Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd) | Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr) | Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas) | Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys Ahvenanmaan tuulivoimatuesta (Mats Löfström r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomalainen kuljetusyrittäjä pitää talouden pyörät pyörimässä. Tämä vaativa ja raskas ala kärsii jo tällä hetkellä valtavista kannattavuuspaineista. Yrittäjät ovat seuranneet huolestuneena hallituksen toimia, koska te olette vapauttamassa ulkomaisten rekkojen tulemisen Suomen teille. Paitsi että tämä mullistaisi kilpailutilanteen, se avaisi laajat ovet harmaalle taloudelle ja tulisi haastamaan kuljetusalan työpaikkoja entisestään.

Nyt puhutaan toimialasta, joka maksaa noin 6 miljardin liikevaihdosta arviolta 2,7 mil-jardia elikkä lähes puolet veroina valtiolle ja työllistää 100 000 työntekijää. Eduskunnassa kävi ilmi tiistaina, että esitykselle ei kuulu tukea eduskunnassa edes hallituspuolueiden edustajilta. Tiistaina kuulimme myös ministeri Berneriltä, että esitys on lähtöisin hallituksen EU-ministerivaliokunnasta. Ministeri Soini, te esittelitte asian ministerivaliokunnalle.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ulkoministeri Soini, (Puhemies koputtaa) miksi ajatte ulkomaalaisen rekkaliikenteen hallitsematonta vapauttamista?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kabotaasiliikennedirektiivi on, ikävä kyllä, perua samalla tavalla EU:sta kuin aikanaan rikkidirektiivi. Ikävä kyllä, edelliset hallitukset ovat epäonnistuneet Suomen edunvalvonnassa ja päästäneet tällaisen direktiivin syntymään. Ja nyt kun tällainen direktiivi on syntynyt, niin sen ikävien seurausvaikutusten kanssa olemme tekemisissä. Tämä on syytä ymmärtää, että aivan samalla tavalla kuin rikkidirektiivi myös tämä kabotaasipäätös on EU-direktiivi, joka on senaikaisen hallituksen ja edunvalvonnan puolesta, ikävä kyllä, tässä muodossa hyväksytty.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan ja muistutan, että kysymysten ja vastausten enimmäispituus on 1 minuutti.

Arvoisa puhemies! Kysymys on todellakin EU-direktiiveistä ja niiden toimeenpanosta. Suomi on direktiivin puutteita paikatakseen säätänyt määritelmät tilapäisyydestä ja kuljetuksesta, ja näistä hallitus on nyt luopumassa EU-komission haastettua ne.

Ministeri Soini, vaihtoehtoja on. Esimerkiksi Tanska ei ole samassa tilanteessa luopumassa omista kansallisista linjauksistaan. Ei voi kuin ihmetellä hallituksen valmiutta muuttaa nykyistä Suomen linjaa — varsinkin nyt, kun EU:n maantielakipaketti on odotettavissa ensi vuoden alkupuolella ja tuon paketin yhteydessä myös tämä kyseinen asia olisi tullut käsitellyksi.

Jos tämä esitys viedään nyt läpi, on selvää, että siitä seuraa vaikeuksia. Meillä ei tällä hetkellä ole viranomaisilla — työsuojeluviranomaisilla, Tullilla ja poliiseilla — työkaluja eikä resursseja hoitaa valvontatehtäviä. Ja miten käy, jos nämä valvontatehtävät kasvavat? Tätä taustaa vasten ihmettelen kovasti, miksi hallitus on lähtenyt juuri tässä asiassa tekemään Suomesta EU:n mallioppilasmaata.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Soinilta: miksi hallitus on tässä asiassa valmis unohtamaan täysin kansallisen (Puhemies koputtaa) edunvalvonnan ja heittäytymään rähmälleen EU:n edessä?

Arvoisa puhemies! On todella mukavaa huomata, että kun SDP on nyt oppositiopuolue — silloin, kun tätä direktiiviä valmisteltiin, se käsittääkseni oli hallituspuolue — olette nyt tulleet tähän näkymään. Mutta tilanne tältä osin on tällä hetkellä se, että tätä direktiiviä pannaan toimeen. Tietenkin, kun hallituksen esitys on nyt eduskunnassa, niin asiahan on eduskunnassa, liikennevaliokunnassa, käsittelyssä ja myöskin eduskunnan päätettävissä.

Arvoisa puhemies! Tapasin viime kesänä Seinäjoen torilla kuljetusalan pk-yrittäjän. Hän oli erittäin huolissaan tilanteesta, ilmoitti, että jos tämä lainsäädäntö otetaan käyttöön, hän joutuu panemaan pillit pussiin. Tiistaina me kävimme täällä hyvän lähetekeskustelun, jossa oli suuri yksimielisyys. Todettiin riskit ja haitat, ja 100 000 työpaikkaa oli kyseessä. EU-komissio on tosiaan antamassa maantieliikennepaketin 2017, ja tavallaan sain jo vastauksen, mutta kysyn kuitenkin: olisiko mahdollista, että tämä asia kuitenkin siirrettäisiin siihen, että EU:n maantiepaketti tulisi eduskunnan käsittelyyn?

Arvoisa puhemies! Siltä osin kuin asia kuuluu ulkoministeriölle on kysymys siitä, noudatetaanko Suomessa sääntöjä vai eikö noudateta. Kysymys oli siis tästä. Mutta itse substanssista aina tietenkin, jos on hyvää uutta tietoa, voidaan neuvotella. Mutta sitten, kun katsotaan tätä kabotaasiasetusta, samalla lailla se koskee suomalaisen kuljettajayrittäjän oikeutta tehdä tätä kabotaasiliikennettä eri puolilla Eurooppaa ja avaa niitä markkinoita myös suomalaisille kuljetusyrittäjille siellä.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä nyt hiukan ihmettelen kuitenkin, ministeri Soini, teidän linjaanne. Te istutte EU:n ministerivaliokunnassa, teillä on porukka siellä, ministerit, joiden pitäisi perehtyä siihen, mitä te olette tekemässä. Ja me hyvin tunnemme täällä eduskunnassa tämän keskustelun — me tunnemme tämän todella hyvin — Suomessa on pidetty yhteisenä edunvalvontana sitä, että tässä asiassa ei anneta tuumaakaan periksi. Te ette olleet halukkaita esittämään eduskunnalle, että muutetaan lainsäädäntöä tai odotetaan, jotta EU tulee omilla toimilla pöytään. Mutta te nimenomaan halusitte, että me luovumme kaikista kansallisista toimenpiteistä ja menemme rähmälleen EU:n eteen. Minä ihmettelen, miten se on mahdollista, kun liikenneministeriön virkakanta on erittäin tiukka tässä asiassa, että tuumaakaan ei saisi antaa periksi. Te vaarannatte nyt suomalaisten turvallisuuden, meidän liikenne-elinkeinomme.

Tämä on minusta aika iso kysymys, varsinkin, pääministeri Sipilä, teille, joka puhutte suomalaisen työn kannattavuudesta. Kysyn nyt pääministeri Sipilältä vielä, että yhdyttekö te tähän ulkoministeri Timo Soinin linjaan ja pidättekö tätä Soinin tekemää esittelyä sellaisena, joka on (Puhemies koputtaa) kansallisen edun mukainen.

