Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Lauri Lyly sd) | Suullinen kysymys yhteisöveron laskemisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys Lähi-idän konfliktin vaikutuksista talouteen (Mikko Savola kesk) | Suullinen kysymys iranilaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys määräaikaisista työsuhteista (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Mai Kivelä vas) | Suullinen kysymys naisiin kohdistuvasta väkivallasta (Eva Biaudet r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksella on ollut monia kunnianhimoisia tavoitteita. Säätytalolla lupasitte, että julkisen talouden alijäämä olisi hallituskautenne jälkeen korkeintaan yksi prosentti. Valtiovarainministeriön mukaan se on tällä hetkellä neljä ja puoli prosenttia. Lupasitte myös 100 000 uutta työllistä, mutta saimmekin ennätystyöttömyyden. Viimeinen tavoite, mistä hallitus on pitänyt kiinni, on velkasuhteen vakauttaminen. Nyt näyttää siltä, ettei edes pikavippi Valtion Eläkerahastosta vakauta velkasuhdetta.

Arvoisa pääministeri Orpo: Teillä on ollut kolme suurta lupausta ja nyt kolme suurta epäonnistumista. Median edessä kiertelitte, mutta nyt eduskunnan edessä teidän on vastattava. Myönnättekö vihdoin, että olette epäonnistuneet myös velkatavoitteessanne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En ole kierrellyt median edessä, enkä kiertele tässäkään. Kun me aloitettiin, niin jo silloin, ja varsinkin silloin, Suomen taloustilanne oli erittäin huolestuttava. Me tehtiin juuri silloin sellainen kuuden miljardin sopeutusohjelma, jota muun muassa valtiovarainministeriön parhaat asiantuntijat suosittivat. Se ei riittänyt, koska maailma ei mennyt niin kuin oli ennustettu: kriisit maailmalla syvenivät, pahenivat; iskut Suomeen syvenivät, pahenivat. Me tehtiin seuraavana vuonna kolmen miljardin lisäsopeutukset, ja sitten vielä seuraavana vuonna, vuosi sitten, me tehtiin melkein historiallinen kasvupaketti ja vielä miljardin sopeutukset. Me ollaan todella tehty.

Valitettavasti tämä maailma ei ole ideaali eikä aina sellainen, mitä ennustetaan, vaan nämä toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla Suomeen, meidän vientiin, meidän markkinoihin. Ne ovat vaikuttaneet ihmisten mieliin, ja siksi tavoitteet ovat kaukana, mutta me emme anna periksi. Me teemme joka päivä töitä, jotta Suomen huominen on parempi. Me emme anna periksi. Katsotaan sitten vuoden ja kahden kuukauden päästä, missä ollaan. [Puhemies koputtaa] Siihen asti me teemme töitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen keskeinen lupaus oli kääntää velkaantuminen laskuun. Siitä huolimatta tässä velkatilanteessa rahoitatte ison veroalen suuryrityksille velaksi. Samaan aikaan, kun valtion verotulot ovat dramaattisesti laskemassa, te olette laskemassa yhteisöveroa kasvattaen velkavuorta yli 800 miljoonaa euroa. Ja nyt, kun olemme saaneet aikaan yhteisen parlamentaarisen velkajarrusovun, silti te toimitte täysin sen tavoitteen vastaisesti. Vai aiotteko kehysriihessä kantaa vastuunne yhdessä sovitusta?

Arvoisa pääministeri Orpo, koetteko, että tämä tehoton ja kallis yhteisöveron alennus on linjassa sen kanssa, mitä yhdessä sovimme velkajarrusta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni yhteisöveron alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä ei ole tehoton. Se on tehty sitä varten, että Suomen kilpailukyky maailmalla paranee, jotta Suomeen saadaan investointeja ja kasvua ja sitä kautta ihmisille niitä työpaikkoja. Aikaisemmin — silloin, kun sosiaalidemokraatitkin olivat hallituksessa — yhteisöveroa laskettiin peräti viisi prosenttia, jos oikein muistan, ja silloinkin lopputulema oli se, että veroa kertyi enemmän kuin se alennus oli. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Silloin oli varaa!]

Edelleenkin me uskomme vakaasti siihen, että alempi verotus yrittämiselle tuo enemmän veroa valtion kassaan. Se tuo enemmän työpaikkoja, se tuo vientituloja Suomelle, ja niitä me juuri tällä hetkellä tarvitaan. Vienti on itse asiassa alkanut vetämään. Toivotaan, että Iranissa käytävä sota ei vaikuta tähän nyt orastavaan talouden kasvuun vaan että se vienti jatkaa vetämistään. Se antaa meille todellakin toivoa ja uskoa, ja toivottavasti se starttaa myöskin kotimarkkinan käyntiin, jotta se talouden kasvu saadaan kunnolla liikkeelle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sanoisin, että kaikkein synkimpänä perintönä tältä hallitukselta jää tämä massiivinen työttömyys. Erityisesti nuorten työttömyys varmasti huolestuttaa meitä kaikkia, ja jos tämä nuorisotyöttömyys pääsee kroonistumaan, niin sen jäljet ovat todella vakavat ja kestävät pitkään. Tänä päivänä aivan liian moni ihminen joutuu pois työmarkkinoilta ja perheet ovat pulassa. He eivät pääse rakentamaan elämäänsä eivätkä investoimaan tulevaisuuteen, ja mikä pahinta, syrjäytymisriski kasvaa koko ajan.

Julkisen talouden tasapainotus vaatii nimenomaan työllisyyden vahvistamista, mutta tämän hallituksen työkalupakissa ei näytä olevan mitään kunnollisia toimia, että saisimme tämän käännettyä inhimillisellä tavalla. Siellä on vain keppiä kepin perään, sosiaaliturvan leikkauksia ja työelämän heikennyksiä, ja nämä tulokset, mitä näemme, puhuvat surullista totuutta.

Arvoisa pääministeri, teillä on kaikki mahdollisuudet vielä kääntää, tehdä toimia, [Puhemies koputtaa] jotka aidosti parantaisivat työllisyystilannetta. Aiotteko tarttua niihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelma rakennettiin, sinne kirjattiin kymmenittäin työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia. Niitä kuuluisia laskennallisia työpaikkoja on valtiovarainministeriön arvion mukaan näillä hallituksen päätöksillä 104 000, joka on historiallisen suuri määrä. Entisenä työministerinä tiedätte, mitä se tarkoittaa, eli tehdään työllisyyttä lisääviä toimia. Ne vaikuttavat nyt jo, mutta ne tulevat erityisesti vaikuttamaan, kun mennään eteenpäin, kun talous alkaa kasvamaan. Se laskee työllistämisen kynnystä, ja se laskee työn vastaanottamisen kynnystä. Minä uskon aivan vakaasti, että nämä alkavat tuottamaan tulosta.

Kun me mennään kehysriiheen, joka pidetään reilun kuukauden päästä, me valmistelemme koko ajan lisää uusia työllisyystoimia, mutta meidän täytyy kiinnittää myöskin työttömien asemaan huomiota. Siitä olen kanssanne täysin samaa mieltä. Vaikka kaikki työttömyys on pahasta ja vakavaa, niin nuorten työttömyys on varmasti yhteiskunnallisesti se kaikkein suurin ongelma, ja erityisesti siihen meidän täytyy pyrkiä löytämään vielä lisää keinoja. Vaikka maailma ei vetoomuksilla aina muutu, niin silti toivoisin, [Puhemies koputtaa] että suomalaiset yritykset palkkaisivat nuoria kesätöihin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, tosiasia on, että te olette epäonnistuneet kaikissa talouspoliittisissa tavoitteissanne, ja se osoittaa, että teidän politiikkanne on ollut epäviisasta. Sanon myös, että politiikkanne on ollut sen lisäksi epäreilua. Olen nimittäin ihmetellyt joitakin teidän arvovalintojanne. Te olette sanoneet, että rahaa ei ole, ja olette leikanneet pienituloisilta, olette leikanneet hoitoonpääsystä, olette leikanneet vanhustenhoivasta. Parhaillaan käsittelemme esitystänne, jossa vanhustenhoivasta leikataan 50 miljoonaa euroa. Tämä on järkyttävää, mutta samaan aikaan, pääministeri, te olette löytäneet miljardi euroa siihen, että yhteisöveroa kevennetään, ja vaikka sitä äsken puolustelittekin, niin tosiasia on, että tämä on keinona varsin tehoton ja varsin kallis ja auttaa kaikkein eniten suurimpia yrityksiä ja niiden omistajia. Eli hallituksella ei ole rahaa vanhustenhoivaan, mutta hallituksella on rahaa yhteisöveron kevennykseen. Tekisi mieli sanoa: oi aikoja, oi tapoja. Pääministeri, kysyn teiltä vielä kerran: Miten katsotte, että teillä on varaa tehdä miljardin aukko talouteen velaksi keventämällä yhteisöveroa? [Puhemies koputtaa] Mikä on teidän vastuunne tässä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Varmaan se selitys on aivan sama kuin se oli sosiaalidemokraattisella valtiovarainministerillä silloin kun sitä edellisen kerran on laskettu. [Aki Lindén: Silloin ei ollut 200:aa miljardia velkaa!]

