Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd) | Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk) | Suullinen kysymys hoitojonojen purkamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kysymys metsien suojelusta (Mai Kivelä vas) | Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Christoffer Ingo r) | Suullinen kysymys korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten työllistymisestä (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys työperäisen maahanmuuton väärinkäytösten kitkemisestä (Mikko Lundén ps) | Suullinen kysymys lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta (Oskari Valtola kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Oulaskankaan yöpäivystyksen sulkeminen on malliesimerkki hallituksen ristiriitaisesta sotepolitiikasta. Ministeri Juuso, olette itse tässä salissa monesti vedonnut alueiden vastuuseen, mutta viette samalla toisella kädellä niiden mahdollisuudet päättää asioistaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Hallitus, te olette lakkauttaneet Oulaskankaan yöpäivystyksen, vaikka Pohteen hyvinvointialue ja aluevaltuusto ovat todenneet tarvitsevansa päivystystä ja että valmius sen järjestämiseen löytyy, mikäli lainsäädäntö sen sallii. Hyvinvointialueella tulee olla oikeus päättää itse päivystysjärjestelyistään. Ministeri Juuso, miksi te olette siirtänyt päätösvallan hyvinvointialueelta Helsinkiin, vaikka alueella on paras asiantuntemus palveluiden järjestämisestä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta siirsi!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oulaskankaan sairaalassa edelleenkin voi toimia ihan niin kuin ennenkin aamuseitsemästä iltakymmeneen. Kysymys on vain yöpäivystyksen lakkauttamisesta, jota yleensä käytetään hyvin harvoin. Tässä koko sairaalaverkkoesityksessä hallituksen täytyy tarkastella meidän päivystysverkkoa kansallisella tasolla sillä tavalla, että se on järkevä ja meillä riittävät siihen sekä rahat että henkilökunta.

Oulaskankaan ja Oulaisten ihmisten ei minusta tarvitse olla huolissaan. Oulaskankaalla on aloitettu kiirevastaanotot lokakuun alusta. Kiirevastaanotto tarkoittaa sitä, että hoitoon pääsee 1—3 vuorokauden sisällä, ja tämän ennustetaan kyllä helpottavan olennaisesti tarvetta tulla yöllä sinne päivystykseen. Kyseessä on kuitenkin perusterveydenhuollon päivystys, ja mikäli yöllä sattuu jotain vakavampaa, niin heidät on aikaisemminkin viety joko Ouluun tai sitten Kokkolaan.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen viime syksyn esityksessä Oulaskankaan yöpäivystyksen sulkemisen piti säästää 7,6 miljoonaa. Kansalaisaloitteen valiokuntakuulemisen yhteydessä säästö oli kutistunut vain 1,1 miljoonaan euroon. Miljoonankin säästö on epävarmalla pohjalla, sen on myös ministeriö selvästi todennut. Päivystyksen sulkemisen aikaansaama ensihoidon lisäkuorma ja taksikorvaukset tulevat nielemään rahaa. Tämä on kallis virhe, joka vaarantaa myös potilasturvallisuuden.

Valtiovarainministeri Purra on itse sanonut, että jos säästöjä ei tosiasiassa synny, niin järkevä hallitus on niitä valmis uudelleen tarkastelemaan. Näin toimittiin Kouvolan yöpäivystyksen osalta, mutta Oulaskankaan kohdalla ei. Ministeri Juuso: miksi Oulaskankaan kohdalla ei sovelleta samaa periaatetta kuin Kouvolassa?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee Kouvolaan, niin olen esittänyt kolme perustelua: Kouvolassa on Kymenlaakson psykiatrinen sairaala lähistöllä. Siellä on myöskin iso varuskunta ja hyvin järjestetty yhteistyö Kotkan keskussairaalan kanssa. Nämä olivat ne perustelut, miksi Kouvolaan sai jäädä perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, mutta sielläkin päivystystä sillä tavalla muutettiin, että akuuttisairaanhoidon päivystystä sinne ei enää jäänyt vaan pelkkä perusterveydenhuollon päivystys. Eli kyllä tässä on katsottu ihan tätä kokonaisuutta, ja mielestäni perustelut ovat hyvät nimenomaan tämän varuskunnan läheisyyden osalta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kiuru.

Arvoisa puhemies! Yöpäivystyksen lopettaminen Oulaskankaalla on virhe. Se on kallis virhe. Te vetoatte siihen, että tämä on nyt vaan tehtävä, koska tämä säästää. Miksi Purra sitten sanoi, että järkevä hallitus on valmis tarkastelemaan asiaa uudelleen, jos ei säästöjä synny? Nyt on jo selvinnyt, että nämä isot säästöarviot, joita on julkisuudessa liikkunut aikoinaan, kun sairaalaverkosta päätettiin, osoittautuivatkin turhaksi puheeksi. Nyt säästöä syntyisi Oulaskankaan osalta 1,1 miljoonaa euroa, mutta tosiasiassa valiokunnan käsittelyssä selvisi, että säästöä syntyisi vain ja ainoastaan 500 000 ja potilaskustannukset siirtokuljetusten ja ensihoidon osalta tulevat lisääntymään ja näyttää siltä, että jäädäänkin pakkasen puolelle miljoona tai kaksi. Siinä tilanteessa te yhä jatkatte ja, ministeri, puolustelette täällä, että tämä oli vain tehtävä ja myöskin muiden sairaaloiden yöpäivystyksen lopettaminen oli aivan pakko tehdä. Kysynkin teiltä: olisiko ollut järkevämpi antaa tämä päätös hyvinvointialueiden itse päätettäväksi, [Puhemies: Aika!] kuten potilasturvallisuuskeskus ehdotti?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Puhumisaika on yksi minuutti, ja toivon, että edustajat pitävät siitä kiinni samoin kuin ministerit. — Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Nämä laskelmat, mitkä tehtiin, mitkä ovat siinä esityksessä, minkä eduskunta hyväksyi viime syksynä, ne on virkavastuulla tehty. Se tietenkin myönnetään, että käytösvaikutuksia on vaikea arvioida. Voidaan esittää erilaisia arvioita siitä, mitä tulee tapahtumaan: kuinka paljon nousevat ensihoidon kustannukset vai nousevatko ollenkaan, tai käyttävätkö ihmiset yhä yöpäivystystä yhtä laajasti kuin ennenkin vai sijoittuvatko he sitten muualle ja yrittävät hakeutua kiirevastaanotoille ja päiväaikaiseen hoitoon? On hirveän vaikea arvioida ihan tarkasti, miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu, ja se vaikuttaa myöskin niihin kustannuksiin.

Mutta kuten sanoin, tässä on kustannusten lisäksi myöskin kysymyksessä henkilöstön ja erityisesti lääkäreiden riittävyys. Oulaskangas on toiminut sataprosenttisesti vuokralääkäreillä, mutta edelleenkin Oulaskankaalla säilyy hyvin kattavasti eri palveluita, eli sen suhteen kyllä asukkaat mielestäni voivat olla ihan turvassa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Oulaskankaan asia ei ole vain Pohjois-Pohjanmaan asia. Se on koko maan asia sen takia, että tämä perustui viime vuodelta hallituksen esitykseen numero 149, jossa oli laskettu, että seitsemän eri sairaalan päivystyksiä supistamalla säästetään 30 miljoonaa euroa. Tässä keltaisessa budjettikirjassa siitä on 23 miljoonaa ensi vuodelle, ja seitsemän miljoonaa on jo tänä vuonna käytetty. Tämä raha otetaan pois kaikilta hyvinvointialueilta niiden budjettien suhteessa: Pirkanmaalta kolme miljoonaa, Helsingiltä neljä miljoonaa, pieneltä Kainuulta 400 000 euroa. Tämä huonontaa päivystystä ja palveluja koko maassa.

Itselleni ei tulisi terveysministerinä mieleenkään esitellä lakia, jossa yhden lääkärin tarkkuudella säädetään päivystyksistä. HUSissa päivystää joka yö 200 lääkäriä, TAYSissa 50, TYKSissä 50 — alueet päättävät siitä itse. Ei ole hallituksen ja eduskunnan tehtävä säätää yhden lääkärin tarkkuudella [Puhemies koputtaa] päivystyksistä maan eri osissa. [Puhemies: Aika!] Miten olette päätynyt esittämään tällaisen lain?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Hallituksen on tarkasteltava asiaa kansallisella tasolla, otettava huomioon väestökeskittymät. Uudenmaan 1,7 miljoonan väestö edellyttää erilaista vahvuutta päivystyksissä kuin alueet, joilla asutus on hyvin harvaa.

