Suullinen kysymys työttömyysturvan aktiivimallista (Tarja Filatov sd) | Suullinen kysymys asuntovelkaloukkuun joutuneiden auttamisesta (Laura Huhtasaari ps) | Suullinen kysymys hoitoalan työskentelyolosuhteista ja työehdoista (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Me kaikki olemme saaneet voimakkaasti palautetta niin sanotusta aktiivimallista. Ihmiset ovat olleet vihaisia siitä, että työttömyysturvaa leikataan, mutta vielä suurempi joukko ihmisiä on ollut ahdistuneita ja huolissaan siitä, miten he pystyvät täyttämään tämän niin sanotun aktiivimallin velvoitteet. He ovat yrittäneet ja yrittäneet saada työtä, mutta eivät ole sitä löytäneet, ja nyt heiltä puuttuu usko siihen, että he jatkossa voisivat löytää keikkatöitä tai edes näitä työvoimapoliittisia aktiivitoimia, koska niidenkin määrä on rajattu. Kysyisinkin hallitukselta, miten te aiotte lieventää näiden ihmisten pelkoa ja huolta — ja ministeri Mattilalta, joka on hallituksessa vastuullinen ministeri tämän lain esiteltyään ja siitä vastaavana ministerinä.

Arvoisa rouva puhemies! Kysymys kuului siitä, miten aiotaan hälventää huolia, tulkitsin näin. Tietysti nyt aktiivimallin astuttua voimaan tarvitaan soveltamisohjeet, jotka valmistellaan yhdessä useiden tahojen kanssa. Siitä ei pelkästään STM ole sanelemassa sisältöä, vaan se tapahtuu prosessissa. Mutta kuten hyvin tiedetään, me kaikki täällä tiedämme, myös hallitus, tätä aktiivimallin seurantaa tulee toteuttaa erittäin tarkasti. Tämän on eduskunta lausumassaan silloin, kun laki on hyväksytty, edellyttänyt. Meillä on tähän varmasti keinoja. Soveltamisohjeista on annettu jo ensimmäinen versio, on täsmennetty niitä lukuja, ja ne ovat näillä hetkillä valmiina. Korostan siis sitä, että hallitusta sitoo nimenomaan eduskunnan lausuma, tämän työttömyysturvalain muutoksen seuranta, aivan kuten siinä lausumassa on, ja tätä hallitus tulee toteuttamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Täydennän ministeri Mattilan vastausta siltä osin, mistä itse olen vastuussa, eli nimenomaan työvoimapalveluista.

Nythän siis tässä laissa, joka säädettiin, on näitä palveluita, jotka katsotaan aktiivitoimiksi. Eli kun ihminen on viisi päivää näissä työllistymistä edistävissä palveluissa — siis työnhaku, uravalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, työttömyys-etuudella tuettu omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta — niin silloin tämä kriteeri täyttyy. Mutta meidän myös täytyy nyt seurata, kuten eduskunta edellyttää, miten tämä lähtee toimimaan, ja tarvittaessa puuttua siihen ja resursoida TE-hallintoa mutta myös ostopalveluiden kautta niin, että voidaan vapauttaa TE-hallinnossa heidän tekeviä käsiään tekemään tätä tärkeää työtä. Eli nämä ovat ne konstit, mihin tällä hetkellä hallitus on sitoutunut, ja näitä seurataan ja tarvittaessa sitten korjataan, kunhan me saamme kokemuksia tästä asiasta.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu aika käsittämättömältä, että ministeri sanoo, että soveltamisohjeita valmistellaan, koska meillä on laki voimassa. TE-toimistolta, Kelalta ja muualta kysytään: miten tätä nyt toimeenpannaan, mitkä ovat yksilönä, työttömänä yksilönä, minun velvollisuuteni? Ihmiset eivät osaa vastata, ne, joiden työkseen pitäisi vastata.

Me kaikki tiedämme, että työttömien joukossa on hyvin erilaisia ihmisiä, esimerkiksi minulle läheinen ihminen, joka sairastui ja jonka sairaus kesti niin pitkään, että sairauspäivärahat tulivat täyteen, niissä tuli katto täyteen. Juuri ennen tuon katon täyttymistä hänellä todettiin aivokasvain. Hänen mahdollisuutensa oli ainoastaan kirjautua työttömäksi työnhakijaksi, ja nyt häntäkin koskevat nämä velvoitteet. Hänen kaltaisiaan on muitakin, ja sen lisäksi meillä on yli 40 000 pitkäaikaissairasta, jotka joutuvat täyttämään nämä velvoitteet, jotka on mitoitettu ikään kuin työkykyisille, työkuntoisille ja työmarkkinakelpoisille ihmisille. Miten voi olla niin, että laki, joka ei ole oikeus [Puhemies koputtaa] eikä kohtuus, on toimeenpanossa? Eikö se pitäisi nyt keskeyttää ja korjata nämä puutteet?

Tarkennan vielä, arvoisa puhemies, tätä sanomaani siitä, että soveltamisohjeet valmistellaan prosessissa. Se on aina näin ennen, ja niistä on annettu voimaantulo-ohje 9.1. Sen lisäksi niitä tarkennuksia täytyy tehdä, koska eduskunta on tehnyt muutoksia. On päivänselvää, että eduskunnan tahtoa täytyy niiltä osin kunnioittaa.

Kysyjä on tietenkin ottanut tässä esille aivan olennaisen asian eli sen joukon, joka kokee olevansa ja osin myös tuntuu olevan väliinputoajana, kun puhutaan työkyvystä ja siitä, mitä on jäljelle jäänyt työkyky, tai kun tilanteet muuttuvat, terveystilanne muuttuu. Meillä on hallituksessa käynnissä kuitenkin kärkihanke OTE, osatyökykyisiä koskeva hanke, joka pureutuu osatyökykyisten tilanteeseen. Tämä kärkihanke on vielä menossa, ja minä uskon, että tätä kärkihankkeen [Puhemies koputtaa] työtä voidaan myös käyttää hyväksi tämän lain muutoksessa.

Puhemies Paula Risikko

Ja sitten kysymykset jatkuvat. — Vihreän eduskuntaryhmän edustaja Aalto, te olette toivonut myöskin tästä aiheesta, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä ei ole oikein, että ihmistä voidaan rangaista työttömyysturvan leikkauksella tilanteessa, johon hän itse ei voi vaikuttaa. Työttömiltä odotetaan joustoa, keikkatöiden vastaanottamista tai yritystoimintaa, mutta hallitus on tehnyt siitä vaikeampaa muun muassa rajaamalla työttömien lasten oikeutta päivähoitoon. Hallituksen on tarkoitus huhtikuun aikana käydä läpi aktiivimallin vaikutuksia, ja syytä onkin, jos esimerkiksi valtiosihteeri Martti Hetemäen täytyy opastaa julkisuuden kautta pääministeriä siitä, mitä aktiivimalli todellisuudessa tarkoittaa.

