Suullinen kysymys koulutuspolitiikasta (Lulu Ranne ps) | Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan  kokemasta  väkivallasta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys jengirikollisuuteen puuttumisesta (Timo Heinonen kok) | Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys energiaturpeen tuottamisesta (Hannu Hoskonen kesk) | Suullinen kysymys kiky-maksujen palauttamisesta työnantajille (Hussein al-Taee sd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomalaiset perus- ja ammattiopetus ansaitsevat kunnianpalautuksen. Perussuomalaiset esittelivät maanantaina toimenpiteitä, joilla siihen päästään. Me haluamme vaatimustasot kuntoon: hylätty on annettava, jos taso ei muuhun riitä. Kännykät kuuluvat reppuihin, koulutyö on rauhoitettava oppimiseen. Poliittiset ja ideologiset kokeilut on unohdettava. Viime vuosien uudistusvauhti on ollut yliampuvaa. Rajat ovat rakkautta. Koulurauha kuuluu kaikille ja edellyttää, että kuri, järjestys ja auktoriteetti palautetaan kouluihin. Se on lasten ja nuorten etu. Muun muassa näistä linjauksistamme on tullut paljon kiittävää palautetta juuri opettajilta ja alan ammattilaisilta. Kuunnelkaa heitä. He pitävät toimenpiteitämme erittäin kannatettavina. Oletteko tutustuneet perussuomalaisten linjauksiin ja oletteko valmiit ottamaan nämä kiitetyt ideat käyttöön, opetusministeri Andersson?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On erittäin ilahduttavaa ja tervetullutta, että kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet ovat kiinnostuneita suomalaisesta koulutuksesta ja myöskin haluavat turvata työrauhan kouluissa. Siihen vaikuttaa ennen kaikkea koulutuksen rahoitus, sillä koulutuksen rahoitus määrää sen, minkäkokoiset luokat meillä on ja paljonko meillä on opetusalan ammattilaisia siellä kouluissa nuorten kanssa työskentelemässä. Ja tältä osinhan hallitus on vahvistanut pysyvää rahoitusta melkein 300 miljoonalla varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen osalta ja sen lisäksi jakanut myöskin 300 miljoonaa tasa-arvorahoitusta.

Mitä tulee arvosanoihin, on syytä painottaa sitä, että poliitikot eivät päätä siitä, mitä arvosanoja oppilaille annetaan. Itse pidän aika outona, jos päättäjät ilmoittavat tavoitteekseen sen, että suomalaisia lapsia pitäisi enemmän jäädä luokalle. Minun mielestäni meidän tehtävämme on [Puhemies koputtaa] ennen kaikkea huolehtia oppimisen tuen [Puhemies: Kiitoksia!] kuntoon laittamisesta, jotta mahdollisimman harva lapsi jäisi luokalle.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministerille ensin: Nämä linjaukset ovat vuodelta 18. Olisitte voineet huomioida ne jo silloin. Raha ei ratkaise, jos te laskette rimaa opetuksessa.

Tuoreen kyselyn mukaan yli puolet Helsingin kouluissa työskentelevistä on kokenut väkivalta‑ ja uhkatilanteita, jopa 95 prosenttia, melkein kaikki. Tuoreen uutisen mukaan vihjeitä kouluilla tapahtuvasta huumeiden käytöstä ja välittämisestä tulee pääkaupunkiseudun poliisille jatkuvasti. Tällaiseen on oltava nollatoleranssi, eikä ongelmia saa hyssytellä kouluissa. Valitettavasti on todettava, että nämäkin ongelmat korostuvat kouluissa, joissa on maahanmuuttajataustaisten osuus erittäin suuri. Lisäraha ei siis ratkaise tätäkään, jos ongelmia tuottavaa maahanmuuttopolitiikkaa ei muuteta. Edes suomalainen koulu ei kestä tällaista liian suurta väestöpohjan moninaistumista, eikä sen tarvitsekaan kestää.

Arvoisa ministeri, nämä väkivalta‑ ja muun rikollisuuden ongelmat [Puhemies koputtaa] suomalaisissa kouluissa ovat kärjistyneet kaudellanne. Tunnustatteko, että meni pieleen? Aiotteko te tehdä muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tällä kaudella ei ole millään tavalla laskettu rimaa, mitä tulee opetuksen vaatimuksiin suomalaisissa kouluissa. Tämä on täysin virheellinen väittämä. Tällä hallituksella on päinvastoin panostettu siihen, että me ollaan vahvistettu koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen saakka.

Mitä tulee nuorten pahoinvointiin, niin ainakin itse olen tässä salissa puhunut siitä useampaan otteeseen ja myöskin painottanut sitä, että kaikkien suomalaisten päättäjien pitäisi olla huolissaan siitä, miten suomalaiset nuoret tällä hetkellä voivat, ja myöskin olla valmiita panostamaan niihin ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla me pidetään huolta nuorten hyvinvoinnista. Minä olen vieraillut erittäin monessa yläkoulussa viimeisten kuukausien aikana ja voin sanoa, että se keskeisin viesti, mikä sieltä tulee, liittyy nuorten mielenterveyspalveluiden kriisiin. Ne palvelut eivät toimi, ja se näkyy koulujen ja oppilaitosten arjessa, niissä paikoissa, joihin lapset ja nuoret tulevat joka ikinen päivä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ministeri Andersson, koskaan ette sano, että te olisitte tehnyt jotain vikaa tässä. Mutta jos katsotaan esimerkiksi henkilökuntaa, niin 95 prosenttia ala-asteella on kokenut väkivaltaa, 52 prosenttia koko koulun henkilökunnasta on kokenut väkivaltaa, tavaroiden heittelemistä on kokenut 41 prosenttia ja potkimista ja lyömistä on kokenut 41 prosenttia ja psyykkistä väkivaltaa 41 prosenttia opettajista ja henkilökunnasta. Mitä te olette tehnyt tämän hallituskauden aikana tälle asialle, koska tämä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Nämä luvut ovat erittäin huolestuttavia, mutta eiväthän nämä luvut ja tämä ilmiö johdu mistään toimenpiteestä, minkä hallitus olisi tehnyt. Päinvastoin, tämä ilmiöhän osoittaa sen, että meidän pitää entistä enemmän panostaa nuorten palveluihin ja koulutukseen.

Mitä on tällä vaalikaudella tehty? Tällä vaalikaudella on muun muassa jaettu yli 180 miljoonaa korona-avustusta kaikkiin kouluihin, ja sen tavoitteena on ollut antaa lisäresursseja, jotta voidaan vastata siihen syntyneeseen oppimis- ja hyvinvointivajeeseen. Sen lisäksi ollaan muutettu lainsäädäntöä, ollaan vahvistettu muun muassa rehtoreiden kurinpitovaltuuksia ja ollaan myöskin muutettu lainsäädäntöä siltä osin, että jos on muita häiriköivä oppilas, niin jatkossa hänet voi poistaa koulun alueelta ei vain jäljellä olevan koulupäivän osalta vaan myöskin seuraavan koulupäivän osalta — toimenpiteitä, mitä erityisesti opetusalan ammattilaiset ovat hallitukselta toivoneet, ja näitä konkreettisia lakimuutoksia [Puhemies koputtaa] myöskin tällä hallituskaudella on tehty.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tästä kurinpitotoimien laajennuksesta hallitukselle kiitos. Niitä on täältä perussuomalaisten ryhmästä voimakkaasti edistetty. Sen sijaan nämä muut ministerin esittämät toimet eli aina vain rahoitus ja se, että tarvitaan lisää resursseja — me olemme aivan samaa mieltä siitä, että sekä peruskouluun että ammatilliseen koulutukseen tarvitaan myös resursseja ja tehdyt koulutusleikkaukset ovat olleet virheitä, mutta kuten me olemme korostaneet, pelkällä rahalla ei näitä ongelmia korjata. Suomalainen järjestelmä on itse aiheuttanut sen, että kouluissa tällä hetkellä oppimistulokset laskevat, opettajat kärsivät, oppilaat kärsivät, inkluusio ei toimi. Monet oppilaat eivät saa elää edes turvallisessa kouluympäristössä. Samaan aikaan oppimissuunnitelmia, ylipäätänsä opetusmetodeja, on rakennettu sellaisiksi, että perusasiat ovat unohtuneet, ja näihin perussuomalaiset vaativat muutoksia. Se vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia, ylipäätänsä ohjausta [Puhemies: Kysymys!] meidän koulujärjestelmään. Kysyn: aiotteko palauttaa erityisluokat?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Opetusmetodeista ei säädetä lainsäädännössä Suomessa. Poliitikot, päättäjät eivät päätä siitä, minkälaisia opetusmetodeja opettajat käyttävät, vaan opettajat itse päättävät siitä. Tämä on suomalaisen koulutusjärjestelmän eräs ominaispiirre.

