Suullinen kysymys Pariisissa tapahtuneen terroriteon tuomitsemisesta (Leena Meri ps) | Suullinen kysymys  sähkön  siirtohintoja  hillitsevistä  toimenpiteistä (Heikki Vestman kok) | Suullinen kysymys  sähkön  siirtohintojen korotuskaton laskemisesta (Paavo Arhinmäki vas) | Suullinen kysymys turpeen energiakäytöstä (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys yritysten investoinneista Suomeen (Harry Harkimo liik) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran se tapahtui, tällä kertaa Pariisissa. Islamisti murhasi erityisen raa’alla tavalla viattoman ihmisen keskelle katua. Kohteena oli koulun opettaja, joka oli puhunut koulussa sananvapaudesta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan opettaja murhattiin, koska hän esitti pilakuvia muslimien pyhästä miehestä, Muhammedista.

Tapauksesta on kerrottu laajasti mediassa. Näin kuuluu tehdäkin. Mutta eräs seikka on kiinnittänyt huomioni: hallituksen riveistä ei ole kuulunut julkista teon tuomitsemista, vaikka ranskalaiset itse kokevat tämän olevan terroristi-isku Ranskan keskeisiä arvoja, kuten sananvapautta, kohtaan. Arvoisa hallitus, miksi ette ole tuominneet terroristi-iskua julkisuudessa? Oletteko turtuneet tai jopa hyväksyneet ääri-islamilaisen toiminnan osana nykymenoa? [Vasemmalta: Ohhoh, nyt meni paksuksi!]

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että hallitus tuomitsee tällaisen raa’an terroriteon mitä jyrkimmin sanoin. Olemme tietysti olleet myöskin yhteydessä Ranskan viranomaisiin ja tuemme kaikin tavoin sitä selvitystyötä, jota ranskalaisilla on tässä työssä selvittää, minkälainen mahdollinen verkosto tai useampia toimijoita tällaisen iskun takana on ollut. Tämähän on selvästi isku rauhanomaisia kansalaisia vastaan ja, kuten kysyjä sanoo, sananvapautta vastaan, niitä demokraattisia oikeusperiaatteita vastaan, joihin me kaikki uskomme. Tiedän, että yhteistyö ranskalaisten viranomaisten kanssa tämän asian selvittämisessä tulee toimimaan moitteettomasti ja hyvin.

Tuomitsemme tämän teon erittäin jyrkästi.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan, siis omalta paikaltaan painamalla.

Arvoisa puhemies! Hyvä, että otimme tämän asian esille. Nyt saitte julkisesti esittää pahoittelunne, nimittäin kansa ei tiennyt tätä, että olette pahoitelleet.

Black Lives Matter ‑liikettä on tuettu hallituksen riveistä melko kritiikittä, vaikka liikkeen mellakat ovat monesti melkoista hulinointia, kuten tiedämme. Lisäksi olette vähintään hiljaisesti hyväksyneet Elokapinan toiminnan.

Kun ajattelee tuota, ettei julkisesti oltu paheksuttu tätä valtavan raakaa terrorismimurhaa, niin tulee mieleen, että hallitus tuomitsee vain tietyn suunnan toimintaa julkisesti, sellaista, joka ei suututa ääri-islamia.

Suojelupoliisi totesi al-Holin leiriltä tulleiden naisten aiheuttavan turvallisuusuhan Suomessa ja jatkavan terroristista toimintaa. Aiotteko te karkottaa Suomesta islamilaiset ääriajattelijat, kuten Ranska? Ja miten turvaatte, ettei Suomessa tällaista tapahdu ja että sananvapaus toimii?

Arvoisa puhemies! Kiitokset tärkeästä kysymyksestä. On aivan selvää, että terrorismin torjunta on kaikkien meidän yhteinen tehtävämme, ja hallitus tekee tässäkin jo paljon. Meillä on muun muassa lainsäädäntösuunnitelmissa uusi lakihanke poliisin virka-avusta Puolustusvoimille, joka tulisi torjumaan terroristitekoja. Oikeusministeriössä on valmisteilla terrorismilainsäädännön päivityksiä, jotka vastaavat paremmin muuttuvan maailman tarpeisiin. Hallitus on panostanut rahallisesti erilaisiin exit-ohjelmiin, joita toteutetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyössä. Pyritään siihen, että radikalisaatiota ehkäistään kaikissa sen muodoissa ja hyvin aikaisessa vaiheessa saadaan kiinni niitä vaikeita tapauksia, ehkä, sanotaan, huolta aiheuttavia henkilöitä, kuten poliisi näistä puhuu. Eli ennaltaehkäisevällä toiminnalla, syrjäytymisen ehkäisytyöllä, kaikella tällä, panostamme siihen, että ihmisten ei tarvitsisi turvautua tällaisiin järkyttäviin toimintoihin.

Arvoisa puhemies! Islamististen iskujen takana on yleensä yksin toimivia henkilöitä, jotka ovat saaneet innoitusta sosiaalisesta mediasta tai paikallisesta moskeijasta. Keskustelu pyörii usein järjestöjen ja verkostojen, kuten Isisin, ympärillä, mutta tämä on varsinaisen ongelman välttelyä. Monet tutkimukset osoittavat, että islamistinen ajattelu on valtavirtaa monissa eurooppalaisissa muslimiyhteisöissä. Takapajuinen islam luo pohjaa niin terrorismille, kunniaväkivallalle kuin muillekin lieveilmiöille. Islamismi ei ole yksilötason mielenterveysongelma, se on väkivaltainen maailmankatsomus, joka leviää Euroopassa maahanmuuton myötä ja moskeijoissa ja koraanikouluissa tapahtuvan myrkynkylvön avulla. Haluaisin kysyä: miten hallitus aikoo puuttua näihin juurisyihin?

Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho varmasti hyvin tuntee sen, että myöskin islamilaisessa maailmassa käydään erittäin vahvaa, voisi sanoa, teologista tai opillista keskustelua siitä, mikä on islamin luonne, ja on hyvin monia islamilaisia uskonoppineita, jotka tuomitsevat mitä jyrkimmin sanoin kaiken tällaisen väkivallan ja kaikki tällaiset terroriteot — näinhän on tapahtunut myöskin Ranskassa. On hyvin tärkeää huomata, että tämä keskustelu käydään myöskin tämän uskontoryhmän sisällä, ja on tärkeää tukea kaikkia niitä äänenpainoja, jotka puhuvat maltillisen ja suvaitsevaisen islamin puolesta, ja sitä maailmassa myöskin esiintyy hyvin vahvasti. On erittäin tärkeää, että tämä otetaan tässä keskustelussa huomioon.

Arvoisa puhemies! Islamismi vaikuttaa yhteiskuntiimme monella muullakin tavalla kuin katkomalla kauloja — ei vain Ranskassa vaan kaikkialla siellä, missä muslimien erityisvaatimukset leviävät ja niille annetaan periksi. Ranskan tapauksessa islamismia on myös opettajan maalittaminen ja häiriköinti sekä sananvapauden rajoittamiseen kohdistuvat vaatimukset jo ennen tätä väkivallantekoa.

Ongelma ei ole tuntematon Suomessakaan. Hyvin usein saamme kuulla, että ongelmiin ei ole uskallettu puuttua, koska se saattaa loukata tai puuttujaa saatettaisiin syyttää rasistiksi tai islamofoobikoksi. Kuvaavaa oli, että eilen kun Ranskassa vietettiin muistojuhlaa murhatun opettajan kunniaksi, sisäministerimme oli huolissaan sananvastuusta, maahanmuuttoon liittyvästä vihapuheesta ja siitä, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saisivat jäädä helpommin maahan. Kysyn ministeriltä: pitäisikö näistä ongelmista teidän mielestänne puhua kauniimmin?