Jos puhutaan valinnoista, niin se meidän valintamme on se, että me tehdään ratkaisuja, jotta huomenna on parempi. Ne lukemattomat rakenteelliset uudistukset Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi, byrokratian purkamiseksi — lukemattomia uudistuksia, jotta Suomessa olisi varaa huolehtia niin vanhuksista kuin peruskoulusta. Se ei tule mistään muualta kuin suomalaisesta työstä, ja siksi me teemme suomalaiseen työhön ja yrittämiseen liittyviä uudistuksia, jotka parantavat sitä toimintaympäristöä.

Mutta edelleenkin: Voi aikoja, voi tapoja. 4 000 miljoonaa euroa lisää rahaa hyvinvointialueille tämän hallituskauden aikana — se ei ole leikkaus. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Se on 4 000 miljoonaa euroa enemmän. Siis pitäisi olla joku suhteellisuudentaju. [Puhemies koputtaa] Sitten samaan aikaan myöskin haluan sanoa taas sen, että te olette osanneet arvostella kaksi ja puoli vuotta, mutta niitä omia vaihtoehtoja ei ole nähty, ei kuultu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisia ei kiinnosta erityisesti, onnistuuko hallitus työssään vai ei. Heitä kiinnostaa erityisesti, miten asiat menevät Suomessa, menevätkö ne oikeaan suuntaan vai väärään suuntaan. Valitettavasti tällä hetkellä monessa perheessä työttömyys on läsnä ja koetaan, että asiat menevät huonoon suuntaan. Nyt on syntymässä myös lisää työttömiä. Nimittäin eilen kaivosyhtiö, joka Kevitsassa toimii, ilmoitti muutosneuvotteluista, yli 300 henkeä on niiden piirissä. Voi olla, että tulee toistasataa, jopa satoja työttömiä lisää, ja syyksi he ilmoittivat kaivosveroratkaisun, jonka eduskunta teki viime syksynä. Samalla he ilmoittivat, että noin miljardin investointi pannaan tämän takia jäihin.

Kun eduskunta hyväksyi kaivosveron, se hyväksyi samalla ponnen, että hallituksen pitää valmistella hyvissä ajoin tänä vuonna kaivosverolain muutos, niin sanottu hybridimalli, ja tuoda se eduskuntaan niin, että se voisi olla ensi vuoden alusta voimassa. Nyt kysyn arvoisalta valtiovarainministeriltä: [Puhemies koputtaa] milloin olette tuomassa eduskunnan päätöksen mukaisesti [Puhemies koputtaa] sen uuden kaivosveromallin tänne eduskuntaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin hallitus on joutunut kiristämään kaivosveroa. Se tässä salissa sai yli hallitusrajojen myös kannatusta. Toisaalta aina, kun me joudumme tekemään veronkiristyksiä, kohdistuvat ne mille toimialalle tahansa, yleensä niitä myös vastustetaan. Meidän kaivosalamme on erittäin vireä ja nouseva. Tietenkin mineraaleihin liittyvä keskustelu myös kansainvälisellä ja globaalilla tasolla on erittäin kovassa nousussa. Hallitus haluaa tarkastella tähän koko toimialaan liittyviä ongelmakohtia esimerkiksi ympäristölainsäädäntöön, ympäristövakuuksiin, luvitukseen ja niin edelleen liittyen. Tämä kaivosvero tai kaivosmineraalivero, jota me olemme korottaneet, on vain yksi tekijä tässä. Se ei ole minulle tässä tehtävässä yllätys, että kaikkia veronkiristyksiä vastustetaan.

Mitä tulee sitten tähän hybridimallin kehittämiseen, niin sitä erityisesti tehdään tulevaisuutta silmällä pitäen, koska sen valmistelu ja selvitystyö on hyvin vaativaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Te, pääministeri Orpo, kuvasitte niitä hallituksen päätöksiä, joilla olette yrittäneet hillitä velkaantumista, mutta te jätitte kuvaamatta kaikki ne hallituksen päätökset, joilla te kiihdytätte velkaantumista. Valtiovarainministeri Purra, luen teille muutaman lainauksen. Ensinnäkin: ”Tiukassa taloustilanteessa veronalennukset pitää punnita erityisen tarkasti.” Toiseksi: ”Veronalennus hyödyttää eniten suuria, jo valmiiksi kannattavia yrityksiä ilman mitään takeita Suomeen tulevista uusista investoinneista tai työpaikoista.” Ja kolmantena: ”Yhteisöveroale on typerä, kallis ja tehoton”. Tiedättekö, kuka on sanonut näin? Perussuomalainen Nuoriso -järjestö. Haluaisin kysyä nyt teiltä, valtiovarainministeri Purra: voisitteko tulla tässä oman puolueenne nuorisojärjestön linjoille ja perua tämän yhteisöveroalen, joka on todella typerä, kallis ja tehoton? [Vasemmalta: Nuorissa on tulevaisuus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ylipäätänsä se, että oppositiosta kritisoidaan meidän tekemiä päätöksiä, ei ole lainkaan yllätyksellistä, mutta sanoisin, että olisi äärimmäisen huonoa politiikkaa soutaa ja huovata erilaisten veroratkaisuiden kanssa. Mutta tietenkin silloin, kun hallitus on menossa julkisen talouden JTS-riiheen ja pohtii toimia vielä talouden ja työllisyyden edistämisen hyväksi ja miten voisimme tukea kasvua tähän maahan, on aivan selvää, että eri puolilla, olivat ne sitten puolueita tai poliittisia nuoriso- tai muita järjestöjä tai eturyhmiä tai muuta, kerrotaan mielipiteitä. Talouspolitiikan arviointineuvosto ei suhtaudu yhteisöveron alennukseen lainkaan niin kielteisesti kuin oppositio tällä kertaa. Kuten pääministeri edellä totesi, sen on todettu olevan toimiva myös aiemmissa tilanteissa. Vastaavasti ei pidä paikkaansa, että se rahoitetaan yksinomaan velkaa lisäämällä, vaan me olemme tehneet vastaavia menosäästöjä ja toisaalta Valtion Eläkerahastosta tehtävän [Puhemies koputtaa] yksittäisen tuloutuksen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pahoittelen, mutta nyt on ehkä hieman pakko muistella niitä menneitä. Kun edellisellä kerralla Suomessa yhteisöveroa on todella alennettu tähän nykyiseen 20:een prosenttiin, niin julkisyhteisöjen velkaa oli 100 miljardia vähemmän. Tässä välissä julkisyhteisöt ovat ottaneet uutta velkaa 100 miljardia, ja tämähän tässä vaan pahenee nyt tämän alennuksen myötä. Te kun sanoitte, että te olette keksineet tälle rahoituksen, niin sehän oli tämä kuuluisa pikavippi sieltä Valtion Eläkerahastosta, mutta kun sekin lämmittää vain yhtenä vuotena, niin kyllä on ihan rehellistä silloin sanoa, että te teette tämän alennuksen velkaa lisäämällä. Tästä ei pääse yli eikä ympäri.

