Suullinen kysymys itärajan rajaturvallisuudesta (Seppo Eskelinen sd) | Suullinen kysymys kansainvälisten sopimusten noudattamisesta ja rajaturvallisuudesta (Merja Kyllönen vas) | Suullinen kysymys  itärajaa  koskevien  somekampanjoiden  vastatoimista  (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys ammattidieselin käyttöönotosta (Hannu Hoskonen kesk) | Suullinen kysymys lapsiin kohdistuvien leikkausten perumisesta (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Laura Huhtasaari ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Kaakkois-Suomen rajanylitysasemilta itärajan yli tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on tällä viikolla kasvanut äkillisesti: maanantaina 39, tiistaina 55 ja eilen keskiviikkona 74 henkeä. [Juho Eerola: No nyt on raja kiinni!] Venäläiset rajavartijat ovat aiemmasta poiketen ryhtyneet päästämään rajan yli kolmansista maista saapuvia henkilöitä. Näillä henkilöillä ei ole ollut rajanylitykseen oikeuttavia asiakirjoja eli käytännössä viisumia. Nyt tarvitaan juuri sitä työkalupakkia, jonka Marinin hallituksen esityksestä viime kaudella täällä salissa yhdessä säädimme. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Suomen on osoitettava selkeästi ja määrätietoisesti Venäjälle, että näiden ihmisten käyttäminen hybridivaikuttamisen välineenä on yksiselitteisesti väärin. Siksi onkin hyvä, että hallitus sai tänään tehtyä päätöksen sulkea itäiset rajanylityspaikat. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Arvoisa pääministeri Orpo, saadaanko itärajan tilanne hallituksen tänään tekemillä päätöksillä vakautettua? [Petri Huru: Onneksi ovat uudet ministerit paikalla! — Ben Zyskowicz: Marinin hallituksen esitys ei olisi tähän riittänyt, onneksi eduskunta paransi esitystä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä.

Tilanne tosiaan on muuttunut itärajalla, koska Venäjä, Venäjän rajavartiolaitos, on muuttanut toimintaansa ja päästää rajalle ihmisiä ilman asiallisia matkustusasiakirjoja ja on viitteitä siitä, että heitä autetaan ja näitä tuloja järjestetään. Hallitus todellakin tänään reagoi voimakkaasti uudistetun rajavartiolain mahdollistamalla tavalla, joka yhdessä tässä salissa viime kauden loppupuolella uudistettiin. [Vasemmalta: Kyllä!] Me suljemme neljä Kaakkois-Suomen rajavartioasemaa, keskitetään turvapaikanhaku Sallan ja Vartiuksen asemille. Se on oikeasuhtainen toimenpide tässä tilanteessa, voimakas viesti, että me emme salli tällaista toimintaa.

Me seuraamme tilanteen kehittymistä. En voi luvata, että tämä tällä ratkeaa, mutta tämä on selkeä viesti: emme hyväksy, me puutumme, ja me teemme tarvittaessa lisää. Toivottavasti tilanne rauhoittuu ja silloin voitaisiin purkaa poikkeusjärjestelyt.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan ja painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Eskelinen.

Arvoisa rouva puhemies! On välttämätöntä, että meillä on viranomaisten ja hallituksen kanssa yhteinen tilannekuva, sillä kyse on sekä Suomen että koko eduskunnan yhteisestä asiasta.

Varautumiseen kuuluu lainsäädännön lisäksi varmistaa, että viranomaisten toimintaedellytykset ja resurssit ovat kunnossa. Rajavartiolaitos on toiminut tähän saakka erinomaisesti. Mutta meidän on varauduttava myös siihen, että tilanne ei todellakaan ole ohi vaan todennäköisesti siirtymässä rajallamme pohjoiseen, niin kuin olemme tänään nähneet.

Suomesta on lähdettävä yksimielinen viesti, että ulkorajan valvonta on aukotonta ja Suomi ei antaudu painostukselle. Huolta herättää kuitenkin se, että rajavartijoiden määrä on kääntymässä laskuun, ellei Rajavartiolaitoksen rahoitusta lisätä. Ministeri Rantanen, onko juuri tämä oikea hetki kääntää rajavartijoiden määrä laskuun? [Ben Zyskowicz: Ei se nyt ole kääntymässä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on erittäin sitoutunut Suomen turvallisuuden takaamiseen ja rajaturvallisuuden takaamiseen, ja on aivan selvä asia, että me huolehdimme niin rajavartijoiden kuin muiden turvallisuusviranomaisten resursseista. Rajavartijat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä, ja tällä hetkellä olen hyvin kiitollinen siitä, että meillä on näin osaava ja toimiva Rajavartiolaitos kuin meillä on. [Petri Huru: Sekä ministeri!] Samoin he tarvitsevat sinne tuekseen muita turvallisuusviranomaisia, kuten poliisia ja suojelupoliisia, esimerkiksi. Me emme tule sellaisia päätöksiä tekemään, joissa suomalaisten ja Suomen turvallisuus heikkenisivät yhtään.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Tuppurainen.

Arvoisa rouva puhemies! Me oppositiosta pidämme hyvänä sitä, että hallitus on tässä asiassa ryhtynyt toimenpiteisiin. [Sanna Antikaisen välihuuto] Mutta valitettavasti, rouva puhemies, hallituksen esittämät toimet Rajavartiolaitoksen rahoitukseen eivät riitä alkuunkaan. Rajavartiolaitoksen perusrahoitukseen on jäämässä merkittävä vaje, joka uhkaa kasvaa vuoteen 2027 mennessä yli 25 miljoonaan euroon. Se on iso rahoitusvaje, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi Rajavartiolaitoksen toimintakykyyn viimeistään vuodesta 25 alkaen. Tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä on aivan välttämätöntä, että Rajavartiolaitoksen perusrahoitusta vahvistetaan.

Viime viikonloppuna edustaja Lindtman esitti, että eduskuntapuolueet tekisivät budjetin yhteydessä yhteisen lausuman, jossa edellytettäisiin, että hallitus katsoisi kehysriihessä keväällä Rajavartiolaitoksen resurssit kuntoon. Näin asiasta saataisiin vahva kansallinen ja parlamentaarinen [Puhemies koputtaa] yhteisymmärrys. Arvoisa pääministeri Orpo, voitteko te yhtyä tähän esitykseen ja turvata Rajavartiolaitoksen resurssit? [Timo Heinonen: Marin olisi ratkaissut tämän jo velkarahalla!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Rajaturvallisuus on niitä keskeisiä elementtejä, mitä ihmiset ja isänmaa tarvitsevat turvallisuutensa takaamiseksi. Ja on aivan päivänselvää, että Rajavartiolaitoksen resurssien pitää vastata tilanteen vaatimaa tasoa.

Tällä hetkellä Rajavartiolaitos pystyy erinomaisella tavalla vastaamaan siihen, mitä meillä on edessä, mutta voin vakuuttaa, että jos tilanne sitä vaatii, niin hallitus toimii ja Rajavartiolaitosta resursoidaan, ja tämän täytyy olla päivänselvää. Aivan samoin me olemme yhdessä todenneet aikanaan sen, että Ukrainaa tuetaan sodassa, tai on yhdessä todettu, että koronatoimia tehdään. Katson tämän samankaltaiseksi asiaksi. Jos on välttämätöntä, niin se tehdään ja hallitus toimii, mutta ei tehdä tästäkään asiasta hallitus—oppositio-välistä asiaa, vaan todetaan yhdessä, että rajaturvallisuus ja maan turvallisuuden takaaminen on meidän yhteinen asia. Toimitaan tilanteen edellyttämällä tavalla. [Ben Zyskowicz: Juuri noin! Hyvä, pääministeri! — Välihuutoja oikealta]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Heinäluoma.

Arvoisa puhemies! Venäjän muuttunut toiminta on kiusantekoa Suomelle ja yksi muoto vastenmielistä ihmiskauppaa. Emme saa antautua minkäänlaiselle rajavaikuttamiselle, kiusanteolle tai painostukselle. Siksi Suomen on syytä toimia nopeasti ja lähettää selkeä viesti Venäjälle ja maailmalle, että Suomen raja on valvottu eikä mikään läpikulkupaikka. Hallitukselta on tänään kuultu nopeita päätöksiä, ja on tärkeää pitää myös eduskunta ajan tasalla tapahtumista.

Olemme syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä kuitenkin kuulleet tästä Rajavartiolaitoksen rahoitushuolesta, ja toivon kyllä vakavasti, että sisäministeri Rantanen voi täällä luvata, että tämä rahoitushuoli tullaan korjaamaan. Tässä maailmantilanteessa se ei ole oppositiokysymys vaan se on yhteinen asia. [Ben Zyskowicz: Miksi teette siitä sellaisen?]