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa nämä viisi puoluetta ovat yhdessä sitoutuneet siihen, että tarkastellaan sitä, että Suomeen ei pääsisi syntymään yhteiskunnan reunoille ikään kuin varjoyhteiskuntaa, jossa ihmiset elävät ilman lupia. Tällä hetkellä valmistelemme laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaista toimintaohjelmaa. Hallitus on jo yhdessä hyväksynyt väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisaation vastaisen toimenpideohjelman. Kuten mainitsin, terrorismilakeja ollaan päivittämässä. Lisäresursseja tulee poliisille taas ensi vuonna muun muassa siihen toimintaan, jossa ennaltaestetään syrjäytymistä — kuten sanoin, että kukaan ei joutuisi ulkopuoliseksi, niin että ei tarvitsisi turvautua ekstremistisiin toimintoihin. Tästä esimerkkinä on Ankkuri-toiminta, jota usein nostan. Siitä on hyviä kokemuksia erilaisten vähemmistöryhmien kanssa työskentelystä — poliisi yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten, nuorisotoimen kanssa muun muassa tekee työtä, jotta myös luottamus viranomaisiin paranisi.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten muistamme, Turun terroriteon tekijä oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö. Sisäministeriössä todella päivitetään paraikaa laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaista ohjelmaa, joka sisäministeri Ohisalon ja ministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Hulkkosen mukaan hakee kielteisen päätöksen saaneelle väyliä saada oleskelulupa muilla perusteilla. Kauas on siis tultu muuten keskustan jalkapannoista. Kysyisin ministeri Ohisalolta: merkitseekö teille suomalaisten turvallisuus mitään? Jos merkitsee, miksi te ette aja toimia, joilla laittomasti maassa olevat poistuvat tai poistetaan maasta sen sijaan, että annetaan lupia? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on panostanut turvallisuusviranomaisiin enemmän euroja kuin yksikään hallitus pitkään aikaan ennen tätä. Pidän hieman kohtuuttomana sitä, että syyllistetään siitä, että maahanmuutosta vastaava ministeri puhuu joskus maahanmuutosta. Olen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton asioista vastaava ministeri. Sen takia näistä asioista aina välillä puhun, koska se on työnkuvani.

Hallitusohjelmassa on tosiaan huomioitu muun muassa sellainen kirjaus, että kun tässä yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen mutta ovat työllistyneet, ovat ehkä luoneet perhesuhteita, koulutuksessa mukana, niin eikö olisi tälle yhteiskunnalle parempi, että nämä ihmiset, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] jos eivät ole turvallisuusuhka — nimittäin silloin, jos ollaan syyllistytty rikoksiin, niin totta kai palautukset ovat se, mitä poliisi toimeenpanee arkityössään — voisivat jäädä Suomeen tekemään töitä eikä heitä palautettaisi. Tämä on hallituksen yhteinen kirjaus, ja sitä maahanmuutto-osastolla paraikaa valmistellaan, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja jo tällä hetkellä näiden ihmisten on mahdollista hakea niitä muita lupia.

Arvoisa puhemies! Terrorismin torjunnassa kotoutuminen on aivan avainkysymys. Jos kotoutumisessa epäonnistutaan, se on alusta terrorismin kasvulle ja syntymiselle. Tähän liittyvä ongelma on jengiytyminen. Me näemme Ruotsissa erittäin varoittavan esimerkin. Itse olen keskustellut useaan otteeseen kollega Ulf Kristerssonin kanssa Ruotsin ilmiöstä ja siitä kovasta työstä, mitä Ruotsissa tehdään tällä hetkellä, millä tähän vaaralliseen ja kaduilla rehottavaan väkivaltaan voidaan tarttua. Kysyisin vastaavalta ministeriltä, koska tämä ilmiö on suuri riski myöskin Suomessa: oletteko te tiedostaneet tämän jengiytymiseen liittyvän ongelman, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä?

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. Varmasti entinen sisäministeri tietää hyvin, että sisäministeriön hallinnon-alalla tämä ilmiö on erittäin hyvin tunnistettu. Keskusrikospoliisin kanssa tästä usein keskustelen ja myös kollegani Ruotsin sisäministeri Mikael Dambergin kanssa viimeksi viikko sitten keskustelin tästä asiasta, ja pohjoismaiset sisäministerit vaihtavat usein myös kuulumisia, ajatuksia siitä, mitä voidaan tehdä ja oppia toisilta. [Ben Zyskowicz: Hyvä, että keskustelette! Mitä olette tehneet?] Totta kai on aivan keskeistä, että jokainen ihminen, joka tähän yhteiskuntaan tulee, kotoutuisi mahdollisimman hyvin. Siinä on keskeisessä roolissa se, kuinka ihminen oppii kieltä, kuinka löytää koulutukseen, työhön, toisaalta ihmissuhteiden pariin, jotta löytää sen roolinsa, paikkansa tästä yhteiskunnasta.

Kuten olen aikaisemminkin täällä sanonut, jengiytymisen piiriin monet ihmiset ovat menettäneet vuosia elämästään siellä maailmassa. Näiden ihmisten suvut, perheet ovat kärsineet tästä, ja tässä viranomaiset tukevat myös niitä ihmisiä, jotka haluavat irrottautua tästä erittäin vaarallisesta, haitallisesta maailmasta, ja muun muassa poliisissa [Puhemies: Kiitoksia!] tästä toiminnasta on erittäin hyviä kokemuksia.

Arvoisa puhemies! Suojelupoliisin arvion mukaan myöskin Suomessa terrorismin uhka on kohonnut. Nyt tarvitaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaohjelmaa laajemminkin. Myöskin täällä esille nostettu radikalisoitumisen ennaltaehkäisy viranomaisyhteistyöllä on erittäin tärkeä asia.

Mutta haluan tarttua hallituksen tulevaan esitykseen terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoimiseksi. Se vaikuttaa olevan jäämässä torsoksi. Hallituksen asettama työryhmä esittää, että vain rikollisen toiminnan olennaisen tehtävän hoitaminen halutaan rangaistavaksi. Onko hallitus todella sitä mieltä, että tavanomaisen — siis sellaisen, joka ei täytä olennaisen tehtävän kriteeriä — tehtävän hoitamista terroristijärjestön hyväksi ei ole tarvetta kriminalisoida? Kokoomuksen ratkaisu olisi terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoiminen.

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että me jokainen tässä salissa olemme huolissamme siitä, että jonain päivänä Suomessa tapahtuisi terroristiteko [Perussuomalaisten ryhmästä: Tapahtui jo!] — sen lisäksi, mitä jo on tapahtunut — ja sen takia tämä hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin.

Edellisessä hallituksessa tehtiin jotain. Mutta silloin kun kokoomus ja perussuomalaiset olivat hallituksessa, niin nämä asiat eivät edenneet, niin kuin ne nyt tekevät. [Oikealta: Ohhoh!] Nyt tämä hallitus on asettanut työryhmän, joka on tehnyt myös kovasti töitä sen eteen, että me katsomme, että meillä on aukoton lainsäädäntö, mitä terrorismitekoihin tulee Suomessa. Heidän esityksensä on nyt ollut lausuntokierroksella, ja tällä hetkellä tässäkin asiassa käydään oikeusministeriössä se lausuntopalaute läpi ja tehdään se huolellisesti. Tarkoituksena on joko tehdä kokonaisuudistus, mitä terrorismilainsäädäntöön tulee, tai sitten niin, että tuodaan tänne saliin sellainen esitys, [Puhemies koputtaa] joka on merkittävästi parempi [Puhemies: Aika!] kuin se tilanne, mikä meillä tänä päivänä on.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on esittänyt useita uudistuksia, joilla meidän lainsäädännössä voitaisiin vahvistaa terrorismin torjuntaa. [Eva Biaudet: Viime kaudellako?] Esimerkiksi Tanskassa on sellainen järjestelmä, että jos kaksoiskansalainen syyllistyy ulkomailla terroristiseen tekoon, terroristiseen toimintaan, niin häneltä voidaan ottaa se Tanskan kansalaisuus pois, vaikka ihminen itse on siellä maailmalla. Arvoisa hallitus, miksi ette aja tällaista järjestelmää Suomeen?

