Suullinen kysymys lapsiin  kohdistuvien seksuaalirikosten  torjumisesta (Jutta Urpilainen sd) | Suullinen kysymys  kielteisen  turvapaikkapäätöksen  saaneiden  talteenotosta ( Leena Meri ps) | Suullinen  kysymys  ulkomaalaisten  seksuaalirikollisten  karkottamisesta  (Simon  Elo sin) | Suullinen kysymys lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisystä (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kysymys lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten torjumisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys korkeakoulujen  uusista rahoitusmalleista (Outi Alanko-Kahiluoto vihr) | Suullinen kysymys sosiaalisesta luototuksesta (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kysymys Brexit-prosessista (Olavi Ala-Nissilä kesk) | Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksista (Mari-Leena Talvitie kok) | Suullinen kysymys Euroopan unionin uudistamisesta (Paavo Väyrynen tl) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Elämme lapsiamme varten. Lastemme tulevaisuuden nimissä käydään monet keskustelut tässäkin talossa. Viikonloppuna kuulimme Oulusta ja Helsingistä synkkiä uutisia, jotka pysäyttivät meidät kaikki. Nämä lapsiin kohdistuvat seksuaalirikosepäilyt ovat sanalla sanoen järkyttäviä. Seksuaalirikokset ovat aina syvästi tuomittavia. Erityisen vastenmielisiä ne ovat silloin, kun ne kohdistuvat lapsiin.

Kiitän hallitusta ja kaikkia eduskuntaryhmiä, jotka tarttuivat sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän ehdotukseen katsoa yhdessä täällä eduskunnassa, [Hälinää] mitä seksuaalirikollisuuden kitkemiseksi on tehtävissä vielä tällä vaalikaudella. Yhteinen viestimme oli vahva: Tyttöjen ja poikien on voitava kasvaa vapaina pelosta. Seksuaalista väkivaltaa ei hyväksytä. Tässä lasten suojelemisessa tarvitaan yhtenäisyyttä yli hallitus- ja oppositiorajojen. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministerin sijainen, ministeri Orpo, haluaisin kysyä: miten te näette tämän tilanteen?

Arvoisa herra puhemies! Tapahtumat, jotka Oulussa ovat käyneet, ovat järkyttäviä, täysin tuomittavia. Ei yhdenkään naisen eikä tytön pidä joutua tällaisten järkyttävien seksirikosten uhriksi.

On erittäin hyvä asia, että tässä asiassa on käyty hallitus—oppositio-rajat ylittävää keskustelua. Arvostan, ja arvostamme, sitä suuresti. Se, että löytyi yhteistä tahtoa eduskunnasta siihen, että hallituksen eduskunnalle jo antamat kolme esitystä, joilla näihin ilmiöihin puututaan, saavat kaikkien eduskuntaryhmien tuen niiden nopeaan läpivientiin, on äärettömän hyvä asia. Lisäksi meillä on täällä sisällä myöskin kaksi muuta tärkeää lakiesitystä, joille toivoisin myöskin löytyvän laajaa tukea tästä salista.

Haluaisin sanoa myöskin sen, että kuva siitä, että mitään ei olisi tätä ennen tehty, on väärä. Hallitus on määrätietoisesti, päättäväisesti [Puhemies koputtaa] vuoden 2015 kriisin alusta lähtien toiminut, ja asiantuntijoidenkin mukaan se, mitä on tehtävissä Suomen lainsäädännön, perustuslain ja kansainvälisten sopimusten puitteissa, on kutakuinkin [Puhemies koputtaa] tehty. Mutta aina voimme tehdä enemmän, ja tämän järkyttävän asian edessä meidän pitää kääntää jokainen kivi yhdessä.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Urpilainen, lisäkysymys.

Arvoisa puhemies! Todella, lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat liian yleisiä tämän päivän Suomessa. [Sari Sarkomaa: Yksikin on liikaa!] Internet on tuonut tähän tilanteeseen vielä aivan uudenlaisen haasteen. On tärkeää, että tällä viikolla kaikki eduskuntapuolueet sopivat, että seksuaalirikoksien rangaistusten alarajoja nostetaan, lakeja tiukennetaan ja että koko eduskunta tukee poliisin voimavarojen vahvistamista lapsiin kohdistuvien rikosten torjumisessa ja tutkimisessa.

Olennaista on myös väkivallan uhriksi joutuneiden lasten hoito. On ollut tilanteita, joissa lapsiuhrit eivät saa erikoistunutta hoitoa tai tukea. Lastensuojelun asiantuntijat ovat arvioineet, että tilanteessa tarvitaan sekä hoitosuosituksia että lisärahoitusta. Arvoisa valtiovarainministeri: nyt kun meillä on tällainen poikkeuksellisen laaja, puoluerajat ylittävä tuki uusille toimenpiteille, tuotteko eduskuntaan lisäbudjetin, jossa jälkihoidon ja poliisin toimintaresurssit turvataan?

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee poliisin resursseihin, niin tämä hallitus on koko kautensa ajan lisännyt merkittävällä tavalla poliisin resursseja. Kun toimin sisäministerinä, nostin päätökselläni Tampereen Poliisiammattikorkeakoulun sisäänottomäärän täyteen maksimiin, 400:aan, ja sitä on hallitus siellä pitänyt. Lisäksi olemme huolehtineet, että joka ainut sieltä valmistuva poliisimies ja -nainen on työllistetty. Tänä vuonna pääsemme siihen, että poliisien määrä jopa kasvaa. Olemme — ja uskon, että kaikki ovat — sitoutuneet siihen, että tämä sisäänottomäärä Poliisiammattikorkeakouluun pidetään korkealla tasolla, ja se johtaa nykyistä korkeampaan poliisien määrään.

Mitä tulee lisätalousarvioon, niin mielestäni nyt on oleellista nämä toimenpiteet, joita me teemme itse asiassa antaaksemme kriisiapua Oulun kaupungille. Niitä käydään yhdessä Oulun kaupungin kanssa läpi. Mutta sitten kun hallitus valmistelee lisätoimenpiteitä — valmistelu on aloitettu itse asiassa joulukuussa ennen Oulun uusia tapahtumia — niin jos näiden toimenpiteiden sisältö on senkaltainen, että tarvitaan jo tänä vuonna lisää budjettimäärärahoja, [Puhemies koputtaa] niin olemme valmiit tekemään lisätalousarvion.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Lisäkysymys, edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Haluan myös omasta puolestani kiittää sekä hallituspuolueita että kaikkia eduskuntaryhmiä siitä, että tässä todella päästiin nopeasti eteenpäin, koska tämä vaalikausi on lopussa. Ajatus tässä oli nimenomaan se, että jos löydetään yhteinen, vahva viesti, yhteiset näkemykset niistä nopeista toimista, joita voimme vielä tällä vaalikaudella tehdä, niin sen vahvempaa viestiä, hyvät kollegat, tästä talosta ei voi ulos lähettää. Se viesti on, että tämänkaltaiset teot, joista olemme saaneet lukea, ovat täysin tuomittavia ja täysin törkeitä ja niitä ei kerta kaikkiaan pidä hyväksyä täällä Suomessa, kuten ei tietenkään missään muuallakaan.

Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmien yhteisymmärryksessä myös otettiin kantaa todella näihin resursseihin. On poikkeuksellinen tilanne, että eduskunnassa on nyt yhteinen tuki sille, että jos hallitus lisäbudjetin haluaa tuoda eduskuntaan, sille löytyy tukea. Sen lisäksi totesimme yhdessä, että on tärkeää kiinnittää huomiota ennalta ehkäisyyn, että ennalta ehkäistään [Puhemies koputtaa] ja tuetaan tähän puuttumista. Olisinkin halunnut kysyä hallitukselta: haluatteko tältä puolelta kertoa jotain esimerkiksi valmistelusta tai toimenpiteistä, joita olette tuomassa eduskuntaan?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Täällä on kaksi ministeriä pyytänyt puheenvuoron, ja myönnän heille molemmille tällä kertaa, elikkä ministeri Mykkänen ensin ja ministeri Saarikko hänen jälkeensä.

Arvoisa puhemies! Todellakin varmasti viime viikonlopun uutiset pysäyttivät meidät kaikki. Osalle ehkä tuli yllätyksenä, että tällainen ilmiö on Suomessa, mutta sisäministeriöön tämä valitettavasti ei yllätyksenä tullut, vaan puhumme jo pidempiaikaisesta kysymyksestä. Seksuaalirikosten määrä on eittämättä kasvanut. Sille on tehty toimenpiteitä — tämä hallitus on ollut aktiivinen eri tavoin niiden lähtökohtien vähentämiseksi, joista seksuaalirikoksia erityisesti syntyy — ja nyt vielä lisää.

