Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Vilhelm Junnila ps) | Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Jukka Kopra kok) | Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Venäjä julisti eilen liikekannallepanon, jolla se pyrkii jatkamaan sotaansa Ukrainassa. Tänään Rajavartiolaitos ilmoitti Suomeen saapuvan liikenteen vilkastuneen. Hallitus on väittänyt tehneensä venäläisten viisumin saannin hankalaksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Tässäkin kuussa on venäläisille myönnetty yli 8 000 viisumia. Viikossa heitä on saapunut maahan kymmeniätuhansia, iso osa turistiviisumilla. Kun al-Holin Isis-äideillä oli kiire Suomeen, niin kyllä etsittiin kaikki porsaanreiät konsulilaista heidän tuomisekseen. Venäläisten kohdalla on kierrelty ja kaarreltu lakiin vedoten, ettei edes turisteja voi pysäyttää. Suomi on viimeinen maaraja, josta venäläiset vyöryvät EU-alueelle. Pääministeri Marin, tässä ei ole kysymys yltäkylläisistä lomamatkoista vaan turvallisuusuhasta. Lopettaako hallitus venäläisten turistiviisumien myöntämisen välittömästi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tätä kattavasti käsiteltiin viime viikolla, ja mielestäni eiliset uutiset tästä osittaisesta liikekannallepanosta ja Putinin viestit kyllä aiheuttavat sen tilanteen, että mielestäni suomalaisten turvallisuusviranomaisten on syytä nyt tässä muuttuneessa tilanteessa tehdä uudelleenarviointia, muodostavatko nämä ihmiset minkälaisen kansallisen turvallisuusuhan ja -riskin, ja sen pohjalta me voisimme sitten tehdä myös päätöksiä, viranomaiset voisivat tehdä päätöksiä liittyen näihin Schengen-viisumeihin, jotka eivät siis ole Suomen myöntämiä, vaan muiden maiden myöntämiä viisumeita.

Tällä hetkellä myös ulko- ja sisäministeriössä selvitetään kansallista lainsäädäntöä, millä tavalla me voisimme omalla lainsäädännöllä estää ihmisiä tulemasta maahan, erityisesti mikäli nämä turvallisuusriskit nähdään sellaisiksi, että niihin pitää reagoida. Hallitus on tänään viimeksi tätä asiaa hyvin kattavasti virkamiesten kanssa käsitellyt ulkoministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön virkamiesten kanssa ja kuullut informaatiota siitä, millä tavalla tämä muuttunut tilanne nyt vaikuttaa [Puhemies koputtaa] tähän kokonaisharkintaan. Meillä on valtionjohdossa [Puhemies: Minuutti on täyttynyt!] mahdollisuus tätä asiaa hyvinkin pian käsitellä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan sitä V-painiketta. — Edustaja Junnila saa jatkaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksesta on todettu maahan tulevien venäläisten muodostavan vain moraalisen ongelman. Ettekö todella näe turvallisuusuhkaa? Varusmiesliittokin ihmettelee, kuinka Suomi ei saa rajoja kiinni, vaikka Baltian maat ja Puola ovat siinä onnistuneet ilman Euroopan unionin moitteita. Kyselyjen mukaan suuri osa suomalaisista on itärajan sulkemisen kannalla, mutta valtiojohto ei ole sitä vielä ymmärtänyt.

Meillä on, kiitos perussuomalaisten, nyt rajalait, joilla itäraja voidaan sulkea laajamittaisen maahantulon edessä. On syytä olettaa, että paine kasvaa Suomen Venäjän vastaisella rajalla niin kauan kuin hallitus pitää auki Putinin portin Eurooppaan. Sisäministeri Mikkonen, onko hallitus valmis sulkemaan itärajan, kyllä vai ei? Suomalaisten enemmistön kanta on selkeä: raja kiinni ja viisumit seis.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Kuten eilen kuulimme uutisia, niin tiedämme, että Venäjän liikekannallepano varmasti aiheuttaa tilanteessa muutoksia. Kuten pääministeri äsken kertoi, niin myös turvallisuusviranomaiset seuraavat asiaa tarkasti ja informoivat [Vilhelm Junnila: Mutta tekevätkö mitään?] ja varautuvat erilaisiin tilanteisiin.

Me olemme todellakin aiemmin [Mauri Peltokangas: Venkoilua!] halunneet etsiä EU-tasoista ratkaisua siihen, miten turistimatkailu Venäjältä ja Suomen läpi voitaisiin estää. Mutta koska näyttää siltä, että tuota EU-tasoista ratkaisua ei ole näköpiirissä, haluamme toimia tässä itse, ja sen takia kansallisesti nyt etsimme niitä ratkaisuja, joilla voimme estää tilannetta.

Todellakin rajan yli eilen tuli enemmän väkeä kuin normaalisti keskellä viikkoa, ja uutiset Venäjältä kertovat, että kaiken kaikkiaan venäläiset yrittävät pois maasta — itse asiassa valtaosa nimenomaan niihin maihin, mihin ei viisumia tarvitse. Me varaudumme myös siihen, että meidänkin rajallamme mahdollisesti liike lisääntyy, [Puhemies koputtaa] ja tähän Rajavartiolaitos on valmistautunut.

Arvoisa herra puhemies! Pari viikkoa sitten EU-komissaari Ylva Johansson ja sisäministeri Mikkonen vierailivat Nuijamaan raja-asemalla. Ministeri tuolloin tiedotti pontevasti Suomen viisumilinjan tiukentuvan kyseisen viikonlopun aikana. Komissaari ilmoitti komission jäädyttävän venäläisten turistiviisumit kokonaan. Tästä on nyt yli kaksi viikkoa aikaa, ja liikenne sen kuin vain jatkuu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Tuhannet turistit ylittävät rajan päivittäin. Nyt ministeri Haavisto on ilmoittanut, että valmistelutyöt turistiliikenteen rajoittamiseksi käynnistetään.

Arvoisa pääministeri, viikko sitten kokoomus vaati turistiviisumien jäädyttämistä. Tuolloin totesitte, ettei ole juridista selkänojaa, jolla pystyisitte kieltämään Schengen-viisumeilla matkustamisen Suomeen. Onko nyt sitten siis sellainen selkänoja tai lakipykälä yhtäkkiä löytynyt? Milloin turistiliikenne rajan yli loppuu? Tapahtuuko se ennen viikonloppua, ensi viikolla vai ensi vuonna?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tämä juridinen kokonaisuus on aivan sama kuin viikko sitten. On syytä erottaa kaksi eri asiaa: Suomen myöntämien turistiviisumien osalta me olemme jo hidastaneet lupaprosesseja, me olemme hidastaneet tätä kokonaisprosessia sillä tavalla, [Välihuutoja oikealta] että viisumeita myönnetään paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Nämä ovat ne toimet, mitä olemme jo kesällä ottaneet käyttöön. Mutta sitten eri asia on nämä Schengen-viisumit, joiden puitteissa ihmiset voivat käyttää Suomea kauttakulkumaana ja edelleen matkustaa Suomesta muualle. Tähän kokonaisuuteen me myös haemme ratkaisua, ja mielestäni tilanne on muuttunut eilen siinä mielessä, että eilen me olemme kuulleet uutiset tästä osittaisesta liikekannallepanosta. Me tiedämme, että se aiheuttaa painetta entistä enemmän matkustamiseen Suomen kautta. Mielestäni tässä tilanteessa on varsin perusteltua turvallisuusviranomaisten tehdä uutta arviota siitä, minkälaisen riskin nämä matkustavat ihmiset aiheuttavat Suomelle, aiheuttavat esimerkiksi Suomen kansainvälisiin suhteisiin, pyritäänkö vaikkapa tätä kautta kiertämään sitten pakotteita. Valtion johto [Puhemies koputtaa] tulee tätä asiaa käsittelemään. Hallitukselta [Puhemies: Aika!] ei tahtoa puutu, me haluamme tähän tilanteeseen puuttua.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kopra, lisäkysymys.

Arvoisa herra puhemies! Tämä Suomen toimettomuus turistivirran tukkimiseksi on kyllä pantu merkille maailmalla. On noloa, että EU:n yhteisen itärajan heikoin lenkki onkin Suomi. Se on jatkanut turistiviisumien myöntämistä venäläisille ja päästänyt venäläisiä itärajan yli Eurooppaan. [Vilhelm Junnila: Häpeällistä!]