Arvoisa puhemies! Tässä kun olen ollut huolissani tämän hallituksen jättämästä velkapommista ja kohta varmaan muistakin pommeista, niin nyt kysyn, [Puhemies koputtaa] arvoisa pääministeri: Onko tämä hallituksen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta edelleen voimassa? Jos se on voimassa, niin minkälaisia toimenpiteitä te teette kehysriihessä, [Puhemies koputtaa] että siihen tavoitteeseen pääsette?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsänen: erinomainen, retorinen puheenvuoro jälleen. Oletteko huomannut, että myös sosiaalidemokraattien esittämiä säästöjen perumisia, uusia menotarpeita, meidän rakenne- ja työllisyystoimien vastustamista, te teette velaksi — sillä erotuksella, että te olette oppositiossa ja teillä ei ole valtaa tehdä näitä päätöksiä. Tämä olisi erinomainen puheenvuoro, mikäli sen takana olisi hyvä vaihtoehtobudjetti, [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] jossa aidosti peruutettaisiin ne toimet, joita te kritisoitte, jossa olisi aitoja kasvutoimia, jossa päästäisiin velkasuhteen vakauttamiseen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paremmin kuin hallitus!] Mikäli olisitte edellisellä hallituskaudella osoittaneet, että sosiaalidemokraateista on kantamaan huolta julkisen talouden tilasta, mutta ei, edes nousukaudella te ette kyenneet yhtä ainutta säästötoimea tekemään.

Edustaja Räsänen: Mielestäni tämä on sinänsä vähän epäreilu lähestymistapa. [Vasemmalta: Epistä!] Me huolehdimme näinä vaikeina aikoina meidän talouspolitiikasta, meidän veropolitiikasta, siitä, että me olemme korjanneet julkista taloutta, tehneet toimia, joista lähes jokaista [Puhemies koputtaa] te olette vastustaneet. Nyt te olette sitoutuneet velkajarruun. [Puhemies koputtaa] Olen siitä erittäin tyytyväinen, mutta ehkä sen pitäisi näkyä näissä puheenvuoroissannekin. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kerta toisensa jälkeen hallitus perustelee rikkaille annettuja veroaleja dynaamisilla vaikutuksilla, mutta koskaan te ette pysty katsomaan niitä dynaamisia vaikutuksia, joita toteutuu silloin, kun te leikkaatte köyhiltä suomalaisilta. Tehän olette siis leikkauspäissänne aliarvioineet politiikkanne negatiiviset vaikutukset talouteen. Lopputuloksena verotulot ovat romahtaneet, alijäämät syventyneet ja ihmisten kuluttaminen vähentynyt.

Arvio Suomen verotuloista on romahtanut alle vuodessa. Suuri syy tälle on lähes kolmen miljardin pudotus verokertymissä. Jopa arvonlisäveroista kertyy ennakoitua vähemmän verotuloja, vaikka te olette korottaneet alveja. Nyt on aika sanoa ääneen se, mikä on kaikille tässä vaiheessa selvää: oikeiston talouspolitiikka on epäonnistunut, ja se on epäonnistunut rankasti.

Kysyisin pääministeriltä: Olisiko nyt oikea aika arvioida veropolitiikkanne suunta uudestaan? Ja ymmärrättekö, että jos haluatte saada talouden rattaat pyörimään, niin ihmisille täytyy tarjota tyhjän puheen sijaan konkreettisia parannuksia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On siis ennusteita tulojen kehityksestä, ja niiden ennusteiden laskemisen suurin syy on se, että talouden suhdanne on niin huono. Sen syy ei ole hallituksen veropäätökset.[Vasemmalta: Vaan?] Se ei ole hallituksen veropäätökset, ja meidän — tämän oikeamman laidan ja vasemman laidan — välillämme ero politiikassa on se, että teidän mielestänne asiat korjataan, kasvu saadaan aikaan ja kaikki ratkeaa korkeammalla verotuksella. Meidän politiikkamme lähtee siitä, että alhaisempi työn verotus, alhaisempi progressio, [Suna Kymäläinen: Mutta korkeampi arvonlisävero!] alhaisempi yrittämisen verotus tuovat enemmän työpaikkoja, enemmän verotuloja, enemmän hyvinvointia. [Välihuutoja vasemmalta]

Meidän ongelmat julkisten menojen ja tulojen välillä ovat niin suuria tällä hetkellä, että nämä teidän veropuheenne eivät sitä mihinkään muuta. Sen sijaan meidän täytyy saada aikaan se muutos, että Suomessa kannattaa tehdä töitä ja yrittää, ja siksi näitä ei peruta. [Aino-Kaisa Pekonen: Mikä se syy oli?]

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Taloudesta puhutaan koko ajan. Te selitätte, että me joudutaan näistä syistä, eli ulkomaalaisista syistä meidän talous ei kasva. Mutta miten on mahdollista, että se kasvaa esimerkiksi Ruotsissa? Ruotsissa oli viime vuonna 1,7 prosenttia bruttokansantuotteen nousua, ja ensi vuonna, sanotaan, se on 2—3 prosenttia.

Nyt te puhutte tästä yhteisöverosta ja kerrotte meille ihan kirkkain silmin, että se kannattaa ja se on semmoinen, joka lisää investointeja. Olen puhunut kymmenen toimitusjohtajan kanssa isoista yrityksistä ja kysynyt heiltä, vaikuttaako kahden prosentin lasku yhteisöveron investointeihin. Se on nolla, ei vaikuta. Mutta tiedättekö te, mihin se vaikuttaa? Se vaikuttaa siihen, että 53 prosenttia osakeyhtiöistä, pörssiyhtiöistä, omistaa ulkomaalaiset ja se kaksi prosenttia valuu suoraan ulkomaille siitä, mitä te annatte. [Keskeltä: Voitonjakoa!] Eli siinä ei ole mitään järkeä. Se ei lisää talouskasvua millään tavalla. [Puhemies koputtaa] Kysyisin nyt: [Puhemies koputtaa] miten on mahdollista, että te voitte päivästä toiseen selittää, [Puhemies koputtaa] että se lisää talouskasvua, kun se ei... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. Nyt minuutti on käytetty. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Yhteisöveroa maksetaan siis voitosta osakeyhtiöissä ja muissa tämän piiriin kuuluvissa yhteisöissä. [Eduskunnasta: Katsos vaan!] Se koskee ihan kaikenkokoisia yrityksiä, jotka sen piiriin kuuluvat. Ja kun valtion viemä osuus vähenee, niin sinne yritykseen jää enemmän rahaa, eikö näin? [Miapetra Kumpula-Natri: Epäilettekö, ettei Hjallis tiedä tätä?] Olen sikäli hieman hämmästynyt tästä puheenvuorosta, että muistan kyllä, että ainakin takavuosina edustaja Harkimo on kannattanut sitä, että työn ja yrittämisen verotusta kevennetään. Te olette käyttänyt lukuisia puheenvuoroja siitä, että yrittämisen verotusta kannattaa keventää.

Me olemme tehneet yhteisöveron osalta tämän päätöksen kahdella prosenttiyksiköllä sitä laskea. Me olemme laskeneet työn verotusta merkittävästi, ylimpiä marginaaleja, joita kaikki asiantuntijat pitävät oivallisena kasvutoimena, paitsi vasemmistopuolueet, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ole näkynyt sitä kasvua!] ja niin edelleen. Tällä tavoitellaan sitä, että Suomessa työn kannustimet ovat paremmat, ostovoima kasvaa, yrityksillä on paremmat toimintaedellytykset ja mahdollisuus investoida ja niin edelleen. Tämä on meidän yhteinen tavoitetilamme hallituksessa. [Eduskunnasta: Mutta missä ovat tulokset?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta, ja on tärkeää, että täällä aiheesta keskustellaan. Kerrataanpa tosiasiat: Suomi on velkaantunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien. Sinä aikana kaikki puolueet tässä salissa ovat olleet hallitusvastuussa [Välihuutoja] — paitsi Liike Nyt — ja tämä osoittaa sen, että meidän ongelmat ovat pitkäaikaisia ja rakenteellisia. Tällä hetkellä taloustilanteen heikkouden selittää julkisen talouden osalta se, että korkomenot ovat voimakkaasti kasvaneet, sotemenot kasvavat, puolustusmenot kasvavat ja suhdannetilanne on heikko — kaikki ulkoisia tekijöitä.

