Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk) | Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Jessi Jokelainen vas) | Suullinen kysymys työn verotuksen keventämisestä (Janne Heikkinen kok) | Suullinen kysymys digilaitteiden käyttämisestä kouluissa (Pia Sillanpää ps) | Suullinen kysymys lasten ja nuorten harrastusten maksuttomuudesta (Mika Poutala kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Eurooppaa haastetaan tänään monesta suunnasta. Yhdysvaltain uusi presidentti näyttää hylänneen maan aiemmat Ukraina-kannat ja on nyt aloittanut keskustelut Venäjän valtionjohdon kanssa ilmiselvästi ilman yhdessä sovittua linjaa Ukrainan tai EU:n kanssa. Ensikommentit valitettavasti viittaavat siihen, että kansallisesta olemassaolostaan taistelevaa Ukrainaa oltaisiin pahimmillaan myymässä hyvin periaatteettomalla tavalla: tavalla, jossa väkivaltainen hyökkäys palkittaisiin alueluovutuksilla. Kaikkien eurooppalaisten ja aivan erityisesti pienten maiden edustajien on syytä ottaa selkeä kanta tällaisiin kaupankäynteihin. Arvoisa pääministeri, mikä teidän arvionne on tilanteesta? Onko hallitus ollut yhteydessä Yhdysvaltain viranomaisiin tilanteen johdosta, ja onko ilmoitettu Suomen tuki Ukrainalle ja maan itsemääräämisoikeudelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aivan oikea ja tärkeä kysymys tässä vakavassa ajassa. Tämä on historiallinen aika, ja siinä ajassa eletään vielä historiallisia hetkiä.

Eilen todella oli puhelu Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ja Putinin välillä. Tässä tapahtui juuri se, mitä me olemme pitkään odottaneet tai ajatelleet sen tulevan, eli Trump avaa keskustelun ja tekee pelinavauksen siitä, miten Ukrainaan saadaan aselepo ja rauha, mikä sinänsä on hyvä tavoite. Mutta nämä ensimmäiset keskustelut ovat olleet Ukrainan kannalta, Euroopan kannalta ja Suomen kannalta huolestuttavia. Me valtioneuvostona ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto ollaan oltu tiiviisti yhteydessä keskenämme mutta sen lisäksi myöskin meidän liittolaisiin, meidän kumppaneihin, Euroopan unioniin, myöskin yhteyksiemme kautta Yhdysvaltoihin.

Me tuemme Ukrainaa. Ukrainan rauhaa ei voi sopia ilman Ukrainaa, eikä Eurooppaan voi rakentaa rauhaa ilman Eurooppaa. Tämä on meille aivan selkeää. Uskon, että tämä sali jakaa tämän täysin, ja tämän puolesta [Puhemies koputtaa] teemme töitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.

Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille vastauksesta. Varmistan vielä, että sanoitte, että Suomesta on oltu yhteydessä Yhdysvaltoihin.

Tässä tilanteessa on tärkeää, että Suomi ilmoittaa selkeästi kantansa ja sen, että sen Ukrainan tuki ‑politiikka on ennallaan. Kaikissa tapauksissa nyt nähty pakottaa meidät kokoamaan rivit Euroopassa. Euroopan on nyt puolustettava arvojaan ja etujaan, ja se vaatii ennen kaikkea yhtenäistä esiintymistä. Euroopan on puhuttava nyt yhdellä äänellä oikeudenmukaisen rauhan puolesta, ja se vaatii sitä, että Ukrainaa kuunnellaan ja Ukraina osallistuu oman kohtalonsa päätöksentekoon, ja Euroopan asioista voidaan päättää vain pöydissä, joissa Eurooppa itse on mukana.

Arvoisa pääministeri, tämä nyt viime vuorokausina ja aiemmin tapahtunut vaatii EU:lta pikaista kannanmuodostusta ja päättäväistä esiintymistä. Oletteko valmis esittämään EU-johtajien ylimääräistä huippukokousta, joka kutsuttaisiin koolle mahdollisimman nopeasti jo ensi viikon lopulla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanin nuotit ovat tässä aivan oikeat. Itsekin totesin niin, että Ukrainan rauhaa ei voi sopia ilman Ukrainaa, ja Euroopan pitää olla näissä pöydissä mukana.

Aamuinen yhteydenottoni komission puheenjohtajaan oli ensinnäkin kysymys siitä, miten Eurooppa toimii, miten me pysäytämme tämän kehityksen, jossa meidän yli keskustellaan. Näitä keskusteluja on käyty, ja tämän vuoksi aion myöskin huomenna osallistua Münchenin turvallisuuskonferenssiin. On sovittu tärkeitä tapaamisia EU:n päämiesten kanssa, myös von der Leyenin, ja tämä ajatus on valmistelussa, että me vaadimme Eurooppa-neuvostoa kokoontumaan ylimääräiseen kokoukseen. Se olisi tässä tilanteessa oikea ratkaisu. Se osoittaisi sen, että Eurooppa on tosissaan, Eurooppa muodostaa yhtenäisen kannan, ja sieltä se kanta pitää saada ulos.

Meillä pitää olla positio. Ei riitä pelkästään se, että me sanomme, että Eurooppaa pitää kuunnella, vaan pitää kertoa, mitä meillä on sanottavana. Se on voimakas tuki Ukrainalle ja Euroopan turvallisuudesta huolehtiminen, myös Suomen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että pääministeri kertoi tästä aktiivisuuden suuntaamisesta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin, ja ylipäänsä EU:n vaikutusvaltaiset kanavat Trumpin hallintoon kaipaavat vahvistusta ja vaikutusmahdollisuuksia sitä kautta.

Mutta sitten on tämä toinen reitti. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole yksinvaltainen maa, vaikka välillä siltä vaikuttaakin. Senaatilla ja edustajainhuoneella on myöskin vaikutusmahdollisuuksia silloin kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä on asialistalla. Onko hallitus pystynyt tai aikooko se rakentaa suorempia yhteyksiä myös tänne kongressin puolelle, että sitäkin kautta Suomelle tärkeitä näkemyksiä saadaan paremmin perille, kun Suomella on tämän Ukrainan kysymyksen ohella esimerkiksi DCA-sopimuksen täytäntöönpano hyvin tärkeänä kysymyksenä lähiaikoina esillä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Me ollaan oltu Suomessa viisaita yli vaalikausien siinä, että meillä on ollut hyvin tiiviit yhteydet Yhdysvaltoihin, kongressiin, molempiin puolueisiin. Sitä on tehty viime vaalikauden aikana, Nato-prosessi oli siitä hyvä esimerkki. Sitä on vaalittu tämän vaalikauden aikana, eduskunnan keskeiset valiokunnat ovat vierailleet Yhdysvalloissa. Me hyödynnämme näitä suhteita täysimääräisesti, ja eikö niin: me teemme niitä yli hallitus—oppositio-rajojen. Tämä on meidän yhteinen asia. Ja tätä yhteistä asiaa vahvistaaksemme minun on tarkoitus kutsua ensi viikolla myöskin parlamentaarinen keskustelu turvallisuustilanteesta, jotta voimme jakaa yhteistä tilannekuvaa ja vielä vahvistaa yhdessä ajatusta niistä keinoista ja polusta, jotka meillä Suomena tässä on.

Mutta nyt on aivan oleellinen asia se, että me saamme Euroopan yhdentymään tässä asiassa. Suomi on kertonut määrätietoisesti koko tämän kolmen vuoden ajan, että Ukrainaa pitää tukea enemmän ja vahvemmin ja että eurooppalaista puolustusta pitää vahvistaa. Nämä samat viestit ovat edelleen voimassa — täysin voimassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä kun seuraa keskustelua, niin vaikuttaa valitettavasti siltä, että Yhdysvallat on ehkä omissa lähtökohdissaan enemmänkin neuvotteluissa myötäilemässä Venäjän tavoitteita, ja keskustelua käydään todellakin Euroopan yli ja ilman että me, jotka olemme täällä Euroopan mantereella, olisimme siinä keskustelussa mukana. On erittäin hyvä kuulla, että pääministeri on ollut yhteydessä komission johtoon ja on myöskin vaatimuksia yhteisestä huippukokouksesta. Valitettavasti Euroopan unioni on tässä kysymyksessä ollut liian heikko, ja sitä yhteistä linjaa on todellakin haettava.