Lainsäädännöllä ei myöskään ole kielletty erityisluokkia. Mitään sellaista päätöstä ei ole tässä talossa tehty. Erityisluokkia on edelleen. Niitä on paljon koko maassa eri puolilla Suomea. Kunnat päättävät itse tällä hetkellä siitä, paljonko ne haluavat laittaa juurikin niitä resursseja pienryhmäopetukseen, paljonko ne haluavat laittaa resursseja esimerkiksi yleisopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen silloin, kun siellä on paljon tuen päätöksen saaneita oppilaita. Siksi, edustaja Purra, oppimisen tuen ongelmien korjaamisesta ei voi puhua, ellei me puhuta resursseista. Ei voi väittää korjaavansa oppimisen tuen ongelmia, työrauhaan liittyviä ongelmia kouluissa, [Puhemies koputtaa] ellei me olla valmiita laittamaan resursseja [Puhemies: Kiitoksia!] näiden ongelmien korjaamiseen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen koulutusjärjestelmä on rakennettu sen perusoletuksen varaan, että opetus saa tukensa osaltaan myöskin perheistä ja kotiympäristöstä vähintäänkin sen kautta, että kotona puhutaan samaa kieltä kuin sitä, millä opetus annetaan, suomea tai ruotsia. Nyt kuitenkin kiihtyvän maahanmuuton seurauksena yhä suurempi osa koulujen oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin sitä, jolla opetus annetaan. Ei ole ihme, että tämä lisää kitkaa oppimiseen ja on osaltaan omiaan heikentämään oppimistuloksia. Kun siihen päälle vielä tulevat merkittävät kulttuurierot, niin ei ole myöskään ihme, että opettajien työajasta yhä suurempi osa kuluu johonkin muuhun kuin varsinaiseen opettamiseen. Tämä taas johtaa siihen, että monet vanhemmat alkavat etsiä lapselleen sellaista koulua, jossa oppiminen myös todella onnistuu. Mikään resurssimäärä ei ratkaise tätä. Kysymys on siitä, pysyykö maahanmuuton määrä hallinnassa. [Puhemies koputtaa] Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta maahanmuuton määrä pysyisi hallittuna eikä liiallinen maahanmuutto tuhoaisi koulutusjärjestelmäämme sisältä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Myöskin tältä osin on syytä selkeyttää tilannetta. On totta, että Suomessa on OECD-maiden suurimpia eroja osaamisessa maahan muuttaneiden ja muiden lasten välillä, ja se on sellainen ongelma meidän koulutusjärjestelmässä, mihin pitää puuttua tukemalla ja vahvistamalla sitä kielten opetusta, mitä me annamme vieraskielisille oppilaille. Mutta tämä ei selitä oppimistulosten laskua Suomessa, mitä tutkijat ovat painottaneet siitä syystä, että meillä ei ole ollut täällä niin paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, siis määrällisesti, kun me katsotaan koko tätä 2000-luvun kehitystä, että tämä selittäisi tämän keskiarvon laskun suomalaisten oppimistulosten osalta, joten ei ole myöskään reilua antaa sellaista kuvaa, että tämän kehityksen syy olisi meidän maahanmuuttajataustaiset lapset. Keskitytään mieluummin siihen, miten me voidaan tukea kaikkien oppilaiden, kaikkien lasten oppimista nykyistä paremmin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Risikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Peruskoulussa ei tällä hetkellä ole kaikki hyvin, ja mitä tuloksia sieltä tällä hetkellä meille tulee: siellä oppimistulokset ovat heikentyneet, joka kahdeksas nuori valmistuu ilman perustaitoja — joko kirjoitustaito, lukutaito tai laskutaito puuttuu. Lisäksi 20 prosentilla on oppimisvaikeuksia ja mielenterveysongelmia on 20 prosentilla. Ja nyt kysymys kuuluu: mitä pitää tehdä? Nyt pitää ehdottomasti siihen oppimisen tukeen saada uudenlainen järjestelmä ja korjaus. Miksi sitä ei ole laitettu tässä kuntoon?

Sitten nämä mielenterveysongelmat: On todella paha juttu, että meillä kaksi kuukautta, jopa, joutuu odottamaan psykologin pakeille pääsyä, tai yleensäkin koululääkäreistä on pula, kouluterveydenhoitajista on pula. Ja nyt kun ne ovat vielä siellä hyvinvointialueilla, niin vielä pidemmät ovat jonot tällä hetkellä ja odotusajat. Mitä te oikeasti aiotte tehdä? Teillä on ollut neljä vuotta aikaa laittaa tätä kuntoon, ja terapiatakuusta on äänestetty täällä. [Puhemies koputtaa] Te kaadoitte sen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Me emme vielä tiedä, miten oppimistulokset ovat kehittyneet tämän hallituskauden aikana, koska se edellinen selvitys on edelleen vuodelta 2018. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi korona-aika ja etäopetus siihen vaikuttavat, mutta vielä me emme siis tätä tiedä.

Mitä on tehty, mitä pitäisi tehdä? Tällä hallituskaudella on aloitettu tämän oppimisen tuen kokonaisuudistus ja me olemme lähteneet liikkeelle varhaiskasvatuksesta, koska kaikki asiantuntijat sanovat, että on äärimmäisen tärkeätä, että oppimisen tuen tarpeet huomioidaan, identifioidaan niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista, jotta se tuki lähtee liikkeelle jo kaikkein varhaisimmista vuosista. Sen lisäksi ollaan jaettu 300 miljoonaa rahaa — siis historiallinen määrä tasa-arvorahoitusta kaikkein haastavimmilla alueilla sijaitseville päiväkodeille ja kouluille — mitä on käytetty esimerkiksi opetusryhmien pienentämiseen, ja sen lisäksi on vahvistettu erityisesti koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluita pysyvällä 29 miljoonan lisärahoituksella [Puhemies koputtaa] juuri näihin palveluihin. Samaa mieltä olen siitä, [Puhemies: Kiitoksia!] että mielenterveyspalvelut ovat nyt se kohta, mihin meidän pitää keskittyä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Autto.

Arvoisa herra puhemies! Opetusministerin vastaukset kuulostavat siltä, että rahaa on todella ollut ja velkaa on otettu, mutta ongelmat ovat vain syventyneet. Tarvitaan jonkinlainen toiminnallinen parannus peruskouluun, ja kun katsotaan sitä valtavan hienoa historiaa, joka suomalaisella peruskoululla on ollut, kun mietitään, kuinka vuosituhannen vaihteen molemmin puolin maailmalta katsottiin Suomeen, niin aivan oikeasti katsottiin maailman kilpailukykyisintä kansakuntaa ja kansantaloutta. Ne ikäluokat, jotka olivat saaneet koulutuksensa tuolloisessa peruskoulussa, olivat todella saaneet hyvät eväät elämässä eteenpäin, hyvät eväät jatko-opintoihin.

