Välikysymys nuorten työehdoista

Arvoisa puhemies! Kun arvioidaan hallituksen työllisyyspolitiikkaa, on hyvä palata alkuun eli toukokuuhun 2015, jolloin nykyhallitus sopi ohjelmastaan. Kuten varmasti muistatte, oli maamme talous- ja työllisyystilanne tuolloin surkea. Edellisen hallituskauden usean olemattoman tai negatiivisen talouskasvuvuoden seurauksena oli työllisyys laskenut noin 40 000 hengellä ja julkinen talous rapakunnossa. Vaihtoehdot olivat selvästi korkeampi työllisyys tai miljardien lisäleikkaukset ja veronkorotukset. Teimme arvovalinnan ja valitsimme korkean työllisyyden tavoittelemisen. Hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi otettiin työllisten määrän nostaminen 110 000 henkilöllä ja työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin. Tämä tehtiin ennen kaikkea siksi, että ilman korkeaa työllisyyttä emme voi rahoittaa nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaamme tilanteessa, jossa väestömme ikääntyy nopeaan tahtiin. Saman arvovalinnan edessä on myös seuraava hallitus, sillä 72 prosentin työllisyysastekaan ei vielä riitä, vaan tavoitteen pitää olla 75:ssä ja jopa sen yli. Tämä on hyvä muistaa, kun niitä miljardien vaalilupauksia tekee.

Tämä valinta näkyy johdonmukaisesti sekä läpi hallitusohjelman että sen jälkeen tehdyissä työllisyyspaketeissa. Viimeksi tästä johdonmukaisuudesta tunnustusta antoi STTK:n pääekonomisti Ralf Sund Suomenmaan haastattelussa, vaikka ei ole ollutkaan kaikista yksittäisistä päätöksistä samaa mieltä. [Ben Zyskowicz: Sitä ei enää lasketa!] Kiistaton tosiasia myös on, että tämä johdonmukaisuus on tuonut tulosta. Hallituskauden aikana työllisyys on nyt noussut yli 90 000 henkilöllä, ja viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukainen työttömyys laski joulukuusta 2016 joulukuuhun 2017 enemmän kuin koskaan tilastojen historiassa, 62 000:lla. Kivenkova työllisyystavoite, jota monet pitivät mahdottomana, ollaankin nyt saavuttamassa. En väitä, että tämä olisi vain hallituksen ansiota. [Eero Heinäluoma: No se nyt tästä vielä puuttuisi!] Ei tietenkään ole, vaan olemme hyötyneet myös maailmantalouden suotuisasta suhdanteesta. Mutta on virheellistä väittää, etteikö hallituksen politiikalla ole ollut oma merkittävä roolinsa tässä. [Jukka Gustafsson: Joo, edellisellä!]

Arvoisa puhemies! Oppositiosta ei ole kuulunut tästä kiitosta, vaan pikemminkin on keskitytty kertomaan, miten hallituksen keinot ovat olleet vääriä. Tuttu "ei käy" on kuultu lähes poikkeuksetta tämän hallituksen työllisyyspolitiikkaan liittyvien uudistusten kohdalla. Oppositiosta on myös toistuvasti maalattu hallituksen uudistuksista maailmanlopun kuvia ja rakennettu tarinaa pahasta hallituksesta, jonka ainoa tavoite on kiusata työtöntä. Otetaan muutama esimerkki:

Kun keväällä 2016 esittelimme aluksi työnäytteen ja sittemmin rekrytointikokeilun nimellä kulkeneen uudistuksen, te oppositiossa syytitte hallitusta orjatyömarkkinoiden tuomisesta Suomeen. [Ben Zyskowicz: Ohhoh! — Välihuutoja vasemmalta] Epäilitte myös, että yritykset alkaisivat laajasti korvata palkkalistoilla olevaa työvoimaa rekrytointikokeiluun osallistuvilla. Näin ei ole käynyt, ja rekrytointikokeilu vaikuttaa päinvastoin toimivan juuri niin kuin sen on tarkoitettukin — tarjoavan työttömälle mahdollisuus näyttää kykynsä ja saada jalkaa oven väliin.

Kun hallitus reilu vuosi sitten päätti ottaa käyttöön kolmen kuukauden välein tehtävät työttömien määräaikaishaastattelut, te leimasitte uudistuksen pakkohaastatteluksi. Todellisuus on jälleen ollut hieman toinen. Asiakaspalaute on ollut laajalti positiivista. Työttömät ovat päinvastoin olleet tyytyväisiä TE-palvelujen tarjoamisesta ja mahdollisuudesta keskustella TE-toimiston asiantuntijan kanssa omista työllistymismahdollisuuksistaan. [Sinisen tulevaisuuden ryhmästä: Siniset tekee, punaiset vikisee!]

Arvoisa puhemies! Nyt vasemmisto-oppositio on välikysymyksellä vastustamassa hallituksen kehysriihessä tekemiä päätöksiä helpottaa pienten yritysten irtisanomista ja nuorille työttömille määräaikaisen työsopimuksen tekoa. Olette käyttämässä, edustaja Lindtmania lainatakseni, opposition järeintä asetta ja kaatamassa hallitusta pelkän suunnitelman vuoksi, [Vasemmalta: Eikä!] ennen kuin mitään varsinaisia esityksiä on ehditty edes lausuntokierrokselle antaa, saati antaa niitä eduskunnalle. [Susanna Huovinen: Perutaanko tämäkin?]

Jostain syystä unohdatte mainita, että riihessä hallitus myös päätti lisätä 54 miljoonaa osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi, parantaa työasuntovähennystä, laajentaa reippaasti aktiivimalliin hyväksyttäviä toimia ja toteuttaa täysimääräisesti TE-toimistojen lisäresurssipyynnöt. [Välihuutoja] Keskitytte vain yksittäisten päätösten kritisointiin, ette riihessä päätettyyn kokonaisuuteen. [Paavo Arhinmäki: No sehän oli päätös!]

Riihen toimien valmistelu on vielä alkuvaiheessa, mutta käyn nyt läpi hallituksen lähtökohtia ja perusperiaatteita tässä valmistelussa:

OECD:n mukaan yksilöllinen irtisanominen on Suomessa suhteellisen vaikeata. Toisin kuin välikysymyksessä väitetään, on olemassa taloustieteellistä näyttöä siitä, että irtisanomisen helpottaminen edistää työllisyyttä. Lisäksi, kuten esimerkiksi Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen tuoreessa kirjoituksessaan aiheesta mainitsee, on olemassa näyttöä myös siitä, että irtisanomissuojan helpottaminen parantaa myös tuottavuutta, sillä tällöin työntekijät liikkuvat nopeammin yrityksiin, joissa heidän osaamisestaan on eniten hyötyä. [Välihuutoja vasemmalta]

Irtisanomistilanteissa yrityksen koollakin on merkitystä. Esimerkiksi alle 20 hengen yritykselle yhdenkin työntekijän työsuoritteen heikkeneminen syystä tai toisesta on sekä paljon merkittävämpi asia että paljon vaikeampi ratkaista muilla keinoilla kuin irtisanomisella kuin esimerkiksi useamman sadan hengen yrityksessä. [Eero Heinäluoma: Eli irtisanomisia on tulossa lisää!]

Mitään villiä länttä emme tietenkään ole luomassa, sillä sen estävät jo ILO-sopimuksista tulevat reunaehdot ja perustuslaki. Tulevaisuudessakaan ei voi irtisanoa työntekijää ilman pätevää syytä esimerkiksi sen takia, että naama ei miellytä tai että hän on ammattiliiton jäsen. [Ben Zyskowicz: Sen kieltää laki! — Jukka Gustafsson: Onneksi on ILO!] On myös syytä muistaa, että riihessä hallitus päätti lisäksi asettaa selvityshenkilöt pohtimaan yt-lain kokonaisuudistusta. Tehtävänantoon kuuluu myös irtisanomissääntöjen tasapainon arvioiminen ottaen huomioon nyt tehtävät muutokset yksilölliseen irtisanomiseen. Tarkoitus on pohtia koko irtisanomisen kokonaisuutta mutta kuitenkin niin, että yksilöllisen irtisanomisen helpotus tehdään ensin.

Arvoisa puhemies! Esityksellä mahdollistaa alle 30-vuotiaan työttömän kanssa määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ilman erityistä perustetta taas pyritään parantamaan nuorten työmarkkina-asemaa, ei heikentämään. [Antti Lindtman: Ei kun heikentää!] Uskon, että me kaikki tässä salissa ymmärrämme — toivon ainakin näin — miten tärkeää on saada nuori työtön työelämään kiinni, vaikka määräaikaisen sopimuksen avulla. Tarkoituksena on kannustaa työnantajia palkkaamaan nuoria työttömiä kevyemmän sääntelyn avulla. Lyhytkin työkokemus opettaa ja parantaa nuoren työmarkkina-asemaa. [Reijo Hongisto: Se on näytön paikka!] On syytä muistaa, että nuorelle työttömälle määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto usein ei suinkaan ole toistaiseksi voimassa oleva työsopimus vaan ei työtä lainkaan. Se, että ylipäätään on töitä, mahdollistaa nuorelle tulevaisuuden suunnittelun ja perheen perustamisen. Työttömyys taas tarkoittaa nuorelle taloudellista epävarmuutta, jolloin elämää tuskin suunnitellaan muutamaa viikkoa pidemmälle.

Välikysymyksessä todetaan aivan oikein, että ikäsyrjinnän kielto on vahva perustuslaissa ja kansainvälisissä asiakirjoissa. [Susanna Huovinen: Niin kuin sen kuuluu olla!] Yhdenvertaisuuslain mukaan iän perusteella eri asemaan asettaminen on kuitenkin sallittua työllisyyspoliittisista ja työmarkkinapoliittisista syistä. Selvää kuitenkin on, että pelkkä nuoren kolmen kuukauden työttömyyden vaatimus ei riitä vaan esityksessä on oltava myös muita rajoittavia elementtejä, kuten esimerkiksi ketjuttamisen kielto ja rajoja sopimusten pituuksiin.

Iän perusteella eri asemaan asettaminen on mahdollista ja suotavaakin, kun kyseessä on positiivinen erityiskohtelu. Näin ollen tuleva esitys on perustuslain mukainen, jos se parantaa nuorten työmarkkina-asemaa. Lopullisen arvion tästä tulee aikanaan tekemään eduskunnan perustuslakivaliokunta, jossa tunnetusti ei puoluepolitikointia harjoiteta. Näin ollen looginen johtopäätös on, että joko välikysymyksen tekijät eivät luota perustuslakivaliokunnan kykyyn puolustaa perustuslakia tai sitten ette halua nuorten työmarkkina-asemaan parannusta. Voisittekin vastata nyt: kumpi on kyseessä? [Antti Rinne: Me vastaamme!]

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Nyt puheenvuoro välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle, edustaja Lindtmanille.

Arvoisa puhemies! Suomi on maa, jossa jokainen sukupolvi on halunnut antaa seuraavalle aina paremmat elämän edellytykset kuin on itse saanut. Nuoret ovat voineet luottaa siihen, että huomenna on paremmin. Tämä sukupolvien välinen ketju on tehnyt Suomesta maailman parhaan maan.

Valitettavasti nykyisen hallituksen päätökset eivät tätä luottamusta ole vahvistaneet. [Kari Kulmala: Entäs edellinen?] Eräskin nuori totesi: ”Me ollaan Suomen historian ensimmäinen sukupolvi, joka on huonommassa asemassa kuin meidän vanhemmat.” Hälytyskellojen kaikkien Suomen kirkkojen kellotapuleista pitäisi soida, jos nuoret menettävät uskonsa parempaan huomiseen.

Monelle 90-luvun lama-aikana lapsuutensa eläneelle ja finanssikriisin aikana työelämään tulleelle nuorelle epävarmuus on jo nyt liian tuttua. Pätkätyöt, pätkähaaveet ja pätkäelämä ovat jo nyt monen nuoren todellisuutta, ja juuri heille hallitus aikoo räätälöidä omat, muita heikommat työehdot.

Perusteettomien pätkätöiden sallimista hallitus perustelee sillä, että se loisi uusia työpaikkoja. [Eero Heinäluoma: Näkisi vain!] Nuorten työllisyyden kehitys on ollut muita heikompaa finanssikriisin jälkeen. On hyvä, että hallitus on tunnistanut tämän ongelman, mutta valitettavasti lääke on väärä. Pääministeri Sipilän mukaan perusteettomien määräaikaisuuksien sallimisella tarkalleen ottaen pyritään ohjaamaan työnantajien käyttäytymistä. No, mikäli työnantajat todella ryhtyvät toimimaan Sipilän toivomalla tavalla, saamme lisää pätkää mutta emme lisää työtä, vaan nykyiset vakiduunit muuttuvat yhä enemmän pätkätöiksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen väitteille näiden toimien työllisyyttä lisäävistä vaikutuksista ei myöskään löydy tutkimustietoa, toisin kuin työministeri tässä väitti. Olemassa olevat kansainväliset esimerkit kertovat, että määräaikaisuuksien käytön vapauttamisella ei ole pidemmän aikavälin positiivisia työllisyysvaikutuksia. Sen sijaan pätkätöiden lisääntyminen näyttää näissä tilanteissa tapahtuvan vakituisten työsuhteiden kustannuksella. [Harri Jaskari: Mikä tutkimus?]

Nyt tämä näkemys vahvistetaan myös elinkeinoelämän piiristä. Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen totesi Helsingin Sanomissa tänään: "Olen aika skeptinen sen suhteen, että löytyisi jostain tutkimus, jonka perusteella voitaisiin näyttää, että tämä uudistus selkeästi parantaisi työllisyyttä." — Melko tyhjentävä arvio, työministeri Lindström.