Kysyisin hallitukselta myös: oletteko turvautuneet tässä rajaturvallisuustilanteessa Euroopan unionin tukeen? [Jani Mäkelä: Mikä se on?]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten tässä äsken kuultiin niin omasta suustani kuin pääministerin suusta, on aivan selvä, että me tulemme pitämään huolta siitä, että Suomen rajaturvallisuus ei heikkene, ei miesten eikä rahoituksen osalta. [Juho Eerola: Me tuettiin, kun te suljitte Uudenmaan — me suljimme Vaalimaan!] Nyt olemme pitäneet huolta siitä, että kumppanimme saavat tilanteesta tietoa, mutta emme ole tässä vaiheessa tarvinneet Euroopan unionin apua tänne, vaan me toimimme täällä ihan omilla kansallisilla resursseillamme ja omalla kansallisella, mainiolla Rajavartiolaitoksella, jolla on tällä hetkellä mahdollisuus selvitä näistä tehtävistä ilman apua, tässä hetkessä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Peltonen.

Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla pääministeri Orpon ja sisäministerin vastaus tähän edustaja Lindtmanin tekemään ehdotukseen. Suomen itäraja on myös Euroopan unionin ulkoraja, ja näin ollen Euroopan unionin yhteistyöllä on suuri merkitys Suomen rajaturvallisuuden varmistamisessa. On muistettava, että EU:n jäsenvaltioilla on tarvittaessa mahdollisuus pyytää ja myös saada EU:n turvapaikkavirastolta operatiivista ja teknistä apua tilanteissa, joissa jäsenvaltion turvapaikka‑ ja vastaanottojärjestelmään kohdistuu suuri paine.

Olemme täällä eduskunnassa viime vaalikaudella hyväksyneet lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat tarvittaessa EU:n turvapaikkaviraston avun pyytämisen. Myös Euroopan raja‑ ja merivartiovirasto Frontexilla on mahdollisuus antaa tarvittaessa operatiivista apua näissä tilanteissa. Kysyisinkin sisäministeri Rantaselta: millaisena näette eurooppalaisen tuen roolin Suomen rajaturvallisuuden varmistamisessa, mikäli tilanne heikkenee, mitä emme tietenkään tässä salissa toivo?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Nyt on äärimmäisen tärkeää huomata tässä kohtaa, että tämä ei ole turvapaikkapoliittinen kysymys, tämä ei ole maahanmuuttopoliittinen kysymys, tämä on kansallisen turvallisuuden kysymys, jossa meitä painostetaan. Tältä osin totean, että me emme tässä kohtaa tarvitse Euroopan turvapaikkaviraston apua, sillä meidän tarkoitus on lopettaa tämä ilmiö, lopettaa tämä Suomeen tulo ja ihmisten työntäminen rajan yli. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei majoittaa!] Tältä osin emme tässä kohtaa sellaista tarvitse, vaan meidän vastaanottokapasiteettimme riittää erinomaisen hyvin tässä tilanteessa.

No sitten jos tilanne lähtisi eskaloitumaan siihen suuntaan, että apua tarvittaisiin, niin silloin meidän on mahdollisuus käyttää apuna eurooppalaisia, muun muassa Frontexia tai Euroopan turvapaikkavirastoa, tai myöskin kahdenvälisten sopimusten kautta ottaa apua rajavartiointiin, mutta tällä hetkellä siihen ei ole tarvetta. Nyt olemme lähinnä pitäneet eurooppalaiset kumppanit tässä suhteessa vain tietoisina tilanteesta.

Toistan vielä kertaalleen: Tämä ei ole turvapaikka‑, [Puhemies koputtaa] ei maahanmuuttopoliittinen asia. Tässä on kysymys nyt turvallisuudesta, kansallisesta turvallisuudesta, [Puhemies koputtaa] ja Suomen suvereniteetista. [Sheikki Laakso: Ai että on hyvä sisäministeri tällä kertaa!]

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on aiempien kokemustensa, Nato-jäsenyyden ja viime vuosien lakimuutosten myötä varautunut juuri siihen, mitä nyt tapahtuu itärajalla. Tiedämme kaikki, että hybridivaikuttamisella pyritään lietsomaan paniikkia ja saamaan kansainväliset sopimuksetkin rakoilemaan.

Kuten Mauno Koivisto on sanonut, ei pidä provosoitua, kun provosoidaan. Suomella on oikeus ja velvollisuus valvoa rajaansa, mutta toimintaa säätelevät myös kansainväliset velvoitteet. Niin kansainvälisen oikeuden kuin rajavartiolain nojalla muun muassa tosiasiallinen oikeus hakea turvapaikkaa on varmistettava. Nyt onkin löydettävä tasapaino, jossa turvaamme ihmisoikeuksien toteutumisen samalla, kun ylläpidämme sisäistä turvallisuuttamme. Kysynkin hallitukselta: miten huolehditte siitä, että samaan aikaan rajaturvallisuuden takaamisen kanssa me kykenemme noudattamaan myös kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme Suomena sitoutuneet?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Kuten äsken totesin, tässä ei ole kysymyksessä turvapaikka- eikä maahanmuuttopoliittinen kysymys suoranaisesti. Sen profiilin perusteella, mitä tällä hetkellä meille tullaan, he ovat nuoria ihmisiä, joilla on olemassaan luvat Venäjälle, lupa olla Venäjällä, ja sieltä he jatkavat erinäisin toimin Suomeen. [Ben Zyskowicz: Vainotaanko heitä siellä?] Suomi ei koskaan ole tehnyt — tai ainakaan nyt — sellaisia lainsäädäntöjä, jotka olisivat vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Niin on nytkin. Meillä on rajavartiolaissa tehty viime kaudella, kiitos hallintovaliokunnan ja perussuomalaisen puheenjohtajan, uusi lainsäädäntö, [Perussuomalaisten ryhmästä: Erityisesti kiitos siitä! — Hallituksen esitys ei olisi riittänyt! — Se voi sattua vasemmalla!] jossa nimenomaan mahdollistetaan tällaisessa rajatilanteessa [Hälinää — Puhemies koputtaa] sen käyttö, jotta meitä ei voida painostaa. Tämä lainsäädäntö on kansainvälisten sopimuksien mukainen. [Sanna Antikainen: Vasemmisto haluaa taipua painostuksen alla!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Maltetaan kuunnella ministerin vastausta. — Edustaja Saarikko.

Arvoisa puhemies! Aloitan kiitoksilla. Ensinnäkin kiitoksia, maan hallitus: teitte ripeitä ja välttämättömiä päätöksiä tänään, ja keskusta tukee niitä. Toisekseen kiitos Rajavartiolaitokselle ja suomalaisille viranomaisille, jotka ovat hoitaneet tilannetta hyvin. Kiitokset siitä, pääministeri Orpo, että olette tänään kertonut, että annatte eduskunnalle asiasta pääministerin ilmoituksen, kuten toivoimme. Kiitos myös yhteistyöstä viime vaalikaudella, että laki oli nyt sellaisessa kunnossa, että se saattoi olla hyödyksi koko Suomen turvallisuudessa.

Meille tämän asian hoitaminen ei ole hallitus—oppositio-kysymys. [Kokoomuksen ryhmästä: Oikein!] Kysymys on isänmaan turvallisuudesta, ja toivon, että jaamme näkemyksen myös siitä, että mikäli tilanne pahenisi, olemme myös valmiita lisätoimiin. [Ben Zyskowicz: Kyllä ollaan!] Suomea ei voida painostaa, meitä ei horjuteta.

Mutta yksi ulottuvuus on myös tärkeä: Asuttu raja on paras osa turvallisuutta. Itäisen Suomen pärjääminen muuttuneissa olosuhteissa on meille vakava ja tärkeä asia. Nyt juuri on kysymys rajasta, [Puhemies koputtaa] mutta mikä on suhtautumisenne koko itäisen Suomen tilanteeseen? [Puhemies: Aika!] Sekin heijastelee tässä taustalla. [Sheikki Laakso: Se oli vastuullinen kysymys!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Saarikolle yhteistyöhakuisesta puheenvuorosta ja kiitoksista erityisesti Rajavartiolaitoksen suuntaan. Kyllä meillä on erinomainen Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset, jotka jälleen kerran ovat toimineet tässä ja toimivat koko ajan.

