäristöarvoja, ilmastonmuutoksen hillintää, logistiikkaa, viestintää, koulutusta ja esimerkiksi korkeaa meteorologista osaamista, jota Suomessa on. Jo pitkään Suomessa on visioitu Jäämeren radasta ja nopeista datayhteyksistä arktisen kautta Euroopasta Aasiaan. Minkälaisia konkreettisia tavoitteita Suomen hallituksella on Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan paitsi kansainvälisen politiikan osalta myös yksittäisten edistettävien hankkeiden saralla?

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin tärkeä ja mieluinen kysymys. Kiinassa, joka on nyt tarkkailijajäsen, ollaan todella myös äärimmäisen kiinnostuneita tästä, ja he aikovat olla todella aktiivisia. Tässä on paljon bisnesmahdollisuuksia. Meidän ohjelmamme on hyvin kunnianhimoinen. Se käydään esittelemässä Washingtonissa, ja sieltä mennään sitten Fairbanksiin ottamaan nuija vastaan. Painopisteenä on ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologia ja koulutus. Tämä on suuri mahdollisuus Suomelle monessakin mielessä — ympäristömielessä, alkuperäiskansamielessä — mutta myös sikäli, että me olemme sellaisessa pöydässä, jossa Yhdysvallat ja Venäjä ovat yhtä aikaa. Myöskin Euroopan korkea edustaja Mogherini tulee tässä ominaisuudessa käymään Suomessa kesäkuussa, eli tämä on aika hyvällä mallilla.

Puhemies Maria Lohela

Vielä ehditään ottaa lisäkysymyksiä, mikäli siihen on halukkaita.

Arvoisa puhemies! Arktinen politiikka esiintyy usein ohjelmissa ja strategioissa epämääräisinä toiveina ja tavoitteina. Harvemmin puhutaan konkreettisista toimista, joita alueilla voisi toteuttaa. Junarata Suomen läpi Jäämeren rantaan on yksi konkreettinen keino, jolla voidaan parantaa arktisen alueen saavutettavuutta. Rata hyödyttäisi muun muassa Norjan kalateollisuutta, kotimaista metsä- ja kaivannaisteollisuutta ja pienentäisi kuljetusten ympäristövaikutuksia sekä parantaisi tieliikenteen turvallisuutta maantieliikenteeseen verrattuna. Myös matkailulle reitti Suomen läpi Jäämeren rannalle avaisi uusia mahdollisuuksia. Kysyisinkin, olisiko tässä sellainen tavoite, jota nyt kannattaisi hallituksen ryhtyä voimallisesti viemään eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Jäämeren rata on todellakin yksi hyvin konkreettinen hanke, josta olemme käyneet keskustelua viimeksi Norjan liikenneministerin kanssa ja pohtineet sitä, millaisia yhteistyömahdollisuuksia meillä on edistää tämmöistä yhteistä hanketta. Olemme käyneet sitä läpi, millaiset voisivat olla siihen liittyvät rahoitusmallit, miten tämän vaikuttavuusarvioita voitaisiin tehdä alueille — niin kuin mainitsitte, sillä on useampia näkökulmia — ja samalla myöskin pyritty arvioimaan, miten tämä liikennekokonaisuus [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaikuttaisi siihen, että meillä on toisaalta etelässä tämä Tallinnan tunnelin hanke, ja sitten pohjoisessa voisi olla Jäämeren radasta luontaista yhtymää. Me käymme läpi tätä oikeastaan jokaisessa tapaamisessa Pohjoismaiden ministereiden kanssa, kun käymme tätä arktistakin aluetta läpi, ja siinä kohtaa pidämme tätä edelleen vireillä.

Arvoisa puhemies! Juuri Tallinnan tunneliin liittyy tämä kysymykseni. Eli itse näen sen nimenomaan osana Jäämeren rataa, ja kysyisin sitä, missä vaiheessa ovat nämä selvitykset, mitkä siihen liittyvät, mitä niille tällä hetkellä kuuluu. Ja sitten vielä: onko se nimenomaan toteutettavissa Rail Baltican jatkeena, jolloin siinä on eurooppalainen vahva näkökanta?

Arvoisa rouva puhemies! Tallinnan tunnelista on menossa selvitys, jossa tällä hetkellä selvitetään merenpohjaa, ja siitä on saatu ensimmäisiä tietoja. Tämän lisäksi myöskin kaupungit ovat tehneet selvityksiä sekä Tallinnan että Helsingin päädyssä, ja lisäksi myöskin olemme käyneet keskusteluja Euroopan unionin kanssa siitä, millaisia rahoitusmalleja tässä voisi olla. Jatkumo Rail Balticalle on yksi mahdollisuus, ja nyt pitäisi tietysti myöskin katsoa, että Rail Baltica pääsee hyvin käynnistymään ja etenemään, jotta siihen voidaan sitten tehdä jatkumoitakin. Mutta asia on vireillä ja etenee sitä kautta koko ajan.