Tutkimusnäyttöä ei myöskään löydy sille, että irtisanomissuojan heikentäminen lisäisi työllisyyttä. Toisin kuin työministeri tässä antoi ymmärtää, OECD-vertailussa yksilöperusteinen irtisanominen on jo nyt Suomessa helpompaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Kuulitte oikein, arvoisat edustajakollegat, siis irtisanominen on helpompaa Suomessa kuin työllisyyden mallimaissa Saksassa ja Ruotsissa.

Arvoisa puhemies! Suomeen syntyy tällä hetkellä vähemmän lapsia kuin kertaakaan itsenäisyytemme aikana. Itse asiassa pitää mennä aina nälkävuosiin saakka 150 vuotta taaksepäin, jotta päästään yhtä pieniin lapsimääriin kuin olemme tänä vuonna nähneet. Onkin kysyttävä, uskaltavatko nuoret nyky-Suomessa tehdä lapsia ja perustaa perhettä. [Olavi Ala-Nissilä: No eivät demarien velkapolitiikalla ainakaan!]

On totta, että myös arvot ja mieltymykset nuorten keskuudessa ovat muuttuneet. Samalla kuitenkin lukuisissa tutkimuksissa ja kyselyissä nousee toistuvasti esiin työelämän epävarmuus keskeisenä syynä perheen perustamisen lykkäämiseen. Tämä käy hyvin ilmi muun muassa viimeisimmästä perhebarometrista. Tämä jos mikä on Suomen tulevaisuuden suuri haaste. Siksi nyt on tulevaisuuden turvan heikentämisen sijaan lisättävä toivoa ja luottamusta. Hallituksen päättämät työehtojen heikennykset kohdistuvat töihin ja aloille, joilla työskentelee paljon nuoria ja naisia, ja erityisesti nuoria naisia. Nuorten työmarkkina-asema on jo tänään heikompi kuin muilla — eniten pätkätöitä tekevät nuoret naiset.

Hallituksen ajamat työehtojen heikentämiset eivät tilannetta paranna, päinvastoin. Nyt tarvitaan todellisia uudistuksia, jotka auttavat nuoria ja nuoria lapsiperheitä. [Eero Lehti: Niin tarvitaankin!] Perhevapaauudistus parantaisi juuri nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Missä se viipyy, arvon hallitus? Kertooko tämän uudistuksen hautaaminen jotain hallituksen arvostuksesta perheitä ja nuoria naisia kohtaan? [Ben Zyskowicz: Ei kerro!]

Arvoisa puhemies! Kun talouskehitys oli heikkoa, se oli syy hallitukselle leikata satoja miljoonia nuorten koulutuksesta ja työllistämisestä. Pienituloisten lomarahoja leikattiin ja työttömiä ryhdyttiin rankaisemaan. Kaikkia näitä päätöksiä hallitus perusteli sillä, että talous ei kasva riittävästi. Moni ehti jo toivoa, että jokohan tämän hallituksen leikkaukset on nähty, kunnes täysin yllättäen kehysriihessä hallitus kaivoi esiin tämän uusimman moukarin. Ja nyt, kun maailmantalouden siivittämänä talous vihdoin kasvaa, hallitus aikoo räätälöidä nuorille muita heikommat työehdot ja heidät asetetaan eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla. Kun talouskehitys oli heikkoa, nuorilta leikattiin. Nyt, kun talous kasvaa, jälleen nuorilta leikataan. Moni kysyy, koska on nuorten vuoro. Arvoisa hallitus, ei nuoruudesta ihmistä pidä rangaista.

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran joudumme kysymään, onko hallitus selvittänyt päätöksiensä yhteensopivuutta perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten tai EU-lainsäädännön kanssa. [Antti Rinne: Pakkolaki!] Ministeri Lindström tunnusti lauantaina Yleisradion Ykkösaamussa, että yhdenvertaisuusongelmat ovat hallituksen tiedossa. Onneksi perustuslaki sentään on nuorten ystävä. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on arvioinut, että 99,9 prosentin varmuudella hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämisestä ei mene läpi.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että tämä hallitus ei jätä promillenkaan mahdollisuutta käyttämättä, jos kyseessä on työehtojen heikennys. Sipilän hallitus on perunut aikaisemmin lukuisia päätöksiään: eläkkeensaajien asumistuen leikkauksen, kiinteistöverojen korotuksen, hoitajamitoituksen heikentämisen — vain muutamia mainitakseni kymmenien peruttujen päätösten listasta. [Suna Kymäläinen: Päivähoitomaksut!] Tässä annan tunnustuksen hallitukselle: on parempi perua huono päätös kuin yrittää väkisin työntää käärmettä pyssyyn.

Hallituksen olisi jälleen syytä kuunnella asiantuntijoita sekä antaa arvo aktiivisille suomalaisille nuorille ja perua tämä syrjivä päätös. [Simon Elo: Vähän niin kuin aktiivimalli!] Vai onko nuoret ainoa ryhmä, johon kohdistuvia heikennyksiä tämä hallitus ei suostu perumaan? [Jukka Gustafsson: Toivottavasti ei!]

Arvoisa puhemies! Nuorten työllisyyden heikentymisessä on kyse laajemmasta ilmiöstä kuin vain työmarkkinarakenteista. Työelämään huonosti kiinni pääsevien nuorten kohdalla on kyse usein koko elämän mittaisesta kehityksestä. Tähän kehitykseen meidän on puututtava, jos todella haluamme parantaa nuorten työllisyyttä ja vähentää syrjäytymistä.

Sosiaalidemokraatit esittävät uudistuksia, joilla on todellisia työllisyysvaikutuksia, uudistuksia, jotka lisäävät turvaa ja luottamusta. [Arto Satonen: Ja mitä ne ovat?]

Ensinnäkin tarvitsemme vihdoin tasa-arvoa ja työllisyyttä lisäävän perhevapaauudistuksen tukemaan tasa-arvoa työssä ja kotona ja tukemaan työllisyysasteen nousua.

Toiseksi tarvitsemme laadukasta varhaiskasvatusta, joka on kaikkien lasten saatavilla. Siksi esitämme varhaiskasvatuksen ulottamista kaikille vanhempien tilanteesta riippumatta.

Kolmanneksi, toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus oppivelvollisuusikää pidentämällä professori Roope Uusitalon esittämällä tavalla. Viimeksi eilen oppivelvollisuuden pidentämisen kannalle tulivat talouspolitiikan asiantuntijat professori Sixten Korkman, Mikko Spolander ja Niku Määttänen raporteissaan, jotka valtionvarainministeri Petteri Orpo tilasi.

Neljänneksi esitämme sosiaaliturvan uudistamista yleisturvamallin pohjalta, joka on samaan aikaan sekä kannustava että mahdollistava ja luo mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan kaikissa tilanteissa.

Viidenneksi esitämme tuntuvaa verovähennystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Pienyritysten työllistämiskynnystä voidaan madaltaa ilman työehtojen heikennyksiä.

Arvoisa puhemies! Nuoret eivät kaipaa elämänsä tielle lisää esteitä ja kuoppia, joihin tippua. He kaipaavat sitä, että voivat katsoa pää pystyssä eteenpäin ja luottaa siihen, että elämä kantaa. Heille riittää, että heitä kohdellaan reilusti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Nuorten etuoikeus ja suoranainen velvollisuus on unelmoida suuremmasta kuin yksikään sukupolvi aiemmin. Meidän päättäjien velvollisuus on tehdä niin rohkeita päätöksiä, että noista unelmista voi joskus tulla totta.

Arvoisa puhemies! Nyt, kun on käynyt selväksi, että hallitus ei aio perääntyä kyseenalaisessa suunnitelmassaan heikentää erityisesti nuorten työehtoja, teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ”Hallitus on asettamassa alle 30-vuotiaat työntekijät perusteetta ja syrjivästi työmarkkinoilla muita heikompaan asemaan. Hallituksen suunnitelmat työehtojen heikennyksistä eivät vastaa tämän päivän työmarkkinoiden tarpeita eivätkä perustuslakiimme kirjattua vaatimusta ihmisten yhdenvertaisuudesta. Tämän vuoksi esitän, että eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja nyt siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin.

Arvoisa puhemies! Kolmen viime vuoden tärkein aikaansaannos on, että 90 000 suomalaista on saanut työpaikan. Työpaikka on jokaiselle meistä iso asia, mutta etenkin nuorelle, joka hakee elämälleen suuntaa. Työpaikka antaa turvaa ja tulevaisuudenuskoa.

Nuorten työttömyys paheni viime vaalikauden, kun SDP oli hallituksessa, sen ajama nuorisotakuu oli voimassa ja puolueella vieläpä oli työministerin salkku. Kaikkineen Suomeen tuli 100 000 työtöntä lisää. [Välihuutoja]

Nyt nuorten työttömyys sen sijaan vähenee. Uusimpien tilastojen mukaan maaliskuussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 32 200 työ- ja elinkeinotoimistoissa. Se on 6 400 vähemmän kuin vuosi sitten. Keskusta tekikin SDP:lle vappuna välikysymyksen työllisyyden parantamisesta. Vastausta tuolloin siihen ei kuulunut. Kysymme siksi, miksi SDP:lle eivät käy mitkään uudistukset, joilla ihmisille on todistetusti saatu työtä ja jotka sitä kautta osaltaan hillitsevät eriarvoistumista. [Sinuhe Wallinheimo: Se on ”Ei käy”-puolue!] Isänmaata voisi palvella myös oppositiosta esittämällä harkittuja ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. [Välihuutoja] Yliampuva pelottelu ei sen sijaan luo yhdellekään nuorelle tai kenellekään muulle työpaikkaa. [Suna Kymäläinen: Mitäs ne Keskustanuoret olivat mieltä?]

Arvoisa puhemies! Jokainen työtön, ja pahimmillaan syrjäytynyt, nuori on liikaa. On käännettävä kaikki kivet, että nämä nuoret saavat elämän syrjästä kiinni. Työpaikka — lyhytaikainenkin — on tässä iso osa ratkaisua. Hallitus on totisesti kääntänyt kiviä tuloksellisesti. [Eero Heinäluoma: Ja laittanut ne pullaan!] Nuorten palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen helpotetaan siksi, että yhä useampi nuori voisi saada jalkansa työpaikan oven väliin. Työllistämisen ja työllistymisen kynnystä on edelleen madallettava.

Uudistus on osaltaan vastaus myös nuorten omiin huoliin. Yleisen työttömyyskassan alaisen, yli 90 000 jäsenen YTK-Yhdistyksen tuoreen kyselyn mukaan nuoria huolestuttavat työelämässä nimenomaan työttömyys ja arjessa jaksaminen. Työpaikan puuttuminen luo epävarmuutta, ja se puolestaan heikentää esimerkiksi mahdollisuuksia perustaa perhe. Nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelupisteiden toiminta on vakinaistettu, ja etsivään nuorisotyöhön laitetaan voimavaroja. Näin voidaan auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria.

Tasa-arvoinen yhteiskunta perustuu koulunkäynnin yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikkialla maassa. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. Suomesta ei saa tulla luokkayhteiskuntaa, jossa nuoren mahdollisuudet rakentaa elämäänsä riippuvat vanhempien lompakon paksuudesta. [Suna Kymäläinen: On tullut jo!] On oikeudenmukaista ja keskustan tavoitteiden mukaista, että toisella asteella opiskelevien, etenkin heikoimmassa asemassa olevien nuorten oppimateriaalikustannuksia helpotetaan.

Koulunkäynti on työpaikan ohella kestävin tapa kitkeä nuorten syrjäytymistä. Lähivuosina voimavaroja on laitettava ennen muuta ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on jo lisätty tälle vuodelle. Oppimisen tukea on lisätty. [Touko Aalto: 200 miljoonan euron leikkaukset!]

On myös huolehdittava, että pienituloisimpienkin perheiden nuorilla on mahdollisuus harrastaa, ja turvattava nuorten mielenterveyspalvelut. Tästäkin syystä sote- ja maakuntauudistus on tärkeää viedä tänä keväänä maaliin. Nuorten ongelmien tausta on usein lapsuudessa. Siksi nuorten ja perheiden palveluja on uudistettu niin, että koteja voidaan auttaa ajoissa. [Suna Kymäläinen: Kysymys oli työllisyyden hoidosta!]

Arvoisa puhemies! Tulevien eduskuntavaalien pääkysymyksiä on, jatketaanko Suomessa tämän vaalikauden työllistävää politiikkaa vai palataanko siihen politiikkaan, jonka seurauksena maamme ajautui vakaviin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. [Välihuutoja vasemmalta] Keskustan tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään 100 000 nyt työtä vailla olevaa saa työpaikan. Tavoite on kunnianhimoinen mutta mahdollinen, kunhan pidämme Suomen luottamus- ja sopimusyhteiskuntana. SDP:n ja valitettavasti myös osan ammattiyhdistysliikettä harjoittaman pelottelun ja vastakkainasettelun sijaan tarvitaan yhteinen näkemys siitä, miten huolehdimme [Puhemies koputtaa] työelämän turvallisuudesta, inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. [Puhemies: Aika!] Työelämä ja työmarkkinat muuttuvat alustatalouden ja digitalisaation myötä, halusimme tai emme. [Puhemies: Aika!]

Arvoisa puhemies! Mainitsemani kyselyn mukaan 60 prosenttia nuorista suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti. [Vasemmalta: Aika!] Meidän päättäjien tehtävänä on vahvistaa [Puhemies koputtaa] nuorten tulevaisuudenuskoa teoilla, [Puhemies: Aika!] ei heikentää sitä puheilla, jotka eivät ole tästä maailmasta. [Vasemmalta: Puoli minuuttia yli!]