Peruskoulua aikanaan kokeiltiin alueellisesti Lapissa ja havaittiin, että kokeilu on hyvä ja tämä toimintamalli kannattaa ulottaa koko maahan. Olisiko nyt, hyvä hallitus, aika tehdä vastaavanlainen alueellinen kokeilu peruskoulun nykyisen tilan korjaamiseksi? [Joonas Könttä: Lapista tulee fiksuja ihmisiä!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä toistan siis vielä sen, että kun me puhumme suomalaisista oppimistuloksista, niin me puhumme koko 2000‑luvun aikana tapahtuneesta kehityksestä. Nyt ei ole tapahtunut mitään romahdusta juuri tällä hetkellä. Me emme vielä tiedä, miten oppimistulokset näiden vuosien aikana ovat kehittyneet. Me puhumme nyt siis tiedosta, jonka viimeisin, tuorein tieto on vuodelta 2018, ja se kehitys on ollut käynnissä vuodesta 2003—2006. Tämä on se iso kuva.

Mitä tulee kokeiluihin, niin meillä on esimerkiksi tällä hetkellä käynnissä tämä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Suhtaudun itse myönteisesti kokeilukulttuuriin. Edustaja Auton puheenvuorosta minulle ei kuitenkaan selvinnyt, mitä tarkalleen pitäisi kokeilla. Omasta mielestäni kaikkein kriittisin asia perusopetuksen osalta tällä hetkellä on tämä oppimisen tuki. Sen korjaaminen on mahdollista lisäämällä resursseja, muuttamalla lainsäädäntöä. Siinä ei tarvita mitään alueellista kokeilua.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on kuunneltava opettajia. Varhaiskasvatus ja perusopetus täytyy laittaa kuntoon. Kokoomus on tehnyt siinä omat hyvät esitykset. Se, mitä on tapahtunut tällä eduskuntakaudella, on se, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, ja nyt tarvittaisiin apua. Mielenterveysongelmat ovat suurin syy siihen, että lapset ja nuoret syrjäytyvät opinpolulta. On epäinhimillinen tilanne, että jopa pari vuottakin voidaan odottaa ja lapsella on vakavat oireet eikä apua ja tukea saa. Tähän epäinhimilliseen tilanteeseen tehtiin Terapiatakuu-aloite, ja kaikki puolueet lupasivat sitä kannattaa. Mutta mitä teki Marinin hallitus? Arvoisa pääministeri, kysyn teiltä: Miksi te jätitte Terapiatakuu-aloitteen toteuttamatta? Miksi te ette kuulleet sitä hätää, mikä on perheissä ja lasten piirissä, kun apua ei saa ja mielenterveysongelmat painavat päälle? Toivon, että pääministeri tähän vastaa, koska pääministeri johtaa hallitusta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä annettiin ymmärtää, että täällä on ollut käsittelyssä joku Terapiatakuu-aloite ja se on jätetty hallituspuolueista hyväksymättä. Kyllä on sanottava, että me olemme tuoneet eduskuntaan nimenomaan hätähuutona sen, että hoitoonpääsy on laitettava tällä hallituskaudella kuntoon. Eduskunta on hyväksynyt, että seitsemässä päivässä Suomessa pitäisi päästä hoitoon. Minä pidän sitä aivan vallankumouksellisena esityksenä. Olemme siitä vuosikausia keskustelleet, ja tämä hallitus päätyi siihen, että yhteiskunnalle tulee halvemmaksi, kun ihmiset pääsevät heti hoitoon, sen sijasta että jäädään pitkään odottamaan hoitoonpääsyä ja lopulta päästään viimesijaisena toimena terapiaan tai erikoissairaanhoitoon kuukausien jonotuksen jälkeen. Kyllä minusta on olennaista, että tässä maassa myönnetään, että meillä kuntavetoisessa systeemissä ei ole ollut lievien ja keskivaikeiden mielenterveysasioiden hoitoa lainkaan, ja nyt ne laitetaan kuntoon, [Puhemies koputtaa] niin että sinne on päästävä jatkossa seitsemässä päivässä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suuri yhteinen huoli koulutukseen liittyen on tosiaankin oppimistulosten pitkään jatkunut lasku. Onneksi hallitus on vahvistanut tällä kaudella koko koulutuspolkua. Rahoitusta on lisätty kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.

Erityinen huomio tulee jatkossa kuitenkin kiinnittää juuri perustaitojen vahvistamiseen, muun muassa lukutaidon vahvistamiseen. Tällä kaudella ihan eduskunnan aloitteesta on tehty muun muassa lukutaito-ohjelma, mutta paljon lisää toimia tarvitaan. Tulee myös pohtia, pitäisikö noiden opetussuunnitelmien sisältöä hieman väljentää ja antaa lisää tilaa juuri perustaidoille, jotta ihan jokainen lapsi saavuttaa hyvän luku-, lasku- ja kirjoitustaidon. Myöskin oppimisen tuki ja sen vahvistaminen edelleen on avainasemassa, niin kuin ministeri totesi. Jopa 10—20 prosentilla on erilaisia oppimisen vaikeuksia, esimerkiksi lukivaikeuksia tai neuropsykologisia ongelmia. Nämä tulee huomata varhain, ja tukea tulee olla riittävästi tarjolla, ja kaikkein tärkein asiahan on tietenkin oppilaiden hyvinvointi ja sen vahvistaminen. Vain hyvinvoiva lapsi [Puhemies: Kysymys, kiitos!] ja nuori voi oppia.

Arvoisa ministeri, kerrotteko vielä lisää, mitä toimia hallitus on oppimisen eteen tehnyt? [Naurua]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä todettiin, tämän hallituskauden isoista panostuksista, totta kai, yksi merkittävimmistä on ollut esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen, joka on äärimmäisen tärkeä toimi nuorten syrjäytymisen ja erityisesti itse asiassa poikien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sen toimeenpano on alkanut erittäin hyvin, kun katsoo niitä tilastoja ja lukuja, mitä meillä on.

Perusopetuksen osalta olemme erityisesti panostaneet tähän tasa-arvorahoitukseen siitä syystä, että tämä raha kohdistuu juuri niille kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat alueilla, missä on kaikkein suurin tarve lisäresursseille. Sen lisäksi toinen iso alue, mihin panostuksia on kohdennettu, on oppilas- ja opiskelijahuolto, eli ne ovat juuri niitä matalan kynnyksen palveluita — kuraattoripalveluita ja psykologipalveluita — jotka ovat siellä kouluissa ja oppilaitoksissa. Se on se ensimmäinen paikka, mihin nuori voi kääntyä silloin, kun apua tarvitsee.

Tämän lisäksi on varhaiskasvatus, jossa on pienennetty ryhmäkokoja, on luotu tämä oppimisen tuen malli varhaiskasvatukseen, [Puhemies koputtaa] tiukennettu lainsäädäntöä liittyen tilapäisiin ylityksiin [Puhemies: Kiitoksia!] sekä otettu käyttöön henkilöstön ilmoitusvelvollisuus.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Andersson, on vastuun pakoilua mennä kuntien taakse, jos joku kouluissa ei toimi. Jos huomaamme, että joku asia ei toimi, niin lainsäädännön täytyy olla velvoittavampaa, ja sitähän me täällä teemme.

Puhuitte tästä kolmiportaisen tuen mallista. Sen piti olla tämän hallituskauden varmasti suurin koulutuspoliittinen uudistus. Mihin se jäi? Sitä ei ole täällä näkynyt.

Sitten kun täällä puhutaan vaikka lukutaidosta, niin näissä uusissa avoimissa oppimisympäristöissä ja tämän inkluusion mukana tämä on monelle lapselle täysin mahdotonta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Nyt minun täytyy sanoa, että minä en tiedä, mihin edustaja viittaa liittyen tähän kolmiportaiseen tukeen. Se, mitä tällä hallituskaudella on tehty: meillä on siis ollut useamman vuoden käynnissä oleva laaja asiantuntijatyö liittyen siihen, miten lainsäädäntöä kannattaisi tiukentaa, jotta meidän oppimisen tuen järjestelmä toimisi paremmin.