Olemme erittäin tyytyväisiä, että eduskunta on myös pysähtynyt tämän äärelle ja löydämme laajan tuen todella niille hallituksen esityksille, jotka olemme syksyllä tänne saattaneet, ja täsmätoimenpiteille, joita teemme tietysti ministeriöiden sisällä parhaillaan, mutta myöskin voidaan tarvita lisätalousarviota siten kuin valtiovarainministeri totesi.

Aivan erityisesti oleellista on se, että kun siellä netissä houkutellaan meidän nuoria, toisin kuin meitä vielä 20 vuotta sitten, niin sinne pitää päästä väliin. Nettipoliisitoiminnassa on tehokkaita konsepteja, [Puhemies koputtaa] ja siihen tulemme lisärahoitusta sisäministeriön osalta hakemaan. Lisäksi tiedonvaihto on aivan oleellinen. Lastensuojelussa ei voi kuusi kuukautta maata tieto siitä, että on todennäköisesti hyväksikäyttötilanne. Sen täytyy päästä poliisille nopeammin.

Arvoisa puhemies! Meidän aikuisten erityinen tehtävä ja vastuu on suojella lasta ja lapsuutta, ja sen keskeinen osa-alue on lapsen koskemattomuus. Esillä on ollut voimakkaasti tapaus, joka on liittynyt Ouluun vahvimmin mutta myös Helsinkiin, mutta kun taustalla on myös netissä tapahtuvaa lähestymistä ja siitä seuraavaa aina rikosnimikkeisiin vahvasti johtavaa lapsen seksuaaliseen koskemattomuuteen kajoamista, on hyvä muistaa, että tämä ilmiö ei tunne kuntarajoja eikä välttämättä edes maamme rajoja.

Mitä tulee palvelujärjestelmään, on katsottava koteihin ja tuettava vanhempia. Uskon, että jo tämä laaja yhteiskunnallinen keskustelu ja toimet ovat herättäneet myös suomalaisissa kodeissa tämän vakavan asian äärelle. Iloitsen ja olen kiitollinen siitä monien arvostamiemme suomalaisten järjestöjen tekemästä työstä tämän asian äärellä, ja juuri parhaillaan hallituksessa käsitellään kokonaisuutta, joka liittyy järjestöjen tukemiseen tulevana vuonna, ja siinä käymme läpi ne tahot, [Puhemies koputtaa] jotka tukevat sekä seksuaalikasvatustyötä että maahanmuuttajatyötä, niin että tämä olisi paremmin hallussa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille nämä seksuaalirikokset eivät, ministeri Mykkänen, tulleet yllätyksenä. Nämä vireillä olevat lakihankkeet ovat ihan oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä ja valitettavasti rankasti myöhässä. Tänään julkaistiin kysely, jonka mukaan 91 prosenttia kansasta haluaa karkottaa ulkomaalaiset seksuaalirikolliset, 68 prosenttia pitää Suomea nykyään turvattomampana tytöille ja naisille turvapaikanhakijoiden takia, siis 68 prosenttia, Helsingissä peräti yli puolet seksuaalirikoksista on ulkomaalaisten tekemiä — tänään luettua. Nämä tilastot, jotka ovat aivan järkyttävää luettavaa, korjataan vain tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa, mitä teillä ei ole ollut riittävästi halua tehdä. Olen tänään lähettänyt kutsun oppositiolle välikysymyksen tekemisestä sisäisestä turvallisuudesta, ja toivon, että vastaatte myöntävästi kutsuuni.

Mutta hallitukselta kysyn: aiotteko te viimein ottaa vähintään laittomasti maassa olevat ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet säilöön suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi?

Arvoisa puhemies! Edustaja Meren mukaan hallitus on ollut hidas — hallitus, joka perussuomalaisten mukana ollessa neuvotteli turvapaikkapoliittisen ohjelman, [Välihuutoja] sai kesästä 2015 lähtien vuodessa voimaan seitsemän lakimuutosta, joilla turvapaikkajärjestelmää tiukennettiin ja hallitsematon maahanmuutto Suomeen tyrehtyi. Seitsemän lakia tuli voimaan vuodessa, siis syksyllä 2016 voimaan. Tämän jälkeen on tehty toinen mokoma pelkästään lakeja, 80 toimenpidettä. Ja kuten Meri viittasi, vuoden alussa onneksi voimaan tuli — kiitos eduskunnalle, että syksyllä käsittelitte nopeasti karkotuksia — oleskeluluvan perumisen mahdollistava laki, jolla nimenomaan törkeisiin rikoksiin syyllistyneitä voidaan karkottaa.

Mitä tulee kysymykseen uusista toimenpiteistä, olemme tiedottaneet, että valmistelemme toimia edelleen, käännämme kiviä, vaikka — kuten tässä todettiin — [Leena Meren välihuuto] perustuslain myötä, jonka Meri tuntee hyvin, meillä on hyvin karikkoinen ympäristö siinä, mitä kaikkea voidaan tehdä — tässä täytyy olla oikeudenmukainen. Käännämme kiviä siinä, miten voimme hallita tilannetta entistä paremmin, ja sen osalta myös kysymys siitä, että vaarantavien henkilöiden säilöönotto- ja kiinniottoperusteita tarkennetaan, [Puhemies koputtaa] on meidän pöydällämme.

Arvoisa puhemies! Elikkä sanoitte tuossa lopussa, että teillä on jotain jo pöydällä, että tiukennatte näitä. Onko sieltä tulossa nyt selkeästi ohjeistusta ja säädöksiä siitä, että laittomasti maassa olevia ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita otetaan säilöön? Tähän haluan selkeän vastauksen. Puhuitte aika laajasti muusta.

Ja mitä tulee tähän turvapaikkapoliittiseen ohjelmaan, niin nimenomaan se eteni aika hyvään malliin silloin, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, mutta meidäthän heitettiin ulos, koska me vaadimme sen loppuunsaattamista [Välihuuto] — jos te hyvin muistatte tämän asian. Että pysytään kuitenkin faktoissa. [Ritva Elomaa: Arvopohja!]

Te puhutte perustuslaista ja oikeudenmukaisuudesta. Miten te voitte käyttää sanaa ”oikeudenmukaisuus” tässä keskustelussa, kun kansalaiset tätä katsovat? Mikä on oikeudenmukaista suomalaisten turvallisuuden kannalta? Jos me kuuntelemme kansaa ja jos kuunneltiin nämä äskeiset prosentit siitä, mitä kansa haluaa, niin kyllä siinä on vähän miettimistä hei. Ja nyt minä kysyn uudestaan: tuleeko sieltä säilöönottoon kiristyksiä? Turun terrorismiteon jälkeen tätä [Puhemies koputtaa] lupailtiin. Mitään ei ole kuulunut. Nyt vastaus [Puhemies koputtaa] siihen kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Kyllä tulee säilöönoton ja kiinnioton säännösten tarkennuksia, joilla pystytään puuttumaan paremmin ongelmaan. Kysyn kyllä täällä myös, onko joku eri mieltä. Siis jos kaikki kielteisen päätöksen saaneet otettaisiin säilöön — 200 euroa päivä, 10 000 henkilöä tällä hetkellä suunnilleen — se olisi 365 miljoonaa euroa vuodessa. [Välihuutoja] Jos tällä rahalla voisin estää seksuaalirikoksia, tekisin sitä huomattavasti tehokkaammin [Leena Meri: Tehkää!] kuin ottamalla säilöön henkilöitä, joista yli 90 prosenttia ei ole vaara suomalaisille tytöille, lapsille, aikuisille. [Välihuutoja — Paavo Arhinmäki: Poliisi vastustaa sitä säilöönottoa!]

Ja mitä tulee oikeudenmukaisuuteen, niin meidän tulee aidosti tehdä toimia, jotka kohdistuvat erityisesti ulkomaalaisiin, koska meillä on tietty segmentti ulkomaalaisia, jotka ovat täällä ilman oleskelulupaa tai syyllistyvät rikoksiin. Heistä pitää päästä eroon. Tässä on yhteinen tahtotila, ja niitä toimia viedään eteenpäin ja on viety tähänkin asti. Mutta samalla olisi väärin leimata tuhannet ulkomaalaiset ihonvärin perusteella, ikään kuin päästä heistä eroon, vaikka he toimivat täysin moitteettomasti ja ovat osaltaan myös tämän tragedian... [Leena Meren välihuuto] — Minä puhuin [Puhemies koputtaa] tässä kohtaa oikeudenmukaisuudesta, joka sisältyy perustuslakiimme, mutta ilmeisesti teillä on eri käsitys asiasta.