Hallitus, oletteko te pohtineet sitä, miltä ukrainalaisista tuntuu se, että jopa sotarikoksiin syyllistyneet venäläissotilaat voivat matkustaa Suomen kautta lomalle Eurooppaan? Miltä mahtaa Suomeen saapuneista ukrainalaisista tuntua, kun venäläisturistit ilakoivat Helsingin kaduilla? Kysynkin pääministeriltä: Millaista päätöstä hallitus nyt sitten valmistelee? Kyllä teillä pitää olla tarkempi tieto. Onko todella niin, että raja hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa pysyy kuitenkin toistaiseksi vielä auki?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten viikko sitten kerroin, aivan kuten kesällä kerroin, kerron saman viestin tänään: hallituksella on vahva tahto siihen, että tähän tilanteeseen saadaan ratkaisu, niin että turistiviisumeilla ihmisten tulo loppuu, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] myös Schengen-viisumeilla ihmisten tulo ja kauttakulku Suomen kautta loppuu, mutta ei ole suinkaan niin, kuten täällä väitetään, että Suomi olisi Euroopan heikko lenkki, päinvastoin. Me olemme jo rajoittaneet viisumien myöntöä merkittävästi. Moni Euroopan maa ei näin ole tehnyt, ja sen vuoksi näillä Schengen-viisumeilla Suomen kautta pääsee kulkemaan.

Tässä on kyse siitä, voivatko viranomaiset arvioida, muodostavatko nämä ihmiset turvallisuusriskin. Tässä suhteessa tilanne ei ole muuttunut viikon takaisesta. Viranomaiset ovat edelleen se taho, joka tämän arvion voi tehdä, mutta eilen tilanne muuttui tämän liikekannallepanon suhteen, ja mielestäni nyt on perusteltua viranomaisten arvioida tilannekuvaansa uudestaan. Hallitus on viimeksi tänään tätä asiaa käsitellyt ulkoministeriön, puolustusministeriön ja sisäministeriön kanssa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja me tulemme tämän asian osalta työtä jatkamaan ja hyvinkin pian pitämään [Puhemies koputtaa] tästä tilanteesta lisää päätöksentekokokouksia.

Arvoisa puhemies! Viikko on kulunut, ja tänään Venäjän sota Ukrainassa on kestänyt 210 päivää — 210 päivää sotaa, kuolemaa ja kärsimystä. Kiitos ukrainalaisille siitä, että he ovat olleet ja ovat edelleen valmiita taistelemaan isänmaansa puolesta valtavista uhrauksista huolimatta. Samalla he taistelevat demokratian, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien puolesta koko Euroopassa. [Oikealta: Oikein!] Maanantaina Haminaan saapui Coral Energy -tankkeri, joka oli lähtenyt Venäjän Vysotskista ja lastattu venäläisellä kaasulla. Hallituksella on tällä kaudella ollut aikaa tuoda lukuisia ideologisia lakihankkeita eduskuntaan, mutta 210 päivän sodan jälkeen itäraja on edelleen auki venäläisille turisteille. 210 päivän sodan jälkeen Suomi ostaa vielä kaasua Venäjältä.

Hallitus pohtii, on pohtinut nyt viikon ajan, mutta haluamme vihdoinkin vastauksen: [Puhemies koputtaa] Milloin itäraja suljetaan laajamittaiselta maahanmuutolta, [Puhemies: Ja näin, aika on täyttynyt!] ja milloin kaasuostokset Venäjältä loppuvat?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja siellä ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! On hyvä muistaa, kuten tässä on tullut esille, että viranomaiset koko ajan seuraavat ja päivittävät turvallisuusarvioitaan, [Välihuutoja oikealta] ja niiden pohjalta me voimme toimia. On hyvä myös muistaa, että rajan yli tuleva liikenne on paljon muutakin kuin turistiliikennettä. Mutta se, että me haluamme puuttua nyt nimenomaan venäläisiin matkailijoihin ja estää heidän tulonsa Suomeen tai estää Suomen käyttämistä läpikulkureittinä, on tärkeää, ja sen eteen me teemme työtä.

Edustaja Kopra viittasi komissaari Johanssonin suosituksiin EU-maille. Me olisimme todella toivoneet, että kaikki EU-maat olisivat ottaneet nuo suositukset käyttöön ja tiukentaneet viisumipolitiikkaansa niin kuin Suomi teki. Se olisi ollut merkittävä ratkaisu tässä asiassa. Mutta koska valitettavasti näin ei ole käynyt — vaikka Suomi on moneen kertaan nostanut nimenomaan nämä turistiviisumit pakotelistalle — niin nyt me haemme niitä kansallisia ratkaisuja.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Junnila totesi, lainsäädäntöä oltiin kyllä valmiita venyttämään ja tulkitsemaan luovasti silloin, kun Suomeen haluttiin tuoda kalifaattiin lähteneitä islamisteja al-Holin leiriltä. Nyt pitkälti samat virkamiehet ja samat ministerit kertovat, että Suomi ei voi toimia moraalisesti oikein eikä suojella omaa turvallisuuttaan, koska pykälät estävät sen. Kuitenkin kaikki muut Venäjän rajanaapurit tulkitsevat samoja pykäliä toisella tavalla, eikä edes komissiolla ole ollut asiaan huomauttamista.

Jos Suomella ei ole uskallusta lopettaa viisumien myöntämistä ja evätä maahanpääsyä nykyisiltä viisumin haltijoilta, asiahan voitaisiin ratkaista myös käytännön toimilla, esimerkiksi sulkemalla koko Pietarin konsulaatti ja Kaakkois-Suomen raja-asema. Niiden auki pitäminen ei liene kenenkään ihmisoikeus. Huomautan, että naapurimaamme suorittaa liikekannallepanoa ja on puolustusministerin sanojen mukaan sodassa, [Puhemies koputtaa] ei Ukrainaa vaan länsimaita — siis meitä — vastaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Al-Holin tilanteessa oli kyse suomalaisista lapsista. Mielestäni oli täysin oikein, että me pyrimme auttamaan nämä suomalaiset lapset takaisin tänne kotimaahan, ja seison niiden päätösten takana. Mitä tulee muihin maihin, Baltiaan, Puolaan, on sekin todettava, ettei suinkaan ole niin, etteikö sinne tälläkin hetkellä tulisi ihmisiä viisumein. Heillä on erilainen lainsäädäntöpohja, mitä he käyttävät, mutta edelleen myös näihin maihin tulee ihmisiä rajan yli, vaikka uutisointi aiheesta on ollut erisuuntaista.

Tunnistan kolme kokonaisuutta tässä raja- ja viisumikysymyksessä:

Yksi on se, millä tavalla Suomi myöntää viisumeita. Tätä prosessia me olemme hidastaneet, edelleenkin voimme hidastaa. Hallitukselta ei tässä suhteessa tahtoa puutu.

Toinen kysymys liittyy Schengen-viisumeihin eli siihen, millä tavalla me voimme estää ihmisiä, joilla on jonkin muun Schengen-maan viisumi, tulemasta maahan. Ja tämä ei ole laisinkaan yksinkertainen kysymys, vaan tähän liittyy esimerkiksi viranomaisten arvio näistä riskeistä, turvallisuusuhasta, ja hallitus ei oikeusvaltiossa voi mennä viranomaiselle sanomaan, että teidän pitää tehdä näin [Puhemies koputtaa] tai teidän pitää tehdä näin. He käyttävät itsenäistä harkintaa.

Kolmas kokonaisuus liittyy rajaan, ja tätä kokonaisuutta paraikaa selvitetään sisäministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on aikaraja yritetty. — Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Venäjä käy veristä sotaa Ukrainan kansaa vastaan, ja läntinen yhteiskunta, Suomi mukaan lukien, on mukana asettamassa pakotteita ja antamassa taloudellista ja aseellistakin apua Ukrainalle. Suomen pitää tässä rintamassa hoitaa myös oma tonttinsa kuntoon, ja siihen liittyvät nämä turistiviisumit.

Kun katsoo näitä hallituksen papereita toukokuulta, jolloin on tehty päätöksiä, siis on päätetty toukokuussa, että säilytetään viisumihakemusten vastaanottomäärät entisellä tasolla, niin syntyy vähän semmoinen mielikuva, että tähän asiaan ei ole reagoitu riittävällä vakavuudella. Vasta kun kesällä syntyi julkinen paine, niin tehtiin jonkin verran rajoituksia elokuussa. Nyt kun on syntynyt lisää painetta, niin on sanottu, että jotain tehdään.