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: onko hallituksella tarkoitus korjata aktiivimallia edes siten, että aktiivisuutta voisi osoittaa vapaaehtoistyön kautta, ja onko hallitus harkinnut varainsiirtoveron poistamista asuntokaupan yhteydessä ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen edistämistä etenkin suurissa kaupungeissa?

Arvoisa puhemies! Tunnistin tuosta kysymyksen aktiivimallin korjaamisesta vapaaehtoistyön osalta. Sitä hankaloittaa huomattavasti se, että meillä ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa lainsäädäntöä vapaaehtoistyöstä niin kuin monissa Euroopan maissa on. Tiedän, että tähän asiaan eduskunnan vapaaehtoistyön verkosto on useita kertoja kiinnittänyt huomiota, ja siinä on tietysti se, että sitä lakia ei varmaankaan huhtikuuhun mennessä saada tehtyä. Mutta kuten sanoin, olen tässä useaan kertaan todennut, että tietenkin hallituksen on seurattava tämän lain voimaantuloa hyvin tarkasti. Minulla ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö hallitus tule näin tekemään.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto kysyi, onko hallitus harkinnut kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä. Hallitus ei ole pelkästään harkinnut, vaan hallitus on myös tehnyt. Kohtuuhintainen valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on tällä hetkellä korkeammalla tasolla kuin yhtenäkään vuonna teidän ja SDP:n ollessa hallituksessa. Hallitus tekee eikä vain harkitse. [Välihuutoja — Eduskunnasta: Ohhoh!]

Arvoisa puhemies! Suomalaisten peloista ja huolista aktiivimalliin liittyen kertoo myöskin se, että kansalaisaloite aktiivimallin perumiseksi on saanut valtavan määrän allekirjoituksia. Ja voimme mielestäni myöskin olla kiitollisia siitä, koska sen ansiosta on myöskin käyty erittäin tarpeellinen ja tervetullut, laaja keskustelu suomalaisen työvoimapolitiikan epäkohdista ja ongelmista. Koulutuksia ja palkkatuettua työtä on tarpeeseen nähden liian vähän, työvoimahallinnossa on vähemmän henkilöstöä kuin Ruotsissa ja Tanskassa, ja sen lisäksi karenssit ovat Suomessa paljon ankarampia kuin näissä maissa.

Tämän aktiivimallin keskeisin ongelma on se, että se pahentaa suomalaisen työttömyysturvan pahinta ongelmaa, joka on liiallinen ja lannistava byrokratia. Vasemmistoliitto on esittänyt, että byrokratian purkamiseksi pitäisi kokonaan luopua työvoimapoliittisista karensseista, ja haluan nyt kysyä vastaavalta ministeriltä, harkitseeko hallitus työvoimapoliittisten karenssien lyhentämistä, jotta Suomi tältä osin kulkisi pohjoismaalaiseen suuntaan työvoimapolitiikassa.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan ansiokas puheenvuoro, missä pohdittiin, tehtiin vertailua Pohjoismaihin, mutta silloin kun tehdään pohjoismaista vertailua, niin silloin kyllä pitää ottaa huomioon kaikki, mitä liittyy siihen. Esimerkiksi Ruotsissa on erittäin tiukkaa ja Tanskassa on erittäin tiukkaa: siellä oikeasti pakotetaan hakemaan tekemään töitä, jotta saa korkeampaa työttömyysturvaa. Eli jos me haluamme puhua tästä, niin sitten pitää puhua sekä plussista että miinuksista eikä vain kertoa, mitä hyvää toisessa mallissa on ja toisessa ei.

Minä haluan korostaa sitä, että meillä on tällä hetkellä näitten palvelujen osalta määrärahatilanne valtakunnallisesti hyvä. Palkkatuettu työ on yksi parhaista keinoista puuttua näihin ongelmiin, siihen kannustetaan. Meillä on tulossa markkinointikampanja, missä me kerromme, mitä palveluja on saatavana. Eli hallituksen tahtotila on se, että me menemme siihen, että jokainen pystyisi mahdollisuuksiensa mukaan osoittamaan sen aktiivisuutensa, ja sitä työtä me tässä nyt teemme.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa on jäänyt yksi pieni ja samalla erittäin suuri kysymys kertomatta: kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Tällä hetkellä meidän työllisyysasteemme on reilusti yli 70 prosenttia. Joka puolella, joka alalla tuo työttömyys on pienentynyt, myös pitkäaikaistyöttömien määrä on pienentynyt. Kuitenkin kun tuota aktiivimallia ajatellaan, niin Pohjois-Suomessa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Kun olin tuossa mellakassa puhumassa perjantaina, ihmiset tulivat hyvin mielellään puhumaan minulle siinä edessä ja sanoivat, että he eivät ole saaneet pohjoisesta työtä, kun eivät ole siellä kohdanneet sitä organisaatiota, joka siellä sitä työtä tarjoaa. Eli työvoimaa on tarjolla. Kuinka hallitus aikoo vastata siihen, että muuntokoulutusta palveluammatteihin ja työllisyyskoulutusta parannetaan niin, että ihmiset saavat todella sitä työtä ja rehellisesti ottaen pääsevät aktiivisesti työelämään kiinni?

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Tosiaan: työllisyysaste on yli 70 prosenttia. Tässä keskustelussa usein unohtuu se, että kiinnitetään huomio, sinällään ihan tarpeellisesti, tähän aktiivimalliin ja unohdetaan kokonaisuus. Se kokonaisuus on hallitusohjelma, jonka tavoite on 72 prosenttia. Se vaatii toimenpiteitä, ja niitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt. Yksi toimenpide on se, että me olemme tuoneet muuntokoulutuksen, kiitos eduskunnan nopealla aikataululla vieneet sen läpi, ja tätä muuntokoulutusta laajennetaan muillekin aloille, muun muassa matkailuun, mikä Lapissa vetää nyt hyvin. Sinne sopisi myös hyvin, että voitaisiin nopeammin kouluttaa ihmisiä niille aloille, missä työ muuttuu nopeammin. Me tarvitsemme näitä nopeamman koulutuksen välineitä lisää, ja muuntokoulutuksen kautta me saamme vastattua tähän kysyntään ja tarpeeseen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Torvinen, to-tean teille, että se oli järjestäytynyt mielenilmaus, jossa oli 8 000 ihmistä paikan päällä. On käsittämätöntä, että te leimaatte tämmöisen mellakaksi hallituspuolueen kansanedustajana. [Naurua]

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ihmisiä tuetaan ja aktivoidaan työelämään takaisin. Siellä on paljon tarpeita, ihmisillä on osaamisvajetta, ja ihmisillä on tarpeita saada apua siihen, niin että työllistytään. Tämän ymmärtävät suomalaiset yleisesti ottaen erittäin hyvin ja vahvasti. Mutta se on mennyt yli ymmärryksen ja se herättää huolta ihmisissä, että leikataan toimeentulosta sellaisilta ihmisiltä, jotka yrittävät töihin, yrittävät palveluihin ja eivät niitä saa. Tämä on se käsittämätön piirre tässä hallituksen mallissa, että leikataan työttömyysturvaa ihmisiltä, jotka yrittävät päästä töihin tai palveluihin.