Arvoisa herra puhemies! Ilmeisesti aina pitää palata kuin koira oksennukselle samaan kysymykseen, mutta palataan, kun kerta palata pitää.

Kesärannassa kesällä 2017 ainoa vaatimus perussuomalaisten puolelta, Jussi Halla-aholta, oli, että ulkoministeri Soini pitää vaihtaa ulkoministeri Terhoksi. Mitään muita vaatimuksia ei ollut. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kaikki ohjelmat hyväksyttiin: hallitusohjelma, kaikki.

Mutta varsinainen kysymys, arvoisa puhemies. On totta, että Iltalehden selvityksen mukaan 91 prosenttia suomalaisista haluaisi karkottaa ulkomaalaiset seksuaalirikolliset. Sisäministeri Mykkänen, olette sinänsä aivan oikein sanoneet viime joulukuussa, että tekin haluaisitte tämän saman asian tapahtuvan, karkottaa ulkomaiset seksuaalirikolliset. Mutta tiedämme valitettavasti, että usein tämä ei käytännössä ole mahdollista tiettyihin maihin. Siksi, yhtenä syynä, siniset esittävät listaa toimenpide-esityksistä, joilla näihin asioihin voitaisiin puuttua. Esimerkiksi näistä Oulun rikoksista epäillyistä, jos heidät tuomitaan, moniakaan ei näistä syistä johtuen pystytä näihin maihin karkottamaan. Haluaisitteko muuttaa, oletteko valmis muuttamaan järjestelmän sellaiseksi, että palauttaminen on myös käytännössä mahdollista, sillä tärkeintä on kansan turvallisuus?

Arvoisa puhemies! Nyt vuodenvaihteen jälkeen rikoksista, joista voidaan tuomita yli vuoden rangaistus, joihin nämä törkeät lapsien hyväksikäytöt kuuluvat, voidaan oleskelulupa purkaa ja nopeutetussa menettelyssä karkottaa ilman hallintotuomioistuimen lainvoimaisuuspäätöksen odottamistakin. Se on erittäin voimakas, tavallaan tuomio Suomelta kansakuntana tälle ilmiölle, ja niin pitkälle kuin oikeusvaltio voi tässä venyä.

Useammin haaste on se, että ne vastaanottavat maat eivät välttämättä ole tästä samaa mieltä. Tämä on tietysti asia, jota myös yhdessä edistämme, että kaikilla maailman mailla on kansainvälisen oikeuden mukaan velvollisuus ottaa omat kansalaisensa takaisin, jos heillä ei ole laillista oikeutta oleskella siellä, missä he ovat, ja se kohdemaa on heitä kotimaahansa palauttamassa. Mutta kuten tiedämme, tässä meillä on haasteita useiden meidän kannalta tärkeiden turvapaikan hakumaiden osalta. Tätä työtä tietysti tehdään ulkoministeriön johdolla, mutta erittäin hyvässä yhteistyössä teemme tietysti sisäministeriön puolelta sen, mitä voimme.

Ärade talman! RKP on puhunut pitkään näistä seksuaalirikoksista ja niitten ehkäisemisestä. Mikaela Nylander teki jo vuonna 2005 lakialoitteen, joka keskittyi tähän grooming-ilmiöön.

Tänä päivänä edelleenkin suuri osa seksuaalirikoksista jää ilmoittamatta. Ilmoituskynnyksen täytyy olla matalampi kuin tänään. Rikoksen uhrit tarvitsevat apua ja tukea rikosilmoituksen tekemiseen, puhumattakaan henkisestä tuesta.

Värderade talman! Det bästa alternativet är alltid det att brott kan förebyggas. Förståelse, insikt och empati — vi behöver alla mer av det. Vi måste skydda speciellt våra barn och unga.

Me RKP:ssa kannustamme hallitusta lisäämään rahoitusta esimerkiksi nuorisotyöhön ja internetissä toimivalle poliisille, jotka ovat läsnä niillä foorumeilla, missä nuoretkin ovat.

Arvoisa ministeri Mykkänen, millaisia lisäpanostuksia hallitus tulee tekemään ennalta ehkäisevään toimintaan?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle hyvästä kysymyksestä, johon jo aikaisemmin totesin, että nimenomaan tämä internetissä tapahtuva houkuttelu rikolliseen toimintaan, lasten hyväksikäyttöön, on sellainen erityinen alue, johon luonnollisesti meillä ei ole vuosikymmenten perinteitä, kun koko toimintakenttä ei ole ollut olemassa. Siihen meidän täytyy satsata lisää. Se, monestako miljoonasta puhumme, on vielä valmistelun alla, ja luonnollisesti sitten lisätalousarvioneuvotteluissa, jos sellaisiin päädytään, näitä asioita katsomme.

Olen tyytyväinen siihen, että eduskunnan tahtotila näyttää laajasti olevan se, että tässä suomalaisen yhteiskunnan pitää tehdä täsmäisku sille, että internetistä tulee turvallisempi, aivan erityisesti lapsille ja nuorille. Toki tähän liittyy myös sitten se, että meillä vahvistuvat nykyisestä esimerkiksi moniammatilliset Ankkuri-tiimit, joissa poliisi, sosiaalityöntekijä, lastensuojelutyöntekijä istuvat samassa huoneessa, yhdessä ratkovat ongelmaperheiden tai -nuorten vyyhtejä. Me tarvitsemme tähän lisää resursseja. Tämän vuoden alusta olemme lisänneet lähiöpoliisitoiminnan resursseja, mutta tarvitsemme siihen pidemmän ajan näkyvyyttä. Toivottavasti tämä tahtotila nyt välittyy [Puhemies koputtaa] myös siihen, että voimme suunnitella paremmin mielin myös tulevia vuosia näiden toimintojen vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies! YK:n tutkimuksen mukaan useimmat arabimiehet eivät usko, että tasa-arvo sopii heidän omaan kulttuuriinsa. Siksi erityisen kriittistä on heti aluksi opettaa turvapaikanhakijoille suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt, ja oletteko te, ministeri Mykkänen, tietoinen siitä, että vastaanottokeskuksissa yhteiskuntakursseihin, joita kyllä järjestetään, osallistumista ei tilastoida eikä seurata ja että käytännössä vastaanottorahaa voidaan kyllä vähentää 20 prosentilla, jos näihin kursseihin ei osallistu, mutta tätäkään sanktiota ei yleensä ainakaan täysimääräisesti käytetä, ja usein vielä järjestyshäiriöiden pelossa? Olisitteko valmis siihen, että vastaanottorahasta tehtäisiin vastikkeellinen, niin että sitä maksetaan vain jos hyväksyttävästi suorittaa nämä kurssit, ja vielä että turvapaikan saamisen edellytykseksi asetettaisiin se, että on suorittanut kurssin ja on myös sen ymmärtänyt, niin että se testattaisiin kokeella?

Arvoisa puhemies! Vastaanottoraha on jo sinänsä vastikkeellinen. Me olemme asettaneet velvoitteen kaikille yli 16-vuotiaille vastaanottokeskusten asukkaille suorittaa suomalaisen yhteiskunnan peruskurssi, jossa käsitellään myös omina kokonaisuuksina tasa-arvoa ja seksuaalioikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Nyt vielä marraskuussa on lähetetty uudet yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevat materiaalit vastaanottokeskuksiin ja on tehty joulukuussa uusi videosarjakin.

Mitä tulee turvapaikan kriteereihin, kuten edustaja Räsänen varmasti hyvin tietää, turvapaikka-anomukset käsitellään henkilökohtaisen vainon ja kidutuksen uhan kautta, täyttyykö se kriteeri, ja jos toissijainen suojelu tulee kyseeseen, onko kotimaa niin vaarallinen, että sinne ei voida ketään ihmisyksilöä takaisin lähettää, ja tähän kysymykseen meillä ei perustuslain palautuskiellon puitteissa ole mahdollisuutta liittää kurssinsuoritusvaatimusta.

Mutta vastaanottoraha on vastikkeellinen, ja olen samaa mieltä edustajan kanssa siitä, että olemme nyt jo kirjanneet yhdeksi toimenpiteeksi sen selkeyttämisen, että jokainen vastaanottokeskus pitää kiinni tästä velvollisuudesta [Puhemies koputtaa] ja että myöskin sitä vastaanottorahan aktiivimallia pannaan toimeen.