Voimapolitiikalla ei valtioiden rajoja voida liikutella, ja se viesti, mikä meidän pitää pystyä välittämään, on yhtenäinen viesti niin Yhdysvaltoihin, Venäjälle kuin Ukrainaan. Toivonkin, pääministeri, jos voitte vielä todeta kaikille kotikatsojille, jotka tätä lähetystä seuraavat: mikä se Suomen linja on Ukrainan tulevaisuudesta ja ennen kaikkea Euroopan turvallisuuden takaamiseksi? — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edelleen, kiitos tärkeästä kysymyksestä.

Ukrainan osalta kaikki lähtee siitä, että rauhansopimuksen jälkeen Ukraina on itsenäinen maa ja suvereeni maa, joka voi jatkaa tiellään kohti Euroopan unionin jäsenyyttä — on muuten meidän yhteinen tehtävämme saada Ukraina mukaan Euroopan unioniin —, ja että Ukraina voi hakea halutessaan Naton jäsenyyttä. Nämä ovat ne keskeiset lähtökohdat, joista minusta pitää huolehtia ja siitä, että se rauha myöskin turvataan Ukrainalle, kun tulitauko on saatu aikaan, kun rauhansopimus on saavutettu.

Meidän täytyy olla selkeitä. Meidän täytyy muistaa myöskin oma arvomme, Euroopan arvo. Meitä on lähes puoli miljardia. Me ollaan Yhdysvaltojen tärkein kauppakumppani. Me ollaan Yhdysvaltain tärkein turvallisuusliittolainen. Meidän pitää vaalia myöskin suhdettamme meidän tärkeimpään liittolaiseen Yhdysvaltoihin, mutta meillä pitää olla oma mielipide, meillä pitää olla oma näkemys. Meidän pitää pitää huolta ukrainalaisten asiasta mutta myöskin, kuten sanoin aikaisemmin, Suomen turvallisuudesta, koska nämä laajemmat turvallisuusjärjestelyt, joista Putin kertoo haluavansa puhua, herättävät meissä suomalaisissa huonoja ajatuksia.

Suomen turvallisuuden takaaminen tässä ratkaisussa on meille itsellemme aivan keskeinen asia samalla tavalla kuin se, että meidän täytyy huolehtia Ukrainan hyvästä rauhansopimuksesta, hyvistä ehdoista. Me ollaan pidetty huolta meidän puolustuksesta, me ollaan Euroopan unionin jäsen, ja me ollaan liitytty Nato-jäseniksi. [Puhemies koputtaa] Me ollaan rakennettu meidän turvallisuus näihin elementteihin. Pidetään niistä kiinni.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todistammeko tässä parhaillaan hyvin raadollista suurvaltaintressien pohjalta tapahtuvaa muiden päiden ylitse kävelyä? Tehdäänkö kuitenkin virhe, jos arvioidaan presidentti Trump arvaamattomaksi suurvaltajohtajaksi, vai onko hän itse asiassa johdonmukaisempi kuin luulemmekaan? Onko tässä mahdollisesti taustalla itse asiassa se globaali hegemoniakamppailu, minkä Trump on todennut tapahtuvan Kiinan kanssa, ja tässä lyödään ikään kuin kiilaa Kiinan ja Venäjän väliin meidän eurooppalaisten kustannuksella? Korostaako tämä itse asiassa sitä, minkä te tässä sanoittekin, että jos pahimmillaan Trump estää Ukrainan Nato-jäsenyyden, niin tämä Euroopan unionin jäsenyys tosiasiassa tulee paljon merkittävämmäksi kuin kuvittelemmekaan ja meidän pitäisi johdonmukaisesti tukea sitä, että tähän koheesioturvallisuutta kantavaan Euroopan unioniin Ukrainalla on pääsy?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä Trumpin toiminnassa me olemme varmasti kaikki nyt nähneet sen, että hän tekee kovia pelinavauksia ja sitten lopputulema on sillä suunnalla mutta ei ehkä niin kova. Vaikka nyt puhutaan todella vakavista, suurista kysymyksistä, millä viittaan Trumpin ja Putinin keskusteluihin, niin silti minä myöskin tässä tilanteessa kehotan rauhallisuuteen ja malttiin. Tämä tulee olemaan erittäin pitkä prosessi, tämä Ukrainan rauhan tie, ne kaikki ratkaisut siihen liittyen: turvatakuut, rauhanehdot, eurooppalaiset päätökset, Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteistyö, Naton kehittyminen. Haluan antaa myöskin malttia ja sen verran rauhoittavaa viestiä, että tämä on pitkä tie, mitään tässä ei ole vielä päätetty. Väärällä jalalla ehkä lähti, ja lähtikin, liikkeelle, mutta meidän täytyy pitää huolta siitä, että se lopputulema on oikeassa suunnassa.

On selvää, että Yhdysvaltojen intressit ovat koko ajan enemmän Kiinassa, Tyynenmeren alueella. Me olemme tämän tienneet. [Puhemies koputtaa] Siksi Suomi on vaatinut vahvempaa eurooppalaista puolustusta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haavisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hyvä, pääministeri, että lähdette Münchenin turvallisuuskokoukseen — nyt se on varmaan tärkeämpi kuin koskaan.

Eilen kuulimme Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethin lausunnon, jossa hän toisaalta ikään kuin katkaisi Ukrainan Nato-haaveet ja toisaalta sitten näytti vihreää valoa alueluovutuksille, ja näytti, että mentiin jo edellä sinne neuvottelujen lopputuloksiin tai annettiin periksi aivan keskeisistä asioista. Euroopalle tässä näyttäisi jäävän jälleenrakentajan rooli, Ukrainan aseellisen vahvistamisen rooli, EU-jäsenyyden tukeminen, turvatakuiden järjestäminen. Miten näette tulevaisuudessa EU:n roolin Ukrainan tukijana? Mitä myöskin Eurooppa voisi tässä tilanteessa tehdä enemmän?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ihan tässä ja nyt jo välittömästi minusta Euroopan viestin pitää olla se, että me tuemme Ukrainaa sekä aseellisesti että taloudellisesti siihen asti, kunnes rauha on saavutettu. Me halutaan edelleen, että eurooppalainen viesti on se, että me tuemme Ukrainaa. Me vahvistettaisiin sillä tavalla Ukrainan asemaa rauhanneuvotteluissa, myöskin siellä rintamalla, ja tämä on mielestäni välttämätöntä.

Aivan päivänselvää on se, että Eurooppa joutuu kantamaan ja Euroopan pitää kantaa isompi rooli myöskin Ukrainan rauhanturvaamisesta jatkossa, mutta se, mihin se muotoutuu, on sitten pitkien neuvotteluprosessien kysymys. Me ollaan tiedetty se, että Yhdysvallat vetäytyy joka tapauksessa vähemmälle Euroopassa. Nyt se vain tapahtuu, ja se on ehkä ikävä kuulla, mitä olemme itse ennustaneet täällä monta kertaa. Meidän pitää kantaa vastuumme. Siksi meidän täytyy rakentaa eurooppalaista puolustusteollisuutta, eurooppalaista kykyä, jotta me voimme puolustaa itseämme ja Ukrainaa, joka edustaa meidän arvojamme ja joka on osa länttä. Ja mitä tulee Ukrainan muuhun tukeen, niin Euroopan [Puhemies koputtaa] ja Suomen siellä mukana pitää ottaa iso rooli, niin kuin me olemme jo tehneet, Ukrainan jälleenrakentamisessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus on varmasti tässä salissa meille kaikille se asia numero yksi. Oli tärkeä kuulla jälleen pääministerin toistavan sen, että Suomi tukee Ukrainaa, Ukrainasta ei voi sopia ilman Eurooppaa. Suomi on hoitanut oman leiviskänsä turvallisuudesta huolehtimisessa erinomaisesti. Hallituksen toimien keskeisenä punaisena lankana on edelleen se, että varautumista vahvistetaan jatkuvasti.