Jos minä vielä yritän kiteyttää: On arvioitu, että noin joka viidennellä perusopetuksen oppilaalla Suomessa on jokin tuen päätös. Heitä kaikkia ei tarvitse eikä kannata eikä olisi tarkoituksenmukaista ohjata erityisluokalle, jos tämä siis on se, mitä perussuomalaiset esittävät. Valtaosa heistä pärjää hyvin yleisopetuksen ryhmissä, kunhan he saavat tukea ja mahdollisuuden pienryhmäopetukseen niissä aineissa tai silloin, kun sille on tarvetta. [Jussi Halla-aho: Miksi eivät saa?]

Suurin ongelma tällä hetkellä lainsäädännössä on se, että se ei esimerkiksi ohjaa tämän pienryhmäopetuksen mahdollistamiseksi riittävän tiukasti. Siihen tarvitaan siis lakimuutos, [Puhemies koputtaa] mitä tämä asiantuntijaryhmä esittää, ja siihen liittyvä rahoitus. Muuten sitä ei ole mahdollista tehdä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun inkluusioperiaate runnottiin lakiin, niin siitä lähtien koulujen oppimistulokset ovat laskeneet. En tiedä, mitä tällä pakkotasapäistämisellä yritettiin saavuttaa, kun oppimistuloksen taso määriteltiin alimpaan yhteiseen nimittäjään. Ilmeisesti ideologisesti yritettiin toteuttaa tasa-arvoa siellä, missä juuri on tarkoitus löytää kykyjä, löytää lahjakkaat oppilaat ja kannustaa heitä. Siihenhän stipendijärjestelmäkin perustuu. Nyt kun tasa-arvoideologia otettiin mukaan ja huomattiin, ettei huonoja saada hyviksi, niin estetään sitten niiden hyvien kehittyminen. Uutta Nokiaa ei täällä kannata ilmeisesti enää odottaa. Kysyn opetusministeriltä: voidaanko koulutukseen palauttaa erilaiset tasot hyville ja voitaisiinko ehkä myös lopettaa huonoille oppilaille säälivitosien antaminen? — Kiitos. [Katja Hänninen: Kuka on huono oppilas?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Jos minä lähden liikkeelle näistä arvosanoista ja toistan sen, että me emme täällä päätä, kenelle oppilaalle mitä annetaan, [Leena Meri: Me voimme keskustella asioista!] vaan opettajat sen tekevät, niin yksi toimenpide, mikä on tehty viime vuosina, on se, että on luotu kansalliset kriteerit sille, minkätyyppisellä osaamisella saa arvosanan 5, 7, 8 ja 9 perusopetuksen päättötodistuksessa. On siis annettu kansallinen ohjeistus tapana tukea opettajien työtä siinä, jotta he myöskin saisivat selkeämmät ohjeet siitä, minkälainen osaaminen riittää esimerkiksi hyväksyttyyn arvosanaan 5 ja minkälainen ei. Nämä ovat jo käytössä, nämä on julkaistu, nämä on tarkoitettu työkaluksi opettajille. Tällä hetkellä Opetushallitus jatkaa tätä työtä eli luo kansalliset kriteerit samoille arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 myöskin kuudennen luokan päättöarviointiin. Tämä on siis yksi tapa, miten voidaan tukea opettajia siinä työssä, [Puhemies koputtaa] mitä he tekevät, mistä he vastaavat, [Puhemies: Kiitoksia!] mihin heillä on ammattitaitoa. [Jukka Gustafsson: Erittäin merkittävä uudistus! Kannattaa selvittää asiat!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuushan on se, että me pyrimme mahdollisuuksien tasa-arvoon. Ei niin pientä mökkiä, etteikö sieltä maisteriksi päästä, ei niin pientä tölliä, etteikö sieltä tohtoriksi väitellä. Tästä me haluamme varmasti pitää — uskon, että ainakin tässä salissa lähestulkoon kaikki — tulevaisuudessakin kiinni.

Mutta, arvoisa opetusministeri, olen huolestunut ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrästä, ja tästä tulee koko ajan palautetta myöskin sieltä yrityskentästä. Eli meillähän on kuitenkin ammatillisessa koulutuksessa aina ollut tapana teorian ja käytännön yhdistäminen, mutta nyt sinne käytännön työjaksoille ja työharjoitteluun tulee nuoria, joilla on niin heikot taidot, että siellä oikeasti pelätään vaikkapa logistiikka-alalla antaa sitä rekan nuppia kuljetettavaksi. Ja tämä ei ole lasten eikä nuorten vika, vaan se on todellakin meidän järjestelmässä tällä hetkellä sen lähiopetuksen vähentymisen vika. Olisinkin kysynyt, kun meillä täällä sivistysvaliokunta velvoitti pitämään huolta siitä, että [Puhemies koputtaa] lähiopetuksen määrä on riittävä, kun ammatilliseen koulutukseen ja ylipäätänsä tätä reformia tehtiin, että oppivelvollisuusikää nostettiin: mitä tälle asialle kuuluu?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt ennen kaikkea kaksi asiaa tämän tilanteen korjaamiseksi. Ensinnäkin ollaan vahvistettu ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Esimerkiksi perusrahoitustahan nostettiin 50 miljoonalla nyt tälle vuodelle, mikä on äärimmäisen tärkeää, koska tiedetään, että myöskin edellisen kauden rahoitusleikkaukset vaikuttivat muun muassa opettajien määrään, millä on tietenkin vaikutus myöskin siihen, miten paljon opetusta annetaan.

Mutta tämä ei meidän mielestämme ole ollut riittävää, vaan sen lisäksi me olemme myöskin asetuksella säätäneet, montako tuntia lähtökohtaisesti pitää antaa lähiopetusta per osaamispiste ammatillisessa koulutuksessa, jos on opiskelija, jolla ei ole aikaisempaa koulutustaustaa. Minä sain opetusministerinä erittäin paljon kritiikkiä koulutuksen järjestäjiltä tästä. He kokivat, että me ohjataan heitä liikaa ja tällaista ei tarvita. Minä seison tämän takana. Meillä on aivan vastaavantyyppisiä ohjausmekanismeja lukiokoulutuksen ja perusopetuksen osalta, ja minun mielestäni tämä keskustelu [Puhemies koputtaa] osoittaa sen, että me tarvitaan myöskin näitä laadullisia ohjausmekanismeja ammatilliselle puolelle.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä. [Keskeltä: Rehtorin puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Sivistyksen painoarvon lisääminen tässä ajassa on erityisen tärkeää. Euroopassa käydään sotia, ja aikaamme leimaavat monet kriisit. Sivistyksestä ja koulutuksesta on myös tullut soten siirron myötä kuntien ykköskärki. Hyvät perussuomalaiset, kokoomus, puheet kuntien leikkauksista osuvat suoraan koulutukseen. [Eduskunnasta: Kyllä!]

Puhemies! Työnjaon täytyy olla myös erityisen selvä: opettajien tehtävänä on opettaa, vanhempien tehtävänä rakastaa ja tukea lastaan, ja päättäjien tehtävä on taata resurssit ja pysyä poissa opetustehtävän järkevän toteuttamisen tieltä.

Puhemies! Koulujen olennainen kumppani ovat todella vanhemmat ja perheet. Miten voisimme paremmin tukea perheitä, jotta vanhemmilla olisi riittävästi voimavaroja [Puhemies koputtaa] tukea lapsen koulunkäyntiä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle erinomaisesta kysymyksestä ja puheenvuorosta. Minä toistan vielä: Siis niissä viesteissä, mitä minulle on välitetty niillä kouluvierailuilla, mitä minä olen tehnyt viime aikoina, mielenterveyspalvelut nousevat yhtenä erittäin merkittävänä asiana esille. Ne eivät toimi, mutta kouluun saa tulla joka päivä jokainen lapsi ja nuori, ja silloin opettajat ovat ne, jotka kannattelevat hyvin haastavissa tilanteissa eläviä lapsia ja nuoria.

