Suullinen kysymys EU:n elpymisvälineestä (Sakari Puisto ps) | Suullinen kysymys EU:n elpymisvälineestä (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys lasten ja nuorten voinnista korona-aikana (Marko Kilpi kok) | Suullinen kysymys biopolttoaineiden myyntivelvoitteesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys lasten ja nuorten harrastuksista korona-aikana (Matti Semi vas) | Suullinen kysymys koronapassista (Mats Löfström r) | Suullinen kysymys  ylioppilaskirjoitusten  järjestämisestä korona-aikana (Marko Asell sd) | Suullinen kysymys kuntien perhepalveluista korona-aikana (Pekka Aittakumpu kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomi on joutumassa maksamaan EU:n uuteen elpymisvälineeseen 6,6 miljardia euroa. Alun perin Suomi oli saamassa siitä takaisin 3,2 miljardia euroa. Suomi on siis selvä nettomaksaja. Nyt uusien laskelmien mukaan luvut ovat Suomen kannalta vieläkin huonompia. Suomen saamiset elpymisrahastosta ovat tämänhetkisen arvion mukaan puoli miljardia vähemmän. Luvut saattavat vielä heilua. [Leena Meri: Niinpä!] Tämä tulonsiirto tulee maksamaan siis jopa lähes 4 miljardia euroa, 4 000 miljoonaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Pikkuraha!] Kysyn ministeriltä: miksi Suomi on menossa mukaan tukivälineeseen, jossa Suomi on selvä nettohäviäjä ja joka vielä rikkoo EU:n omia taloudellisia periaatteita?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! EU:n päämiehet sopivat yksimielisesti elvytysvälineestä, jonka oikeusperusta oli perussopimusten mukainen ja lähti siitä, että tällä poikkeuksellisella, kertaluontoisella, määräaikaisella elpymisrahastolla vastataan yhteiseen eurooppalaiseen elvyttämistarpeeseen, tehdään investointeja, joilla nostetaan tämä maanosa tästä koronapandemiasta. Ja eduskunta edellytti, kun neuvotteluihin mentiin, että tämän paketin tulee kohdistua nimenomaan koronan aiheuttamiin talousvaurioihin. Sen takia heinäkuun sovussa sovittiin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] että kolmasosa elvytysrahastosta kohdistuu vaurioihin, jotka syntyvät koronan johdosta vuonna 2020 ja vuonna 2021. Tämä oli tiedossa, kun sopu tehtiin, ja nyt on käynyt niin, että Suomen talous on selvinnyt vähemmillä kolhuilla kuin miltä vielä kesällä vaikutti, [Perussuomalaisten ryhmästä: Velkarahalla!] ja sen vuoksi nämä saantoarviot ovat tällä hetkellä aiempaa alempia, mutta ne voivat vielä muuttua.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Eihän tämä raha tule tyhjästä, vaan jokuhan sen joutuu maksamaan, ja se maksaja tulee olemaan suomalaiset veronmaksajat.

Itse tämä toiminta ja jo päätettyjen pelisääntöjen rikkominen ajavat myös koko EU:n taloudenpitoa nimenomaan huonoon suuntaan. Myös väitteet paketin ainutlaatuisuudesta ovat poliittista realismia vailla. Kiusaus käyttää tulonsiirtoja jatkossakin on aivan selvä. Kun rahaa tarjotaan pöydälle, sille kyllä on ottajia. Tällaisia arvioita ovat esittäneet myös monet muut. Näitä ääniä on kantautunut Saksasta, Euroopan keskuspankista pääjohtaja mukaan lukien. Myös samanlaisia vihjailuja, arveluja, arvailuja on kuultu jo hallituspuolueidenkin edustajien suusta. Tätä vasten kysyn ministeriltä: miksi edelleen väitätte, että paketti on kertaluontoinen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Niin tästä asiasta kuin kaikista muistakin asioista voidaan esittää erilaisia mielipiteitä. Olen pistänyt merkille, että perussuomalaiset ovat esittäneet elpymispaketista mielipiteen, joka on kovin sille kriittinen, jopa sitä mieltä, että siitä ei olisi pitänyt sopia lainkaan. Sitten on ollut toisenlaisia puheenvuoroja, jotka ovat lähteneet siitä, että tämä on ollut niin hyvä järjestely, että tämän pitäisi olla pysyvä. Mielipiteitä on, mutta valtioneuvostolla on oma kanta. Se on se, mihin eduskunta valtioneuvostoa edellytti sitoutumaan, ja se on se, että tämä elpymisväline on nimenomaan koronan vaurioihin kohdistuva kertaluontoinen ja määräaikainen rahasto. [Juha Mäenpää: Onko Tuomioja samaa mieltä?] Se on tehty päämiesten yksimielisellä sovulla, sen päätöksentekoon on eduskunta osallistunut, ja jos tällainen harjoitus yritettäisiin vielä myöhemmin toistaa, niin se vaatisi kyllä jälleen kerran päämiesten yksimielisen sovun, ja sen todennäköisyyttä voi kukin mielessään arvioida.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Tavio.

Rouva puhemies... [Puhuja puhuu mikrofonin ollessa suljettuna]

Rouva puhemies! Suomen kokonaisveroaste on 43 prosenttia, ja Viron kokonaisveroaste on 33 prosenttia. EU:lle Suomi on kuitenkin maksamassa tässä 4 miljardia, kun Viro on saamassa 6 miljardia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Viro on lähes velaton valtio, kun Suomen valtionvelka taas lähenee kaikkien aikojen huippua, 140 miljardia tänä vuonna. Suomalaisia työntekijöitä siis kirjaimellisesti laitetaan maksumiehiksi virolaisten alhaisemmalle verotukselle. Onko tämä mielestänne reilua? [Paavo Arhinmäki: Viron bkt on puolet Suomen bkt:stä!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Mikrofoni päälle, kiitos, edustaja.