Nyt viime päivinäkin nähty alleviivaa sitä, että Euroopan on väistämättä toimittava yhdessä, otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Puheista on päästävä yhä vahvempiin tekoihin. Se tarkoittaa myös Euroopan mailta nykyistä suurempaa taloudellista panostusta puolustukseen ja turvallisuuteen. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Kysyn: miten Suomi tätä tavoitettamme aikoo edistää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä maailmantilassa... Tässäkin on käyty hyvää keskustelua. Jokainen ymmärtää nyt sen varmasti, että Euroopan on vahvistettava omaa puolustustaan kahdesta syystä: Yhdysvaltojen suuri rooli Euroopan turvallisuuden takaajana tulee nyt vähenemään merkittävällä tavalla tai ainakin vähenemään. Samaan aikaan Venäjä ei ole muuttunut mihinkään siitä aggressiivisesta naapurimaansa kimppuun käyvästä maasta, joka kolme vuotta on hyökännyt, sotinut, pommittanut, tappanut. Se ei ole muuttunut. Näistä syistä meidän Euroopassa on pakko panostaa ja paljon.

Me ollaan hoidettu meidän omaa leiviskää. Sekään ei riitä, saatikka se, että osa on tehnyt vielä paljon vähemmän kuin on sovittu. Nyt tämä täytyy nostaa uudelle tasolle, ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Ja se vaatii niin suuria resursseja, että meidän täytyy toimia kansallisella tasolla. Me joudutaan rahoittamaan meidän puolustusta paljon enemmän tulevien vuosien ja vuosikymmenen aikana, ja me tarvitaan myöskin Eurooppaa, jotta me pystymme tähän. Yhteistä eurooppalaista rahoitusta tarvitaan, mutta meidän ehtomme on siinä se, että sitä eurooppalaista rahoitusta käytetään siellä, missä Eurooppaa puolustetaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua seuraa, niin elävästi tulee mieleen Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista. Se tapahtui hyvin lyhyessä ajassa, ja me kaikki tiedämme, mikä on maan kohtalo tällä hetkellä. Ukrainalle toivottavasti kohtalo on toisenlainen, ja jokainen meistä toivoo, että tämä prosessi olisi pitkä ja ennen kaikkea oikeudenmukainen, aivan kuten täällä pääministeri totesi. Se ei missään nimessä voi olla yksipuolinen myönnytys, kuten me tällä hetkellä näemme Yhdysvaltojen viesteistä, ja se yksipuolinen myönnytys on tässä kohtaa nimenomaan Venäjälle.

Ukraina on viimeisen kolmen vuoden aikana taistellut läntisen demokratian puolesta, ja nyt, hyvä hallitus ja kaiken kaikkiaan Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö, meidän täytyy puolustaa Ukrainan oikeuksia. Tässä kohtaa emme tarvitse enää mantraa, vaan todella niitä konkreettisia tekoja, ja vielä kerran pääministeri kysyn teiltä: miten arvioitte aidosti Suomen sekä Euroopan unionin tosiasiallisia mahdollisuuksia tällä hetkellä näissä rauhanneuvotteluissa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Otetaanpa rehellisyyden kautta oikein kunnolla, niin juuri tällä hetkellä, juuri tässä hetkessä, Eurooppa on sivussa. Mutta Eurooppa on varautunut neuvotteluihin ja valmistautunut niihin, ja nyt se paikka pitää ottaa. Se, millä se paikka otetaan, on se, että Eurooppa kerää joukot koolle ja asettaa tavoitteet, osallistuu neuvotteluihin ja kertoo, mitä mieltä me ollaan ja mitä me halutaan ja mikä on meidän roolimme. Jos meidän äänemme ei kuulu, niin ei sitä kukaan silloin kuulekaan, eli meidän täytyy tehdä itsemme kuulluiksi. Minusta sen pitää lähteä liikkeelle, ja se on lähtenyt nyt, ja sitä pitää vahvistaa huomenna Münchenin kokouksen yhteydessä, ja sitä pitäisi vahvistaa yhteisellä, vahvalla viestillä Eurooppa-neuvostosta.

Mutta yhden asian haluan sanoa myöskin, sen, että ei tämä tilanne mikään toivoton kuitenkaan ole. Ukrainalla on vahva armeija, ja se on kolme vuotta puolustautunut Venäjää vastaan. Euroopan talous on kymmenen kertaa Venäjän talouden kokoinen, ja Venäjän talous kärsii merkittävästi meidän pakotteistamme. Me pystymme, jos me haluamme, ja nyt on aika Euroopan herätä. [Krista Kiuru: Hyvä puhe!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me olemme Suomena Euroopassa siitä poikkeuksellinen maa, että tuemme Ukrainaa yli puoluerajojen vankasti. Ukrainan asia on meidän, ja tätä viestiä olemme toistaneet kolme vuotta. Olemme toistaneet myös, että rauhaa ei neuvotella Ukrainan ja Euroopan ohi, mutta nyt tilanne näyttää suoraan sanoen karmivalta. Trumpin hallinnon aikakautena käy selväksi, että ehdot rauhalle asettavat Yhdysvallat ja Venäjä, ja pöydällä ovat sekä Ukrainan alueet että luonnonvarat. Pääministeri Orpo, miten Suomi aikoo huolehtia siitä, että Ukrainan ja Euroopan ohi ei neuvotella ja ettei Ukraina jää yksin Venäjän ja Euroopan väliin epävarmuuden tilaan? Voisiko kenties yhä tiiviimmällä pohjoismaisella [Puhemies koputtaa] yhteistyöllä olla tässä paikkansa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalon asiat ovat juuri oikeat. Meidän pitää tehdä vielä enemmän. Meidän pitää vahvistaa se tieto ukrainalaisille, eurooppalaisille ja maailmalle, että me tuemme Ukrainaa ja autamme niin paljon kuin on tarvis, niin kuin me on tehty, ja me jatkamme sitä. Ja jos tarve vaatii ja jos Yhdysvallat vähentää, meidän täytyy Eurooppana olla valmiit tukemaan vielä lisää. Me toimimme eri foorumeilla tässä, suoraan kahdenvälisesti Ukrainan kanssa, sen lisäksi Euroopan unionin kautta, järjestöjen kautta ja sitten vielä eri maaryhmissä, joista nimenomaan mainitsemanne pohjoismainen yhteistyö on merkittävin, mutta sen lisäksi myöskin Nordic—Baltic-yhteistyö, Pohjoismaat—Baltian maat -yhteistyö, on ollut erittäin merkittävää. Me yhdessä, Baltian ja Pohjolan maat, ollaan muistaakseni Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin Ukrainan tukija. Pidetään tästä kiinni. Pidetään huolta siitä, että me saamme kaikki mukaan. Kyllä jokaisen Euroopassa pitäisi nyt herätä tähän tilanteen vaikeuteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ukrainan asia on ollut poikkeuksellisen väkevästi meidän kaikkien suomalaisten yhteinen, eikä ihme, sillä se on pienen maan elinehto, että kansainvälinen järjestys perustuu lakiin ja se perustuu sääntöihin eikä voimapolitiikkaan ja suurvaltojen sopimuksiin.

Nyt viikonloppuna Müncheniin kokoontuu maailman ulkopolitiikan kärkikaarti. Kammottavalla tavalla tulee mieleen historian sopimus Münchenistä 1938, jolloin suurvallat sopivat, että natsi-Saksa saa Tšekkoslovakian sudeettialueet. Tästä Münchenistä ei saa tulla historian toisintoa. Eurooppalaisten johtajien on tehtävä selväksi, että Ukrainaa ei jaeta eikä sen itsemääräämisoikeutta loukata.