Nämä vappupuheet, mitä vasemmalta kuulee ennenaikaisesti, tai synkistely, joka on jatkuvaa viikosta toiseen, eivät tuo yhtään työpaikkaa Suomeen. [Välihuutoja] On selvää, että hallitus on tehnyt valtavasti, loppuun asti pitää tehdä lisää ja seuraavilla hallituksilla on valtava urakka edessään.

Kysyn omistajaohjausministeri Strandilta, kun teillä on hyvä näkymä valtionyhtiöihin: [Puhemies koputtaa] miten te näette talouden kehityksen juuri tällä hetkellä? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Valtion salkussa on noin 70 yhtiötä, hyvin erilaisia sellaisia. Jos katsotaan vaikka näitä Solidiumin salkussa olevia finanssi-intressin yhtiöitä, ne ovat kehittyneet erittäin hyvin. Sieltä tulee investointeja Suomeen. Nokiankin sisällä on uutta tekemistä. Jos katsoo erityistehtäväyhtiöitä, vaikka FMG:tä, niin Soklin kaivoksella on panostettu, ja Kotkan akkumateriaalitehtaaseen. Paljon hyviä asioita on meneillään. Posti pörssilistattiin, [Eduskunnasta: Eläköön valtionomistus!] ja siitä saatiin 12 000 uutta yksityisomistajaa. Se on osa tätä kansankapitalismin edistämistä. Elikkä paljon on hyviä asioita meneillään, ja töitä riittää varmasti myös tuleville hallituskausille. Esimerkiksi Solidiumin salkussa yhtiöt ovat kehittyneet jopa keskimääräistä paremmin kuin moni vertailukohta pörssissä. Elikkä positiivisin mielin katsotaan.

Ehkä kaikkein tärkeintä on se, että silloin kun yritykset investoivat Suomeen, niin ennen kaikkea tuodaan myös tki-toimintaa jopa maailmalta takaisin Suomeen. Se palvelee koko ekosysteemiä, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, alihankintaverkostoa. Paljon hyvää meneillään. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kiitos! Tuo oli ihan sosiaalidemokraattinen puheenvuoro! Eläköön valtionomistus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te peritte ennätystyöllisyyden, ja Marinin hallituksen vuoden 22 alijäämä oli itse asiassa velkajarrutavoitteiden mukainen. No, sen jälkeen velkaantuminen on vain paisunut. Suomen talouskasvu on ollut heikointa OECD-maissa viime vuosina. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallituksen työllisyystoimet ovat itse asiassa todennäköisesti heikentäneet työllisyystilannetta ja sen myötä tietysti myös julkista taloutta. Myös tämä yhteisöveron alennus on Elinkeinoelämän keskusliiton tilauksesta päätetty.

Arvoisa pääministeri, me tiedämme, että yhteisöveron alennus tulee heikentämään julkista taloutta jopa miljardilla, se tulee lisäämään velkaantumista ja ei vahvista kasvua. Jos teillä on varaa miljardilla tukea kasvua, miksi ette käytä sitä sellaisiin toimiin, joita taloustutkijat aidosti tukevat, kuten koulutukseen, nuorten työllistämiseen tai vaikka pienten ja kasvavien yritysten rahoittamiseen? On olemassa paljon keinoja, [Puhemies koputtaa] ja tämän miljardin, joka teillä näyttää ylimääräistä olevan, voisi käyttää paljon tehokkaammin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy sanoa ihan rauhallisesti se, että kun te, hyvät sosiaalidemokraatit, olette vastustaneet jokaista säästöä, niin on täysin epäuskottavaa, että te nyt olette niin kauhean huolissanne velkaantumisesta. [Joona Räsänen: Hyvä, että joku on!] Te muistatte varmaan hyvin itse, millaisia puheenvuoroja te olette käyttäneet näiden kohta kolmen vuoden ajan. Se ristiriita on valtava. Toivon, että ihmiset näkevät tämän läpi.

Mutta sitten näitä asioita: Siis ensinnäkin yhteisöveron hintaa on kompensoitu tekemällä veronkiristyksiä ja rahoitusratkaisuja, ja se tulee rahoittamaan itse itseään keskipitkällä aikavälillä jo. Ja ennen kaikkea se tuo kilpailukykyä ja työpaikkoja. Sitten mitä muuta, mitä asiantuntijat ovat arvioineet hyväksi, niin esimerkiksi marginaaliverojen laskeminen tuottaa veromenetykset takaisin. Se on nettopositiivinen. Nostitte yritysrahoituksen: me ollaan lisätty Tesin rahoitusta, me ollaan luvattu, että me rahoitetaan Tesiä lisää, [Puhemies koputtaa] ja sillä on pystytty vivuttamaan valtava määrä investointeja liikkeelle. [Eduskunnasta: Kuinka paljon?] Me tehdään koko ajan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsillä mittaushistorian pitkäaikaisin talouskasvun pysähtyneisyyden aika. Tuo historia ulottuu aina vuoteen 1860 saakka. Työttömyys on Euroopan korkeinta, konkurssien määrä ennätyslukemissa, 90-luvun alun lukemissa, asuntokauppa romahtanut ja rakentaminen pysähtynyt, ja velka sen kuin lisääntyy. Sitä ei ole saatu taitettua. Talouskasvu syntyy innovaatioista, uusien tuotteiden keksimisestä, ja investointeja pitäisi saada liikkeelle, mutta keinot, millä te tähän pyritte, ovat väärät. Tämä yhteisöveron alennus on kuin tuuleen heitettyä rahaa, joka ei tule nostamaan Suomea talouden suosta. Kello käy, mutta Hakulista ei näy. Missä viipyvät, pääministeri Orpo, täsmätoimet talouskasvun aikaansaamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Silloin kun hallitusohjelma aikanaan julkaistiin, sitä kehuttiin erityisesti siitä, että se oli rohkea kasvun ohjelma. Me ollaan viety se sellaisenaan läpi, [Välihuutoja] ja ne tulevat kaikki hyödyttämään Suomea. Mutta toistan taas senkin moneen kertaan täällä sanomani, että kun valitettavasti me emme paljon kokoamme enempää voi tehdä niille kriiseille, joita maailmassa on. Ukrainassa käytävän Venäjän hyökkäyssodan, joka jatkuu, syvenee ja pahenee, vaikutukset Suomeen ovat mittavat, tai nyt viimeisenä tämä Iranin sota — me emme voi näille asioille mitään, ja ne iskevät meihin. Ja miksi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsiin? Siksi, että me ollaan rajamaa. Siksi, että se vaikuttaa ihmisten mieliin, ja minä ymmärrän sen. Ihmisillä on huoli ja murhe turvallisuudestaan, ja siihen liittyy myöskin talouden epävarmuuden ajassa huoli työstä.

Mutta haluan sanoa suomalaisille sen, että me tehdään joka päivä töitä sen eteen, että se talouskasvu saadaan aikaan. Me tehdään vientiä, tuetaan sitä. Me tuetaan investointeja. Me investoidaan Suomessa infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan, tekoälyyn, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. [Puhemies koputtaa] Koko ajan tehdään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus, te puhutte kovasti tästä velkaantumisen ehkäisemisestä, estämisestä, hillitsemisestä ja omista toimistanne siihen liittyen, mutta sitten toimet ovat jotain ihan muuta. Ristiriita on valtava, niin kuin, pääministeri, itse tuossa totesit.

Yksi esimerkki tämmöisestä tehottomasta toimesta on polttoaineverotuksen höllentäminen, joka ei juurikaan paranna ostovoimaa tehokkaasti ja lisää paitsi ihan valtionvelkaa niin myös ekologista ja ilmastovelkaa.