Nyt kysyn, ministeri Mattila, sitä, mitä edustaja Filatov kysyi tuossa aikaisemmin: oletteko te valmis keskeyttämään tämän toimeenpanon, jotta nämä ongelmat, jotka tässä on, saadaan kuntoon tämän mallin osalta, ettei ihmisten tarvitse odottaa huhtikuuta, että te alatte miettimään, miten tämä korjataan?

Arvoisa rouva puhemies! En täysin logiikkaa löytänyt tuosta kysymyksestä siitä, että oltaisiin odottamassa huhtikuuta. Tässä on menossa helmikuu, tammikuun ajan on tehty varmasti töitä myöskin näitten ohjeitten kanssa, ja jo ennen tammikuuta tätä on valmisteltu, viime vuonna. Tämä on ollut tiedossa jo 2016, kun on tehty kilpailukykysopimusta ja niin sanottua kymppilistaa, josta eilen saatiin myös sitten nollatuntisopimuksia koskevaa lainsäädäntöä parannettua.

Eli korostan sitä, että eduskunta on edellyttänyt tämän mallin seurantaa. STM:ssä on mahdollista edelleen paneutua vielä enemmän tähän kärkihankkeen kautta, joka pureutuu osatyökykyisten tilanteeseen, sen hankkeen puitteissa on edellytyksiä. Meillä on vielä toimenpiteisiin ja varmasti siihen keskusteluun mahdollisuus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, on hyvä, että ihmisiä tuetaan, autetaan palveluitten kautta työelämään takaisin. Etenkin pitkäaikaistyöttömiä, nuoria työttömiä pitää auttaa, sinne pitää satsata, ja on hyvä, että ministeri Orpo on ilmoittanut, että rahaa jollakin tavalla löytyy lisää. Mutta täällä on nyt tuhansia ihmisiä, jotka miettivät omaa toimeentuloaan sen takia, että hallitus on päättänyt leikata semmoisiltakin ihmisiltä, jotka ovat aktiivisia, yrittävät työelämään mukaan, yrittävät päästä palveluihin mutta eivät pääse, ja näiltä ihmisiltä leikataan toimeentuloa tämän hallituksen esityksen mukaan. Sitten on nämä kaikki ongelmat, jotka liittyvät vajaatyökykykyisyyteen, sairauteen ja jotka aiheuttavat sen, että joutuu työmarkkinatuelle ja näitten samojen toimenpiteitten kohteeksi ja leikkauksiin. Kysyn uudelleen: ettekö te, ministeri Mattila, ymmärtänyt kysymystäni siitä, oletteko valmis keskeyttämään tämän lainsäädännön toimeenpanon, estämään sen, että näitten ihmisten epätoivo lisääntyy? Kysyn: oletteko valmis estämään epätoivon lisääntymisen?

Puhemies Paula Risikko

Tässä oli pääministeri Sipilä pyytänyt puheenvuoroa. — Olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten pääministeri sanoi, tämä on yksi osa erittäin isosta paketista. Nyt kun kuuli arvoisien ministereitten vastauksia, niin oli hieno kuulla ensinnäkin valtiovarainministeriön sanoneen, että työvoiman määrärahoja tulisi lisää tähän, että saadaan vietyä eteenpäin. Nämähän ovat aikaisemmin ainakin olleet esillä. Ja nyt ministeri Lindström sanoi, että voitaisiin katsoa vaikka tiettyjä palveluseteleitä ja vastaavia ja voisi katsoa, että tämä työvoimanvälitystoiminta laajenisi ja katsottaisiin erilaisia vaihtoehtoja, kun sitä on pidetty suurena ongelmakohtana. Sehän liittyy varmasti myöskin kasvupalvelulakiin. Onko tähän tulossa jotenkin nopealla aikavälillä se, että eri toimijat voivat siirtyä työvoiman välittäjiksi ja sitä kautta palvelutaso paranee nykyisestä, jota on huomattavasti kritisoitu?

Arvoisa puhemies! Kyllä, kun me mietimme, mitä näitä aktiivitoimenpiteitä voitaisiin tehdä lisää, niin yksi on se, että tähän aktiivimallin aiheuttamaan lisäkysyntään voidaan vastata — ja samalla valmistautua maakuntauudistukseen — laajentamalla näitä ostopalveluja kahdessa vaiheessa. Esimerkiksi nyt tänä keväänä ely-keskukset voivat jo kilpailuttaa lisähankintoja olemassa olevista resursseista, erityisesti lyhytkestoista henkilökohtaista palvelua, kuten työnhaku- ja uravalmennusta tähän liittyen. Ja myöhemmin tulisivat sitten laajempien kasvupalvelumarkkinapilottien kilpailutukset, jolloin palvelut olisivat asiakkaiden käytössä vielä tämän vuoden aikana. Eli tämäkin kortti kannattaa katsoa, tämä kasvupalvelu-uudistus, ja näitten pilottien kautta, joita esimerkiksi Tampereella on jo käytössä, tätä voidaan hyödyntää tässä.

Arvoisa rouva puhemies! Ihmisten kaikenpuolinen aktivointi on tietysti erittäin kannatettavaa ja sitä perussuomalaiset kannattavat. Mutta me katsomme, että se, että kepillä yritetään kannustaa, on kyllä rangaistus eikä mikään kannustus. Tästä voisi vetää kysymyksen: onko hallitus valmis todella kannustavaan työvoimapolitiikkaan? Niin kuin ministeri Lindström sanoikin, Tanskan mallissako se on, että kun on aktiivinen, annetaan lisää tukea. Voidaanko tällaista mallia ajatella ja luopua tästä nyt voimassa olevasta laista, joka esimerkiksi alueellisesti kohtelee ihmisiä todella huonosti, mitä emme voi missään tapauksessa hyväksyä?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, edustaja Kankaanniemi, olette siinä ihan oikeassa, että yksi huoli tässä ovat nämä alueelliset erot, että joka paikassa ei pysty ihan samalla tavalla sitä aktiivisuuttaan osoittamaan. Tämä tietenkin on se yksi huoli, joka hallituksen täytyy sitten kyetä ratkaisemaan, että miten tähän suhtaudutaan.

