Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2018

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva Suomen kehityspolitiikan tulosraportti on tärkeä etappi tämän hallituskauden kehityspolitiikalle. Keväällä 2016 hyväksytyssä kehityspoliittisessa selonteossa valittiin neljä painopistettä, joilla tuetaan kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamista. Sitouduimme myös uudistamaan kehitysyhteistyön toimintatapoja ja tulosten seurantaa sekä raportoimaan eduskunnan kehityspolitiikan tuloksista.

Tämä tulosraportti tuo ensimmäistä kertaa yhteen eri ohjelmissa ja kumppanuuksissa saavutetut tulokset. Raportti arvioi työn onnistumista ja haasteita sekä sisältää tärkeitä havaintoja siitä, mihin kehityspolitiikkaa on tulosten aikaansaamiseksi viisasta kehittää. Raportti esittää kuusi suositusta, joista osa keskittyy menestyksen resepteihin ja osa kehittämishaasteisiin.

On tärkeä huomata, että raportoidut tulokset ovat Suomen pitkäjänteisen kehityspolitiikan tuloksia. Kehityspolitiikassa toimeenpano sekä tulosten ja vaikutusten synty on huomattavan pitkäjänteistä. Tässä raportissa käsitellään vuosien 2015—18 aikana raportoituja tuloksia. Huomionarvoista on, että useat ohjelmat on aloitettu aiemmilla hallituskausilla, jopa vuonna 2006. Uutta on katsaus nimenomaan tuloksiin ja vaikutuksiin, ei vain varojen käyttöön ja kohdistamiseen. Numeerisen tulostiedon rinnalla kerrotaan niin laadullisista tuloksista kuin politiikkavaikuttamisen tuloksista.

Raportti asettaa Suomen kehityspolitiikan ja sen rahoittaman kehitysyhteistyön osaksi laajempaa kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä. Yksin kehitysyhteistyöllä ei maailmaa muuteta paremmaksi, vaan johdonmukaisella tuella eri politiikan osa-alueilta ja toimijoilta.

Ärade talman! Finland är med om att lösa världens stora problem. Vårt utvecklingsarbete ger resultat som främjar målen för vår utrikespolitik och vår säkerhet, liksom även för fullföljandet av våra internationella åtaganden.

Resultaten har haft konkret inverkan på miljoner människors liv och på bygget av samhället. Vi påpekar de grundläggande orsakerna till migration när vi förbättrar människors möjlighet att bygga sig ett liv i sina hemtrakter.

Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet ovat kehityspolitiikkamme tärkein prioriteetti. Tulosraportti osoittaa, että vuodesta 2015 vuoteen 2018 Suomen kahdenvälisen yhteistyön tuella on raportoitu noin puolentoista miljoonan naisen ja tytön saaneen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja. YK:n väestörahastoa tukemalla on autettu kymmeniä miljoonia naisia ja tyttöjä.

Valitettavasti naisten oikeuksia väheksyvät äänet ovat voimistuneet maailmalla ja rahoitus on kärsinyt. Suomen on entistäkin tärkeämpää edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia. Kyse on paitsi ihmisoikeuksista ja ihmisten hyvinvoinnista, myös laajemmasta kehityksestä. Yhteiskunta ei kukoista, elleivät kaikki voimavarat ole mukana sitä rakentamassa.

Kehityspolitiikan toisen prioriteetin eli kehitysmaiden talouksien kehittämisen kohdalla juuri naisten työllistyminen on keskeistä. Kansalaisjärjestöjen työllä, yksityisen sektorin rahoitusinstrumenteilla sekä kahdenvälisellä ja monenkeskisellä yhteistyöllä on tuettu yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä muun muassa Afrikkaan. Työn tuloksia on ilo esitellä tasa-arvonkin näkökulmasta: työpaikoista naisten osuus on ollut vähintään puolet ja kansalaisjärjestöprojekteissa jopa 60 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Toimivien ja kehittyvien yhteiskuntien perusedellytys on koulutettu väestö. Suomen opetusalan kumppanimaissa, joita ovat Mosambik, Etiopia, Afganistan, Nepal, Myanmar ja Palestiinalaisalue, yläkoulua käyvien nuorten määrä on noussut keskimäärin 38 prosenttiin ikäluokasta. Samaan aikaan tyttöjen ja poikien välinen ero kouluun pääsyssä on miltei hävinnyt.