Mitä tulee tähän rahoitukseen, niin kuten edustaja Lindén sanoi, se säästöhän vähennetään hyvinvointialueilta samassa suhteessa kuin hyvinvointialueille määritellään rahaa THL:n tarvetekijöiden perusteella, ja tämä perustuu siihen rahoituslakiin, minkä te olette viime kaudella tehneet. [Välihuutoja] Siinä mielessä ihmettelen, että eikö edustaja Lindén ole ymmärtänyt rahoituslakia, koska näinhän se toimii. Se, pitääkö rahoituslakia korjata, katsotaan tällä kaudella läpi, ja yritetään tehdä siitä oikeudenmukaisempi.

Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, nyt on kysymys elämästä ja kuolemasta. [Jenna Simula: Älkää pelotelko ihmisiä! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Vierailin maanantaina Oulaskankaan sairaalassa, jonka yöpäivystyksen suljitte viikko sitten. Minulle kerrottiin, mitä vain muutamassa päivässä oli tapahtunut. Eräs vanhus kompuroi aamulla viimeisillä voimillaan sairaalan eteiseen tuupertuen siihen. Hän oli odotellut yön yli hoitoonpääsyä. Ambulanssiralli on ollut ennätysmäistä, ja paljon, paljon muuta. Jonkin aikaa sitten pieni vauva pelastui vain siksi, että Oulaskankaan yöpäivystykseen oli lyhyt matka.

Olen suuren perheeni kanssa tarvinnut Oulaskankaan yöpäivystystä lukemattomat kerrat. On vaikea edes kuvitella, miten olisimme selvinneet ilman sitä. Nyt tämän edessä ovat kaikki alueemme ihmiset, jos Oulaskankaan puolesta tehty kansalaisaloite huomenna hylätään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka tämän päätöksen teki?] Hallituspuolueitten kansanedustajat, kuunnelkaa ihmisiä, jotka ovat teitä äänestäneet.

Nyt kysyn ministeri Juusolta: Ymmärrättekö vieläkään, miten tärkeä asia Oulaskankaan yöpäivystys on? Ymmärrättekö te, miksi alueemme kaikki ihmiset hyvinvointialueen johtoa myöten haluaisivat säilyttää yöpäivystyksen?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustan pelottelu on itse asiassa aika järkyttävää. Ei ihmisten tarvitse alueella pelätä, että he kuolevat sen vuoksi, että yöpäivystys suljetaan, koska yöllä on myöskin ensihoito. Meidän pätevä ensihoito kyllä voi tehdä sen ratkaisun, mihinkä sairaalaan ihminen tarvitsee viedä. Ja mikäli sinne päivystykseen tullaan ennen kello 22:ta, niin kaikki potilaat on luvattu hoitaa yön aikana, kesti se sitten kuinka pitkään tahansa. Se, että lähtee yöllä ajamaan Oulaskankaan sairaalaan, ei mielestäni ole kovin viisasta, [Välihuutoja vasemmalta] vaan silloin pitäisi soittaa ennen kaikkea ensihoito, koska ensihoito konsultoi lääkäreiden, OYSin kanssa siitä, mitä missäkin tilanteessa tulee tehdä.

Sanon vielä kerran, että asukkaiden ei tarvitse olla huolissaan ja tuomitsen tämän keskustan kuolemalla pelottelun kampanjan täysin. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Maltetaan kuunnella sekä kysymyksiä että vastauksia. — Seuraavaksi edustaja Siponen.

Arvoisa rouva puhemies! Minun ja ministeri Essayahin kotimaakunta Pohjois-Savo on tämän sairaalaverkkokarsinnan suurin häviäjä — suurin häviäjä — koska sieltä lakkautetaan peräti kaksi yöpäivystystä, Varkaudesta ja Iisalmesta. Tämä on johtamassa muun muassa Iisalmessa tilanteeseen laajojen vuodeosastojen, psykiatrisen osaston vuoksi, että siellä saattaa olla jatkossa tilanne, että paikalla on yöllä lääkäri, joka ei saa vastaanottaa potilaita. Onko hullumpaa hallituksen päätöstä?

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa päättää yöpäivystyksestä, koska alueet eivät kuulemma pysty päättämään järkevästi. No, katsotaan näitä hallituksen järkeviä sairaalapäätöksiä: Pietarsaaresta on matkaa Kokkolaan 40 kilometriä, [Mauri Peltokankaan välihuuto] Kouvolasta Kotkaan 60 kilometriä, samaan aikaan Oulaskankaalta on 100 kilometriä Ouluun tai vaikkapa Iisalmesta 90 kilometriä Kuopioon. Esimerkiksi kotikunnassani Kiuruvedellä matka yöpäivystykseen kolminkertaistuu. Ministeri Juuso, onko tämä mielestänne järkevää ja yhdenvertaista päätöksentekoa?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! On hyvä ymmärtää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ero. Perusterveydenhuollon yöpäivystyksissä ei hoideta sydänkohtauksia eikä mitään muutakaan akuuttia hengenvaarallista tilannetta, vaan heidät viedään ilman muuta isompaan sairaalaan, missä on mahdollista tämä hoitaa.

Se, että perusterveydenhuolto olisi auki yöllä ja siellä käydään ensin konsultoimassa lääkäriä ja vasta sitten mennään yliopistolliseen sairaalaan, periaatteessa myöhentää sitä hoitoonpääsyä. Eli kyllä tässä on ihan järkevä jako tehty eri sairaaloiden välillä, ja vakuutan edelleen, että ihmisillä ei tarvitse olla hätää tästä, tämä homma kyllä hoidetaan ja ihmiset pääsevät hoitoon. Edelleenkin sanon, että minä tuomitsen tämän teidän pelottelukampanjanne, minkä te olette aloittaneet näiden yöpäivystysten lakkauttamisen vuoksi, ja painotan: Yhtään sairaalaa ei ole lakkautettu eikä olla lakkauttamassa. [Välihuutoja] Olemme tehneet ainoastaan työnjakoa siinä, mitä missäkin sairaalassa tehdään, tuoneet päiväkirurgista ja lyhytkirurgista hoitoa sinne sairaaloihin, mistä raskas kirurgia lähtee pois. Tämä on ennen kaikkea järkevää työnjakoa ja tehostaa toimintaa. [Krista Kiurun välihuuto]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Kyllä kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lakkauttamisesta on monella tapaa kuvaava tämän hallituksen päätöksenteolle. Asioita runnotaan läpi mistään vasta-argumenteista, asiantuntijatiedosta tai kansalaisten mielipiteistä piittaamatta. Tässä tapauksessa on nyt käynyt ilmi, että säästöjä ei synny siinä mittakaavassa, mitä oli tavoiteltu. Siitä huolimatta päätös tehdään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja kun hyvinvointialueilla tunnetaan parhaiten esimerkiksi etäisyydet, liikenneyhteydet ja ne ihmisten arkiset palvelut, te ette kuuntele hyvinvointialuetta, joka haluaisi ylläpitää tämän yöpäivystyksen, vaan ajatte sitä alas. Oletteko todella sitä mieltä, ministeri Juuso, ettei Oulaskankaan sairaalaan tulisi alueella hakeutua, jos yöaikaan myöhään illalla tulee lapselle vaikkapa vakava kuumekohtaus tai vakava astmakohtaus? Hyvinvointialueella päättäjät ovat sitä mieltä, että tämä päivystyspalvelu tulisi pitää auki, ja niin tuntuu ajattelevan moni hallituspuolueen kansanedustaja myös teidän omista riveistänne. [Vasemmalta: Näin on!]

Arvoisa ministeri Juuso, miksi te ette luota hyvinvointialueen päättäjiin, alueisiin tai edes oman puolueenne edustajiin Oulaskankaan yöpäivystyksen kysymyksessä?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Aika. — Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Nämä sairaalaverkkopäätökset perustuvat kattaviin asiantuntija-arvioihin. [Krista Kiurun välihuuto] Ollaan käytetty tilastotietoja, ollaan kysytty tietoja hyvinvointialueilta suoraan. Meillä on päteviä valmistelijoita, lääkintöneuvoksia, ja on poliittisesti hyvin tarkasti keskusteltu ja päätetty tämä malli, millä mennään eteenpäin.