Arvoisa puhemies! Tämä on EU:n ministerivaliokunnan päätös ja nyt eduskunnassa, ja niin kuin ulkoministeri tuossa edellä totesi, eduskunnan käsissä ja eduskunnan käsittelyssä. Jos siihen löytyy parempi tie, niin ainahan parempi tie on kelvannut tälle hallitukselle.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun edustaja Kiuru puhui — kuka oli rähmällään ja missä? Kuka oli silloin vahtivuorossa, kun tämä direktiivi EU:ssa valmisteltiin ja pantiin toimeen? Kuka on ollut ennen rikkidirektiiviä tekemässä sitä pohjatyötä, jotta on tämä pystytty tekemään? (Välihuutoja vasemmalta) Tarvitsee olla ennakkovaikuttamista, jotta sellaisia direktiivejä, jotka eivät ole isänmaan edun mukaisia, ei päästetä tulemaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ilman muuta haasteellinen ratkaisu suomalaiselle kuljetusyritysalalle. On tärkeätä, että me haemme nyt myöskin jokaisella rintamalla ratkaisuja tässä tilanteessa. Olemme tänään aamupäivällä tavanneet Euroopan parlamentin transport and tourism ‑valiokunnan edustajia ja pohtineet myöskin sitä, että kun nyt saadaan maantiepakettia Euroopan unionille käsittelyyn, niin siellä uudelleen katsotaan kabotaasikokonaisuutta, huolehditaan sosiaalisista vaikutuksista, pyritään arvioimaan kansallista liikkuvuutta ja huolehditaan ennen kaikkea siitä, että on tasavertaiset ja yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet kaikille yrittäjille. Tässä tilanteessa eduskunnalla on omat vastuunsa ja omat mahdollisuutensa, ja meidän tehtävämme on myöskin katsoa, että saamme tehtyä muita toimia, joilla voimme tällä hetkellä tukea kuljetusalan yrittäjiä.

Arvoisa rouva puhemies ja ministeri Soini! Ette te pääse nyt tästä kiemurtelemaan pois. Ministeri Soini, ei edellinen hallitus luopunut tästä Suomen linjasta. Ei edellisen hallituksen ministeri Tuomioja tätä tuonut. (Kari Uotila: Juuri niin!) Mutta uuden hallituksen uusi ulkoministeri Soini, te ette ollut ollut virassa edes kuukautta, kun te tämän linjauksen toitte Suomen hallitukseen ja ministerivaliokuntaan ja saitte sen siellä läpi. Ja te teitte tämän tietäen, että teillä olisi ollut myös toinen vaihtoehto. Te tiesitte, että Suomen hallituksen ei olisi tarvinnut luopua tästä lin-jauksesta, kuten Tanska teki ja kuten ala on vaatinut. Ja tämä tulee aiheuttamaan konkurssiaallon suomalaisissa ahkerissa kuljetusyrityksissä ja työntekijöissä. Soinin viikate alkaa siellä heilua. Kaikista kysymyksistä, arvoisa ulkoministeri, miksi juuri tässä teidän mielestänne Suomen pitää olla EU:n mallioppilas, kun te tiedätte, että tälle on vaihtoehto?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten sanoin aikaisemmin, meillä on tämä pakottava direktiivi hyväksyttynä, ja me sitten teemme... On hyvin mielenkiintoista, että sosialidemokraatit haluavat nyt toimia toisin kuin heidän pitkäaikainen linjansa on. Teidän aikananne (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa) nukuttiin rikkidirektiivissä, teidän aikananne nukuttiin tässä.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, jos ääni saisi kuulua, niin meillä on monta tointa myös korjata tämä. Yksi on tietysti se, että tämä on eduskunnan käsissä — ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos saadaan parempi ratkaisu, niin hyvä näin. Meillä on mahdollisuus asettaa vinjettimaksu, jolla ulkomaiset kuljetusyrittäjät tulevat rasituksen piiriin, ja sitten myöntää sieltä suomalaisille helpotusta. Niin, meillä on kyllä keinovalikoimia olemassa, mutta se, minkä takia tällaiset on, niin siksi, että surkeasti on edellisten hallitusten edunvalvonta valmistelevassa työssä Euroopan unionissa mennyt pieleen.

Arvoisa puhemies! Direktiivi viedään kansalliseen lainsäädäntöön, ja siinä on aina tietty mahdollisuus sitten ottaa kansallisia näkökohtia huomioon, ja edellisessä hallituksessa liikenneministeri Kyllönen oli toiminut juuri näin. (Paavo Arhinmäki: Kyllönen puolustaa isänmaata!)

Nyt kun täällä vielä tuli esille se, että tämä on mahdollista sitten sitoa laajempaan lainsäädäntöön, niin on aika erikoista, että nyt sitten lyhyelle aikavälille lähdettäisiin tekemään oma ratkaisunsa.

Arvoisa ulkoministeri Soini, rikkidirektiivillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Käsitykseni mukaan kyseessä on EU:n osalta asetus, joka jättää itse asiassa hurjan vähän liikkumatilaa kansalliselle päätöksenteolle.

Minä haluaisin myöskin, että huomioisitte tämän perspektiivin. Suomessa ajetaan 20 000 tonnikilometriä vuodessa. Näistä 86 tonnikilometriä ajetaan ulkomaalaisilla rekoilla eli yhteensä 0,4 prosenttia. Samanaikaisesti suomalaiset autot ajavat 250 tonnikilometriä ulkomailla. Etenkin kabotaasin osalta olisi tärkeää päästä sellaiseen ratkaisuun, joka mahdollistaisi yhdenvertaiset ja tasapuoliset kilpailuolosuhteet kaikille osapuolille ja mahdollistaisivat myöskin hyvän valvonnan. Tässä Tulli ja poliisi ovat etenkin viime vuonna tehneet erittäin hyvää työtä.

Arvoisa puhemies! Tuotteiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n keskeisistä periaatteista, ja siksi on sinänsä ymmärrettävää, että kilpailu tuotteiden kuljetuspalveluissa eli kabotaasissa on haluttu avata kilpailulle — myös muun Euroopan kuljetukset suomalaisten yritysten kilpailulle.

Kotimaisten kuljetusyritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi on kuitenkin myös muita mahdollisuuksia. Esimerkiksi muut EU-maat jo ovat ottaneet käyttöön vinjettimaksuja, ja liikenneturvallisuuden nimissä voisimme asettaa kansallisia talvirengasmääräyksiä. Kysynkin: ollaanko näitä valmistelemassa jo Suomen osalta?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä ollaan. Nyt ollaan valmistelemassa tielakia, jossa tullaan huomioimaan talvirengassäädöksiä, ja niiden on tarkoitus turvata meidän liikenneturvallisuuttamme tiellä. Tarkoitus on kiristää tältä osin raskaan liikenteen talvirengasvaatimuksia.

Lisäksi olemme selvittäneet sähköisten rahtikirjojen käyttöönottoa, tilaajavastuulain kiristämistä, tiemaksujen käyttöön ottamista ja Tullin ja poliisin resurssien ja osaamisen kehittämistä.

Arvoisa rouva puhemies! Kuljetusala on tuottanut Suomeen 6 miljardia euroa toimialallaan rahaa. Niistä veroja on kertynyt 2,7 miljardia euroa. Nyt nämä päätökset ja nämä toimenpiteet ja periksiannot näyttävät siltä, että Suomi on luopumassa tästä verotulosta. Mitkä ne lopulliset toimenpiteet tulevat olemaan siinä, että saadaan turvattua nämä verotulot Suomeen?