Toinen kysymys on perheille annettava tuki. Minun mielestäni olisi varsin harkitsemisen arvoista pohtia sitä, olisiko meidän mahdollista rakentaa jotain neuvolajärjestelmän kaltaista teini-ikäisten lasten vanhemmille, joilla on aika vähän sellaisia matalan kynnyksen paikkoja, joihin kääntyä sellaisissa kysymyksissä, jotka siinä elämänvaiheessa tulevat ajankohtaisiksi, jotka liittyvät esimerkiksi itsetuhoisuuteen tai syömishäiriöihin, masennukseen, muihin tällaisiin vakaviin ongelmiin, jotka yleensä silloin siinä ikävaiheessa tulevat ajankohtaisiksi ja totta kai vaikuttavat koko perheen [Puhemies koputtaa] ja sen nuorenkin elämään.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ministeri Andersson on erittäin lahjakas selittämään. Mutta palataanpa nyt sinne kouluihin. Miltä siellä näyttää, voidaanko siellä hyvin, voivatko lapset hyvin? Saavatko opettajat keskittyä opettamiseen? Eivät. Opettajat ovat psykologeja, poliiseja, äitejä ja isiä, siivoojia, kaikkea mahdollista. Voisitteko te nyt vastata tähän, oletteko te todella tehneet jotain sen hyväksi, että siellä kouluissa olisi se rauhallinen oppimisympäristö? Te olette juosseet näitten trendien perässä, te menette kuntien taakse piiloon. Me tarvitsemme sieltä kouluista hyvinvoivia, tasapainoisia, oppimiskykyisiä, elämänhallinnassaan kiinni olevia lapsia ja nuoria. Te suljette silmänne tältä kaikelta. Te kuvittelette, että teidän rahan kippaamisenne ratkaisisi asioita, kun meidän pitäisi palata siihen hyvään tavalliseen perusopetukseen Suomen kouluissa. [Puhemies: Kysymys!] Voisitteko te palauttaa sen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Me emme ole puuttuneet opetussuunnitelmaan perusopetuksen osalta tällä kaudella, niin että en minä tiedä, minkä trendien perässä minä olen juossut, koska me emme ole tehneet sen osalta mitään työtä nyt. Edellinen opetussuunnitelma perusopetuksen osalta on ajettu sisään vuosina 14—16, ja seuraavan kerran se päivitystyö alkaa ensi kaudella.

Se, mihin me olemme keskittyneet tällä kaudella, on nimenomaan koulutuksen resurssien vahvistaminen. Miksi? Koska se resurssi määrittää sen, paljonko on opettajia, paljonko on kuraattoreita, paljonko on koulupsykologeja ja koulunkäynninohjaajia koulussa työskentelemässä, paljonko on pienryhmäopetusta, mikä on yleisopetuksen ryhmäkoko. Se, miten me täällä annamme rahaa julkiselle sektorille, koulutusjärjestelmällemme ja myöskin sinne sosiaali- ja terveydenhuollolle, vaikuttaa suoraan siihen oppilaitosten ja koulujen arkeen [Puhemies koputtaa] ja opettajien työhön. Toivottavasti [Puhemies: Kiitoksia!] kaikki ymmärtävät tämän myöskin tulevissa vaaleissa.

Arvoisa herra puhemies! Ruotsin jengirikollisuustilanne pahenee. Viime vuonna ampumisissa kuoli keskimäärin yksi ja haavoittui kaksi joka viikko, räjähdyksiä oli viikoittain, ja nyt tammikuussa räjähti joka toinen päivä. Alaikäisistä tekijöistä puhutaan lapsisotilaina. Ruotsin tilanteen tulisi toimia hälyttävänä esimerkkinä meille Suomeen. Meillä katujengi- ja nuorisorikollisuus muistuttaa tällä hetkellä Ruotsin tilannetta kymmenen vuotta sitten. Eduskunta on käynyt aiheesta vakavan keskustelun, välikysymyskeskustelun joulukuussa, ja kyselytunnilla kävimme keskustelua marraskuussa. Kaikki olivat samaa mieltä, että nyt pitää ryhtyä toimiin.

Arvoisa sisäministeri Mikkonen, mihin toimiin olette näiden eduskuntakeskusteluiden jälkeen ryhtynyt? Mitä konkreettisia toimia olette tehneet viime kuukausina jengirikollisuuskehityksen [Puhemies koputtaa] katkaisemiseksi Suomessa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin tärkeä aihe, minkä edustaja Heinonen nosti esiin, ja kuten sanoit, tässä salissa aiemminkin me olemme tästä puhuneet, koska meidän yhteinen huolemme on se, miten me takaamme tämän maan turvallisuutta. Tiedämme, että nimenomaisesti nyt viime aikoina alaikäisten ryöstörikollisuudet ovat lisääntyneet ja myös ne jengirikollisuudet. Me näimme jo aiemmin viime vuonna niiden lisääntymisen, ja sen takia tietysti tähän hallitus on puuttunut. Ihan nyt viime aikoina, tämän vuoden puolella, vielä lisätalousarviossa me lisäsimme poliisille resursseja ja lisäsimme resursseja myös sinne varhaiseen puuttumiseen kouluihin, nuorisotyöhön, niin että pystymme tukemaan lapsia, koska se lasten ja nuorten pahoinvointi, johon äskeisissäkin keskusteluissa viitattiin, on yksi syy siihen, että monet nuoret ja lapset ovat valitettavasti [Puhemies koputtaa] tehneet ryöstöjä viime vuonna merkittävästi aiempaa enemmän.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, lisäkysymys.

Arvoisa puhemies! Puheet eivät nyt, ministeri Mikkonen, riitä — tarvitaan tekoja. Me kokoomuksessa olemme varoittaneet jengirikollisuuden noususta jo pitkään. Esitimme vuosi sitten Ruotsin tie ei ole meidän ‑ohjelmassa joukon pehmeitä mutta myös kovia keinoja ongelman torjumiseksi. Kokonaisvastuu rikoksia tekevistä nuorista on keskitettävä yhdelle, ja lastensuojelun ongelmat on laitettava kuntoon. Kouluissa on panostettava yksilölliseen tukeen, ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava määrätietoisesti heti sen esiintyessä. Poliisin tutkinnassa oleva espoolaisesta koulusta paljastunut lasten pyörittämä huumerinki on järkyttävä esimerkki tässä työssä epäonnistumisesta. Lisäksi tarvitaan korjaavia toimia: poliisien määrää on nostettava, ampuma-aserikoksista kovempia rangaistuksia. Arvoisa sisäministeri Mikkonen, oletteko valmis tarttumaan näihin kokoomuksen esittämiin keinoihin ja oletteko [Puhemies koputtaa] laittanut näistä valmistelun liikkeelle?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin me tarvitaan monenlaisia keinoja siihen, miten me varmistamme, että lapset ja nuoret voivat hyvin eikä yksikään lapsi ja nuori ajaudu rikoksen polulle, ja sen takia, aivan kuten tässäkin puheenvuorossa tuli esille, me tarvitaan satsauksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn, ja me tarvitsemme myös poliisille riittävät välineet ja keinot puuttua rikoksiin, ja me tarvitsemme myös sinne oikeudenkäynnin puolelle riittävät resurssit oikeuslaitoksille, että voidaan nopeasti mahdolliset seuraamukset myös saada, jotta me voimme varmistaa, että nuoret ymmärtävät myös, että teoilla on seurauksia. Juuri äsken opetusministeri Li Andersson kertoi siitä, kuinka olemme vahvistaneet nimenomaan lasten ja nuorten tukia koulussa, niitä palveluja, mitä saa, kuten mielenterveyteen liittyviä palveluja — juuri niitä kaikkia keinoja me olemme tässä hallituksessa tehneet ja olemme myös poliisien määrästä [Puhemies koputtaa] pitäneet huolta, [Puhemies: Kiitoksia!] niin että poliisilla on resursseja toimia.

Arvoisa puhemies! Alaikäisten väkivaltarikosten määrän kasvu ei ole pelkästään pääkaupunkiseudun ongelma enää, vaan esimerkiksi oman vaalipiirini suurimmassa kaupungissa Lahdessa viime vuoden aikana rikoksesta epäiltyjen alaikäisten määrä on kasvanut 77 prosentilla. Erityisen huolestuttavaa on, että voimakkain kasvu on tilastoissa tapahtunut alle 15-vuotiaiden kohdalla. Suomessahan alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, ja vanhemmat nuoret näissä jengeissä, ryhmissä saattavat käyttää sitä hyväksi, yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia.