Nyt täytyy miettiä hetki sitäkin, että kun nämä päätökset on tehty, niitä lähdetään panemaan toimeen. He tarvitsevat todellakin tuen siihen, nämä viranomaiset, jotka näitä asioita sitten todella siellä rajalla hoitavat. Nyt täytyy todellakin toivoa, että tämä ei laajene ja että se viesti kuuluu sinne Venäjälle ja myöskin niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka mahdollisesti pohtivat Suomeen lähtöä, että ei kannata, että me emme tule hyväksymään tällaista toimintaa.

No, mitä tulee Itä-Suomeen, niin kyllä Itä-Suomen ääni on kuultu. Se on kuultu hallitusneuvotteluissa, ja se on kuultu täältä eduskunnasta, teiltä, ja me olemme käynnistämässä nyt Itä-Suomi-työryhmää, jossa laajasti yli hallintorajojen haetaan ratkaisuja siihen, miten Itä-Suomea voidaan auttaa vaikeassa tilanteessa, kun raja on nyt todellakin kiinni, ja siihen, kun Itä-Suomella on muitakin haasteita, [Puhemies koputtaa] miten Itä-Suomen kehitystä voidaan auttaa, koska, kuten totesitte, se elinvoimainen itäinen Suomi on osa rajan turvallisuutta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä, juuri näin! — Erinomainen vastaus!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kymäläinen.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tilanne on ehkä surullinenkin siltä osin, että nyt tässäkin keskustelussa, jota me olemme tässä kyselytunnilla harrastaneet, täällä on harmillisen paljon naureskelua ja harmillisen paljon huuteluja tai heittoja. Mielestäni on hyvä, että viime hallituskaudella eduskunnassa valmisteltiin tämä työkalupaketti, jota te voitte hallituksena nyt käyttää. Se, että itärajan turvallisuustilanne heikkenee, on koko EU:n yhteinen kysymys, ja sen johdosta mielestäni on ollut perusteltua, että täällä on kysytty myös EU-ulottuvuudesta. Kiitän myös siitä osaltani, että on toimittu ripeästi ja näitä raja-asemia on nyt suljettu. Viestin tulikin olla selvä, jotta tilanne ei pahene ja ihmiset eivät joudu tässä huonosti kohdelluiksi.

Elokuusta alkaen Rajavartiolaitos on viestinyt tämän tulijaprofiilin ja -määrän muutoksesta. Tästä emme ole kuitenkaan eduskunnassa kuulleet aiemmin. Tähän reagoitiin vasta nyt viikonlopun aikana, kun Rajavartiolaitos tuli tämän tiedon kanssa ulos. Miksi näin? Eikö tietoa ollut ministerillä aiemmin?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Täällä juuri äsken kysyttiin muun muassa kansainvälisistä sopimuksista, ja silloin kun tulee yksittäisiä henkilöitä, niin me puhumme normaalitilanteesta — me puhumme siitä, että silloin sovelletaan aivan normaalia ulkomaalaislainsäädäntöä ja turvapaikkapolitiikkaa.

Elokuusta alkaen tilanne on ollut hyvin normaali. On tullut joitain yksittäisiä, mutta ei kai tässäkään salissa eikä meillä ole sellaisia hartioita, että jos sieltä tulee yksi taikka kolme viikossa, niin voisimme siinä kohtaa reagoida ja todeta, että tässä on nyt kyseessä vaikkapa tällainen tilanne, kun tietoa ei ole riittävästi, jotenka me voimme toimia tämänkin lain perusteella vasta sitten kun meillä on riittävä tieto ja kun se on välttämätöntä. Ja nyt, kuten havaitaan, viimeisen kahden viikon aikana, siitä lähtien, kun Rajavartiolaitos tiedotti tilanteesta, nähtiin, että a) profiili muuttuu ja b) määrät muuttuvat ja c) saimme enemmän tietoa, mistä on kysymys. Ja sen vuoksi olemme nyt vasta tässä tilanteessa. Emmehän me suinkaan pysty toimimaan muutoinkaan, jos meille tulee yksittäisiä henkilöitä sieltä täältä. — Kiitos. [Ben Zyskowicz: Hyvä, ripeästi toimittu! — Suna Kymäläinen: Niin me sanottiinkin!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Marttinen.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää aloittaa kiittämällä hallitusta. Hallitus on toiminut tämän erittäin vaikean, vakavan tilanteen edessä nopeasti ja määrätietoisesti. Samoin Suomen kansalle on lähetetty selkeä viesti siitä, että he voivat luottaa siihen, että maan hallitus, meidän päättäjät ja meidän viranomaiset toimivat oikea-aikaisesti ja seuraavat koko ajan tilannetta ja sen kehitystä. Tämä on varmasti hyvä meidän kaikkien yhdessä lähettää myös kotikatsomoihin.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä viime päivien kehitys itärajalla on ollut hyvin huolestuttavaa. Tässä on tuotu esille jo eduskunnassa tehty yhteinen työ viime kaudella, jolloin siis kaikki puolueet yhdessä muuttivat lainsäädäntöä, jolla tuotiin uudet toimivaltuudet lakiin, ja sen myötä nyt siis käytännössä koko Kaakkois-Suomen raja laitetaan kiinni.

Nyt oikeastaan kysyisin, sisäministeri, teiltä teidän arviotanne: miten merkittäviä teidän näkökulmastanne ovat nämä muutokset lainsäädäntöön, mitä puolueet yhdessä tekivät ja joita nyt taas päästään sitten käyttämään?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö, jota viime kaudella muutettiin, on täysin korvaamaton. Se on täysin korvaamaton, ja ilman sitä muutosta emme pystyisi nyt toimimaan, joten siinä mielessä se tuli sellaiseen kohtaan, että siitä nyt voimme olla tänä päivänä hyvin kiitollisia. Erinomaista oli myös se, että siellä kyettiin jo tunnistamaan tämmöinen mahdollinen vaikuttaminen ja painostamisyritys, mikä mahdollistaa sen, että nyt meidän ei tarvitse eikä pidä toljottaa tulijoiden määriä vaan ilmiötä siellä taustalla. Tämä on todella merkityksellistä niin meille kuin esimerkiksi koko Euroopalle, että meillä on keinot tässä kohtaa toimia. Se, riittävätkö nämä, jää nähtäväksi, mutta viesti on selvä: Suomi toimii, Suomi turvaa Suomen suvereniteetin sekä oman rajansa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt on kiitoksen paikka. Me olemme nähneet ministereiden nopeaa toimintaa. Koko valtioneuvosto on toiminut loistavasti. Kiitän pääministeriä ja kiitän sisäministeriä, kiitän koko ministeriryhmää.

Meidän on hyvä tänä päivänä olla tässä tilanteessa, koska viime kaudella, niin kuin tässä on tullut esiin, jumpattiin eduskunnassa lait kuntoon. Muistan hyvin sen päivän, kun hallintovaliokunnassa istuimme. Silloin istui valiokunnan puheenjohtajana nykyinen ministeri Purra ja sisäministeri Rantanen oli jäsenenä. Jumppasimme valiokunnassa Marinin esityksestä sellaisen työkalupakin, mikä tänä päivänä on ollut käytössä, ja tulokset ovat hyviä. [Ben Zyskowicz: Just näin!] Kysyn kuitenkin sisäministeriltä tässä kohtaa, koska uutisointi jatkuu totta kai tästä asiasta, ja nyt on ollut lieviä uutisia, että yhä pohjoisempana nähdään jo hieman liikehdintää: onhan niin, että sisäministerillä ja valtioneuvostolla on tarvittavat työkalut myöskin tulevaisuudessa? [Eveliina Heinäluoma: Oliko siellä hallintovaliokunnassa muitakin jäseniä?] — 17.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Sisäministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Tässä on helppo yhtyä kiitoksiin ensinnäkin siitä, että tämä laki on olemassa, mutta myös koko valtioneuvostolle siitä, että tilannekuva ja toimintakyky ovat koko hallituksena kunnossa. Tämä on erinomainen asia, että pystymme yhdessä turvallisuuden takaamaan.