Toinen on tämä yhteisövero, josta valtiovarainministeri usein viittaa talouspolitiikan arviointineuvostoon, joka itse asiassa toteaa, että siinä voi olla jotain tolkkua, mutta esittää myös paljon epävarmuuksia ja kriittisiä huomioita sitä kohtaan. Ehkä tärkeimpänä se, että tämän yhteisöveron alennuksen yhteydessä olisi kannattanut tehdä sitten muita toimia, joilla tehostetaan verotusta, tasapainotetaan sitä niin, että se olisi parempaa kilpailun kannalta ja tasapainotettaisiin vaikutusta julkiseen velkaan — muun muassa he nostavat listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennuksen siinä yhtenä esimerkkinä. Oletteko, valtiovarainministeri, lukenut tätä osiota siitä paperista, [Puhemies koputtaa] ja miksi se meni silppuriin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen lukenut alusta loppuun, sanasta sanaan talouspolitiikan arviointineuvoston raportin tänäkin vuonna, ja siksi tiedän myös esimerkiksi sen, että arviointineuvosto kiittää erityisesti ylimpien marginaalien laskua ja toisaalta on sitä mieltä, että hallituksen ei olisi kannattanut laskea pieni- ja keskituloisten verotusta varsinkaan niin paljon kuin hallitus on laskenut, mutta tälle hallitukselle se on kyllä poliittisesti erittäin tärkeää. Me haluamme ylipäätänsä huolehtia siitä, että ostovoima palkansaajalla tässä maassa paranee.

No, edustaja Harjanne, minua ei tietenkään ihmetytä se, että te olette eri mieltä siitä, että hallitus on kyennyt myös polttoaineveroa alentamaan. Meidän mielestämme se on erittäin hyvä asia. Sekin on historiallista, yksikään muu hallitus ei ole tällaiseen kyennyt. [Vasemmalta: Kyllä on halpaa bensaa!] Vastaavasti olemme esimerkiksi jakeluvelvoitetta kyenneet lieventämään suhteessa edelliseen sosiaalidemokraatti—keskusta-hallituksen janaan nähden, mikä on aiheuttanut myös sen, että polttoaineiden hinnat ovat pysyneet maltillisempina.

Yleisesti ottaen, mitä tulee oppikirjan mukaiseen verotukseen, me olemme kyllä keventäneet yritysten ja työn tekemisen verotusta [Puhemies koputtaa] ja siirtäneet sitä kuluttamisen ja haittojen puolelle, mikä on yleensä ekonomistien suosima suunta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kolmatta vuotta putkeen aika moni suomalainen miettii kotisohvalla, että oppositio taitavasti arvostelee hallitusta sen tekemistä päätöksistä, mutta minkä takia oppositio ei uskalla täällä kyselytunnilla pääsääntöisesti esittää omaa vaihtoehtoaan. Tehän olette toimittaneet sen meille kaikille luettavaksi, edustaja Harjanne esitteli. Esimerkiksi vihreät ovat vaihtoehdossaan esittäneet, että hakkuita on rajoitettava — lukuohje: metsätehtaita suljettava, polttoaineveroa korotettava, autoilijoiden kustannuksia korotettava. Vasemmistoliitto esittää miljardien veronkorotuslistaa. Maistuuko tämä herra pääministerille? Keskustan kasvutoimena on 40 000 työttömyysperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi lisää tähän maahan. SDP:n vaihtoehtona on käytännössä perua hallituksen toimet, mutta tilalle vielä vähän korkeampaa verotusta kuin mitä tämä hallitus esittää. [Välihuutoja vasemmalta] Tässä on opposition vaihtoehtoja. Arvoisa herra pääministeri: miksi nämä vaihtoehdot, mitä oppositio esittää mutta ei täällä kyselytunnilla kehtaa teille kertoa, eivät kelpaa hallitukselle? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ne eivät maistu, koska ne eivät ole tehokkaita tai järkeviä. [Sofia Virta: Ai niin kuin hallituksen toimet on?] Perusongelma on se, että vaihtoehto on ollut kadoksissa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Mutta käytänpä tilaisuuden hyväkseni — kun tuli varmaan jo tähän vastattua — ja totean, että aina on myöskin asioita, joista kannattaa olla innostunut ja positiivinen, joten otanpa nyt esimerkiksi vaikkapa neljä vienninedistämismatkaa, joille olen päässyt osallistumaan ja vetämään Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Intiaan, Etelä-Afrikkaan. Kymmeniä suomalaisia vientiyrityksiä matkassa: sekä uusia nousevia että vanhoja, jotka hakevat uusia markkinoita, vievät uusia tuotteita. He uskovat voimakkaasti Suomeen ja meidän korkeaan osaamiseen. Noilla matkoilla näkee jonkun aivan eri tunnelman kuin tämän maailmanlopun meiningin, jota te täällä kuvaatte Suomen taloudesta. Ne ovat innostuneita, siellä tehdään suomalaisille työpaikkoja, myydään suomalaista osaamista ja tuotteita maailmalle. Meillä on oikeasti suuria ongelmia meidän taloudessa, mutta meillä ei ole peli menetetty. Meillä on niin paljon hyvää, [Puhemies koputtaa] jonka päälle rakentaa. Meillä on juuri sitä osaamista, mitä maailmalla tarvitaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut tavoitteessaan velkasuhteen taittamisesta. Valtion velkasuhteeseenhan vaikuttavat tulot, menot ja talouskasvu. Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut täydellisesti, kun tulopohja ja kasvu ovat heikentyneet ja työttömyys kasvanut.

Hallituksen pienituloisiin kohdistamat leikkaukset ovat leikanneet suomalaista kotimarkkinakysyntää, julkisten palveluiden leikkaukset ovat johtaneet työntekijöiden irtisanomisiin, ja nekään, joilla olisi varaa, eivät uskalla kuluttaa, kun työ ja toimeentulo tuntuvat epävarmoilta. Lopputuloksena on kasvun hyytyminen, verotulojen sakkaaminen ja velka-asteen kasvu. Silti tässäkin tilanteessa hallitus suunnittelee veropohjaa heikentävää yhteisöveron alennusta. Rahat eivät ole loppu, kun suuryhtiöille pitää saada veronalennus.

Arvoisa valtiovarainministeri: Onko veropohjan murentaminen nähdäksenne vastuullista talouspolitiikkaa? Ja miksi hallitus systemaattisesti tälläkin kyselytunnilla [Puhemies koputtaa] vähättelee verotulojen merkitystä julkisen talouden kestävyydelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ei todellakaan vähättele veropohjan merkitystä, ylipäänsä verotulojen, tulopuolen, merkitystä julkiseen valtiontalouteen.

Se, mistä syystä verotulot on jouduttu tarkistamaan alaspäin ennusteesta toiseen, liittyy siihen, että meillä ei ole taloudessa aktiviteettia, meillä ei ole talouskasvua. [Mika Lintilä: Ei ole työtä!] Meillä ei ole ollut sitä merkittävästi pitkään aikaan, mutta myös suhdanne syveni ja vaikeutui, piteni entisestään, mikä on syy sille, että verotuloarvioita ja ennusteita on jouduttu tarkistamaan alaspäin.

Samaan aikaan te sanotte, että me olemme epäonnistuneet näissä julkisen talouden korjaamiseen pyrkivissä toimissamme. Toista mieltä ovat kuitenkin monet talouspolitiikkaa arvioivat tahot, oli kyse sitten IMF:stä, komissiosta tai talouden muista asiantuntijoista. Nämä toimijat haluavat enemmän sitä, mitä hallitus tekee. Te sen sijaan oppositiossa ja erityisesti vasemmistoliitossa vastustatte kaikkea sitä, mitä me olemme tehneet julkisen talouden korjaamiseksi. [Välihuutoja vasemmalta] Kuten moneen kertaan olen sanonut, [Puhemies koputtaa] tämä tilanne ei tule aivan heti helpottamaan vaan tulee koskemaan myös tulevia hallituskausia, [Puhemies koputtaa] ja kansalaisten kannalta olisi hyvä tuoda se ilmi. Tämä ei liity tähän hallitukseen vaan Suomen talouden tilanteeseen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kukahan tämän kaiken oikein siivoaa? Pääministeri Orpo, te sanoitte eduskuntavaalien alla näin Helsingin Sanomien etusivulla. Vastuuttomalla taloudenpidolla ja kasvua kuristavalla toiminnalla te olette luoneet Suomen, jossa ihmiset eivät enää luota talouteen tai uskalla kuluttaa. Nämä epäoikeudenmukaiset leikkaukset ovat leikanneet oikeastaan sitä kaikista tärkeintä, nimittäin tavallisten suomalaisten luottamusta.