Toinen esimerkki. Jos oleskeluluvan saanut henkilö osallistuu maailmalla terroristiseen toimintaan, niin häntä ei voida karkottaa ilman, että hän palaa takaisin tänne Suomeen. Olemme esittäneet, että tällainen henkilö pitäisi voida karkottaa ja oleskelulupa peruuttaa ilman, että hän palaa tänne Suomeen. Arvoisa hallitus, miksi ette aja tätä uudistusta?

Arvoisa puhemies! Hallitus kyllä tekee kaikkensa nyt, että me saamme sellaisen terrorismilainsäädännön, joka kaikilta osin vastaa sitä, mitä muuallakin on. Ja oikeastaan tilanne on se, että tässä arvioinnissa, jonka nyt virkamiehet ovat tehneet, meidän lainsäädäntö ei poikkea merkittävissä määrin siitä, mitä on tilanne muissa Pohjoismaissa. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Arvoisa puhemies! Tässä kaksoiskansalaisuusasiassa tällä hetkellä sellainen hanke ei ole vireillä, eikä se ollut edelliselläkään hallituksella, myöskään sen hallituksen ohjelmassa. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Miksei silloin tehty, sitä voisi myös kysyä suoraan kokoomuksen silloiselta ministeriltä. Mutta tällä hetkellä meillä ei ole sellaista hanketta vireillä, mutta meillä on toinen laaja hanke, jota me tulemme esittämään tänne sitten, kun sen aika on.

Arvoisa herra puhemies! Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka Suomessa on jonkin verran kohollaan. Suojelupoliisin sivuilla kerrottiin muutama vuosi sitten, että seurannassa on merkittävä määrä Suomessa asuvia ihmisiä. Se tieto on julkinen ja löytyy verkkosivuilta. Muistaakseni puhuttiin suuruusluokasta 400—500 henkilöä. Onko teillä, oikeusministeri tai sisäministeri, käsitystä, kuinka monta henkilöä tällä hetkellä on seurannassa, kuinka vakavista uhista on kysymys ja missä määrin tiedustelulainsäädäntö on antanut työkaluja asian seuraamiseen ja raportoimiseen valtion johdolle?

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksistä. Terrorismin torjunnastahan tietysti ensisijaisesti Suomessa vastaa poliisi — krp ja paikallispoliisit yhteistyössä tietysti suojelupoliisin kanssa — ja, kuten mainitsitte asianosaisen valiokunnan jäsenenä, tiedustelulait nimenomaan tuottavat meille uutta tietoa koko valtionhallintoon, kuinka estää ennalta tiettyjä riskejä ja uhkia, jotka tässä maailmanajassa potentiaalisesti meitä kohtaavat. Itse koen kyllä, että saan erittäin paljon ja hyvää informaatiota suojelupoliisilta harva se päivä, ja tätä tietoa käytämme totta kai siinä kokonaisuudessa, miten ylipäätään mietimme vaikka poliisin, suojelupoliisin resursseja tässä yhteiskunnassa. Näistä huolta aiheuttavista henkilöistä tosiaan sekä krp:n puolella että sitten supossa näitä tilastoja pidetään tällä hetkellä. Luvut lienevät tätä luokkaa. Se viimeisin tieto on toki poliisilla ja elää koko ajan, ja näihin ihmisiin kohdistetaan sitten erilaista tiedonkeruuta myös [Puhemies koputtaa] ja pyritään ennalta estämään uhkia.

Arvoisa herra puhemies! Terrorismirikosten kohdalla ongelmana on näytön saaminen, koska monissa tapauksissa niitä rikoksia on saatettu tehdä ihan toisella puolella maailmaa, ja meillä Suomessakinhan on käyty oikeudenkäyntejä, joissa ei ole sitten näyttöä löytynyt riittävästi, jotta olisi tuomioita pystytty langettamaan. Siinä mielessä kyllä tarvitsisimme edelleenkin tätä terrorismin kriminalisoinnin lainsäädännön tehostamista. Tässähän on viime vuosina otettu kyllä monia hyviä askelia, mutta kysyn nyt vielä ministeri Henrikssonilta: kun tämä kokonaisuudistus, jota odotamme, on tulossa, niin olisiko siihen mahdollista sisällyttää sellaisia laajennuksia, joita täällä nyt on toivottu, esimerkiksi tämä oleskeluluvan tai [Puhemies: Aika!] kansalaisuuden menetys, jos rikos on tehty muualla? [Ben Zyskowicz: Jos nyt vastaisitte!]

Arvoisa puhemies! Tässä, oliko se viime viikolla, olin täällä esittelemässä yksittäisen terroristin rahoittamisen kriminalisointia. Se esitys on nyt täällä eduskunnassa. Lakivaliokunta käy siitä varmasti keskustelua, ja niin kuin tässä aikaisemmin sanoin, meillä on työryhmä, joka on tehnyt hartiavoimin töitä ja on myös luovuttanut mietinnön, joka on ollut lausuntokierroksella. Nyt käydään se lausuntopalaute läpi ja tässä lähiaikoina tullaan ottamaan kantaa siihen, onko se seuraava askel iso kokonaisuudistus — silloin siihen menee valtavan paljon enemmän aikaa — vai onko se seuraava askel, että tuodaan tänne osittaisuudistus, jossa esimerkiksi osallistuminen terroristiseen järjestöön tulisi kriminalisoiduksi jollakin järkevällä tavalla. Tämä on se pohdinta, [Puhemies koputtaa] mitä nyt käydään oikeusministeriössä, [Puhemies: Aika!] ja tähän tulemme palaamaan.

Herra puhemies! On aivan selvä asia, että tämä koko sali tuomitsee terrorismin täysin. Ei mikään uskonto, vakaumus tai aate oikeuta tekemään väkivaltaa viattomia ihmisiä kohtaan, ja lämpimät osanottomme meiltä kaikilta sinne Ranskaan tästä aivan järkyttävästä teosta. [Leena Meri: Vähän myöhässä!]

Erityisesti radikaalia islamia, ääri-islamia, ja sen harjoittamaa terrorismia vastaan pitää voimakkaasti taistella, mutta toinen on myöskin äärioikeiston tekemä väkivalta. Meillä on ihan Norjastakin kokemuksia, Anders Behring Breivikin kamala isku, ja Saksassa äärioikeisto on tappanut jopa poliitikkoja. Myös äärioikeiston tekemään terrorismiin ja väkivaltaan pitää voimakkaasti puuttua.

Herra puhemies! Kysyisin oikeusministeriltä vankiloiden turvallisuudesta: On todettu, että valitettavasti vankilat ovat vähän yllättäenkin paikkoja, joissa radikalisoidutaan ja mennään näihin eri ääriaatteiden jengeihin. Mitä sen estämiseksi Suomessa tehdään? Miten muuten vankiloiden turvallisuus saadaan pidettyä hyvänä ja parannettuakin sitä?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kurviselle tästä tärkeästä kysymyksestä. Euroopan neuvoston CPT, kidutuksen vastainen komitea, kävi Suomessa ja on antanut alustavan raporttinsa, ja siinä raportissa tuodaan esille esimerkiksi se, että komitea on huolissaan vankiloitten turvallisuudesta, olivat käyneet esimerkiksi Turussa ja Oulussa. Olen ottanut tämän hyvin vakavasti. Tämä komitea tulee antamaan loppuraporttinsa ensi keväänä, ja hallituksella on silloin kuusi kuukautta aikaa vastata tähän. Sen me tulemme tekemään. Olen pyytänyt nyt myös, että Rikosseuraamuslaitoksen johtajan kanssa meillä on tapaaminen, jossa käydään tämä tilanne läpi. Myös Vankilavirkailijain Liiton kanssa tullaan keskustelemaan tästä tilanteesta.