Nyt kysyn pääministeriltä vielä: Onko varmasti niin, että hallituksella on oikeasti myös poliittinen tahtotila toteuttaa tämä turistiviisumien lakkauttaminen, koska oikeuskansleri on sanonut, että se on oikeudellisesti mahdollista? Minkä takia hallituksella on toisenlainen linja?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä, hallituksella on poliittinen tahto, ja hallitus on tässä asiassa erittäin yksimielinen. Pidän erittäin tervetulleena myös sitä, että oikeuskansleri on nyt antanut uusia arvioita, ja uskon, että näihinkin nojaten me löydämme ratkaisuja. Tätä työtä paraikaa ministeriöissä tehdään, ja toivon, että tämä työ saadaan mahdollisimman ripeästi päätökseen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä oli nyt mielenkiintoinen tämä vastauksenne, pääministeri. Sanoitte, että odotatte uusia arvioita. Lainsäädäntö on sama. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Tanner sanoi elokuussa: ”Voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista viisumien mitätöintiä. Se vaikuttaisi oikeusvaltion ja oikeusvarmuuden kannalta yhteensovittamattomalta nykylainsäädännön kanssa.” Ja oikeuskanslerihan on tänään todennut, että on mahdollista vetää viisumit nollaan ja myös peruuttaa myönnettyjä viisumeita. Nyt tässä kyllä ihmetyttää se, kun lainsäädäntö on koko ajan sama, että onko tässä ollut silloin aikaisemmin poliittista ohjausta ja poliittisen tahtotilan puutetta. Nyt tämä tuntuu todella hämäräperäiseltä. Lainsäädäntö on sama, ja tulkinnat vaihtelevat vähän niin kuin joka päivä. Nyt suora vastaus: Miksi tämä tulkinta ei ole ollut elokuussa tämä sama, ja mitä konkreettista aiotaan tehdä? Vedetäänkö ne nollaan ja mitätöidään nykyiset?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tahto on ollut koko ajan sama. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se on ollut hyvin yhdensuuntainen se viesti, ja me olemme koko ajan sanoneet, että hallitus on valmis tekemään toimet, joilla me saamme tämän matkailun loppumaan niin Suomen myöntämien viisumien kuin muiden Schengen-maiden viisumien osalta. Tässä tahdossa ei ole mitään epäselvyyttä. [Petri Huru: Toteutus ontuu!] Oikeuskansleri on ollut mukana eri vaiheissa tätä prosessia, ja kyllä tervehdin näitä hänen uusimpia arvioitansa sillä tavalla ilolla, että nyt näidenkin puitteissa varmasti tätä kokonaisuutta pystytään ministeriöissä ja virkamiesten toimesta katsomaan uudessa valossa, mutta tätä työtä tehdään paraikaa ja toivottavasti se saadaan mahdollisimman ripeästi päätökseen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Tässä kun on lapsista puhuttu, niin tässä on ennen kaikkea kyse ukrainalaisista lapsista ja siitä julmasta sodasta, mitä Venäjä käy murhaten kansaa Ukrainassa. Siksi meidän pitää olla tässä yhteisessä rintamassa. Toki myös oman turvallisuutemme tähden. Nyt tällä hetkellä, siis tällä hetkellä, Suomen maarajalle suuntaa yhä enemmän ja enemmän venäläisiä. Nyt pitää toimia heti. Ja nyt, kun tämä tahto on siis hallituksessa löytynyt, pitää löytyä se tie. Tie on joko se, että tulkitaan Schengeniä ja viisumilainsäädäntöä niin, että se raja suljetaan, tai sitten se, että kansallisella lainsäädännöllä se raja suljetaan. Jompaakumpaa reittiä voi edetä. Oikeuskansleri on antanut hyväksyntänsä molemmille. [Oikealta: Kyllä!] Me haluamme nyt vain tietää, kun tämä tahto on olemassa ja tiekin on löytynyt, milloin se raja saadaan kiinni. Yhtään päivää ei saisi enää hukata.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tätä tulkintaa ja näitä päätöksiä esimerkiksi Schengen-säännöstöstä tai tästä turvallisuusarviosta tekevät viranomaiset, ja kuten olen yrittänyt kuvata viime viikolla ja tänään, me elämme oikeusvaltiossa. Poliittinen hallitus ei voi mennä viranomaiselle sanelemaan sitä, miten viranomainen tulkitsee lainsäädäntöä. Me voimme omalta osaltamme edistää sen kaltaisen lainsäädännön käyttöönottamista, jossa annetaan viranomaisille enemmän selkänojaa, ja tämäkin on hyvin vahvasti viestitty ministeriöihin, että poliittista tahtoa ei puutu. Me annamme kaiken sen selkänojan ja tuen viranomaisille, ministeriöille, niin että tämä asia saadaan mahdollisimman nopeasti ratkaistua.

On myös todettava se, että Suomi on ollut erittäin johdonmukaisesti Ukrainan tukena. Me olemme toimittaneet aseellista apua, humanitääristä apua, taloudellista apua, olleet koko ajan systemaattisesti kaikkein kovimpien pakotteiden takana. Siitä Suomen hallitusta ei mielestäni ole kohtuullista syyttää, ettemmekö me olisi Ukrainan ja ukrainalaisten lasten tukena.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tuomioja. — Edustaja Tuomioja, laitatteko mikrofonin päälle, niin kuulee yleisökin.

Herra puhemies! Minusta hallitus on toiminut tässä juuri niin kuin pitääkin. Turistiviisumien määrää on radikaalisti vähennetty, ja on pyritty siihen, että Euroopalla olisi yhteinen linja.

Mutta kun täällä nyt moralisoidaan, niin haluaisin kysyä myöskin sitä, pidättekö te moraalisesti oikeana sitä, että sellaiselta henkilöltä, joka on rohkeasti Venäjällä kieltäytynyt tukemasta tätä hyökkäyssotaa ja jota uhkaa 15 vuoden vankeusrangaistus tai pahempi seuraus, evätään mahdollisuus päästä turvaan jossain muussa maassa. [Timo Heinonen: Ei kukaan ole esittänyt sellaista!] Näitä ihmisiä on kuitenkin siellä olemassa, ja heitä ei voi myöskään hylätä. [Hälinää]

Jos me jätämme heidät sinne, niin heidät voidaan pakottaa sotimaan Ukrainaa vastaan. Tätähän me emme tietenkään halua, emmekä myöskään olla samalla linjalla tässä suhteessa kuin Viron ulkoministeri, joka on sanonut, että kieltäytyminen kansalaisvelvollisuudesta Venäjällä elikkä hyökkäyssotaan osallistumisesta ei olisi turvapaikkaperuste.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tuomiojalla on puheenvuoro.

Näin. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ajattelen hyvin samalla tavalla. Tämäkään kysymys ei ole mustavalkoinen. Me tiedämme, että Venäjällä on paljon toisinajattelijoita. Siellä on paljon esimerkiksi toimittajia. Siellä on ihmisiä, joilla on perusteltu syy pyrkiä pakoon Venäjältä, ja sen vuoksi hallitus on jo kesällä linjannut mahdollisuudesta ottaa käyttöön humanitaarinen viisumi. Eli voitaisiin erottaa tästä turistiviisumista oma luokkansa, humanitaarinen viisumi, jolla voitaisiin sitten esimerkiksi näistä syistä tai vaikka perhesyistä tulla maahan. Tätä selvitystyötä tehdään paraikaa, ja toivon mukaan tässäkin mahdollisimman ripeästi pystyttäisiin etenemään. Mutta ei ole tarkoituksenmukaista tietenkään se, että esimerkiksi Venäjällä olevat toisinajattelijat, toimittajat tai muut tällaiset ryhmät asetettaisiin tässä tilanteessa erittäin vaikeaan asemaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Jos kesästä lähtien on ollut vahva tahtotila mutta tähän mennessä ei ole tapahtunut mitään, niin mistä muusta se voi kertoa kuin kyvyttömyydestä ja johtajuuden puutteista? Kuka tätä maata oikein johtaa?