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän edustajia pysymään 5 minuutin puheenvuoroaikarajassa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen johdonmukaisena linjana on ollut edistää työllisyyttä parantamalla Suomen kilpailukykyä ja tekemällä työn tekemisestä ja teettämisestä kannattavampaa. Tulokset ovat vakuuttavat: suomalaisia on nyt töissä 90 000 ihmistä enemmän kuin hallituksen aloittaessa, ja tämän päivän tiedon mukaan nuorten työllisyysaste on noussut 3 prosenttiyksikköä. Hallituksen politiikan suurin voittaja on se henkilö, joka päässyt työttömyydestä työelämään, ja siinä joukossa on paljon myös nuoria.

Olemme siis oikealla tiellä, mutta paljon on vielä tehtävää. Liian moni suomalainen on yhä vailla työtä. Taloutemme kasvaa ennätysnopeasti, mutta silti Suomen työttömyys on Euroopan seitsemänneksi korkein. Reilua 8 prosentin työttömyyttä pidettäisiin muissa Pohjoismaissa kansallisena hätätilana.

Arvoisa puhemies! Nyt onkin työmarkkinoiden uudistamisessa aika painaa kaasua, ei jarrua. Kannustinloukkuja on purettava uudistamalla sosiaaliturvaa ja verotusta, paikallista sopimista on lisättävä, ja työttömien koulutukseen ja palveluihin on edelleen panostettava. Hallitus ansaitsee kiitokset työllisyyspalveluiden 10 miljoonan euron lisäyksestä sekä osaavan työvoiman turvaamisen 60 miljoonan euron toimenpidepaketista. [Eero Heinäluoma: Ja niiden yksityistämisestä!]

Suomalainen työelämä on maailman parasta. Ongelmamme vain on, että liian moni suomalainen ei pääse siitä osalliseksi. Hallitus on saavuttamassa 72 prosentin työllisyysasteen, mikä on paras työllisyystilanne 27 vuoteen. Rima on kuitenkin asetettava vähintään 75 prosenttiin. Jos ja kun haluamme, että Suomi on jatkossakin yksi maailman hyvinvoivimmista, turvallisimmista ja tasa-arvoisimmista maista, on meidän oltava valmiita tekemään työllisyysastettamme nostavia uudistuksia muiden Pohjoismaiden tapaan.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on syvästi pettynyt oppositiopoliitikkoihin, jotka ovat tämän välikysymyksen allekirjoittaneet. [Välihuutoja] Välikysymyksessä kritisoidaan työllisyystoimenpiteitä mutta ei tarjota tilalle uskottavia vaihtoehtoja. [Jari Myllykoski: Mää lähden häpeemään käytävälle! — Naurua] Tuntuu kuin oppositiolta olisi kokonaan unohtunut perusasia, että työpaikkoja syntyy vain silloin, kun työllistäminen on yrityksen näkökulmasta houkuttelevaa.

Suomessa on 270 000 yritystä, joissa on alle 20 työntekijää. Omasta kokemuksestani pienyrittäjänä tiedän, että muutaman hengen yrityksessä yksikin virherekrytointi voi kaataa koko yrityksen ja viedä kaikkien työpaikat. Koeajan pidentäminen, takaisinottovelvoitteen joustavoittaminen ja yksilöperusteisen irtisanomisen keventäminen tähtäävät kaikki siihen, että yhä useampi työtön saisi töitä. Entisenä yrittäjänä voin sanoa myös sen, että yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen myötä moni yrittäjä tulee palkkaamaan henkilöitä suoraan vakituisiin työsuhteisiin.

Arvoisa puhemies! Alle 30-vuotiaiden yli kolme kuukautta työttömänä olleiden määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen ei tarkoita heikennyksiä kenenkään nuoren työntekijän tilanteeseen. Meidän kaikkien yhteisenä tavoitteena — niin uskon — on se, että mahdollisimman moni nuori pääsisi nopeasti koulutukseen ja suoraan koulunpenkiltä työhön palkansaajana tai yrittäjänä. Monille määräaikainen työsuhde on kuitenkin näytön paikka ja askel kohti vakituista työsuhdetta. Kysynkin oppositiolta: eikö parikymppisen nuoren pitkittyvä työttömyys, joka saattaa johtaa syrjäytymiseen, ole riittävä peruste positiiviselle erityiskohtelulle? [Paavo Arhinmäki: Negatiiviselle!] — Tämä antaa paremman mahdollisuuden työllistyä nimenomaan niille nuorille, edustaja Arhinmäki, joille ei muuten olisi mitään tarjolla. Eikö määräaikainen työsuhde ole työttömyyttä parempi vaihtoehto? [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Nyt on tilaisuus hyödyntää nykyinen korkeasuhdanne ja saada lisää suomalaisia työn syrjään kiinni. Jos emme kykene hyödyntämään tätä mahdollisuutta ja tekemään uudistuksia, niin uhkaamme menettää kymmeniätuhansia ihmisiä pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kuka siitä ottaa vastuun?

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa hallituksen työllisyyspolitiikalle ja muistuttaa uusien uudistusten tarpeesta. Uudistukset ovat parasta muutosturvaa.

Arvoisa puhemies! Tuttavani Hanna on 28‑vuotias lähihoitaja Tampereelta. Hänen koko työuransa on ollut työttömyyttä ja määräaikaisia työsuhteita eri työnantajilla. Hanna haluaa tehdä töitä, mutta työmotivaatio ja elämänlaatu kärsivät siitä, että joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa. Hän on huomannut työpaikallaan suuria ongelmia mutta ei uskalla kertoa parannustarpeista eteenpäin, koska pelkää työpaikan menettämistä. Työnantaja ei tiedäkään, mitä menettää, kun ei sitouta Hannaa työpaikkaan. Hanna haluaisi vakiintua ja hankkia omistusasunnon, mutta toistaiseksi se on jäänyt vain haaveeksi. Joka kerta, kun hän käy pankissa neuvottelussa, hän saa palata pettyneenä. Hannan työtilannetta pidetään liian epävarmana.

Tässä on yksi tositarina, yksi tuhansista ja yksi sadoistatuhansista kohtaloista alle kolmekymppisillä, joiden työn ja elämän epävarmuutta hallitus haluaa entisestään lisätä. [Ben Zyskowicz: Päinvastoin!] Tässä välikysymyksessä on kyse hallituksen aikomuksista säätää nuorille huonommat pelisäännöt työelämässä. [Harri Jaskari: Alle 20 hengen yrityksissä!] Useimmille nuorille vakiintuminen on vielä haave, johon ei ole varaa, unelma, joka vaatii uskallusta.

Arvoisa puhemies! Uskaltaako nuori uskoa unelmiinsa? Nuorten aikuisten elämässä on jo aivan tarpeeksi epävarmuutta. Pienituloisuus on yhä yleisempää nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen kasvaa hälyttävällä tavalla. Toisaalta on myös yhä isompi joukko nuoria kokonaan koulutuksen ulkopuolella. Tätä huolestuttavaa kehitystä ovat vain vauhdittaneet niin opintotukeen kuin koulutukseen kohdistuneet historialliset leikkaukset.

Pidän hallituksen uusinta esitystä nuorten työsuhdeturvan heikentämisestä vastuuttomana. Lisäksi tällainen kategorinen, ainoastaan iän perusteella rajaaminen sopii erittäin huonosti perustuslain suojaamaan syrjimättömyysvaatimukseen, sukupuolten tasa-arvoa unohtamatta. Vaadimme tässä ja nyt hallitusta vetämään tämän nuoria syrjivän esityksensä pois. Emmekä ole yksin. ”Tätä linjausta en sulata. Nuorten pitää olla myös työmarkkinoilla yhdenvertaisessa asemassa kaikkien muiden kanssa. Samaan aikaan, kun ollaan huolissaan syntyvyydestä, lisätään nuorten epävarmuutta työelämässä.” Näin totesi pääministeripuolue keskustan nuorisojärjestön puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen. [Vasemmalta: Ohhoh!] Myös keskustan puoluevaltuusto asettui tukemaan nuoria tässä asiassa. Pääministeri Sipilä, jos ette kuuntele meitä, niin kuunnelkaa omia nuorianne.

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikan suureksi linjaksi on valitettavasti muodostunut työehtojen heikentäminen ja eriarvoisuuden kasvattaminen. Rikkaita on suosittu sekä laskukausina että nousukautena. Keskustan ja kokoomuksen johtama hallitus on koko toimikautensa ajan sanelupolitiikalla tuonut erilaisia esityksiä, joilla työntekijöiden työsuhdeturvaa on heikennetty ja työttömien toimeentuloa on leikattu. On uhkailtu pakkolaeilla, lomarahoja on leikattu, on otettu käyttöön epäoikeudenmukainen aktiivimalli, koeaikoja on pidennetty. Tämä hallitus jää historiaan myös ensimmäisenä hallituksena, joka pulassa ollessaan yrittää välikysymyksellä kaataa opposition. Nyt hallitus kertoi, että henkilöperusteista irtisanomissuojaa heikennetään alle 20 hengen yrityksissä. Näyttää vahvasti siltä, että hallitus on ajamassa ikuista koeaikaa työntekijöille.

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit eivät hyväksy hallituksen sanelupolitiikkaa ja yksipuolisia heikennyksiä työmarkkinoilla. Työ ei lisäänny leikkaamalla. Emme voi hyväksyä sitä tapaa, miten hallituksen arvovalinnoilla kansalaisten eriarvoisuus on kasvanut. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitää tukea palkkaamaan työntekijöitä, ei irtisanomaan. SDP on esittänyt työllistämissetelin käyttöönottoa, kansainvälisesti arvostetun nuorisotakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman vahvistamista sekä arvonlisäveron alarajan nostamista 30 000 euroon. Nämä ovat fiksumpia tapoja.

Hanna ja muut nuoret ansaitsevat uskoa unelmiinsa, luottamusta tulevaisuuteen, nuorille sukupolville pysyviä työsuhteita ja varmuutta elämäänsä. Sen vuoksi kannatan Antti Lindtmanin hallitukselle tekemää epäluottamuslausetta.

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymyksessä puhutaan epävarmuuden luomisesta ja yhdistetään se hallituksen työvoimapoliittisiin toimiin — hallituksen, jonka toimilla on tähän mennessä edesautettu jo lähes 100 000 ihmisen työllistymistä tässä maassa. Vuosina 2015—2018 sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat parantaneet työnteon kannustimia. Lisääntynyt toimeliaisuus ja kasvanut vienti ovat tuoneet uusia työpaikkoja Suomeen. Ihmiset ovat saaneet elämänilon takaisin aikaisemman hallituksen vedettömän kauden jälkeen.

Kun työllisyysvaikutukset huomioidaan, ovat hallituksen talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin olleet tutkitusti neutraaleja. Kaikki hyvä kehitys työllisyyteen on siis saatu aikaan kasvattamatta eriarvoisuutta. Tämä näkyy myös kansalaisen arjessa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on kevään aikana ollut 30-vuotisen mittaushistoriansa huippuarvoissa. Kansa luottaa, oppositio ei, vaan heittää epätoivoa ihmisten arkeen, itkua ja hampaidenkiristystä ja perusteettomia populistisia lupauksia. [Susanna Huovinen: Ihmisethän näitä asioita meille ovat välittäneet!]

Arvoisa puhemies! Työn saaminen ja osallisuus tuovat ihmisille turvallisuutta ja tulevaisuudenuskoa. Epävarmuutta luovat sen sijaan vasemmisto ja erityisesti demarit ja vihreät, jotka yrittävät selittää mustaa valkoiseksi ja kiistää tämän hallituksen saavutukset. Yrityksessä mitätöidä hallituksen saavutukset unohtuu myös se, miten työllisyyden hoito sujui edellisen hallituksen aikana, jolloin tehtiin tulipunaista työllisyyspolitiikkaa. [Paavo Arhinmäki: Kokoomuksen johdolla!] Jotta totuus ei unohdu, palautetaan mieliin, että silloin Suomesta katosi noin vain satatuhatta työpaikkaa. Tämän kadon korjaamiseen on tarvittu ihmiskasvoista sinistä työministeriä, Jari Lindströmiä, kotoisemmin Jarppaa. [Pia Viitanen: Kivi pullassa!]

Punavihreiden lisäksi perussuomalaisilla olisi linjassaan jälleen kerran tarkistettavaa. Vaikka puolueen puheenjohtaja, laivan kapteeni Halla-aho onkin ilmoittanut kannattavansa yleissitovuudesta luopumista, niin se ei estä perämiestä, varapuheenjohtaja Huhtasaarta, syyttämästä hallitusta yleissitovuuden loukkaamisesta. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, kummalle puolelle kolikkoa yleissitovuuden suhteen perussuomalaisten leirissä lopulta käännytään — ollaan siis karikolla, heitetään kolikkoa. Hallituksen ja sinisten linja on selkeä, yleissitovuudesta ei luovuta.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään nuorten, alle kolmekymppisten, työllisyydestä, siitä, kuinka useampi nuori saisi jalkansa työpaikan ovenrakoon. Kun työkokemusta kertyy, uusi työ on helpompi löytää. Harva suomalainen jatkaa enää koko työuraansa samalla työnantajalla. Tämä on totuus. Hallitus esitti kehysriihessä keinoja nuorten työllisyyden edistämiseksi, koska nuoret ovat tässä kymmeniin vuosiin parhaassa työllisyystilanteessa ainoa ryhmä, jonka työllisyys ei olekaan parantunut merkittävästi. Siitä on siis syytä olla huolissaan, ja sille hallitus halusi tehdä jotain. Oppositiopuolueista on esitetty huoli siitä, kuinka nuorten perheiden perustaminen siirtyy, koska epävarmuus estää lisääntymishaaveet. Sama huoli on meilläkin. Nuorille vain on saatava työtä. Me emme saa kadottaa heitä. Jos valmistumisen jälkeen jää ilman työtä, nuorella on suuri vaara ajautua työttömyyden kierteeseen.