Arvoisa puhemies! Nämä Oulun kammottavat rikosepäilyt ovat järkyttäneet koko Suomen, ja meidän ensisijainen vastuumme päättäjinä Suomen kansalle tässä tilanteessa on yhdessä ja asiallisesti pohtia aidosti vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia keinoja, joilla me voimme nykyistä paremmin estää lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa ja seksuaalirikoksia sekä parantaa uhrien tukipalveluita koko maassa.

Arvoisa puhemies! Kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia varoittaneet lapsiin kohdistuvasta houkuttelusta verkossa, ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin onkin laitonta jo nykylain mukaan. Kuitenkaan tätä rikoslain pykälää ei sovelleta kovin usein, ja asiantuntijat epäilevät sen johtuvan siitä, että verkossa tapahtuvasta houkuttelemisesta liian harvoin edelleen tehdä rikosilmoituksia poliisille. Kysyn siksi asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo panostaa siihen, että ilmoittamiskynnys tämänkaltaisista tapahtumista ja verkossa tapahtuvasta houkuttelemisesta laskee?

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä ja tärkeä kysymys. Luulen, että tietyissä tapauksissa yksinkertaisesti teini-ikäiset lapset eivät välttämättä poliisille ensimmäisenä mene puhumaan. Aivan oleellista on esimerkiksi someturva.fi-palvelu, joka on vapaaehtoisten oikeustieteilijöiden ja psykologien perustama palvelu, antaa yhden foorumin netissä lähestyä ensin vaikka nimettömästikin ja saada neuvoja ja saada myös rikosilmoitus liikkeelle, ilman että tarvitsee itse mennä poliisiaseman ovelle. Sitten on tärkeätä, että kouluissa opettajia — tietysti raskaan työnsä yhteydessä — voimaannutetaan myös siihen, että he pystyvät myös tarttumaan nuorten kertomiin ja antamaan nuorille tilaa. Sama koskee lastensuojelua ja nuorisotyöntekijöitä. Usein uhrien kohdalla on kysymys tilanteesta, jossa ollaan monien viranomaistenkin kanssa tekemisissä, ja siinä on juuri tämä, että tiedetään nuorisotyössä, lastensuojelussa tai sosiaalityössä, että nämä ovat oleellisia asioita ja niistä täytyy heti kertoa viesti eteenpäin ja kannustaa nuorta kertomaan.

Sanoisinko, että uskon, että yksi puoli tätä ilmiötä, mikä on edessämme ja joka on suuri tragedia ja pöyristyttävä tilanne, [Puhemies koputtaa] on se, että nyt tällä viikolla moni tietää, että tätä pitää varoa ja ei pidä lähteä vastaamaan tuntemattomille ja toisaalta että on aivan normaalia, [Puhemies koputtaa] että näistä asioista kertoo poliisille ja viranomaisille, ja siihen toki kannustan tässäkin jokaista suomalaista nuorta.

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan nyt vakavista seksuaalirikoksista, joilla hyvin usein on pitkäaikaiset vaikutukset. Ja sekin on sanottava, että maahanmuuttajien osuus näistä rikoksista valitettavasti on merkittävä. Jokainen tapaus on liikaa, näin ei voi jatkua. Tähän on saatava muutos.

Haluan minäkin kiittää siitä, että tässä talossa löytyi poikkeuksellinen ja nopea yhteistyö, että tämä talo tekee sen, mitä on tehtävissä, jotta näitä rikoksia torjutaan: rangaistuksia kovennetaan, poliisille annetaan entistä paremmat työkalut torjua näitä rikoksia, ja karkottaminenkin helpottuu. Tällaisia rikollisia me emme maahamme kaipaa.

Arvoisa puhemies! Yksi kulma tästä keskustelusta vielä on puuttunut, ja kysyn ministeri Saarikolta tavallisen perheenisän tai -äidin tai isovanhemman näkökulmaa. Moni heistä on huolissaan tästä tilanteesta. Mitä he voivat tehdä? Mitä heidän pitäisi tästä ajatella?

Arvoisa puhemies! Uskon, että meille vanhemmille voi muodostua yllättäväksikin kysymykseksi se, miten iso kuilu sen saman internetin käytössä eri sukupolvilla on ja että ilmiöt ja kanavat, joissa toimimme, ovat kovin toisen näköisiä kuin alaikäisten kanavat. Tältä osin viranomaiset ovat tuottaneet erinomaista tietoa, sekä sosiaali- ja terveysministeriön alaiset että opetusministeriön alaiset viranomaiset, nettiin myös aikuisille informaatiota siitä, mihin voi ottaa yhteyttä, ja myöskin, mikä on sopiva tapa ottaa asiat esille ja puheeksi omien lasten kanssa.

On myös helppo yhtyä sisäministeri Mykkäsen arvioon siitä, että jos nuoren näkökulmasta luontevin kohde kertoa kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä tai houkuttelusta ei ole omat vanhemmat, on tärkeää, että myös palveluyhteiskuntamme nuorisotyö, koulut, harrastukset ja muut palvelut aina tietysti viranomaisiin asti ovat tuolloin nuoren tiedossa ja käytettävissä. [Puhemies koputtaa] Tarvitsemme joskus niin yksinkertaiseltakin tuntuvaa vastausta kuin lisää tietoa.

Arvoisa herra puhemies! Jokainen seksuaalirikos on liikaa, ja nämä kriminaalipolitiikan tiukennukset ovat täysin perusteltuja. Oikeusministeri Häkkänenhän on meille lakivaliokuntaan jo aikaisemmin tuonut näitä tiukennuksia.

Itse kun olen tavannut ehkä satoja seksuaalirikosten uhreja poliisin väkivaltarikosyksikössä, on entistä enemmän alkanut mietityttää tässä vuosikymmenen saatossa, jo 15 vuotta sitten, että miten näitä voitaisiin ehkäistä. Täällä on ollut hyviä keinoja, ja tämmöinen nettipoliisi on erittäin hyvä, sellainen pitää olla. Poliisin pitää partioida netissä ihan samalla tavalla kuin nuorten keskuudessa kadulla. Mutta sitten on haasteena tämmöinen niin sanottu paljastava tutkinta, jota olin mukana käynnistämässä yli kymmenen vuotta sitten. Siitä saatiin loistavia tuloksia. Tutkijat paljastivat tämmöisiä pedofiilirinkejä verkossa. Tutkijat pystyivät estämään rikoksia. Nyt poliisikoulutushan toimii täysillä — kiitos, valtiovarainministeri Orpo — poliiseja me emme kovin nopeasti saa lisää. Me tarvitsemme tätä paljastavaa tutkintaa. [Puhemies koputtaa] Kun se on nyt tällä hetkellä aika lailla tukossa, kun uusia juttuja tulee, niin mitä [Puhemies koputtaa] mahdollisuuksia olisi palkata esimerkiksi tutkintasihteereitä avustamaan tutkintaa, tämmöisiä nörttejä, jotka hallitsevat some-maailman, ja myös vartijoita, jotta voitaisiin poliiseja [Puhemies koputtaa] siirtää sinne poliisitehtäviin? Olisiko tämä mahdollista tehdä nopealla aikataululla? [Eduskunnasta: Hyvä ehdotus!]

Arvoisa puhemies! Olen antanut toimeksiannon Poliisihallitukselle valmistella eri mittakaavoissa olevia ohjelmia siitä, miten todella voidaan palkata tutkintasihteereitä siviilipuolelle, miten voidaan toisaalta vapauttaa poliisikoulutettuja henkilöitä palkkaamalla lisää esimerkiksi poliisivartijoita, miten voidaan kenties tehdä tarjous osalle eläköityvistä poliiseista muutaman vuoden jatkosta, varsinkin kokeneille tutkijoille, joita todellakin näihin vaikeisiin ja usein varsin kuormittaviin seksuaalirikostutkintatapauksiin tai paljastavaan tutkintaan tarvitaan. Siinä ei ihan kuka tahansa saa tulosta aikaan eikä jaksa näiden tavattoman traagisten asioiden parissa työskennellä tehokkaasti. Mutta aivan oikein, juuri nämä toimenpiteet ovat tarpeen, koska lyhyellä aikavälillä — vaikka meillä onneksi, kiitos tämän hallituksen ja valtiovarainministerin, on nyt pitkästä aikaa satakunta poliisia enemmän kuin edellisenä vuonna, me olemme pysäyttäneet poliisien määrän laskun ja kääntäneet sen hieman nousuun — äkkinäistä hypähdystä poliisihenkilöiden määrässä ei toki voi tehdä, koska heidän koulutuksensa tapahtuu [Puhemies koputtaa] sillä tietyllä kurssikoolla, joka on olemassa.