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Minä muistutan taas siitä, missä asiayhteydessä tämä elpymisrahasto on perustettu, ja se on tämä globaali pandemia, jonka taloudelliset vauriot ovat aivan omaa luokkaansa ja jonka inhimillinen lasku on myöskin hyvin suuri. Ja tässä yhteydessä valtioneuvosto lähti siitä, että on Suomen etu olla yhdessä Eurooppaa elvyttämässä. Meillä on yhteiset sisämarkkinat. Meidän taloutemme on poikkeuksellisen kytkeytynyt EU:n sisämarkkinoihin: 60 prosenttia meidän viennistämme suuntautuu nimenomaan Euroopan unionin alueelle ja valtaosa siitä vieläpä euroalueelle. On erittäin tärkeätä, että tämä sisämarkkina-alue yhdessä elpyy, ja se on myöskin suomalaisille yrityksille valtava mahdollisuus. Nyt elvytetään 750 miljardin euron edestä, ja tässä on myös suomalaiselle osaamiselle markkinat. Kun Eurooppa investoi uuteen digitaaliseen kasvuun, vihreään elvyttämiseen, vähähiiliseen talouteen, niin siinä myöskin suomalaiset vientiyritykset ovat aivan varmasti kilpailussa mukana pärjäämässä, ja näitä vientiponnisteluja kutsun koko eduskunnan yhdessä tekemään.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa puhemies! Eräät poliittiset liikkeet ovat valjastaneet elpymispaketin kuntavaalityökaluksi heiluttelemalla maakunnissa rahasäkkejä, joita EU:sta nyt kuulemma suomalaisiin kuntiin tulee. Siitä yksityiskohdasta ollaan hiljaa, että kyseiset rahat on verotettu suomalaisilta itseltään. [Vasemmalta: Ei ole!] Kuten edustaja Puisto sanoi, Suomen niin sanotut saamiset ovat nyt supistumassa puolella miljardilla eurolla. Rahat on kyllä käyty jo lupailemassa ties mihin siltarumpuihin. Kysynkin: onko hallitus sitoutunut tähän pakettiin, vaikka se muuttuu Suomen kannalta koko ajan kalliimmaksi? Jos näin on, totean, että perussuomalaiset valmistautuvat jättämään asiasta välikysymyksen, jolloin jokaisella edustajalla on tilaisuus ottaa asiaan kantaa omantuntonsa mukaisesti. [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on juuri lähettänyt eduskuntaan niin sanotun EU:n omien varojen päätöksen, jonka tämä sali saa käsiteltäväkseen ja hyväksyttäväkseen. Viime kädessä se on Suomen eduskunta, joka tekee päätöksen siitä, hyväksyykö Suomi tämän ratkaisun, mutta valtioneuvosto lähtee siitä, että tämä on Suomen edun mukainen. Pitää katsoa se, että me olemme mukana myös tässä monivuotisen rahoituskehyksen osalta. Myös sieltä on tulossa erittäin paljon Suomen alueille kehittämisvaroja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt tulee rahaa!] maaseudun kehittämiseen, suomalaisille maataloustuottajille, yliopistoille, tutkimustoimelle ja niin edelleen, eli tässä on isompi kokonaisuus kuin te nyt haluatte tässä antaa ymmärtää. Tämän elpymisrahasto-osuuden takaisinmaksu tapahtuu useiden vuosien aikana, vuoteen 2058 mennessä, eli ajatus on saada talous nousuun, uutta kasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta kehittää myös sitä tämän velan takaisinmaksukykyä. EU on esittämässä myös niin sanottuja uusia omia varoja, joilla tätä elvytysrahastovelkaa maksettaisiin. Olisiko teillä kanttia lähteä mukaan kehittämään esimerkiksi yhteistä eurooppalaista hiilitullia ja digiveroa näille isoille digitaalisille jäteille? [Toimi Kankaanniemi: Ei siihen tätä tarvita!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Tästä veronmaksajan ja Suomen taloudellisen itsemääräämisoikeuden kannalta painajaismaisesta tulonsiirrosta liikkuu aika monenlaisia tulkintoja, joita juuri äsken ministeriaitiostakin kuulimme: koronaa paikkaillaan, suomalaista vientiteollisuutta autetaan ja niin edelleen. Tosiasia kuitenkin on, että maa, joka on esimerkiksi hoitanut koronaa hyvin, saa rahallisen rangaistuksen. Sen sijaan maa, joka on sössinyt taloudenpitonsa jo ennen koronaa, saa enemmän rahaa. Miltä kuulostaa esimerkiksi maa, joka saa 72 miljardia avustuksina, jonka velka on aivan valtava, joka korottaa samaan aikaan eläkkeitä, virkamiespalkkoja, minimipalkkoja ja ottaa käyttöön perustulon ja jossa on oikeusvaltiorikkomuksia — suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Arvoisa ministeri, perustelkaa hyvin selvin sanoin: miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa [Puhemies koputtaa] Espanjan hallituksen sekopäisyyksiä, joilla ei ole mitään tekemistä esittämienne tavoitteiden kanssa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Eduskunta saa tosiaan tämän omien varojen päätöksen kohta käsiteltäväkseen, ja silloin on hyvä käydä perusteitaan myöten tämä ratkaisu. Mutta aivan sellainen laaja taustaperustelu koko tälle ratkaisullehan on se, että Eurooppa tarvitsee yhteistä koordinoitua elvytystä tämän valtavan onnettomuuden jälkeen, jossa me elämme. USA elvyttää seuraavalla paketilla lähes 2 000 miljardilla dollarilla. [Jari Ronkainen: Meksikoon!] Kiina on tehnyt omat pakettinsa. Japani on tehnyt omat pakettinsa. Minusta meidän suomalaisten, osana eurooppalaisia, ehdoton etu on se, että meille tärkeä markkina-alue, satojen miljoonien asukkaiden Eurooppa tämän koronan jälkeen toipuu vähintään yhtä nopeasti kuin USA ja Kiina. Ellemme siinä onnistu yhdessä ja yhteisesti, niin meidän elintasomme heikkenee, työttömyys nousee, velkaantuminen kasvaa. Elvytyspaketin nimi kertoo, mistä on kyse: sillä elvytetään, halutaan saada talous nopeasti raiteilleen takaisin. Siksi siinä ollaan mukana.

Arvoisa rouva puhemies! Tästä EU:n elpymiskokonaisuudesta seuraa yhteinen pitkäaikainen velka, tulonsiirtoja, korkeampi jäsenmaksu Suomelle ja myöskin viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä tie EU:n verotusoikeuteen. Tuo hallituksen esitys omien varojen järjestelmästä on erittäin mielenkiintoinen. Siinä nimittäin listataan komission tulevaisuudessa esittämiä ratkaisuja omien varojen järjestelmäksi, ja siellä todetaan, että kesäkuuhun 24 mennessä komissio tulee antamaan ehdotuksen, joka voi myöskin liittyä yrityssektorille suunnattavaan maksuun. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Arvoisa hallitus, mikä on hallituksen kanta siihen, että yrityksiä, suomalaisia yrityksiä, ruvetaan verottamaan EU:n toimesta? Onko tämä nyt se tapa, millä suomalaisia yrityksiä, meidän kansantalouttamme elvytetään?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin todeta edustaja Essayahille, että tämä ei ole yhteisvastuullista velkaa, mitä nyt olemme ottamassa, vaan tämä osuus, jonka Suomi maksaa, on tarkkarajaisesti määritelty, ja se on erittäin tärkeätä, koska Suomi nimenomaan tätä neuvotteli perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan ohjeistuksen mukaisesti. Meillä pitää olla tarkkaan määritelty, mihin me sitoudumme ja mistä Suomi vastaa, ja nyt se on tarkkaan määritelty, että me emme ole vastuussa yhteisvastuullisesti koko potista vaan vain omasta osuudestamme.

Mitä tulee näihin uusiin omiin varoihin, niin meillä ei vielä ole niistä komission esitystä. Se, missä me nyt otamme kantaa, ei vielä kata näitä esimerkiksi digiveroa tai hiiliveroa. Ne ovat näitä tulevaisuuden uusia omia varoja, ja niihin keskusteluihin meidän täytyy tulla mukaan ja esittää, mikä on Suomen kannalta se tarkoituksenmukainen tapa kerätä EU:lle uusia omia varoja. Me emme ole siirtämässä verotusoikeutta, nyt Suomen budjettiin tulevia verotuloja, Euroopan unionille, mutta eikö olisi aika mielekästä kehittää esimerkiksi sen kaltainen laajempi kansainvälinen digivero, [Puhemies koputtaa] jolla saisimme verotettua näitä valtavan suuria digijättejä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Essayah, lisäkysymys.

Niin, arvoisa rouva puhemies, en kyllä nyt tuossa kuullut sitä vastausta, mikä on hallituksen kanta yrityksiin ulottuvasta EU-verosta. Mutta eikö olisi nyt kuitenkin aika myöntää se, että väline ei ole myöskään Suomen edun mukainen, kun katsotaan ihan sitä, että talousasiantuntijamme ovat todenneet, ettei se elvytä ja pelasta vientiämme, koska päinvastoin me nyt tällä järjestelmällämme elvytämme Etelä- ja Itä-Eurooppaa omalla kustannuksellamme? Eikä siinä kaikki, koska myös tämä meidän maksuosuutemme kasvaa ja olemme jäämässä sen 4 miljardia tässä pakkaselle, eli voi sanoa, että on tämä melkoinen diili, johon olemme lähdössä mukaan.