Hallitus lisää rahoitusta vankiloitten turvallisuuden parantamiseksi. Ongelma on nyt myös se, mistä löydetään henkilökuntaa.

Arvoisa puhemies! Totta kai yhdyn kollegoiden tuomitsemisiin liittyen tähän Ranskassa tapahtuneeseen iskuun. Kaikki ääri-ilmiöt, jotka johtavat väkivaltaan, vaikeuttavat kaikkien meidän elämää kaikissa yhteiskunnissa, ja niitä on kyettävä kitkemään kokonaan pois.

Täällä on puhuttu jonkin verran islamista. Marsalkka Mannerheim kiitti suomalaisia tataareita Koraanista, jonka hän oli heiltä saanut sotien aikana, ja kiitti erityisesti siitä, että niin monet muslimit olivat kuolleet talvisodan aikana, jatkosodan aikana suomalaisen lipun alla. He kokivat olevansa vahvasti suomalaisia, halusivat puolustaa tätä maata.

Tuhannet nuoret ovat nyt varusmiehinä ja ovat sen koulutuksen saaneet ja ovat syntyneet tässä maassa muslimeina ja kokevat suurta omistajuutta tästä yhteiskunnasta. Se on nyt meistä, yhteiskunnasta, kiinni, miten, niin kuin tataarit aikoinaan [Puhemies koputtaa] satoja vuosia, [Puhemies: Kiitoksia!] niin muut... Saisinko kysyä? [Puhemies: Aika!]

Arvoisa puhemies! Tästä edustaja al-Taeen puheenvuorosta on sikäli hyvä jatkaa, että kun puhumme ulkomaalaistaustaisten tekemistä rikoksista Suomessa, niin tärkeä lähtökohta on se, että Suomen täytyy avoimena yhteiskuntana puolustaa sitä, että me olemme turvallinen ja kansainvälinen yhteiskunta samaan aikaan. On aivan erityisesti ulkomaalaistaustaisten etu, että pieni väärintekevä vähemmistö ei leimaa suurta säntillisesti toimivaa, nuhteettomasti toimivaa enemmistöä. [Antti Kurvinen: Hyvin sanottu!]

2019 helmikuussa, kun täällä on edellisestä hallituksesta puhuttu, teimme esityksiä — silloisen hallituksen aikana minä sisäministerinä osallistuin siihen työhön — sen eteen, että se pieni väärintekevä vähemmistö ei leimaisi enemmistöä. Muun muassa esitimme, että suojeluaseman poisto törkeään rikokseen syyllistyneeltä valmistellaan laiksi ja ulkomailla tehdystä terroriteosta oleskeluluvalla Suomessa oleva karkotetaan ilman Suomeen kutsumista. Sisäministeri Ohisalo, ovatko nämä esitykset koska valmistumassa eduskuntaan, [Puhemies: Aika!] vai oletteko te ne hylänneet?

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. Tietysti kokoomus oli edellisessä hallituksessa puolueena, ja nyt tässä hallituksessa ovat nämä viisi puoluetta yhdessä, ja me olemme tehneet yhteisen hallitusohjelman, jossa turvallista oikeusvaltio-Suomea vahvistetaan monin eri keinoin. Kuten sanoin, tämä hallitus on panostanut enemmän turvallisuusviranomaisiin kuin kenties yksikään hallitus ennen tätä. Korjaamme korjausvelkaa monessa asiassa. Paikkaamme monia sellaisia asioita, joita tietyt puolueet eivät ehkä aikaisemmin ole saaneet hoidettua.

Tämä on vakava kysymys. On totta kai niin, että kun rikoksiin syyllistytään tässä maassa, niin nämä ihmiset täytyy palauttaa. Se on myös osa tätä koko turvapaikkajärjestelmää — palautukset kuuluvat siihen. Jos et ole oikeutettu turvapaikkaan, niin sitten sinut palautetaan. Usein tämä palautus ei tietysti ole mahdollista. Kuten entiset sisäministerit tietävät, näitä palautussopimuksia ei ole aivan helppo neuvotella. Tätä työtä hallitus tekee, myös palautussopimusten edistämisessä, sekä EU-tasolla että valtioiden välisesti, [Puhemies: Aika!] Suomi ja kolmannet maat yhdessä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän vielä yhden kysymyksen tämän kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle. Edustaja Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Naurattaa hieman, kun vasemmisto huutelee tuolta edustaja Arhinmäen suulla, että ”puhukaa suomalaisista”. Eikö terrorismi koske nimenomaan suomalaisia ja heidän arkeaan? Ettekö te nyt lainkaan seuraa kansainvälistä mediaa tai muuta?

Lisäksi haluan nyt tuoda esille, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä heitettiin hallituksesta ulos vuonna 2017, kun me vaadimme tämän maahanmuuton kiristysohjelman noudattamista, niin että lopettakaa nyt puhuminen siitä, [Antti Kurvinen: Riitelitte keskenänne!] mitä silloin tapahtui. — Me olisimme halunneet sen täysimääräisesti [Puhemies koputtaa] toteuttaa, edustaja Kurvinen.

Aion nyt kysyä uudelleen: aiotteko te karkottaa Suomesta nämä islamilaiset ääriajattelijat, kuten Ranska toimii? Tätä kysyin jo ensimmäisessä kysymyksessä. En saanut vastausta. Toiseksi kysyn: Minkä viestin haluatte lähettää suomalaisille opettajille? Saako koulussa puhua ääri-islamista? Saako esimerkiksi esittää pilakuvia Muhammedista? Kertokaa, miten he voivat toimia.

Arvoisa puhemies! Voin omalta osaltani opetusministerinä myöskin aloittaa. Olen opetusministerinä myöskin esittänyt surunvalitteluni suoraan Ranskan opetusministerille, jonka kanssa meillä on ollut hyvää yhteistyötä. Tämä isku, mikä siellä tehtiin, on mielestäni erityisen paheksuttava siksi, että se kohdistui opettajaan hänen koulussa tekemänsä työn takia.

Oma näkemykseni on, että paras lääke radikalisaatiota vastaan on juurikin koulutus — se on tieto, se on avoin keskustelu, ja se on myöskin toisia kunnioittava puhe ja keskustelukulttuuri, ja juuri siihen kyllä Suomen opetussuunnitelman perusteet vahvasti velvoittavat, myöskin kriittiseen keskusteluun ja erilaisten ilmiöiden kriittiseen tarkasteluun.

Arvoisa puhemies! Kuten opetusministeri hyvin sanoo, tämä hallitushan on tehnyt jo tähän mennessä valtavia koulutuspanostuksia aivan kaikille asteille. [Ben Zyskowicz: Sanoiko se niin?] Kyse on siitä, että pidetään ihmiset mukana tässä yhteiskunnassa. Oikeusvaltiossa tuomitaan ihmisiä rikoksista, ja jos ihmisellä on ulkomaalaistausta ja jos rikoksista tuomitaan, niin on tietyt käytännöt, joilla oikeusvaltiossa sitten ihmisiä karkotetaan ja palautetaan maasta pois. [Leena Meren välihuuto] Näin toimitaan.

Ääriajattelu itsessään on vakava ilmiö, johon tämä hallitus puuttuu. Kuten sanoin, olemme jo viime vuoden puolella hyväksyneet yhdessä tämän väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin vastaisen toimintaohjelman, jonka kautta tulee monia toimenpiteitä monille eri viranomaisille. Sinne ohjaamme myös hallituksena jatkuvasti lisärahoitusta.

Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa, että suomalaisten arjen kustannusten nousu pysäytetään. Vaadimme remonttia, jolla sähkön siirtohinnat pistetään kuriin. Emme voi hyväksyä perheiden rahastamista monopolilla. Sähköverkkojen myynti oli valtiolta virhe mutta ei suurin syy hintojen nousuun. Sekä yksityiset että kun-tien verkkoyhtiöt ovat syyllistyneet kohtuuttomiin hinnankorotuksiin ja voitonjakoon. Yle paljasti, että tämän taustalla on viranomaisen laskentamalli.

Hallitus on lupaillut esitystä siirtohintojen hillitsemiseksi. Lakiesityksen luonnos ja hallituksen ulostulot ovat torsoja — ne eivät puutu ydinasiaan, kohtuuttomaan monopolituottoon. Ministeri Lintilä, tämä rahastuskone on suljettava. Miksette toteuta kokoomuksen ehdottamia lakimuutoksia? [Antti Kurvinen: Kokoomuksen myymät monopolit!] Niillä pistetään siirtohinnat kuriin ja leikataan monopolituottoa sadoilla miljoonilla euroilla.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitän edustajaa siitä, että hän on hyvin aktiivinen tämän asian kanssa. Olette lähes jokaisessa istunnossa, kun olen täällä ollut, ottanut tämän esille, ja hyvä niin. Olen katsonut sen teidän mallinne. Siinä on paljon hyviä asioita, mutta toisaalta siinä laitetaan aika lailla koko valvontapuoli Energiavirastolla uusiksi. Jos me haluamme nopeampia muutoksia, niin tämä hallituksen lakiesitys tuo niitä huomattavasti nopeammin.

Me nyt tietysti paikkaamme sitä lakia, joka silloin 2013 tehtiin. [Antti Kurvinen: Kenen johdolla?] Kuten mainitsitte, tämä myynti Fortumilta oli tietysti virhe. Se kokoomusvetoinen hallitus silloin tämän lain teki, ja me pyrimme nyt tekemään sellaisen esityksen, jolla me pystymme niitä korotuksia hillitsemään.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Tosiaan kuntien verkkoyhtiöt ovat korottaneet merkittävästi hintoja yhtä lailla. Sähkön siirtohintoihin pitää nyt lailla puuttua. Ministeri Lintilä, olette virkamiestenne kanssa sanoneet, ettei verkkoyhtiöiden ryöstöhinnat sallivaa tuottomallia voisi lailla muuttaa. Tämä ei pidä paikkaansa. EU:n taakse ei voi mennä — teidän ministeriöönne on toimitettu jo keväällä tämä oikeudellinen selvitys, joka kertoo siitä, että EU-direktiivi tai perustuslaki eivät estä tähän kohtuuttomaan tuottomalliin puuttumista.

On toimittava ripeästi. Ratkaisu on valmiina, ja sen sitten Energiavirasto toimeenpanee. Nykytila, sähkönsiirron ylihinnoittelu, maksaa suomalaisille yli miljoona euroa ylimääräistä joka ikinen päivä. Ministeri Lintilä, olette lykännyt tätä lakiesitystä nyt kahdesti. Mikä tässä kestää? Kysyin jo keväällä ja kysyn nyt uudestaan: Puolustatteko suomalaisia kotitalouksia vai monopolilla rahastusta? Mikä on teidän ratkaisunne?

Arvoisa puhemies! Puolustan suomalaisia kotitalouksia.

Siihen, minkä takia tätä on lykätty: Edustaja muistaa erittäin hyvin sen, että meillä oli eduskunnassa sopimus siitä, että kiistanalaisia lakeja ei tuoda kevätistuntokaudella, [Heikki Vestman: Entä nyt syksyllä?] syysistuntokaudella tuodaan. — Te tulette saamaan sen lain marraskuun alkupuolen aikana tähän saliin, eli huoli pois. — Se on tulossa, ja sillä tullaan selkeästi suitsimaan niitä mahdollisuuksia, joita tällä hetkellä siirtoyhtiöillä on ollut [Heikki Vestman: Miten?] näitten hintojen nostamiseen.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten arkielämän kustannuksia ei missään tapauksessa tässä tilanteessa kannattaisi nyt nostaa. Sähkön siirtohinnat koetaan veroluonteisina maksuina. Ihmiset ajattelevat, että postiluukusta vain putoaa säännöllisin väliajoin lappu, jossa todetaan, että ”hinnat nousivat näin paljon eikä teidän tarvitse tehdä mitään”. Eli arkielämässä ihminen on aika hankalassa tilanteessa, koska jokainen verkkoyhtiö on alueensa ainoa toimija alallaan, joten kuluttajalla ei ole käytännössä mahdollisuutta valita yhtiötään elikkä tehdä mitään. Monet kokevat, että menneinä vuosina rahastetut maksut ovat olleet sietämättömän kovia. Olisiko mahdollista palauttaa näitä maksuja näille asiakkaille tulevaisuudessa, ministeri Lintilä?

Arvoisa herra puhemies! Pitäisin erittäin vaikeana sitä. Nämä yhtiöt ovat osakeyhtiöitä. Siellä on itse asiassa paljon kunnallisia yhtiöitä, ja tietysti on aiheellista kysyä, onko siinä kuinka paljon piiloveroa eli sitä, että kuntalaisilla maksatetaan — se on ihan aiheellinen kysymys. Mutta, kokoomus — jonka tunnen vapaan markkinatalouden hyvänä ystävänä — mielenkiinnolla odotan, kun menette kertomaan näille yhtiöille, että heidän pitää palauttaa ne rahat. Eiköhän nyt ole kuitenkin parempi vaihtoehto se, että me teemme lainsäädännön, jolla me pystymme hillitsemään sen kustannusten tai laskujen nousun, jota sinne jokaiselle sähkönkuluttajalle tulee.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka sähköä ei kuluisi lainkaan, siirtomaksu juoksee, eli sähkölaskun hintaan ei juurikaan voi vaikuttaa, vaikka ei sähköä kuluttaisi.

Julkisuudessa on ollut monia tapauksia: Tässä on Esa Rantasen sähkölasku: Hän käytti 21 kilowattia sähköä. Sähkön hinta 1,50 euroa, siirtomaksu 94 euroa. [Leena Meri: Herranjestas!] No, Kari Oja, hänen laskunsa on tässä alla. Hän ei käyttänyt yhtään sähköä, mutta siirtomaksua hänelle tuli 74 euroa. [Antti Kurvinen: Kukas ne myi?]

Tuntuu se kyllä kummalliselta tavallisesta ihmisestä, että kun hänen kesämökkinsä, mummonmökkinsä tai talonsa ei käytä sähköä juuri lainkaan, niin siirtomaksut ovat tätä luokkaa. Kysyisin: voisiko ratkaisu olla, että tämän kesäasunnon tai mummonmökin voisi laittaa tietyllä tavalla pitoon, niin kuin autot laitetaan seisontaan, eli näitä siirtomaksuja maksettaisiin silloin, kun sähköä kuluu?

Arvoisa herra puhemies! Se linja sinne mökille on tietysti vedetty, ja se valmius on olemassa. Aika vaikea kokonaisuus olisi sellainen, että linja vedetään mutta ei tarvitse maksaa kuin siitä tulleet kulut.

Nyt pitää oikeastaan muistaa se lähtökohta, mistä lähdettiin tähän. Muistatte hyvin — ainakin meistä vanhimmat: Oli Mauri-myrskyä ja Tapani-myrskyä. Meillä oli Suomessa 550 000 ihmistä ilman sähköä, jolloinka tuli se, että pitää tulla turvaamaan sähkö. Ja se koski ihan yhtä tavalla, oli se sitten mökki tai se vakituisena asuntona oleva paikka.

Se, että ne lähdettäisiin irrottamaan — on äärettömän vaikea uskoa, että se tulisi onnistumaan, koska yhtä kaikki se perusinfra on tehty sinne. Nyt on kyse siitä, ja sen takia tätä lakia ollaan nyt tekemässä, että me saamme vedettyä tämän hinnan alas, että me saamme ihmisille ennustettavuuden heidän sähkölaskuihinsa, [Puhemies koputtaa] niin että ei tule enää ylisuuria korotuksia.