Mutta jos on niin, että hallitus ei sitä rajaa kiinni saa, kysyn sitten pienempää yksityiskohtaa. Meillä Itä-Suomessa venäläisten ostosmatkailu on kasvanut merkittävästi koronarajoitusten poistuttua, tavaraa viedään rajan yli verovapaana, ruokaa viedään laatikoittain, siellä on oikein vientiin optimoituja Oltermanni-laatikoita venäläisten ostettavaksi. Tein vähän aikaa sitten kirjallisen kysymyksen siitä, millä tavalla tätä vientiä voitaisiin rajoittaa varsinkin ruokatavaran ja elektroniikan suhteen. Lähinnä vastaus oli niin, että toteutamme vain EU-pakotteet, emme enempää emmekä vähempää. Kysynkin: jos hallitus ei kerran usko, että Suomi on itsenäinen maa, joka pystyy tekemään näitä asioita itse, niin mitä te aiotte tehdä edes EU:ssa, että näitä pakotteita saataisiin tiukennettua?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Suomi on siis todellakin EU:ssa toiminut sen eteen, että saamme tiukemmat pakotteet, kuten pääministeri tuossa kertoi, ja sitä työtä me jatkamme. Mutta esimerkiksi näitten turistiviisumien osalta olemme todenneet, että meidän täytyy nyt tehdä itse ratkaisuja, koska valitettavasti, riippumatta esimerkiksi komissaari Johanssonin suosituksesta EU-maille, maat eivät ottaneet niitä käyttöön. [Ben Zyskowicz: No tehkää!]

Mutta rajalla on hyvä muistaa, että kun rajalle tullaan, niin täytyy olla asialliset matkustusasiakirjat, viisumia haettaessa on jo henkilön turvallisuutta tarkkailtu, ja siinä vaiheessa kun tullaan, vaikka olisi viisumi olemassa, niin Rajavartiolaitos edelleen käy läpi maahantulijat, ja jos siellä on ihmisiä, jotka aiheuttavat turvallisuusuhkaa, niin heiltä evätään pääsy.

Mutta sitten näiden pakotteiden osalta Tullin tehtävä on rajalla tutkia — ja Tulli tutkii — mitä ihmiset vievät tästä maasta, ja pidämme huolen siitä, että nimenomaisesti näitä pakotelistalla olevia tavaroita Suomesta ei saa viedä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Venäjän toteuttama osittainen liikekannallepano kertoo paljon puhuvasti siitä, ettei Putinin hallinto arvosta ihmishenkiä pätkääkään. Huonosti menevän, järjettömän sodan rintamille tarvitaan epätoivoisesti lisää sotilaita. Samalla tyytymättömyys Putinin hallintoa kohtaan ja järjetöntä hyökkäyssotaa kohtaan kasvaa. Mielenosoittajia vangitaan, useita näkyviä hallinnon kriitikoita on kuollut epäselvissä oloissa. Karut uutiset rintamalta jäytävät venäläisten, myös asevelvollisten nuorten, taistelutahtoa. Jokainen sodan vastustaja heikentää osaltaan Putinin agendaa, ja jokainen liikekannallepanoa pakeneva on pois hyökkäysarmeijan riveistä.

Ukrainan kansa uskoo voittoon ja on näyttänyt, että se on vain ajan kysymys, kunhan vain länsimaiden materiaalinen tuki jatkuu. Venäjän uudet toimet ja uhkailut eivät muuta sitä, että Suomen linja, järkähtämätön tuki Ukrainalle, on ainoa oikea linja. Kysynkin puolustusministeri Kaikkoselta: miten Suomi voi vahvistaa tukeaan Ukrainan taisteluun itsenäisyytensä puolustamiseksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Suomi auttaa Ukrainaa monin tavoin, on auttanut ja auttaa jatkossakin. Tällä hetkellä olemme muun muassa koulutustukihankkeessa, jota vetää Iso-Britannia. Siellä suomalaisia sotilaita on kouluttamassa muiden maiden kanssa ukrainalaisille sotataitoja. Myös EU:ssa on samansuuntainen hanke vireillä, ja tutkimme, voisimmeko osallistua mahdollisesti myös siihen.

Lisäksi EU-tasolla haetaan malleja, joilla puolustusteollisuudella voitaisiin eri tavoin saada lisää vauhtia tähän apuun. Suomalainen puolustusteollisuus tekee hyvää työtä, sen, minkä pystyy, mutta olen kutsumassa myös kotimaisen puolustusteollisuuden keskustelemaan siitä, voisimmeko vielä jotenkin nopeuttaa prosesseja.

Lisäksi Suomi on tähän mennessä antanut kahdeksan pakettia puolustusmateriaaliapua Ukrainalle, ja olen laittanut valmisteluun myöskin yhdeksännen paketin. Ja katson — ja se on hallituksen linja — että meidän tulee auttaa Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Tärkeää, että täällä tahto on sama Ukraina-asioissa, ja toivottavasti myös hallituksen toimet ripeytyisivät, ettei olla aina viimeisinä Euroopasta.

Tänään Porkkalan ulkopuolella on ollut tulessa öljytankkeri, joka vie Venäjältä Turkkiin öljyä. Yli 100 miljoonaa litraa raakaöljyä, noin 60 miljoonaa dollaria, on tämän yhden vientikuljetuksen arvo. Ja on itse asiassa myös ympäristöongelma, että yhä eksoottisemmista merirosvolaivastoista on aluksia, jotka — enemmän nyt kuin vuosi sitten — vievät öljyä Suomenlahden kautta Venäjältä muihin maihin. Ja se on tietysti myös niiden ukrainalaisten lasten kannalta asia, joka rahoittaa Putinin sotakassaa. Pääasiallinen syy, miksi he ovat pystyneet korvaamaan putkilla Eurooppaan tuotavan, myös Suomeen tuotavan, öljynmyynnin tulot: öljynviennillä Intiaan ja muualle — Turkki on yksi iso — laivoitse.

Kysyisinkin tässä nyt — erityisesti sisäministeri ja liikenneministeri toivottavasti ovat kartalla — emmekö me nyt pystyisi, jos EU:ssa ei saada kreikkalaisia varustamoita kuriin, Itämeren maiden piirissä tekemään jotain, [Puhemies koputtaa] niin että täällä ei tankata venäläisellä polttoöljyllä merellä laivoja ja täältä ei kuljeteta [Puhemies: Aika!] vaarallisella tavalla öljyä muille markkinoille.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt aika on päättynyt. — Ilmeisesti sisäministeri? Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Monella tapaa tärkeä puheenvuoro, siis ei vain sen takia, että meidän täytyy tietysti huolehtia siitä, että tällaisia öljyonnettomuuksia ei tapahdu, ja siinä tietysti merivartiosto on tässä tilanteessa auttamassa, mutta myös siitä, miten me varmistamme, että me pystymme estämään sen, että meille tulee ympäri maailmaa ja ehkä näitä pakotteita kiertäen tällaisia lasteja.

Me tarvitsemme tässä EU:n yhteistä tahtotilaa, ja tämän eteen me teemme työtä. Mutta voi olla, että jos näyttää siltä — eri asioissa — että EU:sta ei löydy sitä yhteistä tahtotilaa, niin meidän täytyy silloin ruveta miettimään myös joitakin omia ratkaisuja. Mutta pakotepolitiikassa tietysti se vaikuttavuus tulee ennen kaikkea siitä, että suuri joukko yhdessä asettaa ne pakotteet. Siinä EU:ssa meidän täytyy onnistua, ja se on EU:n keino vahvistaa sitä, että me pystymme painostamaan Venäjää ja tukemaan Ukrainaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Savola.

Arvoisa herra puhemies! On selvää, että tämä viisumiasia pitää ratkaista pian, ja kuten tässä keskustelussa jo kuulimme, näitä viisumeita tällä hetkellä myönnetään murto-osa.