Pääministeri, on erinomainen asia, että harkitsitte uudelleen osallistumistanne Münchenin turvallisuuskokoukseen. On myös erinomainen asia, että kerroitte, että tulette järjestämään parlamentaarisen kokouksen, jossa jaatte puolueille tietoa ja omia näkemyksiänne. Olisi tärkeää, että tämä keskustelu tuotaisiin myös tänne eduskunnan suureen saliin, jotta voisimme jälleen kerran uusintaa meidän yhtenäisen tukemme Ukrainalle [Puhemies koputtaa] ja sääntöpohjaiselle järjestykselle. Pääministeri, oletteko valmis antamaan asiasta pääministerin ilmoituksen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä meidän Suomen yhtenäisyys tässä asiassa, sekä Ukrainan tukemisessa että näkemyksessämme Suomen puolustuksesta, sen järjestämisestä ja turvallisuudesta, on ihan kaikki kaikessa, ja se on sellainen arvo, että sitä kannattaa vaalia. Vaikka joistain asioista ollaan välillä rajustikin eri mieltä, niin nämä asiat yhdistävät. Siksi parlamentaarinen työ tämän asian äärellä on erittäin viisasta. Olemme ilman muuta valmiit käymään keskustelun eduskunnassa laajasti tässä, ja olen henkilökohtaisesti valmis eduskunnan puhemiehistön kanssa keskustelemaan siitä, millä tavalla ja milloin tämä olisi järkevää järjestää. Tässä asiassa kaikki käy.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, ymmärrän todella hyvin tämän, että ilman muuta me tuemme Ukrainaa, mutta näinä aikoina mielestäni ei tule myöskään unohtaa kotipesää. Meille varmasti on täysin selvää, että emme voi luovuttaa Leopardejamme tai Hornetejamme Ukrainaan, vaikka siellä kova tarve olisi. Oletteko ollut yhteydessä meidän läheisimpiin Nato-maihin — Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Norja — esimerkiksi Pohjois-Suomen turvallisuuden takaamiseksi? Ja olisiko mielestänne tässä vaiheessa jo hyvä lähteä nostamaan bkt-prosenttia turvallisuuden nimissä erilaisiin hankintoihin armeijan suhteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Niemen kysymys on aivan oikea, eli pidetään huolta siitä, mikä on se meidän puolustuksemme ja turvallisuutemme peruspilari, eli vahva kansallinen puolustus.

Me ollaan oltu vuosikymmenet viisaita siinä, että siitä ei ole tingitty. Silloinkin kun muualla hanskat tippuivat, niin Suomessa eivät, ja se on ollut meille kaikki kaikessa. Pidetään siitä huolta, mutta sen lisäksi me olemme Nato-jäseniä ja liittokunta tuo meille suojaa. Vaalitaan Natoa ja rakennetaan sitä Suomen Nato-jäsenyyttä. Ja siinä aivan oleellinen kysymys on se, miten Suomen puolustus Naton jäsenenä järjestetään, ja silloin pohjoismainen yhteistyö, toki muutkin liittokunnat, on aivan oleellista. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa rakennetaan tällä hetkellä Suomen puolustusta yhdessä reunavaltioksi ilmoittautuneen Ruotsin kanssa. Tehdään erittäin tiivistä yhteistyötä.

Me vahvistetaan meidän puolustustamme koko ajan, tehdään hankintoja, ja tosiasia on se, että Suomen puolustusmenoihin käyttämä prosentti tulee kasvamaan tulevina vuosina. Käydään tätä asiaa parlamentaarisesti läpi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te aivan oikein puhutte yhteisestä Euroopasta. Olette aivan oikein puhunut yhteisistä investoinneista, tehnyt hyvää työtä koko Euroopan alueella, mutta toki on pakko olla rehellinen: vaikka tekisimme nyt mitä, se vie aikaa, mittasuhteet ovat Euroopalle aivan valtavat. Totesitte myös aivan oikein, että pitää tiivistää yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa entisestään. Iso-Britannia on keskeinen kumppani, kuten kaikki muutkin todelliset ystävämme, ja niitä kyllä Suomella on.

Mutta pitkässä juoksussa toki meidän pitää pystyä kehittämään omaa talouttamme, olla teknologisesti edelläkävijä, jotta me voimme investoida, jotta me voimme vahvistaa eurooppalaista, pohjoismaista ja omaakin turvallisuuttamme. Miten te aiotte nyt Euroopan unionin tasolla vahvistaa tätä taloudellista, teknologista ja turvallisuuden kokonaisuutta, [Puhemies koputtaa] ja millä konkreettisilla tavoilla me saamme sadat miljardit nyt liikkeelle, [Puhemies koputtaa] jotta me pystymme olemaan kilpailukykyisiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin nyt alkaneelle kaudelle Suomella on kaksi keskeistä tavoitetta, ja ne ovat turvallisuus ja kilpailukyky. Ne menevät aika lailla käsi kädessä. Ei ole turvallisuutta, jos ei ole kilpailukykyä eli rahaa rahoittaa. Vahvistetaan kilpailukykyä kaikin mahdollisin keinoin, mutta keskityn hetkeksi tähän puolustusteollisuuteen ja sen nostamiseen.

Me teimme aloitteestani kirjeen Euroopan investointipankin mandaatin laajentamisesta siihen, että investointipankki, joka on maailman suurimpia pankkeja, voi rahoittaa jatkossa laajasti puolustusteollisuutta. Me tarvitaan sitä, jotta me saadaan yksityinen raha liikkeelle ja aidosti niitä puolustusteollisuuden tehtaita, tuotantolaitoksia, uutta teknologiaa rakentavia yrityksiä Eurooppaan. Meillä Suomessa on tässä erinomaiset lähtökohdat, joten tällä voidaan myöskin suomalaista työllisyyttä parantaa samalla, kun tuotamme tarvittavaa puolustusmateriaalia. Nammo, Patria ilmoitti juuri kaupoista Sloveniaan, Saksan-kauppaa viime viikolla. TNT-tehdas lähtee hallituksen myötävaikutuksella Poriin. Nokia suuntaa paljon huomiotaan tällä hetkellä puolustusteollisuuteen. [Puhemies koputtaa] Tämä on meille myöskin kasvun paikka. Koska joku ne joka tapauksessa tekee, [Puhemies koputtaa] niin miksemme me tekisi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Vain pari tuntia aiemmin istuimme Eduskuntatalossa A-siivessä kokoushuoneessa vastapäätä Mariupolin puolustajaa, joka Mariupolin kaaduttua oli istunut yli kaksi vuotta venäläisten sotavankeudessa. Kuulimme, miten miehitetyillä alueilla Ukrainassa Venäjä terrorisoi, vainoaa, tappaa ja kiduttaa siviilejä. Se on järkyttävä muistutus siitä, mikä on se hinta, joka nyt on näissä neuvotteluissa pelissä.

Yhdysvaltain johdon ilmoittamat kannat Ukrainan suhteen ovat erittäin huolestuttavia tietysti Ukrainalle, koska näillä pelimerkeillä ei maahan oikeudenmukaista rauhaa ole mahdollista saada. Mutta ne ovat huolestuttavia myös koko Euroopalle, koska jos Venäjää ei pysäytetä Ukrainan rajalle, niin me löydämme sen joltain toiselta rajalta hyvin pian. Tämä meillä Suomessa ymmärretään hyvin, ja tämä ymmärretään Euroopassa varsin laajalti, mutta näyttää, että sitä ei ymmärretä Yhdysvalloissa. Pääministeri Orpo, miten voimme vakuuttaa yhdysvaltalaiset siitä, mitä kaikkea on pelissä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkysen tärkeä puheenvuoro muistuttaa siitä, mitä sen sanan ”sota” takana on, kun me puhumme täällä näistä isoista asioista. Se on hirvittävää kärsimystä. Satojatuhansia kuolleita, miljoonissa ehkä, lapsia, naisia, viattomia ihmisiä, kouluja, sairaaloita pommitettu ja tuhotaan. Tämä on se sodan hirveä kuva, ja siksi rauhan aikaansaaminen on kaikki kaikessa. Ja myöskin se, että me saamme kaikki ymmärtämään, mitä sillä tavoitellaan — sitä, että tappaminen loppuu ja että se on pysyvää.