Arvoisa puhemies! Sähköverkot ovat luonnollinen monopoli. Jos niitä ei rajoiteta, se on oikeus painaa rahaa omistajalle.

Kun kuuntelee nyt kokoomuksen puheenvuoroja, niin kyllä on pukki kaalimaan vartijana. Muistan nimittäin erittäin hyvin, että kun Caruna-kauppoja tehtiin, sitä junailivat kokoomuslainen pääministeri Jyrki Katainen ja työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, [Vasemmalta: Oho!] ja kun tehtiin tämä uusi valvontamalli, jota nämä ovat käyttäneet hyväksi, kokoomus oli silloinkin hallituksessa.

Caruna ja Elenia ovat pääasiassa ulkomaalaisomistuksessa, ja ne ovat kaksi suurinta verkkoyritystä. Ne ottavat voitot meiltä ja vievät ne ulkomaille. Caruna on välttänyt verojen maksamista vielä voitoistakin veroparatiisijärjestelyillä. Tähän on puututtava. Sähköverkkoyhtiöt ovat korottaneet kohtuuttomasti maksuja ja keräävät kohtuuttomia voittoja.

Minulla onkin kaksi kysymystä nyt, ministeri Lintilä, teille: lasketteko korotuskattoa merkittävästi ja puututteko te tähän tuottomalliin, joka on mahdollistanut [Puhemies koputtaa] ihmisten rahastamisen? [Ben Zyskowicz: Kiitos tuesta! — Paavo Arhinmäen välihuuto]

Arvoisa herra puhemies! Me tulemme laissa tekemään muutamia, sanotaanko, isompia siirtoja. Siellä on esimerkiksi tämä toimitusvarmuuden vaatimuksen pidentäminen kahdeksalla vuodella, eli ne investoinnit voidaan tehdä pidemmällä ajalla. Tähän liittyen ehkä vielä merkittävämpi on se, että annamme Energiavirastolle mahdollisuuden valvoa niitä investointeja, että ei yli-investoida, mikä viimeksi nousi ongelmaksi, eli yli-investoitiin ja sen varjolla nostettiin sitten hintoja. Mikä myös tulee olemaan merkittävää, on korotuskaton laskeminen. Tällä hetkellä se on se 15, ja voin sanoa, että se tulee olemaan merkittävästi alempi siinä lakiesityksessä, jonka saliin tuon.

Arvoisa puhemies! Politiikassa jälkiviisaus ja syyttely on helppo laji, mutta joskus se osuu oikeaan. Täytyy sanoa, edustaja Arhinmäki, että osuitte oikeaan. Hän palasi vuoteen 2013, kun tässä salissa käytiin lähetekeskustelu sähkömarkkinalaista. Aika moni kollega täällä silloin totesi, että tämä tulee johtamaan merkittäviin siirtohintojen korotuksiin. Olimme hieman eri mieltä kuin ministeriön virkamiehet, mutta meitä ei silloin uskottu.

Toinen syy oli se, että Energiavirasto korotti suurimman sallitun tuoton määrää merkittävästi vuonna 2016, jolloin osa monopoliyhtiöistä käytti tilannetta hyväkseen — olipa investointia tai ei, he korottivat tariffejaan eli siirtohintojaan — mutta eivät suinkaan kaikki.

Jos me nyt haluamme korjata tämän tilanteen, niin meidän täytyy puuttua silloin tähän sähköverkon nykykäyttöarvoon, josta tämä tuotto lasketaan. Eli oletteko, ministeri Lintilä, valmis tulemaan kokoomuksen linjoille, ainakin osittain, [Puhemies koputtaa] että me muutamme tätä tilannetta niin, että siirtohinnat... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Eestilä oli aivan oikeassa puheenvuorossaan. Sitä kritisoitiin, ja, no, tietysti voi sanoa, että silloin oli helppo olla oppositiossa tekemässä vastalauseita siihen. Mutta muistan kyllä hyvin, että muun muassa ensimmäisen kauden edustaja Sipilä kovasti kertoi siitä, kuinka tämä tulee nostamaan hintoja.

Mutta nuo ratkaisut, joita äsken kerroin edustaja Arhinmäen kysymykseen, tulevat tipauttamaan näitten yritysten tuottoprosentin muutaman vuoden sisällä 4 prosentin luokkaan, eli silloin me olemme aika lailla samalla tasolla kuin Ruotsissa ollaan tällä hetkellä. Eli voi sanoa, että kyllä me yhtymäkohtia tietyllä tavalla löydämme täältä. Mutta se, mitä pidän merkittävänä, on se, että Energiavirasto on luvannut, että he avaavat oman laskentajärjestelmänsä, kun tämä laki on tuotu ja käynyt eduskunnan läpi.

Arvoisa herra puhemies! Sähköverkko on tärkeää pitää kotimaisissa käsissä ja omistuksessa. Sähkön siirtohintojen korkeudesta ja niiden nousemisesta vain osa voidaan selittää sillä, että tehdään myrskyvarmaa verkkoa. Yle tutki tätä, ja se oli vain 4 prosenttia, mikä siihen käytettiin, elikkä kaikki ei selity sillä, ja vuorokausien sähkökatkot ovat aika ikävää pidettävää tuolla haja-asutusalueilla. Siinä on paljon tekemistä vielä. Mutta sähkön siirtohinnat ovat kohtuuttomat. Onko mietitty, voiko ajatella sillä tavalla, että sähkön siirtohinta ei menisi sähkölaskussa kulutuksen hinnan yli, koska tämmöistäkin kannattaisi varmaan miettiä?

Ja tämä turveasia, tämä on aika vakava paikka. Kotimainen energianlähde kielletään. Oletteko miettinyt, kuinka paljon se nostaa sähkönhintoja, [Puhemies: Kiitoksia!] kun turve kielletään?

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan korjata tuon, että ei kukaan ole turvetta kieltämässä. En minä ainakaan ole ollut yhdessäkään pöydässä, jossa turve kiellettäisiin.

Sitten tuohon kysymykseen. Tämä on vähän sellainen asia, että meillä ei varmaan kellään ole oikeastaan täysin roolia tähän tilanteeseen. Jos me ajattelemme, että meillä ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana siirtohinnat nousseet karkeasti noin 50 prosenttia, samaan aikaan meidän energiavero on 2,5-kertaistunut, eikä taida olla yhtään puoluetta tässä salissa, joka ei ole ollut mukana nostamassa energiaveroa, eli tämä on niitä valintoja, joita politiikassa joudutaan tekemään.

Arvoisa puhemies! Niin, yksi hallituksen keskeisistä kiista-aiheista on ollut päätös turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Tällä viikolla ministeri Ohisalo puhui turpeen alasajosta. Keskustan ministeri ja puheenjohtaja Saarikko torppasi todeten, ettei turpeen käyttöä olla kieltämässä. [Vasemmalta: Ei olla!] No, ilmastonmuutoskysymyksissä unohtuu usein iso, globaali kuva. Jos joku kuvittelee, että ajamalla alas turpeen onnistumme Suomessa leikkaamaan pois 10 prosenttia päästöistä, hän erehtyy. Turvehan korvautuu jollakin muulla, mahdollisesti tuontienergialla.

Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Hoskonen, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, sanoo taistelevansa turpeen puolesta: ”Turpeen alasajo on taivaanrannan maalareiden aiheuttama kotimainen murhenäytelmä.” [Puhemies koputtaa] Kysyn: kumpi linja voittaa, [Puhemies: Aika!] Hoskosen vai Ohisalon linja? [Antti Kurvinen: Hoskosen!]