Olisiko nyt aika myöntää, että tämä paketti ei ole Suomen edun mukainen eikä tämä ole ollut järkevää, että olemme lähteneet mukaan rakentamaan tällaista elpymisvälinettä, joka itse asiassa on fiskaalista elvytystä niille Etelä-Euroopan maille, joille tällä hetkellä korkotasot olisivat muuten jo liian korkeita ja jotka eivät pysty tekemään taloudessaan näitä rakenteellisia uudistuksia vaan päinvastoin, niin kuin täällä kuulemme, ovat tekemässä edelleenkin yhtä enemmän [Puhemies koputtaa] lisävelkaa vaativia [Puhemies koputtaa] poliittisia päätöksiä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Osaan tuosta edustaja Essayahin vastauksesta on syytä vastata sen jälkeen, kun maat ovat esittäneet omat elpymissuunnitelmansa. Se Eurooppa-neuvoston kesän päätös ja komission antamat tarkemmat ohjeet kertovat kyllä siitä, että kyllä tällä elpymispaketilla rahoitettavat kohteet ennen muuta ovat investointeja, jotka käynnistyvät, jotka muuttavat eurooppalaista tuotantorakennetta vihreämpään suuntaan digitalisuutta lisäävästi, lisäävät talouskasvun potentiaalia tulevaisuudessa. Eivät ne ole rahoja, joita käytetään veronalennuksiin tai eläkkeisiin, vaan täytyy olla suunnitelma, mihin ne rahat käytetään. Jos Viro saa unionilta paljon tässä rahaa, saattaapa muuten olla, että sieltä tulee sellaisia investointihankkeita, joissa suomalaiset yritykset toimivat rakentajina ja konetoimittajina. Voisi retorisen kysymyksen esittää: mihin se tulonsiirto siinä tapauksessa [Puhemies koputtaa] tulee? Meidän pitää tavoitella sitä, että suomalaiset yritykset [Puhemies koputtaa] saavat tästä 750 miljardin [Puhemies: Aika!] investoinneista oman osansa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! On selvää, että EU:n pitää tehdä ja kannattaa tehdä yhteisiä toimia koronakriisistä selviämiseksi, mutta on myöskin aivan selvää, että me olemme olleet ja olemme hyvin kriittisiä tämän itse ratkaisun sisällön suhteen.

Mutta, arvoisa puhemies, arvostettu SDP:n kansanedustaja Tuomioja kirjoittaa, että tätä vastaavaa instrumenttia tulee käyttää ja tullaankin käyttämään myöskin tulevaisuudessa. Hallitus on yhtenä keskeisenä perusteluna tämän käyttöönotolle ja hyväksynnälle käyttänyt argumenttia, että tämä on kertaluontoinen, ja nyt haluaisin kuulla kyllä tai ei ‑vastauksen siihen, onko tämä kertaluontoinen vai pysyvä järjestely. Miten te näette tämän ratkaisun ja tämän välineen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tämä on kertaluontoinen ja poikkeuksellinen toimi koronaviruskriisiin vastaamiseksi. Me emme tietenkään voi tulevien päättäjien osalta tulevia kriisejä nähdä tai ennustaa tai tulevien päättäjien käsiä nyt sitoa mahdollisiin muihin ratkaisuihin, joita tulevaisuudessa tullaan tekemään, mutta tämän hallituksen kanta ja sen eduskunnan mandaatin mukainen kanta on ollut se, että tämä on kertaluontoinen ja poikkeuksellinen toimi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Terveen taloudenpidon perusta on se, että jos minä voin päättää ottaa velkaa, niin minä myös vastaan sen hoitamisesta. Tässä elpymispaketissa ei nyt toki makseta Italian valtion velkoja, mutta tässä puutteellisessa muodossaan tässä on se riski, että se antaa Italiaan signaalin, että ei tarvitse hyvinä aikoinakaan hoitaa omia velkojaan pois, koska sitten pahana hetkenä muut tulevat ja elvyttävät italialaisten puolesta. [Ben Zyskowiczin välihuuto — Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Toivoisin, että hallitus ryhdistäytyisi siinä  suhteessa,  että poh-joiseurooppalainen nuukan nelikon edustama velkavastuulinja saadaan Euroopassa palautettua.

Arvoisa pääministeri, mitä te olette valmis tekemään? Mitä te aiotte tehdä, jotta no bail-out ‑periaate ja jokaisen jäsenmaan vastuu omasta julkisesta taloudestaan palautetaan Euroopan unionissa voimaan? [Mika Niikko: Onko kokoomuksen takki kääntynyt?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! On tärkeää kokonaisuudessaan tämän kriisin jälkeen saada kaikkien jäsenmaiden talous vakaalle tolalle, se on aivan selvää, ja Suomi tulee edistämään sitä, että me voimme koko Euroopassa niin Suomen osalta kuin kaikkien jäsenmaiden osalta saada aikaiseksi sellaisia ratkaisuja, että tulevaisuudessa jokainen jäsenmaa on myös taloudellisesti vakaammalla pohjalla. Myös siitä näkökulmasta tämä elpymisväline, tämä elvytyskokonaisuus, on itse asiassa erittäin merkittävä ja tärkeä, koska me tiedämme myös, että jos Euroopan talous ei tästä yhdessä elvy, niin meidän on paljon vaikeampi saada kunkin jäsenmaan talous vakaammalle uralle. Eli myös tästä näkökulmasta tämä on tärkeä kokonaisuus, ja sillä on ollut myös välittömästi markkinoita vakauttava vaikutus heinäkuussa, kun tämä ratkaisu saatiin aikaiseksi. Voi olla, että tilanteemme olisi jo tällä hetkellä paljon, paljon, paljon vaikeampi ja pahempi, jos me emme olisi saaneet ratkaisua aikaiseksi. On mahdollista, että markkinareaktio olisi ollut erittäin hurja ja me olisimme tämän pandemian lisäksi aivan toisenlaisen kriisin kourissa tällä hetkellä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Tuomioja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hallituksen rehellisin mies!]

Arvoisa puhemies! Tämä koronakriisi on kertaluonteinen kriisi. Sellaista ei ole aikaisemmin ollut, ja se on vaatinut myöskin kertaluonteisen, ainutkertaisen ja mielestäni täysin tarpeellisen ja perustellun elvytysratkaisun unionin tasolla.

Mutta, arvoisa hallitus, tiedättekö te, että tämä jää viimeiseksi kriisiksi maailmassa? Ja olisiko niin, että jos tällaisia tulisi uudestaan, niin tarvittaisiin myöskin uusia yhteisiä toimia, joilla niihin voitaisiin vastata? Eikö silloin jokainen, joka haluaa toimia vastuullisesti, ole sitä mieltä, että pitää varautua myöskin tuleviin ja tietysti yrittää estää ennalta niitä tulevia? Ja voitaisiinko myöskin tehdä jotain sen hyväksi, että puheenvuoroja ei vääristeltäisi eikä käytettäisi väärin tarkoituksiin vaan käytäisiin asiallista keskustelua niistä kysymyksistä, jotka ovat tälle maalle ja Euroopalle tärkeitä? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Näin se on. Ei tämä hallitus voi luvata, ettei tule kriisejä tulevaisuudessa, etteivätkö ne kriisit ole vakavia ja etteivätkö senaikaiset päättäjät joudu niihin kriiseihin etsimään ratkaisuja. Näin se on. Tämä elpymisväline on kertaluonteinen, se on ainutlaatuinen, ja se on luotu tähän kriisiin — tähän globaaliin pandemiaan, sen aiheuttamaan taloudelliseen kurimukseen — jotta yhdessä selviämme tästä kriisistä ja yhdessä koko Euroopan unionin alueella sisämarkkinana tästä elvymme. Mutta tietenkin on niin, että emme me näe tulevaisuuteen. Emme me voi luvata, ettei tule kriisejä, emmekä me voi ottaa ja muodostaa kantoja tulevien päättäjien puolesta. Kukin päättäjä, kukin hallitus, kukin eduskunta aikanaan ratkaisee omat kantansa aina senhetkisiin tilanteisiin ja senhetkisiin kriiseihin ja toivottavasti pyrkii löytämään ratkaisuja.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kurvinen.