Mitä tulee sitten lisätoimiin, on aivan selvä asia, kuten tässä on todettu, että hallitus tulee turvaamaan rajaturvallisuuden. Me emme taivu painostukseen. Meitä ei voi horjuttaa tämänkaltaisilla aseilla. Ja se tarkoittaa myös sitä, että me olemme tarvittaessa valmiita myös lisätoimiin. [Timo Heinonen: Kyllä tämä nyt on selvä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn valtiovarainministeri Purralta seuraavaa:

Minulla on kädessäni JTS, julkisen talouden suunnitelma. Sen kohdassa ”Sisäministe-riön hallinnonala” ensimmäinen virke kuuluu näin: ”Sisäministeriön pääluokan määrärahataso vuonna 2024 on 2,5 miljardia euroa, josta se alenee 1,9 miljardiin euroon vuonna 2027.”  Alenema on siis 600 miljoonaa euroa. Olen tietoinen siitä, että sisäasiainministe- riössä on kuusi kokonaisuutta: pelastustoimi, maahanmuutto, Rajavartiolaitos ja poliisi. Vaikka sieltä poistuisi kokonaan 500 miljoonan euron suuruinen maahanmuuton osuus, jää silti muille aleneva trendi. Tämä voi varmasti vaikuttaa myös Rajavartiolaitokseen, kuten nähdään myös ensi vuoden talousarvioehdotuksesta, jossa SM:n pääluokan hallintomenot kasvavat enemmän kuin Rajavartiolaitoksen menot. Olen tästä erittäin huolissani. Oletteko te, rouva valtiovarainministeri? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys! — Keskustan ryhmästä: Onko perussuomalaiset huomannut tätä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Joillakin on muita huolia tällä hetkellä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Minä olen erittäin vakuuttunut siitä, että tämä hallitus, joka nostaa Suomen sisäisen turvallisuuden ja ulkoisen turvallisuuden prioriteettilistansa kärkeen, hoitaa tämän maan turvallisuutta niin meidän rajoillamme kuin meidän kaduillamme, joka puolella tässä maassa. Tämä tulee hyvin esille hallitusohjelman tärkeistä kirjauksista, puhutaan sitten poliiseista tai muusta sisäiseen turvallisuuteen liittyvästä. [Keskustan ryhmästä: Ei sinne ole rahoja!] Resurssit ovat tärkeitä. Me olemme sopeuttaneet koko julkisen talouden tulevaisuutta siihen, että me pystyisimme jatkossakin huolehtimaan valtion tärkeistä tehtävistä, liittyivät ne sitten hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon tai siihen kaikkein tärkeimpään eli meidän turvallisuuteen. Ja aivan yhtä tärkeää on se, että meidän viranomaisilla on toimivaltuudet toimia. Pelkillä resursseilla näitä asioita ei hoideta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Miksi rajalta leikataan?]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Räsänen, Joona.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeätä, että tästä salista lähtee yhtenäinen viesti Venäjälle, että tällainen peli ei vetele, ja tästä täytyy kiittää hallitusta, että ripeästi on myös ryhdytty toimiin, jotka tänä päivänä meidän lainsäädäntömme mahdollistaa.

Mutta, arvoisa puhemies, hieman jäi itseäni vielä tässä vakavassa tilanteessa vaivaamaan hallituksen suhtautuminen nyt siihen ihan oikeutettuun huoleen näistä tulevista resursseista. Niin kuin me tiedämme, kun me luemme tätä teidän keltaista kirjaanne ja katsomme varsinkin niitä tulevia vuosia vuodesta 25 eteenpäin — ja niin kuin Rajavartiolaitos on kertonut — heillä rahoitusvaje kasvaa 25 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa sitten rajavartijoiden määrän vähentämistä. Sen takia, ihan oikeutetusti, edustaja Lindtman on pyytänyt, emmekö me voisi yhdessä nyt tänä syksynä todeta tässä salissa, että tämän asian me laitamme kuntoon ja huolehdimme, että rajavartijoiden määrä ei laske myöskään tulevaisuudessa. Voisinko vielä pyytää, arvoisa pääministeri, että tähän asiaan ottaisitte kantaa: olisiko mahdollinen tällainen yhteinen päätös koko tältä salilta? [Ben Zyskowicz: Pelko pois, hallitus hoitaa tämänkin asian! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oliko se lupaus?]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Kuten viimeksi valtiovarainministeri totesi tästä vierestä, voitte luottaa siihen, että hallitus huolehtii maan turvallisuudesta, maanpuolustuksesta, rajaturvallisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Rajavartiolaitos saa ne resurssit, mitkä se tehtävänsä menestyksekkääseen toteuttamiseen tarvitsee tilanteen vaatimalla tavalla. Me seuraamme myöskin tätä tilannetta ja sitä, mitä Rajavartiosto tarvitsee, ja toimimme tarvittaessa. [Ben Zyskowicz: Hyvä, pelko pois!]

Arvoisa puhemies! Sekä Rajavartiolaitos että hallitus ansaitsevat kyllä kiitoksen nopeasta reagoinnista. On hyvä, että tänään tehdyn päätöksen sisältöä ja laajuutta arvioidaan säännöllisesti tilanteen kehittymisen perusteella. Rajavartiolaitoksen toiminnan jatkuva kehittäminenhän perustuu hallitusohjelmaan ja selontekoihin ja lisäksi Rajavartiolaitoksen strategiaan. Näin on yhdessä sovittu.

Selvää on, että käsillä oleva tilanne on Venäjän suunnalta käynnistetty hybridioperaatio, joka masinoi arabiankielisiä turvapaikanhakijoita Suomeen. TikTokissa on levitetty videoita, joissa jaetaan häpeilemättömästi vinkkejä itärajan ylittämiseksi ja jaetaan tietoja rajatilanteesta. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mihin vastatoimiin on ryhdytty tai ryhdytään some-kampanjoiden suhteen? Ja toisena kysymyksenä: onko maastorajoilla havaittu liikehdintää?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle erinomaisesta kysymyksestä. Aivan kuten kuvaatte, näin on todella ollut. Sosiaalinen media toimii hyvin nopeasti, ja siellä tällaista vinkkiä levitetään, kuinka Suomeen tullaan, ja mitä kautta kannattaa tulla.

Sen lisäksi, että me teemme näitä toimia rajavartiolain perusteella hallituksessa, tähän liittyy luonnollisesti viestintä, ja se viesti on selvä: Älkää tulko tänne. Suomen rajat menevät kiinni. Tämä some-kampanja on itse asiassa käynnistymässä juurikin, ja sitä laitetaan monikielisesti eteenpäin. Että siinä mielessä olemme huomioineet myöskin tämän puolen ja teemme vastakampanjan tähän kyseiseen asiaan. [Juho Eerola: Hienoa! Hieno juttu! — Perussuomalaisten ryhmästä: Sekin asia on hoidossa!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Limnell.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos vielä hallitukselle jämeristä toimista.

Kun täällä puhutaan turvallisuudesta ja vielä kansallisesta turvallisuudesta, on luonnollisesti hyvä, että meillä on mahdollisimman realistinen tilannekuva. Nyt tällä hetkellä ennusmerkit näyttävät siltä, että tämänkaltaiset tapahtumat, mitä nyt on koettu, ovat myös tälle salille vasta eräänlainen koetinkivi tulevaisuudelle. Ja kun me puhumme nyt erilaisista ilkeyksistä isänmaata kohtaan, perimmäisenä tarkoituksena on tuottaa epäyhtenäisyyttä, levottomuutta ja turvattomuutta. Tässä hetkessä on kyllä erittäin tärkeää — ja uskon, että kaikki siihen yhtyvät —, että tästä salista Suomen sisälle ja Suomen ulkopuolelle lähtee yhteinen viesti. [Timo Heinonen: Kuunnelkaa, demarit, nyt!]

Arvoisa pääministeri, kysyisin kuitenkin: kun olemme osa Euroopan unionia ja Natoa ja Norjalla on oma rajansa Venäjän kanssa, [Puhemies koputtaa] millaista yhteydenpitoa tässä raja-asiassa on nyt pidetty keskeisiin kumppanimaihin?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tämä on oikeasti aivan oleellista. Me olemme osa Euroopan unionia, raja on Euroopan unionin raja. Me ollaan osa Natoa, tämä on Nato-raja. Meillä on naapureita, joihin meidän päätöksemme vaikuttavat. Tämän vuoksi me ollaan järjestelmällisesti nyt ihan tämän päivän aikana informoitu eri tasoille meidän tekemästämme päätöksestä. Itse olen informoinut kollegoita Viroon, Latviaan, Liettuaan, Ruotsiin ja Norjaan ja myöskin Euroopan unionin komission puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan. Ulkoministeri ja puolustusministeri hoitavat omia kanaviaan, ja tieto menee. Tämä yhteinen tilannekuva myöskin Eurooppaan ja meidän naapureille on aivan kaikki kaikessa. On nimittäin täysin mahdollista esimerkiksi, että kun me suljemme meidän raja-asemia, se näkyykin sitten Viron tai Norjan raja-asemilla. Siksi meidän täytyy tehdä hyvää yhteistyötä, ja voi sanoa, että yhteistyön lähtökohdat aikaisemmin tehdyllä työllä ja nyt tämän hallituksen tekemällä työllä ovat kyllä kunnossa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kokko.