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus, että turve tullaan vähintään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Mutta: nythän tästä turpeesta on tehty erittäin iso imagokysymys, ja näyttää sille, että vaikka me emme tekisi mitään toimia, me tulemme jo puolessa välissä tätä vuosikymmentä olemaan alemmissa luvuissa — tai ylemmissä, miten sen nyt haluaa sitten ilmaistakaan — kuin se hallitusohjelman kirjaus. Ja tässä on kyse siitä, että tietyllä tavalla tämä keskustelu on tehnyt turpeesta imagokysymyksen, ja tällä hetkellä sitten erilaiset niin yhtiöt kuin kunnalliset tahot, erityisesti lämpölaitokset, ovat lähteneet hakemaan muita ratkaisuja, ja tämä on ennustettavissa. Mutta missään nimessä turvetta ei kielletä, se tulee olemaan jatkossakin. Minä näen erittäin paljon turpeelle mahdollisuuksia: kaikki kasvuturpeeseen liittyvä — kyllä minä haluan talvella syödä suomalaista salaattia. [Leena Meri: Ehkä enemmän Hoskosen linjoilla!] Minä haluan suomalaisia vihanneksia, [Puhemies: Aika!] ne on kaikki tehty kasvuturpeeseen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja nyt, koska keskustelu on laajentunut turpeeseen, sähkömarkkinalakiin ja sähkönsiirtohintoihin, tästä kokonaisuudesta vastauspuheenvuoroja haluavat voivat käyttää puheenvuoroja. Olkaa hyvä.

Puhemies! Turpeen tuotanto työllistää Suomessa 2 800 henkilöä, ja turpeentuotannon palkkojen ja sosiaalivakuutusmaksujen arvo on melkein puoli miljardia vuodessa, kun otetaan huomioon turvetuotannon välilliset työllisyysvaikutukset.

Koska kivihiilestä luovutaan eikä maakaasu ole kokonaistaloudellisesti kilpailukykyinen energialähde, turpeen energiakäytön korvaajaksi jää biomassa. Mutta kysyn hallitukselta: onko tämä kokonaistaloudellisesti kannattavaa?

Arvoisa herra puhemies! Tulen itse turvealueelta, minulla on paljon ystäviä, jotka ottavat elantonsa turvetuotannosta ja ‑teollisuudesta, mutta meillä on selkeä linjaus tässä olemassa, ja meillä on linjaus myös siitä, ettei tule ainespuuta mennä polttoon, mutta tämä on ehdottomasti se ongelma tällä hetkellä: millä me pystymme sitä estämään?

Toisaalta tässä on myös yksi sellainen, jota meidän pitäisi saada... Meillä ensiharvennukset ovat jääneet ehdottomasti liian pieniksi tällä hetkellä. Meidän pitäisi saada — mutta tunnustan, se todennäköisesti nostaa hintoja. Ja mitä sanoo sitten meidän metsäteollisuus siitä, jos kantohinnat lähtevät nousemaan tätä kautta? Eli kyllä tässä on tietyllä tavalla kiikkulautakin olemassa.

Arvoisa puhemies! Meillähän on nyt suunnattomasti lisääntymässä tuulivoima, ja se tulee lisäämään myöskin nopearytmisiä tehovaihteluja enemmän kuin mihin muiden tuotantomuotojen säätökapasiteetti riittää. Kyse on tuotannon, ei verkon, ongelmista. Suomeen onkin muodostumassa niin sanotut kysyntäjoustomarkkinat. Ongelmana on, etteivät nämä kustannukset kohdistu ongelman aiheuttajille eli tuulivoimaloille vaan kantaverkkoon. Oikea maksaja olisivat tuuli- ja aurinkosähkön tuottajat, jolloin myös nämä kulut sisältyisivät kilpailutettavan energian hintaan eivätkä rasittaisi ennestäänkin korkeita siirtohintoja.

Ministeri Lintilä, mihin toimiin aiotte ryhtyä, että kysyntäjoustomarkkinoiden kustannukset kohdistuisivat niille sähköverkon toimijoille, jotka tuon säätötarpeen aiheuttavat?

Arvoisa puhemies! Tietysti kantaverkko on se, josta me valtiona kannamme vastuun, ja se tullaan pitämään. Se, mitä siirtoja tapahtuu, niin nämä kokonaisuudet tulevat sitten aina investoivan yhtiön pussista.

Mutta nyt pitää muistaa koko ajan yksi asia: Me puhumme vähähiilisyydestä, hiilineutraalista Suomesta ja niin edelleen. Se tarkoittaa sitä, että Suomi sähköistyy. Suomi sähköistyy, me tulemme menemään entistä enemmän sähkön ehdoilla, ja meidän täytyy tämä peruspaletti pitää kunnossa. Muuten me emme tule täyttämään niitä tavoitteita, joita meille on asetettu.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että täällä keskustellaan suomalaisten energiakustannuksista ja -paletista laajemminkin, ja toivoisin, että pysytään myös tosiasioissa sikäli, että esimerkiksi turpeella ei sähkön hintaan ole kyllä mitään merkitystä, se on täysin marginaalissa sähköntuotannossa. Kaukolämmön tuotannon osalta on erittäin tärkeää, että edetään muissa kuin polttamiseen liittyvissä ratkaisussa. Itse asiassa Energiateollisuus itse ennustaa, että jo 15 vuoden päästä puolet lämmöntuotannosta on siirtynyt kaukolämpöön, hukkalämpöön ja niin edelleen.

Mutta mitä tulee sähkön siirtoverkkoihin, niin siinä jos jossain Suomessa tarvittaisiin sosialismia sikäli, [Paavo Arhinmäki: Hyvä! — Naurua] että luonnolliset monopolit eivät ole markkinataloutta, ja on syytä meidän kaikkien täällä todeta, että olisi parempi, että ne olisivat yhteiskunnan omistuksessa. Paluuta siihen ei kuitenkaan taida kellään olla: ei niillä kuntapäättäjillä, jotka ovat Kurvisen ja muiden puolella olleet niitä yksityistämässä, eikä isojen yhtiöiden osalta. Tässä Lintilä viittasi siihen, että ei nyt ehdi tehdä kaikkia niitä muutoksia, joita edustaja Vestman on hyvin lakialoitteessa ehdottanut. Eikö nyt voitaisi yhdessä tässä salissa, muutenkin kuin täällä kyselytunnilla kysellen, [Puhemies: Aika!] tehdä yhdessä sellainen laki, joka kerralla tekee sen luonnollisen monopolin... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ryhmän puheenjohtaja Mykkänen hyvin tietää, eduskunta säätää lait. Minä tuon esityksen tähän taloon, ja se tulee olemaan hallituksen esitys. Se menee sen jälkeen valiokunnan käsittelyyn. Jos siinä nähdään tarpeita muutoksiin, jotka ovat perusteltuja, niin olen niihin valmis, [Ben Zyskowicz: Jes!] mutta tällä hetkellä en ole havainnut vielä siinä kokoomuksen esityksessä mitään sellaisia asioita, jotka olisivat tähän hallituksen esitykseen niin merkittäviä muutoksia, että niitä tulisi jo tässä vaiheessa huomioida.

Ärade talman! Kun turvetta ja kivihiiltä vähennetään, niin ei pidä ajatella, että ne korvautuisivat muulla kuin kotimaisella polttoaineella. Nyt kun teollisuuden vero siirretään EU:n minimiin, niin se avaa jo paljon uusia mahdollisuuksia.

Kun datakeskuksia rakennetaan ja ne kytketään kaukolämpöverkkoon, niin sillä lämmitetään satojentuhansien asukkaiden koteja. Kirkkonummella ollaan suunnittelemassa datakeskusta, josta lämpöä tulee kymmenientuhansien omakotitaloasukkaiden koteihin. Nämä muutokset vaativat vielä joitakin lakimuutoksia näitten lämpöpumppujen osalta, datakeskuksen osalta. Pitäisi myöskin pohtia sitä, voisiko myöskin sähkövastuksia siirtää tähän alempaan veroluokkaan, jotta saataisiin maksimaalinen joustavuus tähän järjestelmään. Millä aikataululla nämä lakimuutokset tulevat tänne eduskuntaan?