Rouva puhemies! On tutkittu koronan talousvaikutuksia eri alueille, ja yksi alue, joka kaikista eniten on kärsimässä koronasta koko Euroopassa, on meidän koko läntinen Suomemme Turusta aina Ouluun asti, voi sanoa Suomen vientirannikko, missä on vahva vientiteollisuus. Se kärsii erittäin paljon taloudellisesti koronasta siksi, että tämän meidän teollisuutemme asiakkaat ovat meidän mantereellamme muissa Euroopan maissa, ja siksi tällaisessa talouskriisissä tällainen kertaluontoinen koronaelvytyspaketti on perusteltu.

Mutta, puhemies, totean, että keskustan mielestä tästä ei voi tulla pysyvä käytäntö ja me emme tule tukemaan hallituksessa jatkossa mitään tällaisia vastaavia tukipaketteja. Haluan sen tässä nyt sanoa, ettei kellekään jää epäselväksi.

Arvoisa puhemies! On myös todettava, että erittäin hyviin kohteisiin myös Suomi on saamassa erittäin merkittävän panostuksen tästä elvytyspaketista: digitalisaatioon, nopeisiin verkkoyhteyksiin, biokaasuun, osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi tämä elvytyspaketti [Puhemies koputtaa] on kytketty maatalous- ja aluetukiin. Kysyisinkin nyt pääministeriltä, joka vastaa EU-politiikasta: minkälainen ratkaisu meille on EU:n tulevalle budjettikaudelle tulossa [Puhemies: Aika!] kokonaisuudessaan saannollamme?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tämä monivuotinen rahoituskehys on iso ja merkittävä Suomenkin kannalta, ja me saimme kohtuullisen hyvän neuvotteluratkaisun. Esimerkiksi kun kehitys maataloustukien puolella on aleneva, niin me onnistuimme pitämään Suomen tukitason ennallaan ja saimme neuvoteltua merkittävän kansallisen kirjekuoren, 500 miljoonan euron kansallisen kirjekuoren, [Ben Zyskowicz: Saadaan siis omia rahoja takaisin!] jossa on sisällä niin maaseudun kehittämiseen liittyvät kysymykset ja sen lisäksi vielä Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille ensimmäistä kertaa oma sadan miljoonan euron kuorensa. Eli kyllä tämä tulos on Suomen näkökulmasta kohtuullinen, voisi jopa sanoa hyväkin, mitä tulee tähän monivuotiseen rahoituskehykseen. Ja tämä on neuvottelukokonaisuus, ‑ratkaisu, ei yksikään jäsenmaa yksin voi sanella lopputulosta, vaan se on aina kompromissi eri näkökulmista. Mutta mielestäni me voimme olla tähän kokonaisuuteen monivuotisen rahoituskehyksen osalta tyytyväisiä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kyllä huomauttaa, että siinä, missä USA varmaankin elvyttää itseään eikä Meksikoa ja Kiina elvyttää itseään eikä Thaimaata, Suomi kuitenkin elvyttää Viroa ja Espanjaa. Asetelma on erikoinen. Hallitukselle on nyt tässä käynyt sellainen vahinko, että rahat on jaettu jo ennen kuin eduskunta on edes niitä antanut. Eduskunnassa on käsittelyssä omien varojen päätös, ja silti pääministeri on jo antanut eduskunnalle selvityksen siitä, että ympäri maakuntia jaetaan 3,2 miljardia euroa. Nyt siitä 3,2 miljardista eurosta on hävinnyt puoli miljardia, eikä kukaan tunnu tietävän, onko sekään lopullinen häviö siitä summasta. Kuitenkin eurooppaministeri Tuppuraisen mukaan tämä oli tarkoituskin ja alusta alkaen hallituksen tiedossa. Miksi pääministeri siis antoi ilmoituksen 3,2 miljardista? Kumpi ministeri on tahallaan johtanut eduskuntaa harhaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri vastaa.

Arvoisa puhemies! On aika vakava väite sanoa, että eduskuntaa olisi johdettu harhaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mutta vastataanpa kysymykseen!] Näin ei ole. Kolmasosa tästä rahoituksesta määrittyy koronakriisin aiheuttamien seurausten kautta. Kolmasosa tästä rahoituksesta muodostuu siis siitä, minkälaisia vaikutuksia koronakriisillä on ollut maiden talouteen. Perussuomalaiset vaativat tätä osuutta vieläkin korkeammaksi, jolloin meidän pudotuksemme olisi suurempi. Kokoomus taisi tämän kirjoittaa omaan vastalauseeseensa, ja ainakin edustaja Halla-aho on näin todennut julkisuudessa, että tämän osuuden olisi pitänyt olla vieläkin isompi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Kolmasosa rahoituksesta määrittyy siis koronan aiheuttamien taloudellisten seurausten kautta, ja tämä loppuosa määrittyy aikaisemman kehityksen kautta, mitä tulee vaikkapa työllisyyteen ja talouteen. Fakta on se, että me emme vielä tällä hetkellä tiedä, minkälainen kehitys tulee olemaan. Sen me näemme vasta jälkikäteen, eli vasta vuonna 22 voimme arvioida, mikä se Suomen kokonaissaanto tulee lopulta tästä välineestä olemaan, ja ennen sitä meillä varmasti tulee monenlaisia arvioita.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kanerva.

Arvoisa puhemies! Politiikassa on kaksi raskaan sarjan asiaa. En ole ollenkaan varma siitä, että tämä taloudellinen tarkastelukulma on se, joka antaa selkeän vastauksen. Tilanne on hyvin epävarma suunnasta jos toisestakin. Se on kai aihetta rehellisesti myöntää, mutta se toinen asia on turvallisuus. Yhdyn käsitykseen, jonka mukaan koko jäsenyyden perusta suomalaisille oli hyvin pitkälle turvallisuudessa. Ja pyytäisin nyt arvioimaan: haluatteko te katsoa tätä yksinomaan taloudellisena kysymyksenä, vai liittyykö tähän pääministerin tai ministereiden arvion mukaan myöskin turvallisuuspoliittisia, meidän omaan valtiolliseen asemaamme liittyviä vaikutuksia, ja miten te haluaisitte niitä luonnehtia? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Tuppurainen.

Kiitos, edustaja Kanerva, tämän asian tuomisesta ikään kuin laajempaan kokonaisuuteen. Minusta joskus tuntuu, kun kuuntelen perussuomalaisten puheenvuoroja, että te kuvittelette, että Suomi olisi ikään kuin irrallaan — irrallaan Euroopasta ja irrallaan koko maailmasta. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Ja se on kyllä harhakuvitelmaa, koska me olemme poikkeuksellisen sidottuja niin eurooppalaiseen talouteen kuin myös tähän eurooppalaiseen turvallisuuteen. Ja näen niin, että se kyky päämiehillä tehdä poikkeuksellisen vaikeassa globaalissa pandemiakriisissä yksimielinen päätös näin laajasta elvyttämisestä vahvistaa EU:ta myös turvallisuuspoliittisena yhteisönä, koska se on se, mitä myös suurvallat arvioivat, kun ne EU:ta tarkastelevat: onko EU:lla kyky toimia yhdessä, löytyykö yksimielisyyttä? Ja niin se tässä tilanteessa löytyi. Ja kyllä sillä on arvo sinänsä, että EU osoittaa myös solidaarisuutta jäsenmailleen, se on kirjattu myöskin perussopimuksiin. EU antaa perussopimuksissaan mahdollisuuden tukea jäsenmaita myös taloudellisesti, kun jäsenmaita kohtaa esimerkiksi luonnonkatastrofin kaltainen tilanne, ja sellainen tämä pandemia on, [Puhemies koputtaa] ja sitä oikeusperustaa tässä on käytetty.