Se on ihan totta, että kun me otamme joka maasta itsellemme vain hyvät puolet ja unohdamme ne toiset, miinukset, silloin me jo olemme semmoisessa keskustelussa, että se ei ole tasapainossa. Sen takia käytin tätä esimerkkiä. Olen itse käynyt siihen Tanskan malliin tutustumassa, niin kuin varmaan moni muukin, ja moni muukin tietää, minkälainen se systeemi on. Olemmeko me sitten Suomessa kertaheitolla siirtymässä johonkin Tanskan malliin? Emme ole, vaan tämän pitää olla tasapainossa sen kepin ja porkkanan välillä — jos tämmöistä ilmaisua tässä nyt käytän — ja uskon, että ei kukaan täällä vastustakaan sitä, et-teikö siitä sitten sanktioita tulisi, jos ei ole aktiivinen.

Arvoisa rouva puhemies! On ihan selvää, että työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, ja esimerkiksi viime kaudella poistettiin monia työnteon esteitä ja saatiin sillä tavalla esimerkiksi osa-aikaisen työn määrää nostettua. Mutta tässä laissa ongelmana on muun muassa se, minkä asiantuntijat toivat esille sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa, että tämä on ensinnäkin rankaiseva — rankaisee työtöntä asioista, joihin hän ei voi itse vaikuttaa. Ja sitten kolmanneksi: tämän seuraaminen on hyvin vaikeaa sen vuoksi, että yhtä aikaa tämän lain kanssa tuli voimaan muitakin työttömiä rankaisevia lakeja, jolloin asiantuntijoiden näkemys oli se, että itse asiassa me emme voi, vaikka kuinka seuraisimme, osoittaa, että työllisyystavoitteiden mahdollinen koheneminen johtuisi juuri tästä laista. Tämän vuoksi kysyn: eikö nyt kannattaisi todellakin keskeyttää tämän aktiivimallin toimeenpano ja miettiä, [Puhemies koputtaa] miten tämän lain vakavat puutteet korjataan?

Arvoisa rouva puhemies! Emme me tätä nyt keskeytä vaan viemme tätä määrätietoisesti eteenpäin huomioiden sen, mitä eduskunta meiltä edellyttää. Me seuraamme tätä ja totta kai teemme korjaavia toimenpiteitä. Eihän nyt, hyvänen aika, lainsäädäntö voi olla sellaista, että se ei ole ollut juuri ollenkaan voimassa ja sitten ikään kuin lyödään hynttyyt lattialle ja sanotaan, että tämä oli tässä. Tätä seurataan ja tarvittaessa korjataan, ja TE-puolella tehdään kaikki ne toimenpiteet, mitä meillä on käytettävissämme, jotta ihmisille tulee mahdollisuus osoittaa se oma aktiivisuutensa. Tätä työtä me teemme, mitä eduskunta on täällä edellyttänyt.

Puhemies Paula Risikko

Pääministeri Sipilä vielä jatkaa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, teidän puheenvuorossanne oli useampi ”jos”: jos sattuu löytymään töitä, jos sattuu olemaan semmoista työtä, missä tuommoisia palkkoja saa, niin silloin tämä malli toimii. Mutta kun todellisuus on se, että kaikkialla, niin kuin ministeri Lindström totesi, kaikkialla nämä palvelutkaan eivät toimi sillä tavalla, että voisi päästä palveluihin. Kaikkialla ei ole sitä työtä. Ja teidän mallinne — teidän mallinne, rangaistusmalli — leikkaa näiltä ihmisiltä, jotka yrittävät työhön tai palveluihin, 5 prosenttia työttömyysturvasta karkeasti ottaen.

Meidän mielestämme annoitte väärän todistuksen äsken: sosiaalidemokraattinen puolue on kannattanut sitä, että aktiivisia palveluita lisätään, ja haastattelu on hyvä keino sille, että viedään asioita eteenpäin, [Eduskunnasta: Ohhoh!] mutta toivon todellakin, että te mietitte uudelleen tämän toimeenpanon, keskeytätte tämän lainsäädännön toimeenpanon sen takia, että itsekin totesitte, että tuli yllätyksenä se, miten tämä kohtelee niitä ihmisiä, jotka ovat siirtyneet työttömyysturvalle sairauspoissaolojen takia.

Arvoisa puhemies! Viittasin tässä salissa käytyyn määräaikaishaastatteluihin liittyvään kysymykseen. Silloin täällä peloteltiin pakkohaastatteluilla, mutta kun nyt käytäntöä on jonkun aikaa pidetty, niin palaute on erittäin positiivista näistä määräaikaishaastatteluista, ja sama tulee olemaan tämän aktiivimallinkin osalta.

Ensinnäkin, kun on se velvoite — kahden viikon välein 3 tunnin työjakso, 18 tuntia 3 kuukauden aikana —, niin lähtökohta on se, että koko maassa pitäisi syntyä tällaisia työmahdollisuuksia. [Vasemmalta: Pitäisi!] Mutta eduskunnan velvoitteen mukaisesti hallitus on luvannut seurata tämän toteutumista sillä tavalla, että kukaan ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen, ettei näitä velvoitteita pystyisi käytännössä täyttämään. Me olemme myöskin lisänneet työvoimahallinnon resursseja juuri sitä varten, että pystymme vastaamaan siihen haasteeseen, mitä tämä laki on mukanaan tuonut.

Arvoisa puhemies! Aktiivimalli on velvoittanut työttömiä jo kuukauden ja kahdeksan päivää, ja toistaiseksi me emme ole saaneet soveltamisohjeita, joista työtön voisi katsoa, mihin se aktiivimalli häntä tarkalleen ottaen velvoittaa. Toivoisinkin ministeri Mattilan reflektoivan hieman, miten tämä sopii yhteen sen ajatuksen kanssa, että Suomi on oikeusvaltio.

Siinä yhteydessä, kun aktiivimalli tässä salissa oli käsittelyssä, eduskunta velvoitti seuraamaan aktiivimallia ja tekemään tarvittaessa muutoksia, jos ongelmia ilmenee. Kysyisinkin ministeri Lindströmiltä: Miten tätä aktiivimallia voidaan seurata, jos ei edes tiedetä, mihinkä nyt ollaan velvoittamassa, eikä työttömillä vielä, kun lähestytään puoltaväliä ensimmäisestä velvoitejaksosta, ole itsellään käsitystä siitä, mihinkä heitä velvoitetaan, eikä myöskään viranomaisilla, joidenka pitäisi näiden velvoitteiden toteutumista seurata? Mikä on se suunnitelma, millä lailla tätä nyt seurataan?

Puhemies Paula Risikko

Myönnän kaksi puheenvuoroa ministereille. Elikkä ministeri Mattila, ja äskeiseen kysymykseen oli vielä ministeri Orpolla vastaus.