Tämä on huomattavasti lievempi malli kuin mitä meille ehdotettiin alussa. Silloin puhuttiin jopa sairaaloiden lakkauttamisesta, mutta siihen me emme ole suostuneet Me emme ole lakkauttaneet yhtään sairaalaa. Me pidämme kaikki sairaalat elinvoimaisina. Mikäli yöllä tulee astmakohtaus, niin on parempi, että se ensihoito tulee paikalle sinne kotiin kuin että lähdetään ajamaan lasta sairaalaan, koska silloin se apu tulee nopeammin, kun se ensihoito tulee sinne kotiin. Tämä pitää muistaa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kemppi.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, ei tässä ole kyse keskustan pelottelusta. Tässä on kyse suomalaisten huolesta ympäri Suomea: Oulaskangas, Varkaus, Iisalmi, Savonlinna, Kemi ja Salo. Ympäri Suomea ihmiset ovat näiden kysymysten äärellä. Hyvinvointialueilla tulisi olla oikeus päättää palveluistaan niin, että yhdenkään potilaan turvallisuus ei vaarannu. Hyvinvointialueilla tulisi olla oikeus päättää palveluistaan niin, että he pystyisivät säästämään kustannuksia. Nyt esimerkiksi Oulaskankaan osalta hyvinvointialue on todistanut tässä talossa, että heille tulee lisää kustannuksia. He eivät säästä, heille tulee lisää kustannuksia. Siitä on kysymys, kun me kysymme Oulaskankaan ja muiden alueiden tulevaisuudesta.

Arvoisa ministeri, henkilöstön riittävyyden osalta kysyn: Työmatka pitenee Oulaskankaalla noin 100 kilometriä suuntaansa. Kuinka paljon te uskotte henkilöstön siirtyvän uuden työmatkan perässä?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Minulla on se käsitys, että useimmille on tarjottu muuta työtä, ja tällä hetkellä, kun vielä osalla alueista etenkin pohjoisessa on pula hoitajista, uskon vakaasti, että kyllä kaikille töitä löytyy. Ehkä sitten vähän eri paikassa ja ei ole sitä kolmivuorotyötä, niin kuin ennen on ollut, mutta uskon kyllä vakaasti, että ei tarvitse työpaikoista olla huolissaan. Kyllä niitä työpaikkoja löytyy. [Keskustan ryhmästä: Kaikki on hyvin, niinkö? Paremmaksi vain menee!]

Kun puhutaan siitä, päättääkö hallitus, mitä hyvinvointialueilla tehdään, vai päättääkö hyvinvointialue itse, niin kyllähän hyvinvointialue päättää hyvin paljon asioista itse. Nykyiset oppositiopuolueet ovat lakkauttaneet satoja terveysasemia ja myöskin vuodeosastoja ihan oma-aloitteisesti ilman, [Välihuutoja] että hallitus on siihen puuttunut — mitä ei ehkä ole välillä tehty ihan järkevästi, koska se kuormittaa meidän päivystyksiä ihan turhaan. Kyllä tässä hallituksen päätökset ovat aika vähäisiä olleet, ja kuten sanoin, me katsomme asiaa kansalliselta tasolta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kurvinen.

Arvoisa rouva puhemies! Sen lisäksi, että Savonlinnassa, Kemissä, Iisalmessa, Varkaudessa, Oulaisissa ja Iisalmessa ollaan tässä tilanteessa, että lopetetaan pienten sairaaloitten päivystys, meillä on kriisi muutenkin hyvinvointialueilla. Erityisesti tämä näkyy meidän kunniakansalaisten arjessa, ikääntyneitten suomalaisten arjessa, jossa monella on muistisairauksia. He tarvitsevat hyvin monipuolisia palveluita.

Tällä hetkellä meillä on, arvoisa rouva puhemies, sellainen tilanne, että sotealan työntekijöitä on työttömänä, vaikka Suomi ikääntyy tällä lailla. Syynä on se, että lähes kaikilla hyvinvointialueilla pyörivät muutosneuvottelut, yt-neuvottelut, ja sieltä on jopa satoja hoitajia irtisanottu. Viimeksi juuri Pirkanmaa ilmoitti muutosneuvotteluista.

Arvoisa ministeri, syy tähän vaikeaan tilanteeseen on se, että hyvinvointialueitten rahoitus on aivan alimitoitettua. Keskusta on jo kaksi vuotta sitten tarjonnut, ojentanut kättä, että yhdessä parlamentaarisessa työssä [Välihuutoja perussuomalaisilta] miettisimme rahoituslain avaamista ja lisärahoitusta. Tätä ovat myös perussuomalaiset ja kokoomuksen aluepäättäjät toivoneet. Kysynkin nyt, ministeri Juuso: oletteko valmis [Puhemies: Aika!] opposition kanssa yhteistyöhön rahoituksesta?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Ikonen.

Arvoisa puhemies! Oliko se esitys siinä tyhjässä paperissa, jonka te jätitte? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Nyt on pakko kysyä tämä, mutta... [Hälinää] — Jos saan hiljaisuutta. [Puhemies koputtaa]

Meillä hyvinvointialueitten rahoitus kasvaa. Se on kasvanut tälle vuodelle yli kahdella miljardilla. Ensi vuodelle se kasvaa noin miljardilla. Tässä on kasvatettu sitä rahoitusta, ja samaan aikaan kun me katsoimme ihmisten yhdenvertaisuuden kehittymistä tässä ympäri Suomen, niin THL ja STM arvioivat viime keväänä sitä, että ihmisten hoitoonpääsy on eri tavoin kehittynyt.

Yt-menettelyjä on käynnissä tosiaan eri puolilla Suomea. Se on valitettava asia. Mutta on hyvä katsoa myöskin sitä tilannetta siellä takana, mitkä asiat liittyvät yt-neuvotteluihin. Muutosneuvotteluihin joudutaan menemään ylipäätään tilanteissa, joissa tehdään palveluverkon tiivistämistä, joissa tukipalveluita kootaan isompiin kokonaisuuksiin, kun kiinteistöistä luovutaan, kun uusia palvelumuotoja otetaan käyttöön. Eli yt:issä on paljon kyse myöskin muista asioista kuin henkilöstövähennyksistä. On hyvä nähdä se, että kuitenkin tällä hetkellä koko henkilöstömäärä on paljon korkeammalla tasolla kuin mitä se on aikanaan näissä ollut. Toisaalta kolmasosa henkilöstöstä on seuraavan kymmenen vuoden aikana jäämässä myöskin eläkkeelle. Tässä tapahtuu todella paljon [Puhemies: Aika!] tällaisia asioita.

Myöskin vuokrahenkilöstön määrää on saatu vähennettyä, niin että paljon on myöskin hyvää kehitystä henkilöstöpuolella.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Mäkynen.

Arvoisa puhemies! Täytyy ihmetellä, että ministerit täällä naureskelevat kansanedustajien vastauksille ja vähättelevät kansalaisten huolia, kun heidän yöpäivystyksiään lakkautetaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Ja perussuomalaiset vain huutelevat sieltä. Te olette tämän äänestyksen olleet tekemässä. Te olette lakkauttaneet näitä yöpäivystyksiä.

Aikanaan Sipilän hallitus rajoitti laajaa päivystystä Vaasassa. Silloin siitä edustaja Bergin johdolla tehtiin kansalaisaloite, jonka Sipilän hallitus kaatoi, mutta sitten Rinteen hallitus palautti Vaasaan laajan päivystyksen. No, nyt teillä olisi mahdollisuus ottaa tästä kansalaisaloitteesta vaarin — olisi ollut mahdollisuus — mutta te ette ole siihen tarttuneet. [Jenna Simulan välihuuto] Perussuomalaiset ja kokoomus ovat se yhteinen nimittäjä näiden sairaaloiden heikennysten taustalla vaalikaudesta toiseen.

Ministeri Juuso, te sanoitte jo, että käyttäytymisvaikutuksia ette osaa arvioida. Miksi ette luota alueisiin? Siellä tiedetään, miten ihmiset käyttäytyvät, miten he liikkuvat alueelta toiselle. Miksi te ajattelette, että te tiedätte paremmin kuin päättäjät alueella?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Tartun ensin tähän väitteeseen, että kokoomus ja perussuomalaiset heikentävät, ja muistutan keskustaa niistä Rehulan ja Saarikon toimenpiteistä 2015—2017, jolloin keskittämisasetukset tehtiin [Välihuutoja] ja mistä lähtien sekä Iisalmi, Varkaus että monet muut yöpäivystykset ovat toimineet poikkeusluvalla. Ne ovat toimineet poikkeusluvalla, eli jo silloin on nähty, että yöpäivystykset voidaan lakkauttaa ja keskittämisiä voidaan tehdä. Tämä on tehty keskustan ministerin toiveesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Nyt me panemme täytäntöön sitä ajatusta, mikä keskustalla oli silloin mutta mitä ei koskaan uskallettu tehdä, vaan mentiin eteenpäin poikkeuslupa poikkeusluvan perään. Tämä tästä. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Maltetaan kuunnella, koska meillä on myös yleisöä tuolla eetterissä, jotta hekin kuulevat jotakin, mitä tässä salissa puhutaan. — Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, tässä hallituksessa ei ole yhtään keskustan ministeriä. Nyt on teidän vuoronne kantaa vastuuta, ja minä en ministerinä yhtään väheksyisi sitä hätää ja huolta, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] joita Oulaskankaan ihmisillä ja ympäri Suomea tällä hetkellä on. Ihmisillä on hätä. Ymmärrän sen, että pitää tehdä uudistuksia ja toimenpiteitä, mutta tärkein tehtävä meillä pitäisi olla täällä nytten terveydenhuoltoa ajatellen, että me palautamme suomalaisten luottamuksen perustason terveydenhuoltoon ja ikäihmisten hoivaan.

