Arvoisa puhemies! Tämä liittyy niin sanottuun toisiolakiin, joka on erittäin merkittävä laki. Sehän on laki, joka säädettiin sitä varten, että kun sosiaali‑ ja terveydenhuollon varsinaisessa asiakastyössä kertyy potilas‑ ja henkilötietoja, niin pitää säätää tarkasti siitä, minkälaisiin muihin tarkoituksiin näitä tietoja voidaan käyttää — tilastointiin, seurantaan, viranomaistoimintaan mutta mahdollisesti myös tieteelliseen toimintaan ja uuteen innovatiiviseen liiketoimintaan.
Me puhuimme viime viikolla täällä erään asian yhteydessä, joka tänäänkin on esillä toisessa käsittelyssä, terveysteknologian merkityksestä. Se on tällä hetkellä vientiarvoltaan yli 2 miljardia euroa. Lääketieteelliselle toiminnalle toisiolailla on ollut erittäin suuri merkitys. Se mahdollistaa ihan uudentyyppisten suurten tietoryhmien käsittelyn ja sitä kautta sitten tärkeiden tieteellisten löydösten saamisen. Aikanaan kun tätä lakia valmisteltiin, puhuttiin siitä, että tulisiko koko tästä terveysteknologiasta peräti uusi Nokia Suomelle.
Nyt tässä lakiesityksessä kysymys on siitä, että näiden tietojen käsittely ja jatkojalostaminen vaativat tietenkin resursseja ja sitä vastaavasti pitää voida periä maksuja niiltä tulevilta tietojen käyttäjiltä, ja siitä säädetään tässä pykälässä. Kysymys on arviolta muutaman sadantuhannen euron tulosta tietolupaviranomaiselle ja siinä mielessä erittäin tärkeästä asiasta. Pidän tätä esitystä hyvin pohdittuna ja valmisteltuna.
Sinänsähän tähän itse aihepiiriin on viime aikoina liittynyt tarpeellista eettistä keskustelua koskien muun muassa geenitietojen laajaa käyttöä. Siitä oli television ajankohtaiskeskustelukin, viime viikolla muistaakseni, FinnGen-hankkeen yhteydessä.
Tästä tässä on kysymys, ja itse toisiolaki on tärkeä, ja terveysteknologia ja siihen liittyvä tieteellinen tutkimus ja liiketoiminta ovat erittäin tärkeätä.