Arvoisa rouva puhemies! Vuosi on meille aikuisille lyhyt aika, lapsille ja nuorille se voi tuntua ikuisuudelta. MTV julkaisi tänään nuorille suunnatun kyselyn tulokset. Viesti oli hälyttävä: jopa 75 prosenttia nuorista kertoi, että henkinen hyvinvointi on heikentynyt jonkin verran tai merkittävästi korona-aikana. Nuoret ovat kokeneet ahdistuneisuutta, turhautuneisuutta, yksinäisyyttä. Netin, somen ja puhelimen käyttö on lisääntynyt. Nuoret ovat kärsineet levottomuudesta, koulunkäynnin haasteista ja väsymyksestä. Myös keskittymisvaikeudet ja uniongelmat ovat... [Puhujan mikrofoni menee pois päältä]

Kuuluuko? — No niin. Kokoomus siis kantaa suurta huolta lasten ja nuorten pahoinvoinnista.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin hallitukselta: miten vältämme, ettei Suomeen synny korona-ajan menetettyä sukupolvea?

Puhemies Anu Vehviläinen

Mikrofoni valitettavasti katkesi. Saatteko itse sen päälle?

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksessä huolemme on yhteinen, ja on hyvä, että tämä aihe nousee eduskunnan tärkeimmällä keskusteluareenalla esiin.

On ehkä väärin yrittää sanoa yhtä yksittäistä ratkaisua, joka vastaisi tähän ongelmaan. Kaikkein paras ratkaisu on tietysti se, että me aikuiset käyttäydymme siinä määrin vastuullisesti, noudatamme rajoituksia ja muita koronaturvallisuustoimia, niin että pääsisimme tästä taudista mahdollisimman nopeasti eroon. Siksi hallitus on tehnyt erityisesti vaikkapa maan ulkorajoja koskevia merkittäviä ja vaativia päätöksiä turvataksemme niin nuoria, ikäihmisiä kuin kaikkia kansalaisia.

Nostan tässä puheenvuorossa esiin yhden yksittäisen toimen, joka liittyy opiskelijoihin — joihin niin ikään tiedämme liittyvän nyt paljon huolta, heidän elämäntilanteeseensa — totaalisen etäopiskelun aikana. Useammat ylioppilaskunnat ja yliopistot hakivat ministeriöltä rahaa, ja sitä noin 6 miljoonaa euroa viime viikolla myönnettiin opiskelijoiden hyvinvointitoimiin näin etäaikana, rajoitusten [Puhemies koputtaa] aikana toteutettavaksi henkisen hyvinvoinnin tueksi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kilpi.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina olemme joutuneet lukemaan uutisista alaikäisten nuorten tekemistä hyvin vakavista rikoksista. Ilmiö on jäävuoren huippu, mutta sen pitää havahduttaa meidät kaikki tunnistamaan niitä syitä ja ongelmia, joita nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin taustalta löytyy.

Poliisin rooli rikosten ennaltaehkäisyssä on ratkaiseva. Poliisin ennaltaehkäisevän työn kokonaismäärää on nostettava 2 prosentista 10 prosenttiin, jotta sillä olisi tosiasiallista ja pitkällistä vaikuttavuutta. Koronan jälkeisessä ajassa tämä on erityisen tärkeää. Yhteiskunnan on reagoitava, kun rikosten määrä kasvaa, varsinkin nuorten osalta.

Käsittääkseni sisäministerin piti olla täällä paikalla, mutta jostain syystä ei ole, joten kysyn hallitukselta yhteisesti. Arvoisa hallitus, poliisien määrä ei ole noussut sadoilla, vaikka näin esimerkiksi ministeri Saramo on väittänyt, ja näillä näkymin määrä tulee ensi vuonna jopa laskemaan. Miten varmistetaan, että poliisin resursseja [Puhemies koputtaa] todellisesti vahvistetaan ja poliisin [Puhemies koputtaa] ennaltaehkäisevän työn osuus rikosten [Puhemies: Aika!] torjunnassa kasvaa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saramo.

Arvoisa rouva puhemies! Sinänsä erinomaista, että kysyjä liittää yhteen poliisit ja nuorten pahoinvoinnin. Tämä Ankkuri-toiminta on ympäri maata niissä paikoissa, joissa se on pyörinyt, toiminut hyvin ja tuonut apua nuorille ongelmissa, ja sitä ollaan kiusaamisen vastaisessa toimintaohjelmassa nyt nostamassa koko maan kattavaksi. Ja totta kai, kun Ankkuri-toiminta yhdistää eri ammattilaisia, kouluja, poliisia, lastensuojelua yhteen, niin tarvitaan niitä poliiseja, ja vaikka en vastaa sisäministeriöstä, niin kyllä minun ymmärrykseni on, että se poliisien määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan jatkossakin. Tämä hallitus tekee sen, mitä edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan, eli lisää poliisien määrää, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] mutta se ei tietenkään tapahdu yhden vuoden aikana. [Ben Zyskowicz: Se on vasemmistoliiton vanha vaatimus!]

Mutta sinänsä tämä ongelma, lasten ja nuorten [Hälinää — Puhemies koputtaa] pahoinvointi, ei ratkea pelkillä poliiseilla vaan tarvitsee paljon laajemman toimenpideohjelman. Kannattaa lukea tämä kiusaamisen vastainen ohjelma, jossa on hyvin laajasti eri keinoja otettu mukaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Ministereiden määrää on rajoitettu kyselytunneille osallistumisessa eduskunnan toimesta koronatoimien vuoksi. Minun käsitykseni on se — jos olen väärässä, niin tämä selvitetään — että sisäministeri Ohisaloa ei ole pyydetty tänään tänne paikalle, vaan täällä ovat ne ministerit, joita olisi pyydetty. Mutta jos näin ei ole, niin tämä asia kyllä selvitetään.

Mutta mitä tulee tähän itse kysymykseen, niin juuri tämä moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa siinä, kun me katsomme meidän lasten ja nuorten tilannetta. Me tarvitsemme yhteistyötä poliisin, sosiaalitoimen, lastensuojelun ja koulun välillä, jotta me saamme näiden lasten ja nuorten tilanteesta ajoissa kiinni, koska meidän tavoitteemme yhdessä pitää olla se, että nämä lapset ja nuoret eivät voi niin pahoin, että he sitten tekevät tämänkaltaisia järkyttäviä ja kamalia tekoja, joista me olemme saaneet lukea. Silloin sen avun pitää olla ajoissa paikalla, ja sen pitää olla moniammatillisesti tunnistettu, ja näistä lapsista ja nuorista pitää ottaa kiinni.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten pahoinvointiin on herättävä. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsy on ollut vaikeaa ennen koronaa, ja koronan aikana se on entisestään pahentunut. Viranomaisyhteistyötä olisi parannettava, ja kouluväkivaltaan on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Onkin huolestuttavaa, että sote-uudistuksessa yhtenä muutoksena tullaan siirtämään oppilashuolto kauemmaksi kouluista ja opettajista, pois läheltä oppilaita. Jos siirrytään toiseen organisaatioon, niin se väistämättä on uhka oppilashuollon toteutumiselle. [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Noin kolmasosa huostaanotoista voitaisiin välttää, jos hoitoon pääsisi ajoissa ja lapset ja perheet saisivat apua. Mielenterveysongelmat myös syrjäyttävät ihmisiä. Kokoomus vetoaa hallitukseen, että lapsia ja nuoria autetaan. Otetaan käyttöön terapiatakuu, joka varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle ja [Puhemies koputtaa] mielenterveysongelmista kärsiville apua.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Rikokset ovat rikoksia koulussakin. Väkivalta, ahdistelu, uhkailu, vainoaminen, varkaudet, kunnianloukkaus tai muut lainvastaiset teot eivät kuulu kouluihin. Viime aikoina olemme lukeneet erittäin vakavia uutisia kouluväkivallasta. Tälle meidän on yksiselitteisesti laitettava nollatoleranssi. Lapsia ja nuoria on pystyttävä suojelemaan.