Arvoisa ministeri, te olette nyt tekemässä päätöksen, jonka pitäisi kuulua hyvinvointialueille. Tässä ei ole kysymys erikoissairaanhoidon päivystyksestä Oulaskankaalla vaan on kysymys perusterveydenhuollon päivystyksestä, perustason palveluista, joihin pitäisi luottamus palauttaa suomalaisille. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: palauttaako tämä teidän linjauksenne ja terveydenhuoltolaki suomalaisille luottamusta, vai heikentävätkö päätös ja hallituksen politiikka suomalaisten luottamusta perustason terveydenhuoltopalveluihin?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus toimeenpanee sitä soteuudistusta, minkä te olette raamittaneet viime kaudella. Sitä on tehty nyt yli kaksi vuotta. Me katsomme asioita kansalliselta pohjalta sillä tavalla, että me pystymme varmistamaan, että koko Suomessa on toimiva päivystysverkko, toimiva erikoissairaanhoidon verkko ja toimiva vanhustenhuolto, mutta te siellä alueella lakkautatte vanhustenpalveluita, [Välihuutoja] te lakkautatte terveyskeskuksia, te lakkautatte vuodeosastoja. Minä kysyn, missä se on se turvallisuus, mitä te luotte siellä hyvinvointialueilla. Keskusta ja demarit ovat tällä hetkellä enemmistönä 18 hyvinvointialueella. [Välihuutoja] Millä tavalla te edistätte sitä, että ihmisillä turvallisuudentunne säilyy? Päinvastoin, te masinoitte julkisuudessa ja aiheutatte sitä turvattomuuden tunnetta. Tämä hallitus ei sitä tee, ja me emme ole nauraneet emmekä väheksyneet kenenkään ihmisen huolia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Räsänen, Joona.

Arvoisa puhemies! Kiinnitin kyllä nyt huomiota siihen, kun ministeri ministeriaitiosta eduskunnan edessä valittaa hyvinvointialueiden päätöksentekijöiden tekemisistä. Sanoitte jotenkin niin, että ette ole pitänyt niitä päätöksiä kovinkaan hyvinä. Juolahti nyt vain mieleeni kysyä, että kenelläs se valta tässä maassa tällä hetkellä on. [Jenna Simula: Ei ainakaan teillä!] En ole kyllä aikaisemmin kuullut, että ministeri ulkoistaa oman vastuunsa hyvinvointialueiden päätöksentekijöille tilanteessa, jossa koko hyvinvointialueiden rahoitus on kiinni siitä, mitä te enemmistöllänne tällä hetkellä teette.

Nyt tällä hetkellä käsittelemme asiaa, joka ei edes selvitysten mukaan tuo säästöjä ja josta asiasta pitäisi tosiasiallisesti päättää todella siellä hyvinvointialueella. Eli jos nyt olette todella sitä mieltä, että kaikki täällä jos ei ole opposition vika, niin on hyvinvointialueiden vika, [Puhemies koputtaa] niin olisiko parempi, että me kutsumme ensi torstaina hyvinvointialueet sinne ministeriaitioon vastaamaan kysymyksiin? [Puhemies: Aika!] Te voitte tulla sitten tänne salin puolelle esittämään niitä kysymyksiä. [Naurua]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Aika on kulunut. — Ministeri Juuso. — Ministeri Ikonen.

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että me käymme vuoropuhelua hyvinvointialueitten kanssa. Mutta palaan nyt ihan tähän peruslähtökohtaan. Kun on luotu uusi hallinnon taso, hyvinvointialueet, niin se on itsehallinnollinen taso. Se on erilainen itsehallinto kuin mihin me olemme tottuneet kunnissa. [Välihuutoja vasemmalta] Heillä ei ole verotusoikeutta, ja se palvelu, mitä siellä tehdään, on hyvin lakisääteistä.

Oleellista on ymmärtää se, että hyvinvointialueitten rahoitus on niin sanotusti yleiskatteista. No, se ei aina välttämättä kaikille sano mitään, mutta yleiskatteellisuus tarkoittaa sitä, että siellä hyvinvointialueilla me emme kohdenna rahoitusta niin, että tämä raha menee tismalleen tuohon ja tämä raha menee tismalleen tuohon, vaan hyvinvointialueet pystyvät itse omalla harkinnallaan myöskin kohdentamaan sitä rahoitusta. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tästä siinä itsehallinnossa on kyse myöskin, ja se on hyvä ymmärtää. Ja kun sairaalaverkosta puhutaan, niin siinä itse asiassa varmasti kaikkein tärkein ajuri tai syy taustalla on osaavien henkilöiden saatavuus. — Kiitos. [Krista Kiuru: Aivan käsittämätöntä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Forsgrén.

Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut meille sen, että kansakunnassa on turvattava kriisinsietokyky. Yksi keskeisin osa huoltovarmuutta on toimiva ja riittävän kattava sairaalaverkko. Me tapasimme Ukrainassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa vieraillessamme varaministeriä ja useita meidän vastinparikomitean jäseniä, ja siellä nousi esille Ukrainan kokemus, että juuri paikallisesti saavutettavat terveyspalvelut ja sairaalat ovat olleet ratkaisevia siviilien selviytymiselle.

Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautinen päivystys on alueen asukkaille tärkeä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on laaja, se on hyvin iso alue. Oulaskangas palvelee jopa 120 000:ta ihmistä, ja nämä valtion esittämät rahoituksen säästöt ovat kyllä valiokunnassa osoittautuneet ainakin epäselviksi.

Olisinkin kysynyt koko hallitukselta: miten tämä huoltovarmuuskokonaisuus käy ilmi tässä koko sairaalaverkkovalmistelussa, ja miten se on otettu huomioon, [Puhemies: Aika!] varsinkin kun elämme kriisiaikoja?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Grahn-Laasonen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan hallituksessa sotesektorin valmiudesta ja varautumisesta, ja pidän tätä kysymystä todella ajankohtaisena ja tärkeänä. Itse asiassa hallitus on juuri antanut eduskunnalle esityksen, jolla vahvistetaan kykyämme suojata terveydenhuollon kriittistä infrastruktuuria ja meidän sairaaloita. Nämä kokemukset kumpuavat juurikin Ukrainasta ja niistä kokemuksista, joita sieltä olemme saaneet, kun Venäjä pommittaa suoraan sairaaloita ja heidän terveydenhuoltonsa kriittisiä kohteita. Siitä syystä hallitus pitää erittäin tärkeänä ja tulee myöskin rahallisesti tukemaan hyvinvointialueita siinä, että rakennamme keinoja suojautua mahdollisen sotilaallisen voimankäytön tilanteessa, mikäli sellaista tarvitaan. Tietenkin tämä on ensisijaisesti varautumista, ja se on äärimmäisen tärkeää työtä.

Eli Suomessa on maan kattava sairaalaverkko tämänkin jälkeen. Niin kuin ministeri totesi, yhtään sairaalaa ei ole suljettu. Meillä on laaja terveydenhuolto tässä maassa, ja tähän valmiuteen ja varautumiseen liittyen meillä on useita lakihankkeita käynnissä, joilla vahvistetaan Suomen varautumista myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. Elikkä tätä työtä tehdään, ja kiitos eduskunnalle myös hyvästä yhteistyöstä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Juuso täällä on jo tuonut esille, yhtään päivystystähän ei olla lopettamassa, kyse on vain yöpäivystyksen osuudesta. Tämä päivystysverkkopäätös on tehty viime joulukuussa, ja nyt on kyse pelkästään tästä kansalaisaloitteesta Oulaskangasta koskien. [Eduskunnasta: Pelkästään kansalaisaloitteesta?]