Opetus on erinomainen esimerkki tulosajattelusta: on onnistuttu saamaan lapset kouluun, mutta valitettavasti vielä ei ole onnistuttu tavoitellussa pitkän aikavälin vaikutuksessa eli laadukkaassa koulutuksessa ja oppimisessa. Oppimisen kriisi on tunnustettu maailmanlaajuisesti: oppimistulokset ovat erittäin heikkoja, ja merkittävänä syynä ovat huonosti koulutetut opettajat. Opettajankoulutuksen ja opetuksen laadusta tunnettu Suomi on kansainvälisesti haluttu kumppani ja voi myös tulevaisuudessa vaikuttaa nykyistä vahvemmin. Jatkotyötä asiassa tehdäänkin parasta aikaa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä opetushallituksen kanssa.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on kehitysmaissa uhka niille myönteisille kehitysaskelille, mitä on saatu aikaan. Se uhkaa vesittää myös tulevien vuosien työn tulokset. Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat kaikkein suurimmat kaikkein köyhimmille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville. Kehitysyhteistyövaroin tuetaankin sekä ilmastonmuutoksen ehkäisyä että ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Kehityspolitiikkamme neljännessä painopisteessä, luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutos liittyy oikeastaan kaikkeen. Tulosraportti kertoo ilmastotyön vaikuttavuudesta: Suomi on ollut mukana kehittämässä maailman suurinta päästökauppajärjestelmää Kiinassa ja hiiliveron toimeenpanoa Etelä-Afrikassa. Ruokaturvan ja pienviljelijöiden tukemisen saralla yli kaksi miljoonaa ihmistä on hyötynyt kansalaisjärjestöjen ja lähes kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä kahdenvälisen yhteistyön kautta. Luonnonvarojen kestävän käytön piiriin on saatu kansalaisjärjestöjen, muun muassa WWF:n ja Siemenpuun, kahdenvälisen yhteistyön, jota on tehty muun muassa Keniassa, Laosissa, Tansaniassa ja Sambiassa, sekä Finnfundin toimin yli kolme miljoonaa hehtaaria.

Merkittävä osa globaalista ilmastotyöstämme tapahtuu Maailmanlaajuisen ympäristörahaston ja Vihreän ilmastorahaston kautta. Suomen omista kehityspolitiikan finanssisijoituksista merkittävä osa kohdistetaan ilmastotoimiin muun muassa Maailmanpankin kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n alaisuuteen perustamamme ilmastorahaston sekä Finnfundin kautta. Finanssisijoitusten tuloksia voidaankin sitten esitellä seuraavalle eduskunnalle.

Tyvärr har klimatförändringen inte beaktats tillräckligt i vår utvecklingspolitik. All verksamhet Finland finansierar ska vara klimatsäker — minska utsläppen eller stödja anpassningen till förändringarna, och vi måste allt noggrannare se till att så faktiskt sker.

Ärade talman! Den här rapporten kommer för diskussion vid en mycket viktigt tidpunkt. Inför en ny valperiod är det bra att ha tillförlitlig information till hands om vilka resultat vi har nått och en analys av bakgrundsfaktorerna för framgångar och utmaningar.

Tulosohjauksella muovaamme toimintaa sen pohjalta, mitä opimme ja havaitsemme tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Raportin johtopäätöksistä kolme ensimmäistä kertoo onnistumisten pohjalta tärkeitä reseptejä hyvien tulosten saamiselle:

Ensiksi, kannattaa keskittää resursseja tärkeimpiin tavoitteisiin ja teemoihin. Kun voimavaroihin yhdistyy asiantuntemus ja vaikuttamistyö, saadaan parhaita tuloksia aikaiseksi.

Toiseksi, yhteiskunnalliset muutokset tapahtuvat hitaasti, ja tavoitteisiin päästään parhaiten pitkäjänteisellä työllä.

Kolmanneksi, kannattaa toimia Suomen keskeisten arvojen pohjalta. Muun muassa tasa-arvon, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien, osallisuuden sekä syrjimättömyyden puolustajia on aivan liian vähän. Arvoihin pohjautumalla saamme roolia ja tuomme lisäarvoa ja sitä kautta myös tavoiteltua vaikuttavuutta.

Johtopäätöksistä kolme on tärkeitä kehittämisalueita:

Ensiksi, meidän on kehitettävä nykyistä parempia keinoja tukea hauraita maita, joissa konfliktit, luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutos vaarantavat tuloksia. Tämä kokonaisvaltaisen tuen ja nopeamman reagoinnin tarve koskee sekä kansainvälistä yhteisöä kokonaisuudessaan että EU:ta ja meitä, Suomea.