Arvoisa puhemies! Nimenomaan pienet yritykset työllistävät eniten. Pienet yritykset kantavat myös suurimman riskin, jos rekrytointi ei onnistu. On vaikea siirtää ihmistä toiseen tehtävään ja palkata uusi, koska tehtäviä on pienissä yrityksissä niin vähän. Pienissä yrityksissä määräaikaisen sopimuksen tekeminen tai irtisanomisen perusteiden selkeyttäminen voi alentaa rekrytointiriskiä. Tämä viesti on saatu pienyrittäjiltä. Hallitus ei säädä syrjivää lakia. Se ei ole mahdollista, elämmehän oikeusvaltiossa, jota säätelee perustuslaki niin kuin kansainväliset sopimuksetkin.

Arvoisa puhemies! SDP ja vihervasemmisto, nuorille pitää saada työtä. Nuorten pitää saada niitä ensimmäisiä työkokemuksia, jotta päästään työuralle. Se ei ole syrjintää eikä epävarmuuden lisäämistä. [Puhemies: Aika!] Se on ovien aukaisemista ja mahdollisuuksien antamista.

Arvoisa puhemies! Syrjäytyminen ja huono-osaisuus kasautuvat. OECD:n selvityksen mukaan yli viidennes suomalaisista 20—24-vuotiaista miehistä on työttömänä eikä osallistu koulutukseen. Valitettavasti tämä kehitys ei ole ollut täysin tahatonta tai pelkästään olosuhteiden syytä. Hallituksen kuuluisa yhteinen arvopohja näkyykin muun muassa siinä, että vaikka nuorisoa kohtaan olette tehneet kovia leikkauksia, niin kuitenkaan miljardien yritystuista ja kaverikapitalismista ette olleet valmiit leikkaamaan yhtään. [Harri Jaskari: Sanovat perussuomalaiset, jotka vastustivat kaikkea!] Vaikka yleinen taloustilanne onkin nyt parantunut, nuorisotyöttömyys on pysynyt verrattain korkealla, lähes 25 prosentin tasolla. [Kimmo Kivelä: Laskee koko ajan!] Hallituksen kielteiset toimet ja toisaalta toimettomuus ovat johtaneet siihen, että monista nuorista on tullut tai tulossa väliinputoajia. Meillä ei ole varaa nuorten laajamittaiseen syrjäytymiseen ja toivottomuuteen, minkä inhimillinen hinta ei ole edes rahalla mitattavissa.

Perussuomalaiset muistuttivat vaihtoehtobudjetissaan, kuinka tärkeää on puuttua työttömyyteen ja estää sen muuttuminen rakenteelliseksi. 90-luvun laman karvas opetus oli, että rakenteellista työttömyyttä on hyvin vaikea saada laskuun edes pitkän nousukauden aikana. Hallituksen toimet nimenomaan nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ovat olleet riittämättömiä. Nuorten heikko asema työmarkkinoilla ja jatkuva epävarmuus luovat toivottomuuden ilmapiirin, ja onkin turha ihmetellä, miksi syntyvyys laskee jyrkästi, kun perheen perustamiseen ei ole vakautta eikä taloudellisia edellytyksiä.

Hallituksen keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Perussuomalaiset kuitenkin näkevät, että tätä tavoitetta keppihevosena käyttäen ei tule polkea työntekijöiden työehtoja ja heikentää enää heidän hyvinvointiaan. Pk-yritykset ovat itse tunnistaneet suurimmiksi kasvun esteiksi osaavan työvoiman heikon saatavuuden ja rahoituksen saatavuuden ongelmat sekä työn sivukulujen suuruuden. Hallituksen tulisi kuunnella yrityksiä ja varmistaa nuorille mahdollisuus hankkia työelämässä tarvittava koulutus sekä pyrkiä purkamaan erityisesti pienimpien yritysten kannalta hankalaa ja lisäkustannuksia aiheuttavaa byrokratiaa.

Perussuomalaiset ovat esittäneet vaihtoehtobudjetissaan hallitukselle useita keinoja, joilla voitaisiin konkreettisesti parantaa pienyritysten edellytyksiä työllistää:

Olemme ehdottaneet kasvuyrityksille Viron kaltaista verokannustinta, jossa osingonjaon sijasta voisi sijoittaa tuottamansa voiton tulevaisuuteen palkkaamalla lisää henkilökuntaa ja panostamalla yrityksen kasvuun, sekä arvonlisäveron alarajan tuntuvaa korottamista.

Haluamme lisätä resursseja ammatilliseen koulutukseen ja panostaa erityisesti oppisopimuskoulutukseen edistääksemme työkokemusta vailla olevien nuorten työllistymistä.

Olemme esittäneet myös työtilimallia, joka helpottaisi yrittäjäksi ryhtymistä ja antaisi yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden työllistää itse itsensä.

Ymmärrämme yrittäjyyteen liittyvät haasteet, mutta niitä ei ratkaista sen enempää yksipuolisesti työehtoja polkemalla kuin myöskään pitämällä väkisin kiinni saavutetuista eduista. Perussuomalaiset katsovatkin, että panostamalla nuorten koulutusmahdollisuuksiin sekä purkamalla byrokratiaa saadaan Suomeen yritysmyönteinen toimintaympäristö, jossa yritysten kannattaa investoida ja palkata lisää työntekijöitä. Haluamme säilyttää työehtosopimusten yleissitovuuden, mutta työehtosopimuksissa ei tulisi liiaksi sitoa osapuolten käsiä. Paras asiantuntemus on aina paikallisella tasolla, ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisikin lisätä. Reilut työehdot sekä osaava ja tyytyväinen henkilöstö ovat myös yrittäjän etu.

Me perussuomalaiset kysymme: Mihin hallitus oikein toimillaan tähtää? Samalla tavalla kuin olette ulkoistamassa sote-palvelutuotannon olette ulkoistamassa myös nuorilta mahdollisuuden oikeudenmukaiseen kohteluun työelämässä ja kestäviin työuriin. Haluatteko luoda Suomeen kahdet työmarkkinat ja kurjistaa samalla nuorisomme tulevaisuudennäkymät? Perussuomalaiset eivät halua tällaista kehitystä. Hallituksen tulee säilyttää työehtosopimusten yleissitovuus nykyisellään, eikä myöskään tule luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta, koska se vaikeuttaisi huomattavasti suomalaisen työvoiman työllistämistä. [Olavi Ala-Nissilä: Kuka ne työt tekee?] Te, hallitus, ratkotte ongelmia väärästä päästä ja samalla aiheutatte huomattavasti pahempia ongelmia tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten kannatamme nyt tehtyä ehdotusta epäluottamuslauseen antamisesta hallitukselle.

Arvoisa puhemies! Ensimmäistä kertaa historiassamme nuoremmat sukupolvet ovat jäämässä köyhemmiksi kuin edelliset sukupolvet. Nuorten aikuisten tulevaisuutta varjostavat huono taloudellinen tilanne, velkaantuminen, työttömyys ja työn epävarmuus sekä asumisen korkea hinta. Nykyisten kolmekymppisten sukupolvi joutui lapsina 90-luvun laman säästöjen kohteeksi, aloitti opiskelut talouskriisin aikaan, ja nyt, kun nämä nuoret ovat työuran alussa ja kenties perustamassa perhettä, hallituksen toimenpiteet lisäävät entisestään heidän arkensa epävarmuutta.

Arvoisa puhemies! Hallitus väittää yhä uudelleen, ettei halua jättää laskua nuortemme maksettavaksi. Silti tämä nuorten sukupolvi joutuu tulevina vuosikymmeninä kantamaan yhä raskaamman vastuun niin ilmastonmuutoksesta kuin tämän maan tulevaisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnasta. Hallituksen toimenpiteet eivät vahvista nuorten luottamusta tulevaisuuteen: Opiskelijoiden toimeentulosta on leikattu enemmän kuin miltään muulta ihmisryhmältä. Hallitus on pettänyt antamansa koulutuslupauksen toteuttamalla valtavat koulutusleikkaukset. Erityisesti ammatilliset oppilaitokset kärsivät aloituspaikkojen, lähiopetuksen ja opettajien puutteesta. Oppimiserot ovat kasvaneet, velkaongelmat ja asunnottomuus ovat lisääntyneet, ja yhä useamman nuoren mielenterveys on järkkynyt. Ja nyt alle kolmekymppisten työsuhdeturvaa suunnitellaan heikennettäväksi tavalla, jota ei voi kutsua miksikään muuksi kuin ikäsyrjinnäksi.

Arvoisa puhemies! Suomessa on yli 65 000 syrjäytynyttä nuorta — yli 65 000. Viime vuonna alle 25-vuotiaiden asunnottomuus kasvoi 13 prosenttia. Työelämän ulkopuolella on lähes 79 000 miestä — lähes 79 000 — ja tuon määrän ennustetaan kasvavan tuhannella kadonneella työikäisellä miehellä jokainen vuosi.

Vihreät eivät usko nuorten aseman heikentämisen tuovan mitään hyvää. Sen sijaan tarvitsemme hyvän koulupolun jokaiselle — sellaisen polun, jota pitkin on mahdollista kulkea eksymättä. Niille, jotka eivät pärjää, tarvitaan matalan kynnyksen palveluita ja työ‑, harjoittelu- tai koulutuspaikka.

Arvoisa puhemies! Vihreät vetoaa nyt suoraan pääministeriin, jonka kanssa hieman kättä väännettiin jo äsken. Nuorisotakuu on keksittävä uudelleen, päivitettynä ja uudistettuna. Meidän on saatava tiheämpi turvaverkko niiden nuorten tueksi, jotka ovat tippuneet koulutuspolulta eivätkä pääse kiinni työelämään. Myös uutta kokonaisarviota nuorisotakuusta tarvitaan, koska 7 vuoden jälkeen nuoriso‑, koulutus- ja yhteisötakuu on sekava tilkkutäkki, jota on jatkettu sieltä täältä jatkuvilla pienillä muutoksilla. Takana on kasvun menetetty vuosikymmen ja valtavat koulutusleikkaukset, joten tarvitaan vaikuttavampi ja parempi nuorisotakuu, joka ottaa opiksi myös aikaisemmista virheistä. Hallituksen vaihtuminen mahdollistaa suuremman päivityksen, ja sen valmistelu tulee aloittaa tässä ja nyt.

Esitän, että pääministeri perustaa riippumattoman asiantuntijaryhmän, joka tekee pohjatyön valmiiksi vielä tämän vaalikauden aikana. Tässä työssä on syytä huomioida aikaisempien selvitysten politiikkasuositukset sekä koota hyvät käytänteet yhteen. Ohjaamo-toiminta on hyvä esimerkki palvelusta, jota täytyy vahvistaa ja laajentaa entisestään sekä markkinoida paremmin. Toimintaa tulisi jalkauttaa yhä enemmän kouluihin, ja sen aidosta monialaisuudesta, palvelun vapaaehtoisuudesta ja nuorisotyöllisestä otteesta tulee pitää kiinni. Ohjaamoissa tarvitaan niin sosiaali- ja terveysalan kuin nuorisotyön ja työ- ja elinkeinotoimistojen osaamista. Toisin kun Juho Saaren työryhmälle, nuorisotakuuta päivittävälle ja uudistavalle työryhmälle tulee antaa mahdollisuus myös lisätä nuorisotakuuseen käytettyjä resursseja, jotka ovat tällä hetkellä vajaa puolet siitä, mitä ne olivat parhaimpina vuosina. Vaihtoehdoksi vihreille ja minulle käy myös se, että nuorisotakuun kärkihankkeelle asetettu neuvottelukunta ottaa päivitetyn tehtävänannon vastaan.

Hyvä pääministeri Juha Sipilä, toivon todella, että hallitus ottaa tämän esityksensä nimiinsä. Kyse ei ole hallitus—oppositio-kinastelusta vaan nuoristamme ja tämän maan tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskunta toteaa, että hallitus on toimillaan vakavasti vaarantanut kansalaisten ja erityisesti nuorten luottamuksen tulevaisuuteen eikä siksi nauti eduskunnan luottamusta.

Arvoisa rouva puhemies! Työsuhdeturvan heikentäminen näkyy satojentuhansien suomalaisten työntekijöiden arjessa. Nyt kysytään: Uskallanko puuttua häirintään tai epäasialliseen kohteluun työpaikallani ja uskallanko pitää oikeuksistani kiinni? Uskallanko perustaa perheen ja rakentaa tulevaisuuttani, vai olenko tuomittu ikuisiin pätkätöihin? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita työntekijät ja erityisesti nuoret naiset nyt kysyvät. [Harri Jaskari: Liian leveä pensseli, maalattiin koko seinä saman tien!]

Työsuhdeturva onkin merkittävä tasa-arvokysymys. Määräaikaiset työsuhteet kasaantuvat jo tällä hetkellä nuorille naisille, ja raskaana olevien syrjintä on todellinen ongelma. Työmarkkinat huutavat tasa-arvoremonttia, mutta hallitus on kääntänyt katseensa menneisyyteen ja aikoo pahentaa ongelmia entisestään. Kahdenkymmenen vuoden luottamusmies- ja toimitsijakokemuksella uskallan sanoa, ettei tämä rakenna parempaa työelämää.

Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta ja työelämä kaipaavat nyt uudistamista enemmän kuin koskaan. Teknologinen kehitys vaatii meitä nostamaan osaamistamme ja rakentamaan uusia yhteisiä pelisääntöjä. Politiikan pitää pystyä vahvistamaan kansalaisten kaikkinaista turvallisuudentunnetta ja luomaan parempaa ja luottavaista tulevaisuutta. Valitettavasti tämä hallitus ei ole halunnut uudistaa suomalaista yhteiskuntaa eikä työelämän tasa-arvoisuutta. Sen sijaan käskyt on otettu EK:lta ja lopulta vaadittu asioita, joita ei edes EK itse enää kehtaa vaatia, eikä Etla enää usko niihin.