Herra puhemies! Kyllä tämä Venäjän osittainen liikekannallepano on vakava asia. Retoriikka on nyt koventunut huomattavasti, puhutaan ydinaseista, puhutaan sodasta, uhasta länttä vastaan, ja se totta kai huolestuttaa kansalaisia valtavasti. Puolustusvoimat ja puolustusministeri tietysti seuraavat tilannetta ja luovat jatkuvaa analyysiä tilanteesta. Kysyisin puolustusministeriltä: Pitääkö kansalaisten olla huolissaan tästä tilanteesta? Mikä on Suomen puolustuksen valmiuden taso tällä hetkellä, ja onko Suomen rajoilla nyt rauhallista?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Puolustusministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Suomessa Puolustusvoimat on hyvässä kunnossa, ja suomalaiset voivat luottaa kyllä puolustusvoimiimme ja viranomaisiimme. Tilanne lähialueilla on vakaa, rauhallinenkin. Seuraamme tilannetta koko ajan. Tässä mielessä mitään välitöntä syytä huoleen Suomesta katsoen ei ole. Mutta onhan se totta kai vakava paikka, kun Euroopan sydämessä käydään sotaa ja itänaapuri julistaa osittaisen liikekannallepanon, ydinaseretoriikka on löystynyt. Totta kai nämä ovat vakavia ja synkkiä aikoja, mutta teemme kyllä parhaamme ja voitavamme sen suhteen, että Suomi on turvassa. Ja puolustukseen on tehty vielä totta kai merkittäviä lisäpanostuksia eduskunnan tuella: F-35-hanke, Merivoimien uudet investoinnit, merkittävät lisäresurssit ja Nato-jäsenyyden hakeminen, jota prosessia olemme aika ripeästi edistäneet. Itse asiassa Espanjan senaatti eilen oli 27. maa, joka ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Eli paljon tehdään Suomen turvallisuuden eteen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt muistutan edustajia siitä vanhasta perinteestä, että oman puolueen ministereille ei mielellään kysymyksiä esitettäisi. — Edustaja Rantanen, Mari näyttää esimerkkiä tästä. [Naurua]

Arvoisa puhemies! On kolme faktaa: Venäjä tappaa Ukrainassa, Venäjä on tehnyt liikekannallepanon ja Venäjä käy taistelua länttä vastaan. Nyt ihmisiä hämmentää se, onko tarkoitus, että nämä 300 000 ihmistä löytävät ensin Suomeen kuin että Putin saa heidät sotaratsuiksensa, ja tässä ei ehkä enää ole kysymys niinkään pelkästään viisumipolitiikasta.

Tänään luin lehdestä, että Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty nosti esiin tämän rajavartiolain 16 §:n, joka itse asiassa kesällä kovan väännön jälkeen tässä salissa muutettiin sellaiseksi, että sen pitäisi toimia myös tämäntyyppiseen tilanteeseen. Kysyn nyt: jos kerran viisumipolitiikkaa ei pystytä nopeasti uudistamaan, niin milloin te aiotte käyttää rajavartiolain 16 §:ää sulkemalla rajan Venäjälle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! 300 000:n ihmisen mahdollinen pakeneminen Venäjältä siksi, että he ovat osittaisen liikekannallepanon kohteita: Me tiedämme niitä reittejä, mistä Venäjältä paetaan. Näinä päivinä olemme nähneet, että ennen kaikkea paetaan niihin maihin, mihin ei tarvitse viisumia. Suomi ei ole se ensisijainen kohde, mutta on mahdollista tietysti, että myös tänne meille tullaan hakemaan turvaa, ja siinä tapauksessa tietysti aina käsiteltäisiin nämä turvapaikkahakemukset niin, että katsotaan se yksilöllinen peruste, onko sellaista.

Mutta sitten tähän rajavartiolain käyttämiseen. Siinä on todella mahdollista rajoittaa rajaliikennettä silloin, kun vakava uhka kohdistuu kansalliseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen tai kansanterveyteen. Ja tietysti tämmöisen vakavan uhan määritelmä on sitten viranomaisten asia, [Mari Rantasen välihuuto] että milloin ollaan tämäntyyppisessä tilanteessa. [Puhemies koputtaa] Mutta kuten tässä on monta kertaa sanottu, me etsimme näitä eri keinoja, miten tähän tilanteeseen voidaan puuttua.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, aika on täyttynyt. — Edustaja Valtonen.

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että eilinen muutti kaiken. Kuitenkin jo viime keväästä asti on spekuloitu sillä, että Venäjä mahdollisesti käynnistäisi liikekannallepanon. Kysyisinkin teiltä, pääministeri: Pitääkö paikkansa, että oikeuskansleri olisi suositellut hallitukselle jo elokuussa sitä, että lähtisitte valmistelemaan kansallista lainsäädäntöä maahantulon rajoittamiseksi? Ja jos näin on ollut, niin kuka on tehnyt päätöksen, että ette etene tässä asiassa?   Onko  tämä  ollut  TP- UTVAssa kenties, vai onko se hallituksen oma päätös? Ja toistaisin vielä kysymyksen suomalaisten puolesta: milloin aiotte saada tämän lainsäädännön voimaan, tai ainakin sen, että tosiasiassa turistiviisumeita ei myönnetä ja että venäläiset eivät viisumein pääse Suomeen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Olkaa hyvä, pääministeri.

Arvoisa puhemies! En sanonut, että eilinen muutti kaiken. Sanoin, että tilanne eilisen jälkeen on muuttunut, ja mielestäni se on muuttunut siltä osin, että Venäjä on julistanut osittaisen liikekannallepanon. Tämä aiheuttaa mahdollisesti aivan uudenlaista painetta myös Suomen rajoille, ja sen takia mielestäni on syytä tarkastella tätä rajalainsäädäntöä, mihin täällä tänäänkin on viitattu. Ulkoministeriö ja sisäministeriö [Hälinää — Puhemies koputtaa] yhteistyössä muiden tahojen kanssa tätä kokonaisuutta arvioivat.

Kesällä me teimme päätöksiä siitä, millä tavalla me voimme hidastaa esimerkiksi näiden viisumeiden myöntämistä, sitä kautta tiputtaa niiden ihmisten määrää, jotka tänne tulevat uusilla viisumeilla. Kokonaisuuden osana totta kai me tarkastelemme myös sitä, mitä tehdään näille jo olemassa oleville viisumeille. Mielestäni on syytä alkaa käsitellä myös näiden viisumien pois ottamista, sitä kautta kenties enemmänkin ruuhkauttaa tuota uusien viisumien myöntöä, ja sitten tämä Schengen-kokonaisuus on oma kokonaisuutensa. Mutta jo kesästä asti näitä lainsäädäntömahdollisuuksia on selvitetty, näiden eteen on tehty töitä, ja tätä työtä tehdään [Puhemies koputtaa] yhteistyössä monien ministeriöiden välillä. Tämä kokonaisuus on hankala ja mutkikas, mutta hallitukselta ei tahtoa asiassa puutu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, ja nyt on aika päättynyt. — Edustaja Honkasalo.

Arvoisa puhemies! Nyt kun hallitus rupeaa valmistelemaan kansallista lainsäädäntöä, on tärkeää varmistaa, että noudatamme edelleen oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä velvoitteita. Näiden pitää kantaa myös kriisien vallitessa. Voi olla, että tämä kriisi vielä tästä pahenee. Samalla pitää varmistaa se, että sotaa vastustaville ja Putinin hallintoa vastustaville on tarjolla turvallisia reittejä. He usein tulevat nimenomaan turistiviisumeilla, koska humanitäärisen viisumin riski on se, että se leimaa heidät venäläisten viranomaisten silmissä.

Olisin kysynyt hallitukselta, että nyt kun tämä viisumikeskustelu käy todella kuumana eikä ole niin vastuullista aina ja ylilyöntejä esiintyy, ja on paljon suomenvenäläisiä lapsia ja nuoria, jotka tätä keskustelua seuraavat: Miten huolehditaan siitä, ettei osallistuta tämmöisen venäläisvihamielisen asenneilmapiirin kiristämiseen? Tutkimukset jo osoittavat, että asenteet ovat kiristyneet huomattavasti, ja meillä on poliittisina [Puhemies koputtaa] päätöksentekijöinä tässä erityinen vastuu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt, kuka ministereistä? — Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Mielestäni, kun me puhumme ihmisistä, jotka täällä Suomessa ovat, ei ketään kohtaan, ei minkään kielisiä ihmisiä kohtaan, ei minkään taustaisia ihmisiä kohtaan saa osoittaa minkäänlaista vihamielisyyttä, väkivaltaa, uhkailua tai muutoin ihmisarvoa loukkaavaa toimintaa. Tämän pitää olla hyvin selvä. Suomeen ei tällainen asenne mahdu, ja tämän pitää olla hyvin kirkas, niin meidän kouluissamme, päiväkodeissamme kuin yhteiskunnassa muutoin.

Samanaikaisesti meidän on nähtävä, että on myös ymmärrettävää ja selvää, että kyllä, ihmisten asenteet niin Suomessa kuin Euroopassa muutoin Venäjää kohtaan, Venäjän hallintoa kohtaan, Putinia kohtaan, maata kohtaan ovat kiristyneet, ja aivan syystä, sen vuoksi, että Venäjä käy aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainassa. Tässä meidän pitää olla hyvin selkeitä. Meidän pitää olla selkeästi ja vahvasti Ukrainan tukena niin kauan kuin on tarpeen. Mielestäni tämänkin yhtenäisyyden vaaliminen on yksi meidän tärkeimmistä tehtävistä näinä aikoina. Valitettavasti näyttää myös siltä, että monissa maissa tämä yhtenäisyys, tuki Ukrainalle, on alkanut murentua, [Puhemies koputtaa] ja Suomi pitää vahvasti huolta siitä, että tämä tuki pysyisi vahvana. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei näy rajalla!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt edustaja Wallinheimo.