Mitä me teemme tämän eteen, on se, että me käytämme kaikkia niitä kanavia, joita hallituksella on ja eduskunnalla on ja mitä suomalaisilla järjestöillä on, miten me voimme toimia globaalien järjestöjen kautta ja Euroopan unionin kautta ja saada ihmisten silmät avautumaan sille, mitä hirveää siellä tapahtuu. Eikä pelkästään siellä, vaan myöskin muilla sotatantereilla.

Siksi sen rauhan kestävyys on kaikki kaikessa, ja jälleen kerran sen muistuttaminen, että se, joka siellä tällä hetkellä tuhoaa, hyökkää ja tappaa, pitää pysäyttää. Ja siksi sen rauhan pitää olla sellainen, että Venäjä pysähtyy.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Andersson, Otto, varsågod.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä vaikeassa tilanteessa on äärimmäisen arvokasta, että me tässä salissa pystymme kaikista sisäpolitiikan kiistoistamme huolimatta olemaan yhtenäisiä tässä Ukrainalle, Suomelle ja koko Euroopalle aivan elintärkeässä kysymyksessä. Kiitos pääministerille myös siksi, että olette kutsunut tämän parlamentaarisen kokouksen. Jos koskaan, niin nyt tarvitaan yhtenäisyyttä. Kiitos myös aktiivisuudesta EU:ta kohtaan. EU tarvitsee nyt uutta johtajuutta.

En aina ole aivan kaikesta samaa mieltä edustaja Honkasalon kanssa, mutta tästä pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä olen täsmälleen samaa mieltä. Me muodostamme yhtenäisen arvoyhteisön, meille kaikille on elintärkeää pitää kiinni sääntöpohjaisesta järjestelmästä. Voisitteko, pääministeri Orpo, vielä vähän enemmän avata — kun me tiedämme, että olemme yhdessä Pohjoismaissa vahvempia kuin yksinään — missä kaikissa foorumeissa ja millä eri tavoilla me voimme tehdä yhteistyötä, [Puhemies koputtaa] jotta saamme koko Euroopan mukaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan sanoa sen, että tämä pohjoismainen yhteistyö on arvokkaampaa kuin koskaan. Meillä on varmaan ollut näin tapana sanoa, mutta nyt niille sanoille on katetta. Me ollaan turvallisuusympäristössä samassa tilanteessa, ja se yhdistää. Me ollaan tänään kaikki Naton jäseniä, ja se yhdistää meitä kaikkia. Se, että me toimimme tällä hetkellä kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla yhdessä, on kyse sitten liikenteestä, puolustuksesta, energiakysymyksistä tai Itämeren alueen meriliikenteen turvaamisesta, on aivan kaikki kaikessa. Näen tämän myöskin sellaisena turvan linnakkeena Suomelle, jos maailman tilanne menisi jotenkin aivan sekaiseksi, ja siksikin meidän pitää tätä vaalia.

Mutta me toimimme myöskin hyvin aktiivisesti Euroopan unionin sisällä pohjoismaisella ryhmällä, ja me ollaan vahvistettu sitä työtä hyvin tiiviillä yhteistyöllä Baltian maiden kanssa, ja siihen työhön on otettu mukaan myöskin Puola, joka on osoittanut itse suurta kiinnostustaan. Meillä on erittäin vahva asema Euroopan unionissa ja sen päätöksenteossa, ja kun me ollaan samanmielisiä ja meillä on samanlaisia tavoitteita, [Puhemies koputtaa] niin se myöskin näkyy EU:n päätöksenteossa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä kaikessa koko ajan ja joka päivä täytyy muistaa, että se on nimenomaan Venäjä, joka rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa, ja se on nimenomaan Ukraina, joka taistelee oman suvereenisuutensa puolesta, jota kohtaan nämä rikkomukset ovat tapahtuneet. Sen takia tämä on niin absoluuttisen selvää, että kaikessa, kannoissa ja kaikessa, mitä Eurooppa tekee, meidän on nyt puolustettava nimenomaan Ukrainan oikeutta päättää omasta kohtalostaan.

Mutta nyt samaan aikaan, niin kuin tässä keskustelussa tuli hyvin selväksi, on se hetki, jolloin Euroopan pitää kasvaa nykyistä isommaksi ja tulla yhteen ja tiivistyä. Ja kyllä näyttää siltä, että Eurooppa vaatii myös enemmän omaa suorituskykyä, enemmän omaa toimintakykyä.

Miten arvioitte nytten näitä kuukausia eteenpäin tässä? Toivottavasti tämä ylimääräinen huippukokous saadaan aikaiseksi. Miten näette lähikuukaudet, mitä Euroopan pitää tässä nyt ajatella uusiksi, tässä uudessa tilanteessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen, mikä pitää tehdä ja ajatella uusiksi, on se, että tässä nyt uudessa, viimeisessä tilanteessa Euroopalla pitää olla yksi vahva ääni, positio neuvotteluihin, näkemys siitä, millaista rauhaa yhdessä Ukrainan kanssa rakennetaan.

Seuraava on se, että meidän täytyy jatkaa sitä työtä entistä päättäväisemmin, että me vahvistamme eurooppalaista puolustusta niin, että me emme koskaan ole siinä tilanteessa, että me olisimme sen varassa, tuleeko joku muualta meitä auttamaan, koska me pystymme siihen. Me pystymme rakentamaan niin vahvan eurooppalaisen kyvykkyyden, että joidenkin vuosien päästä me tiedämme, että me voimme hoitaa tämän itsekin, koska viime kädessä meidän täytyy Eurooppana pystyä huolehtimaan omasta turvallisuudesta ja jokaisen jäsenmaan turvallisuudesta, jokaisen Euroopan unionin kolkan turvallisuudesta.

Nämä kaksi asiaa ovat ylitse muiden, se selkeä näkemys Ukrainan rauhanneuvotteluihin, vahva oma kanta, ja sen lisäksi oman puolustuksen turvaaminen.

Ja ehkä sanon vielä kolmantena sen, että vaikka on niin, että Yhdysvallat aiheuttaa tällä hetkellä suuria huolia, [Puhemies koputtaa] niin samaan aikaan meidän pitää pystyä vaalimaan ja korjaamaan meidän suhdettamme [Puhemies koputtaa] ja vahvistamaan liittolaisuuttamme Yhdysvaltoihin.

Arvoisa herra puhemies! Näissä äsken kuvatuissa maailman myrskyissä Suomi pärjää parhaiten, kun meillä on omat asiat kunnossa, maa on yhtenäinen ja kaikista pidetään huolta. Suomi ikääntyy vauhdilla yhteiskuntana. Elämme hopeamyrskyn keskellä, ja sehän on pääosin myönteinen asia. Olemme sillä tavalla kehittäneet maatamme, että eliniänodote on pidentynyt ja useimmat eläkeläiset elävät vuosikymmenten terveen, aktiivisen elämän, mutta jokaisella ikääntyneellä tulee se hetki, jolloin tarvitsee palveluita, tarvitsee apua ja tukea. On sydäntäsärkevää se, että entistä useampi ikääntynyt suomalainen sanoo, että oma ikääntyminen pelottaa ja pelottaa se, miten minulle käy, kun ikäännyn.