Arvoisa puhemies! On yksi asia, jota Venäjä kunnioittaa, ja se on voima. Siksi ehkä nyt tässä tilanteessa voimaa on osoitettava, ja täytyy kiittää hallitusta, että te ja viranomaiset olette toimineet päättäväisesti tämän rajatilanteen hallitsemiseksi ja luottamuksen herättämiseksi suomalaisissa. Kuitenkin olemme nähneet muun muassa Puolassa Valko-Venäjän vastaisella rajalla, miten siellä on järjestelmällisesti käytetty turvapaikanhakijoita tietynlaisena puskurina ja epävakauden luomisessa nimenomaan sinne rajavyöhykkeelle. Ja tähän jo vähän sisäministeri Rantanenkin viittasi haastattelussaan, että mitäpä sitten, kun talvi on tulossa, jos sinne rajavyöhykkeelle jää näitä paperittomia ihmisiä jumiin. Onko hallituksella suunnitelmaa, mikä on sitten se toimintamalli, jotta rajaturvallisuus pystytään ylläpitämään, vakaus säilyttämään mutta myös perusoikeuksista pitämään kiinni?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Nyt näillä toimilla on tarkoitus aiheuttaa se, että ei tulla sinne rajavyöhykkeelle, että tämä koko ilmiö loppuu ja että toimijat, jotka tätä mahdollistavat ja jopa mainostavat, lopettavat sen. Se on tämä meidän selkeä viestimme ja tavoitteemme. Ainakin tällä profiililla, josta nyt puhutaan, he eivät ole välttämättä ilman papereita, vaan heillä on laillinen oleskeluoikeus naapuriin, jolloinka he voivat kyllä kääntää kelkkansa toiseenkin suuntaan [Perussuomalaisten ryhmästä: Tai pyörän!] ja auttaa myös itse itseänsä siinä. Toisaalta on niinkin, että jos on laillinen oikeus olla Venäjällä, niin silloin myös Venäjällä on vastuu tässä näistä ihmisistä. Kyllä me lähdemme siitä, että meidän linjamme on selkeä: toimemme ovat voimakkaat niin, että sinne rajavyöhykkeelle ei ihmisiä ajeta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Rajaturvallisuudesta huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää, ja on välttämätöntä, että hallitus on nyt ryhtynyt toimiin tilanteen edellyttämällä tavalla sen luottamuksellisen tiedon perusteella, mitä te olette saaneet. Samalla kun rajaturvallisuudesta huolehditaan, on huolehdittava myös niistä arvoista, joita Suomenkin rajoilla vartioidaan. Asia on juuri niin kuten edustaja Kyllönen täällä sanoi, että tosiasiallinen oikeus hakea turvapaikkaa on turvattava. Kansainvälisen oikeuden mukaiset palautuskielto ja joukkokarkotusten kielto ovat ehdottomia.

Viime kaudella todellakin teimme paljon lainsäädäntötyötä yhdessä niin rajaturvallisuuden kuin laajasti hybridivaikuttamisen keinovalikoimaan varautumiseksi, ja hyvä näin, koska nyt Suomella on työkaluja paitsi tähän välineellistettyyn ihmisten hyväksikäyttöön myös muuhun hybridivaikuttamiseen. [Ben Zyskowicz: Työkaluja, joita vihreät vastusti!] Hybridivaikuttamisen muita muotojahan voivat olla laajalla kirjolla erilaiset informaatio‑, poliittiset, taloudelliset tai jopa sotilaalliset toimet. Kysynkin pääministeri Orpolta: [Puhemies koputtaa] miten hallitus on varautunut Venäjän Suomeen kohdistamaan erityyppiseen hybridivaikuttamiseen?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Kysyjällä on varmasti hyvää kokemusta edellisen hallituksen työskentelystä ja, niin kuin meillä kaikilla, näkemystä siitä, että Suomi on edelleenkin varautumisen suhteen yksi maailman parhaita maita. Meillä on kokonaisvarautumisen ja kokonaisturvallisuuden malli, missä koko yhteiskunta on valjastettu tekemään yhteistyötä, varautumaan erilaisiin uhkiin. Nyt varsinkin viimeisten vuosien aikana ja viimeisen parin vuoden aikana, minkä ajan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt, nämä kaikki asiat on käyty vielä moneen kertaan läpi. On sitten kyse kriittisestä infrastruktuurista, rajaturvallisuudesta tai huoltovarmuudesta ja niin edelleen, niin kaikki on käyty läpi, ja sitä työtä ei lopeteta vaan sitä tehdään koko ajan. Koko ajan käydään läpi, mitä mahdollisia uusia skenaarioita voisi olla, joilla voitaisiin yrittää horjuttaa Suomea ja vahingoittaa suomalaista yhteiskuntaa. Siinä suhteessa olen luottavainen, mutta aina on niin, että kaikkeen ei voida varautua. Kaikkeen ei voi varautua, ja siksi meidän yhtenäisyys näissä asioissa on aivan kaikki kaikessa. Se viesti, mikä tänään täältä lähtee, on ollut erinomainen: Kaikki tukee sitä, mitä olemme tänään päättäneet. Me seisomme kaikki sen takana ja me kerromme, että me olemme tässä vakaasti sitä mieltä, että Suomi ei taivu, Suomea ei horjuteta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Tähän aihepiiriin viimeinen kysymys, edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Siinä, mitä nyt näemme, että Venäjä tekee, kyse on selvästi pyrkimyksestä painostaa Suomea ja vaikuttaa, ja tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että reagointi on riittävän päättäväistä, nopeaa. Ei saa antaa kuvaa, että se on heikkoa. Se on paitsi Suomen turvallisuuden kannalta olennaista, niin se on myös näiden ihmisten, joita pyritään tässä välineellisesti käyttämään hyödyksi Suomen painostamiseen, kannalta olennaista, että tämä saadaan nopeasti katki, ettei tule yhä useampia ihmisiä, joita ryhdytään käyttämään tämmöisen vaikuttamisen välineenä. Ja sen vuoksi näille hallituksen päätöksille, joita on tänään tehty, täysi tuki. Ne osoittavat ja lähettävät Suomesta selkeän viestin, että Suomi reagoi päättäväisesti ja nopeasti tähän tilanteeseen. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä! Juuri näin! — Juho Eerola: Jatka tällä linjalla!]

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että työkalut ovat kunnossa. Tässä on käynyt ilmi, että viime eduskuntakaudella tämän salin yksimielisesti hyväksymä laki [Ben Zyskowicz: Paitsi vihreät ja vassarit! — Välihuutoja vasemmalta] on nyt käytettävissä. Toiseksi ovat nämä Rajavartion resurssit, joista kyllä pistin merkille pääministerin kommentin siitä, että ne turvataan. [Puhemies koputtaa] Se on erinomaista. Ja kolmanneksi on tärkeätä, että myös EU-kumppaneiden kanssa on kuuma linja ja myös EU:ssa löydetään tarvittaessa tilanteet auttaa toinen toisiaan. Nämä ennaltaehkäisevät kaikenlaisia pyrkimyksiä yrittää painostaa [Puhemies koputtaa] Suomea. — Eikö niin? [Naurua]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Näin on. [Naurua]

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden tilanne heikkenee nopeasti. Varsinkin viime kuukausien aikana tämä on havaittu. Teollisuuden tilauskirjat ohenevat, rakennusala on vaikeuksissa, elikkä olemme hyvin vaikeassa tilanteessa. Edellisen vaalikauden lopulla hallitus ehti valmistelemaan lausuntokierrosta vaille valmiiksi kuljetusalan ammattidieselin. Tällä esityksellä olisi voitu keventää raskaan ammattimaisen liikenteen verorasitusta niin, että se olisi parantanut Suomen vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä merkittävästi. Olen odottanut kesän, syksynkin — saman ovat tehneet kuljetusalan yrittäjät sekä suomalainen vientiteollisuus. Kello käy, mutta hallituksen esitystä vaan ei näy. [Keskustan ryhmästä: Ei näy!] Talvea en enää odota, mittani on tullut täyteen. Suomella ei ole aikaa enää vetelehtiä. [Välihuutoja oikealta]

Olen tänään jättänyt lakialoitteen ammattidieselin käyttöön ottamiseksi. Tämä on keskustan esitys, ja se pohjautuu valtiovarainministeriön aiempaan, osaavaan valmisteluun ja on toteutettavissa vaikka heti. Kustannuksia ei synny, koska paketti on valmiina. Aiotteko panna tämän lausuntokierrokselle, arvoisa valtiovarainministeri? [Perussuomalaisten ryhmästä: Neljä vuotta oli aikaa toteuttaa se!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tunnistan edustajan nostaman huolen. Ylipäätänsä tämä suhdanne, jossa me tällä hetkellä olemme, ei tarjoa tälle hallitukselle myöskään hirvittävän paljon vetoapua — se, että me tällaisessa tilanteessa teemme julkisen talouden kannalta toimia ja samaan aikaan kasvu on hyvin hidasta —, jopa näyttää siltä, että se hidastuu edellisistä arvioista. Samaan aikaan meidän verotuotto on vähentynyt [Antti Kurvinen: Mitä aiotte asialle?] ja meillä on paljon muita ongelmia, esimerkiksi geopolitiikkaan ja turvallisuuteen liittyviä, jotka eivät tee tästä tilanteesta helppoa.