Välttämätön perhevapaauudistus on jätetty tekemättä, eikä yritystukien passiivimallia ole haluttu uudistaa innovaatioiden ja kasvun tukemiseksi. Sosiaaliturvaa ei ole päivitetty tälle vuosituhannelle, vaan sitä on leikattu, ja siitä on tehty entistä byrokraattisempaa. Normienpurkutalkoot tällä sektorilla ovat jääneet parkkikiekkoihin.

Uudistusten sijasta hallitus on leikannut koulutuksesta ja tutkimuksesta. Hallitus on puolensa valinnut [Ben Zyskowicz: Kyllä, työn puolella!] ajamalla palkkoja ja työehtoja polkevaa työmarkkinapolitiikkaa tähän maahan ja työaikojen pidentämistä. [Olavi Ala-Nissilän välihuuto] — Odotin, edustaja Ala-Nissilä, tätä välihuutoa, kiitos siitä. Olette täydellisesti väärässä. [Naurua] — Tällainen politiikka tuoksahtaa vahvasti 1800-luvun kehruukoneajalta eikä vastaa tekoälyn ja automaation kaltaisiin nykyaikaisiin ja nykyisyydessä oleviin toimintamalleihin.

Arvoisa puhemies! Yltiökonservatiivisella politiikalla on heikennetty Suomen tulevaisuutta ja erityisesti kasvupotentiaalia. Erityisesti nuorten uskoa poliittiseen päätöksentekoon on vaurioitettu pysyvästi. Kokoomuksen ja keskustan vaalien alla antama koulutuslupaus oli Suomen suurin poliittinen petos. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan nyt nuoret joutuvat jälleen kerran pettymään todella pahasti, kun työsuhdeturvaa ollaan yksipuolisesti heikentämässä. Se, että jopa perustuslain vastaisesti halutaan tätä uudistusta viedä eteenpäin, on kammottava totuus sinisessä unelmassa — niin kuin Tapio Rautavaara laulussaan sanoi, vain hehku on kissan silmät — kun juuri tammikuussa vielä ministeri Lindström ilmoitti, että työsuhdeturvaan ei tule heikennyksiä. Vaan nyt on käynyt toisin.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä lopuksi: Avataan silmät. Tämä suunniteltu työsuhdeturvaheikennys 20 hengen — ja sen alle — yritysten työntekijöille on uusi portti sille, [Puhemies koputtaa] että jopa 80 prosenttia tulevista uusista työntekijöistä on heikomman [Puhemies: Aika!] työsuhdeturvan piirissä, sillä pienyrityksiin palkataan uudet työntekijät. [Välihuuto vasemmalta] — Sanon vielä, että kannatan.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Fler arbetsplatser och fler människor i arbetslivet är det enda hållbara sättet att trygga vårt välfärdssamhälle. Därför är vi i SFP glada över att fler finländare nu har fått ett jobb. Regeringens mål att höja sysselsättningsgraden till 72 procent verkar uppfyllas. Det är bra, och det är mycket tack vare den goda utvecklingen i den globala ekonomin, men vi måste sätta ribban ännu högre. Sysselsättningsgraden borde vara minst 75, men helst cirka 80 procent som hos våra nordiska grannar. Men för att nå dit behöver vi reformera vår arbetsmarknad. Här har regeringen inte lyckats.

Suomi tarvitsee toimenpiteitä, jotka edistävät vientiä, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja kasvumahdollisuuksia. Suomi tarvitsee enemmän joustoa työmarkkinoilla, mutta hallitus on kuitenkin epäonnistunut tässä. Tiedämme kaikki, että uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen nykyistä laajemmin helpottaisi työntekijöiden palkkaamista juuri näihin yrityksiin. Tarvitsemme uuden keskustelukulttuurin työpaikoille — kulttuurin, jossa työnantaja ja työntekijä yhdessä keskustellen löytävät parhaimmat ratkaisut. Siksi on suuri pettymys, että hallitus ei saa paikallista sopimista eteenpäin.

Moni yritys kärsii tällä hetkellä osaavan työvoiman pulasta. Me RKP:ssä uskomme, että yritykset itse tietävät viranomaista paremmin, millaisia työntekijöitä ne tarvitsevat. Miksi hallitus ei poista ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa, vaikka se tiedostaa tämän ongelman? Tiedämme myös, että lukuisat vapaat työpaikat ja työnhakijat eivät tällä hetkellä kohtaa. Työnvälitystä on uudistettava esimerkiksi antamalla yksityisten työnvälittäjien täydentää julkista työnvälistystä. Samalla aikuiskoulutukseen on panostettava entistä enemmän.

Värderade fru talman! Finland behöver även en reform av familjeledigheterna för familjernas, barnens och för ett mer jämställt arbetslivs skull, men också för att förutsättningarna att sysselsätta sig och att ta emot ett jobb förbättras. I SFP:s tredelade modell vill vi förnya familjeledigheterna enligt 6+6+6-modellen, reformera hemvårdsstödet och ge varje barn som fyllt tre år rätt till fyra timmar avgiftsfri småbarnspedagogik. Vi har sagt det tidigare och vi säger det igen: reformen ska också få kosta. En kostnadsneutral reform ger ingen verklig effekt.

Regeringen planerar att ändra anställningsskyddet för personer under 30 år. Det är viktigt att förbättra ungas sysselsättning, men anställningsskyddet bör givetvis följa internationella avtal och grundlagen. Nu är det osäkert. Därför bör grundlagsenligheten i regeringens förslag granskas noggrant. Det är viktigt att villkoren på arbetsmarknaden är rättvisa, grundlagsenliga och förenliga med internationella förpliktelser. Regeringen borde också göra en ordentlig könskonsekvensutredning. Unga kvinnors situation behöver särskilt beaktas.

SFP uppmanar regeringen att som ett mer sporrande alternativ utreda möjligheten till en ungdomsreservering i beskattningen. Det skulle betyda att till exempel småföretag kunde få göra en extra reservering som motsvarar 30 procent av den ungas lönekostnader. De reserverade medlen skulle inte beskattas och skulle få användas till att finansiera investeringar.

I diskussionen om arbetslivet har ett mycket viktigt tema, arbetsvälmåendet, hamnat i skymundan. Vår ekonomi förlorar årligen miljardbelopp på grund av sjukpensioner och sjukfrånvaro. Här finns mycket att förbättra. Därför har SFP föreslagit ett program för bättre arbetsvälmående.

Arvoisa puhemies! Työnteosta ja yrittäjyydestä puhuttaessa on myös puhuttava verotuksesta. RKP:n linja on selkeä. Verotuksen tulee kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Kun tekee enemmän töitä, tulee sen myös näkyä lompakossa. Työn verotusta tulisi keventää, kuten myös OECD on todennut. Viime hallituskaudella tehtiin onnistunut yhteisöveron alennus. On tärkeää, että yritysten verotusta ei tulevaisuudessa lähdetä kiristämään. Päinvastoin muiden maiden verolinjauksia on seurattava tarkasti, ja niihin on myös reagoitava. RKP on myös esittänyt, että perheyrityksissä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset vapautetaan perintö- ja lahjaverosta. Monet uudet työpaikat syntyvät juuri näissä yrityksissä. Toinen, etenkin yksityisyrittäjiä ja naisvoittoisten palvelualojen yrittäjiä kannustava toimi olisi kotitalousvähennyksen korottaminen.

Arvoisa puhemies! Teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ”Eduskunta katsoo, että hallitus ei ole onnistunut uudistamaan työmarkkinoita joustavammiksi. Hallitus on epäonnistunut perhevapaiden uudistamisessa ja nykyistä laajemman paikallisen sopimisen mahdollistamisessa. Näillä perustein eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyden positiivisesta käänteestä huolimatta Suomessa on edelleen yli 50 000 alle 30-vuotiasta työtöntä. Se on paljon. Se on merkittävä määrä, kun puhutaan parhaassa työiässä olevasta ikäryhmästä. Nuorten työttömyys ei ole vain yhteiskunnallinen ongelma, vaan se vie nuorilta mahdollisuuden luoda itselleen tulevaisuus ja vaikeuttaa jopa perheen perustamista.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa edistää nuorten työllistymistä, vähentää nuorten syrjäytymistä ja tehdä Suomesta perheystävällisemmän yhteiskunnan. Haluamme lisätä nuorten luottamusta tulevaisuuteen ja samalla mahdollistaa erityisesti pienille yrityksille nykyistä paremmat mahdollisuudet tarjota työtä. Tarvitaan joustavia työmarkkinoita, joilla yritykset uskaltavat investoida ja palkata uutta henkilöstöä ja jotka edistävät nuorten nopeampaa työllistymistä ja mahdollistavat erityisesti ensimmäisen työpaikan saamista ja tätä kautta työelämään kiinni pääsemistä. Kannatamme monipuolisia toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei nuorten luottamusta tulevaisuuteen murenneta työsuhdeturvan turhilla heikennyksillä.

Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen peruste kristillisdemokraattien eduskuntaryhmälle jäädä pois nyt käsiteltävästä välikysymyksestä oli se, ettei kehysriihen päätöksistä koskien nuorten työehtoja ole olemassa mitään konkreettisia, sääntelyn huomioivia esityksiä, joita arvioida. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että suunniteltuihin uudistuksiin sisältyy niin hyviä mahdollisuuksia kuin riskejä perusteettomista heikennyksistä ja tavoitteiden saavuttamatta jäämisestä. Mahdollista myös on, ettei suunnitelmia edes voida perustuslaillisista syistä toteuttaa.

Vaikka tavoite nuorten työllisyyden lisäämiseksi onkin kannatettava, on hallituksen ehdotuksissa kuitenkin ongelmia. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa, että työelämän uudistamisessa pyritään nimenomaan edistämään työllisyyttä, ei kiertämään työsuhdeturvaa. Lainsäädännöllä ei tule luoda jakautuneita työmarkkinoita, joilla pätevät erilaiset säännöt ja joilla asetetaan tietty ikäryhmä eriarvoiseen ja heikompaan asemaan.

Työllistämisen parantamiseen tarvitaan myös muita toimia. Pidämme oppisopimusjärjestelmää yhtenä tärkeänä osana nuorten työllisyyden parantamisessa. Oppisopimusjärjestelmän kehittämistä on jatkettava, ja on, hyvä hallitus, kiireisesti tuotava malli, joka turvaa työn saamisen myös oppisopimuskoulutuksen jälkeen. Nuorten mahdollisuuksia päästä kiinni ensimmäiseen työpaikkaan tulee parantaa. Tässä työnantajilla on myös oma vastuunsa.

Arvoisa puhemies! Syntyvyys on Suomessa ollut jo pitkään laskussa. Perheiden perustamista käsittelevien tutkimusten mukaan määräaikaiset työsuhteet viivästyttävät lastenhankintaa. Naiset kantavat edelleen miehiä suuremman osan perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Määräaikaiset työsuhteet ovat jo nyt yleisiä juuri perheenperustamisiässä olevilla 25—35-vuotiailla naisilla. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa, ettei uudistuksella tule lisätä määräaikaisuuksia vakituisten työsuhteiden kustannuksella ja näin lisätä esteitä perheenperustamissuunnitelmille. Syntyvyyden suuntaa ei ole yksinkertaisesti enää varaa heikentää.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Myönnän vastauspuheenvuoron ministeri Lindströmille, 5 minuuttia.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia keskustelusta. Kuuntelin suurella mielenkiinnolla palautetta, ja aika montakin teemaa tässä tietysti nousi esille. Mutta yksi teema täällä toistui, edustaja Lindtman: perusteeton  pätkätyö. [Antti Lindtman pyytää vastauspuheenvuoroa — Naurua] — Edustaja Lindtman pääsee pätkätöihin vastauspuheenvuoron kautta. — Sitten täällä oli aika monella pelottelumentaliteettia, ehkä eniten kunnioittamallani vasemmistoliiton edustaja Myllykoskella, joka maalaili kyllä sellaisia uhkakuvia, että palaan niihin tässä vastaukseni yhteydessä. [Välihuutoja]

Tosiaankin tässä tavoitteena on se, että nuorten työllistymistä pyritään edistämään helpottamalla määräaikaisten työsopimusten luomista ja että nämä ihmiset pääsevät ennen kaikkea töihin ja pääsevät sieltä syrjäytymisuhan alta pois. Ikäryhmätarkastelussa 25—34-vuotiaitten työllisyysaste on vielä verrattain alhainen, vaikka on sekin toki lähtenyt nousuun tämän hallituskauden aikana. Se on kuitenkin viimeisimmässä mittauksessa vielä yli 3 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin esimerkiksi 8 vuotta sitten. Ja tämä on ollut se keskeinen syy, minkä takia me haluamme katsoa nimenomaan tälle kohderyhmälle räätälöityä positiivista erityiskohtelua. Meillä ei ole varaa menettää enää yhtään näistä nuorista, ja sen takia heidän työllistämistään määräaikaisiin sopimuksiin suunnitellaan — suunnitellaan — helpotettavaksi.