Arvoisa puhemies! Monia suomalaisia ovat järkyttäneet paitsi kammottavat tuoreet seksuaalirikokset myös se, että havahtumista näiden rikosten tehokkaaseen torjuntaan, naisten, tyttöjen ja lasten oikeuksiin, näyttää tapahtuvan toden teolla vasta nyt. Viimeisten 20 vuoden aikana Suomessa on kuitenkin arvioiden mukaan raiskattu 200 000—300 000 ihmistä, myös lapsia.

Kysyn hallitukselta: oletteko tässä yhteydessä pohtineet sitä, miten lasten, naisten, tyttöjen asemaan ja oikeuksiin suhtautumista tässä yhteiskunnassa vielä pitää parantaa ja muuttaa, jotta kaikki tässä yhteiskunnassa asuvat ja oleskelevat sen ymmärtävät? Oululaiset ja muutkin suomalaiset kyllä tietävät, mitä pitää tehdä lastensuojelussa, poliisin toiminnassa, seksuaalirikosten torjunnassa ja vastaanottokeskuksissa, [Puhemies koputtaa] mutta se vaatii resursseja. Oletteko antamassa resursseja nopeasti kaikkiin tarvittaviin toimiin?

Arvoisa puhemies! Minusta ei ole ihan oikeudenmukaista väittää, että Suomessa nyt havahduttaisiin tähän ilmiöön. On oikein ja ehdottoman välttämätöntä, että me käymme tästä laajamittaista yhteiskunnallista keskustelua. Hallituksen puolelta on kerrottu lakiesityksistä, jotka liittyvät sekä seksuaalirangaistuksiin että toisaalta maahanmuuttajiin.

Mutta mitä tulee esimerkiksi juuri mainitsemaanne tyttöjen ja naisten asemaan tai vaikkapa raiskauksen uhreihin, Suomi hyväksyi Istanbulin sopimuksen, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan sopimuksen, muutama vuosi sitten, ja se on johtanut erittäin moniin toimenpiteisiin. Mainitsen niistä vain muutaman: Nollalinja-puhelinpalvelu, joka on ollut valitettavan suosittu, jonne väkivallan uhri voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Seri-keskukset, seksuaalisen rikoksen uhriksi joutuneiden keskukset, joista nyt keskustelemme, voisimmeko laajentaa niiden toimintaa koskemaan myös alle 16-vuotiaita ja voisiko siten myös lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten parempi hoito olla koordinoitua yliopistosairaaloidemme tasolla? Tästä on myös erinomaisia toimintamalleja olemassa.

Arvoisa puhemies! Se ei suoranaisesti pidä paikkaansa, että seksuaalirikosten torjuntaan tai naisten, tyttöjen oikeuksiin olisi herätty jotenkin Oulun tapausten jälkeen. Tämä hallitus on vienyt eteenpäin rangaistusten kiristysten ohjelman, joka on tuotu eduskuntaan jo syksyllä. Lakivaliokunnassa on käsittelyssä muun muassa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiristysten paketti, jolle nyt myös oppositiopuolueet ilmoittivat tukensa tällä viikolla — kiitos siitä. Samalla myös oikeusministeriössä on itse asiassa jo vuoden ajan valmisteltu raiskaus- ja hyväksikäyttösääntelyn kokonaisuudistusta, jonka julkaisin toissa päivänä, että suostumusperusteisuutta tullaan vahvistamaan raiskauslainsäädännössä ja samoin hyväksikäyttörikokset, lapsiin kohdistuvat sukupuoliyhteydet, muutetaan raiskausrikosten piiriin. Tämä on ohjeistus sille perusteelliselle lainvalmistelutyölle, joka tulee tehdä huolella, [Puhemies koputtaa] ilman kiihkoa, jotta vaikutukset ovat juuri senmukaisia kuin tämä sali haluaa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Lisäkysymys, edustaja Väyrynen.

Puhemies! Ensin lausun syvän paheksumiseni siitä, että tähtiliikkeen eduskuntaryhmää ei kutsuttu viime tiistain neuvotteluun. Ehkä meidän mielipiteitämme ei haluttu kuulla.

Tosiasiahan on se, että näiden viimeaikaisten kauheitten tapahtumien keskeinen syy on ääriliberaali maahanmuuttopolitiikka, mitä meillä on harjoitettu, erityisesti syksyllä 2015, jolloin vaatimuksista huolimatta rajavalvontaa ei palautettu. [Erkki Tuomiojan välihuuto] Kaikki hallituspuolueet ovat vastuussa tästä, ja oppositio silloin vain katsoi, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka on liian tiukkaa. [Ben Zyskowicz: Totta!] Nyt sitten kyllä julistetaan voimakkaasti ja vaaditaan toimenpiteitä, aivan oikein, näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Kysyn hallitukselta, miksi Suomi ei ole palauttanut rajavalvontaa, kuten Tanska, Ruotsi ja Norja ovat tehneet. Tämähän ei merkitsisi rajojen sulkemista, niin kuin on väitetty, vaan rajaviranomaisten valtuuksien vahvistamista tällaisten ikävien tapahtumien estämiseksi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pääministerin sijainen.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että tämä vuoden 15 kysymyskin nousi tässä esille. Kun koko Eurooppa jäi yllätetyksi tämän turvapaikanhakuvyöryn alle, joka kohdistui sitten myöskin Suomeen, niin me toimimme silloin hyvinkin määrätietoisesti, [Naurua] ja käytännössä kaikki Suomen ulkorajat, Euroopan unionin ulkoraja Venäjälle, piti tukkia. Siinä oli omat hankaluutensa, siihen löytyi ratkaisu. Laivareitit, lentoliikenne saatiin käytännössä tukittua niin, että turvapaikanhakua näistä ei tullut, mutta meillä oli Euroopan unionin sisäraja Ruotsin kanssa. Silloin selvitettiin asiaa hyvin tarkasti hallituksen piirissä sekä viranomaisilta, Rajavartiolaitokselta että oikeusoppineilta, kävin silloisena sisäministerinä hallintovaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa, eduskunnan suuressa salissa keskustelemassa, ja yhteinen selkeä näkemys ja tulkinta oli siitä, että rikkomatta Suomen tekemiä kansainvälisiä sopimuksia tai rikkomatta omaa lakiamme [Puhemies koputtaa] me emme voi pysäyttää turvapaikanhakijoita rajalle, olla ottamatta heidän turvapaikkahakemustaan. Siihen ei olisi sisärajatarkastus tehnyt muutosta. [Puhemies koputtaa] He olisivat voineet hakea turvapaikkaa joka tapauksessa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Lisäkysymys, edustaja Kiljunen.

Arvoisa puhemies! Me emme voi hyväksyä kenenkään ihmisen tekemää raiskausta emmekä seksuaalista hyväksikäyttöä. Erityisen tuomittavaa se on, kun seksuaalinen hyväksikäyttö kohdistuu lapseen tai nuoreen.

Nämä viimeaikaiset järkyttävät tapahtumat ovat käynnistäneet voimakkaan keskustelun seksuaaliväkivallasta. Mielestäni meidän tulee nyt kuitenkin keskustella erittäin vahvasti myös siitä, kuinka seksuaalinen väkivalta pystytään ehkäisemään ja estämään. Asia on erittäin vaikea, ja siitä on osattava puhua ja keskustella oikein, jotta emme aiheuta lisää ahdistusta tai pelkoa vaan lisäämme turvallisuutta ja asiallista tietoa. Tämä tieto on tärkeä myös vanhemmille. Tämä tieto on tärkeä myös, jotta me lisäämme osaamista kouluihin, nuorisotyöhön, järjestöihin ja siellä toimiviin aikuisiin. Arvoisa puhemies, kysyisinkin ministeri Grahn-Laasoselta: mitä toimenpiteitä opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt asian hyväksi?