Arvoisa puhemies! Palataanpa hetkeksi pääministerin vastaukseen näistä humanitäärisistä viisumeista.

Eli mikäli itärajalle alkaa ilmestyä suuria määriä humanitääristä viisumia tai turvapaikkaa hakevia poliittisia pakolaisia, kuten esimerkiksi liikekannallepanoon osallistumista vastustavia venäläisiä ja reserviläisiä, miten te hallituksena siihen reagoisitte? [Kimmo Kiljunen: Miten te reagoisitte?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt ministeri Mikkonen siellä.

Arvoisa puhemies! Suomesta on aina mahdollisuus hakea turvapaikkaa, ja silloin jos näin tehdään, nämä hakemukset yksilöllisesti tutkitaan — aivan niin kuin normaali käytäntö on. Tällä hetkellä venäläisten turvapaikkahakijoiden määrä on meillä ollut noin reilu 400 tämän vuoden aikana. [Mari Rantasen välihuuto] Se on itse asiassa sitä samaa suuruusluokkaa [Puhemies koputtaa] mitä meillä on ollut aiempina vuosina. Silloin, kun sota syttyi, tämä näkyi, että jonkin verran turvapaikkahakijoita Venäjältä meille tuli, mutta kaikki hakemukset yksilöllisesti tutkitaan ja selvitetään.

Meidän on hyvä muistaa, että normaalistihan meillä rajanylitysliikenne on ollut varsin vilkasta. Meillä on Rajavartiolaitos hyvin varustautunut siihen, että pystyy suuriakin määriä käsittelemään ja huolehtimaan, että esimerkiksi tulijat — niin kuin tänä päivänäkin — erikseen rajalla myös jututetaan ja varmistetaan, että kukaan heistä ei ole turvallisuusuhka. Ja tätä tehdään, vaikka ihmisellä on jo viisumi olemassakin, ja myös viisumia haettaessa näitä turvallisuusasioita painotetaan. Ja itse asiassa [Puhemies koputtaa] nyt muuttunut tilanne on johtanut siihen, [Puhemies: Ja aika on täynnä!] että kuusi kertaa enemmän näiltä evätään maahanpääsy turvallisuusriskin takia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Raja kiinni!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Seuraavaksi edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Tilanne on hyvin vakava, ja en sitä kyllä tunnu huomaavan sisäministerin puheista aina.

Pääministeri sanoi aikaisemmin, että toimia tehdään rajaturvallisuuden eteen ja viestiä on välitetty myös ministeriöihin. Edustaja Mari Rantanen otti hyvin esille aikaisemmin tämän rajavartiolain 16 §:n, ja tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomiota siihen, että meillähän on eduskunnassa jo nytkin hallituksen esitys niin kutsutusta rajamenettelystä. Se on yksi työkalu, mutta sekin on tärkeä, ja siinä on ideana se, että tilannetta voidaan ainakin hallita siten, että osa rajan yli tulleista turvapaikanhakijoista voidaan ohjata tiettyyn paikkaan ja velvoittaa olemaan siellä ilman, että heillä olisi pääsyä sisämaahan ja kauttakulkuliikenteeseen. Ongelmana on nyt kuitenkin se, että tässä esityksessä luotetaan liikaa siihen henkilöiden haluun pysyä siellä alueella. Ja nyt kysyisin pääministeriltä: kun te olette sanonut, että tehdään toimia ja tiukennuksia, niin onko teidän ja hallituksen kanta nyt se, että tässä rajamenettelyssä [Puhemies koputtaa] voidaan ottaa liikkumisrajoitukset käyttöön maksimaalisesti?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Sisäministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Me toimimme niin, että haluamme varmistaa Suomen turvallisuuden. Meidän turvallisuusviranomaiset ovat koko ajan hereillä. He tarkkailevat muuttuvaa tilannetta, ja he esittävät tarpeellisia toimia, joita me hallituksena sitten otamme käyttöön, jos tilanne sen vaatii. Tästä me pidämme kiinni, ja sen takia esimerkiksi tässä nykyisessä tilanteessa turvallisuusuhkaa täytyy tarkkailla eri tavalla eilisen Venäjän ilmoituksen jälkeen.

Mutta tämä rajamenettelyhän, minkä edustaja nosti esille, perustuu EU:n direktiiviin. Suomessa ei ole aiemmin otettu sitä käyttöön, mutta nyt me otamme sen käyttöön. Se on yksi keino valmistautua siihen, että jos tulee suuria määriä turvapaikanhakijoita, niin nimenomaisesti he jäävät silloin sinne rajan läheisyyteen eivätkä pääse siitä muualle maahan, ja tämä on yksi keino hallita tällaisia mahdollisia uhkatilanteita, ja me tarvitsemme toisaalta keinoja hallita tilanteita. Me tarvitaan niitä varmistuksia siitä, [Puhemies koputtaa] että toimimme turvallisuusviranomaisten ohjeiden mukaan, lainsäädäntömme mukaisesti silloin, jos on tarve kiristää erilaisia lainsäädäntöjä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt vielä tästä aihealueesta, edustaja Östman.

Arvoisa puhemies! On varmaan perusteltua, että asioita selvitetään, mutta tosiasia on se, että pitkästä sodasta huolimatta Suomen hallitus sallii edelleen venäläisturistien pääsyn yli rajan. Samaan aikaan Suomessa voi olla ukrainalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen ennen sotaa ja ovat nyt vaikeassa asemassa. Jos esimerkiksi ukrainalainen sairaanhoitajaäiti on hakenut oleskelulupaa työntekoa varten itselleen ja viidelle alaikäiselle lapselleen, vaaditaan pelkästään lasten osalta tuloja 1 500 euron edestä kuukaudessa nettona. Koko perheen oleskelulupaan ei sairaanhoitajaäidin palkka siis riitä.

Olisi inhimillistä, että sodan jatkuessa ukrainalaiset saisivat hakea työperäistä oleskelulupaa ilman, että heidän täytyy alaikäisten lasten kohdalla täyttää toimeentuloedellytys. Miksi lapset nähdään lyhytnäköisesti vain kulueränä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meille Suomeen on todella saapunut noin 40 000 sotapakolaista Ukrainasta ja he ovat saaneet kaikki tilapäisen suojelun statuksen. Me olemme päättäneet, että koska näkymä Ukrainassa on tulevaisuuden suhteen tällä hetkellä se, että todennäköisesti sinne on vaikea pian palata, niin tätä tilapäisen suojelun direktiiviä käytetään niin, että automaattisesti tämä tilapäinen suojelu jatkuu elokuun 8. päivästä vuodella eteenpäin, jotta se ei vaadi erillistä byrokratiaa ihmisiltä.

Mutta siinä kohtaa, kun on ukrainalainen asunut täällä Suomessa vuoden ajan ja hän haluaa jäädä tänne, haluaa pysyvästi tänne jäädä, hänellä on mahdollisuus saada kotikunta. Tähän me myös valmistaudumme niin, että tuo siirto olisi mahdollisimman sujuvaa silloin, kun se tulee ukrainalaisten kohdalla eteen, ja siinä teemme yhdessä muiden ministeriöiden kanssa työtä, jotta se olisi mahdollista niille ukrainalaisille, jotka näin haluavat tehdä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Fortum-kauppojen loppulaskua ei ole vielä nähty, neljä miljardin lainan ja neljä miljardin takuun palauttamisen aikataulusta ei tiedetä vielä mitään. Uniper-omistuksen arvo putosi lähes nollaan. Liian vähän on puhuttu siitä, että Fortumin osingot jäävät tulevina vuosina maksamatta, se on suoraan 500 miljoonaa euroa vuodessa pois valtion budjetista. Kesällä hallitus tuuletti, kuinka pääministeri sähköpostikokouksilla ja tekstiviesteillä hoiti määrätietoisesti suomalaisten etua. Nyt on hiljaista. Vastuu on Fortumin hallituksella ja toimivalla johdolla.