Arvoisa rouva puhemies! Tarkoitus on huolehtia siitä, että suomalaisilla kuljetusalan yrittäjillä olisi täysimääräiset mahdollisuudet tasavertaiseen kilpailuun. Meille on tärkeätä, että meillä on hyvin menestyviä perheyrityksiä ja muita yrityksiä Suomessa, jotka pärjäävät nimenomaan meidän vientimme edistämisessä ja tavaraliikenteessä. Sen vuoksi hallitus on katsonut tiemaksujen käyttöönottoa, ja siitä meillä on selvitykset valmiina. Olemme katsoneet, millä tavalla voimme lisätä tieturvallisuutta huolehtimalla talvirengassääntelystä, ottamalla käyttöön sähköisiä rahtikirjoja mutta ennen kaikkea huolehtimalla tilaajavastuulaista, joka on itse asiassa meillä tällä hetkellä paras mahdollinen keino huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja velvoittaa myöskin tilaajaa vastuuseen siltä osin.

Arvoisa puhemies! Tästä on niin paljon väärää tietoa liikkeellä, että oikaistaan nyt pari asiaa. Kyseessä on siis EU-asetus, joka on viime hallituksen aikana hyväksytty, ja se on voimassa. Nyt EU on pakottamassa Suomea näihin pikku muutoksiin, (Naurua vasemmalta) mutta samaan aikaan hallitus on tekemässä monia muita korvaavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan se, että suomalainen kuljetusyrittäjä pärjää paremmin. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Ministeri Berner, tämä digitalisaatio on osa ratkaisua, vinjettimaksut ovat osa ratkaisua ja siihen selkeä palautusjärjestelmä suomalaiselle kuljetusyrittäjälle. Näin 112-päivänä tämä talvirengaskysymys on hyvä nostaa esille. Koska näistä saadaan esitykset?

Arvoisa rouva puhemies! Tiemaksuista hallituksen on tehtävä päätöksiä kehysriihen aikaan. Talvirenkaista ja siihen liittyvästä päätöksestä on mahdollisuus tehdä erillinen ratkaisu asetuksella. Tieliikennelakiuudistus tulee loppuvuodesta eduskuntaan. Sähköisistä rahtikirjoista voimme päättää nopeallakin aikataululla asetuksella ja digitaalisesta valvonnasta ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista käymme yhteisneuvotteluja niin Tullin kuin poliisin kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kabotaasiesitys tosiaan tuotiin jo tiistaina eduskuntaan ja nyt kuultiin, että nämä raskaan liikenteen tiemaksut sekä talvirengaspakko ovat jo aika pitkällä valmisteluissa. Olisin kysynyt ministeriltä: olisiko tarkoituksenmukaista jarruttaa eduskuntakäsittelyä, kunnes nämä muutkin lait ovat valmiita tulemaan käsittelyyn?

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin totesin silloin tiistainakin, hallitus tekee hallitusvastuullaan ja toteuttaa niitä EU-MINVAssa tehtyjä linjauksia ja myöskin huolehtii siitä kokonaisvaltaisesta edusta, jota Suomen etu on suhteessa muihin EU-kokonaistavoitteisiin. Eduskunnalla on oma vastuunsa arvioida sitten niitä toimenpiteitä, joilla se voi omalta osaltaan vaikuttaa tähän kokonaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Hallituksessa on pantu varmaan merkille, että kaikki tämän alan toimijat ovat sitä mieltä, että tähän ei pitäisi tehdä muutoksia siitä syystä, että meillä on kansallinen etu huolehtia, että tämä ala pärjää ja että täällä noudatetaan hyviä pelisääntöjä. Tähän liittyen on erityistä huolta kannettava siitä, että tämä voi tuoda tähän maahan lisää harmaata taloutta, jota me emme tarvitse yhtään tämän enempää. Senkin takia voi tässä maassa ruveta liikkumaan teillä semmoisia autoja, mitkä eivät noudata työehtoja, niin kuin pitäisi tässä maassa noudattaa. Sen takia tästä herää ennen kaikkea se kysymys, miten hallitus muutoinkin ajattelee tämän harmaan talouden torjunnasta. Te olette suhtautuneet myönteisesti meidän lukuisiin ehdotuksiimme. Missä tilassa harmaan talouden torjunta nyt laajemminkin tässä yhteiskunnassa on, kun siinä tarvittaisiin nyt nopeita toimenpiteitä? — Tämä oli se olennaisin kysymys.

Eli viime hallituskaudella oli silloinkin nämä samat paineet. Me emme vain antaneet periksi (Puhemies koputtaa) emmekä tehneet näitä muutoksia. Niitten kanssa on voitu elää ja voidaan elää jatkossakin.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitushan on tehnyt päätökset. Uskon, että edustaja Ihalainenkin tietää siitä, että viime hallituskaudella aloitettu harmaan talouden torjuntaohjelma jatkuu täysimääräisesti ja myöskin talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi silloin, että siitä tehdään pysyvä. Olen erittäin tyytyväinen tähän päätökseen. Sillä turvataan se, että ne poliisimiehet ja -naiset, jotka tekevät tätä arvokasta työtä, pystyvät jatkamaan toimessaan, ja koska tämä on myöskin taloudellisesti järkevää toimintaa — sille saadaan selkeää vastinetta, kun näitä talousrikoksia pystytään selvittämään ja harmaata taloutta kitkemään — niin nämä päätökset ovat hallitukselta eduskunnan kannustamana olleet oikein hyviä.

Arvoisa rouva puhemies! Esimerkkinä tähän kabotaasiliikenteeseen liittyen: Tulli on pysäyttänyt raskaan liikenteen ajoneuvoja viime vuonna 86 000, hieman reilut, ja näissä yhteyksissä on kabotaasiepäiltyjä otettu kiinni 24 kappaletta. Näissä reilussa 86 000:ssa on tarkistettu ajoneuvojen paperit ja myöskin luvat ja niihin liittyvät dokumentaatiot. Poliisi on tehnyt enemmän valvontasuoritteita tammikuun ja syyskuun välisenä aikana viime vuonna, kaiken kaikkiaan 1,5 prosenttia. Tähän on liittynyt 10 prosenttia lisää kiinni otettuja epäiltyjä. Elikkä kyllä meillä työtä tämän osalta on mennyt oikeaan suuntaan.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Keskustelu antoi hiukan toivoa, mutta vaikuttaa siltä, että hallitus ei ole valmis vetämään esitystään kuitenkaan pois. Näin on, vaikka kukaan ei oikein tunnu esitystä kannattavan. Hämmentävää oli, että kun Suomen kuljetusyrittäjien toimintaedellytyksiä heikennetään, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jalonen puhuu "pikkumuutoksista".

Onneksi sentään eduskunnassa löytyy laajalti ymmärrystä suomalaiselle kuljetusyrittäjälle ja alan työntekijöille, sen huomasin lähetekeskustelussa tiistaina. Toivon todella, että voimme yhdessä tuumin varmistaa eduskuntakäsittelyssä sen, että tämä asia ei etene ja sen myötä suomalainen kuljetusyrittäjä saa toimia edelleenkin reilussa kilpailuympäristössä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Soini: Te istutte nyt tämän kumipyörän päällä. Kun jo nyt on tiedossa, että tämän esityksen myötä harmaa talous rehottaa entisestään, verotulot vähenevät, työttömyys lisääntyy, onko teillä valmiutta kutsua ministerivaliokunta koolle ja vetää tämä esitys pois eduskunnasta, niin kuin hallitus on tehnyt tämän vaalikauden aikana jo useamman kerran?

Arvoisa rouva puhemies! Otetaan nyt muutama asia tässä yhteydessä tarkasti esiin.