Arvoisa pääministeri, teidän hallituksenne on tehnyt erittäin mittavat säästöt hyvinvointialueille ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ne näkyvät myös vanhuspalveluissa: lähipalvelut karkaavat, palveluja on karsittu. Keskusta on tutustunut teidän lainsäädäntösuunnitelmaanne, ja odotimme parannuksia ikäihmisten palveluihin. Mitään lakiesitystä ei ole tulossa, ja aiommekin sen vuoksi jättää välikysymyksen [Puhemies koputtaa] arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhusten palveluista. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Kysyisinkin nyt pääministeriltä ja hallitukselta: [Puhemies koputtaa] miten te takaatte riittävän rahoituksen ikäihmisten palveluihin? [Ben Zyskowicz: Mikä yllätys! — Jani Mäkelä: Kuinka te kehtaatte?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisältönsä puolesta kysymys ehkä on enemmän osoitettu ministeri Ikoselle, mutta pääministerikin voi sitä sen jälkeen halutessaan kommentoida. — Olkaa hyvä, ministeri Ikonen.

Arvoisa puhemies! Tässä tietysti osa kysymyksistä kohdentui varmasti vielä ministeri Juusolle, joka ei tänään ole paikalla, näiden palveluitten osalta, mutta vastaan tähän rahoituksen puoleen.

Ajattelen itse, että meidän tehtävämme nimenomaan on turvata hyvinvointialueitten rahoitus, ihmisten tärkeitten sosiaali- ja terveyspalveluitten rahoitus — ei vain tässä hetkessä, vaan tämä hallitus katsoo myöskin pidemmälle tulevaisuuteen, niin että tämä meidän järjestelmämme kestää myöskin tulevaisuudessa.

Jos me katsomme sitä ihan tämän vuoden talousarvion valossa, niin meillähän tänä vuonna valtion talousarviosta karkeasti kolmasosa menee hyvinvointialueille, 26,2 miljardia. Siinä on kasvua viime vuoteen 2,2 miljardia. Nämä ovat meille kaikille tuttuja lukuja, ja ne on täällä monta kertaa sanottu, mutta ne kuvaavat sitä, että kyllä näihin palveluihin satsataan. Samaan aikaan me myöskin uudistamme palveluita, niiden tekemisen tapoja, jotta ne ovat myöskin sillä tavalla kestävällä tavalla tuotettuja, että se rahoitus riittää myöskin niihin. Mutta kyllä meidän pääviestimme on, että ihmisistä pidetään huolta ja arvokas vanhuus tulee turvata tässä Suomessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hoitotyön ammattilaisista on pula. Tämän olette toki hallituksessa tunnistaneet. Ministeri Satonen kävi rekrytoimassa hoitajia Aasiasta, ja ministeri Juuso totesi, että emme selviä ilman ulkomailta Suomeen töihin tulevia hoitajia. Samaan aikaan hallitus leikkaa rajusti sosiaali- ja terveyspalveluista hyvinvointialueilta ja hoitajia joudutaan irtisanomaan. Tämä tilanne, minkä hallitus on maahan luonut, on todella ristiriitainen.

Hallitus on myös lakkauttanut aikuiskoulutustuen, joka mahdollisti monelle lähihoitajalle kouluttautumisen sairaanhoitajaksi. On perustettu myös valtiosihteeri Rissasen vetämä työryhmä etsimään tälle aikuiskoulutustuelle korvaavia malleja. Työryhmä sai työnsä myös valmiiksi, mutta sen jälkeen ei ole kuulunut mitään. Kysynkin ministeri Satoselta: missä vaiheessa saamme eduskuntaan esityksen [Puhemies koputtaa] aikuiskoulutustukea korvaavasta mallista, joka edistää työntekijöiden saamista niille aloille, [Puhemies koputtaa] joissa heistä on pula?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mitä tähän aikuiskoulutustukeen tulee, niin mehän sovimme, tai täällä budjetissa on päätetty, että 10 miljoonaa on käytössä nimenomaan sosiaali- ja terveysalalle ja opetusalalle ja se kohdistuu pääosin sosiaali- ja terveysalalle. Pääosin se kohdistuu nimenomaan siihen, että lähihoitajasta voisi opiskella sairaanhoitajaksi. Ajatus on nimenomaan se, että se opiskelu olisi mahdollisimman pitkälle mahdollista työn ohessa. Mutta sitten se varmaan edellyttää jonkun verran myös harjoitteluja ja muita, niin että me haettaisiin siihen sentyyppistä mallia, että työnantaja antaisi mahdollisuuden opiskella. Ja kun tälle henkilölle annettaisiin mahdollisuus opiskella, niin sitten työnantaja saisi korvausta siitä, että hän antaa tämän mahdollisuuden ja palkka juoksee. Siihen osallistuisivat työnantaja ja myöskin valtio. Tämäntyyppistä mallia olemme Jotpan kanssa kehitelleet, [Antti Kurvisen välihuuto] mutta puoliväliriihessä voimme saada sitten vielä tarkempia vastauksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on purkanut hyvinvointialueiden normeja, muun muassa hoitomitoitusta ja hoitotakuuta, mutta samaan aikaan on viety hyvinvointialueilta rahat, kaikki laskennallinen hyöty, niin että itse asiassa talous on tiukentunut hyvinvointialueilla. Moni ikääntyvä ihminen miettii, että kun talous on viety näin tiukalle, niin silloin kun tarvitsen hoivaa, saanko sitä, vai käynnistyykö mummoralli, eli viedään hoivapaikkaan satojen kilometrien päähän. Se ei ole inhimillistä. Meidän pitää kyetä yhteiskuntana lupaamaan, että silloin kun ikäännyn, hoivapaikka löytyy läheltä kotoa tai läheisiä. [Mauri Peltokangas: Ettekö te tehneetkään inhimillistä ratkaisua?] Jos lainsäädännössä on ongelmia tältä osin, sitä pitää muuttaa. Sitä varten meidät on valittu tänne, sitä varten hallitus on valittu tänne.

Talouspolitiikan arviointineuvostokin [Oikealta: Tyhjä paperi!] toivoi ja ilmoitti, että hallituksen olisi viisasta antaa vähän hengähdystaukoa hyvinvointialueille talouden laittamiseksi kuntoon. Nyt kysynkin ministeri Ikoselta: onko hallitukselta tulossa tällä vaalikaudella jotain helpotusta hyvinvointialueiden rahoitukseen vai jos aikoo saada malttia ja järkevää ratkaisua, onko ainoa keino äänestää [Puhemies koputtaa] tulevissakin vaaleissa keskustaa? [Naurua — Eduskunnasta: Hyvä kysymys! — Ben Zyskowicz: Sovitaan, että samoin kuin viime vaaleissa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä ei taida voida hallituksen puolesta antaa äänestyssuosituksia. Meillä varmasti jokaisella olisi erilaisia äänestyssuosituksia.

Mutta jos me palaamme tähän rahoituskokonaisuuteen. Tähän kysymykseen olen kertaalleen täällä vastannut, että me emme ole järjestelmää tai lainsäädäntöä muuttamassa tästä alijäämien kattamisvelvoitteen pidentämisestä, [Antti Kurvinen: Miksi ette?] vaan meillä on siinä lainsäädännössä näitä muita mekanismeja, joilla turvataan tätä tilannetta. Eli tällä hetkellä tuetaan alueita ja kehitetään sitä ohjausta, viedään enemmän sellaista aluekohtaista ohjausta, koska meidän alueitten tilanteet ovat hyvin erilaisia. Osa alueista on pääsemässä ylijäämäisiin tuloksiin, ja osalla alueista taas sitten haasteet ovat suurempia — me menemme syvemmin näiden alueiden tueksi. Että sitä haetaan. Ja sitten jos näyttää siltä, että palvelut lähtevät vaarantumaan, niin meillä on mekanismeja. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tilanne on vakava jo nyt!] Viime kädessä voimme käynnistää arviointimenettelyn. Siellä on lisärahoituksen mekanismi. Alueilla on myöskin yleiskatteinen rahoitus, jonka sisällä he voivat itse suunnata tätä rahoitustaan. Kyllä me olemme tukena alueille, mutta tämä yleinen lainsäädäntömekanismin muutos ei ole se oikea ratkaisu tässä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Varautumista, turvaa ja turvallisuutta on tosiaan myös se, että suomalaiset voivat luottaa julkisiin palveluihin, siihen, että tukea ja apua saa silloin, kun sitä tarvitsee. Valitettavasti tämä tunne on nyt kovin monella suomalaisella heikentynyt: [Ben Zyskowiczin välihuuto] luottamus siihen, että apua saa silloin, kun tarvitsee. Kyllä tässä on taustalla se tosiasia, että valitettavan moni suomalainen, esimerkiksi moni suomalainen ikäihminen, jonottaa tällä hetkellä aivan liian pitkään tarvitsemiinsa palveluihin, [Mauri Peltokankaan välihuuto] ja sen taustalla taas on se tosiasia, että hallitus valitettavasti on valinnut kohdistaa leikkauksensa suurelta osin nimenomaan hyvinvointialueiden palveluihin ja rahoitukseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta teki jonotusjärjestelmän!]