Arvoisa pääministeri Orpo, minä kysyn nyt teiltä: alkaako siivoaminen kevään kehysriihessä, vai lykkäättekö luudan seuraavalle hallitukselle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se sotku oli, mistä me aloitettiin. Eikä pelkästään ollut kämppä sotkussa, vaan perusta oli murentunut. Se, mitä me ollaan tehty: Me ollaan laitettu perustaa kuntoon. Me ollaan uudistettu työmarkkinoita, sosiaaliturvaa, luvitusta, purettu byrokratiaa. Suomen kilpailukykyä on laitettu kuntoon. Suomen osaamista on vahvistettu. Sen päälle me voidaan rakentaa sitä parempaa tulevaisuutta.

Minä haluaisin tietää nyt sen listan, mitkä näistä hallituksen uudistuksista sosiaalidemokraatit aikovat perua, kun en ole sellaista listaa kuullut. [Oikealta: Eivät mitään! — Suna Kymäläinen: Mihin hallitus sitä tarvitsee? Teidän pitää tehdä ihan omia päätöksiä!] Minä haluan sen listan nähdä, koska teillä ei ole vaihtoehtoa ja te hiljaa hyväksytte sen, mitä me olemme tehneet, koska ne ovat oikeita toimia. Ne ovat niitä, mitä ekonomistit, asiantuntijat ovat kiittäneet, ja niistä me pidämme kiinni, koska minä olen aivan varma siitä, että tulevaisuudessa ne tuovat Suomelle ja suomalaisille hyvää: työtä suomalaisille, parempaa toimeentuloa suomalaisille, turvallisempaa ja vakaampaa Suomea.

Arvoisa herra puhemies! Yhdysvallat ja Israel aloittivat viikonloppuna sotatoimet Irania vastaan. Uhka ulottuu nyt laajalle Iranin ampuessa ohjuksia ja drooneja pitkin Lähi-itää ja jopa Eurooppaa. Sotatoimilla voi pitkittyessään olla arvaamattomia seurauksia, enkä tarkoita vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lähi-itä on jo yksin öljyn vuoksi maailmantalouden keskuksia. Siksi vaikutukset tuntuvat myös ihmisten arjessa ja täällä Suomen taloudessa. Voi olla, että bensan hinta kallistuu ja arki muutenkin tulee ihmisille kalliimmaksi. Tällä voi olla vaikutuksia yrityksiin, työllisyyteen ja talouteen. Valitettavasti me olemme jo nyt Euroopan hännänhuippu, mitä tulee työttömyyteen.

Kun maailmalla soditaan eikä talouteen tule vetoapua, niin oma tekeminen korostuu. Arvoisa pääministeri, kehysriiheen on vielä aikaa, mutta toimia voi ja pitääkin tehdä nyt. Kysynkin teiltä: kuinka hallituksenne arvioi Lähi-idän tapahtumien seurauksia Suomen taloudelle ja työllisyydelle [Puhemies koputtaa] sekä ennen kaikkea ihmisten arkeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me tietenkin seurataan hyvin tarkasti ja huolissamme sitä kehitystä, mikä siellä Iranissa ja Persianlahden alueella Lähi-idässä tällä hetkellä on, ja nimenomaan arvioidaan myöskin sen vaikutusta Suomeen, meidän talouteen ja niihin suomalaisiin, noin kolmeen ja puoleen tuhanteen, jotka sillä alueella ovat ja joita pyrimme kaikin keinoin auttamaan, että he ovat turvassa ja pääsevät Suomeen turvaan. Tällä hetkellä arvioimme niin, että jos konflikti jää lyhytaikaiseksi, lyhytkestoiseksi eikä eskaloidu enempää, niin vaikutukset Suomeen jäävät kohtuullisen pieniksi. Mutta on selvä, että mikäli se jatkuu pidempään ja mikäli tämä kriisi eskaloituu entuudestaan, niin silloin on aivan varmaa, että se vaikuttaa niin maailmantalouteen, Euroopan talouteen kuin meidän suomalaistenkin talouteen. Tämä on juuri se maailma, missä me tällä hetkellä elämme: kriisi ja konflikti toisen perään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Syksy 2015 osoitti, että Lähi-idässä käynnissä olevien sotien ja muiden levottomuuksien seurauksena Suomeen voi hakeutua varsin lyhyessä ajassa merkittävä määrä turvapaikanhakijoita. Sisäministeri Rantanen on aiemmin todennut meille vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen, että kansainvälisten sopimusvelvoitteiden vuoksi Suomi ei voi estää meille suuntautuvaa turvapaikanhakua, mikä tietysti on valitettavaa, kun tiedämme, että turvapaikkajärjestelmässä on näitä ongelmia ja sitä myös paljon hyväksikäytetään.

Tämän laajamittaisen maahantulon hallinnassa pitäminen vaatii tietysti paljon resursseja Maahanmuuttovirastolle ja Suomen turvallisuusviranomaisille, ja kysymys on silloin todella suurista lisärahoitustarpeista. Olisinkin kysynyt, arvoisa valtiovarainministeri: Kun te valmistaudutte nyt kehysriiheen, niin oletteko te tähän varautunut ja valmis, jos tämä turvapaikanhakijakriisi uusiutuu? Oletteko valmistautunut turvaamaan riittävät voimavarat Maahanmuuttovirastolle, poliisille ja Suomen viranomaisille tämän kriisin hoitamiseksi ja [Juho Eerolan välihuuto — Puhemies koputtaa] suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen siihen tottunut, että oppositio nostaa täällä voimakkaasti ongelmia esille, mutta siihen en ole vielä tottunut, että te jo edestäpäin löydätte kriisin, mikä ei ole vielä lähelläkään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Totta kai me toivomme, että Eurooppaan ei kohdistu turvapaikanhakijavirtaa [Hälinää — Puhemies koputtaa] Iranista eikä mistään muualtakaan.

Mitä tulee siihen, jos verrataan vuoteen 2015, onneksi tilanne on huomattavasti eri paitsi suomalaisessa lainsäädännössä myös eurooppalaisessa lainsäädännössä noin muuten. Eurooppa suhtautuu näihin asioihin nykyään aika tavalla eri lailla. Meillä on myös voimassa paljon erilaisia sisärajatarkastuksia. Toisaalta maahanmuuttopaktin eteenpäinvieminen sisältää tähän liittyen erityisiä toimia. Hallitus on huolehtinut turvallisuusviranomaisten rahoituksesta koko kautensa ajan, ja siinäkin tilanteessa, missä me olemme joutuneet tekemään merkittäviä sopeutustoimia, niin sekä sisäiseen turvallisuuteen että tietenkin puolustukseen liittyen sektoreita on näiltä suojattu. Meillä ei ole tässä tilanteessa mitään hätää. [Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus!]