Toinen on se, että kun tämä kabotaasijärjestely tulisi Suomeen, niin samalla suomalainen kuljettajayrittäjä joutuisi tietenkin epäedullisesti Euroopassa, tai missä tahansa, vastaavaan tilanteeseen. (Eduskunnasta: Miten?) — No, ilman muuta sillä tavalla, että muutkin jäsenvaltiot voivat rajoittaa suomalaisten yritysten toimintoja, jos suomalaiset rajoittavat heidän toimintojaan. Tämähän on aivan päivänselvä asia. (Paavo Arhinmäen välihuuto)

Sitten toinen asia... — Edustaja Arhinmäki, kuunnelkaa, voitte saada jopa tietoa. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Sitten toinen: jos meille tulee vahingonkorvauskanne, niin saattaa olla niin, että valtiolta haetaan iso määrä vahingonkorvauksia sen takia, että me emme noudata sitä, minkä joku edellinen hallitus on (Puhemies koputtaa) löperyydessään päästänyt syntymään. (Puhemies: Aika!)

Arvoisa puhemies! Luonnoksessa tämän vuoden ensimmäiseksi lisätalousarvioksi esitetään, että Ylä-Lapissa siirretään valtion retkeily- ja virkistysalueita 40 000 hehtaaria Metsähallituksen talouspuolen taseeseen eli tuottovelvoitteen alle.

Lisäksi Metsähallitus-lakiehdotuksessa ehdotetaan Metsähallitukseen nykyisen talouspuolen ja luonnonsuojelupuolen lisäksi uutta, niin sanottua kolmatta tasetta, joka olisi käytännössä laitoksen johdon eli pääjohtajan ja talouspuolen alaisuudessa. Tähän niin sanottuun kolmanteen tase-erään hallitus on siirtämässä peräti 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita. Tällaiset siirrot voivat vaarantaa Pohjois-Suomen hauraan metsärauhan. Samalla voi vaarantua laajemminkin Suomen metsäteollisuuden kansainvälinen maine. Onko hallitus oikeasti harkinnut, mitä tästä mahdollisesti seuraa — ehkä suurtakin julkisuutta saavat metsäkiistat leimahtavat (Puhemies koputtaa) uudestaan — ja miten se vaikuttaa Suomen maineeseen, talouteen ja teollisuuteen?

Arvoisa puhemies! Suomella on hyvä maine kestävän metsätalouden käytännön harjoittajana, ja meillä eri osapuolet ovat laajasti yksimielisiä siitä, miten talousmetsien käsittelyssä pitää myös luonnon monimuotoisuus ottaa huomioon. Meillä on yhteisiä linjoja teollisuuden, metsänomistajien ja ympäristöjärjestöjen kesken. Se metsissä tehtävä käytännön työ ratkaisee, ei se, millä valtion tasetilillä joku omaisuuserä sattuu olemaan. Metsähallitus-lain muutoksen yhteydessä Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet säilyvät ennallaan, Metsähallitukselle ei aseteta uusia tuottovaatimuksia, ja tuolla luonnonvarasuunnittelulla, aivan kuten tänäkin päivänä, yksityiskohtaisesti Metsähallitus suunnittelee, mitä se tuolla Pohjois-Suomessakin tekee, ja siinä otetaan yhteiskunnan kaikki intressit huomioon myös vastaisuudessa.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Tiilikainen, esitätte uudeksi kansallispuistoksi Hossan aluetta. Se on tervetullut ehdotus. Tämä Hossan alue on pääosin juuri vastaavanlaista retkeilyaluetta, jota Metsähallituksen tässä ehdotuksessa ollaan nyt siirtämässä talouspuolen alle, jolla Metsähallitus on tehnyt hakkuita, joita paikalliset ihmiset ovat vastustaneet. Paikallisesti on nähty, että Hossassa retkeily ja matkailu tuo enemmän taloudellista hyötyä kuin hakkuut. Tästä paikallisesta paineesta johtuen nyt olette tehneet tervetulleen linjauksen, että siitä alueesta tehdään kansallispuisto. Onko tämä Hossan kokemus nyt teillä ollut lainkaan mielessä, kun olette laatineet näitä Metsähallituksen maa-alueiden siirtosuunnitelmia retkeily- ja virkistyspuolelta talouspuolelle, ja onko näiden asioiden laajempi vaikutus kansantalouteen ollut mielessä?

Arvoisa puhemies! Hallitus on todellakin ohjelmansa mukaisesti päättänyt, että kun Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, Suomi ansaitsee juhlakansallispuiston ja juhlakansallispuisto perustetaan Hossan Julma-Ölkyn alueelle. Siellä on erittäin monipuolinen luonto, se on valmiiksi jo retkeilijöitten tuntema alue ja varmasti ansaitsee tämän kansallispuistostatuksen.

Retkeilyalueilla Metsähallitus harjoittaa huomattavasti tavanomaista kevyempää metsätaloutta, koska nimensä mukaisesti näillä alueilla virkistyspalveluitten mahdollistaminen on myös erittäin tärkeä tavoite.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys uudesta laista Metsähallituksesta on eduskunnan käsittelyssä parhaillaan, ja siinä on noussut myös vahva huoli siitä, että Metsähallituksessa todella luodaan tällainen uusi tase. Se voi ihmisille kuulostaa tekniseltä asialta, mutta sen sisältö on aika pelottava. Ennen meillä on ollut selkeästi luonnonsuojeluun ohjattu tase, johon laitetaan se valtion maa- ja vesi-omaisuus, jota vaalitaan tuleville sukupolville, josta eduskunta päättää, että sitä pidetään hyvässä kunnossa, se on luonnontilaisessa kunnossa, siellä ei tehdä taloustoimia, ja sitten on taloustase, jolla on tuottotavoite.

Nyt te olette luomassa tätä kolmatta tasetta, jossa Metsähallituksen johto, konsernin johto, voi tehdä siellä sitten erilaisia hyödyntämistoimenpiteitä, joista eduskunta ei pääse päättämään. Samoin te ehdotatte, että eduskunta ei enää jatkossa päättäisi vaan valtioneuvosto tämän luonnonsuojelutaseen ja tämän uuden kolmannen tason välisistä siirroista. Eduskunnan valta siitä, tehdäänkö Suomen metsille ja vesille outoja myyntikauppoja, (Puhemies koputtaa) mitä niille tehdään, vähenee. Onko tämä oikein? Ovatko Suomen metsät ja vedet nyt kaupan?

Arvoisa puhemies! Muistelen, että joitain päiviä sitten tässä salissa esiintyi rauhoittava edustaja Niinistö, joka kyseli, miksi pitää pelotella ihmisiä. Miksi pitää pelotella ihmisiä, edustaja Niinistö? (Välihuutoja — Puhemies koputtaa)

Metsähallitus-lain uudistamisen yhteydessä Suomen valtio ja eduskunta edellyttävät Metsähallitukselta edelleen monipuolisesti palveluita yhteiskunnalle: taloudellista tuottoa meidän kaikkien menojemme katteeksi, luonnon monimuotoisuushyötyjä erityisesti suojelualueilla mutta myös talousmetsien käsittelyn yhteydessä, laajaa kattausta virkistyspalveluita ja muita sosiaalisia hyötyjä. Metsähallitus-lain yhteydessä halutaan myös varmistaa paikallisen äänen kuuluminen ja mahdollisuus ottaa monipuolisesti myös siellä paikallisen toiminnan tasolla erilaiset intressit huomioon. Kaikki tämä tulee säilymään riippumatta siitä, millä tilillä (Puhemies koputtaa) valtion omaisuus taseessa on.