Kysynkin vielä kertaalleen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ministeri Ikonen: kun myös talouspolitiikan asiantuntijat ovat nyt suositelleet, että alueille kannattaisi antaa lisää aikaa ja joustoa taloutensa sopeuttamiseen, ja tiedämme, että se on inhimillisestä näkökulmasta tärkeää, niin miksi hallitus nyt niin jääräpäisesti [Puhemies koputtaa] pitää kiinni tästä ja pakottaa alueet pakkotahtisiin säästöihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mietin, kuinka päin tämän sanoisin: Rahoitusmalli on myöskin pidettävä ennakoitavana, ja kun osa alueista on pääsemässä tähän tavoitteeseen, niin se, että me korjaisimme koko järjestelmää lainsäädännön tasolla, tarkoittaisi sitä, että alueet myöskin pehmentäisivät sitä omaa tekemistään. On siis arvioitu, että tällä olisi isoja kustannusvaikutuksia myöskin siinä, jos sitä alijäämän kattamisvelvoitetta pidennettäisiin ihan valtion tasolla. Tässäkin mielessä on järkevää, että me koitamme saada palveluitten toiminnan [Antti Kurvinen: Haluatteko keskittämistä?] ja sisällöt ja palvelut kehitettyä niin, että se rahoitus riittää myöskin tulevaisuudessa.

Eli meidän ratkaisumme on täsmätoimet siinä, että me näemme, että rahoitusmallissa on sisällä niitä mekanismeja, joilla korjataan niitten alueitten rahoitusta ja tilannetta, jotka eivät muuten selviä, ja muuten me lähdemme sinne ihmisten palveluihin ja uudistamme niitä ja haemme sitä kautta ratkaisuja siihen, että ihmiset saavat niitä palveluita. Siellä on pistemäisiä ongelmia. Hyvinvointialueet korjaavat myöskin niitä, ja on todella tärkeää tunnistaa, mitkä palvelut eivät toimi, ja hakea niihin myöskin ratkaisuja. Eli toimitaan siellä toiminnan puolella, ja sitten rahoitusmalli toimii, ja siellä on niitä mekanismeja jo olemassa.

Arvoisa puhemies! Maanantaina Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kertoi, että asunnottomuus on kasvanut ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Asunnottomia oli vuonna 2024 miltei 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnat kertovat syyksi kohtuuhintaisen asumisen puutteen, korkeat elinkustannukset ja leikkaukset sosiaaliturvaan. Ihmisillä ei siis ole varaa kattoon päänsä päälle.

Yhteys hallituksen politiikkaan on selvä. Olette rajanneet tukia, leikanneet toimeentuloa, leikanneet asumisneuvonnastakin. Nyt kasvava joukko ihmisiä on ilman asuntoa. Hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita asunnottomuudesta. Kiinnostava havainto kuitenkin on, että asunnottomuuden vähentämisessä erittäin onnistuneeksi osoittautunutta asunto ensin ‑periaatetta ei mainita erikseen hallitusohjelmassa, toisin kuin edellisen hallituksen ohjelmassa.

Kysynkin vastaavalta ministeriltä: Onko asunto ihmisoikeus? Oletteko sitoutuneet asunto ensin ‑periaatteeseen? Mitä teette, jotta asunnottomuus poistetaan sen sijaan, että se kasvaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustaja Harjanteelle hyvästä ja tärkeästä kysymyksestä. Totta on, että valitettavasti asunnottomuus nyt pitkään jatkuneen laskun jälkeen on noussut. Onneksi pitkäaikaisasunnottomuus, eli tavallaan se asunnottomuuden kova ydin, on edelleen laskenut. Se on hyvä uutinen, vaikka taloudellinen tilanne on pitkään ollut heikko.

Taustalla on todellakin tunnistettu monia tekijöitä. Yhtenä sellaisena — jota tässä ei ehkä ääneen ole sanottu, mutta olemme havainneet sen, kun meillä on ollut tällainen ryhmä, jossa on ollut kaupunkeja ja hyvinvointialueita — on ollut se, että kun on tapahtunut tämä eriytyminen kaupunkien ja hyvinvointialueiden palveluiden ja lakisääteisten palveluiden välillä, niin tässä on ollut tämmöinen väliinputoajatilanne. Eli kaikista niistä palveluista, joita ehkä aiemmin on pystytty ohjaamaan kaupungin sisällä, nyt osa kuuluu hyvinvointialueille ja osa kaupungeille. Tähän nyt puutumme sillä, että meillä on ohjelma, josta olen ensimmäisen rahoituserän myöntänyt, viisi ja puoli miljoonaa euroa kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyöhön yhdeksän suurimman kaupungin alueilla, joilla valtaosa asunnottomistakin on. Tällä ohjelmalla pyrimme nyt löytämään uusia keinoja siihen, [Puhemies koputtaa] että asunto kaikille löytyisi, ja olemme edelleen sitoutuneet tähän asunto ensin ‑periaatteeseen, [Puhemies koputtaa] joka Suomessa on pitkään toiminut. [Eva Biaudet: Hyvä vastaus, kiitos!]

Arvoisa puhemies! Asunnottomuus on kääntynyt Suomessa nousuun ensimmäistä kertaa 11 vuoteen. Katuasunnottomuus on kasvanut vuoden aikana 50 prosenttia, ja uutena asunnottomien ryhmänä ovat pienituloiset ihmiset, joilla ei ole päihdeongelmaa. Suomen suurimmat kaupungit nimeävät kasvaneiden asunnottomuuslukujen pääasialliseksi syyksi kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, sosiaaliturvan heikennykset sekä korkeat elinkustannukset.

Tutkitusti tehokkaimmat keinot torjua asunnottomuutta ovat muun muassa panostukset ennalta ehkäisyyn sosiaaliturvan ja saavutettavan asumisen kautta. Näin ollen hallituksen tavoite lopettaa pitkäaikaisasunnottomuus ja kahdeksan miljoonan euron kertapanostus siihen on lähinnä performatiivista ja hukkaan heitettyä rahaa. Pääministeri Orpo, miten ajattelitte varmistaa asunnottomuuden loppumisen, jos samanaikaisesti toisella kädellä leikkaatte tehokkaimmista asunnottomuuden torjunnan keinoista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palaan juuri tähän syyhyn, jota kaupungit ovat raportoineet yhdeksi asunnottomuuden kasvamisen syyksi, eli tämä kohtuuhintaisten asuntojen puute: Meillä on 400 000 ARA-tuettua asuntoa Suomessa ja noin vajaa 4 000 asunnotonta. Pidän kyllä hyvin kummallisena, jos tästä asuntokannasta ei löydetä asuntoja asunnottomille, ja silloin katse kohdistuu totta kai myös meidän kaupunkien omistamiin yhtiöihin ja siihen, miten siellä tehdään asukasvalintaa. Tämän lisäksi Vuokralaiset on itse asiassa raportoinut juuri siitä, että häädöt ovat kasvaneet erityisen paljon ARA-kannasta.