Arvoisa puhemies! Soveltamisohjeet, kuten jo totesin ja nyt kolmannen kerran totean, valmistellaan prosessissa, jossa on mukana Finanssivalvonta, työttömyyskassat, Kela ja EK. Tätä on valmisteltu jo viime vuodesta lähtien ja sitä keskustelua on käyty. Mutta myös tässä asiassa, kuten pääministeri totesi, on alueellisia kysymyksiä palvelujen suhteen. Ei missään saa tulla kohtuutonta tilannetta, ja niiltä osin lakia täytyy parantaa. Mutta nyt me menemme tällä, mikä on voimassa, ja hallitus varmasti tätä seuraa, niin kuin moneen kertaan täällä todettu on.

Arvoisa puhemies! Tässä on moneen kertaan viitattu siihen, että palveluja ei ole saatavilla. Täällä on toisaalta myöskin kerrottu, että hallitus on löytänyt keinon, millä me pystymme turvaamaan työvoimapalveluiden resurssit, jotta palveluita on. Sitä paitsi meillä tulee TE-keskuksista eri puolilta viestiä siitä, että palveluita ja työmahdollisuuksia riittää. Muun muassa Kainuun TE-keskuksen johtaja kertoi tämän isossakin haastattelussa. Eli meidän velvollisuutemme on vastata siihen, että palveluja on, ja me pidämme siitä huolta. Me suuntaamme tähän lisää määrärahoja tarvittavan määrän.

Mutta sitten haluaisin yleisesti sanoa, kun mahdollisuuden saan, että te olette tässä salissa vastustaneet joka ainutta hallituksen työllistämiskeinoa. Joka ainutta. Tällä hetkellä työllisyysaste on korkeampi kuin 20 vuoteen, talous kasvaa, ihmisiä on töissä 60 000 enemmän kuin vuosi sitten. Eli mitäs jos yhdessä mietittäisiin näitä asioita eikä vain vastusteta kaikkea?

Arvoisa puhemies! Aktiivimallilla on hyvät tavoitteet, mutta se ei voi ainoastaan yksipuolisesti velvoittaa työttömiä. Miten työvoimatoimistojen osaamista parannetaan ja resursseja lisätään, jotta työntekijä saisi aitoa ja oikeata tukea hakiessaan apua työvoimatoimistoista?

Aktiivimalli laittaa lisäksi kaikki työnhakijat samaan lokeroon, mutta työnhakijat eivät ole homogeeninen ryhmä. Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia samaan aktiivisuuteen. Miten tämä on otettu huomioon?

I den berömda danska modellen är kommunerna lokalt starkt engagerade i arbetsförmedlingen på så kallade lokala jobcenter. Kommunförbundet har berättigat ställt frågan varför vi i Finland övergår till en landskapsstyrd modell. Ärade minister! Skulle det inte vara bättre att arbetsförmedlingen utvecklas som en av kommunernas primäruppgifter, där även privata aktörer och organisationer tas med i det viktiga samarbetet för att faktiskt få upp sysselsättningen i vårt land?

Arvoisa puhemies! En kyllä hyppää valtiovarainministerin tontille ja rupea veroista puhumaan, mutta ehkä täydennän tätä edustajan sinällään erinomaista kysymystä. Tässä monesti tulee pikkuisen vääriäkin tulkintoja. Eli siltä osin, mitä katsotaan tämmöiseksi aktiiviseksi palveluksi, täytyy huomata, että työvoimaviranomainen järjestää palveluja. Se ei ole mikään semmoinen, että minäpä menen tuohon, vaan työvoimaviranomainen päättää, mitä niitä palveluja on, ja tämä on tietenkin hyvä huomioida, kun näistä asioista puhutaan.

Puhemies Paula Risikko

Ja edustaja Rinne, teillä oli vielä kysymys.

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että kaikki tässä salissa ovat sitä mieltä, että ihmisten aktivointi on hyvä asia. [Välihuutoja] Minusta tuntuu, että pääministeri on myös aivan täysin oikeassa siinä, että aktiivimalli on vain yksi osa kokonaisuutta. Mutta se on yksi huono osa kokonaisuutta, ja paljon parempia vaihtoehtoja on tarjolla.

Pääministeri toisti saman väitteen siitä, että kahden viikon aikana pitäisi kolme tuntia ottaa työtä vastaan, ja juuri tähän asiaan Martti Hetemäki puuttui ja opasti teitä siinä, että tämäntyyppinen silpputyömalli ei ole järkevä, ei työttömien kannalta, ei yrittäjien kannalta, eikä tähän suuntaan kannata mennä. Paljon fiksumpaa olisi se, että hallitus muun muassa työttömyysturvan ennakoitavuutta lisäisi ja purkaisi kaikki loputkin esteet sivutoimiselle yrittäjyydelle. Fiksumpaa olisi se, että aktiivimallin sijaan luotaisiin muun muassa kansalliseen tulorekisteriin pohjautuva aktiivinen, työllistävä ja kannustava malli. Vaihtoehtoja on, mutta tämä on yksi huono osa tätä kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Totta kai hallituksen tavoitteena on se, että ihminen työllistyy täysiaikaisesti, totta kai. Eihän tämän aktiivimallin tavoitteena ole se, että ihminen työllistyisi vain keikkatyöllä tai silpputyöllä, mutta sillä keikkatyöllä ja lyhyilläkin työsuhteilla on kyllä aktivoiva ja kuntouttava merkitys. Niillä on merkitystä myöskin siksi, että sen 300 euroa kuukaudessa saa tienata jokainen työtön ilman, että työttömyysturva pienenee. Niihin puitteisiin myöskin tämä malli on rakennettu.

Se on myöskin selvä asia, että sitä lyhytkestoista keikkatyötä Suomesta löytyy paljon. Nyt tällä hetkellä on Suomessa menossa paljon aktiviteetteja, joissa käytetään nyt sitten aktiivimallin puitteissa juuri tämmöisiä lyhyitä työsuhteita. Niillä on monta merkitystä: lisätienesti, aktivointi, kuntouttava merkitys. Tässä asiassa on myöskin plussia, jos on haasteitakin.

Arvoisa puhemies! Alueellinen kehitys Suomessa on huolestuttavan jakautunut. Yksi vakava seuraus tästä on näivettyvien alueiden asuntotilanne. Tällaisia alueita on paljon, ja näitä ovat myös monet seutukaupungit. Kun alueella ei ole työpaikkoja, asuntokauppa pysähtyy ja asuntojen vakuusarvot romahtavat — velat jäävät. Tässä ahdingossa elävät tuhannet kotitaloudet eivät voi muuttaa kalliiden asuntojen kasvukeskuksiin, joissa olisi töitä.