Arvoisa puhemies! Metsähallitus-laissa, kuten sanoitte, on haluttu ottaa myös paikalliset huomioon, kun tehdään päätöksiä niistä alueista. Mutta hallitus on kuitenkin päättänyt siirtää pois ne pykälät, jotka liittyvät saamelaisten oikeuksiin osallistua omien maidensa käyttöön. Silloin kun eduskunnassa käsiteltiin ILO-sopimus, joka on vielä pöydällä, vastustajat nimenomaan puhuivat siitä, että erityislainsäädännössä pitäisi ottaa nämä asiat huomioon. Mistä johtuu, että oikeusministeriö ja sitten hallitus ja maa- ja metsätalousministeriö — tai mikä se nyt on — ovat vaihtaneet kantaansa tässä asiassa? (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Arvoisa rouva puhemies! Liittyen nyt tähän Metsähallitus-lakiin ja saamelaisiin noin ylipäätään käsittääkseni saamelaisten asia on tällä hetkellä perustuslakivaliokunnan katsottavana, siis liittyen tähän Metsähallitus-lakiin. Näin olen ymmärtänyt. Saamelaiskysymys on ylipäätään liittyen ILO-sopimukseen ja saamelaiskäräjiin erittäin vaikea. Nyt se tilanne on tavallaan rauhoitettu mutta ei tietenkään ratkaistu. Minun toiveissani on se, että me pääsisimme tällä rauhoittamisella ja sillä pohdinnalla eteenpäin tässä asiassa. Minä olen käynyt siellä vierailulla. Olen kuullut nämä kannat ja tiedän, kuinka vaikea tämä on jo viime vaalikaudelta. Tätä saamelaiskysymystä pyritään nyt ihan rakentavassa hengessä ratkaisemaan. (Eva Biaudet: Metsähallitus-laista nimenomaan oli kysymys!)

Arvoisa puhemies! Kun hallitus tuo esityksen, jota eduskunta alkaa käsitellä, on hedelmällisintä miettiä aina, mitä uutta se esitys tuo verrattuna vallitsevaan olotilaan. Saamelaisten asema ei tuon uuden lakiesityksen myötä heikkene verrattuna voimassa olevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön tipan tippaa — jopa himpun verran paranee, koska nuo uudet alueelliset neuvottelukunnat tuovat myös saamelaisten ääntä aiempaa laveammin kuultavaksi. Metsähallitus-lain uudistus on kestänyt monien monien hallitusten ajan. Siinä matkan varrella on nähty monia luonnoksia, mihin edustaja Biaudet viittasi. Mutta toistan: Metsähallitus-laki ja ‑esitys ei heikennä saamelaisten asemaa verrattuna voimassa olevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön.

Rouva puhemies! Suomessa on aina osattu ja osataan edelleenkin toimia metsässä ja luonnossa, ympäristössä kaikkia hyödyttävällä tavalla. Se on sopusoinnussa suojelun kanssa, virkistyskäytön kanssa, elinkeinotoiminnan kanssa, ja niin se on myöskin jatkossa, ja niin sen pitää ollakin. Hallituksella on erittäin hyvä linja biotalouden osalta, erittäin kunnianhimoiset tavoitteet, ehkä maailman kunnianhimoisimmat tavoitteet tässä suhteessa, ja sitä kohti meidän on mentävä. Muuta tietä ei ole, että Suomi pääsee fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, kuin että me käytämme kestävällä tavalla meidän luonnonvarojamme — kestävällä tavalla meidän luonnonvarojamme.

Esitän kysymyksen ministeri Tiilikaiselle: EU tuo monenlaisia hankaluuksiakin tähän asiaan. Yksi sellainen on kestävyyskriteerit, jotka osittain ainakin joidenkin tietojen mukaan ovat ristiriidassa näiden isojen tavoitteiden kanssa. Mikä se tilanne tällä hetkellä kestävyyskriteereiden osalta on? Voimmeko me hyödyntää kestävällä tavalla jatkossakin meidän luonnonvarojamme?

Arvoisa puhemies! Todellakin Euroopan unionin ilmastopolitiikan uudistamisen yhteydessä varmasti myös unionin tasolla arvioidaan biopolttoaineitten ja uusiutuvan energian kestävyyttä. Tässä itse asiassa teemme ministeri Rehnin kanssa erinomaista yhteistyötä, ja asia kuuluu ensisijaisesti ministeri Rehnin vastuulle. Molemmat siitä keskustelimme ilmastokomissaari Cañeten kanssa hänen vieraillessaan täällä.

Mutta peruskysymys on se, että Suomessa olemme jo saavuttaneet käytännössä vuoden 2020 tavoitteet uusiutuvan energian osalta, ja hyvin suuri osa tästä uusiutuvan energian tuotannosta nojaa tavalla tai toisella metsästä lähtöisin olevaan raaka-aineeseen. Sahatukkien sivutuotteena kuori ja puru muuttuvat energiaksi. Sellutehtaalla kuidun ja kartongin paperintuotannon yhteydessä suuri osa puuaineesta muuttuu energiaksi, (Puhemies koputtaa) ja myös metsistä kerättävän metsänhoidon sivutuotteen, energiapuun...

...täytyy samoilla periaatteilla voida olla myös energiana hyödynnettävä.

Puhemies Maria Lohela

Aika tulee nyt jo täyteen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tämän vaalikauden suurin esitys, jolla on vaikutuksia suomalaisen kansallisvarallisuuden, meidän valtion metsien, maiden ja vesien, käyttöön ja hoitoon.

Kilpailuneutraliteetti on toteutettava eli konkurssisuoja ja veroetu poistettava, mutta se ei edellytä metsätaloustoimintojen osakeyhtiöittämistä. Olisi ollut myös muita tapoja toteuttaa tämä kilpailuneutraliteetti.

Tämä esitys on sekava ja monitulkintainen. Johtamisjärjestelmissä on puutteita. Esimerkiksi Härmälä sanoi julkisuudessa, että tullaan näkemään vielä tapaus, jossa on Metsähallitus vastaan Metsähallitus ‑oikeudenkäyntejä. Miten käy maankäytön yhteensovittamisen alueilla, missä on matkailua, metsätaloutta, kaivannaisteollisuutta, poronhoitoa ja saamelaisia? Entä yhteiskunnalliset velvoitteet, miksi niitä ei voida kirjata koskemaan myös tätä perustettavaa osakeyhtiötä? Tämä laki on susi jo syntyessään. Mitä teette, jotta voitte kohentaa tämän lain sisältöä? (Jari Myllykoski: Kaatolupa!)

Arvoisa puhemies! Edustaja Ojala-Niemelä kyllä kuvaa herkullisella tavalla monenlaisia ongelmia ja epäilyjä, mutta valitettavasti ei ratkaisuja. Kuten sanoin, useitten hallituskausien ajan tätä lakia on valmisteltu ja nyt oli aika tuoda esitys eduskuntaan. Kuten aiemminkin olen todennut, ministerinä kunnioitan eduskuntaa ylimpänä lakia säätävänä elimenä ja olen erittäin myötämielinen kaikkia niitä parannuksia kohtaan, mitä eduskunta pystyy tähän lakiin tekemään, jos sellaisia tulee.