Ministeri Saramon johdolla valmistui toissa viikolla kiusaamisen ehkäisyn toimenpideohjelma. Mainitsemanne ohjelma on tärkeä keskustelunavaus. Tarvitsemme kuitenkin entistä enemmän toimijoiden yhteistyötä ja vuoropuhelua, perheiden tukemista. Arvoisa ministeri Saramo, kysyn: millä keinoin vahvistamme ja tuemme koulujen ja perheiden yhteistyötä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saramo.

Arvoisa rouva puhemies! Toimenpideohjelma todella on 14-kohtainen, ja kun tässä kysyjä hyvin kertoi, että tarvitaan laajaa yhteistyötä, niin täytyy nyt kehua, että tämän ohjelman valmisteluhan lähti jo edellisen hallituksen ja edellisen eduskunnan aikana, ja siinä on laajasti kuultu koko asiantuntijakenttää ja haettu ne parhaat ratkaisut, mitä Suomessa asiantuntijoilla on tarjota. Näihin eri toimenpiteisiin lähes kaikkiin itsestään selvästi kuuluu aiempaa läheisempi yhteistyö perheen ja koulun välillä, ja se edellyttää myös sitä, että meillä on tarpeeksi niitä ammattilaisia siellä koulussa, siellä arjessa, ja sen takia ollaan lisätty määrärahoja.

Tuohon äskeiseen keskusteluun voisin todeta, että olennaisempaa kuin se hallinnollinen rakenne esimerkiksi psykologien ja kuraattoreiden osalta, jotka sitten kuraattoritkin voivat käydä sitä keskustelua, on se, että heitä on riittävästi. Tähän asti on ollut aivan liian vähän psykologeja ja kuraattoreita, [Puhemies koputtaa] ja nyt me olemme tuomassa tänne eduskuntaan teille sitten esityksen mitoituksesta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Ikonen.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on huolissaan nuorten kasvaneesta ahdistuksesta, pahoinvoinnista ja jopa näistä kasvaneista väkivallanteoista. Näitä tarinoita yhdistävät varsin usein päihde- ja mielenterveysongelmat, turvattomat kotiolot, ulkopuolisuuden kokemukset, vaikeudet koulunkäynnissä, hyväksynnän hakeminen ja tunne siitä, että kukaan ei välitä.

Nuorista on saatava kiinni mahdollisimman varhain. Siinä me kaikki aikuiset olemme tärkeässä asemassa vanhempina, opettajina, terveydenhoitajina, kuraattoreina, naapureina, koko kylänä. Jokaisen nuoren on saatava kokea osallisuutta ja löytää vahvuutensa, niitä nimittäin jokaisella nuorella on. Mutta samalla on opittava kunnioittamaan yhteisiä rajoja. Kaikelle kiusaamiselle, väkivallalle ja häiriökäyttäytymiselle on oltava nollatoleranssi.

Arvoisa hallitus! Koska nuoret ovat diginatiiveja ja elävät vahvasti netissä ja somessa, heitä on kyettävä suojelemaan entistä paremmin myöskin digitaalisen maailman uhilta. Kysynkin, arvoisa hallitus: mitä aiotte tehdä näille someajan huolestuttaville ilmiöille ja uhille? Ja edustaja Laihon kysymykseen terapiatakuusta emme tainneet vielä saada vastausta. — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Käsitykseni mukaan edustaja Ikosen puheenvuorossa oli paljon viisautta ja sitä huolta, jota yhteisesti jaamme nuorten asiassa. Toki on aina todettava, että onneksi valtaosa nuorista on selviytynyt tämän korona-ajankin keskellä hienosti, suorittanut koulutehtävänsä mallikkaasti, jaksanut toimia hyvinä ystävinä sellaisille nuorille, joilla on ollut vaikeampaa. Näille nuorille kuuluu myös lausua kiitos tämän vaikean ajan keskellä elämisestä.

Aivan tästä samasta aihepiiristä — digitaalisesta toimintaympäristöstä, siitä näkymättömästä maailmasta, jonka äärellä lapset ja nuoret käyttävät tunteja päivästään, jonka äärellä myös vanhemmat monesti pohtivat sopivia rajoja — hallitus keskusteli eilen pohtiessaan lapsistrategiaa, joka on parlamentarismin hieno voimannäyte, kaikkien puolueiden hyväksymä kokonaisuus, jonka valmistelu aloitettiin jo viime vaalikaudella. Sen toimeenpanon yhteydessä keskustelimme juuri siitä, miten tämän digitaalisen ympäristön pitäisi näkyä lasten ja nuorten elämässä, jonka tilannekuvan hyvin puheenvuorossanne kuvasitte.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Todellakin, kaikki eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet lapsistrategiaan, ja siltä osin on sanottava, että olemme yhdessä saaneet vuosikymmenten jälkeen aikaan selkeän suunnitelman siitä, millä tavalla lasten ja nuorten elinolosuhteita ja lasten ja nuorten oikeuksia tässä maassa paremmin ajetaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Siihen liittyy myös monia parannusehdotuksia, ja tähän digitaaliseen toimintaympäristöön myös lapsistrategian osalta puututaan. Siellä on todellisia uhkia, ja lasten ja nuorten toimintaympäristönä tuo digitaalinen ympäristö korostuu erityisesti korona-aikana. Siksi on otettu myöskin vahvoja kantoja kaikkien eduskuntaryhmien yhteistyöllä siitä, että tämä ohjelma on sitten sellainen toimenpidekokonaisuuksien osalta, jossa sitä konkretiaa alkaa näkyä näiden yhteisten linjojen pohjalta. Seuraava etappi onkin nyt se, että julkaisemme tuon ohjelman, kaikki yhdessä eduskuntaryhminä, [Puhemies koputtaa] ja sen jälkeen panemme sen toimeen hallituksen päätöksillä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Niikko.

Kiitos, arvoisa puhemies! Liikuntaharrastemahdollisuudet ovat eriarvoistuneet koronan aikana. Kuntien liikuntapaikat on suljettu, ja ne henkilöt, jotka järjestöjen kautta tämmöisissä maksuttomissa tai hyvin edullisissa liikuntamuodoissa ovat olleet mukana, eivät pääse harrastamaan, mutta vastaavasti ne, joilla on rahaa, harrastavat edelleenkin. Kaikki harrastukset ovat toimineet ihan normaalisti yksityisellä puolella. Minkä takia hallitus on eriarvoistanut lasten mahdollisuuden liikkua ja olla tekemisissä toisten kanssa korona-aikana? Ja nyt kun te uhkaatte seuraavaksi laittaa kiinni myös ne yksityiset puolet, niin tiedättekö, millaiset vaikutukset niillä on lasten hyvinvoinnille ja perheiden hyvinvoinnille?

Ja toinen kysymys on se, että näitä väkivallantekoja yhdistää yleensä se, että on pitkäaikaista kiusaamista ollut taustalla ja tähän ei ole puututtu. Ja yksi tärkeä asia, mitä mielestäni pitäisi tehdä, on se, että perheitä pitäisi tukea niinä hetkinä, kun ne tarvitsevat sitä apua. Meillä on kuitenkin sellainen mentaliteetti ollut pitkään, että me lisätään vain ammattiauttajia kouluun ja luullaan, että se paikkaa esimerkiksi sen isän vajeen [Puhemies koputtaa] tai jonkun muun vajeen, [Puhemies koputtaa] mikä perheessä on. [Puhemies koputtaa] Koska hallitus palauttaa varat perheiden tukemiseen ennen kuin kriisi [Puhemies: Aika!] syntyy liian suureksi lasten ja vanhempien keskuudessa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Juuri näin. Perheitä pitää auttaa. Palveluiden pitää toimia, taloudellista tukea pitää saada, ja tässä suhteessa Suomi on monin tavoin myös valtavan hieno maa. Kun kuvailitte ongelmia, jotka liittyvät harrastamisen eriarvoisuuteen, tässä taustallahan on tietysti tartuntatautilaki ja sen nykyisen muodon antamat mahdollisuudet alueiden viranomaisille tehdä rajoittavia ratkaisuja, ja juuri tänäänhän ymmärtääkseni eduskunta on saanut tuosta mietintönsä valmiiksi, että näitä työkaluja alueviranomaisille tulee, lisää toimia, mikäli tautitilanne pahenee.