On selvää, että tässä valmistelussa kuullaan erilaisia näkökantoja. Tämä vastaava sääntely on jo olemassa pitkäaikaistyöttömien osalta, ja kyllä siinäkin on katsottu tarkkaan, millä perusteella se voidaan viedä eteenpäin. Tässä tapauksessa kansainväliset sopimukset, mitkä olen maininnut moneen kertaan, ja perustuslaki antavat tiukat raamit. Minun mielestäni ovat käsittämättömiä semmoiset puheenvuorot, joissa ikään kuin sanotaan, että tuomme tänne esityksen, joka on perustuslain vastainen. Minun ymmärtääkseni perustuslakivaliokunta määrittelee, mikä on perustuslain vastainen. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Kehysriihen linjauksen mukaan tämän määräaikaisen sopimuksen tekeminen ilman perustellun syyn vaatimusta edellyttää sen, että palkattava henkilö on edeltävän kolmen kuukauden ajan ollut työtön. Näin ollen sen määräaikaisen sopimuksen uusiminen ei saman työntekijän kanssa ole mahdollista ilman perustelua, koska siinä vaiheessa työntekijä ei ole edeltävän kolmen kuukauden aikana ollut työtön. [Ben Zyskowicz: Se siitä ketjuttamisesta!] Että kun tässä nyt puhutaan siitä ketjuttamisen uhasta, niin tuntuu aika kummalliselta. Kannattaisi ehkä perehtyä siihen, mitä ollaan esittämässä. [Leena Meri: Ei me tiedetä, mitä te esitätte!] Tämä yllä sanottu ei estä työnantajaa palkkaamasta samoihin tehtäviin muuta henkilöä, joka on ollut edeltävän kolmen kuukauden ajan työtön, ellei nimenomaan toisin säädetä. Ja edelleen tässäkin asiassa on kiinnitettävä huomio kansainvälisiin sitoumuksiin ja perustuslakiin liittyviin reunaehtoihin.

No, sitten tästä irtisanomissuojasta. OECD on tosiaan arvioinut tätä, ja tämä perustuu ennen kaikkea siihen, että Suomen kollektiivisia irtisanomisia koskevien sääntöjen arvioidaan olevan löysiä. Suomessa yritykset voivat yt-prosessin kautta irtisanoa työntekijöitä suhteellisen helposti [Paavo Arhinmäki: Aivan liian helposti!] silloin, kun on olemassa koko yrityksen tilanteeseen liittyvät tuotannolliset tai taloudelliset perusteet. Mutta sen sijaan yksilöperusteinen irtisanominen on paljon hankalampaa, koska siihen liittyy yrityksen kannalta myös suuria oikeudellisia riskejä, vaikka yritys itse arvioisi irtisanomisperusteen täyttyvän — pienellä yrityksellä ei ole esimerkiksi suurten yritysten lakimiesresursseja. On huomattava, että kun OECD arvioi työsuhdeturvan tasoa eri maissa, niin se ei pelkästään arvioi irtisanomisen kynnystä, vaan siinä vertaillaan muun muassa kustannuksia, ilmoitusajankohtia ja muuta byrokratiaa.

Ruotsin, Tanskan ja Saksan työllisyysaste on huomattavasti Suomea korkeampi, [Eero Heinäluoma: Ja parempi työsuhdeturva!] mutta lainsäädännössä asetettu henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys on Suomessa korkeampi kuin näissä keskeisissä kilpailijamaissa. Suomessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen henkilöperusteinen irtisanominen edellyttää ensinnäkin asiallista ja painavaa syytä. [Paavo Arhinmäki: Te haluatte asiattomasti irtisanoa!] Toisin sanoen asiallinen syy ei riitä vaan edellytetään lisäksi syyn painavuutta. Lain mukaan asiallisena, painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä tai sitten sellaista työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Nyt me etsimme tänne välimaastoon [Puhemies koputtaa] jotakin uutta, ja me emme tiedä vielä lopullista sisältöä.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministeri Sipilä, 5 minuuttia.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, olemme työttömän puolella. Kyllä, olemme työn puolella. Työllisyys paranee nyt kaikkialla Suomessa, ja talous kasvaa. Hallituksen kunnianhimoiset taloustavoitteet ovat täyttymässä.

Myös 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää toteutuvan: Se ylitti maaliskuussa jo 71 prosenttia. Hallituksen toimet ovat purreet. Työllisyysaste on korkeimmalla tasolla yli neljännesvuosisataan. Tilanteen muutos on radikaali. Tällä kaudella uusia työpaikkoja on syntynyt noin 90 000, viime kauden saldo oli päinvastainen. Surullisinta oli pitkäaikaistyöttömien määrän kasvaminen yli 50 000:lla. Nyt pitkäaikaistyöttömiä on 40 000 vähemmän kuin pahimmillaan.

Tuloksia tarkasteltaessa kuulostaa kovin erikoiselta väite, että hallitus ei piittaisi työttömistä. Tämä on velkaantumisen taittumisen ohella parasta tulevaisuudentoivoa myös nuorille: Taas uskaltaa opiskella, perustaa perheen. On toivoa, että opiskelu johtaa työpaikkaan. [Susanna Huovinen: Päinvastoinhan tässä tulee käymään!] Nimenomaan uusien työpaikkojen luonti ja työttömän töihin pääsy ovat olleet tämän vaalikauden hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Siinä on onnistuttu, siitäkin huolimatta, että oppositio on vastustanut lähes jokaista työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävää keinoa. Vaikka työllisyys kehittyy erinomaisesti koko Suomessa, nuorisotyöttömyys ei ole pudonnut odotetulla tavalla. Hallitus ei voi seurata sivusta nuorten suurta työttömyyttä ja syrjäytymistä. Täsmätoimia siis tarvitaan. Pitkittyvällä työttömyydellä on ikäviä vaikutuksia nuoren elämään ja myös työuraan. Se johtaa usein syrjäytymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen.

Arvoisa puhemies! Mahdollistamalla yli kolme kuukautta työttömänä olleelle alle 30‑vuotiaalle nuorelle määräaikaisen työsuhteen ilman perusteltua syytä hallitus haluaa alentaa kynnystä palkata nimenomaan nuori työtön avoinna olevaan työtehtävään. Puheet työmarkkina-aseman heikentämisestä eivät pidä paikkaansa. Nuori on työpaikan saatuaan täsmälleen samassa asemassa kuin muut työntekijät. Niin kuin työministeri juuri sanoi, tässä ei ole kysymys ikuisista pätkätöistä vaan siitä ensimmäisestä määräaikaisesta työsuhteesta yli kolme kuukautta kestäneen työttömyysjakson jälkeen. [Suna Kymäläisen välihuuto]

Hyvä puhemies! Hallitus on tehnyt lukuisia työmarkkinauudistuksia, jotka näkyvät hyvässä työllisyyskehityksessä. Olemme auttaneet yrityksiä kohtaanto-ongelmissa, vahvistaneet muuntokoulutusta sekä helpottaneet omaehtoista koulutusta. Olemme helpottaneet nuorten naisten työmarkkina-asemaa 2 500 euron kertakorvauksella äidin työnantajalle. Myös perheellisten opiskelijoiden asemaa on parannettu. Työllistämiskynnystä on madallettu useilla eri toimilla — muun muassa takaisinottovelvoitetta on joustavoitettu, koeaikaa muutettu — ja nämä kaikki näkyvät tuloksissa.

Arvoisa puhemies! Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000‑luvulla pääosin pk-yrityksiin, niin kuin täällä todettiin. Pienissä yrityksissä työntekijän palkkaus on suuri investointi. Tämän vuoksi kevennämme yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä pienissä yrityksissä. [Ben Zyskowicz: Onko se niin kauheaa?] Tämä pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on tärkeä työmarkkinauudistus. Se kannustaa yrittäjiä tarjoamaan työtä, kun vähennämme työllistämisen riskejä. Tiedämme kaikki hyvin, että varsinkin pienelle yritykselle jokainen rekrytointi on iso investointi ja samalla suuri riski. Jotta saamme uutta työtä Suomeen, riski ei saa olla yrittäjälle liian suuri. Pelottelu sillä, että tästä rajasta tulisi uusi kasvun kynnys, on perusteeton. Omalla 25 vuoden yrittäjäkokemuksella voin sanoa, että näin takuulla ei ole. Yrittäjän halu kasvattaa yritystä ajaa helposti tällaisten kynnysten yli.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Avaan debatin, jossa myönnän 1 minuutin mittaisia puheenvuoroja. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Myönnän ensimmäisen puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle, edustaja Lindtmanille.

Arvoisa puhemies! Moni kansalainen ja erityisesti nuori on kummastellut, onko näissä hallituksen päätöksissä mitään logiikkaa, mutta yksi logiikka löytyy. Silloin, kun talous ei kasva, se on peruste leikata esimerkiksi opintorahasta, koulutuksesta, leikata nuorilta. Nyt, kun talous kasvaa, sekin on hallitukselle peruste leikata nuorten työehtoja. Oli suhdannetilanne mikä tahansa, niin yksi logiikka tällä hallituksella on: aina on hyvä syy leikata nuorilta, oli sitten kyse työehdoista, opintorahasta, koulutuksesta tai tulevaisuudesta.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt kun on käynyt selväksi, että tämä esitys on erittäin ongelmallinen perustuslain näkökulmasta, kansainvälisten sopimusten näkökulmasta, EU-oikeuden näkökulmasta, ja viimeksi tänään olemme saaneet lukea lehdestä, että työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet pitävät tätä erittäin vaikeana säätää, erittäin ongelmallisena, arvoisa pääministeri, [Puhemies koputtaa] voisimmeko me nyt yhdessä täällä ilmoittaa nuorille, että unohdetaan tämä päätös? Se lisäisi nuorten uskoa tulevaisuuteen ja lisäisi myöskin luottamusta politiikkaan.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Myönnän seuraavat vastauspuheenvuorot ryhmäpuheenvuorojen käyttäjille.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut aktiivinen. Se on parantanut selkeästi niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Ongelma on tiedetty ja tunnettu kauan, mutta aikaisemmat hallitukset eivät ole nähneet tarpeelliseksi hoitaa asiaa kuntoon. Moni nuori työskentelee juuri pätkätöissä. [Paavo Arhinmäki: Useammissa!] Jatkossa uutta vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän oikeus sairauslomaan ja irtisanomisajan palkkaan vahvistuu ja työttömyysturvaan tulee selkeyttä. Laissa määrätään, että vaihtelevan työajan ehdon käytön on vastattava työvoiman tarvetta. Se tarkoittaa, että vähimmäistyöaikaa ei saa sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää.

Uusi laki vähentää vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevien epävarmuutta ja ennakoimattomuutta ja helpottaa työntekijöiden aikataulujen hallintaa, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista sekä useamman samanaikaisen osa-aikatyön tekemistä. On todettava, että vaihtelevaa työaikaa noudattavan asema on osa-aikaista työsopimusta noudattavan kaltainen, osin parempi. Kysynkin: [Puhemies koputtaa] miten hallitus arvioi jatkossa osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien yhdenvertaisuutta?

Arvoisa puhemies! Nuoria autetaan parhaiten sillä, että he pääsevät työelämään. Tämän hallituksen talouspolitiikka ja työllisyyden parantaminen ovat auttaneet todella montaa nuorta, ja nyt kyse on siitä, että autetaan vielä niitä, jotka eivät ole päässeet mukaan.

On sanottava myös se, että oppositiosta on kyllä kuulunut toisenlaisiakin ääniä. Täällä Touko Aalto oli huolissaan 79 000 syrjäytyneestä miehestä, niin minäkin olen. Mutta katsokaa sitä, mitä Osmo Soininvaara on kirjoittanut blogissaan ja mitä Antero Vartia on todennut Twitterissä tästä irtisanomisen helpottamisesta. Hän sanoo näin: ”Aion antaa hallitukselle täyden tuen tämän läpiviemiseksi. Kyse on heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeudesta päästä töihin.” Eli juuri tästä on kyse. Ja myöskin SDP voisi ottaa samasta asiasta kunnian, koska teidän varapuheenjohtajanne Ville Skinnari sanoi jo viime elokuussa: ”Irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä parantaisi työllisyyttä.” Näin sanoo itsekin yrittäjänä toiminut Ville Skinnari.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tullut hyvin selväksi, että oli laskukausi tai nousukausi, niin hallituksella on tarjota ainoastaan leikkauksia pienituloisille ja työsuhdeturvan heikentämistä.

Täällä on tullut selväksi, että sosiaalidemokraatit vastustavat tätä etenkin nuoria syrjivää esitystä. Mutta vielä toivoisin, pääministeri, että voisitte avata tätä, mistä esitin kysymyksen ryhmäpuheessa. Nyt teidän oma nuorisojärjestönne vastustaa vahvasti tätä syrjivää tilannetta. Puoluevaltuusto on vedonnut, että puututtaisiin tähän niin, että nuorten yhdenvertainen kohtelu varmistettaisiin. Tässä vähän niin kuin mietityttää, kuka nyt hallituksessa — onko se keskusta vai kokoomus — on se, joka tätä vie eteenpäin. Voisitteko vähän vielä perustella tätä, millä perustein te aiotte nyt viedä tätä eteenpäin?

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei tällä kertaa säädä syrjivää lakia. Se ei ole edes mahdollista. [Vasemmalta: Tällä kertaa!] — Edellinen hallitushan niitä teki. — Elämmehän oikeusvaltiossa, jota tämä hallitus edustaa, ja tätä kaikkea säätelee perustuslaki niin kuin kansainväliset sopimuksetkin. Itsekin perustuslakivaliokunnassa olen, vailla poliittista mandaattia.

Hallitus selvittää, onko mahdollista säätää laki, joka edistäisi sellaisten alle kolmekymppisten nuorten työllistymistä, joilla on yli kolmen kuukauden työttömyysjakso takanaan. Tämänhän te olette harkitusti halunneet unohtaa, se on teille tyypillistä. Tunnettu tosiasia on, että mitä pidempään ihminen on työtön, sitä vaikeampaa on hänen työllistyä — itsekin olen ollut muuten työttömänä. Jokainen kolmen kuukauden työttömyysjakso moninkertaistaa mahdollisuuden pitkäaikaistyöttömyyteen. Sitäkö nyt siis haluatte? Tässä on kysymys myös demareille. Antti Rinne, esitänkin teille kysymyksen: haluatteko te edistää nuorten työllistymistä [Puhemies koputtaa] vai ette?