Tällä hetkellä meillä ei lastensuojelussa ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on itse asiassa kääntynyt nuorten turvattomuuteen. [Puhemies: Kysymys!] Millä tavalla aiotte tarttua siihen, että lastensuojelua kehitetään? KD on esittänyt lastensuojelun kokonaisuudistusta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me ollaan näköjään kyselytunnista kyselytuntiin aina KD:n kanssa samaa mieltä, eli näyttää siltä, että myös tätä hallituksen toimintaa KD vahvasti tukee. Lastensuojelun uudistus on jo aloitettu, ja olen samaa mieltä niistä syistä, miksi siihen pitää lähteä. Ensi kaudella sitten odotetaan jo pykälää tänne eduskuntaan käsiteltäväksi.

Olen myöskin huolissani erityisen huolenpidon lapsista. Siinä on kysymys siis siitä, että kun sijaishuollon toimet eivät enää riitä, silloin me puhumme siitä lasten tukemisesta, joka vaatii jo erityisiä olosuhteita ja erityistä osaamista. Näitä paikkoja, erityisen huolenpidon paikkoja, pitäisi valtakunnassa lisätä. Niitä on aivan liian vähän. Olen esittänyt jo tätä jengipakettia, ja nyt esitän tätä toimenpidettä korjaavaa toimenpidettä myös tähän tulevaan kehysneuvotteluun, jotta tämä asia saataisiin kuntoon. Näillä paikoilla on juuri niitä nuoria, jotka ovat jo yhteiskunnassa käyneet syvässä päädyssä, ja heidän tukemisensa riittävällä ammattitaidolla [Puhemies koputtaa] on erityisen olennaista.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ja edustaja Junnila, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kaikki kuuntelijat ja katselijat varmaan tietävät, millainen on ollut perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen linja, mutta nyt vaalien alla kokoomus esittää jälleen kovaa poikaa. Muistakaa, että Alexander Stubb, heidän entinen puheenjohtajansa, mainitsi, että Ruotsi on yksi turvallisimmista maista koko maailmassa. Silloin sisäministerinä toiminut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että turvapaikanhakijoiden motiivien arvostelu on rasismia. Silloin puhuttiin arvopohjasta emmekä mekään mahtuneet heidän kanssaan samaan hallitukseen. Arvoisa hallitus, näettekö tekin tämän kokoomuksen ilmiselvän vaalibluffin läpi? [Naurua — Jukka Gustafsson: Voiko mennä alemmaksi?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ehkä tämänkaltaiset kysymykset tai debatti kuuluvat johonkin muuhun foorumiin kuin hallituksen kyselytunnille tai eduskunnan kyselytunnille, mutta uskon, että tämä huoli jengiytymisestä, rikollisuuden kasvusta ja meidän lasten ja nuorten pahoinvoinnista on kuitenkin tässä salissa jaettu yhteinen huoli.

Millä tavalla siihen pystytään puuttumaan? Me tarvitsemme monenlaisia lääkkeitä: Totta kai ajantasaista rikoslainsäädäntöä sekä riittävästi resursseja poliisiin ja oikeudenhoitoon, mutta kyllä me tarvitsemme myös niitä pehmeitä keinoja. Me tarvitsemme lastensuojelua, sosiaalityötä ja nuorisotyöntekijöitä, meidän on vahvistettava tulevaisuudessakin koulutuksen resursseja, kuten tällä hallituskaudella on tehty, ja me tarvitsemme koulupsykologeja ja ylipäätänsä mielenterveyspalveluita, niin lasten, nuorten kuin perheiden tueksi. Eli me tarvitsemme laaja-alaista otetta, jotta tähän ilmiöön pystytään puuttumaan.

En laisinkaan jaa sitä tilannekuvaa, mikä ehkä salin oikeasta laidasta on muodostettu, että tulevalla kaudella meidän pitäisi juuri näistä tärkeistä hyvinvointipalveluista leikata. [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset kohdistuvat myös juurikin vaikkapa lastensuojeluun, [Puhemies: Kiitoksia!] sosiaalityöhön ja nuorisotyöhön, ja se on kestämätöntä politiikkaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että kyllä tämä edustaja Junnilan puheenvuoro oli todellakin pohjanoteeraus pitkään aikaan tässä salissa. [Sanna Antikainen: Onhan se ikävää, kun teidän vanhoja puheita muistellaan!] Se oli uskomaton rimanalitus.

Mutta jos mennään nyt tähän itse asiaan. Me olemme todellakin kokoomuksesta nostaneet esille tätä asiaa, kasvavaa väkivaltaa ja rikollisuutta kaduilla, kasvavaa ongelmaa, jo pitkään. Me ollaan edustaja Tolvasen asiantuntemuksella tehty usean kohdan ohjelma, jossa on sekä kovia että pehmeitä keinoja, joita me olemme esittäneet täällä. Ja me ollaan erittäin huolissaan siitä, että me emme ole nähneet, että hallitus olisi ottanut tätä alun perin tosissaan ja ryhtynyt niihin toimenpiteisiin, joita me ollaan esitetty. Tähän tarvitaan nyt todellakin määrätietoista otetta. Nyt kello on käymässä jo teidän osaltanne aika vähiin, mutta seuraavan hallituksen edessä tämä on. Suomalaiset ovat oikeasti huolissaan. Omassakin kotikaupungissani Turussa saimme lukea viime kesänä siitä, miten kauppakeskuksessa ja keskustassa jatkuvasti oli ongelmia nuorisorikollisuuden kanssa. Tämä ei voi jatkua näin, ja tähän on pakko ottaa tiukempi ote. [Puhemies koputtaa] Kysyn nyt vielä ministeri Mikkoselta: mikä on teidän näkemyksenne, mikä on se keskeisin asia, jota tämän asian eteen pitää tehdä seuraavalla kaudella?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on puuttunut kyllä asiaan hyvin voimakkaasti, toisin kuin viime hallitus, joka leikkasi poliisilta resursseja alkukauden aikana ja sittemmin ymmärsi, että poliisi tarvitsee resurssinsa. Sen jälkeen me olemme vielä lisänneet poliisien määrää. Ja miksi tarvitaan poliiseja? Poliiseja tarvitaan siihen, että he voivat tehdä ennaltaehkäisevää työtä, he voivat puuttua nopeasti rikoksiin. Esimerkiksi tällä kaudella on perustettu eri poliisilaitoksille erillisiä rikostutkintaryhmiä käsittelemään alaikäisten rikoksia. Ja heti kun siellä nähdään jostain henkilöstä, että on aina se sama nimi siinä rikosepäilyssä, niin tähän voidaan nopeasti tarttua ja puuttua, viedä se riittävä tuki. Tätä työtä on tehty. On lisätty Ankkuri-toimintaa elikkä poliisin ja muiden — esimerkiksi koulujen, nuorisotyön, sosiaali- ja terveydenhoidon — yhteistyötä, niin että voidaan myös viedä tukea ja apua sinne perheeseen. [Puhemies koputtaa] Näihin kaikkiin me olemme lisänneet rahoitusta, ja tätä pitää jatkaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta tätä katujen turvallisuutta, arjen turvallisuutta pitää tehdä tosiasiat edellä. Yleensä eniten tiukkoja toimia ja sen tunnustamista, että meillä on vaikeuksia myös maahanmuuttajataustaisten integroinnissa, vaativat maahanmuuttajataustaiset itse — itse. Neljä vuotta sitten meillä oli täällä sisäministeriössä valmistelussa ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden torjuntaohjelma. Siinä tärkeä kohta oli muun muassa, että silloin kun turvanhakija muuttuu turvattomuuden aiheeksi, myös turvapaikka voidaan perua törkeän rikoksen kohdalla, koska se on se keskeisin uhka, ja sillä vaikutetaan siihen, että Suomessa nämä henkilöt ottavat vakavasti meidän turvallisuustilanteen.