Pääministeri Marin toimi aikanaan erittäin rivakasti, kun hän antoi lehtihaastattelussa potkut Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajalle maskikohun takia — toimitusjohtaja ei enää nauttinut pääministerin etua. Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo on talousjohtajana ja toimitusjohtajana ollut keskeinen tekijä Fortumin Uniper-kaupassa. Pääministeri Marin, nauttivatko Fortumin hallitus ja toimitusjohtaja teidän luottamustanne? Ja tämä kysymys on pääministerille [Puhemies koputtaa] eikä ministeri Tuppuraiselle.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Tämä kysymys on pääministerille eikä kenellekään muulle. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Omistajaohjausministeri Tuppurainen vastaa valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta. Tämä on ministeri Tuppuraisen vastuulla, ja ministeri Tuppurainen on tätä asiaa mielestäni hyvin harkiten eilen kommentoinut [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] ja todennut sen, että valtionyhtiön omistajaohjaus totta kai voi vaikuttaa yhtiökokouksen kautta yhtiön hallitukseen ja yhtiön hallitus on se, joka valitsee operatiivisen johdon. Näistä menettelyistä, periaatteista tässäkin tilanteessa on syytä pitää kiinni.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta, ja osoittakaa kysymykset vastuuministerille. — Ja edustaja Harkimo.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Oliko tämä Huoltovarmuuskeskuskin pääministerin vastuualueella, vai kenen vastuualueella se oli? Ja valtio on pääomistajana Fortumissa. Kai nyt jonkun pitää päättää, onko se sama hallitus ensi vuonna siellä. Hallitus valitsee sitten sen jälkeen toimitusjohtajan. On se nyt ihme, jos ei pääomistaja pysty vaikuttamaan näihin asioihin, vaan puhutaan kaikennäköistä lööperiä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Varmasti tulee vielä se aika, jolloin tämä jälkipyykki käydään, ja se pitää käydä kyllä perusteellisesti. Vastuuta tullaan aivan varmasti osoittamaan, ja vastuu tulee kantaa.

Minä olen omistajaohjausministerinä kantanut vastuun siitä, että Fortumin hallituksella on ollut tiedossa valtion enemmistöomistajan tahtotila, kun Uniperin osalta neuvotteluita on käyty. Ja tämä viesti on ollut kirkas. Se on ollut se, että me emme halua, että Fortum lähtisi tässä tilanteessa enempäänsä Uniperia pääomittamaan — ja että valtio-omistaja ei tule Fortumia pääomittamaan. Ja kun tämä reunaehto oli yhtiöllä tiedossa, niin eilen yhtiöt ovat ilmoittaneet sellaisesta ratkaisusta, jossa Saksa on se, joka pääomittaa Uniperia. Saksa on se, joka kattaa nämä tappiot.

Kuitenkin tämän seurauksena myös Fortumin omistusosuus liudentuu ja tästä tulee kirjanpidolliset tappiot. Tämä on valitettava tosiseikka. Tätä jälkipyykkiä sitten aikanaan pestään, mutta tämä vakautuspaketti pitää vielä toimeenpanna. Se on tarkoitus saada tämän vuoden aikana tehtyä. Nyt on pidettävä huolta siitä, että Fortum on kaikissa tilanteissa [Puhemies koputtaa] toimintakykyinen tämän asian viemään loppuun.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Niin, kyllähän se näin oli, että tämä seikkailu Saksassa oli kammottava epäonnistuminen. Ennen kaikkea eilinen oli synkkä päivä suomalaiselle omistajuudelle. Jos katsotaan sitä, mitä heinäkuussa sovittiin, niin se johti siihen eiliseen päätökseen. Siinä menivät samassa tämän neuvottelutuloksen takia yhdellä kymmenesosalla hinnastaan nämä vesivoimalat, me saatiin niistä vain 500 miljoonaa, noin yksi kymmenesosa siitä koko omistuksen hinnasta. Miten tässä olisi pitänyt toimia? Olisi pitänyt ajaa tämä yhtiö selvitystilaan, ja selvitysmies olisi sitten valvonut velkojien etua. Näin olisivat suomalaisetkin saaneet osansa näistä vesivoimaloista.

Nyt kun nähdään, miten on toimittu, niin mitä aikoo valtioneuvoston kanslia tehdä, laitetaanko yhtiön hallitusta vaihtoon? Ja aikooko yhtiön hallitus vaihdattaa toimivaa johtoa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on hyvin vakava. Kysymys on Saksalle vakava, energiakriisi. Siellä tämä tilanne ei kosketa vain Uniperia vaan myös muita yhtiöitä, jotka vastaavat maan huoltovarmuuskriittisistä energiatoimituksista. Kesän vakautuspaketti tehtiin niiden oletuksien oloissa saksalaisen osapuolen näkökulmasta, että maakaasua olisi vielä jossain määrin saatavissa Nord Stream 1 ‑putkea pitkin. Mutta nyt me tiedämme, mikä on realismi. Realismi on se, että Putin on kiristänyt entisestään otettaan, käyttää energiaa aseenaan niin Saksaa kuin meitä kaikkia muitakin eurooppalaisia kohtaan ja maakaasutoimitukset ovat poikki. Se seitsemän miljardin tappioraja, joka heinäkuussa sovittiin, on nyt valjennut kaikille olevan aivan alakanttiin asetettu, ja se johti tähän uuteen todellisuuteen, missä me nyt olemme, jossa Saksa siirtyy Uniperin enemmistöomistajaksi ja tämän seurauksena Fortum luopuu Uniperista.

Jos tästä jotain myönteistä hakee, niin se on se, että nyt tämä köysi Uniperiin on katkaistu ja Fortum voi keskittyä siihen, mikä on valtio-omistajallekin tärkeää, eli ydinliiketoimintaansa [Puhemies koputtaa] pohjoismaisilla energiamarkkinoilla ja suomalaisen sähkön huoltovarmuuden turvaamiseen. [Toimi Kankaanniemi: Ei vastausta kysymykseen!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja seuraavaksi edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on jälkikäteistä asioiden tarkastelua, mutta tosiasia, objektiivinen tosiasia, on se, että Fortumin toimiva johto ja hallitus tekivät omistajilleen 6 000 miljoonan euron tappion. Tämä on fakta. Nyt Fortumin johto selittää julkisuudessa, että heidän strategiansa ei ollut sodan kestävä. Tämä ei ole fakta. Venäjä olisi voinut vähentää kaasun vientiään Saksaan ilman sotaakin. Oli olemassa jo Krimin miehityksen aiheuttamat pakotteet ja niihin liittyvät vastapakotteet. Mikä olisi estänyt Venäjää vahvistamasta vastapakotteitaan ilman sotaakin?

Nyt kysyn teiltä, ministeri Tuppurainen, vaikka ymmärrän, että näitä asioita ei täällä eduskunnan suuressa salissa ratkaista: ei kai Fortumin hallitus ensi keväänä — esimerkiksi se — voi jatkaa nykymuotoisena?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Zyskowiczille tämän taustoituksesta. Totta on, että tämän tarinan juuret juontavat vuoteen 2017, jolloin Fortumin hallitus, Fortumin silloinen johto, on tehnyt päätöksen hankkia Uniperin osakkeita. Ja nyt jälkikäteen arvioiden, kun me tiedämme paremmin, mitä tuleman piti, tuo investointipäätös on osoittautunut hirvittäväksi virheeksi, nyt me sen tiedämme. On edelleen Fortumin hallituksen vastuulla ollut löytää tähän ratkaisu, ja tämän ratkaisun reunaehtoja valtio-omistaja on asettanut. Reunaehtoja olivat muun muassa se, että me emme enää pääomita Uniperia eikä valtio pääomita Fortumia ja että Fortumin alkuvuodesta antama rahoitus, kahdeksan miljardia — neljä miljardia lainaa ja neljä miljardia takausta — palautuu takaisin Fortumille. Näin on nyt tässä vakautuspaketissa sovittu, ja nyt tämä vakautuspaketti on tärkeätä toimeenpanna.

Kun me valmistaudumme ensi kevään yhtiökokoukseen, niin voitte olla varmoja, että valtio-omistaja vaikuttaa nimitystoimikuntaan, jotta myös valtio-omistajan ääni yhtiökokouksessa kuuluu. [Timo Heinonen: Eli vaihtuu!]