Arvoisa puhemies! Maanantaina eli heti viikonlopun tapahtumien jälkeen Opetushallitus asiantuntijavirastona kokosi kouluille materiaalia ja aineistoa kahdesta näkökulmasta sen työn tueksi, että meidän ammattitaitoiset opettajat pystyvät olemaan nuorten tukena. Kouluille on toimitettu jo aiemmin aineistoa, ja sitä on nyt uudelleen koottu seksuaalisen väkivallan, häirinnän tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi, ja toinen näkökulma on sitten sosiaalisen median turvallisuustaitojen opettaminen ja kasvattaminen siinä. Niistä on meillä vahvat kirjaukset jo voimassa olevissa opetussuunnitelmissa, ja olemme toimittaneet Opetushallituksen kautta kouluille myöskin lisäaineistoa tähän. Koulu on turvallinen ympäristö. Siellä luotettavat aikuiset ovat nuorten tukena, ja kodit niin ikään ovat tärkeitä tässä työssä. Myöskin valmistelemme parhaillaan omalta osaltamme mahdollisia lisäkeinoja, jotta voidaan tätä sosiaalisen median turvallisuustaitojen opetusta edelleen vahvistaa.

Arvoisa puhemies! Teimme yhdessä edustaja Heinosen kanssa viime vaalikaudella aloitteen, jonka allekirjoitti yli sata kansanedustajaa, muun muassa kaikki keskustan silloiset kansanedustajat. Siinä vaadimme sitä, että lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehtäisiin rikos, joka ei vanhene koskaan. Meillä oli silloin oikeustapauksia, joissa tekijä myönsi teon mutta häntä ei voitu asettaa syytteeseen teon tultua vanhentuneeksi. Pidimme sitä räikeänä epäkohtana.

Teimme tätä aloitetta yhdessä uhrien kanssa. He kuvailivat lapsen törkeää seksuaalista hyväksikäyttöä kuin murhaksi, josta jää henkiin. He sanoivat, että usein heistä tuntuu siltä, että heille tulee elinkautinen ja tekijä selviää helpommalla.

Kysyn ministeriltä: voisimmeko tehdä myös tähän vanhenemisaikaan tässä yhteydessä tarvittavan korjauksen?

Arvoisa puhemies! Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, erityisesti nämä törkeimmät, aiheuttavat pysyviä, elin-ikäisiä vaurioita, se on aivan selvä asia. Olen tavannut näitä ihmisiä ja myös järjestöjä, ketkä auttavat näitä uhreiksi joutuneita henkilöitä, 60—70-vuotiaita ihmisiä, ketkä kertovat, että ovat kantaneet tätä asiaa sisällään — elleivät ole päätyneet joihinkin ikävämpiin tekoihin sitä ennen. Eli pitkäaikaisia traumoja.

Mitä voidaan tehdä sille, että ongelma käytännössä paljastuu yleensä, monesti liian myöhään? Eli lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa se ilmoittamiskynnys ja asian paljastuminen on se aivan ydinkysymys. Se, kun monesti nämä tapahtuvat läheis- ja perhepiirissä, tekee näistä erityisen vaikeita.

Vanhentumisaika on määritetty nyt jo varsin pitkäksi. Se, että tutkinta tapahtuisi vuosikymmenten päästä — poliisi taas on todennut, että on hyvin vaikea mitään todisteita löytää, mutta minä olen valmis tarkastelemaan tätä vanhentumisaikaa. Se tapahtuu itse asiassa ennalta linjatusti jo [Puhemies koputtaa] tässä kokonaisuusuudistuksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä nostetaan esiin turvapaikkapolitiikka, koska se on tässä sitä ydintä. [Eva Biaudet: Sitten Suomessa ei olisi mitään ongelmaa, jos ei olisi ulkomaalaisia!] Sanotaan, että se, joka päästää ketun kanatarhaan, on yhtä syyllinen kuin se kettu, eli tässä on kysymys siitä, jatkammeko me väärien ihmisten päästämistä maahan Ruotsin rajan yli tai mistä vain. Se on muuten aika ihmeellistä, kun 2015:een ja näihin mennään, että Suomi pystyi kyllä neuvottelemaan Venäjän kanssa, että Venäjä sulkee sieltä rajansa, mutta ei Ruotsin kanssa — minä luulin, että Ruotsiin pitäisi olla hyvät välit.

Ettekö te, ministeri Orpo, kun olette ollut sisäministerinä, tai nykyinen sisäministeri Kai Mykkänen, tunnista sitä, että turvapaikkapolitiikka ei ole mikään luonnonvoima vaan se on kuin vesihana, mitä me voimme säädellä eri lainsäädännöillä? Me voimme vähentää Suomen houkuttelevuutta, tai me voimme jollain muulla tavalla estää sitä, [Puhemies koputtaa] että nämä raiskaajat pääsevät yhä arabimaista Suomeen. [Puhemies koputtaa] Ettekö te tee mitään? Se aalto voi tulla koska vain uudelleen?

Arvoisa puhemies! Yritän olla kiinnittämättä näihin epäasiallisiin viittauksiin huomiota. Vastaan itse kysymykseen.

Te tiedätte varsin hyvin, edustaja, kun olitte hallituspuolueen edustaja, että vuodesta 15 lähtien alettiin tehdä kymmeniä ja kymmeniä toimenpiteitä. Teimme yhdessä toimenpideohjelman, jolla tähän akuuttiin kriisiin puututtiin [Välihuutoja] ja josta asiantuntijoiden mukaan suurin osa, lähes kaikki, on toimeenpantu. Me olemme tehneet asiantuntijoiden mukaan sen, mikä on Suomen perustuslain ja Suomen tekemien sopimusten mukaan mahdollista. On tehty siis lähestulkoon se, mikä on mahdollista lakien puitteissa.

Mutta pitää myöskin huomioida se, että tämän vakavan seksuaalirikosongelman edessä ei pidä lietsoa vihaa vaan pitää pitää maltti. Me pystymme Suomessa ratkomaan nämä ongelmat. Meillä on maailman parhaat, luotettavimmat viranomaiset. He pystyvät, jos jotkut tässä maailmassa, [Puhemies koputtaa] löytämään ratkaisuja näihin ongelmiin, ja sitä työtä tehdään koko ajan [Puhemies koputtaa] ja on tehty kolmen vuoden ajan. [Leena Meri: Liian kova hinta!]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Viimeinen lisäkysymys.

Arvoisa puhemies! Todella, niin kuin moni kollega tässä salissa on todennut, on tärkeää, että puhumme myös seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisystä, ja silloin puhumme kaikkien Suomessa asuvien vastuusta noudattaa lakeja ja myöskin kunnioittaa toisen sukupuolen edustajia.

Maassa syntyneisiin voi vaikuttaa kasvatuksen ja koulutuksen keinoin vuosikausia. Maahan aikuisiällä muuttaviin vaikuttaminen on rajallisempaa. Avainasemassa on kotouttaminen, johon tulee liittyä naisten ja miesten yhdenvertaisuuteen liittyvien arvojen omaksuminen. On tärkeää, että tämä on yhteinen viesti kaikille. Suomessa lakeja noudatetaan, naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan eli eletään maassa maan tavalla. Siksi olen iloinen, että eduskuntaryhmät ovat yhdessä nostaneet esiin sen, mitä Suomen kansalaisuus tarkoittaa.

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut pääsääntöisesti hyvä keskustelu tärkeästä, [Puhemies koputtaa] yhteisestä asiasta. Haluaisinkin kysyä hallitukselta: oletteko valmiita [Puhemies koputtaa] jatkamaan tätä keskustelua eduskunnan kanssa esimerkiksi pääministerin ilmoituksen muodossa?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pääministerin sijainen.

Pääministerin ilmoitukseen kannan ottaa pääministeri, jätetään se hänelle. Mutta ilman muuta tätä keskustelua pitää jatkaa. Tämä on ollut äärettömän tärkeä keskustelu, ja on äärettömän tärkeää se, että nyt koko eduskunta — ainakin tuntuu siltä, että lähes koko eduskunta — on päättäväisesti tekemässä näitä yhteisiä toimia, tukemassa niitä hallituksen eduskunnalle antamia esityksiä. Ja toivottavasti, kun hallitus valmistelee huolella jatkotoimia, joilla naisiin, tyttöihin kohdistuva seksuaalirikollisuus saadaan tästä maasta kitkettyä, [Eva Biaudet: Riippumatta tekijän kansallisuudesta!] saadaan tehtyä toimia, joilla Suomi pidetään turvallisena maana, [Simon Elo: Käydään neuvotteluja!] saadaan tehtyä toimia, joilla taataan turvallinen ja hyvä yhteiskunta.

On tärkeää, että tätä keskustelua jatketaan. Minä toivon, että pidetään keskustelussa maltti ja tolkku suomalaiseen hyvään tapaan. Meille tulee eteemme erilaisia ongelmia ja haasteita. Suomalaiset ovat aina pystyneet nämä asiat hoitamaan yhdessä, [Puhemies koputtaa] ja näin me pystymme tässäkin toimimaan. [Markku Rossi: Lisätalousarvio eduskuntaan!]