Nykyinen hallitus peruutti muun muassa tämän ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden ohjelman useimpien kohtien valmistelun. Sisäministeri Mikkonen, oletteko tänäänkin vastaan sitä, että turvapaikka voitaisiin perua [Puhemies koputtaa] törkeän rikoksen nojalla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meidän täytyy varmistaa se, että me pystymme tukemaan kaikkia lapsia ja nuoria taustasta riippumatta, puhutaan maahanmuuttajataustaisista, puhutaan täällä jo monta sukupolvea asuneista tai puhutaan sitten niistä lapsista, joiden suvut ovat asuneet täällä iät ja ajat. Siksi on äärimmäisen tärkeää vähentää rikoksia ja ehkäistä erityisesti nuorten rikoksia, ja siinä on tärkeää se, että meillä on se tuki sieltä koulusta lähtien, varhaiskasvatuksesta lähtien. Tämä on yksi osa tätä kokonaisuutta. Sitten mitä tulee turvapaikanhakuun, niin meillä on nyt jo se mahdollisuus, että jos rikoksiin syyllistyy, niin luvat voidaan perua. Ja tätähän tehdään.

Tässä tulivat aikaisemmin esille nämä kokoomuksen ehdotukset siitä, miten meidän täytyy tähän ongelmaan puuttua, ja itse asiassa me olemme tehneet hyvin paljon ja oikeastaan miltei kaikkia niitä ehdotuksia. Me olemme lisänneet nimenomaan [Puhemies koputtaa] viranomaisten moniyhteistoimintaa ja [Puhemies: Kiitoksia!] sitä varhaista puuttumista. Me olemme myös paraikaa [Puhemies: Kiitoksia!] selvittämässä laittomien aseiden rangaistuskäytäntöä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt on useampaan kertaan taas kerrottu, kuinka poliisin resursseja on lisätty. Ministeri Mikkonen, tämä on hyvin yksinkertainen kysymys: kertokaa tälle salille, miksi niitä resursseja on lisätty. Johtuuko se vuokrankorotuksista, palkannousuista, varustekustannuksista, mistä se johtuu? Viime vuonna, viime vuoden lopulla, useat poliisilaitokset joutuivat pitämään virkoja auki. Kertokaa nyt tälle yleisölle, kuinka paljon virkoja oli auki viime joulukuussa. [Juha Mäenpää: Sähköautoihin!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Poliisin resursseja on lisätty sen takia, että voimme varmistaa riittävän poliisien määrän. Poliisien määrää on tällä kaudella lisätty merkittävästi. Poliiseja on nyt yli 7 500 ollut koko tämän kauden, ja tämä on ollut merkittävä lisäys viime kaudesta. Mutta kyllä, nämä edustajan mainitsemat kustannukset ovat myös kasvaneet. Myös vuokrakustannukset ovat kasvaneet osittain johtuen myös siitä, että me olemme pystyneet poliisille rakentamaan uusia terveellisiä ja turvallisia toimitiloja. Meillä on ollut hyvin paljon esimerkiksi sisäilmaongelmia poliisien tiloissa, ja olemme rakentaneet uusia poliisiasemia, ja sitä myötä vuokratkin ovat nousseet. Me olemme sitä resurssia, sitä rahaa, poliisille lisänneet juuri sen takia, että myös näihin vuokrakustannuksiin on voitu vastata, mutta ennen kaikkea siksi, että poliisien määrää olemme voineet kasvattaa. [Oikealta: Montako virkaa?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Mikkonen oli vähän häkeltynyt. Puhuitte, että poliisi pystyy hyvin tehokkaasti tuottamaan rikosvastuutaan. En tiedä, oletteko seurannut näitä tilastoja, mutta siellä on tuhansia ja tuhansia juttuja pöydillä ja koko ajan tulee lisää, ja tämä sama ongelma on koko rikosketjussa. Meiltä lakivaliokunnasta tulee hyvin pian vastine tähän oikeudenhoidon selontekoon — se tilanne on todella lähtenyt käsistä.

Minä haluaisin nostaa uhrien aseman. Täällä on puhuttu koko ajan siitä, että pahoinvoivaa nuorta tulee tukea. Kyllä pitää, mutta entäpä uhri? Eivät uskalla kulkea kadulla. Eräs isä tuli kertomaan, että hänen poikansa ei voi kertoa, kuka hänet pahoinpiteli, kun hän pelkää, että tulee koston kierre. Miten te olette oikeasti panostaneet siihen katuturvallisuuteen? En ole kuullut mitään toimenpiteitä.

Ja toisekseen: oletteko te tehostaneet rikollisten karkottamista Suomesta ja pysyviä maahantulokieltoja? Kyllä täältä pitää poistua. Jos rikoksia täällä tekee, maasta pois, kotimaahan takaisin ja ei ole takaisin tulemista. [Puhemies koputtaa] Miten olette tähän puuttuneet?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun äsken puhuin siitä, miten olemme tehostaneet nimenomaan nuoriin kohdistuvia toimia ja nuorten tekemien rikosten selvittämistä, niin kerroin siitä, miten poliisilaitoksissa on perustettu erillisiä ryhmiä nimenomaan keskittymään näihin alle 18-vuotiaitten rikoksiin.

Sen tiedän oikein hyvin, että meillä on aivan valtavat pinot rikostutkinnassa, ja senkin takia poliisien määrää täytyy lisätä. Tämä on aivan totta, että ne jonot ovat todella suuret siellä ja myös rikoksia vanhenee sen takia, että niitä ei ehditä tutkia, ja siinä olen aivan samaa mieltä, että meidän täytyy myös siihen oikeuspuolelle saada niitä resursseja, jotta me saamme myös siellä juttuja tutkituksi, ja tämä on varmasti se yhteinen huoli, jonka kaikki jaamme.

Mutta mitä tulee siihen, miten me voimme nimenomaan näitä nuoria auttaa, mikä tässä kysymyksessä on oleellista, niin sen takia näitten nuorten rikosten tutkimiseen on perustettu omia ryhmiä, ja nämä ovat osoittautuneet todella toimiviksi. Itse asiassa juuri eilen vierailin Itä-Uudenmaan [Puhemies koputtaa] poliisilaitoksella tähän tutustumassa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tutkitusti nuorten rikoskäyttäytymisellä ja mielenterveydellä on yhteys. Suurin osa rikoksiin syyllistyneistä nuorista kärsii mielenterveyshäiriöistä. Hyvä mielenterveyspolitiikka onkin tehokasta turvallisuuspolitiikkaa. Lasten ja nuorten tulee saada apua mielenterveysongelmiin heti ongelman syttyessä. THL:n tällä viikolla julkaistun raportin mukaan meillä on sekava palvelujärjestelmä, joka heikentää mielenterveystyön vaikuttavuutta. Tutkimusten mukaan jopa 25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveydenhäiriöstä, ja keväällä 2021 miltei joka kolmas tyttö raportoi vähintään keskivaikeasta ahdistusoireilusta.