Asia on eduskunnan käsissä. Toivon sille perusteellista ja huolellista käsittelyä. Olen omalta osaltani tehnyt esitystä laatiessa parhaani näitten monipuolisten vaateitten yhteensovittamiseksi kestävän metsätalouden, kestävän kehityksen hengessä.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Metsähallitus on yhteiskunnallisesti merkittävä toimija, se hallinnoi yhtä kolmasosaa maamme pinta-alasta, ja siksi yhteiskunnan ja eduskunnan ohjausta on syytä korostaa. On aivan aiheellista kysyä — enkä ole vielä vastausta saanut — ja kysynkin: mitä varten tuo kolmas tase Metsähallitukseen ollaan luomassa? Sanotaan, että sinne nyt siirretään yleisiä vesialueita, luontaistalousalueita, mutta niillä ei ole bisnespuolen tuottovaadetta, mutta jatkossa näistä tasesiirroista ei enää päättäisikään eduskunta vaan valtioneuvosto. Mitä tarkoitusta tämä palvelee?

Ja toisekseen, kun sanotte, että saamelaisten oikeudet eivät heikenny, minä kysyn, paranevatko ne. Tässä on ristiriitaa: kun katsotaan vaikka vesilakia, ympäristönsuojelulakia ja kaivoslakia, joissa on jo saamelaiskulttuurin heikentämiskieltopykälät, niin Metsähallitus-lakiin te ette niitä jostain syystä halua tuoda. Miksi?

Arvoisa puhemies! Saamelaisten asema ei heikkene nykyiseen tilanteeseen verrattuna, kuten olen useita kertoja todennut.

Mikä on syy tähän kolmijakoiseen tase-esitykseen? Syy on logiikka. Meillä on Metsähallituksessa peruspääoma, jolle asetetaan tuottovaatimus, ja eduskunta asettaa budjettikäsittelyn yhteydessä tulostavoitteen, jota näistä talousmetsistä haetaan. Meillä on valtion mailla alueita, joilla on selvä suojelurajoite: kansallispuistot, luonnonpuistot, muut suojelualueet. Ne kuuluvat omaan tase-eräänsä. Sen lisäksi meillä on tässä välissä alueita, joille ei aseteta tuottovaadetta mutta joilla ei ole myöskään laista tulevaa suojelurajoitetta. Tämä kolmijakoisuus on harvinaisen selkeä esitys.

Arvoisa puhemies! Viikolla julkistettiin tieto, että Yhdysvaltojen ilmavoimien kansalliskaartiyksikkö Oregonista tekee laivuevierailun Suomeen, ja yksikkö osallistuu myös rajat ylittävään harjoitustoimintaan yhdessä Suomen, Ruotsin ja Norjan kanssa.

Tuoreeltaan peräsimme puolustusvaliokunnassa tietoa sekä puolustusministeriltä että upseereilta, kenelle, keneltä ja milloin laivuevierailusta tuli kutsu ja aloite. Emme saaneet mitään vastausta, joten jätimme siitä kirjallisen kysymyksen asianomaisen ministerin vastattavaksi.

Onko arvoisalla ulkoministerillä tai jollain muulla hallituksen ministerillä kerrottavaa siitä, kuinka tämä asia eteni? Kutsuiko Suomi nämä hävittäjät Kuopioon vai Yhdysvallat?

Arvoisa rouva puhemies! Yleensä tietysti, kun näitä asioita kysellään, niin kysellään silloin, kun asianomainen ministeri on paikalla. Mutta vastaan silti. (Hälinää) Tästä asiasta on päätetty normaalin päätöksentekomenettelyn mukaisesti. TP-UTVA käsitteli ja linjasi Puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan 20. marraskuuta 2015. Ja aivan niin kuin te kysyitte, niin informointia on ollut puolustusvaliokunnassa, ja siltä osin tietysti, kun se menee puolustusministerin piikkiin, niin tätä en tiedä, mitä siellä on kysytty ja käsitelty, mutta tietenkin kirjalliseen kysymykseen vastataan. Tämä on normaalisti mennyt kaiken sen tapaan. Meillähän on tällä hetkellä, mikäli muistan oikein, harjoitustoimintaa 87 harjoitusta ilmeisesti vuodessa. Nämä menevät sillä lailla, (Puhemies: Aika!) että...

No, sitten jäi vastaamatta.

Puhemies Maria Lohela

Nyt on, ministeri Soini, aika täynnä.

Edustaja Mustajärvi esittää varmaankin toisen kysymyksen.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on myöskin ulkopolitiikkaa, ministeri Soini. Nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa on tapahtunut ja tapahtuu tavattoman paljon lyhyen ajan sisällä ja parhaillaan laaditaan muun muassa Nato-selvitystä. Asioitten arkaluontoisuudesta kertoo jotain se, että Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja kiiruhti jo etukäteen varoittelemaan tahallisista väärinymmärryksistä liittyen tähän laivuevierailuun. Onko Suomen linjassa, ministeri Soini, tapahtunut muutos, kun tällaisia uusia avauksia putkahtelee julkisuuteen tämän tästä ilman, että eduskuntaa ja sen valiokuntia on asianmukaisesti informoitu? Ja olisiko syytä parantaa tiedonkulkua niin, että eduskunta näin tärkeistä asioista pysyy ajan tasalla?

Arvoisa puhemies! Vastaan heti alkuun, että ei tällä ole mitään tekemistä Naton kanssa. Ei Suomi ole tällä hetkellä hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä sitä meille olla myöskään lentokoneella tuomassa, edustaja Mustajärvi. (Naurua)

Puhemies Maria Lohela

Seuraava lisäkysymys, edustaja Arhinmäki.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä on tietenkin ulkopoliittinen kysymys, ja te, ulkoministeri Soini, olette ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kuten kerroitte, siellä on käsitelty sitä, että yhdysvaltalaisia koneita tulee harjoittelemaan Suomen ilmatilaan.

Edustaja Mustajärvi esitti hyvin yksinkertaisen kysymyksen, ja se varmasti käsiteltiin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Kumpi kutsui nämä Yhdysvaltain hävittäjät Suomen ilmatilaan — Suomi vai kutsuiko Yhdysvallat itse itsensä?

Arvoisa rouva puhemies! Näitä harjoituksia on 87 kappaletta, kun katsoin tässä. Koulutustoimintaa on edellisinä vuosina ollut 65 kappaletta. Mistä tämä lisäys johtuu, niin se tietysti johtuu siitä, että Suomi ja Ruotsi Nato-kumppaneina harjoittelevat yhteistyötä yhdessä. Siitähän tämä johtuu. Tuohon en valitettavasti pysty yksityiskohtaisesti vastaamaan tämän paremmin, koska tämä asia kuuluu puolustusministerille, mutta joka tapauksessa täysin selvää on se, että nämä harjoitustoiminnat yleensä menevät niin, että kriisinhallintakatsauksen yhteydessä osana kansainvälistä harjoitustoimintaa näistä tehdään luettelot ja päätetään sitten.