Kun itse sairastut vakavasti keskellä yötä, niin haluatko, että sinut viedään sellaiseen paikkaan, missä on saatavilla tutkimusmahdollisuudet, esimerkiksi pään tietokonekuvaus ja kirurgiaa tai sydämen varjoainekuvaus, vai haluatko, että sinut kuljetetaan sinne paikalliseen terveyskeskukseen, jossa vuokralääkäri katsoo ja miettii, mitä sinulle tekee, ja siinä tulee viivettä kulkuun? [Välihuutoja] Meillä on Päivystysapu, valtakunnallinen puhelinpalvelu, josta voi kysyä neuvoa päivystysaikana, jos ei ihan hätätilanteesta ole kyse, ja mielellään tietenkin ohjaisi omalääkärille seuraavana aamuna. Moni hyvinvointialue on myös aloittanut kiirevastaanottoja iltaisin, jolloin se vastaa palvelutarpeeseen varsin hyvin, kuten Uudellamaalla Raaseporin osalta yöpäivystys suljettiin, [Puhemies: Aika!] mutta kiirevastaanottoa on iltaan asti ja viikonloppuisin. Kysynkin ministeriltä: [Puhemies: Aika!] miten hyvinvointialueilla nämä kiirevastaanotot ovat lähteneet toimimaan? [Antti Kurvinen: Niitä lakkautetaan, kun rahat ovat vähissä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Kyllä kiirevastaanotot toimivat hyvin. Päivystykset useimmiten ovat kuormittuneet juuri sen vuoksi, että kiireetöntä lääkäriaikaa joutuu jonottamaan niin kauan. Kun sen kiireellisen hoidon saa 1—3 päivän sisällä, niin aika moni pystyy odottamaan sen lääkäriajan, ja tämä kyllä keventää sitä päivystysten ruuhkaa.

Huomaan, että kysyjä on ammattilainen asiassa ja osaa selittää ne asiat, mitkä kuuluvat perusterveydenhuoltoon ja koska on kysymys erikoissairaanhoidosta ja miten kannattaa missäkin tilanteessa toimia. Toivoisin, että tämä ymmärrys näiden lukuisten selostusten myötä myöskin menisi kansalaisille, että on tärkeää ymmärtää ero perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja panostaa siihen, että silloin kun erikoissairaanhoitoa tarvitsee, se hoito annetaan oikeassa paikassa, missä on asiantuntemusta, missä on kuvantamisvälineet, missä on leikkausmahdollisuudet, missä on kaikki tukitoimet ja näin poispäin.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Suhonen.

Arvoisa rouva puhemies! MTV Uutiset uutisoi 13.12.2024 seuraavaa: ”’Sairaalasekoilussa’ taas hurjia käänteitä, pääministerikin ymmällään.”

Arvoisa puhemies! Tämä edellä mainittu sairaalasekoilu saa huipennuksensa huomenna äänestyksessä siitä, saako esimerkiksi Varkaudessa ja Iisalmessa jatkossakin järjestää yöpäivystyksiä.

Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri: Te hallituksessa ette halua, että alueet saisivat itse päättää yöpäivystyksistä. Onko teillä hallituksessa näin kova halu keskittää sosiaali- ja terveyspalveluita Pohjois-Savossakin ihmisistä ja hoidon saannista välittämättä, koska ette halua antaa alueille mahdollisuutta itse päättää yöpäivystyksistä? Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri, te tuomitsitte meidät pelottelusta. Minä tuomitsen hallituksen välinpitämättömyydestä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei suinkaan ole välinpitämätön. Kyllä me ajattelemme meidän kansalaisia [Vasemmalta: Siltä on näyttänyt!] ja huolehdimme siitä, että päivystysverkko on kattava, että palvelut toimivat, että erikoissairaanhoitoa on saatavissa. Sehän toimii Suomessa erittäin hyvin, kuten tiedätte. Huolehdimme siitä, että kiirevastaanottoja järjestetään. Viemme eteenpäin omalääkärimallia. Olemme antaneet mahdollisuuden 65-vuotiaille ja siitä yli hakeutua yksityiselle lääkärille samalla asiakasmaksulla kuin julkisen terveydenhuollon puolella, mikä on osoittautunut ainakin tähän mennessä aivan loistavaksi ratkaisuksi: kolmen viikon sisällä 10 000 käyntiä. Kyllä me huolehdimme teistä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta ja pakottaa yöpäivystyksiä sulkemaan eri puolilla Suomea, ja sitten te syytätte täällä hyvinvointialueita ongelmista. Kantakaa vastuuta, hyvä hallitus, omista päätöksistänne. [Eduskunnasta: Näin on!]

Arvoisa puhemies! Oulun eteläisellä alueella ihmiset kysyvät tällä hetkellä, miten tämä on mahdollista. Miten on mahdollista, että vaikka hyvinvointialue itse haluaisi jatkaa yöpäivystystä, vaikka yöpäivystyksen sulusta ei ole tulossa säästöä, vaikka alueella on iso väestö ja pitkät etäisyydet, vaikka muualla yöpäivystykset ovat saaneet jatkaa, niin meidän alueemme yöpäivystys suljetaan? Sitä ihmiset kysyvät. Ja ihmisten huoli palveluiden saavutettavuudesta on ymmärrettävää, kun lähin yöpäivystys siirtyy sadan kilometrin päähän nykyisestä, ja pelätään ambulanssityhjiöiden syntyä, kun kuljetukset lisääntyvät.

Arvoisa puhemies! Alueilla itse ei uskota, että tämä päätös tuo todennäköisesti mitään säästöjä. Uskotteko te, että Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkautus toisi säästöjä? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Soteuudistuksessa haluttiin — te halusitte — itsehallinnolliset hyvinvointialueet. Te halusitte, että hyvinvointialueet päättävät mahdollisimman pitkälle omista palveluistaan [Välihuutoja] mutta sen lisäksi eduskunnalla on lainsäädäntövalta ja lainsäädäntövelvollisuus, mikä asettaa raamit sille itsehallinnolle, ja tämän vastuun me tietysti kannamme.

Se vastuu, mikä hyvinvointialueiden päättäjillä on siellä alueilla kohdistaa se yleiskatteellinen rahoitus eri toimintoihin, on oikeasti siellä hyvinvointialueilla, kunnes soteuudistus tai joitain muita järjestämislakeja muutetaan. Mutta se on siellä ollut nyt kaksi vuotta, ja sitä soteuudistusta on leivottu 17 vuotta. On utopistista ajatella, että tässä aikataulussa lähtisimme tekemään suuria muutoksia palveluiden järjestämiseen. Me yritämme kaikin voimin viedä eteenpäin tätä soteuudistusta ja tehdä siitä niin hyvän kuin siitä voi niillä edellytyksillä, mitä lainsäädännössä tällä hetkellä on. [Vasemmalta: Entä se vastaus? Tuleeko vastausta?]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Rintamäki.

Arvoisa rouva puhemies! Soteuudistuksen yksi tavoite oli vastata sotejärjestelmässä vuosikymmeniä muhineeseen ongelmaan, jossa erikoissairaanhoidon kulut paisuvat ja perustason palvelut näivettyvät. Soten tavoitteiden vastaisesti hyvinvointialueilla on kuitenkin keskustan ja sosiaalidemokraattien enemmistöllä tehty ahkerasti leikkauksia nimenomaan peruspalveluihin, kuten terveysasemiin, ikäihmisten palveluihin ja neuvoloihin. Perussuomalaisille ikääntyvästä Suomesta huolehtiminen hoidon jatkuvuuden ja monipuolisten peruspalveluiden avulla on tärkeää. Tähän voitaisiin vastata järjestämällä alueilla ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa.

Arvoisa ministeri Juuso: kertoisitteko, miksi perustason palveluiden vahvistaminen on niin tärkeää?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Tässä erittäin tärkeä kysymys. Tämä on se avain siinä, millä tavalla me säästämme erikoissairaanhoidon kuluja, ja se tarkoittaa sitä, että perustason palvelujen pitää olla kunnossa, matalan kynnyksen palvelujen pitää olla kunnossa. Me tuomme siihen omalääkärimallia, me tuomme siihen terapiatakuuta, mielenterveyspalveluita, päihdepalveluita laajennetaan, ja kaiken tarkoitus on se, että ihmiset pääsisivät hoitoon ajoissa, ettei tarvitsisi sitä erikoissairaanhoidon käyttöä.

Ja tässä kun puhutaan etäisyyksistä, niin muistutan, että olen Lapista. Meillä on suuressa, isossa Lapissa ainoastaan kolme päivystyspistettä auki — Ivalo, Rovaniemi ja Kemi — ja siinä mielessä nämä etäisyyskeskustelut hieman särähtävät.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Minulla on tämmöinen täydellinen paperi tässä, jonka otsikkona on — ei ole tyhjä paperi: ”Ovatko teillä todellakin sairaat loppuneet?” Viime aikoina olette sulkeneet sairaaloita [Mauri Peltokangas: Ei yhtään sairaalaa!] ja Oulaskankaan yöpäivystystä on pienennetty. Viime vuosikymmen on hoettu, että tulee työvoimapula. Ex-ministeri Satonen kävi ulkomailla rekrytoimassa ulkomaalaista työvoimaa. Nyt irtisanoitte viimeisten viikkojen aikana 3 000 hoitoalan henkilöä. Jonot ovat tosi pitkiä. Millä tavalla te saatte nämä jonot pienenemään ja vähentymään, kun te irtisanotte ja suljette sairaaloita tai yöpäivystyksiä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei hallitus ole mitään irtisanonut!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Hoitajien tilanne tällä hetkellä on se, että pula tai ylitarjonta on hyvin aluekohtaista. Jossakin on edelleenkin pula sairaanhoitajista, lähihoitajista, kun toisilla alueilla on ylitarjontaa. Mutta ihan selkeästi tilanne on muuttunut näiden yt-neuvottelujen seurauksena ja sen seurauksena, että hyvinvointialueet ovat tosiaan käyneet läpi sitä verkostoaan ja irtisanoneet ja päättäneet työsuhteita. Se on totta.