2

Mitä tulee sitten itse ammattidieseliin, niin kuten muistamme jo viime kaudelta, tästä asiasta vallitsee monenlaista yhteisymmärrystä, mutta se, mikä siinä on sitten ongelmana niin, että sitä ei edellinen hallitus saanut edistettyä eikä se ole tämänkään hallituksen listalla tällä hetkellä, [Antti Kurvinen: Miksei?] liittyy tietenkin yleisesti tähän fiskaalipuoleen. Sen sijaan tämä hallitus huolehtii autoilijan asioista, huolehtii logistiikasta muun muassa tekemällä täysin historiallisen polttoaineveron laskun. [Vasemmalta: Koska näkyy?] Me laskemme myös CO-komponenttia ja huolehdimme muutenkin siitä, että tämä tilanne helpottuu. Onneksi näemme, [Puhemies koputtaa] että inflaatioluvuissa on tapahtumassa kuitenkin selvää muutosta, ja se vaikuttaa tietenkin yleiseen kustannuskehitykseen.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen suhtautuminen ammattidieseliin oli allekirjoittaneelle ja koko keskustan ryhmälle valtava pettymys. Kokoomus, perussuomalaiset ja RKP lupasivat ennen vaaleja, että tämä ammattidiesel-asia hoidetaan kuntoon. [Antti Kurvinen: Tämäkin vaalilupaus!] Tämäkin asia nyt on mennyt siis mönkään.

Keskusta lisätalousarviossaan on esittänyt perustellusti ja myös kattavasti, että teemme noin 300 miljoonan euron lisärahoituksen laajakaistarakentamiseen, alemman tieverkon kunnostamiseen ja homekoulujen korjaamiseen sekä taloyhtiöiden perusparannuksiin ja remontteihin. Rakennusmiehillä on työstä pulaa lähiaikoina, se tiedetään. Näillä toimilla saataisiin luotua työpaikkoja, tuettaisiin samalla aluetalouden tasapainoista kehittämistä, erikoisesti tällä laajakaistaratkaisulla. Rakennusteollisuus arvioi tällä viikolla, että valtiovarainministeriön ennusteet rakentamisen tilanteesta ovat liian positiivisia. Väärä tilannekuva rakentamisesta tarkoittaisi väärää tilannekuvaa koko taloudesta. Keskusta on esittänyt suhdannepakettia tukemaan tätä vaikeaa tilannetta.

Kysynpä teiltä, arvoisa pääministeri: Teettekö te töitä rakennusalan auttamiseksi? Tartutteko keskustan erinomaiseen esitykseen? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys! — Juho Eerola: Olisimmepa kuulleet tuon hallitusneuvotteluissa!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri, vai kuka ministereistä vastaa? [Antti Kurvinen: Hommaa hoitaa, mutta ei löydy vastaajaakaan!] — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tärkein teko, jolla tämä hallitus edistää rakennusalan pääsemistä yli tästä suhdannekuopasta, on se, että ihmisten ostovoima kääntyy ensi vuonna nousuun, osittain hallituksen budjettiehdotukseen sisältyvien veroja kohtuullistavien elementtien ja työllisyystoimien ansiosta. Suurimmalla osalla suomalaisista ostovoima kasvaa ensi vuonna, tietysti edellyttäen, että inflaatio saadaan kuriin, kuten nyt näyttää. Tämä tapa on ainoa kestävä tie päästä siihen, että ihmiset pystyvät suunnittelemaan myöskin asunnon vaihtamista. Se tyhjillään olevien asuntojen määrä, joka tällä hetkellä on pysäyttänyt työmaat, poistuu sitä kautta. Samalla teemme täsmätoimia, kyllä, joilla käytännössä valtion tukeman asumisen osuus kaikissa asuntorakentamisen aloituksissa nousee yli 40 prosenttiin, kun se oli vielä viime vuonna noin 15 prosenttia. Eli kyllä tätä suhdannetta oikeasuhtaisesti autetaan mutta ei kaatamalla ämpärillä veronmaksajilta rahaa.

Keskusta luetteli kohteita 300 miljoonan euron edestä. Tässä ette edes maininneet, mistä se raha sitten otettaisiin pois. [Antti Kurvinen: Turun tunnin juna! — Naurua] Ja jos se otetaan joistain muista infrahankkeista, [Puhemies koputtaa] niin sillä ei kyllä sitten infrahankkeita tekeviä työllistetä enempää.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kurvinen.

Rouva puhemies! Saimme jälleen eilen huonoja uutisia Suomen talouden kehittymisestä. Rakennusala kertoi, että heidän tilanteensa on paljon huonompi kuin vaikkapa valtiovarainministeriö on arvioinut. Ja rakennusalan ekonomistit kertoivat, että tälle vuodelle ja ensi vuodelle valtiovarainministeriön arvioima kasvu ei toteudu, ja ne kasvuennusteet ovat jo tähän mennessä todella surkeita: tavoite tai arvio on ollut, että tälle vuodelle saadaan nolla prosenttia kasvua ja ensi vuodelle yksi prosentti. Elikkä nyt näyttää siltä, että jo tänä vuonna Suomen talouskasvu painuu miinukselle, siirrymme siis taantumaan, ja ensi vuodelle emme saa edes yhden prosentin talouskasvua. Kuunnelkaa, ministeri Mykkänen — tämä on reaalitilanne tällä hetkellä. [Oikealta: Kenen jäljiltä?]

Arvoisa pääministeri Petteri Orpo, te olette puhunut polleita puheita velkalaivasta, ja nyt näyttää, että teidän velkalaivan kääntämisenne on sitä, että ensi vuodelle otetaan lähes 12 miljardia velkaa [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos teidän! — Vasemmalta: Tehän sitä otatte!] ja koko vaalikaudelle 50 miljardia velkaa. Voi sanoa, että velkalaiva on mennyt ympäri ja teillä on velkasukellusvene, arvoisa pääministeri. Miksi, arvoisa pääministeri, olette rikkonut vaalilupauksenne paremmasta taloudenpidosta [Puhemies koputtaa] ja ajatte Suomen syvempään velkaantumiseen ja nollakasvuun ja taantuman tilanteeseen tällä talouspolitiikallanne? [Timo Heinonen: Kepun perintö oli niin surkea!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Oppositiopolitiikan ymmärrän, mutta en minä sitä ymmärrä, että se on nimenomaan keskusta, joka kauhistelee tässä nyt velkaantumista. Mikäs puolue se olikaan, joka hoiti sitä valtiovarainministerin tehtävää edelliset neljä vuotta? Me teemme rakenteellisia uudistuksia, joilla me halutaan Suomi kasvuun, satatuhatta ihmistä työllistettyä. Me laskemme ansiotuloverotusta, että työtä kannattaa ottaa vastaan. [Keskustan ryhmästä: Ja velkaa lisää!] Me panostetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatioihin ja infraan, jotta me saadaan tämä Suomi-laiva kääntymään. Mutta kun se vain ui niin syvällä, niin syvällä, vielä syvemmällä kuin osattiin ajatella, ja siihen päälle tulee se kuvaamanne suhdanne, [Annika Saarikko: Miten niin ei osattu ajatella?] joka ei varmaan ole hallituksen aikaansaannos, niin tämä ottaa aikansa nyt. Mutta yhtään päätöstä ei voi perua. Eteenpäin mennään ja uudistukset tehdään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Talous todella horjuu taantuman partaalla, ja rakennusalan tilanne on vaikea erityisesti korkojen nousun vuoksi. Rakennusalan ahdinko uhkaa jättää monia työttömäksi ja vetää muita aloja mukanaan ahdinkoon. Hallituksen vastaus tilanteeseen on ollut vaisu ja oikeastaan ristiriitainenkin. Valtion asuntorahasto ARAn tukemaa asuntotuotantoa ja ARAn erilaisia korjausavustuksia supistetaan.