Arvoisa rouva puhemies! Yhdysvallat on Suomen ilmavoimien tärkein kahdenvälinen kumppani. Näitä laivuevierailuja on ollut vuodesta 1997 alkaen. Tämä on aivan normaalia harjoitustoimintaa, jota, niin kuin ulkoministeri totesi, on kymmeniä vuosittain. Tämä laivuevierailu on suunniteltu yhdessä, kuten kaikki muutkin kahdenväliset yhteistoimintaharjoitukset. Tämä vierailu on osa Puolustusvoimain kansainvälistä harjoitustoimintaa tälle vuodelle. Niin kuin ulkoministeri totesi, tämä käsiteltiin TP-UTVAssa marraskuussa, ja puolustusvaliokuntaa ja ulkoasiainvaliokuntaa on tällä viikolla informoitu, ja käsittely valiokunnissa asiasta jatkuu.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että Puolustusvoimien kansainvälinen harjoitustoiminta laajenee, (Timo Heinonen: Ehdottomasti!) ja on myös niin, ihan niin kuin tässä pääministeri totesi, että jo 20 vuotta ollaan harjoiteltu muun muassa amerikkalaisten kanssa, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää, minkä takia siitä aina säännöllisin vuorovälein täällä tehdään isoa dramatiikkaa. Se on yhtä dramaattista kuin se, että roska-auto käy tyhjentämässä laatikon tuolta takapihalta. (Vasemmalta: Ohhoh!) Se on juuri yhtä dramaattista. USA on, ihan niin kuin tässä todettiin, meidän tärkein kumppanimme Ilmavoimien osalta, ja se, että me harjoittelemme yhdessä, on ihan normaalia. Jos siitä halutaan tehdä iso numero, niin siitä voidaan tehdä, mutta se on ihan turhaa.

Se, mikä sen sijaan on tärkeätä, on se, että meillä on tarpeeksi resursseja, voidaan kehittää meidän Ilmavoimien toimintaa ja sitä kautta vahvistaa kansallista puolustusta. Herra pääministeri, millä tavalla voitte nyt varmistaa, että Ilmavoimien resurssit ovat kunnossa, mitä tulee lentotunteihin ja muihin? Niin kuin tiedätte, olette antaneet Puolustusvoimille yhdellä kädellä rahaa mutta sitten vieneet toisella kädellä, ja olen hieman huolissani tästä.

Arvoisa rouva puhemies! Puolustushallinto on niitä harvoja hallinnonaloja, jotka saavat lisää varoja, ja näin on myös tapahtunut. Myöskin viime vuonna lisäsimme nimenomaan lentotunteihin lisäbudjetissa varoja juuri varmistaaksemme sen, että Puolustusvoimien suorituskyky Ilmavoimien osaltakin pysyy hyvällä tasolla.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ihan asiallinen hanke, ja sen vuoksi on tärkeää, että kaikkiin niihin kysymyksiin, joita asiaan liittyen esitetään, saadaan myöskin hyvin selvät vastaukset. Olennaista tietysti tässä asiassa on eräs ulottuvuus: kuka on tehnyt aloitteen. Siihen on saatava luonnollisesti vastaus. Ei se voi olla mikään hämärän peittoon jäävä asia, koska vastauksella loitonnetaan niitä epäilyjä, perusteettomia epäilyjä, joita asiaan sinänsä liittyy.

Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta: eikö olisi perusteltua, että kun tasavallan presidentin johdolla hallituksen ulkoasiainvaliokunta on tehnyt päätöksen edessä olevien harjoitusten listasta, mitä tullaan tekemään nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, niin voitaisiin luoda pelisäännöstö, jonka mukaan välittömästi eduskunnan asianomaiset elimet tulisivat informoiduiksi ja kuulluiksi? Jos siihen jää etäisyyttä, niin se tarjoaa vuodoille ja erilaiselle spekulaatiolle aivan turhaa ilmapiiriä.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kanerva, puolustusasiainvaliokunnan puheenjohtaja on täysin oikeassa. Näin pitää olla nimenomaan, että epäilyjä hälvennetään. Kaksi kertaa vuodessa osana kansainvälistä harjoitustoimintaa, osana kriisinhallintakatsausta, pitää tulla nämä luettelot, ja kun niitä harjoituksia, niin kuin mainitsin, nyt tulee 87, niitä oli 65, niin tämä on se tapa, millä ne tuodaan ja pitää tuoda eduskunnan esittelyyn ja käsittelyyn nimenomaan näissä asianomaisissa valiokunnissa. Tämä on aivan normaali menettely, että näin toimitaan. Näin toimitaan tästä eteenpäin.

Puhemies Maria Lohela

Otetaan vielä yksi kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Harjoittelutoiminta jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa ei ole mikään läpihuutojuttu. Kaksi vuotta sitten Ukrainan kriisin alettua hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa yhdessä tasavallan presidentin kanssa tehtiin se linjaus, että Suomi jatkaa osallistumista kansainväliseen harjoitustoimintaan Nato-maiden, muiden kanssa eikä jättäydy pois mistään sellaisesta, jossa olemme aikaisemmin olleet mukana ja joka täyttää meidän kriteerimme Suomen puolustukselle tulevasta hyödystä, mutta myös, että emme osallistu sellaiseen kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka muuttuneessa tilanteessa on saanut toisen luonteen ja voidaan tulkita toisella lailla ja myöskin näyttää siltä, että Suomi olisi jollain tavoin perustavaa turvallisuuspoliittista linjaansa muuttanut.

Haluaisin varmistaa, että tämä linjaus on edelleenkin voimassa, ja toivon, että myös ministeri Soini voi kertoa, että ulkoministeri on itse käynyt lävitse tämän tältä osin, (Puhemies koputtaa) koska näin se on aikaisemminkin tehty.

Arvoisa rouva puhemies! On luonnollista, että näin pitää olla, että toimintaympäristö vaikuttaa siihen. Toimintaympäristö on myös muuttunut siltäkin osin, että Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä on päätetty syventää. Sillä on myös omalta osaltaan selkeitä vaikutuksia lähiympäristöömme ja siihen, miten muut alueen toimijat tämän mahdollisesti kokevat.

Myös tästä harjoitustoiminnasta, jota nyt tässä on, voi tietysti olla lisäarvoa tälle Suomi—Ruotsi-yhteistyölle ja muulle vastaavalle yhteistyölle, mutta kyllä sanon, edellinen ulkoministeri Tuomioja, että tämä teidän kantanne on aivan järkevä, ja meidän pitää tehdä politiikkaa ajassa ja ottaa nämä asiat tietysti huomioon — etenkin herkässä kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa.

Arvoisa rouva puhemies! On todellakin näin, niin kuin ulkoministeri mainitsi, että on herkkä ulkopoliittinen tilanne. Hyvälle ulkopolitiikalle on nyt varmastikin tarvetta, koska sekä Venäjä että Nato-maat ovat viime päivinä ilmoittaneet lisäävänsä sotilaallista läsnäoloa tässä meidän lähialueellamme. Venäjä on sijoittanut ilmatorjuntakalustoa ja on uudelleen järjestämässä joukkojansa tuolla läntisellä sotilasalueella, ja toisaalta Nato-maat ovat vastanneet ilmoittamalla sijoittavansa lisäjoukkoja muun muassa Baltiaan ja Puolaan. Myöskin Iso-Britannia ilmoitti juuri lähettävänsä viisi sota-alusta Itämerelle. Olisinkin kysynyt ulkoministeri Soinilta: Onko hallitus nyt keskustellut tästä kiristyneestä tilanteesta Itämerellä? Ja kun ensi viikolla on EU:n ulkoministereitten kokous, aiotteko nostaa siellä keskusteluun tämän Itämeren alueen kiristyneen tilanteen?