Ja... [Harry Harkimo: Niistä jonoista kysyin!] — Jonotilanne: Monella hyvinvointialueella perusterveydenhuoltoon pääsee paremmin kuin ennen soteuudistusta. Se on myönteinen kehitys. Hyvin paljon, sanotaanko puolella hyvinvointialueista, on onnistuttu monissa toimenpiteissä. On tuotu siihen toimintaan järkevää palveluverkkoa, on tuotu teknologiaa, digitaalisia vastaanottoja. Kokeillaan myöskin tekoälyavusteista, käytetään tekoälyä siellä, missä se on mahdollista. Nämä hyvinvointialueet ovat lähteneet liikkeelle heti, kun soteuudistus tuli, ja näemme, että se on ollut tarpeen, [Puhemies koputtaa] koska siellä päästään niihin soteuudistuksen tavoitteisiin [Puhemies koputtaa] ihan eri tavalla kuin muilla hyvinvointialueilla.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Tällä erää viimeinen kysymys tähän aiheeseen, edustaja Berg.

Arvoisa puhemies! Olemme taas tänään todistaneet hallituksen sekavaa linjaa. Ministeri Juuso, te myönsitte juuri äsken itse, että perusterveydenhuollon päivystysten karsiminen kuormittaa erikoissairaanhoidon päivystystä. Linja on näköjään se, että hyvä päätös on hallituksen ansiota ja huonot päätökset ovat hyvinvointialueiden vastuulla. Päivänselvää on, ettei hallitus todellisuudessa luota tässä kysymyksessä alueiden kykyyn hoitaa tehtäväänsä, vaikka hallitus vastuusta itse saarnaa. Ministeri Juuso, kysyn nyt vielä kerran: miksi hallitus ei luota tässä päivystyskysymyksessä alueisiin, jotka tuntevat parhaiten oman alueensa olosuhteet ja asukkaiden tarpeet, jos kaikissa muissa kysymyksissä te viette vastuuta hyvinvointialueille päättää siitä palvelustaan, mitä hyvinvointialueilla järjestetään? [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Se, mikä eniten rasittaa päivystyksiä tällä hetkellä, on se, että meidän ikääntyvät ihmiset eivät ole oikeassa paikassa. He ovat liian pitkään kotona. Te olette lakkauttaneet ympärivuorokautisia palveluasumisen paikkoja. [Välihuutoja vasemmalta] — Kyllä, olette vieneet vanhustenhoidosta... [Krista Kiurun välihuuto] — Kyllä, ja juuri tämä on se, mikä ruuhkauttaa päivystyksiä tällä hetkellä. Ihmisten täytyy kokea, että he ovat turvassa, heillä on turvalliset palvelut. Palveluasumisen täytyy olla kunnossa, ja näin me vähennämme sitä päivystysten ruuhkaa. Tärkeintä on katsoa se ruohonjuuritaso, että siellä oikeasti palvelut toimivat eikä turhaan kuormiteta päivystyksiä. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Lauantaina vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Kuten moni tässä salissa, minäkin olen pienen tytön vanhempi, ja haluan, että hän ja joka ikinen tyttö voi kasvaa turvallisessa maailmassa, jossa heistä voi tulla ihan mitä tahansa. [Jenna Simula: Pojat myös!] Kun katson tätä maailmaa, olen todella huolissani. Avoin naisviha leiskuu, ja naisten oikeudet ovat vaarassa. Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat arkipäivää. Valitettavasti Suomessakin naisiin kohdistuva väkivalta on aivan liian yleistä, enkä muista sellaista viikkoa, etten olisi lukenut pysäyttävää uutista ahdistelua, häirintää tai raakaa väkivaltaa kohdanneista tytöistä ja naisista. Otsikoiden taakse jäävät ne kaikki tapaukset, joita ei koskaan edes tutkita. Kaiken tämän edessä on pysähdyttävä miettimään, miten rakennetaan tytöille ja samalla aivan kaikille parempaa maailmaa. Kysynkin teiltä, ministeri Grahn-Laasonen: mitä hallitus aikoo tehdä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi ja sen kautta jokaisen Suomessa asuvan tytön hyväksi?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yhdessä haluamme rakentaa Suomesta turvallisen maan sekä tytöille, naisille että aivan kaikille, ja kiitän siitä, että tämä kysymys nousee täällä eduskunnan kyselytunnilla esiin. Hallituksen tasa-arvopolitiikan kärki on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja pysäyttäminen. Tämä on meidän vahva agenda. Meillä on runsaasti myös lainsäädäntötoimia. Sovittelun kieltäminen lähisuhdeväkivaltatilanteissa on jo viety lainsäädäntöön. Meillä on tyttöjen sukuelinten silpomisen tiukennettu lainsäädäntö ja samoin pakkoavioliittojen kriminalisointi ja niin edelleen.

Tässä seuraavan vuoden budjetissa, jonka hallitus on eduskunnalle antanut, vahvistetaan merkittävästi turvakotien rahoitusta, kuten on tehty hallituksen kaikissa aiemmissakin budjettiesityksissä. Jaan myös sen tilannekuvan, että tämä on globaalisti todella suuri huoli, että meillä tyttöjen ja naisten oikeudet ottavat jopa taka-askeleita. Me emme voi ottaa itsestäänselvänä sitä, että tasa-arvo kehittyy eteenpäin. Sen takia Suomen pitää olla erittäin aktiivinen tällä agendalla, turvata sitä, että jokainen tyttö saa kasvurauhaa, että häirintään puututaan, että puututaan myöskin uusiin digitaalisen [Puhemies koputtaa] maailman uhkiin, joita meidän tytöt kohtaavat. — Kiitos kysymyksestä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan V-painikkeella. — Edustaja Virta.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille rakentavasta vastauksesta ja siitä, että turvakotien rahoitusta vahvistetaan ja rangaistuksia kiristetään. Se on tärkeää, mutta en malta olla toteamatta, että silloin kun niitä rangaistuksia tarvitaan tai niitä turvakoteja tarvitaan, niin jossakin on jo se äiti, joka pakkaa sen pienen turvakaukaloon ja pakenee yöllä sinne turvakotiin. Jossakin on jo se nainen, joka kantaa sen jälkeen elämässään niitä öitä, joissa herää kolinaan miettien, kuolenko tänä yönä. Siksi meidän pitää kyetä tämän lisäksi vaikuttamaan jo aikaisemmin. Meidän pitää kyetä varmistamaan, että meidän lapset ja nuoret kasvavat perheissä, joissa heille opetetaan, että väkivalta ei ole vaihtoehto, että on muita tapoja hillitä tunteita ja säädellä niitä. Niin kauan kuin tekijöihin ei kyetä vaikuttamaan, on aina vain uusia uhreja. Me voimme lisätä loputtomiin poliiseja ja turvakoteja, mutta jos me emme kykene muuttamaan asenteita siitä, että kukaan ei koskaan ansaitse väkivaltaa, vaikka olisi kuinka ärsyttävä ja minkälainen, niin meillä on liian iso ongelma ratkaistavaksi.

Kysynkin hallitukselta: millä toimin te pyritte vahvistamaan vaikka kansalaisjärjestökentän toimintaa tai niitä sosiaali- ja terveyspalveluita, jotta ajoissa myös väkivallan tekijät saisivat sellaista tukea, että he kykenevät irtautumaan väkivallan tekemisestä? [Oikealta: Erinomainen kysymys!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Grahn-Laasonen.

Kiitos! Juuri nimenomaan esimerkiksi tällä turvakotien rahoituksella pystytään tarjoamaan palveluja väkivaltaa kohtaaville, väkivallan uhriksi joutuneille. Väkivalta ei ole koskaan yksityisasia, ja Suomessa se on liian pitkään ollut sitä — että meillä on kotien seinien sisällä tapahtunut asioita, joihin ihmiset eivät ole saaneet apua. Tätä hiljaisuuden kierrettä meidän pitää myöskin pystyä katkaisemaan ja tuomaan ihmisten tietoon näitä palveluja, joita meidän sotejärjestelmä, hyvinvointialueet ja myöskin järjestöt tarjoavat, jotta voimme sitten vahvistaa sitä, että on myöskin se turvallisuuden kokemus siitä, että tietää, että apua on saatavilla ja on tarjolla.