Toiseksi, meidän on jatkettava kehitysyhteistyön toteutuksen ja kehitysrahoituksen uudistamista. Saavutettujen tulosten kestävyyden varmistamiseen ja tulosohjauksen vahvistamiseen panostetaan. Tiedämme myös, että julkinen raha ei tule koskaan riittämään maailman kehitystarpeisiin. Lahjamuotoista, tukea täydentävää ja yksityistä rahoitusta liikkeelle saavaa innovatiivista kehitysrahoitusta kannattaa hyödyntää jatkossakin.

Ja kolmanneksi, meidän on toimittava kokonaisvaltaisesti. Kestävän kehityksen tavoitteita edistetään niin Suomen ulko- ja turvallisuus-, kehitys-, ilmasto-, energia- kuin kauppapolitiikallakin. Myös kehitysyhteistyön eri muotojen synergiaa on hyvä vahvistaa.

Arvoisa puhemies! Toivon eduskunnan kiinnittävän tämän raportin johtopäätöksiin huomiota, sillä ne nojaavat kattavaan analyysiin siitä, mitä tuloksia syntyy, sekä myös huolelliseen pohdintaan siitä, mitä vahvuuksia ja kehittämistarpeita vaikuttavuuden kannalta on. — Kiitos. Tack.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisat edustajat! Myönnän tämän ensimmäisen debattikierroksen niin, että siinä noudatetaan pyyntöjärjestystä, ja niin, että jokaisesta ryhmästä yksi edustaja saa ensiksi puheenvuoron 2 minuutin vastauspuheenvuorona, ja sen jälkeen siirrytään 1 minuutin puheenvuoroihin. — Edustaja Väyrynen, 2 minuuttia.

Herra puhemies! On valitettavaa, että pääministeri ei ole paikalla täällä vastaamassa kysymyksiin, jotka koskevat hänen ilmoitustaan kehityspolitiikasta.

Kehityspolitiikan tulosraportissa Sipilän hallituksen toteuttamat määrärahojen leikkaukset hädin tuskin mainitaan. Kuitenkin ne ovat ratkaisevalla tavalla heikentäneet Suomen kehityspolitiikan tuloksellisuutta. Edellisen vaalikauden lopulla Suomi oli jo saavuttamassa 0,7 prosentin bkt-osuuden ja pääsemässä muiden Pohjoismaiden joukkoon. Määrärahojen leikkaaminen heikentää siten myös maamme vaikutusvaltaa kansainvälisessä kehityspoliittisessa yhteistyössä.

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen ja maahanmuuttokriisi ovat olleet erityisen huono yhdistelmä. Maahanmuuttoon voidaan tehokkaimmin vaikuttaa puuttumalla muuttoliikkeen juurisyihin ja tukemalla pakolaisleirien toimintaa. Määrärahojen leikkaaminen on heikentänyt Suomen mahdollisuuksia rahoittaa niihin liittyviä hankkeita ja toimintaa. Olemme menettäneet tältäkin osin myös mahdollisuuksiamme vaikuttaa muiden maiden ja monenkeskisen yhteistyön toteuttamaan kehityspolitiikkaan.

Syksyllä 2015 Juha Sipilän johtama hallitus teki saman virheen kuin Angela Merkelin johtama hallitus Saksassa. Rajat avattiin mittavalle muuttoliikkeelle. Suomi olisi voinut palauttaa osittaiset rajatarkastukset, kuten Saksan ja Itävallan hallitukset olivat jo tehneet ja kuten muut Pohjoismaat tekivät hieman myöhemmin. Kun tätä ei tehty, on syntynyt mittavia kustannuksia, ja nämä turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannuksethan on rahoitettu osittain kehitysyhteistyömäärärahoista, mikä on vähentänyt kehitysmaihin suuntautuvaa apua.

Nyt on nopeasti ryhdyttävä jälleen lisäämään kehitysyhteistyörahoitusta ja parantamaan sen laatua niin, että tehokkaasti poistetaan köyhyyttä ja edistetään kestävää kehitystä.

Arvoisa puhemies! Yli 200 miljoonan tytön ja naisen sukuelimet on silvottu, 12 miljoonaa lasta päätyy avioliittoon vuosittain, 214 miljoonaa naista ei saa haluamaansa ehkäisyä. Useissa maissa tyttöihin ja naisiin kohdistuu laajaa syrjintää ja väkivaltaa nimenomaan sukupuolensa vuoksi, ja nämä äsken mainitsemani olivat vain muutamia erittäin surullisia lukuja näihin tilastoihin liittyen.