Arvoisa rouva puhemies! Totta kai hallitus vastuullisesti seuraa kaikkea, mitä lähiympäristössä tapahtuu, ja siltä osin myöskin Euroopan tasolla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osana jatkuvasti mietitään näitä tilanteita. Myöskin on yksi iso asia ja sellainen yhteistoimintamalli kuin 28+2, jossa on Nato-maat, Suomi ja Ruotsi. Tällainen kokous on tulossa Varsovaan ensi kesänä, ja pitäisin erittäin tärkeänä myös sitä, että tätä Itämeren turvallisuustilannetta siellä käsitellään ja että Suomi ja Ruotsi ovat siellä mukana ja vaikuttamassa.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Aikooko nyt Suomen hallitus olla sitten jollakin tavalla aloitteellinen siinä, että tämä sotilaallinen jännite nimenomaan Venäjän ja länsimaitten välillä näyttää nyt kiristyvän aivan tässä meidän lähialueellamme? Voiko Suomi olla nyt aloitteentekijänä?

Arvoisa rouva puhemies! Suomi toimii jatkuvasti sekä kansainvälisillä foorumeilla — YK:ssa, EU:ssa, yhteistyökumppanina ja Naton kumppanina — että myös kahdenvälisesti. Olen tavannut ulkoministeri Lavrovin noin neljän ja puolen kuukauden sisällä kolmesti. Tapasin USA:ssa presidentti Obaman turvallisuuspoliittisen erityisavustajan Susan Ricen, samoin apulaisulkoministeri Blinkenin. Ja kaikkialle vein viestiä siitä, että Suomen kannalta, Pohjolan kannalta ja kaikkien kannalta paras linja ja tavoite on se, että sotilaallinen tai muunkaanlainen jännite ei Itämeren alueella lisäänny, ja siltä osin kuin sellaisia riskejä on, meidän pitää kaikilla näillä foorumeilla olla vaikuttamassa siinä niin itään kuin länteen. Tämä on hallituksen kirkas linja, ja tämä on muuten myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja, joka ei saa riippua siitä, (Puhemies koputtaa) kuka kulloinkin on hallituksessa tai oppositiossa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tästä jännitteen noususta Itämerellä keskustellaan. Osittain se johtuu kansainvälisen tilanteen kärjistymisestä ja osittain sitten aseteknologian kehityksestä tällä alueella. Tietysti Nato ja Nato-maat vastaavat tähän omissa puitteissaan, harjoittelevat omaa toimintaansa myös artikla 5:n pohjalta.

Mutta ministeri Soini, te olette tullut tunnetuksi kovana EU-kriitikkona, ja nyt kuitenkin, kun katsoo Suomen tilannetta, EU:n solidaarisuuslauseke, jota muun muassa Ranska käytti tämän terroristi-iskun yhteydessä, on yksi niitä tukipilareita, joita meillä on turvallisuuspolitiikassamme. Miten näette tällä hetkellä ulkoministerinä tämän EU:n turvallisuusperiaatteen käytön? Pitäisikö EU:n solidaarisuuslauseketta jotenkin harjoitella? Pitäisikö meillä olla EU-maiden kanssa enemmän yhteistoimintaa tältä osin?

Arvoisa rouva puhemies! Huomasin täällä salissa kyllä aika paljon muutakin EU-kriittisyyttä tämän kyselytunnin aikana. Mutta, edustaja Haavisto, olette aivan oikeassa siinä, että kyllä tämä avunantolauseke, joka tuli esiin erityisesti tämän Pariisin terrori-iskun jälkeen, on erittäin huomattava. On täysin selvää, että heti sen iskun jälkeen puolustusministerikokouksessa Ranskan puolustusministeri pyysi kaikilta apua ja kaikki EU-maat sitoutuivat — myös Suomi — auttamaan. Nyt me neuvottelemme siitä, miltä osin me voimme auttaa: onko se mahdollisesti jotain UNIFIL-operaation korjaamista, mahdollisesti jotain (Puhemies koputtaa) Erbil-operaatiota? Lentotunnit on jo annettu.

Eli tämä elää koko ajan. Totta kai on kansainvälistä yhteistyötä: Suomen pitää olla silloin auttamassa, kun on sen aika. (Puhemies koputtaa) Ikävä kyllä tässä maailmassa voi tulla semmoinenkin aika, että me (Puhemies koputtaa) olemme apua tarvitsemassa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä Itämeren alueen tilanne on todella huolestuttava. Siinä on aivan uusia elementtejä, jolloin molemmat osapuolet, länsi ja Venäjä, lisäävät joukkojaan ja asevoimiaan. Tämä ei näytä todellakaan hyvältä. Tässä tilanteessa olisi erittäin tärkeätä, että tulisi lisää signaaleja siitä, että Suomi ja Ruotsi voimakkaasti lisäävät nyt yhteistyötä. On tiedossa, että nämä neuvottelut ovat meneillään ja pyritään tekemään yhteistä puolustuspolitiikkaa, mutta tässä pitäisi aika paljon nopeammin päästä kyllä nyt näissä olosuhteissa eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja on täysin oikeassa, ja juuri tästä syystä Suomen ja Ruotsin yhteistyötä voimakkaasti viedään eteenpäin myös siellä EU-tasolla. Meillä oli viime viikolla perjantaina puolustusministereiden ja ulkoministereiden yhteiskokous Euroopassa ja tapasin myös siinä yhteydessä Ruotsin puolustusministeri Hultqvistin. Kyllä tämä on ihan selvä asia, että tämä on omalta osaltaan myös se Suomen tapa kehittää meidän suorituskykyämme, tehdä yhteistyötä, ja tämä on myöskin pitkäaikainen, ymmärtääkseni suurta yhteisymmärrystä nauttiva linja, jonka kautta Suomi omalta osaltaan huolehtii omasta turvallisuudestaan mutta tuo omalta osaltaan myös vakautta sotilasliittoihin kuulumattomana yhteistyöllä tällä alueella.

Värderade fru talman! Viime viikko oli Ahvenanmaan maakunnalle synkkä viikko. Ensin Orkla-konserni ilmoitti varoittavansa kaikkia työntekijöitään Taffelin sipsitehtaalla yt-neuvotteluista ja harkitsevansa tämän suomalaisen kansallisaarteen siirtämistä Ruotsiin tai Latviaan. Seuraavana päivänä hallitus ilmoitti, että eduskunnan päättämä tuki tuulivoiman tuotannolle Ahvenanmaalle ei toteudu. Eduskunta hyväksyi äänin 149—35 viime vuoden maaliskuussa lain, jossa määritellään Ahvenanmaan tuulivoimatuen ehdot. Det rådde då en bred enighet om att stödet är till fördel för både Åland och Finland. Yksitoista kuukautta myöhemmin hallitus kuitenkin ilmoittaa yksipuolisesti, että lakia ei sovelleta, ja rikkoo valtion ja Ahvenanmaan maakunnan välillä tehdyn poliittisen sopimuksen. Pettymys Ahvenanmaalla on suuri. Kysyn, pääministeri Sipilä: kuinka hallitus on ajatellut rakentaa uudestaan luottamuksen Ahvenanmaan ja Suomen välillä?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä tuulivoiman syöttötariffi on sulkeutumassa 1.1.2017, ja sen jälkeen ei ole mahdollista enää hakea tähän järjestelmään. Maakunta on ilmoittanut, että määrärajan noudattaminen ei ole ollut mahdollista, ja tässä on myöskin sitten meidän budjettimme tiukkuus tässä asiassa. Tästä olemme käyneet jatkuvaa vuorovaikutusta. Omalta osaltani voin vakuuttaa, että kaikin keinoin tulen rakentamaan yhteistyötä. Voin tässä kertoa teille, että olen sopinut jo tulevani Ahvenanmaalle kylään 8. päivä maaliskuuta, ja silloin pystymme keskustelemaan myöskin uusista positiivista asioista.