Tässä mielestäni nyt kaikkien meidän, jotka täällä olemme myös kaupunkipoliitikkoja, kannattaa kysyä, hoitavathan meidän omat yhtiöt myös tätä tärkeää tehtävää eli asunnottomuuden poistamista siten, että siellä asukasvalinnassa keskitytään tarjoamaan asuntoja erityisesti heille, jotka sitä tarvitsevat, [Matias Mäkynen: Asuntoja ei ole! — Välihuutoja] ja myös niin, että erityisesti näissä asumismuodoissa, joita yhteiskunta voimakkaasti tukee, voidaan tarjota niitä palveluita ja toisaalta edesauttaa sitä, [Puhemies koputtaa] ettei häätöihin jouduttaisi niin helposti. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Kotitalouksien ostovoima kohenee kestävästi vain talouskasvun, tuottavuuden vahvistamisen sekä matalamman verotuksen kautta. Siitä syystä Orpon hallitus keventää työssäkäyvien verotusta puolella miljardilla. Kaikkien alle 8 000 euroa tienaavien palkansaajien verotus kevenee. Kokonaisveroasteemme ei tällä hallituskaudella kiristy. Pitkäaikainen tavoitteemme on kokonaisveroasteen ja erityisesti työn verotuksen keventäminen. Tätä ahkeruuteen kannustavaa linjaa on jatkettava. Arvoisa ministeri Purra, millä kaikin tavoin hallituksen politiikka kohentaa ihmisten ostovoimaa ja keventää verotusta? [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Siitä huolimatta, että hallitus on joutunut ottamaan käyttöön myös tulopuolen sopeutusta tässä vaikeassa julkisen talouden tilanteessa erityisesti arvonlisäverokannan nostojen kautta, niin meidän verolinjamme ehdottomasti tähtää sinne alenevalle uralle. Kokonaisveroaste tällä hallituskaudella ei nouse siitä, minkä me saimme syliimme edelliseltä hallitukselta, siitä huolimatta, että teimme merkittäviä sopeutustoimia, ja tämä onkin viisasta politiikkaa. Ei ole järkevää verottaa enemmän sitä, mitä haluamme lisää, eli tässä tapauksessa taloudellista kasvua, joka perustuu työn tekemiseen, uusiin työpaikkoihin ja yrittämiseen.

Hallitus on kohdentanut veronalennuksia erityisesti pieni- ja keskituloisten suuntaan, työn tekemiseen. Toisaalta olemme laskeneet esimerkiksi liikkumisen verotusta, millä on myös positiivinen vaikutus kotitalouksien ostovoimaan ja ylipäätänsä siihen, minkä verran rahaa on käytössä. Tällä hetkellä tätä politiikkaa tukevat myös alaspäin menevät korot, selvästi hidastunut inflaatio, ja kaikki tämä [Puhemies koputtaa] tukee palkansaajan ostovoimaa ja mahdollistaa kasvavan kulutuksen.

Arvoisa puhemies! Yhdenkään lapsen kasvu tai kehitys ei kärsi, jos hän käyttää vähemmän digilaitteita koulupäivän aikana. Yhdenkään alakoululaisen kaveripiiri ei kapene, jos välitunneilla tuijotellaan luurien sijaan vaikkapa toisia silmiin. Onkin mahtavaa, että eduskuntaan on nyt saatu esitys puhelinten käytön rajoituksista koulussa. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Tämä on merkittävä askel oikeaan suuntaan. [Petri Honkonen: Mikään ei muutu! — Ben Zyskowiczin välihuuto] Juuri tätä olemme perussuomalaisten toimesta ajaneet jo kauan. Nyt käyttöä oppitunneilla rajoitetaan, mutta välitunnit olisivat toistaiseksi jäämässä koulujen järjestyssäännöissä linjattaviksi. Ruotsissa on tarkoitus ulottaa rajoitukset välitunneillekin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä etenkin pienten lasten aivoille pitäisi tarjota mahdollisuus kehittyä ilman kännyköitä koko koulupäivän ajan. Kysynkin opetusministeriltä: millä kaikilla keinoilla Suomi pysyy kehityksen etulinjassa myös digiviisaudessa? [Eduskunnasta: Mites vanhustenhoito?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Meillä on jaettu huoli oppimistuloksista, siitä, että lapset ja toki me aikuisetkin luemme yhä vähemmän, että meillä kaikilla on parantamista vaikka keskittymiskyvyn suhteen. Aikuisten osalta se on enemmän sitä, että me otamme itseämme niskasta kiinni, mutta nuorten osalta meillä on velvollisuus pyrkiä tarjoamaan heille sellainen oppimisympäristö ja sellainen ympäristö, jossa on aikaa ja mahdollisuutta keskittyä, lukea, oppia. Ihan kuten sanoitte, kouluissa tämä tilanne paranee nyt huomattavasti ensi syksystä lähtien, kunhan esitys eduskunnassa hyväksytään. Uskon vakaasti siihen, että se tulee näkymään myöskin oppimistuloksissa.

Toinen puoli on sitten välitunnit. Nostitte hyvin esille sen, miten kasvokkain tapahtuva viestintäkin on tärkeätä, että puhumme toisillemme, kannamme senkin kautta vastuuta siitä, mitä itse sanomme. Ja itse toivon kyllä, että koulut ottavat laajasti käyttöön tämän mahdollisuuden rajoittaa käyttöä myöskin välituntien aikana, tunnistaen toki sen, [Puhemies koputtaa] että meillä on erilaisia kouluja, erilaisia tilanteita, alakouluja, yläkouluja. [Puhemies koputtaa] Tietty joustavuus on hyvä, kuten se, ettemme liiaksi aseta rasitteita myöskään kunnille. [Puhemies: Kiitoksia!] Mutta koko spektri on hyvä harkita ottaa käyttöön.

Arvoisa puhemies! Ensi viikolla käsittelemme tässä salissa kulttuuripoliittista selontekoa. Selonteossa linjataan muun muassa, että kulttuuri on jokaisen oikeus. Harrastamisen Suomen mallilla pyrimme puolestaan tekemään harrastamisesta jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeuden. Malli on myös tärkeä osa tavoitettamme saada kaikenikäiset suomalaiset liikkumaan enemmän.

Tutkimustulokset puhuvat jo nyt sen puolesta, että malli tosiaan lisää harrastamisen yhdenvertaisuutta eli mahdollistaa harrastamisen heillekin, joilla harrastusta ei ennestään ole. Yli 20 000 koululaisella ei olisi mahdollisuutta harrastaa ilman näitä maksuttomia ryhmiä. Pienituloisissa perheissä maksuttomuus on tärkein syy osallistumiselle.

Arvoisa puhemies! Kysyn tiede‑ ja kulttuuriministeri Talvitieltä: onko harrastamisen Suomen mallista tulossa se menestystarina, jota toivomme, ja edistääkö se osaltaan jokaisen oikeutta kulttuuriin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Harrastamisen Suomen mallin osalta vastaan kulttuurin puolesta, muuten sitten ministeri Bergqvist vastaa siitä kokonaisuudesta.

Yhtenä osana tätä mallia ovat tosiaan kulttuuriharrastukset. Niitä on paikallisesti edistetty monipuolisesti. Niissä myös tärkeä rooli on kunnilla ja erilaisilla toimijoilla. Opetus‑ ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistus. Siinä on tavoitteena se, että me pystytään saavutettavuutta ja saatavuutta taiteen perusopetuksessa lisäämään, koska tavoite on se, että yhä useammalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus päästä myös taideharrastusten pariin. Siinä näen, että tällä harrastamisen Suomen mallilla on tärkeä osa.

Ensi viikolla tosiaan käydään keskiviikkona keskustelu täällä salissa myös kulttuuripoliittisesta selonteosta, [Puhemies koputtaa] jossa on kaksi keskeistä asiaa: kulttuuri kuuluu kaikille, [Puhemies koputtaa] ja se on jokaisen oikeus. Näen tärkeänä myös, että hallitus ei ole säästänyt [Puhemies koputtaa] kulttuurissa tästä lasten kulttuurista.