Arvoisa puhemies! Haluaisinkin kysyä hallitukselta, eikö nyt pitäisi pikemminkin pistää ARA töihin, lisätä ja nopeuttaa uusia rakennushankkeita [Perussuomalaisten ryhmästä: Entisetkin on myytävä!] ja lisätä erilaisia korjausavustuksia, keksiä kenties jopa uusia mekanismeja, joilla voitaisiin tilanteeseen puuttua?

Arvoisa puhemies! Näin saataisiin työtä rakentajille, tarvittavia remontteja tehtyä ja kohtuuhintaista vuokra-asumista suomalaisille.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Sarkkinen sanoi, tällaisessa rakennusalan suhdannetilanteessa oikeasuhtaisesti on järkevää, että silloin valtion tukeman eli ARAn korkotukilainoittaman asuntotuotannon osuutta nostetaan. Tänä vuonna, ensi vuonna se tulee ARAn uusien arvioiden perusteella olemaan noin 7 000—8 000 asuntoa, jotka käynnistetään, kun viime vuonna oltiin 5 600 asunnon määrässä. Ja ARAn tukemien aloitusten osuus itse asiassa kerrostaloasunnoissa nousee noin kahteen kolmasosaan, kun se vielä viime vuonna oli vain 15 prosenttia.

Mutta se, että me kaataisimme sitten lisää veronmaksajien tai velasta vastuussa olevien suomalaisten sukupolvien rahaa sadoissa miljoonissa esimerkiksi investointiavustuksiin, korjausavustuksiin: tämän tyyppisiä tarpeita löytyy vähän jokaiselta hallinnonalalta, ja silloin tilanne olisi se, että meillä tämä velkaantuminen entisestään kiihtyisi. Meidän täytyy olla tarkkoina tässä, koska se juurisyy tähän aloitusten vähäisyyteen on kuitenkin se, että isoilla rakennusyhtiöillä on käsissä tuhansia asuntoja ja se ostovoima täytyy saada liikkeelle. Silloin se ostovoima alkaa purra siihen tarjontapuoleen ja homma lähtee. Oikeasuhtaisilla toimilla pehmennetään, [Puhemies koputtaa] mutta ei kannata ylimäärin kaataa sitä rahavettä, kun sitä ei ole.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kulmuni.

Arvoisa rouva puhemies! Niin, tämä taloudellinen tilanne ei varmasti tullut nykyisellekään hallitukselle täytenä yllätyksenä, vaan kyllähän tosiasia oli se, että teidän puheenne ennen vaaleja olivat liian suuria. [Antti Kurvinen: Te lupasitte liikaa!] Te ette saa velkalaivaa kääntymään, koska ensi vuonnakin otetaan velkaa 11 miljardia euroa. [Oikealta: Te ette edes yrittäneet!] Totta kai siihen vaikuttaa korkojen nousu — siihen vaikuttivat muuten viime vaalikaudella aika vaikeat tilanteet, ei hirvittävästi koronasta ollut vetoapua — mutta ne veropoliittiset ja fiskaalipäätökset, mitä te teette hallituksessa, ovat olleet poliittisia päätöksiä. Te kevennätte myös veroja velaksi. Se, että te olette päättäneet keventää vaikkapa solidaarisuusveroa niin, että eivät ainoastaan 80 000 tienaavat vaan myös 150 000 tienaavat ihmiset saavat kevyemmin verotettua rahaa, tai se, että te kevennätte vaikkapa oluen verotusta sen sijaan, että te olisitte vaikkapa laittaneet eduskuntaan eteenpäin sen ammattidieselin esityksen, mikä siellä kuitenkin on jo valmiina, nämä kaikki ovat olleet poliittisia päätöksiä. [Puhemies koputtaa] Miksi priorisoitte solidaarisuusveron alarajaa [Puhemies koputtaa] ja vaikkapa olutveroa ammattidieselin edelle?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Minun pitää hieman hämmästellä tätä keskustan lähestymistapaa tähän kysymykseen. Ensin te aloitatte kuvaamalla suhdannetta ja esittämällä, miksi hallitus ei tarjoa tähän jonkinlaista tukipolitiikkaa. Sen jälkeen te arvostelette sitä, että me otamme lisää lainaa ja meidän alijäämämme on ensi vuonna liian suuri. Kyllä, se on yli 11 miljardia. Siitä yli kolme miljardia selittyy esimerkiksi näillä valtionlainan koroilla. Meidän valtionlainan määrä on yli 150 miljardia, siinä todella on maksettavaa niin nykyisille sukupolville kuin seuraaville. Samaan aikaan valtion muut takausvastuut, joita on eri suuntiin, vaikkapa Euroopan unionin suuntaan, ovat merkittäviä. [Annika Saarikko: Vastatkaa kysymykseen!] Samaan aikaan edellisen hallituksen tekemä sote-uudistus, sen rahoituslaki ja hyvinvointialueiden tilanne, [Antti Kurvinen: Vastatkaa kysymykseen!] vaikuttaa alijäämään, vaikuttaa vielä neljän vuoden päästä.

Mutta kun katsotaan näitä rahasummia, joita edustaja kysymyksessään nosti esille, niin valitettavasti solidaarisuusveron alarajan nostaminen, puhumattakaan olutveron laskemisesta, [Puhemies koputtaa] ei ole lainkaan samassa mittakaavassa tämän lainan kanssa, jota te esitätte meidän kritiikiksemme. [Anne Kalmari: Teitte ne silti! — Välihuutoja keskustan ryhmästä] Kannattaa katsoa sieltä hallitusohjelmasta tai budjettikirjasta, minkälaisista summista puhutaan, [Puhemies koputtaa] puhutaanko kymmenistä miljoonista ja kuinka monta nollaa on sitten miljardissa. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Haluan uskoa, että jokainen tässä salissa on samaa mieltä siitä, että yhdenkään lapsen ei pitäisi kasvaa köyhyydessä. Me tiedämme, miten lapsena koettu köyhyys voi näyttäytyä arjen turvattomuutena, toteutumattomina harrastuksina, kaveriporukan ulkopuolelle jäämisenä tai esimerkiksi siinä, että joutuu kantamaan vastuuta vanhemmistaan ja perheensä tilanteesta. Suomi on ollut ylpeydellä ja yhdessä maa, jossa heikoimmista pidetään aina huolta. [Ben Zyskowicz: Ja on edelleen!] On huolestuttava kehitys, että nyt tuntuu olevan ok lisätä lapsiperheköyhyyttä.

Tällä viikolla SOSTEn uudet laskelmat osoittivat, että hallituksen kaavailemien päätösten myötä 68 000 suomalaista putoaa pienituloisuuteen ja 17 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle. Nämä eivät ole vain lukuja — jokaisen luvun takana on lapsi ja jonkun lapsuus. Lapset ja nuoret eivät voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa, ja on aivan turhaa hallituksen kertoa leikkaavansa vain aktiiviväestöltä. Te leikkaatte lapsilta, te syvennätte lapsiköyhyyttä. Nämä päätökset heijastuvat myös pitkälle eteenpäin. Vetoankin hallitukseen, että perukaa nämä sosiaaliturvaleikkaukset, jotka osuvat lapsiin.

Ja kysyisin arvon ministeri Grahn-Laasoselta: aikooko hallitus muuttaa toimiaan [Puhemies koputtaa] nyt jälleen, kun on saatu uusia laskelmia, miten kovat nämä vaikutukset lapsille tulevat olemaan?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Grahn-Laasonen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitän myös tästä kysymyksestä. Tänään on puhuttu tärkeimmistä asioista: ensin turvallisuudesta, sitten taloudesta, jolla ylläpidetään turvaverkkoja, ja nyt tulevaisuudesta eli meidän lapsistamme.

Hallituksen tavoitteena on torjua lapsiperheköyhyyttä ja vahvistaa perheiden taloutta ja toimeentuloa vahvistamalla työllisyyttä eli sitä, että yhä useampi äiti ja isä työllistyisi [Välihuutoja vasemmalta] ja perheet nousisivat lapsiperheköyhyydestä. Se on hallituksen työn linja ja meidän vahva tavoitteemme. [Suna Kymäläinen: Keinot väärät, jos lisääntyy köyhyys!]