On tärkeätä, että nousi esille myöskin se puoli, että meidän pitää pyrkiä vähentämään väkivaltaa ja myöskin sitä aggressiota ja muuta, mikä on siellä taustalla. Tämä näkyy esimerkiksi jo tällä hetkellä nuorissa miehissä ja nuorissa pojissa, että aggressiivisuus ja semmoinen väkivallan ihannointi valitettavasti näkyy myös mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tähänkin meidän pitäisi pystyä löytämään uusia työkaluja, että tämmöinen väkivaltakulttuuri saataisiin Suomessa pysäytettyä ja näistä oikeuksista puhuttaisiin enemmän.

Tärkeä asia. Meillä on näitä lainsäädäntöuudistuksia, niin kuin kuvasin. Muun muassa tämä lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto oli tärkeä askel väkivaltatyölle Suomessa.

Arvoisa puhemies! ”Älykkäät olennot eivät tuhoa omaa kotiaan.” Näin sanoi hiljattain kuollut arvostettu luonnonsuojelija Jane Goodall. Tällä viikolla taas saimme kuulla, kuinka Suomessa kulutetaan luonnonvaroja asukasta kohden eniten Euroopassa. Saman Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan suurin uhka luonnollemme on metsätalous. Myös hiilinielut ovat romahtaneet metsien liian suurten hakkuiden vuoksi. [Juha Mäenpää: Ei pidä paikkaansa!] Päävastuu on poliitikoilla. Hakkuita on mahdollista rajoittaa, luonnonmetsät on mahdollista suojella, ja kiertotalouteen on mahdollista velvoittaa. [Jenna Simula: Hakkuita voi tehdä viisaasti!] Nyt kuitenkin päinvastoin luonnon tuhoamiseen kannustetaan jopa verotuin, ja vapaaehtoiset joutuvat vahtimaan valtion mailla tehtäviä hakkuita luonnonmetsiin. Ympäristöministeri, otatteko te nämä raportin tiedot vakavasti, ja jos otatte, millä tavalla hallitus aikoo kantaa vastuunsa metsien suojelusta ja hiilinielun kasvattamisesta?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Multala.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tällä viikolla todella julkistettiin Euroopan luonnon tilaa kuvaava raportti, joka julkaistaan joka viides vuosi, ja Suomi sai siinä sekä hyviä että huonoja uutisia. Meillä on monissa asioissa onnistuttu. Myös YK:n jäsenmaista me olemme parhaiten onnistuneet kestävän kehityksen kriteerien mukaisessa toimeenpanossa, ja siitä meidän kannattaa iloita. Mutta nimenomaan ekologisen kestävyyden puolella meillä on paljon tekemistä, ja erityisesti luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen uhkaa myös meillä suomalaista luontoa, kuten me kaikki tiedämme.

Meillä on tärkeitä työkaluja tietysti työkalupakissamme jo olemassa, rahoitusta siihen. Esimerkiksi nyt teemme juuri tätä työtä, eli olemme kartoittaneet nämä valtion mailla sijaitsevat vanhat luonnontilaiset metsät, ja se kokonaisuus tulee olemaan pinta-alaltaan historiallisen suuri suojelupäätös. Pysyvään suojeluun asetetaan jopa 90 000 hehtaaria. Määrä tarkentuu, kun tässä työssä edetään vielä pidemmälle.

Sen lisäksi tietysti me tarvitsemme myös uusia keinoja luonnonsuojeluun. Siksi kiitänkin eduskuntapuolueita siitä keskustelusta, joka oli mahdollisuus käydä eilen luonnonarvomarkkinoiden rakentamiseksi tähän maahan. Sitä haluamme myös hallituksena edistää, ja tätä työtä pitää jatkaa myös tulevilla kausilla, [Puhemies koputtaa] jotta saamme laajennettua luonnonsuojelurahoituksen pohjaa myös yksityisiin toimijoihin.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Furuholm.

Arvoisa rouva puhemies! Kiinasta tulevien yksittäisten pakettien määrä on kasvanut radikaalisti Suomessa. Muutamassa vuodessa olemme nousseet 850 000 paketista jopa 50 miljoonaan, ja koko Euroopassa puhutaan jo lähes viidestä miljardista paketista. Vallitseva tilanne ei ole oikein kenenkään hallussa. Tämä massiivinen pakettivirta aiheuttaa valtavia ongelmia: ympäristö kuormittuu, tuoteturvallisuus heikkenee, verot jäävät saamatta ja kotimainen kauppa menettää elinvoimansa. Parin euron tuotteet houkuttelevat kuluttajia, mutta laskun maksaa lopulta yhteiskunta ja etenkin luonto. Siksi kysynkin hallitukselta: miten Suomi aikoo osaltaan vaikuttaa siihen, että ympäristölle ja ilmastolle haitallinen verkkokauppa saataisiin kuriin, jotta siihen liittyvät riskit eivät kasva entisestään? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Multala.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämäkin on erittäin ajankohtainen ja tärkeä kysymys, sillä tässä on monia näkökohtia, totta kai ennen kaikkea ympäristöön liittyen, mutta myöskään tuoteturvallisuus ei ole näissä monissakaan tuotteissa kohdallaan. Pohjoismaisen ministeriryhmän yhteisellä rahoituksella tehtiin Tullin tehovalvontakampanja ja siinä havaittiin, että jopa 70 prosenttia näistä Kiinasta tilatuista pikkupaketeista ei täytä tuoteturvallisuusvaatimuksia, joita me täällä Euroopassa olemme asettaneet. Sen lisäksi tietenkään näistä tuotteista usein ei makseta jätehuoltoon liittyviä kustannuksia tai ei välttämättä noudateta muita, tuoteturvallisuuteen tai ympäristövastuuseen liittyviä normeja.

Sen vuoksi, koska tiedetään, että tämä ongelma ei kosketa vain Suomea ja siihen on yksittäisen maan vaikea puuttua, me tietenkin ajamme ennen kaikkea sitä, että Euroopan unionin tasolla löydettäisiin mahdollisimman vahvat keinot puuttua tähän ilmiöön Euroopan tasolla. Sen lisäksi totta kai tutkimme myös, onko mahdollista tehdä jotakin sellaista, jolla me täällä Suomessa voisimme tähän puuttua, kuitenkin muistaen, että meillä on yhteinen sisämarkkina. Hyvä uutinen on se, että Euroopan unionissa on jo päätetty poistaa tämä 150 euron tulliraja, eli myöskin näistä pienemmistä paketeista jatkossa maksettaisiin tulli.

Ärade fru talman! Här i den här salen är vi överens om att vi oroas över sysselsättningsläget, och särskilt då det kommer till unga vet vi att det är viktigt att komma in på arbetsmarknaden, för det stärker självförtroendet och ger kompetens och framtidstro. Vi vet också att det är på arbetsmarknaden som man knyter kontakter, som i sin tur kan leda till nya jobb och skapa en positiv spiral.

Arvoisa puhemies! Liian moni on työttömänä, ja tämä koskee erityisesti nuoria aikuisia. Itse ajattelen, että tämä hallituksen valmistelema työllistymisseteli auttaa siihen, että nuoret helpommin saavat jalan oven väliin työelämässä. Jokainen kivi on käännettävä nuorisotyöttömyyden taittamiseksi. Siksi meidän pitää tarkastella myös muita keinoja työllistämisen helpottamiseksi. Esimerkiksi yritysverolainsäädäntöön voisi tehdä nuorisovarauksen, jolla yritys pystyisi alentamaan verotettavaa tuloaan, jos se tarjoaa nuorelle töitä. Kysyisin arvoisalta ministeri Marttiselta: millä muilla tavoin voimme tukea erityisesti nuorten työllistymistä, ja miten suhtautuisitte ehdotukseen nuorisovarauksesta?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos edustajalle erittäin arvokkaasta kysymyksestä ja tärkeästä pohdinnasta siitä, mitä hallitus ja me voimme tehdä yhdessä sen hyväksi, että nuorisotyöttömyydelle, joka on aivan liian korkealla tasolla tällä hetkellä, voidaan tehdä kaikki toimenpiteet, joilla nuorten, jotka ovat jääneet vailla työtä, usko omaan tulevaisuuteen taas vahvistuu ja he pääsevät töihin.

Edustaja mainitsi jo hallituksen käyttöön ottaman uuden nuorten työllistymissetelin. Olen tällä viikolla esitellyt tämän setelin yksityiskohdat ja kertonut myös, että meillä valmistelu menee hyvin määrätietoisesti eteenpäin. Tavoitteena on se, että tulevien kuukausien aikana seteli tullaan ottamaan käyttöön niin, että viimeistään alkuvuonna kunnat ja kaupungit sitten pääsevät seteliä hyödyntämään.