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät ole luopumassa työehtosopimusten yleissitovuudesta, toisin kuin edustaja Torvinen sinisten ryhmäpuheenvuorossa erheellisesti epäili. Mutta, hallituspuolueet, te leikkasitte huhtikuussa aktiivimallilla noin 80 000:lta Kelan työttömyysetuutta saaneelta osan työttömyyskorvauksesta ja vaikeutatte nyt heidän toimeentuloaan. Te hallituspuolueet olette nyt läsnä työttömän ruokapöydässä, syötte viimeisetkin leivät työttömien pöydältä — myös te, edustaja Torvinen — murukasa vain jää pöydälle. Ja tämä ei hallitukselle riitä: uusia ideoita tulee kuin liukuhihnoilta. Keinoja kaihtamatta te olette tekemässä alle 30-vuotiaista heittopusseja. Te, hallitus, haluatte tarjota nuorille vain määräaikaisia työsuhteita ilman toivoa vakaasta ja ennakoitavasta tulevaisuudesta. Teidän aikomuksenne on myös heikentää yli 200 000 työntekijän irtisanomissuojaa alle 20 henkilön yrityksissä. Te haluatte antaa käytännössä siis työnantajille oikeuden vapaapotkuihin. Tiedoksi teille, hallitus: [Puhemies koputtaa] jalkapallossa tuomari jakaa vapaapotkuja, [Puhemies: Aika!] ja tämä toiminta ei kuulu työkentille.

Arvoisa puhemies! Tänään on puhuttu paljon nuorten työllistymisestä ja työehdoista, ja se on erityisen tarpeellista, kun nuorten työttömyys on todella huonossa hapessa tällä hetkellä monelta osin. Mutta valitettavasti muutamissa ryhmäpuheenvuoroissa tuotiin jo äsken esiin vaatimus ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamisesta. Siinä olisi kyse todella isosta ja periaatteellisesta asiasta, joka koskisi myös nuoria — ja erityisesti juuri heitä — tulevaisuuden työmarkkinoilla. Mikäli tämä kyseinen vaatimus menisi läpi yhdessä varsinkin kokoomuksen vaatiman työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisen kanssa, tietäisi se monille nuorille vielä paljon nykyistä vakavampia ongelmia tulevaisuuden työpaikoista kilpailtaessa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset vastustavat ehdottomasti ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista ja puolustavat suomalaista työntekijää hänen ikäänsä ja sukupuoleensa katsomatta.

Arvoisa herra puhemies! Muutamiin asioihin haluan kommentoida.

Täällä on edustaja Suutari puhunut aktiivimallista, ja me näemme, että aktiivimalli on hyvin eriarvoistava. Kuten me tiedämme, se on leikannut lähes 100 000 työttömältä, ja aktiivimallin ongelma on se, että mikäli yrität olla aktiivinen mutta jos et pääse työllisyyttä edistäviin palveluihin tai et löydä työtä, niin siitä huolimattakin sinulta leikataan. Siinä mielessä tämä on erittäin epäoikeudenmukainen, mutta se kuitenkin tukee hallituksen pitkää keppilinjaa työllisyyspalveluissa. Siinä mielessä se ei ole yllättävä, mutta se meidän tarvitsee saada täällä vielä korjattua.

Sitten täällä on tosiaan kommentoitu näitä hallituksen kehysriihipäätöksiä, ja minä en henkilökohtaisesti ymmärrä sitä, että kun meillä on määräaikaiset työsuhteet nuorilla, niin minkä takia halutaan poistaa syy niiltä. Kyllä kaikissa työsuhteissa, kun se on määräaikainen, siihen pitää olla joku peruste. Minä en ymmärrä, millä perusteella tämmöinen voidaan ylipäätänsä ottaa pois ja on rajattu, että se on nimenomaan 30 vuotta. Siinä mielessä pidän sitä kyllä erikoisena.

Edustaja Suutari sanoi, että meillä on huomattavasti vaikeampaa henkilöperusteinen irtisanominen kuin muualla Pohjoismaissa, ja kuten edustaja Filatovkin toi esille, niin kuitenkin OECD:n tutkimusten mukaan henkilöperusteinen irtisanominen kokonaisuutena on Suomessa helpompaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Näiden tutkimustietojen valossa kyseenalaistaisin tämän väitteen, että se meillä on mitenkään vaikeampaa.

Kun täällä ovat useat edustajat hakeneet näille esimerkkejä ja täällä on Intia jo mainittu, niin meillä on nyt valiokunnassa käsittelyssä työvoimapalveluiden kokonaisuudistus, ja sielläkin hallitus on lähtenyt Kanadasta hakemaan esimerkkiä. Jotenkin toivoisi, että näitä esimerkkejä haettaisiin ehkä täältä pohjoismaisesta viitekehyksestä eikä ihan toisenlaisista yhteiskuntajärjestelmistä.

Ylipäätänsä minun mielestäni tämä keskustelu on ollut siinä mielessä hyvä, että täällä on oikeasti pystytty tuomaan esiin tämän hetken nuorten tilanne: Meillä on koulutuksesta, etenkin toisesta asteesta, leikattu hyvin paljon. Meillä nuorten, etenkin miesten, syrjäytyminen on erittäin korkealla tasolla. Monet nuoret haluavat löytää työpaikan ja löytää paikan elämässä ja nähdä tulevaisuuden sitä kautta, ainakin toivoisi, valoisana — mutta niitä tavoitteita ei edistetä sillä, että me vain leikkaamme, lisäämme epävarmuutta, vaan ne varmistetaan sillä, että me oikeasti tuemme heitä ja annamme heille hyvät lähtökohdat rakentaa elämää.

Arvoisa puhemies! Haluan tarkastella tätä välikysymyksen aihetta syntyvyyden näkökulmasta. Viime vuonna Suomessa syntyi lapsia vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla eli vain hieman yli 50 000 vauvaa, kun vielä seitsemän vuotta sitten määrä oli yli 60 000. Suomessa syntyneiden lasten määrä jatkaa laskuaan seitsemättä vuotta peräkkäin, ja ainoastaan maahanmuutto piti Suomen väkiluvun pienessä kasvussa. Väestötilanteemme on siis poikkeuksellisen haastava. Suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, ja samalla olemme joutuneet alenevan syntyvyyden kierteeseen. Vaikka ongelmaa ei vielä ole, ovat vaikutukset 2050-luvulla ja siitä eteenpäin huomattavat. Jos väestökehitys ei korjaannu, syntyy useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine pelkästään eläkemaksuihin ja hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus voi vaarantua.

On tietenkin selvää, että jokaisella on oikeus yksilöllisiin valintoihin eikä kaikkien tarvitse hankkia lapsia. On myös heitä, jotka eivät lasta pysty syystä tai toisesta saamaan. On silti huolestuttavaa, että nyt hedelmällisessä iässä olevan sukupolven lopullinen lapsiluku näyttää jäävän pienemmäksi kuin aiemmilla sukupolvilla ja kokonaan lapsettomien osuus kasvaa. Valtaosa näistä lapsettomaksi jääneistä olisi tutkimusten mukaan halunnut lapsia hankkia. Onkin välttämätöntä pohtia vakavasti niitä syitä, miksi nuoret aikuiset eivät uskalla tai halua enää hankkia lapsia, ja vakavasti miettiä, mitä asialle on tehtävissä yhteiskuntapolitiikan keinoin.

Elämäntilanteen ja tulevaisuuden, etenkin työelämän, epävarmuus ja näköalattomuus näyttävät olevan tärkeimpiä syitä sille, miksi lapsen saantia lykätään, eli juuri niitä asioita, joita tänään tämän välikysymyksen kohdalla olemme pohtimassa. Työllisyystilanne on huono, työsuhteet ovat pätkä- ja silpputöitä, eikä vakituista työpaikkaa ole onnistuttu saamaan. Koetaan, että lapsen saaminen ajaa varsinkin nuoren naisen huonoon asemaan työmarkkinoilla ja vakinaisen paikan saaminen tulisi entistä vaikeammaksi tai pätkätyösuhdetta ei vauvauutisen jälkeen enää jatkettaisi. Monet myös kokevat työn ja perhe-elämän yhdistämisen olevan vaikeaa. Työelämä on hektistä, eikä välttämättä ole turvaverkkoja, esimerkiksi lähellä asuvia omia vanhempia, joilta pyytää apua.

Taloudellinen niukkuus on yksi syistä. Suomessa jo 110 000 lasta elää tänä päivänä köyhässä perheessä. Ei ole kiva hankkia lasta tieten tahtoen köyhiin oloihin. Vaikka yhden lapsen kanssa vielä selvitään, niin useamman lapsen perheen talouden koetaan menevän liian tiukalle. Väestöliiton perhebarometrin mukaan työttömät, vähiten koulutetut ja pienituloiset ovatkin alentaneet käsitystään sopivasta lasten määrästä.

On myös huomattavaa, että esimerkiksi 25—34-vuotiaiden miesten työllisyysaste on heikentynyt samaa tahtia syntyvyyden heikentymisen kanssa. Nuorten miesten heikompi koulutus johtaa heikompaan työllisyyteen ja sitä kautta pienituloisuuteen. Nuorten miesten pienituloisuus on kolminkertaistunut 2000-luvulla, kun taas naisten on laskenut. Tuon ikäisistä miehistä 18 prosenttia on pienituloisia, kun samanikäisistä naisista pienituloisia on 10 prosenttia. Suuri joukko syrjäytyy juuri silloin, kun perheen perustamiselle olisi otollinen aika. Samaan aikaan nuorten naisten osuus korkeakoulutetuista kasvaa ja miesten taas pienenee, joten edes pareja ei pääse opiskeluympäristössä entiseen tapaan syntymään. Kun tulevaisuudennäkymiä ei ole eikä oikean puolison löytäminenkään ole helppoa, jää moni lapsi vain haaveeksi.

Arvoisa puhemies! Perheen perustamisen lykkäämiseen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset syyt. Lapsiasiainvaltuutettu kiinnitti vastikään huomion siihen, että meiltä puuttuu johdonmukainen lapsipolitiikka ja sen selkiyttämiseksi tarvittaisiin lapsistrategiaa. Perhevapaamallimme on joustamaton eikä ota huomioon perheiden erilaisia tilanteita, mutta uudistusta ei silti ole saatu liikkeelle tälläkään hallituskaudella. Tällä hallituskaudella varhaiskasvatusoikeutta on rajattu ja päiväkotien ryhmäkokoja kasvatettu. Lapsilisän taso heikkenee pikkuhiljaa, kun sen indeksisidonnaisuus poistettiin. Samoin verotuksen lapsivähennys poistettiin tämän hallituksen toimesta. Vastikään hallitus esitti, että alle 30-vuotiaat eli parhaassa perheenperustamisiässä olevat voitaisiin palkata määräaikaisiksi kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Tällainen päätöksenteko tuo perheen perustamisesta haaveileville epävarmuutta tulevaisuudesta ja viestii, että perheisiin ei panosteta.

Lapset ja heidän hyvinvointinsa ovat panostus tulevaisuuteen. Nyt on korkea aika nostaa vauvat, lapset ja perheet politiikan keskiöön ja antaa selvä viesti siitä, että lasten ja perheiden hyvinvointia ja pärjäämistä halutaan tukea johdonmukaisen perhepolitiikan ja koko yhteiskuntapolitiikan keinoin alkaen koulutus- ja työllisyyspolitiikasta jatkuen aina perhevapaajärjestelmän uudistamiseen asti. Irtisanomissuojan heikentämisen ja nuorten määräaikaisten työsopimusten lisäämisen sijaan tarvitsemme todellisia uudistuksia, jotka auttavat nuoria ja lapsiperheitä.

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin aktiivimallista ja 100 000:sta siinä tuloja menettäneistä. Tarkempi luku tietysti on kaikkien tiedossa, 80 000, ja korjataan se nyt tässä. Sen lisäksi kyllä ollaan koko ajan, niin kuin tässä kevään riihessä päätettiinkin, parantamassa tätä aktiivimallia esimerkiksi sallimalla huomattavasti laajempaa koulutusta. Myös työvoimapalveluun on lisätty resursseja ja niin poispäin, eli se asia on menemässä eteenpäin.

Kun täällä puhuttiin OECD:n arviosta työsuhdeturvasta, niin siinä on 21 muuttujaa, jotka siihen vaikuttavat aina byrokratiasta lähtien, ja kun me puhumme tästä pelkästä meidän irtisanomisperusteesta, niin se on vain yksi muuttuja siinä asiassa, ja siinä ollaan tasassa. Jos meillä olisi samanlainen irtisanomisperuste kuin Ruotsissa, jossa se on hyväksyttävä peruste, sanalla ”hyväksyttävä”, niin varmaan kaikki olisivat tyytyväisiä, mutta kun se on meillä ”painava”. Me emme muuta halua kuin että se olisi samalla tasolla esimerkiksi Ruotsin kanssa, emme mitään muuta. Siinä olisi se ero.

Sitten näistä tilastoista tietysti, yleissitovuudesta haluaisin puhua, mutta oliko niin, että minuutin saa vain puhua? [Vasemmalta: Kolme!] — 3 minuuttia? No niin, sitten minä puhun yleissitovuudesta. — Täällä on tietysti puolustettu sitä aika monelta taholta, ja minä olen itse kyllä vähän sitä mieltä, oikeastaan jyrkästi sitä mieltä, että yleissitovuus on sellainen sitoumus, jossa suuret työnantajat ja työntekijäjärjestöt sopivat siitä, miten joku työ Suomessa tehdään, ja se tarkoittaa, että jäykistetään se semmoiseksi kuin tehdään. Ne yritykset, jotka haluaisivat tehdä eri tavalla sen työn, eivät saa tehdä sitä työtä eri tavalla, vaan niitten on tehtävä samalla tavalla, ja eivät ne tietenkään pärjää siinä kilpailussa lähtökohtaisesti, kun ovat pieniä yrityksiä ja eri tavalla tekijöitä. Sen takia täällä Suomessa eivät kasva yritykset. Kun isot määräävät, miten asiat tehdään, niin pienet eivät voi kasvaa, ei synny kunnollisia markkinoita.