Yksistään näiden voimaan astuvien budjettilakien, joita nyt eduskunnan käsissä on, vaikutusten arvioidaan olevan lähivuosille jopa 65 000 uutta työllistä. Siellä on joukossa paljon äitejä ja isiä. [Ben Zyskowicz: Oliko ne SOSTEn laskelmissa?] — SOSTEn eli järjestöjen laskelmiin on tutustuttu. Ne ovat hyvin lähellä yhteisvaikutusarvioita, jotka hallitus on toimittanut virkavastuulla valmisteltuina eduskunnalle, mutta näiden laskelmien kohdalla on tärkeää huomioida, että näissä ei ole huomioitu työllisyysvaikutuksia, ja se on oleellinen asia. Eli kun meillä on tiedossa virka-arviolla 65 000 uutta työllistä, siellä on joukossa paljon työllistyviä äitejä ja isiä. Näitä ei huomioida näissä laskelmissa, jotka sinänsä muuten ovat kyllä ansiokkaasti laaditut.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Virta.

Arvoisa puhemies! En voi malttaa olla esittämättä huoltani siitä, että kaikki vanhemmat eivät tule työllistymään ja osa heistä, joilta te leikkaatte, on jo töissä, joten toivottavasti kannatte sen riskin, että nämä lapset todellisuudessa putoavat köyhyyteen. [Ben Zyskowicz: Entäs ne kymmenettuhannet, jotka työllistyvät?]

Mutta on hyvä, että hallitus pyrkii nostamaan oppimistasoa. On todella tärkeää, että hallitus haluaa panostaa esimerkiksi koulutukseen ja linjaa, että kaikilla pitäisi olla taustastaan riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja tavoitella unelmiaan — niin pitääkin olla. Valitettavasti olen huolissani, että kaikki keinot eivät vie tähän suuntaan. Suomalaiset pitkittäistutkimukset nimittäin osoittavat, että nimenomaan se lapsuudessa koettu köyhyys on juuri yhteydessä heikkoon koulumenestykseen. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi perheen saama pitkäaikainen toimeentulotuki yhdistyy viisinkertaiseen riskiin jäädä ilman toisen asteen tutkintoa, kolminkertaiseen riskiin jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. Toivon, että olette myös perehtyneet esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n hiljattain julkaistuun Lapsen ääni -tutkimukseen, jossa osoitetaan, että näillä lapsilla, joilla on perheessä köyhyyttä, on nimenomaan haasteita jaksaa ja pärjätä siellä koulussa. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: Miksi te ette ota näitä suomalaisia tutkimuksia tosissanne? Miksi te nojaatte oletukseen, että oppimistulokset voisivat nousta [Puhemies koputtaa] tilanteessa, jossa samalla lisätään lapsiperheköyhyyttä?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Grahn-Laasonen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Me tässä totesimme opetusministerin kanssa vähän yhdestä suusta, että hallituksella on keinovalikoimaa, jolla pyritään vahvistamaan sitä, että jokaisella lapsella on vahvat oppimisen edellytykset, tasa-arvoiset mahdollisuudet ihan lähtien varhaiskasvatuksesta, peruskouluun tehtävistä erittäin mittavista pysyvistä menolisäyksistä, siis 200 miljoonalla eurolla. [Ben Zyskowicz: Koulutuksen kunnianpalautus!] Pyrimme vahvistamaan niitä.

Minä uskon hyvin vahvasti siihen, että, samalla tavalla kuin turvallisuudesta, josta aiemmin puhuttiin, tässä salissa on vahva tahto ja ymmärrys sille, että me haluamme rakentaa meidän lapsille kestävää tulevaisuutta. Se on myös meidän talousohjelma. Hallituksen talousohjelman ja tämän velkaantumisen torjumisen tärkeimpiä päämääriä on se, että me pelastamme hyvinvointiyhteiskunnan huomisen ja ne palvelut, joita pidämme arvokkaina, koulutus tärkeimpänä. Meillä on lastensuojelulain kokonaisuudistus hallituksen työlistalla ja monia muita uudistuksia, joilla pyritään vahvistamaan työllisyyden vahvistumisen ohella, mikä vaikuttaa perheiden talouteen, myös palveluja, joilla pystytään näiden kaikkein heikoimpien tilanteessa tulemaan avuksi ja auttamaan näissä tilanteissa. Se on vahva tahtotila, jonka uskon yhdistävän tätä salia. [Oikealta: Näin se menee!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hopsu.

Arvoisa puhemies! Hallitus tosiaan sanoo yrittävänsä nostaa Suomen osaamistasoa ja linjaa ohjelmassaan, että jokaisella tulee olla taustasta ja varallisuudesta riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua ja saavuttaa omia unelmiaan. Mutta kuten tässä jo edellä todettiin, tutkimukset kertovat toista. Lapsuudessa perheen saama pitkäaikainen toimeentulotuki yhdistyy tutkimuksessa viisinkertaiseen riskiin jäädä ilman toisen asteen tutkintoa ja kolminkertaiseen riskiin jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. Tänään Yle kertoi postinumeroselvityksistä, että meidän postinumerot kertovat itse asiassa enemmän tietoa kuin meidän kuntien vertailu. Tästä oikeastaan haluaisin kysyä: mitä hallitus aikoo tehdä kuntien sisäiselle segregaatiolle, joka etenkin kaupungeissa vahvistuu tällä hetkellä? Tämä olisi erityisesti kuntaministerille suunnattu kysymys. [Eveliina Heinäluoma: Hyvä kysymys, segregaatio pahenee!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Ikonen.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Segregaatio on asia, joka nousee varmasti erityisesti kaupungeissa tällä hetkellä esille. On selvää, että ensinnäkin kaupunkisuunnittelu on sellainen väline, jolla siihen voi vaikuttaa. Esimerkiksi MAL-sopimuksia ollaan tällä hetkellä neuvottelemassa kaupunkien kanssa. On todella tärkeätä, että haetaan sellaisia kaupunkisuunnittelun keinoja, joilla pidetään huoli, että mikään alue ei muutu heikommaksi kuin toinen. [Eveliina Heinäluoman välihuuto]

Toinen ulottuvuus tässä asiassa on varmasti myöskin ihan tämmöinen kasvuympäristö: varhaiskasvatus, perusopetus. Meillä on perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen tasa-arvoraha, jolla tasataan myöskin niin, että jokaisen koulun pitäisi olla hyvä koulu käydä. Haemme monenlaisilla tavoilla tähän segregaatioon niitä keinoja, joilla voimme viedä asiaa eteenpäin, ja tästä käymme myöskin kaupunkien kanssa erilaisilla sopimusmenettelyillä neuvotteluja, että saamme tuettua heidän työtään.

Arvoisa puhemies! Yksi surullisimmista asioista meidän yhteiskunnassamme on nuorten syrjäytyminen. Syrjäytyminen on moninaisempi ongelma kuin pelkästään koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jääminen. Nuori on saattanut jo pitkään kokea olevansa ulkopuolinen esimerkiksi omassa koululuokassaan, mikä on omiaan heikentämään lapsen kykyä uskoa omaan itseensä. Yksinäisyys aiheuttaa myös masennusta. Ensisijainen vastuu nuorista on tietysti vanhemmilla. Rajaton lapsi on turvaton lapsi. Sitoutuminen, rajojen asettaminen ja rakkaus ovat vanhemmuuden tärkeimpiä taitoja. Myös koulussa tarvitaan rajoja, joiden kautta opitaan kunnioittamaan toisia ja yhteisiä pelisääntöjä. Kysyisinkin ministeri Henrikssonilta: mitä hallitus aikoo tehdä tueksi niille nuorille, jotka syystä ja toisesta tarvitsevat enemmän tukea?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että me keskustelemme lapsista ja nuorista, heidän tilanteestaan. He ovat meidän tulevaisuutemme, ja he ovat tärkeitä meille kaikille, myös tälle hyvälle maalle.

Hallitushan panostaa, niin kuin tässä on tullut esille, perusopetukseen tällä hallituskaudella noin 200 miljoonaa lisää. Yksi tärkeä, tärkeä osa siitä on juuri se, että uudistetaan oppimisen tukea ja uudistetaan se sillä tavalla, että jokainen oppilas, jokainen lapsi saisi sen avun riittävän varhain niin, että häntä voidaan auttaa juuri silloin, kun hän sitä tukea tarvitsee. Tämä uudistus on lähtenyt nyt valmisteluun, ja tässä kuullaan nyt laajasti myös opettajia, kuullaan OAJ:ta, kuullaan laajasti kaikkia asiantuntijatahoja, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä virkamiehet tekevät tämän asian osalta paljon, paljon työtä. Minun tavoitteeni on se, että tämä esitys tulee tänne eduskuntaan ensi vuonna ja että tämä uusi oppimisen tuki saataisiin voimaan 1.8.2025.