Arvoisa puhemies! Islamilainen vallankumous, joka tapahtui 47 vuotta sitten, on muokannut Lähi-itää. Iran on pitkään tukenut terroristiryhmiä, kuten Hizbollahia ja Hamasia, jotka ovat hyökänneet sekä Israelia että länsimaisia kohteita vastaan. Käynnissä oleva konflikti ja iskut Irania vastaan ovat herättäneet tunteita, mutta toisaalta ne voivat merkitä myös hirmuhallinnon loppua ja avata mahdollisuuksia vapaudelle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle maassa. Toisin sanoen: elleivät USA ja Israel olisi iskeneet, iranilaiset ja monet muut maat olisivat edelleen joutuneet elämään pitkään Iranin hallinnon alaisuudessa. Iran taas rahoittaa terroristijärjestöjä sekä jakaa Venäjälle mielellään ohjuksiaan, joita käytetään Ukrainaa vastaan. Kysymys ulkoministerille: Nyt naistenpäivän kynnyksellä olemme huolissamme naisten oikeuksista sekä yleisesti ihmisoikeuksien toteutumisesta Iranissa. Kuinka suuri on todennäköisyys, että sen hallinto todella uudistuu, ja miten turvataan jatkossa iranilaisten ihmisoikeuksien toteutuminen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tilanne Lähi-idässä on poikkeuksellisen vakava juuri nyt, ja on tosiaan näin, että Iranin hirmuhallinto ei ole kunnioittanut oman kansansa ihmisoikeuksia eikä varsinkaan tasa-arvoa. Naisten ja tyttöjen asema on ollut yhteiskunnassa erittäin heikko. Tämänkin sanottuani on täysin epätodennäköistä, että myöskään nyt käynnissä oleva konflikti tähän asiaan toisi välttämättä muutosta. Se, että ajatollah on kuollut, ei vielä tarkoita sitä, että Iranin vallankumouskaarti olisi kaatumassa. Päinvastoin Iranin vallankumouskaarti — joka me myös Euroopan unionissa nyt alkuvuonna terrorilistattiin, ja Suomi oli siinä myös tätä ajamassa — on hyvin syvällä yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, myös taloudessa, olkoonkin että Iranin talous on ollut heikoissa kantimissa jo ennen tätä sotaakin. Tilanne on todella vakava myös alueella oleville suomalaisille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra, te totesitte oppositiojohtajana joulukuussa 2021, jolloin bensan hinta oli 1,83 euroa, sen olevan jo hälyttävän korkealla. Nyt se on lähellä kahta euroa, ja tulee nousemaan. Silloin te olitte sitä mieltä, että on kerta kaikkiaan hölmöä väittää, että hintatason kasvu ja ostovoiman heikkeneminen johtuisivat aina jostain sellaisesta, mihin hallitus ei voi vaikuttaa. [Vasemmalta: Jännä juttu!] Kyllä te voitte vaikuttaa. Siis on hölmöä väittää, että hallitus ei voi vaikuttaa. [Oikealta: Totta kai se voi!] Miten te vaikutatte siihen, että autoilijat, kuljetusyrittäjät ja maatalousyrittäjät eivät joudu maksamaan polttoaineen hinnan noususta? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, öljyn maailmanmarkkinahinta on tietenkin se, joka hinnan takana voimakkaimmin vaikuttaa, [Anne Kalmari: Ai nytkö on? Miksei viime kaudella? — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ja siihen Suomella tai monella muullakaan maalla ei ole minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta. Sen sijaan ne seikat, joihin hallitus voi vaikuttaa, liittyvät esimerkiksi verotukseen, [Keskustan ryhmästä: Alvin nousuun!] ilmastopolitiikkaan liittyviin vaatimuksiin, uusiutuvan polttoaineen osuuteen, jakeluvelvoitteeseen ja niin edelleen. Voidaan vaikuttaa myös Euroopan unionin tasolla siihen suuntaan, että politiikka olisi sellaista, että se arjen kustannukset pitää riittävän maltillisina. Ja, arvoisa keskusta, juuri sillä tavalla tämä hallitus on toiminut. Hallitusneuvotteluista alkaen me olemme pyrkineet tekemään toimia, jotka tekevät autoilun kustannuksista järkevämpiä. Me emme voi vaikuttaa maailmanmarkkinahintaan. Me ymmärrämme, että tällä hetkellä Lähi-idän kriisi, Iranin tapahtumat, voi vaikuttaa sen hintaa nostavasti, kuten monet muutkin kansainväliset kriisit. [Puhemies koputtaa] Samaan aikaan me olemme tehneet meidän päätöksemme, niitä on vielä hieman tulossakin, ja olemme erittäin ylpeitä niistä. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Iranin sota ja koko tämä myrskyävä maailmantilanne korostavat sitä, että meidän kriisinkestävyyden pohja on oma elintarviketuotanto ja se, että meillä on kaikille suomalaisille tarjolla suomalaista ruokaa. Sen edellytyksenä on se, että viljelijät pärjäävät ja maatalous on kannattavaa. Tämä kriisi tulee johtamaan tuotantopanosten kallistumiseen, lannoitteitten ja polttoaineitten kallistumiseen ja osaltaan vaikeuttaa meidän maatalouden erittäin vaikeaa tilannetta.

Herra puhemies! Suomessa päivittäistavarakauppa, ruokakauppa, on maailman kannattavinta. Jari Leppä, keskustalainen ministeri, sääti direktiivin pohjalta Suomen elintarvikemarkkinalain. Minun ministeriaikanani kiristettiin elintarvikemarkkinalakia, ja tiedän nyt, että te, arvoisa ministeri Sari Essayah, olette tehnyt paljon töitä sen eteen, että entisestään reiluutettaisiin Suomen ruokamarkkinaa ja loppuisi tämä niin sanottujen private labeleitten väärinkäyttö ja se, että kauppa pystyy sortamaan viljelijää.

Nyt olemme lukeneet mediasta, että asia on jumissa hallituksessa. Kysynkin nyt teiltä, ministeri Essayah: Milloin elintarvikemarkkinalaki annetaan eduskunnalle? [Puhemies koputtaa] Ettehän anna periksi kokoomukselle, joka puolustaa aina kaupan suuretuja [Puhemies koputtaa] tunnetusti? [Mika Lintilä: Näinkö on? — Kokoomuksen ryhmästä: Höpsis!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! On tosi hienoa kuulla, että keskusta on näitten uudistusten takana. [Keskustan ryhmästä: Totta kai!] Ensi viikolla eduskuntaan saapuu sitten elintarvikemarkkinalaki. On todella hienoa, että etukäteen jo odotatte sitä näin innokkaasti, koska siinä tehdään niitä muutoksia, jotka valitettavasti jäivät keskustalaisilta ministereiltä tekemättä. [Oikealta: Oho! Oijoi! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Elikkä ne keskeisimmät, tärkeimmät muutokset liittyvät juuri kaupan omiin merkkeihin. Niissä valitettavasti ei kahdeksan keskustalaisen ministerivuoden aikana saatu aikaiseksi. Nyt on tulossa näihin kaupan omiin merkkeihin, voisiko sanoa, koko elintarvikeketjun oikeudenmukaisuuteen liittyviä uudistuksia, eli ei ole mahdollisuutta esimerkiksi vaatia tuotteen reseptiä siinä yhteydessä, kun tehdään sopimus, eikä myöskään ole mahdollisuutta vaatia sitä kaupan oman merkin valmistamista siinä vaiheessa, kun tehdään sopimus, jotta saadaan se oma tuote sinne kaupan hyllyyn. Lisäksi tässä lakimuutoksessa tullaan vielä puuttumaan siihen, että nämä sopimusehdot eivät saa olla kohtuuttomia.

Eli tässä ovat kaikki ne kolme keskeisintä uudistusta, jotka tässä lainsäädännössä ovat tulossa, ja on hienoa, että eduskunta sitä täällä jo odottaa ja pääsee sen kanssa työskentelemään. [Puhemies koputtaa] Olen varma, että saamme hyvän lopputuloksen yhdessä.

Arvoisa puhemies! Hallitus, te kerrotte arvostavanne suomalaisten hoitajien, opettajien, sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskasvattajien työtä. No, miten tämä arvostus on konkreettisesti näkynyt: vientivetoisena palkkamallina, soten irtisanomisina ja nyt määräaikaisia työsopimuksia koskevana lakiesityksenä. On yhtä tyhjän kanssa jakaa ruusuja naistenpäivänä, jos edistää tietoisesti politiikkaa, josta asiantuntijat ovat varoittaneet, että se lisää raskaussyrjintää, josta asiantuntijat ovat todenneet, että se osuu matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille sotessa, kasvatuksessa ja koulutuksessa. Ja ei tarvitse olla ennustaja, että arvaa, mitä te vastaatte: näin täytyy tehdä, jotta pk-yritykset voivat työllistää. No, miksi tätä ei rajattu sitten niin, että se ei koskisi myös julkista sektoria ja kaikkein suurimpia työnantajia?