Aktiivimalli lisää taloudellista epävarmuutta. Siis niitä kansanedustajia, jotka saavat sopeutumiseläkettä, tämä aktiivimallihan ei koske, joten toivon, että hallitus poistaa tämän epäoikeudenmukaisen sopeutumiseläkkeen.

Tasavallan presidentti ehdotti vaalikeskustelussa valtion tukea velka- ja vakuusarvoloukkuun ajautuneille kotitalouksille. Perussuomalaiset pitävät tätä tärkeänä avauksena. Kysyn valtiovarainministeriltä: milloin ja minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä asunto- ja velkaloukkuun ajautuneiden perheiden tulevaisuuden turvaamiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus jatkaa aktiivista työtään sen takia, että myös siellä seutukaupungeissa talous kasvaa, työpaikkoja tulee lisää ja tilanne kääntyy. Itse asiassa meillä on monia seutukaupunkeja, joissa tällä hetkellä on asuntopula — toivottavasti tämänkaltainen kehitys näkyy kaikkialla Suomessa. Ja onneksi kaikissa maakunnissa myös työllisyystilanne paranee.

No, se ongelma on sitten tosi, että joillain alueilla meillä on asuntotarjontaa enemmän kuin kysyntää, ja siellä sekä omistus- että vuokra-asuntojen tilanne on hankala. Emme ole kuitenkaan valmistelemassa mitään romutuspalkkiota asunnoille. Asunnot ovat ihmisten koteja, enkä oikein pidä ajatuksesta, että koteja ryhdytään romuttamaan.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Kuten totesin, toiselle virkakaudelle valittu tasavallan presidentti ehdotti valtion vastaantuloa asuntovelkaloukkuun ajautuneiden perheiden ahdinkoon. Hallitukselta emme ole kuulleet konkreettisia toimenpiteitä. Perussuomalaiset ehdottaa laajaa toimenpideohjelmaa, jonka osia olisivat muun muassa aluepolitiikan vahvistaminen, yritysten ja työpaikkojen lisääminen myös taantuvilla alueilla, erillisen rahaston perustamista suoran tuen ja takausten järjestämiseksi ahdinkoon ajautuneille perheille, muuttoavustuksia työpaikan johdosta asuinpaikkaa vaihtaneille, korkojen täyden vähennysoikeuden palauttamista näissä tapauksissa ja pankeille velvoitetta helpottaa vaikeuksissa olevien kotitalouksien lainojen vakuusvaatimuksia. Kysyn pääministeriltä: miten suhtaudutte edellä esittämiini perussuomalaisten ehdotuksiin, ja aikooko hallitus viipymättä tarttua tähän pahenevaan ongelmaan?

Arvoisa puhemies! Juuri tähän hallitus on puuttunut. Jos me katsomme nyt näitä työttömyystilastoja, niin erityisen ilahduttavaa on se, että työttömyys pienenee ja työllisyys kohenee koko Suomessa. Ei ole sellaista kolkkaa Suomessa, ei sellaista maakuntaa, jossa työttömyys ei pienenisi. Se on parasta mahdollista aluepolitiikkaa, mitä hallitus voi tehdä. Investointeja tehdään nyt koko Suomessa, biotuotetehtaita syntyy — viimeksi päätös Lieksassa — ja niin edespäin. Koko Suomessa työllisyys paranee. Se on myöskin parasta asuntopolitiikkaa, se on parasta lääkettä kaikkiin näihin ongelmiin, mitä nostitte esille.

Arvoisa puhemies! Onneksi en ehdottanut tätä romutuspalkkiota, minusta tämä ympäristöministerin vastaus oli tässä suhteessa huomattavasti parempi. Mutta ongelmahan on olemassa, siitä ei mihinkään päästä. Sen ongelman toinen kääntöpää tuli konkreettisesti esiin tänään, kun eräs suuri vuokra-asuntoja omistava pörssiyritys kertoi viime vuoden tuloksestaan: jos muistan oikein, noin 250 miljoonan liikevaihdolla yli 150 miljoonaa euroa voittoa, sijoitetun pääoman tuotto 7,1 prosenttia — erittäin korkea tuotto. En tiedä, kuinka suuri osa siitä tulee itse asiassa asumistuen kautta. [Ben Zyskowicz: Erittäin suuri!] Tämä mylly pyörii myös tällä tavalla. Oikeastaan asunto- ja ympäristöministeriltä kysyn: kun hallitus on lisännyt myös sosiaalista asuntotuotantoa, millä tavalla voitaisiin kiinnittää huomiota myös siihen, että tämä sijoitetun pääoman tuotto ei olisi näin korkea?

Arvoisa puhemies! Edustaja Vanhanen kuvasi tämän asuntomarkkinoiden ongelmallisen tilanteen: siellä, missä on pulaa asunnoista, asumisen hinta nousee, sijoittajat tekevät hyvää tulosta — se on tietenkin heidän kannaltaan ihana asia — mutta sitten toisaalta asumistukimenot kasvavat. Hallituksen lääke tähän on ollut kärkihanke, missä yksiselitteisesti tavoitellaan sitä, että asuntotuotantoa lisätään. Tässä suhteessa olemme onnistuneet hyvin: asuntotuotantoa on markkinoitten tarpeisiin enemmän kuin vuosikymmeniin, sekä vapaarahoitteista että tuettua. Mutta edelleen tuntuu, että meillä on pulaa siitä kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. Olen saanut selvitysmies Rossilahdelta mielenkiintoisen esityksen, missä hän esittää osuuskuntamuotoista asuntotuotantoa, missä suhteellisen pienellä omalla panoksella saisi oman asunnon, ja osuuskunta olisi meille suomalaisille tuttu [Puhemies: Aika!] hallintotapa. Tämä on mielenkiintoinen asia.

Arvoisa puhemies! Päivän lehdet kertovat meille, miten hoitajien työtaistelutoimet ovat johtaneet potilasturvallisuuden heikkenemiseen. Hoitajia syytetään vastuuttomiksi ja ahneiksi, kun ovat menneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. Me hoitajat emme ole ahneita. Eivät hoitajat vaaranna kenenkään potilasturvallisuutta, mutta ne vaarantavat, jotka resursoivat hoitoalan liian niukaksi tai laittavat sijaiskiellon alalle säästösyistä. Hoitajien työvuorolistat suunnitellaan alun perinkin jo liian niukiksi. Minäkin olen käynyt vielä kansanedustajana sijaisena terveyskeskuksen vuodeosastolla, kun hoitavia käsiä ei ollut tarpeeksi. Arvoisa pääministeri Sipilä, miten te aiotte taata hoitoalalle edes kohtuulliset työskentelyolosuhteet?