Kyllähän just nimenomaan tämä yleissitovuus on se, joka tässä olisi kaikista merkittävin tekijä, jos se pystyttäisiin Suomessa purkamaan. Silloin olisi kaikilla yrityksillä mahdollisuus omista lähtökohdista sopia esimerkiksi paikallisesti siitä, miten joku palvelu tai joku asia tehdään, ja se olisi sitten kilpailukykyinen. Nythän ei pääse kilpailukykyiseksi samoilla ehdoilla kuin muut, kun jotkut ovat jo harjoitelleet sitä kovin paljon, isot yritykset, tekemällä asiat tietyllä tavalla. Ja sitten se tehdään vielä lain perusteella ja velvoitetaan kaikkia tekemään samalla tavalla. Ei siitä synny kunnollista markkinaa.

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Suutari sanoi, että ette halua mitään muuta kuin helpommin irtisanoa, niin minun mielestäni meidän ei pidä lähteä mihinkään huutokauppaan tässä suhteessa, että missä on löyhimmät irtisanomisen ehdot. Minun mielestäni meillä on kuitenkin ihan selvät pelisäännöt ja esimerkiksi tuotannolliset ja taloudelliset syyt ovat selvä peruste. Ja sitten kuitenkin te olette pidentäneet jo nyt kuuteen kuukauteen koeaikaa, mikä on minun mielestäni kuitenkin jo aika pitkä aika selvittää, onko sitten työntekijä mahdollisesti semmoinen, jota yritys tarvitsisi.

Mutta tässä ei ole kyse pelkästään tästä, vaan laajemmasta kokonaisuudesta. Me olemme molemmat Suutarin kanssa työelämävaliokunnassa, ja hallitus on tuonut koko ajan erilaisia heikennyksiä. Ensin olivat nämä pakkolait, sitten tuli kiky-sopimus, josta esimerkiksi lomarahojen leikkaus tuli. Sen jälkeen on tuotu koko ajan erilaisia heikennyksiä, jotka ovat olleet, esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen mukaan, tämän kiky-sopimuksen vastaisia. Siellä on ollut nimenomaan tämä aktiivimalli, sitten koeaikoja on pidennetty, takaisinottovelvollisuutta on heikennetty, ja monia muita esityksiä, ja kaikki on perusteltu sillä, että työllisyys nyt paranisi, kun on laskusuhdanne. Mutta nyt, kun maailmantalous on kääntynyt kasvuun ja selvästi vienti vetää ja muuta, samalla mantralla sanotaan, että enemmän pitää vain heikentää, että tulisi enemmän työpaikkoja. Kyllä me näemme, että nyt kuuluu myös työntekijöille osa tästä kasvusta eikä voida mennä vain tällä heikennyslinjalla, mitä teillä vain on tarjota.

Arvoisa rouva puhemies! Tänä aamuna teksti-tv:stä näimme uutisen, että todellakin työllisyystilanne paranee kohisten aivan hurjaa vauhtia. Pitää muistaa se tosiasia, mikä tämän keskustelun aikana lienee tullut selväksi eduskunnalle ja kaikille muillekin, että ne työpaikat, jotka todennäköisimmin ovat syntymässä tällä hetkellä Suomeen, ovat pienissä yrityksissä olevia työpaikkoja, ja kuten moni on jo tässä keskustelussa sanonut, näille yrityksille on tärkeää saada se hyvä työntekijä taloon töihin. Se on ihan varmaa, että jos alle kolmekymppinen kaveri saa työpaikan yrityksestä, joka on kasvuhakuinen, vaikka nyt tietotekniikka-alan yritys, ja siellä huomataan, että tämä nuori mies tai nainen on pätevä töissä, niin ei varmasti karkuuteta sitä ihmistä: hänet otetaan pitempään työsuhteeseen heti, koska kasvuhakuisilla yrityksillä nimenomaan rekrytointi on se akilleenkantapää.

Älkää, hyvät ihmiset, väheksykö nuorten halua päästä töihin. Tapasin itsekin erään nuoren konemiehen, joka oli päässyt töihin kolmeksi kuukaudeksi kesäajaksi ajamaan työkoneita Suomen tienparannustehtäviin. Oli muuten onnellinen nuori mies. Hän tiesi, että se on määräaikainen työsuhde, mutta sanoi, että kyllä hän uskoo, että kun hän kesän näyttää, niin hän pääsee töihin. Tässä on asenne kohdallaan, ei tässä keskustelussa.

Arvoisa puhemies! Todellakin olemme edustaja Nurmisen kanssa samassa valiokunnassa. Hän varmaan muistaa, kun käsiteltiin asioita, miten me saisimme työllisyysastetta parannettua. Sehän on meidän ykkösasiamme, koska jos me emme saa työllisyysastetta parannettua samalle tasolle tai lähelle samaa tasoa kuin muualla Pohjoismaissa, ensin siihen 75 prosenttiin ensi kaudella ja sitten lähemmäksi 80:tä prosenttia, missä Ruotsi on jo kohta, niin emme voi sitten antaa samoja palveluja kansalaisille. Varsinkin kun meillä ikääntyminen tuo lisää palveluvelvoitteita, meidän on pakko velkaantumisen lopettamisen lisäksi lisätä palvelutarjontaan euroja, ja sen takia verotuloja pitäisi saada. Sen takia työllisyysastetta pitäisi nostaa, koska niin kuin siellä meillä valiokunnassa eräs ammattiyhdistysliikkeen edustaja sanoi, meillä ei ole käytännössä Suomessa mitään muuta työkalua kuin nostaa työllisyysastetta. Sitä taustaa vasten hallitus tekee näitä, ja se tekee just sillä tavalla, että laittaisi samalle viivalle kaikki nämä, mitä on meillä kilpailijamaissa, muualla Pohjoismaissa ja esimerkiksi Saksassa ja OECD-maissa. Me emme haluaisi mitään muuta kuin tasavertaiset kilpailuolosuhteet, joissa voi suomalainen yritys viedä ja kasvaa. Sehän on se kysymys.

Sitten edustaja Nurminen puhui tästä, että tuotannolliset ja taloudelliset syyt ovat helppo syy irtisanoa. Se on peruste tällaiselle joukkoirtisanomiselle. Se vaatii sitä, että yritys on henkitoreissaan. Mutta jos on semmoinen tapaus, jossa on yrityksessä työntekijä, joka oikeastaan haittaa siinä työpaikassa, josta ei ole hyötyä vaan joka on nimenomaan haitta, haittaa kaikkia muita työntekijöitä ja sellaisia, niin Suomessa ei kerta kaikkiaan pysty sanomaan sitä irti, jos ei ole sinulla isoa rahapussia takana. Ainakin tunnen itse 37 vuoden yrittäjätaustalla, että siellä puhutaan nimenomaan tästä, että jos joudut sellaiseen nalkkiin, että on päästävä jostakin eroon, niin sinulla pitää vain olla paljon rahaa. Tästä siinä on kysymys.

Arvoisa puhemies! Keskustelu on jatkunut pitkään, ja paljon hyviä puheenvuoroja on käytetty tässä kohtaa. Tuon esille muutamia sellaisia näkökohtia, mistä ei ehkä nyt niin paljon tässä vaiheessa vielä ole keskusteltu.

Ensimmäisenä totean sen, että tässä asiassa, mitä välikysymys koskee, ei puhuta mikroyrityksistä. Täällä on aiemmin esitetty perustelu, että tässä helpotetaan mikroyritysten työllistämistä, mutta eihän 20 hengen yritys ole mikään mikroyritys. Eli jos haluttaisiin auttaa yhden hengen yrityksiä palkkaamaan se toinen työntekijä, niin siihen voitaisiin keksiä ihan toisenlaiset, tehokkaammatkin, keinot kuin nämä tässä.

Ensimmäisenä tuon esille näistä keskusteluun nousseista asioista hallituksen ajatuksen siitä, että he voisivat tehdä alle 30-vuotiaiden määräaikaiset työsopimukset perusteettomiksi eli — tällä omalla orwellilaisella uuskielellään — kohdella positiivisella erityiskohtelulla näitä nuoria, siis huonontaa heidän työmarkkina-asemaansa. No, kyllähän tosiasia on se, että määräaikaisten työsopimusten perusteiden ehtoja kylläkin kierretään. Merkittävä keino niitten ehtojen kiertämiseen on vuokratyö. Sillähän voidaan teettää käytännössä perusteettomia määräaikaisuuksia, kun vuokrataan työntekijöitä, ja sitä tapahtuu hyvin laajalti. Toinen asia, mihin itse olen omalla työurallani törmännyt — silloin, kun vielä työelämässä olin — on se, että määräaikainen työsopimus solmitaan yhteisestä sopimuksesta: työntekijän eteen kiikutetaan sellainen paperi, jossa lukee, että määräaikainen työsopimus, perusteena yhteinen sopimus. No, onhan siinä tietysti työntekijällä sellainen vaihtoehto, että yhteistä sopimusta ei synny, ja silloin ei myöskään tarvitse todennäköisesti tehdä töitä, minkä seurauksena ei tarvitse saada palkkaa. Eli eihän tämä tietenkään mikään aito neuvottelutilanne ole, vaikka siinä muodollisesti kenties onkin tällainen yhteinen sopimus. Eli periaatteessa tämä hallituksen esitys ei kenties tätä todellisuutta nyt niin suuresti muuttaisi, mutta on se kuitenkin periaatteellisesti ikävä asia, että se kierto nyt laillistettaisiin, että olisikin aivan laillista tehdä niitä perusteettomia määräaikaisia sopimuksia tällaisen nuoren henkilön kanssa. Ensimmäinen tunne, joka tästä itselleni tuli, oli se, että lähtee niin sanotusti tuhkatkin pesästä, kun tällaisia esityksiä tehdään. Siinä suorastaan alkoi savu nousemaan korvista, kun tämän kuulin.

Täällä on käytetty sellaistakin perustelua, että nuoret haluaisivat tehdä määräaikaisia työsuhteita. No, en usko, että kovin montaa sellaista työnantajaa löytyy, joka kieltäytyy siitä, kun nuori tulee sanomaan, että hei, minä haluan määräaikaisen työsopimuksen, niin että aivan väkisin työnnetään se toistaiseksi voimassa oleva sopimus nenän eteen ja pakotetaan allekirjoittamaan. Tällaiseen en usko. Kyllä se määräaikaisen solmiminen vapaaehtoisesti varmaankin aina onnistuu.

Toinen asia on tämä henkilökohtainen irtisanominen ja sen väitetty vaikeus. Monesti täällä salissakin on nyt tänään sanottu, että Suomessa ei pystyisi irtisanomaan työntekijää henkilökohtaisella irtisanomisperusteella, että se olisi liian vaikeaa. Nyt kuitenkin ainakin itseltäni puuttuu sellainen näyttö oikeustapauksista, joissa näin olisi käytännössä käynyt, että yritys olisi irtisanonut jonkun henkilön henkilökohtaisella irtisanomisperusteella, dokumentoinut tämän henkilön pätemättömyyden kyseiseen tehtävään, kenties antanut varoitukset ennen kuin tämä irtisanominen on toimeenpantu ja sen jälkeen tämä kyseinen yritys olisi aidosti ja oikeasti oikeudessa hävinnyt tämän tapauksen ja olisi todettu, että irtisanominen olisi laiton. Tällaisesta näyttöä ei ainakaan minun eteeni ole tähän mennessä juurikaan tuotu, että henkilökohtainen irtisanominen Suomessa ei onnistuisi. Usein esitetään väite, ettei onnistu, mutta haluaisin mielelläni myöskin nähdä todisteet, että oikeuden tulkinta tällä hetkellä on tällainen. Me kaikki varmaan olemme yhtä mieltä siitä, että ei yrittäjällä pitäisi olla velvollisuutta pitää töissä henkilöä, joka ei ole tehtäväänsä pätevä, mutta onko tämä todellisuudessa ongelma, sitä en tiedä. Nyt tämä koeaika on pidennetty kuuteen kuukauteen, eli henkilö voi olla lähestulkoon 1 000 tuntia töissä, ja nyt sitten jotkut vielä esittävät sellaisen väitteen, että tässä ajassa ei selviäisi, osaako tämä henkilö työnsä. Tämä on mielestäni jotenkin käsittämätöntä. Kyllä siinä 1 000 tunnissa täytyy selvitä, onko jostain henkilöstä työnsä tekemään.

Arvoisa puhemies! Mielestäni kuitenkin avainkysymys tässä on se, miksi nämä kaikki hallituksen keinot työttömiä nuoria ynnä muita kohtaan ovat yhtä ja samaa keppiä, miksei sitä porkkanaa voitaisi jossain kohtaa käyttää. Miksi nuorten niskaan tässä kaadetaan tosiasiallisesti syy siitä, että ongelmamme on se, että koulutusjärjestelmämme ei tuota osaajia, joille oltaisiin valmiita maksamaan palkkaa suoraan koulunpenkiltä? Miksi nuoria rangaistaan siitä, että meidän koulutusjärjestelmämme ei ole kunnossa? Tämä on vakava asia. Eläkelupaus voidaan toteuttaa vain, jos nuoret pääsevät aivan oikeisiin töihin, tekemään kunnollisen työuran. Ei nuorista ole muuten maksamaan niitä eläkkeitä, myöskään tällä hetkellä työssä oleville ja kohta eläkkeelle siirtyville.