Pääministeri Orpo, henkilökohtaisesti uskon ja tiedän, että teille tasa-arvo on tärkeä arvo. Siksi haluankin vilpittömästi kysyä: Miksi teidän hallituksenne edistää tätä lakia huolimatta näistä ongelmista, jotka ovat etukäteen tiedossa, vaikka kokoomuksen naisjärjestökin — kiitos siitä — on tätä vastaan esittänyt huolensa? Miksi näin, pääministeri?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Tämä taitaa kuulua ministeri Grahn-Laasoselle, olkaa hyvä. [Vasemmalta: Pääministeri!]

Arvoisa puhemies! Tämä ensisijaisesti kuuluu työministerille, joka tällä hetkellä on presidentin mukana Intiassa valtiovierailulla, joten vastaan tähän kysymykseen.

Hallituksen tavoitteena on se, että syntyisi enemmän työpaikkoja, että rekrytointikynnystä pystyttäisiin työpaikoilla alentamaan, ja se on niin naisten kuin miestenkin etu. [Sofia Virta: Miksi julkisella!] Mutta haluan tuoda seuraavan tiedoksi, koska arvelin, että tämä määräaikaisuuksiin liittyvä kritiikki koskee ennen muuta sitä tosiasiaa, että meillä suomalaisessa työelämässä on vakava ongelma raskaus- ja perhevapaasyrjinnässä: sitä kohtaa joka neljäs raskaana oleva. Näin ollen hallitus on juuri päässyt sopuun lainsäädännöstä, jossa kiristetään tasa-arvolakia, jotta raskaus- ja perhevapaasyrjintää voidaan Suomessa tehokkaammin torjua. Marinin hallituksen aikana tästä oli työryhmä, joka päätyi ristiriitaiseen lopputulokseen, ja hallitus ei tehnyt mitään. Nyt saamme aikaan merkittäviä kiristyksiä tasa-arvolakiin, joista tärkeimpänä esimerkiksi se, että määräaikaiset yksiselitteisesti tuodaan ihan pykälätasolla syrjimisperusteeksi tasa-arvolaissa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Miksette vastaa kysymykseen!] Lisäksi tässä tuodaan työnantajille selvitysvelvollisuus, mikäli työsuhde ei jatku, [Sofia Virta: Kokoomusnaiset on väärässä, niinkö?] eli työsuhde päättyy määräaikaisuuden jälkeen, [Puhemies koputtaa] jos henkilö on raskaana tai perhevapaalla tai hänellä on perheenhuoltovelvollisuus. [Pia Lohikoski: Tässä oli teidän terveiset Kokoomusnaisille!]

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te lupasitte poistaa pitkäaikaisasunnottomuuden, mutta miten on mennyt? Asunnottomuus kasvaa toista vuotta peräkkäin, ja nyt myös pitkäaikaisasunnottomuus on kääntynyt kasvuun. Eniten kodittomuus on lisääntynyt kotikaupungissani Helsingissä. Ennen Orpon hallitusta asunnottomuutta saatiin tässä maassa laskettua yli 10 vuotta putkeen, mutta teidän kaudellanne se ei edes vähene vaan se kasvaa.

Eli, pääministeri, te sanoitte myös, että yksikin koditon on liikaa, mutta te olette kasvattaneet kodittomien määrää viidenneksellä. Pääministeri, miten te arvioitte tätä teidän lupaustanne poistaa pitkäaikaisasunnottomuus, ja onko teistä kohtuullista, että nämä kodeistaan häädetyt ihmiset maksavat nyt hinnan siitä, että te haluatte päästä antamaan rikkaille kavereillenne vielä lisää rahaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin asunnottomuuden kehitys on oikeasti huolestuttavaa. Se on aidosti huolestuttavaa. Minusta se tavoite, mikä on meidän hallituksella ja mikä on ollut aikaisemmilla hallituksilla, että asunnottomuudesta pitää päästä maassamme eroon, on ainut oikea, ja sen eteen pitää tehdä töitä.

Tämä hallitus tekee niiden aikaisempien hallitusten töiden päälle uusia toimenpiteitä. Meillä on asunnottomuuden poistamisohjelma, jota tehdään yhdessä suurten kaupunkien kanssa, joissa tämä ongelma nimenomaisesti on. Sitä työtä jatketaan. Ei ole yksittäistä helppoa keinoa, mutta tosissaan työtä tehdään.

Asunnottomuuden kasvun taustalla on tietenkin monia tekijöitä. Totta kai tämä suhdanne vaikuttaa, työttömyys vaikuttaa. [Vasemmalta: Sosiaaliturvaleikkaukset!] — Sosiaaliturvaleikkauksilla on varmasti oma vaikutuksensa ollut, mutta myöskin pahentunut huumeongelma on yksi ilmiöistä asunnottomuuden takana. Meidän täytyy ymmärtää se, että a) tämä on vakavaa, b) me tarvitaan lukemattomia eri keinoja. Ja näiden äsken luettelemieni asioiden parissa me tehdään tällä hetkellä töitä.

Herr talman! Redan i år har minst fem kvinnor mist livet till följd av våld i nära relation. Det är faktiskt fem för mycket, och det är en dramatisk höjning från många år före 2025. Över hälften av alla kvinnor i Finland har upplevt våld eller hot om våld. Om du inte själv är en av dem är det mycket sannolikt att du känner någon som har blivit offer för det. Så här kan vi inte fortsätta.

Herra puhemies! Meidän on luotava turvallisempi yhteiskunta naisille, siskoille, äideille, tyttärille, meille kaikille. En voi olla ajattelematta viime aikojen aivan todella järkyttäviä naisiin kohdistuneita väkivaltatekoja, joissa osassa myös perheen lapset ovat joutuneet uhreiksi. En voi olla ajattelematta heidän hätäänsä pitkiä aikoja ennen tapahtumia. Tämä on maamme synkkä häpeäpilkku ja Suomen suurin ihmisoikeusongelma, ja sille on saatava loppu. Myös oikeuskansleri on toistuvasti huomauttanut poliisin puutteellisesta rikostutkinnasta ja esimerkiksi lähestymiskiellon toimeenpanosta.

Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen! [Puhemies koputtaa] Mitä voisimme nyt tehdä enemmän väkivallan lopettamiseksi ja esimerkiksi sille, että olisi olemassa enemmän palveluita väkivaltaa tekeville?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän erityisesti siitä, että tämä asia nousee esiin. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa järkyttävän yleistä. Se on vakava ilmiö, ja jo tämän alkuvuoden aikana, ystävänpäivään mennessä, ainakin viisi naista on menettänyt henkensä lähisuhdeväkivallan uhrina. Tähän on vahvasti herätty, itse asiassa jo hallitusneuvotteluissa.

Tämän hallituksen toimesta on jo viety läpi lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto, mikä on tärkeää. Uhri tarvitsee oikeutta ja tekijä rangaistuksen teoistaan, lähisuhdeväkivaltaa ei voi sovitella. Hallitus on lisännyt turvakotien rahoitusta jokaisessa budjetissaan eli joka vuosi, ja se on merkittävää ja erittäin tärkeää ja myöskin vahvistaa meidän sitoutumista Istanbulin sopimukseen, jossa lähisuhdeväkivaltaan puututaan.

Lisäksi on tehty lukuisia kiristyksiä lainsäädäntöön, muun muassa pakkoavioliittojen kriminalisoiminen, tyttöjen sukuelinten silpomiseen puuttuminen, muitakin toimia muun muassa kunniaväkivaltaan liittyen. Elikkä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on erittäin monia toimia jo tehty. Tätä työtä on äärimmäisen tärkeä jatkaa, ja nyt myöskin Suomi osallistuu delegaatiolla YK-kokoukseen, [Puhemies koputtaa] jossa pyritään myös kansainvälistä näkökulmaa vahvistamaan naisiin kohdistuvan väkivallan pysäyttämiseksi.