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että tämän kunta-alan työehtosopimustilanteen vuoksi ovat käyneet ilmi ikään kuin tämän nyt voimaan astuneen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon tiimoilta sellaisetkin epäkohdat, jotka liittyvät normaaliin arkiseen tilanteeseen terveydenhuollon eri toimintayksiköiden työvuorojärjestelyissä. On ihan selvää, ja olen nähnyt myös julkisia arvioita vaikkapa sairaanhoitopiirien johdosta, että on tilanteita, joissa he joutuvat myöntämään avoimesti liian pienet resurssit tietyissä yksiköissä.

On tietysti vaikea ulkopuolelta ottaa kantaa yksittäisen työpaikan arjen järjestelyihin. Ulkopuolelta olisi helppo sanoa ja kokea niin, että ehkä arki olisi toimivampaa ja työhyvinvointi taatumpaa ja esimiehenkin työ helpompaa, jos mieluummin järjestelisi asiat niin, että olisi riittävä määrä vakituista väkeä työssä. Joskus saattaa olla niin, että väkeä ei ole ollut saatavilla, [Puhemies: Aika!] ja arvostan hoitohenkilöstön joustavuutta, että näistä tilanteista ylityöhön suostumalla on toistaiseksi selvitty.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Näissä kunta-alan työehtoneuvotteluissa suurimpana kiistakysymyksenä on kiky-sopimuksen lomarahaleikkaukset. Julkisen alan työntekijöiltä päätettiin leikata kolmannes lomarahoista kolmeksi vuodeksi. Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka on koko ajan ja kaikkialla vastustanut kiky-sopimusta. Lomarahojen palauttaminen löytyy myös meidän vaihtoehtobudjetistamme. Valtiovarainministeri Orpo, te olette sanonut, ettei lomarahoja voida palauttaa, koska ”ei ole mitään massia”. Tämä tarvittava massi olisi 150 miljoonaa euroa. Samaan aikaan olette kyllä löytäneet enemmän massia veronkevennyksiin, yrittäjävähennyksiin ja metsävähennyksiin. Nämä ovat poliittisia arvovalintoja. Arvoisa hallitus, kysyn vielä kerran teiltä: aiotteko palauttaa lomarahat ja korvata ne työntekijöille, jotka ovat ne menettäneet?

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei ole osapuoli tuossa neuvottelupöydässä. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä työehtosopimuskierros ja palkkaneuvottelut käydään siinä pöydässä kuntatyönantajan, julkisen alan työnantajien, ja palkansaajajärjestöjen kanssa. Tämä kiky-sopimus on työmarkkinajärjestöjen tekemä, allekirjoittama. Siinä sopimuksessa palkansaajajärjestöt palkansaajien puolesta valitsivat keinoksi, jolla he kiky-sopimukseen osallistuvat, lomarahojen leikkauksen, [Antti Rinne: Niin, kun oli pakko!] ei esimerkiksi työajan pidentämistä tai, koska julkisella sektorilla on pidemmät lomat, niiden lyhentämistä. Heidän edustajansa valitsivat tämän, ja se on osa kiky-sopimuksen kokonaisuutta.

Kilpailukykysopimus, vaikka siitä eivät kaikki pidäkään, on selkeästi tuonut Suomelle kilpailukykyä. Meidän vientimme lähti vetämään vuoden 16 syksyllä. Se on arvion mukaan tuonut jo suuren määrän uusia työpaikkoja ja menee kohti sitä 40 000 työllisen lisäystä, jota aikoinaan on arvioitu. [Puhemies koputtaa] Ja vain ja ainoastaan tämän työllisyyden kautta me pystymme turvaamaan jatkossakin meidän [Puhemies: Aika!] arvokkaan hoitohenkilökunnan ja julkisen alan työntekijöiden palkat.

Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää, miten vaikkapa sairaanhoitajien palkkojen leikkaaminen auttaa viennissä. Totuus on, että Suomi ei pyörisi ilman meidän hoitoalan ammattilaisia. He ovat läsnä kaikkialla. Heitä löytyy päiväkodeista, vanhusten palvelutaloista, heitä löytyy vanhusten kodeista kotihoidon puolelta, sairaaloista. Jokainen meistä tuntee varmasti henkilön, jonka elämä on jollain tavalla riippuvainen hoitoalan henkilöstöstä. Ja nyt täytyy kysyä — ja minun mielestäni on perusteltua — että kun hoitoalan ammattilaiset toivovat itselleen arvostus-ta, niin tuon arvostuksen voisi osoittaa esimerkiksi sillä, että henkilöstömitoitukset laitettaisiin kuntoon, niin että hoitohenkilöstö ei uupuisi sen työnsä alla. Minä kysyn, ja tästä on aiemminkin täällä puhuttu: mitä te, ministeri Saarikko, olette valmis tekemään esimerkiksi kotihoidon henkilöstömitoituksen kuntoon saattamiseksi?

Arvoisa puhemies! Edustaja Guzenina, nostitte esiin nyt kysymyksessänne erityisesti kotihoidon henkilöstöresurssit. Kysymyshän on ollut hyvin ajankohtainen muun muassa juuri teidän kotikaupungissanne, jos oikein olen ymmärtänyt. Arvostan sitä, että olette kaupungissa ryhtyneet nyt ripeisiin toimiin näiden valitettavien tapausten myötä, jotka nousivat teillä juuri esiin liittyen siihen, että kotihoidon henkilöstö oli ylikuormittunut.

Kotihoito ja ikäihmisten hoidon tulevaisuus on oman arvioni mukaan suomalaisen yhteiskunnan yksi merkittävimpiä kysymyksiä seuraavat vuodet. Se johtuu väestön ikääntymisestä, jonka olemme luvanneet kunnialla hoitaa. Se johtuu myös siitä, että onneksi ihmiset elävät yhä pidempään, pidempään kuin koskaan ennen. Me olemme myös yhdessä sitoutuneet siihen, että hoito tapahtuu jatkossa yhä enemmän ihmisten kodeissa, niin omaishoidon kuin palvelujärjestelmän avulla. Käsitykseni kotihoidosta ei ole aivan niin murskaava kuin mitä kysymyksenne voisi osoittaa henkilöstön riittävyyden osalta. Käsitykseni on vahvasti myös se, että hallituksen kärkihankkeessa nimenomaan kotihoidon parantamisesta yksi ratkaisu löytyy myös työn paremmasta organisoinnista. Espoon tapauksessa esiin nousi [Puhemies: Aika!] muun muassa se, että olisi selkeät vastuutyöntekijäalueet.

Arvoisa rouva puhemies! Espoossa juurikin tein valtuustokysymyksen liittyen Espoon tilanteeseen, kuten myös perussuomalaiset ovat tehneet lakialoitteen liittyen hoitajamitoituksen korottamiseen ja lisäämiseen. Meidän mielestämme ehdottomasti hoitajia pitäisi lisätä, heitä ei ole riittävästi.