Arvoisa puhemies! Tänään julkistettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet rahoitusmallit. Niistä näkee, että ministeriön ohjausvalta vahvistuu ja tulosohjaus kiristyy entisestään.

Korkeakoulujen rahoitus Suomessa on kansainvälisesti verraten poikkeuksellinen, sillä erittäin suuri enemmistö saadusta rahoituksesta perustuu kilpailuun ja tulosohjaukseen. Korkeakoulut kilpailevat keskenään vuosi vuodelta vähenevistä resursseista. Korkeakoulujen henkilökunta ja opiskelijat ovat väsyneitä tähän lyhytjänteisyyteen ja epävarmuuteen, eivätkä nämä uudet mallit tuo parannusta. Siksi kysynkin ministeri Grahn-Laasoselta: miksi rahoitusmalleissa vahvistettiin ministeriön ohjausta ja kiristettiin tulosohjausta entisestään?

Arvoisa puhemies! Tänään tosiaan vahvistettiin tulevalle sopimuskaudelle yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli. Sen valmistelu on tehty poikkeuksellisesti poikkeuksellisen laajassa kokoonpanossa, eli korkeakoulut, opiskelijat ja henkilöstö ja keskeiset sidosryhmät ovat olleet valmistelussa mukana, ja tämä valtioneuvoston päätös perustuu heidän lähes yksimieliseen esitykseensä. Henkilöstöjärjestöillä oli omia huomioita tähän, joita olemme myöskin työstäneet eteenpäin. Ne liittyvät erityisesti henkilöstön hyvinvointikysymyksiin ja vakauteen korkeakoulujen rahoituksessa ja henkilöstötutkijoiden, korkeakouluhenkilöstön työskentelyedellytyksissä, ja tähän liittyen on vielä tulossa työryhmätyötä tämän hallituskauden aikana.

Mutta mikä tässä korkeakoulurahoitusmallissa oli olennaista, on se, että tavoitteena on koulutustason nostaminen, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen ja korkeakoulutuksen [Puhemies koputtaa] ja tutkimuksen vahva laatu Suomessa.

Arvoisa puhemies! Elämme keskellä työn murrosta. Jopa satojatuhansia ihmisiä täytyy kouluttaa uudestaan, täydennyskoulutuksesta puhumattakaan. Myös yksi opetusministerin johtaman korkeakouluvisio-työryhmän kantavista teemoista on ollut jatkuva oppiminen, kuten ministeri juuri totesi. Kuitenkin tänään julkistetuissa malleissa korkeakouluja rangaistaan siitä, että niiden opiskelijat suorittavat toisen samanarvoisen tutkinnon. Korkeakoulut saavat puolet vähemmän rahaa toisen tutkinnon tekevästä opiskelijasta, eli korkeakouluihin ei enää kannata ottaa alanvaihtajia. Kysynkin ministeri Grahn-Laasoselta: miksi toisen tutkinnon rahoituskertoimesta tehtiin rankaisun elementti, vaikka se selvästi on jatkuvan oppimisen tavoitteen vastainen?

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tämä uusi esitys merkittäviltä osin vahvistaa jatkuvan oppimisen roolia ja rahoitusta korkeakouluissa. Yliopistojen osalta jopa kaksinkertaistaa jatkuvan oppimisen rahoituskertoimen tässä uudessa mallissa. Ja kun viittasitte puheenvuorossanne näihin kertoimiin, niin pyydän tarkistamaan sen tänään hyväksytyn mallin. Nimittäin siinä tätä kerrointa on lausuntopalautteen osalta korjattu ylöspäin, ja sitä kautta tilannetta lausuntopalautteen muodossa on sitten päästy — myöskin näitä huolia, mitä tähän liittyi — kuulemaan.

Jatkuva oppiminen on meillä vahva teema valmistelussa, tulevaa hallituskauttakin ajatellen. Yhä useampi meistä, ja itse asiassa ihan jokainen, tarvitsee mahdollisuuksia uuden oppimiseen läpi työuran, ja sitä kohti mennään. On tehty myös lainsäädäntöä ihan viime aikoina. Jatkuvasta oppimisesta on tullut korkeakoulujen uusi tehtävä. Se on kirjattu lainsäädäntöön, ja siihen on luotu edellytyksiä, avattu mahdollisuuksia, ja siihen on lisätty yli sadalla miljoonalla [Puhemies koputtaa] eurolla myöskin rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät ovat iso yhteiskunnallinen ongelma. Maksuhäiriömerkintöjä on nyt enemmän kuin koskaan, yli 380 000. Ylivelkaantuminen ja ulosottoon joutuminen synnyttää kannustinloukkuja, joista nouseminen voi olla vaikeaa.

Ylivelkaantumisen torjuminen on vaikea kysymys. Olennaista on köyhyyden vähentäminen ja taloustaitojen vahvistaminen. Pikavippejä ja niiden mainontaa pitää suitsia lainsäädännöllä. Velkaneuvonnan saatavuutta tulee parantaa.

Sosiaalinen luotto voi olla myös hyvä keino estää pikavippikierteeseen joutumista ja siitä nousemista, mutta vain noin 30 kuntaa tarjoaa sitä tällä hetkellä ja sosiaalisen luoton saamisen ehdot ovat hyvin tiukat. Arvoisa puhemies, kysyisin ministeriltä: voisiko hallitus aloittaa lainsäädäntövalmistelun sosiaalisen luototuksen ulottamisesta koko Suomeen ja sen ehtojen muuttamisesta sen saatavuuden parantamiseksi?

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Häkkäsen kanssa tässä pohdimme lyhyesti kysymyksen aikana, että aihepiirikokonaisuus on todellakin tietyllä tavalla kahden hallinnonalan vastuulla. Kuten totesitte, on ylivelkaantumiskysymykset ja niihin liittyvä velkaneuvontajärjestelmä, jolla voidaan nähdä myös vahva sosiaalinen ulottuvuus, ja sitten erikseen on olemassa, kuten mainitsitte, sosiaalisen luototuksen järjestelmä.

Olen itse kiinnittänyt samaan huomiota, että se on verrattain vähän käyttöön otettu järjestelmä, siitä huolimatta että sen seuraukset voisivat olla pitkäjänteisiä talouden näkökulmasta mutta puhumattakaan sen henkisen paineen vähentämiseksi, mikä liittyy vähävaraisuuteen. Minusta on tutkimisen arvoinen kysymys, ajatellen myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen yhdistelmää, kenen vastuulle uudessa mallissa tuo kuvio kuuluisi ja voitaisiinko tätä levittää ja kehittää. [Puhemies koputtaa] Minusta harkinnan arvoinen kysymys ja sitä kautta ehdotus.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia positiivisesta suhtautumisesta. Toivon todella, että sosiaalinen luototus etenee koko Suomeen ja tulee paremmin sitä tarvitsevien saataville.

Yksi merkittävä ylivelkaantumiseen liittyvä epäkohta on maksuhäiriömerkintöjen rangaistusluontoinen säilyminen jopa 2—4 vuotta jopa niissäkin tapauksissa, joissa velka on jo maksettu. On vaikea ymmärtää, miksi velkansa jo hoitaneita kansalaisia roikotetaan vuosikaupalla tilanteessa, jossa elämän perusedellytykset, kuten asunnon ja puhelinliittymän saaminen, vaarantuvat maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Viime vuonna jätetyssä, yhteensä 138 kansanedustajan allekirjoittamassa lakialoitteessa esitettiin, että maksuhäiriömerkinnät poistettaisiin, kun velka on suoritettu tai kun sen peruste on vanhentunut. Kysynkin nyt ministeriltä: aiotteko viedä tätä aloitetta eteenpäin [Puhemies koputtaa] ja oletteko valmis maksuhäiriömerkintöjen rangaistusluontoisen säilyttämisen lopettamiseen?

Arvoisa puhemies! Suomessa velkaongelma tällä hetkellä kasvaa. Yhä useampi kotitalous ja yhä useampi yksittäinen ihminen on joutunut velkakierteeseen, ja ne aiheuttavat inhimillisesti äärimmäisen vaikeita tilanteita. Meillä on tietysti perinteisiä haasteita — voi tulla yrittäjälle konkurssi, ihmiselle sairautta, työttömyyttä tai muuta ja ei pysty lainaa maksamaan, tai muuten ehkä tavallisissa arjen askareissa tekee liikaa ostoksia ja ajautuu sitä kautta velkakierteeseen — ja tämä vähän uudempi ilmiö, pikavipit ja ylisuuret korot, on myös yksi ilmiö, jota pitää tässä yhteydessä taklata.