Mutta itse asiassa minusta Suomessa tilanne harrastamisessa on menossa kaikkineen aivan päinvastaiseen suuntaan, mitä kuvailitte huolessanne. Tämä hallitus on päättänyt toteuttaa harrastamisen Suomen mallin, jokaiselle lapselle maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen. Tässä vaiheessa sitä kokeillaan 117 kunnassa, ja näinäkin vaikeina aikoina tätä terveysturvallisella tavalla toteuttavat koulut, joissa on yhteensä [Puhemies koputtaa] 200 000 suomalaista lasta ja nuorta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Multala.

Arvoisa puhemies! Koronakriisin aikana, kuten muinakin aikoina, lapsia ja nuoria suojaa turvallinen arki, johon kuuluu vanhempien ja muiden kasvattajien tuki ja mielekäs tekeminen. Monissa kunnissa ovat jo olleet pitkään tauolla harrastukset, kuten myös esimerkiksi nuorisotalojen toiminta. Kaikissa perheissä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tai rutiineita korvata puuttuva aukko.

Tällä viikolla valmistui THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistus harrastustoiminnan järjestämisestä koronan aikana. Lähtökohtana oli, että alle 12-vuotiaiden harrastustoimintaa ei tulisi lopettaa kokonaan. Pidän tätä erittäin tärkeänä linjauksena, ja kiitän siitä. Pitkään jatkuneet rajoitukset ja epävarmuus tulevasta ovat kuitenkin jo nyt johtaneet kasvaneeseen harrastusten keskeyttämiseen, eikä uusia harrastuksia aloiteta samalla tavoin. Me kokoomuksessa esitimme etsivää seuratyötä, jonka avulla voitaisiin tuoda kaikki lapset ja nuoret mukaan harrastamisen pariin. [Puhemies koputtaa] Voisiko hallitus harkita tämän toteuttamista esimerkiksi osana harrastamisen Suomen mallia?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Minusta tuo ehdotus on ihan kiinnostava, ja tutustun siihen mielellään tarkemmin. On nimenomaan totta kai selvää, että harrastaminen Suomessa lasten ja nuorten arjessa, niin liikunnan kuin muidenkin harrastusten parissa, tapahtuu paljon vapaaehtoisten, fiksujen aikuisten johdolla, ja urheiluseurat ovat tässä esimerkiksi monin tavoin Suomea pystyssä pitävä voima. Siksi näin korona-aikanakin olemme kohdistaneet monen muun taloudellisen tuen ohella myös näille urheiluseuroille lisätukia, ja niitä parhaillaan juuri nytkin on haussa ja valmistelussa.

Kaikkineen tilojen sulkeminen ja harrastustoimintojen väheneminen on ilman muuta valitettava asia, mutta samalla sanon, että tämä hallitus on sitoutunut siihen, että tauti pysyy kurissa, jos kontaktien määrää vähennetään, ja nyt tietenkin tavoitteena on se, että aikuiset kykenisivät vähentämään kontaktejaan — siksi eduskuntakin elää poikkeuksellisissa olosuhteissa — jotta painopistettä rajoituksista voitaisiin siirtää lapsista ja nuorista aikuisten suuntaan. [Puhemies koputtaa] Omassa arvomaailmassani — ja tähän koko hallitus yhtyy — koulu on kaikkein tärkein lapsien ja nuorten arjessa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa biopolttoaineen myyntivelvoitetta 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Tämä tulee nostamaan polttoaineiden hintaa, se on varmaa. Keskusta on ilmoittanut, että polttoaineen hinta ei tule nousemaan. Kysynkin teiltä, ministeri Saarikko: meinaatteko laskea myyntivelvoitetta, vai maksaako hallitus satojen miljoonien laskun, joka tästä aiheutuu?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys koskee lähinnä verotusta. Tämä ei ole puolueiden kyselytunti, mutta vastaan silti. Keskusta ei ole puhunut polttonesteiden hinnasta vaan polttonesteiden verotuksesta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Jakeluvelvoitteen nostaminen on tärkeä keino, jolla luodaan ennakoivasti kysyntää biopolttoaineille, ja se sitten innostaa jalostamot myös tuottamaan näitä yhä uusilla tavoilla. Se on tärkeä osa sitä, että liikenteen päästöjä voidaan vähentää. Tähän mennessä se on tuottanut hyviä tuloksia, ja Suomi on edelläkävijä — ei vain tässä jakeluvelvoitteen tasossa, vaan siinä, että Suomessa myös biopolttoaineisiin keskittyneistä yrityksistä on tullut globaaleja, kansainvälisiä yrityksiä, jotka menestyvät.

Puhemies Anu Vehviläinen

Lisäkysymys, edustaja Harkimo.

[Puhujan mikrofoni on kiinni]

Kun jakeluvelvoitetta nostetaan 30 prosenttiin, niin se nostaa polttoaineiden hintaa. Verotuksesta en pysty sanomaan, mutta kun hinta tulee nousemaan, niin jollain tavallahan tämä pitää korvata. Millä tavalla se korvataan? [Ben Zyskowicz: Harakka sanoi, että tulee suoraan tilille! — Naurua]

Puhemies Anu Vehviläinen

Mikrofoni ei ole valitettavasti päällä — voitteko laittaa?

Arvoisa puhemies! Mistä me tiedämme, mikä tulee olemaan fossiilisten polttoaineiden hinta tulevaisuudessa? [Anne Kalmari: Kallis!] Fossiilisen energian hinta nousee, ja niin sen pitääkin nousta, globaalisti tulee näin tapahtumaan. Tämä vertailu vuoteen 29 — aikanaan näemme, kuinka taloudellista biopolttoaineiden tekeminen on verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Mutta tavoite on se, että me saamme hiilipäästöjä vähennettyä, ja niitä pitää vähentää myös liikenteessä, ja on paljon järkevämpää tehdä se biopolttoaineita lisäämällä kuin rajoittamalla liikennettä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Ministeri Vanhanen hyvin tähän vastasi. Tämä fossiilittoman liikenteen tiekartta on ministeri Harakan alaisuudessa ja valmistelussa oleva kokonaisuus, ja tietenkin hallituksen ministerit varmasti kaikki haluaisivat olla täällä paikalla vastaamassa kysymyksiin, mutta me olemme joutuneet rajoittamaan osallistumisemme niihin ministereihin, joita eduskunta ja oppositio ja eduskuntapuolueet ovat toivoneet, ja esimerkiksi ministeri Harakkaa ei ole toivottu tänään kyselytunnille vastaamaan. Joten toivoisin, että kun meitä saa olla täällä vain seitsemän, niin silloin toivotaan niitä ministereitä paikalle vastaamaan, joiden hallinnonalaan asiat kuuluvat. Tiedän, että ministeri Harakka varmasti olisi mielellään ollut täällä vastaamassa juuri tähän edustajan kysymykseen.

Arvoisa rouva puhemies! Me elämme nyt tässä vaiheessa toista koronakevättä, ja erityisesti lapsille tämä on ollut tosi pitkä aika heidän elämässään ja tuntuu pitkältä. Hallitus on kuitenkin viisaasti linjannut sen, että perusopetus siirtyy etäopetukseen vasta viimeisenä keinona. Kannan kuitenkin suurta huolta myös etäopetuksessa olevien lukiolaisten ja amislaisten jaksamisesta. Nuorilla etäopetuksessa on vaikea ylläpitää tärkeitä suhteita kavereihin, ja samalla myös harrastustoiminta on — etenkin, kun julkiset harrastuspaikat on suljettu — erittäin rajattu. Vaikein tilanne on perheissä, joissa jaksaminen on tiukalla esimerkiksi rahahuolien takia, koska yksityiset ottavat kovan maksun niistä harrastuspaikoistaan ja lapset eivät pääse sinne osallistumaan.