Ajatelkaa nyt, mikä tilanne meillä on Suomessa: meillä on sairaanhoito kriisissä. Kuka sen aiheutti? Sen aiheutti se, että hoitajat kieltäytyivät vuoronvaihdoista ja tekemästä ylitöitä. Miten on mahdollista, että meillä on sairaalat, meillä on päivystykset, meillä on teho-osastot — ja ajatelkaa, että normaalista reservistä sinne ei löydy tekijöitä? Minä olen hoitaja ja tehnyt valtavasti työvuoroja aamuvuorosta iltaan, iltavuorosta aamuvuoroon tai iltavuorosta yövuoroon ja olen varma, että täällä on myös muita hoitajia, jotka ovat kokeneet sen saman.

Herranen aika sentään, on aika tehdä jotakin. Onko se palkat, onko se työolot? Ajatelkaa: he hoitavat ihmisiä, ja silloin ei puhuta massista, kun terveys menee tai ihminen kuolee potilasvahinkoon, kun ei ole sitä erikoissairaanhoitajaa, ei ole siellä anestesiassa auttajaa. [Puhemies: Aika!] Mitä teemme?

Arvoisa puhemies! Yhdyn kysymykseenne erityisen voimakkaasti siltä osin, että en epäile, etteivätkö kaikki tässä salissa jakaisi tuon kuvaamanne arvostuksen hoitotyön henkilöstöä kohtaan ja myös sen reilusti todetun välttämättömyyden, mitä heidän työnsä aiheuttaa ja takaa meidän kaikkien hyvän elämän ja hengissä pysymisenkin edessä, kun tiukka paikka tulee. Kuitenkin välttäisin tässä tilanteessa — muutaman päivän jatkuneessa kunta-alan sopimustilanteesta johtuneessa vuoronvaihto- ja ylityökiellon tilanteessa — käyttämästä sanaa ”kriisi”. Me ministeriössä seuraamme nyt tarkasti eri puolilta Suomea valvontaviranomaisten avulla tilannetta, ja meillä ei ole osoittaa, onneksi, sellaista kohtaa, jossa potilasturvallisuus olisi vaarantunut. Tällä puheenvuorolla en suinkaan väheksy tilanteen vakavuutta, ja sellaisiakin voi olla edessä, mikä tietysti rohkaisee löytämään ratkaisuja ylipäätään liittyen tähän kokonaistyömarkkinatilanteeseen heidän osaltaan. Mutta vastuullisena siitä, että suomalaiset peruspalvelut toimivat, en rohkenisi [Puhemies koputtaa] käyttää tilanteesta sanaa ”kriisi”.

Arvoisa rouva puhemies! Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johto on kuvaillut näitä terveydenhuoltoalan työtaistelun vaikutuksia vakaviksi, niin että ne vaikuttavat jopa potilasturvallisuuteen. Leikkauksia on jouduttu perumaan, päivystys ruuhkautuu, lasten teho-osastolla on vajetta, samoin synnytysten hoidossa. Kysyn nyt hallitukselta, mikä on viestinne potilaille ja kansalaisille: voivatko vaikkapa synnyttäjät olla turvallisella mielellä hoitoihin hakeutuessaan?

Arvoisa puhemies! Hallituksen viesti on: Suomessa potilasturvallisuus taataan ja peruspalvelut taataan. Tietysti myös hoitohenkilöstö ansaitsee arvostuksensa, ja nyt osapuolet neuvotteluissa toivottavasti löytävät tähän ratkaisun haluamallaan tavalla.

Mutta mitä tulee ikään kuin palveluiden käyttäjiin, mainitsemiinne ryhmiin, on aivan totta, että myös meidän valvontamme ja seurantamme arvion mukaan juuri HUS-alueella, pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, tilanne on ollut kaikkein vaikein. Saamani raportin mukaan yksittäisille potilaille suunnitellun toimenpiteen peruuntumista on tapahtunut, sitä on siirretty myöhemmäksi. Se on ilman muuta ongelmallista, mutta varsinaista vakavaa terveydellistä haittaa tai potilasturvallisuuden vaarantumista ei kuitenkaan ole tapahtunut. Myös talviset olosuhteet vaikuttavat. Pääkaupunkiseudulla liukkaudesta johtuvien tapaturmien hoito, jollaisia on ollut nyt paljon, on ollut hidasta johtuen näistä suurista potilasmääristä. Eli vaikutukset ovat suurimmat täällä, missä ovat myös [Puhemies koputtaa] suurimmat toiminnan volyymit. Sosiaalihuollossa [Puhemies: Aika!] ongelmia ei ole havaittu.

Rouva puhemies! Potilasturvallisuudesta on pidettävä joka hetki kiinni. On pidettävä kiinni myös sosiaali‑ ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnista. Siinä me kuntapäättäjinä voimme tehdä paljon, työnantajat voivat tehdä paljon, myös hallitus voi tehdä paljon, ja oli erinomaista, että kun pääministeri Sipilän hallitusta neuvoteltiin, niin erityisesti pohdimme sitä huolta, mikä meillä on kotihoidon henkilöstön tilanteesta. Aloitimme kärkihankkeen, jolla parannetaan kotihoidon laatua. Johtaminen on todella tärkeää, hyvää henkilöstöä pitää johtaa hyvin. Toivon, ministeri Saarikko, että kerrotte, missä mennään tuossa kärkihankkeessa, miten kehitetään kotihoidon henkilöstön johtamista, jotta kotihoito olisi laadukasta ihan jokaisen ikäihmisen kohdalla.

Arvoisa puhemies! Kuten aiemmassa kysymyksessä täällä totesin, Suomessa on ollut laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että ikäihmisten hoitoa ja hoivaa on tehtävä niin pitkään kuin se on mahdollista ja se on laadukasta ja vielä turvallista ihmisen omassa kodissa. Varmasti asia voidaan ratkoa ja pitääkin ratkoa riittävällä henkilöstön määrällä, mutta me tiedämme myös, että samalla porukalla, samankokoisella, saa hyvin erilaisia lopputuloksia aikaiseksi riippuen siitä, miten porukkaa johdetaan. Juuri tällä tavoin nyt jokaisessa työhönsä valmistautuvassa maakunnassa tätä kotihoidon organisoitumista mietitään, myös siltä osin, että järjestelmämme löytäisi ne vanhukset, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat apua. Moni on kuullut etsivästä nuorisotyöstä. Olemme saaneet sillä hyviä tuloksia. On aika laajentaa myös etsivän vanhustyön käsite, jotta palvelut tavoittavat.

Mutta, arvoisa puhemies, kun tässä kuitenkin on kysymys myös kuntien resursseista, kun on viitattu siihen, onko väkeä tarpeeksi ja miten palvelut on järjestetty, [Puhemies koputtaa] haluan korostaa: tämä hallitus ei ole leikannut kuntien toiminnasta.