Hallitus tekee tällä hetkellä itse asiassa juuri niitä toimenpiteitä, joita tässä on tullut esiin. Talous- ja velkaneuvontaa lisätään, ulosotossa tehdään kannustavammaksi ottaa työtä vastaan, positiivisen luottotietorekisterin selvitys on käynnissä, ja luottotietojen käsittelyä ylipäätään tullaan uudistamaan. Eli luottotietolain uudistaminen tulee tapahtumaan, ja sen valmistelu on nyt jo käynnissä, [Puhemies koputtaa] ja siinä yhteydessä tullaan arvioimaan, kannattaisiko lyhentää näitä merkintöjen aikoja ja onko perustetta enää pitää kahta vuotta ihmisiä odottamassa.

Arvoisa puhemies! Tiistaina Britannian parlamentti hylkäsi neuvotellun brexit-sopimuksen. Britannialla on vaihtoehtoja jäljellä, kaikki huonoja, ja näyttää siltä, että minkään taakse ei ole syntymässä enemmistöä, joten tämä asia tulee vellomaan valitettavan pitkään.

Suomalaiset, jotka asuvat Britanniassa — mikseivät myös britannialaiset, jotka asuvat Suomessa — ovat huolestuneita. Myöskin suomalaiset yritykset, jotka vievät metsäteollisuuden tuotteita, kemianteollisuuden tuotteita, elintarvikkeita, palveluja ovat huolissaan. Kysyisin ulkoministeri Soinilta: mikä on nyt viestinne Suomen kansalaisille ja suomalaisille vientiyrityksille, että miten me selvitämme [Puhemies koputtaa] nämä edessä olevat ongelmat, tämän epävarmuuden tilanteen? [Simon Elo: Tärkeä kysymys!]

Arvoisa herra puhemies! Tietysti avain tässä on Britannian parlamentilla ja sillä, että he saavat päätettyä oman tahtotilansa siitä, minkälaisen brexitin he haluavat, koska he hylkäsivät sen sopimuksen, jonka he olivat Euroopan unionin kanssa neuvotelleet. Olen kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että jäljellä on vain huonoja vaihtoehtoja. Nyt on kuitenkin pääministeri Theresa Maylla maanantaihin asti aikaa esittää tiekartta, mahdollisia uusia avauksia, miten tässä voidaan päästä eteenpäin.

Jokainen ministeriö on tehnyt niin sanottua kovan brexitin [Puhemies koputtaa] varautumista, muun muassa siitä, miten lentoliikenteen haasteeseen vastataan, miten lääkkeitten saatavuuden haasteeseen vastataan, miten laivaliikenteen haasteeseen vastataan. Mutta aivan varma on, [Puhemies koputtaa] että tästä tulee kielteisiä seurauksia. [Puhemies koputtaa] Nyt kysymys on, miten niistä selvitään.

Arvoisa puhemies! Olemme tällä kaudella edistäneet turvapaikkapolitiikkaa, joka takaa inhimillisen ja humaanin kohtelun ja on samalla riittävän tiukka ja jämäkkä. Vuonna 2018 uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin noin 2 400, ja määrä on sama kuin muissa Pohjoismaissa. Kuitenkin uusintahakemuksia jätettiin lähes yhtä paljon, noin 2 000.

Useat hakijat ovat jättäneet monia uusintahakemuksia peräkkäin, ja kansalaisia ihmetyttää, miksi uusintahakemuksia tulee niin paljon. Turvapaikkajärjestelmä ei toimi, jos lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanut ei poistu maasta eikä häntä voida poistaa maasta. Nyt järjestelmää käytetään jopa lainvoimaisen päätöksen välttelyyn, viivästyttämiseen.

Tähän liittyvä laki eli uusintahakemuksen väärinkäyttöä rajaava lakimuutos on jo eduskunnassa. Se on yksi merkittävä lainmuutos, jolla voisimme tehostaa ja kohdentaa viranomaisresurssien käyttöä. Lakimuutoksella voitaisiin estää [Puhemies koputtaa] uusintahakemusten väärinkäyttöä ja viivästymistarkoituksella [Puhemies koputtaa] tehdyt uusintahakemukset eivät estäisi palautusta. Olisi melkein [Puhemies koputtaa] paikallaan kysyä [Puhemies koputtaa] muilta eduskuntaryhmiltä, miksi tämä tärkeä esitys ei edennyt [Puhemies koputtaa] eduskuntaryhmien yhteislausumassa.

Arvoisa puhemies! Oleellisinta on se, että lakiesitys käsitellään asianmukaisesti, ja toivottavasti päädytään siihen, että pystymme estämään tilanteen, jossa oikeustajua koetellaan viivytystarkoituksessa väärin käyttäen uusintahakemusten mahdollisuutta.

On selvää, että joissakin tapauksissa ensimmäinen käsittelykierros ei ole hakijasta riippumattomista syistä ottanut huomioon kaikkea vainon kohteeksi tulemisen seikkoja, ja tällöin uusintahakemuksen pitää olla mahdollinen. Mutta on aivan totta, että tällä hetkellä jopa palautusvaiheessa lentokentällä jätetään hakemuksia tietäen tietysti, että se johtaa käsittelyyn, palautuksen peruuntumiseen. [Puhemies koputtaa] Meillä on pystytetty päivystysmenettely, jolla pystytään teknisesti tämä estämään, mutta tämä laki olisi äärimmäisen tärkeä nyt, kun meillä on tilanne, jossa näitä lainvoimaisia päätöksiä tulee tänä vuonna paljon, ja oikeustajua todella koetellaan, jos viivytystarkoituksessa [Puhemies koputtaa] kolmannen, neljännen, viidennen hakemuksen kanssa sitten jäädään maahan.

Lakiesitys on tehty niin, että se on [Puhemies koputtaa] kohtuullinen mutta [Puhemies koputtaa] puuttuisi tähän ongelmaan, [Puhemies koputtaa] ja toivon, että eduskunta asian [Puhemies koputtaa] käsittelee.

Puhemies! Ulkoministeri Soini sanoi, että ratkaisun avaimet ovat Britanniassa. Mutta ne ovat myöskin Euroopan unionissa. Kun alun perin tämä prosessi käynnistyi, David Cameron esitti, että Euroopan unionia uudistetaan niin, että palautetaan päätösvaltaa jäsenmaille ja estetään unionia liiaksi puuttumasta jäsenmaitten asioihin. Valitettavasti Brysselin byrokraatit ja federalistit torjuivat tämän, ja sen takia syntyi brexit. Britit päättivät erota.

Nythän tämän jatkokäsittely tulee olemaan sellainen, että joka tapauksessa alkavat neuvottelut uudesta suhteesta. Neuvottelut kestävät pari vuotta. Me tiedämme, että useissa unionin jäsenmaissa — useimmissa unionin jäsenmaissa — mielialat ovat muuttuneet niin, että nuo David Cameronin alkuperäiset tavoitteet nauttivat laajaa kannatusta. Onko hallitus valmis aloittamaan keskustelut sellaisen hallitusten välisen konferenssin aikaansaamisesta, [Puhemies koputtaa] jossa Euroopan unionia uudistettaisiin niin, että Britannia voisi ehkä pysyä mukana tai ainakin tämä uusi suhde saataisiin järkevälle pohjalle?

Arvoisa herra puhemies! On täysin selvää, että Euroopan unioni on uudessa tilanteessa joka tapauksessa, kun Britannia on siitä eroamassa. Olen aivan varma, että kun meillä on Euroopan parlamentin vaalit kaikissa EU-maissa 25. toukokuuta, niin tämä taistelu tai keskustelu Euroopan suunnasta tullaan käymään jokaisen maan sisällä. Sitten, kun Euroopan parlamentti muodostuu, niin ilman sen myötävaikutusta ei saada aikaan uutta komissiota. Samaan aikaan meillä on monivuotinen rahoituskehysneuvottelu. Olen siinä kyllä edustaja Väyrysen kanssa samaa mieltä, että ihan entisellä tavalla tämä ei tule menemään. Nyt oikeastaan onkin hyvä, että jokaisessa maassa, myös Suomessa, käydään perusteellinen keskustelu sellaisen Euroopan unionin suunnasta, joka meidän käsityksemme mukaan olisi säilyttämisen ja kehittämisen arvoinen.