Kysynkin, arvoisa puhemies: miten hallitus edistää sellaista kokonaisuutta, jossa lasten ja nuorten elämää, erityisesti harrastustoimintaa, [Puhemies koputtaa] rajataan mahdollisimman vähän?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! On ihan totta, että tämä tuota pikaa jo vuoden kestänyt ajanjakso on vaatinut hyvin paljon vanhemmilta, hyvin paljon opettajilta, ja tietysti myös lasten elämässä tämä on herättänyt monia kysymyksiä ja poikkeuksellisen ajanjakson, ja tunnistamme ja tiedämme, että nuorten tilanteessa näemme myöskin mielenterveysongelmia ja ahdistuksen lisääntymistä. Meidän tehtävämme on samaan aikaan elää kahta aikaa: miettiä, miten hoidetaan jokainen päivä tämän kriisin keskellä, mutta nyt jo valmistautua niihin toimenpiteisiin, miten korjaamme näitä vaurioita tämän jälkeen, vähän kuin maanjäristyksen jälkeen seuraavana aamuna, kun aamu valkenee ja nähdään, mitä kaikkea on tapahtunut.

Harrastamisen osalta, kuten täällä aikaisemmin jo todettiin, ministeriö ja THL ovat yhteistyössä laatineet turvallisen harrastamisen periaatteet. Oleellinen kysymyshän ei ole vain se, harrastetaanko, kyllä vai ei. Ensinnäkin on monenlaisia harrastamisia, ja kaikkein oleellisinta on se, miten turvallisesti aikuiset, [Puhemies koputtaa] harrastuksen järjestämisestä vastuussa olevat sen tilanteen [Puhemies koputtaa] käytännössä toteuttavat.

Arvoisa puhemies! Koronaan ovat pysähtyneet lomamatkat ja työmatkat, ja kaikkea matkustamista tulee edelleen välttää. Toivoa tuovat koronarokotukset, joita annetaan nyt lähes kaikkialla maailmassa. Niiden myötä matkustamista voidaan tulevaisuudessa helpottaa.

Tanska on ilmoittanut, että se ottaa kesällä käyttöön digitaalisen koronapassin. Tavoitteena on, että rokotteen saaneet saavat vapaammin matkustaa eivätkä enää tarvitse negatiivista testiä. Ruotsi on ilmoittanut kehittävänsä vastaavaa systeemiä, ja kehitys on samansuuntaista myös Yhdysvalloissa.

Ärade regering, har Finland någon plan gällande detta?

Yritysten ja matkailun takia on tärkeää, että saamme kansainväliset standardit todistukselle. Kysyisin hallitukselta: onko Suomessa aikeita olla mukana kehittämässä digitaalista koronapassia?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tämä on kokonaisuus, josta Eurooppa-neuvostossa on yhdessä keskusteltu, viime Eurooppa-neuvostossa keskusteltiin, ja tämän asian osalta varmasti asiaan palaamme monta kertaa tämän kevään aikana. Olisi ehdottoman tärkeää, että me saisimme yhteisen eurooppalaisen ratkaisun tähän. Me tarvitsisimme myös yhteisen eurooppalaisen ratkaisun kaiken kaikkiaan rajakysymyksiin ja matkustamisen terveysturvallisuuteen, ja vastaavasti nyt kun rokotukset edistyvät, me tarvitsemme yhteisen eurooppalaisen ratkaisun siihen, millä tavalla se rokotetodiste annetaan, kun esimerkiksi rajan yli liikutaan. Tämä on sellainen asia, että meidän pitää yhdessä löytää tähän vastauksia, ja tätä työtä tehdään. Suomi on ottanut sen kannan, että me haluamme tämänkaltaista passia tai todistuskokonaisuutta edistää.

Arvoisa rouva puhemies! Ylioppilaskirjoituksiin liittyviä kysymyksiä: Vuosi 2020 oli haastava vuosi abiturienteille sekä nuorille yleisesti. Sopeutuminen etäopetukseen, ylioppilaskirjoitusten poikkeusjärjestelyt ja epätietoisuus tulevista pääsykoejärjestelyistä aiheuttivat paljon huolta. Ylimääräistä kuormitusta ja stressiä tuli monille opiskelijoille. Näin sen itsekin läheltä, kun omassa perheessä tyttäreni joutui kirjoittamaan viime keväänä viisi ylioppilasainetta viiden päivän sisään. Siinä ei palautumiselle juuri aikaa jäänyt. Nyt tämän pandemian jatkuessa poikkeusjärjestelyjä on tiedossa myös tämän kevään kirjoituksiin, ja kysynkin opetusministeri Saramolta: mitenkä nuorten jaksamiseen ja heidän valmistautumiseensa näihin kirjoituksiin on pyritty nyt sitten vastaamaan, ja mitä järjestelyjä ja ohjeistuksia on tehty kunnille ja koulutuksenjärjestäjille, että voidaan terveysturvallisesti myös tänä keväänä ylioppilaskirjoitukset järjestää?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saramo.

Arvoisa rouva puhemies! Toisen asteen opiskelijoiden tilanne on todella huolestuttava. Hallitus on myöntänyt nuorten jaksamiseen ja oppimisvajeiden paikkaamiseen lukiokoulutukseen korona-avustuksia 17 miljoonaa euroa. Sillä järjestäjät ovat voineet tukea lukiolaisten ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista esimerkiksi järjestämällä kertaavia lisäkursseja ja antamalla pienryhmä- ja tukiopetusta.

Sinänsä tämä koronatilanne aiheuttaa kirjoituksiin valmistautuville tosi paljon huolta ja stressiä, niin kuin kysyjä totesi, ja olennaista on se, että on ennakoitavasti nyt pystytty kertomaan etukäteen, miten kirjoitukset tullaan järjestämään, ja jo viime vuoden puolella on päätetty isosta joukosta erityisjärjestelyjä, jotka on sitten voitu tiedottaa muun muassa nettisivuilla.

Kun kerroit tässä, että on viisi päivää ollut putkeen, niin yksi esimerkki on, että koepäiviä on hajautettu, jotta kerrallaan koolla olevien opiskelijoiden määrää saadaan vähennettyä. Tämä hajauttaminen on näiden kokelaiden edun mukaista, koska sitten meillä on pienempiä kokelasmääriä [Puhemies koputtaa] ja sitten isommat etäisyydet, että voidaan turvallisesti olla siellä tiloissa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Tässä kohtaa totean edelleen, että täällä salissa teititellään, ei sinutella.

Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä tähän tärkeään aiheeseen: lasten, nuorten ja perheiden tilanteeseen, josta olemme jo tässä puhuneet.

Jo ennen koronaa tilanne oli monissa perheissä vaikea. Lasten ja nuorten hyvinvointia heikentävät esimerkiksi perheiden hajoaminen, päihteiden ongelmakäyttö, mielenterveysongelmat ja taloudelliset vaikeudet. Hallitus on tällä kaudella aivan oikean suuntaisesti vahvistanut maamme lasten, nuorten ja perheiden palveluita koko maassa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat kuntien vastuulla, ja kunnissa monelta osin ratkaistaan käytännön tasolla, millä tavalla lasten ja perheiden hyvinvoinnista pidetään huolta. Nyt monet ovat erityisen huolissaan siitä, miten kunnat pystyvät hoitamaan tehtävänsä, kun tämä kriisi pitkittyy, ja haluan kysyä asianosaiselta ministeriltä: mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä rohkaistakseen ja tukeakseen kuntia edelleen, että näistä palveluista pidetään kiinni [Puhemies koputtaa] ja että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut? [Puhemies koputtaa]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.