Arvoisa puhemies! Näissä nimenomaisissa kysymyksissä joudumme vielä jumppaamaan direktiivien kanssa, sillä asiaa säätelevä direktiivi ei tunne näitä lämpöpumppuja, mutta valtiovarainministeriössä tavoite on, että ensi vuoden aikana tähän voitaisiin palata. Tarve on ilmeinen: meidän kannattaa ilman muuta pyrkiä eri tavoin rohkaisemaan ja kannustamaan ratkaisuja, joissa kaikkinainen sellainen hukkalämpö, josta tässä on myös kyse, saataisiin käyttöön ja saataisiin myös nämä, onko se nyt, 5:tä megawattituntia pienemmät datakeskukset mukaan tähän hyödyntämiseen.

Arvoisa puhemies! Täällä kokoomus sanoo, ettei arjen kustannuksia pidä nostaa, mutta esitti vaihtoehtobudjetissaan lämmityspolttoaineiden verojen korottamista 150 miljoonalla eurolla. [Antti Kurvinen: Kaksinaamaista!] Samoin te esititte vaaliohjelmassa kuluttajan sähköveron korottamista 100 miljoonalla eurolla — siis kokoomus.

Tänään jo mainitun Ylen selvityksen mukaan siirtohintojen korotukset johtuvat pitkälti lainsäädännöstä ja Energiaviraston laatimasta valvontamallista. Minä pidän arviointivirheenä, että Energiavirasto ei nähnyt valvontamallin johtavan yhtiöiden sallitun liikevaihdon nousuun jopa 38 prosentilla. Kuluttajat, jotka ovat jo pitkään vaatineet perusteita korkeille siirtohinnoille, ovat syystäkin pettyneitä. Ministeri Lintilä, Energiavirastolta tarvitaan nyt selventävä lausunto selvityksestä ja siitä, miten tilanteeseen tullaan puuttumaan. Me tarvitsemme vastuullisuutta myös verkkoyhtiöiltä. Milloin me saamme tämän selvityksen?

Arvoisa herra puhemies! Tuossa lakiesityksessä yksi keskeisiä osioita on se, että me tulemme oikeastaan keräämään Energiavirastolle enemmän työkaluja valvontaan ja hintoihin vaikuttamiseen. Ja kuten sanoin, Energiavirastosta ovat luvanneet, että he avaavat oman laskentamallinsa siinä vaiheessa, kun tämä laki on tullut eduskunnasta — eli siinä vaiheessa on heillä reagoinnin paikka. Heillähän tarkastelujakso on pitkä, se on 4 vuoden tarkastelujakso, eli siinä vaiheessa me tulemme näkemään sitten Energiaviraston muutoksen tähän kokonaisuuteen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja vielä alkuperäisen kysymyksen esittäjä, edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Arhinmäkeä siitä tuesta, jonka ilmaisitte tälle kokoomuksen esitykselle monopolituottojen leikkaamiseksi. Se on ainoa keino pistää siirtohinnat kuriin. On meidän yhteinen velvollisuutemme löytää ne tehokkaat keinot, joilla vihdoin korjataan pieleen mennyt sähkön siirtohintojen valvonta.

Me olemme kokoomuksessa esittäneet konkreettiset keinot, jotka leikkaisivat verkkoyhtiöiden tuottoja sadoilla miljoonilla euroilla. Tätä esitystämme tukevat asiantuntijaprofessorit. Olemme tehneet esityksemme auttaaksemme tiukilla olevia suomalaisia ja tarjonneet sen hallituksen käyttöön. Me olemme valmiita tukemaan hallitusta, jos se tuo vastaavan esityksen eduskuntaan. Kosmeettiset muutokset lakiin eivät nyt tässä tilanteessa enää riitä. Hyvä hallitus, meillä on keinot, onko teillä tahtoa? Voisiko sähkön siirtohintojen perusteellinen korjaus olla todella asia, joka yhteisesti täällä eduskunnassa laitetaan kuntoon?

Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt väkisin edustaja tuo kuvaa, että tässä olisi valtavan iso ero kokoomuksen esityksen ja tämän tulevan hallituksen esityksen välillä. Ei se niin dramaattinen tule olemaan. Edustaja sanoi, että te olette esittäneet konkreettisia keinoja. Yleensä hallituksen esitys on aika konkreettinen keino. Ja, kuten sanoin, ne toimet, joita siinä tulee olemaan, tulevat tekemään sen, että seuraavien vuosien aikana näitten yritysten tuottoprosentti tulee olemaan noin 4 prosentin luokkaa, ja sillä on konkreettinen vaikutus.

Arvon puhemies! Pandemian aikana yritysten investoinnit ovat vähentyneet Suomessa ja sen mukaan myös uusien työpaikkojen synnyt. Tulevaisuudessa kuitenkin tarvitsemme näitä investointeja ja työpaikkoja.

Pääministeri, olette puheillanne luoneet vastakkainasettelua yrittäjien välillä. Tämän takia yrittäjät miettivät, uskaltaako Suomeen investoida. Puhuin viime viikolla erään suuryrityksen hallituksen jäsenen kanssa, ja tämän takia he harkitsevat, uskaltaako Suomeen investoida vai pitääkö mennä Keski-Eurooppaan. Mitä meinaatte, pääministeri, tehdä, että luottamus palautuu yrityksiin?

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee investointeja ja me tarvitsemme Suomeen uusia toimintoja, ovat ne sitten teollisia toimintoja tai muita toimintoja. Itse asiassa juuri eilen olemme pitäneet yhdessä yrityselämän edustajien ja elinkeinoelämän edustajien kanssa laajan foorumin siitä, millä tavalla tätä EU:n elpymisvälinettä ja niitä mahdollisuuksia, joita se Suomeen tuo, voitaisiin käyttää, jotta vauhditettaisiin investointeja tähän maahan. Paikalla olivat minun lisäkseni valtiovarainministeri Vanhanen, ministeri Saarikko, ministeri Lintilä ja ministeri Skinnari, ja haemme nyt yhdessä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa juuri senkaltaisia kohteita ja suuntia, joilla voimme uudistaa suomalaista elinkeinorakennetta ja tuoda tähän maahan uusia investointeja.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Vielä ehdimme yhden vastauspuheenvuoron tähän ottaa. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin yrityksillä on epävarmuutta tänä päivänä, ja teidän puheenne ja vastakkainasettelu luovat sitä lisää. Toivoisin, että pääministeri antaisi lausuman, jossa nämä vastakkainasettelut poistetaan, jotta yritysten luottamus säilyy.

Arvoisa puhemies! Uskoisin, että me kaikki täällä salissa yhteisesti ymmärrämme sen, että se asia, joka eniten tuo tällä hetkellä epävarmuutta, on ilman muuta globaali pandemia, tämä koronatilanne, jonka keskellä me olemme. Tämä aiheuttaa erittäin suurta epävarmuutta yrityksille, perheille, ihmisille, työntekijöille, meille kaikille. Tämä tilanne on erittäin hankala, ja tämän tilanteen keskellä olemme pyrkineet tekemään kaikkemme, jotta suomalaiset yritykset selviäisivät, pärjäisivät ja voisivat työllistää tulevaisuudessakin. Olemme tukeneet yrityksiä erittäin mittavasti, jotta yhdessä selviämme tästä kriisistä yli. Olen myös peräänkuuluttanut yhteiskuntavastuuta ja vastuullisuutta aivan kaikilta yhteiskunnan toimijoilta. Me tarvitsemme kohtuutta ja vastuuta tässä ajassa. Me selviämme kriisistä vain yhdessä.