Toisena asiana, hyvät kansanedustajat, täytyy myös muistaa se, että tämä hallitus tekee kymmenittäin erilaisia työllisyyteen liittyviä uudistuksia, ja nehän kaikki hyödyttävät myös meidän nuoria. Edustajan esille nostamaa asiaa täytyy tarkastella hieman enemmän, ja voinemme jatkaa asiasta vaikka kyselytunnin jälkeen kahvin lomassa.

Arvoisa puhemies! Tänään on syytä iloon. Yhdysvallat ja Suomi ovat meidän presidenttimme ja pääministerimme johdolla sopimassa isosta jäänmurtajien kaupasta. On hienoa, että hallitus tekee toimia, joilla pyritään saamaan enemmän ihmisiä työhön. [Jenna Simula: Hyvä hallitus!]

Kysymykseni koskee korkeasti koulutettuja henkilöitä, jotka ovat tulleet Suomeen, tehneet töitä integroitumisensa eteen mutta ovat silti vielä työmarkkinoiden ulkopuolella. Osa heistä on suorittanut koulutuksensa suomalaisilla verovaroilla. He ovat hakeneet hyvin aktiivisesti työpaikkoja, mutta tällä hetkellä tilanne on haastava. Etlan raportin mukaan merkittävä osa ulkomaalaisista asiantuntijoista muuttaa pois muutaman vuoden kuluessa Suomeen saapumisestaan. Kysyn ministeri Marttiselta: Mitä toimia hallitus on tehnyt ja lisäksi päättänyt toteuttaa vielä tällä kaudella, että yhä useampi korkeasti koulutettu löytäisi mielekkään työn ja elämän Suomesta?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Marttinen.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Östmanille hyvin tärkeän aiheen esille nostamisesta, ja edustaja, jolla on pitkä yrittäjäura taustallaan, tietää totisesti hyvin sen tilanteen, mikä tällä hetkellä työmarkkinoilla meillä on.

On niin, että nimenomaan kansainväliset osaajat, joilla on korkea koulutus, usein törmäävät meidän työmarkkinoilla siihen tilanteeseen, että heidän osaamistaan ei meillä myöskään tunnisteta. Tähän tarvitaan vahvasti siis työllisyyspalveluja, meidän kuntien ja kaupunkien toimenpiteitä. Tiedämme myös sen, että useat kaupungit ovat ottaneet myös käyttöön erilaisia kansainvälisiä palveluita, joissa pyritään vastaavasti näiden kansainvälisten osaajien osaamista tuomaan esille ja poluttamaan heitä vastaavasti työelämään.

Mutta kyse on myös siitä, millä tapaa suomalaiset yritykset suhtautuvat tänne muuttaneisiin ihmisiin. Kun pohdimme vaikka kansainvälisiä opiskelijoita, niin aivan liian monet heistä muuttavat pois Suomesta sen sijaan, että oltuaan jo vuosia Suomessa voisivat jäädä tänne työskentelemään. Vakuutan teille, että teemme kaikkemme, jotta saamme tätä asiaa vietyä eteenpäin ja avattua polkua näille henkilöille jäädä työskentelemään Suomeen. [Antti Kurvinen: Onko persut samaa mieltä?]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Viime viikkoina on uutisoitu ulkomaalaisen halpatyövoiman hyväksikäytöstä Suomessa. Maahanmuuttajia on houkuteltu tänne töihin rahan toivossa, mutta osa heistä on joutunut törkeän hyväksikäytön kohteeksi. Tämä ei ole mikään uusi ongelma. Me perussuomalaiset olemme nostaneet näitä harmaaseen talouteen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä epäkohtia esiin kerta toisensa jälkeen.

Epäkohtien korjaamiseksi olemme ryhtyneet toimiin. Hallitus on selkeyttänyt pelisääntöjä ja julkaissut ohjelman, jolla torjutaan nimenomaan työperäistä hyväksikäyttöä. Seuraamme myös sen toteutumista todella tarkasti. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäyttöön on puututtu. Työperäisille maahanmuuttajille on asetettu 1 600 euron vähimmäispalkka, joka voisi olla korkeampikin. Lisäksi on otettu käyttöön niin sanottu kolmen kuukauden sääntö, ja keväällä on tulossa vielä uusi esitys, jolla ehkäistään työperäistä hyväksikäyttöä entisestään.

Arvoisa työministeri Marttinen, voidaanko sanoa, että tämä hallitus on tehnyt enemmän kuin mikään aiempi hallitus työperäisen maahanmuuton väärinkäytösten kitkemiseksi? [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Marttinen.

Arvoisa rouva puhemies! Vastauksena edustaja Lundénin kysymykseen: kyllä näin voidaan sanoa, sillä tämä hallitus on toteuttamassa siis omaa toimenpideohjelmaa paitsi harmaan talouden torjuntaan myös työperäisen hyväksikäytön torjuntaan.

Kuten edustaja täällä totesi hyvin, suurimmat ongelmat, aivan järkyttävät tilanteet, ovat tulleet esille esimerkiksi luonnonmarjapoimijoiden tilanteen osalta. Siellä on ilmennyt vuosikausia ihmiskauppaa. Ihmisiä on kohdeltu todella julmasti ja huonosti, ja aikaisempien hallitusten tekemät toimenpiteet eivät ole tepsineet. Sen takia me olemme muuttaneet lainsäädäntöä. Kun aikaisemmin nämä henkilöt ovat tulleet Suomeen turistiviisumeilla, niin nyt taas vastaavasti heiltä vaaditaan työsopimusta, he ovat kausityölain piirissä. Tällä hetkellä Suomen viranomaisilla on aivan eri tavalla mahdollisuus myös valvoa sitä, että yrityksissä työntekijöiden työehtoja noudatetaan, ja mikäli taas vastaavasti ongelmia ilmenee, niihin puututaan määrätietoisesti. Tämän myötä rangaistuksia myös työperäisen kiskonnan osalta tullaan kiristämään merkittävästi, koska me haluamme, [Puhemies koputtaa] että nämä roistot ja konnat saadaan vastuuseen teoistaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus!]

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tahtotilana on panostaa lapsiin ja Suomen tulevaisuuteen. Siksi Petteri Orpon hallitus tekee lastensuojelun kokonaisuudistuksen, jossa pureudutaan kovalla kädellä lastensuojelun perusongelmiin. Hallitus onkin tänään antanut eduskunnalle esityksen lastensuojelulain uudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena on korjata lastensuojelun puutteet ja palauttaa käyttöön työkalut, joilla yhteiskunta voi lunastaa lupauksen lasten suojelemisesta. Lastensuojeluun käytetään yli miljardi euroa vuodessa, mutta asiantuntijat ovat laajasti sitä mieltä, että ongelma ei ole rahan määrä vaan se, mihin rahat ohjataan. Suomessa lapset eivät saa tukea riittävän varhain ja toisaalta keinot auttaa lapsia eivät ole kaikilta osin riittävät. Lastensuojelulain uudistusta on kentällä odotettukin pitkään. Arvoisa ministeri Juuso, millä tavoin ja millä aikataululla hallitus nyt uudistaa lastensuojelun?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä.

Lastensuojelulakia uudistetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen tuon eduskunnan lähetekeskusteluun ensi viikolla. Tämä on erittäin tärkeä, ja tavoitteena on nimenomaan suojata lapsia paremmin sekä heiltä itseltään että ympäröivältä yhteiskunnalta. Parannamme lastensuojelun työntekijöiden mahdollisuuksia rajoitustoimin puuttua vaarallisten esineiden ottamiseen huostaan. Myöskin kännykän voi ottaa pois, ja myöskin tulee se paikantaminen silloin, kun lapsi on hatkalla ja hän on siellä vaaran kohteena. Monesti näitä lapsia, jotka omin luvin lähtevät lastensuojelulaitoksista, hyväksikäytetään tai sitten he sortuvat itse rikoksiin, ja me haluamme suojata lapsia siltä, että näin ei tapahtuisi, ja sen vuoksi meidän on tarpeellista lisätä tiettyjä rajoituskeinoja, jotta suojelemme heitä tavallaan heiltä itseltään ja myöskin ympäröivältä yhteiskunnalta. Tarkemmat asiat tulevat siinä laissa, mutta sen haluan mainita, että erityisen huolenpidon jaksoa pidennetään huomattavasti, jopa puoleen vuoteen, ja pidän sitä hyvinkin tarpeellisena [Puhemies koputtaa] erittäin haastavien lasten osalta, ihan heidän omaksi parhaakseen.