Valtiovarainministeriön teettämässä kyselyssä lapset ja nuoret saivat ehdottaa kohteita, mihin he käyttäisivät julkisia varoja. Lapset ja nuoret toivovat, että budjettia käytettäisiin koulutuksen ja harrastuksen lisäksi mielenterveystyöhön. Toimiva mielenterveystyö edistää lapsen oikeuksien [Puhemies: Kysymys!] toteutumista. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten ohjaamme hyvinvointialueita varmistamaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja tekemään vaikuttavaa mielenterveystyötä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mielenterveysongelmien osalta tilanne on juuri niin kuin sanottekin. Olen aivan samaa mieltä, järjestelmä on ollut hyvin sekainen, ja nyt me ollaan tällä hallituskaudella laitettu näitä mielenterveysongelmia kuntoon. Pidän kyllä häpeällisenä sitä keskustelua, että eduskunnassa yhä on kansanedustajia, jotka eivät huomaa sitä, että valtakunta on tunnustanut, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat pitää laittaa kuntoon. Kun tämä hallitusohjelma rakennettiin, me istuimme nimenomaan miettimässä, miten näihin asioihin voidaan satsata. Koulujen etulaitaan on koulutettu jo noin 2 300 aikuista, jotka osaavat tätä matalan kynnyksen keskusteluapua, ja täällä annetaan ymmärtää, että mitään ei ole tehty. Eli minusta on tärkeätä huomata, että on panostettu. Mutta ei se vielä riitä, että meillä on esimerkiksi Terapiat etulinjaan täällä pääkaupunkiseudulla, jossa yli kahden miljoonan suomalaisen terapiamahdollisuuksia ja mielenterveyspalveluita on parannettu merkittävällä tavalla — kannattaa tutustua. Nämä on kaikki tehty sillä tuella, mitä hallitus on nyt kentälle antanut. Mutta tässä on todella paljon töitä, [Puhemies koputtaa] ja yksi yhteinen nimittäjä on se, että näihin asioihin pitää satsata, investoida.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, viimeinen lisäkysymys.

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää tästä keskustelusta, mutta totean, että nyt pelkät puheet eivät riitä, tarvitaan tekoja. Yksi iso asia tämän ongelman taustalla on lasten ja nuorten pahoinvointi, myös kasvavat mielenterveysongelmat. Ministeri Kiuru sanoi, että asia on kunnossa, ja ministeri Andersson sanoi, että ei ole.

Kokoomus on esittänyt lukuisia kertoja tällä vaalikaudella terapiatakuun toteuttamista. Te olette, arvoisa hallitus — mukana myös vihreät — äänestäneet joka kerta terapiatakuuta vastaan. Kokoomus kannattaa terapiatakuuta. Kokoomus kannattaa sitä tänään, kokoomus kannattaa sitä myös tulevien vaalien jälkeen ensi vaalikaudella. Arvoisa hallitus, kysyn teiltä: kannatatteko te terapiatakuuta edes tulevalla vaalikaudella?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Huhtikuun 2. päivä käydään eduskuntavaalit, ja äänestäjät pääsevät äänestämään niitä puolueita, joiden katsovat edustavan mielestään oikeita arvoja ja asioita.

Tällä vaalikaudella todella on panostettu koulutukseen ennätyksellinen määrä resursseja. Me olemme laittaneet sosiaali‑ ja terveydenhuoltoa kuntoon [Timo Heinonen: Miten terapiatakuu?] niin rakenneuudistuksen kuin monien palvelu-uudistusten kautta. Esimerkiksi tämä seitsemän päivän hoitotakuu on erittäin tärkeä uudistus, ja sen osana myös mielenterveyspalveluita tullaan parantamaan.

Mutta kysyn myös kokoomukselta, kun huhtikuun vaalit ovat kohta edessä, miten te ajattelette, että jengirikollisuus, nuorten pahoinvointi, nämä mielenterveysongelmat korjaantuvat sillä, että leikataan sosiaaliturvasta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä, leikataan sosiaali‑ ja terveyspalveluista, mielenterveyspalveluista, lastensuojelusta, nuorisotyöstä. Epäilen kyllä, että kun tämä leikkauslista on niin kova, niin kyllä on silloin leikattava myös koulutuksesta. Noita leikkauksia ei pysty pelkästään sosiaali‑ ja terveyspalveluista tekemään. Millä tavalla [Puhemies koputtaa] näin laitetaan kuntoon meidän lasten ja nuorten tilanne?

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisesti arvostettu konsulttitoimisto AFRY julkisti viime viikolla tutkimuksen, jonka mukaan Suomea on uhkaamassa seuraavalla lämmityskaudella energiakriisi koskien kaukolämpölaitoksia, jotka tuottavat koteihimme kaukolämpöä ja samalla sähköä. Tällä hetkellä poltamme jo miljoonia kuutioita kuitupuuta ja tukkiakin, jotta saisimme talot pidettyä lämpiminä.

Te, arvoisa pääministeri, olette ansiokkaasti edustanut nimenomaan huoltovarmuusasioissa Suomea, koska Euroopan unioni on näistä keskustellut paljon Ukrainan sodan takia tietenkin. AFRY suosittaa tässä tutkimuksessa, että ensi kesänä Suomessa pitää käynnistää massiivinen turpeennosto, jolla voimme välttää energiakriisin ja samalla varmistamme, että arvokas kuitupuu menee sellutehtaille ja tukit menevät sahoille. Arvoisa pääministeri, kun te olette ollut siellä neuvotteluissa mukana, oletteko nostanut esille näitä asioita, ja aiotteko toimia hallituksessa nyt niin, että saamme turpeennoston liikkeelle ja varmistamme, että energian hinnat eivät lähde armottomaan nousuun? Tämä on EU-asia, ja toivon teiltä vastausta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä taitaa energianeuvoston pöytään enemmän kuulua.

Kyllä meillä monipuolisessa energiapaletissa tulee olla kaikki kotimaiset polttoaineet mukana, ja on äärimmäisen tärkeää huoltovarmuuden kannalta, että me tulemme käyttämään niitä kaikkia, polttoperäisiäkin, joita on. Me tulemme ensi kesänä olemaan tilanteessa, että tulee nostaa turvetta oikeastaan niin paljon kuin kelit suinkin vain antavat myöden, jotta vältetään tuo edustajan mainitsema ainespuun polttaminen — jota valitettavasti kyllä nytkin on tapahtunut. Eli kyllä meidän kokonaispaketin tulee edelleen nojata kaikkiin niihin kotimaisiin energianlähteisiin, joita meillä on olemassa.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä salissa ollaan oltu totta kai huolissaan koulutuksesta ja lapsista, heidän hyvinvoinnistaan. Totuushan on kuitenkin se, että sosiaalityöntekijäthän ovat lähteneet muille aloille, koska heitä on pakotettu ylimääräiseen työhön, heiltä on viety lomarahat ja esimerkiksi työeläke-, työnantajamaksut on siirretty työntekijöille. Kysyisinkin ministeri Saarikolta nyt: arvoisa ministeri, onko meillä mahdollisuutta tehdä tämmöinen suhteellisen kustannusneutraali ehdotus — kun tämmöistä palkankorotuspainetta ei työnantajalle tästä tule — jossa kiky-maksut palautettaisiin työantajan kannettavaksi ja olisi kolmikantaisesti sovittu suhdannekokonaisuus, jossa voitaisiin sitten muuttaa suhdanteen mukaan se, kumpi sen maksaa, ja se, miten se hoidetaan? Tämä olisi [Puhemies koputtaa] neutraali myös inflaation näkökulmasta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on tälläkin hetkellä työmarkkinoilla kesken neuvottelutilanteita, osa myös hyvin riitaisia ja vaikeita, ja hyvä tapa tältä talolta on ollut jättää työmarkkinajärjestöille neuvottelurauha kiperimmissäkin kohdissa. Sellaisiakin tähän hallituskauteen mahtuu monia.

Aivan en esitystä sillä tavalla pidä kustannusneutraalina, vaan se pikemminkin kyllä kuitenkin kai tarkoittaisi työnantajalle maksurasitteen lisäämistä, joka johtaisi käytännössä siihen, että työllistämisen kynnys voisi kasvaa. Olen pitänyt erittäin hienona asiana ja olen siitä hyvin ylpeä, että tämän hallituksen ohjelmassa ei ole ollut sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat korottaneet työllistämisen kynnystä, vaan pikemminkin ne ovat sitä madaltaneet. Me olemme sitoutuneet siihen, että yritysten verotusta ei ole kiristetty, ja itse asiassa varmasti se on ollut yksi syy — ylipäätään ennustettava ja vakaa veropolitiikka ja maksupolitiikka yritysten suhteen — että tässä maassa on nyt ennätysmäärä ihmisiä työssä. Se on työnantajien etu, se on suomalaisten etu, [Puhemies koputtaa] kaikkien työntekijöiden, ja se on tämän kansakunnan etu.