Arvoisa puhemies! Haluaisin alkuun myöskin muistuttaa Uniper-farssin taustoista. Fortum myi aikoinaan pääomasijoittajien omistamalle Carunalle sähköverkkonsa, ja silloin vakuutettiin, että eivät sähkön hinnat nouse, mutta toisin kävi. Sähköverkkojen myynnistä saadut varat käytettiin Uniperin ostamiseen. Vasemmistoliitto vastusti hallituksessa sähköverkkojen myyntiä Carunalle ja viime kaudella eduskunnassa Uniper-kauppoja. Vastustimme Uniper-kauppoja Venäjä-riskin ja yhtiön fossiilisiin pohjautuvan tuotannon vuoksi.

Nyt kun Uniperiin liittyvät riskit ovat lauenneet, kysyisin omistajaohjausministeriltä: Miten estetään, että jatkossa vastaavaa ei pääse tapahtumaan? Pitäisikö sähkön kaltaiset perustarpeisiin kuuluvat asiat jatkossa olla kokonaan julkisessa omistuksessa ja hoitaa muutoin kuin osakeyhtiöiden kautta, pörssin kautta? Miten omistajaohjausjärjestelmää pitäisi kehittää?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on sanottava se, että kun valtio toimii markkinoilla — tässä tapauksessa omistajana, monissa isoissa pörssilistatuissa yhtiöissä ja myös monissa kaupallisissa yhtiöissä, jotka eivät ole julkisesti noteerattuja — niin aina tähän toimintaan sisältyy riskejä. Sellaista yritystoimintaa ei olekaan, joka ei mahdollisesti joskus tuottaisi tappiota, eikä täällä yksikään omistajaohjausministeri tai pääministeri voi muuttaa yritysten tappioita voitoiksi. Sellaista taikuutta ei ole olemassakaan.

Mutta on keinoja hallita riskejä, ja yksi niistä on se, että valtio on mukana niissä pöydissä, joissa yhtiöt strategisia päätöksiään tekevät, ja se muutos on laitettu liikkeelle jo Marinin hallituksen aikana. Olen henkilökohtaisesti huolehtinut siitä, että niissä strategisen intressin pörssiyhtiöissä, jotka ovat valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston suorassa omistajaohjauksessa, on nyt valtion virkamiesjäsen hallituksessa eli siellä, missä päätöksiä tehdään. Näin on teräsyhtiö SSAB:n osalta, näin on lentoyhtiö Finnairin osalta, näin on keväällä tehty myös Fortumin osalta [Puhemies koputtaa] ja näin tullaan tekemään myös Nesteen osalta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Ministeri Tuppurainen, kerroitte tiedotustilaisuudessa, että Uniperin tappiot ovat kasvaneet moninkertaisiksi heinäkuusta, mutta myös että Fortumin tase kestää Uniperin myynnistä johtuvat alaskirjaukset. Fortumin pääoma oli kesäkuun lopussa 1,3 miljardia — pudotusta vuoden 2021 lopusta yli 12,3 miljardia. Uniperin tappioita yhdistellään Fortumin tulokseen osakkeiden myyntihetkeen asti. Lisäksi osakkeiden myynnistä aiheutuu ainakin se 6 miljardin euron alaskirjaus. Ministeri Tuppurainen, väitättekö siis, että Fortumin oma pääoma pysyy positiivisena näistä huolimatta, ja mihin tietoihin tämän väitteenne perustatte? Voisitteko te kantaa vastuunne tästä 6 miljardin seikkailusta ja erota yhdessä Fortumin johdon kanssa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Suomen valtio piti tärkeänä, että tilanteessa, jossa Uniper oli ajautumassa välittömään maksukyvyttömyyteen ja pahimmillaan konkurssiin, Fortumin taseasema turvataan ja että Saksa vastaa tappioiden korvaamisesta, Saksa maksaa pääomittamisesta, ja näin tässä ratkaisussa on tehty. Sen lisäksi sopuun sisältyi yhteisymmärrys siitä, että Saksa palauttaa Fortumin Uniperille maksamansa 8 miljardin lainan, ja tämä raha on oleellinen Fortumille. Se lisää 4 miljardia pääomaa, koska se laina palautuu, ja se parantaa monella tavalla Fortumin rahoitusasemaa.

Ei ole kuitenkaan minun asemani kertoa tässä, mikä on Fortumin talouden tila, vaan siitä vastaa yhtiö itse. Yhtiö on eilen ilmoittanut, että sen tase kestää tämän erittäin suuren ja valitettavan tappion, tämän alaskirjauksen, joka on osakkeiden ostohinta miinus vuosien varrella maksetut osingot eli lähes 6 miljardia euroa. Fortumin tase sen kestää, ja se on meille hyvä uutinen. Tämän talon ei tarvitse pääomittaa Fortumia, Fortumin investointikyky säilyy. Tämä on meille kriittisen tärkeä yhtiö Suomen huoltovarmuuden kannalta. Kolmasosa sähköstä tulee Fortumista, ja se on valtion strateginen intressi Fortumiin: turvata se, että Suomessa sähköä riittää.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt sallin poikkeuksellisesti myös toisen ministerin vastata. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kun täällä tuli viittaus ministeri Tuppuraisen asemaan, niin totean tässä yksikantaan, että ministeri Tuppurainen nauttii minun ja koko hallituksen luottamusta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja viimeinen kysymys tällä kyselytunnilla, edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Selvää on, että Fortumin riskienhallinta on pettänyt vakavasti, ei ainoastaan silloin, kun tähän Uniper-seikkailuun lähdettiin, vaan myös silloin, kun omistusta laajennettiin, ja myös vuodenvaihteessa, kun emo sidottiin yhä kohtalokkaammin tyttäreen kahdeksan miljardin euron laina- ja takausjärjestelyillä kaasumarkkinoiden ollessa jo silloin häiriintyneitä ennen Ukrainan sotaa. Virheet ovat ensisijaisesti Fortumin toimivan johdon ja yhtiön hallituksen, ja toivoisin tietenkin, että tätä vastuuta yhtiön johdossa ensisijaisesti kannettaisiin.

Poliittisen vastuun kannalta kallis nukkuminen tapahtui kuitenkin kesällä, kun olisi pitänyt haastaa Saksan valtio siitä, että se ei ota käyttöön lainsäädännössään jo ollutta energiahätätilan kolmostasoa tilanteessa, jossa kaasun hinta on pilvissä ja Euroopassa on käytännössä energiasota. Miljardimittaluokan asioiden hoitaminen tekstiviestillä ei ole asiallista asioiden hoitoa, ja toivon, että pääministeri myöskin tähän kysymykseen vastaa.

Myös Saksan poliittisten valintojen seurauksena, [Puhemies koputtaa] osin niistä seurauksista, Uniperin arvoa menetettiin, ja Saksa saa pilkkahintaan myös toimivat vesi- ja ydinvoimalat. [Puhemies: Näin, ja aika on nyt mennyt umpeen! Nyt kysymys!] Ja olisin kysynyt, että jos kesällä olisi toimittu toisin, olisiko näitä voitu pelastaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Tämä on nyt tärkeätä selventää: Uniperin tappiot johtuvat siitä, että se joutuu ostamaan kalliilla kaasua ja myymään sen halvalla. Ja miksi se joutuu myymään halvalla? Se johtuu siitä, että se on tehnyt — luottaen Putiniin, luottaen Venäjän kaasutoimituksiin — pitkäaikaisia sopimuksia asiakkaidensa kanssa kaasuntoimituksista. Nämä ovat sitovia ja voimassa olevia sopimuksia, ja tälle me emme voi mitään. Sellaista tahoa ei ole — vaikka aivan varmasti esimerkiksi EU-komissio tulee tämän järjestelyn tutkimaan — joka voisi muuttaa tämän tappiollisen liiketoiminnan voitolliseksi.

Totta on, että Saksalla on pöytälaatikossa olemassa ikään kuin meidän valmiuslakimme tyyppinen järjestely, jolla se voisi kumota nämä voimassa olevat sopimukset, mutta on täysin Saksan oman kansallisen suvereniteetin puitteissa, soveltaako se sitä lakia, aivan samalla tavalla kuin tässä talossa myös päätetään Suomen osalta, otettaisiinko esimerkiksi valmiuslaki käyttöön. Luonnollisesti yhtiön kannalta se olisi ollut edullista — oltaisiin voitu siirtää nämä kalliit kaasun hinnat asiakkaille ja jatkaa voitontekoa, kannattavaa liiketoimintaa. Ja tämä viesti välitettiin myös Suomen valtion näkökulmasta, [Puhemies koputtaa] että näin olisi yhtiön kannalta hyvä, mutta Saksa tekee omat ratkaisunsa, ja tähän me joudumme tyytymään.