Kuten ministeri Virolainen jo äsken esittelypuheenvuorossaan mainitsi, kuluneella vaalikaudella Suomi nosti naiset ja tytöt kehityspolitiikan kärkeen, ja tämä on erittäin tärkeä edistysaskel tasa-arvon kehittämisessä ja edistämisessä. Painopisteen rahoitus kuitenkin väheni noin 40 prosenttia osana kehitysyhteistyön määrärahaleikkauksia. Tässä ei ole mitään järkeä. Sanojen tulee aina vastata tekoja.

Tyttöjen oikeuksien edistämisessä on kyse paitsi tasa-arvosta myös kokonaisten yhteisöjen ja yhteiskuntien kehityksen avaimista. Suomalaiset ovat onneksi laajalti samaa mieltä, nimittäin 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja 76 prosenttia pitää nimenomaan naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämistä parhaana tapana vähentää globaalia eriarvoisuutta. Jos jätämme tytöt syrjään, maailmamme hukkaa puolet potentiaalistaan, ja tähän meillä ei todellakaan ole varaa.

Tyttöjen ja naisten oikeuksien tulee olla kehityspolitiikan painopiste myös ensi hallituskaudella, ja samalla on varmistettava riittävä rahoitus, ohjaus ja seuranta. Lisäksi sukupuolten tasa-arvo on tärkeä huomioida kehityspolitiikassa läpileikkaavasti, jotta kaikki tehty kehitysyhteistyö pyrkisi purkamaan ahtaita sukupuolirooleja ja syrjintää ja saamaan aikaiseksi kestävää muutosta naisten ja tyttöjen asemassa.

Arvoisa puhemies! Ensin on syytä kiittää ministeriä siitä, että tällainen tulosraportointi on nyt lähtenyt liikkeelle. Tämä on hyvä dokumentti ja hyvä työkalu myös niitä epäileviä tuomaita vastaan, joita silloin tällöin tulee turuilla ja toreilla vastaan, jotka ajattelevat, että kehitysyhteistyörahat menevät niin sanottuun Kankkulan kaivoon. Kun tässä käydään läpi näitä tuloksia ja sitä, mitä rahoilla on saatu aikaan, niin tämä on hyvin vakuuttava raportti.

Mutta sitten vähän negatiivisempia asioita. Samoin kuin edelliset puhujat, otan ensin esille määrärahakehityksen. On tietynlainen häpeä, että ensi vuoden tulo- ja menoarviossa kehitysyhteistyövarat ovat siellä 0,4:n tasolla. Se ei ole pohjoismaista tasoa, se ei oikein ole edes hyvää eurooppalaista tasoa, kun tiedetään kaikki ne haasteet, joita meillä on edessämme, ja viittaan juuri juurisyihin, alkusyihin, sotiin, konflikteihin, ilmastonmuutokseen, jotka ovat sitten osaltaan tuottaneet pakolaisuutta. Olisi tehokkainta vaikuttaa suoraan siellä alkulähteillä.

Myöskin tuen osuus köyhimmille maille ja kaikkein haavoittuvimmille on valitettavasti laskenut kehitysyhteistyössä. Ymmärrän, että kun tulee näitä uusia rahoitusinstrumentteja ja yritetään edistää yrittäjyyttä ja työtä ja näin poispäin, niin sitä on vaikea edistää näissä kaikkein köyhimmissä maissa, mutta meidän pitäisi kuitenkin pitää nämä omassa tähtäimessämme kaikkein tärkeimpinä avunsaajina.

Myöskin kansalaisjärjestöjen osalta on valitettavasti käynyt niin, että tukea on leikattu samaan aikaan kuin on todettu, että kansalaisjärjestöt ovat usein se tehokkain keino saada apua perille ja myöskin toimia kaksisuuntaisesti niin, että kun meillä on näissä kehitysmaissa esimerkiksi alkuperäiskansakysymykset, ympäristökysymykset eivätkä ne ole yksiselitteisiä, niin kansalaisjärjestöjen kautta usein saamme joskus heikkoja signaaleja ja joskus vahvoja signaaleja siitä, mitä voisi tehdä paremmin ja missä ehkä konfliktien alkusyyt näissä ovat.

Ja aivan viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, pitkäjänteisyys. Kehitysyhteistyön pitäisi olla pitkäjänteistä ja projektien yltää myöskin hallituskausien yli niin, ettei niitä tarpeettomasti katkaista tai leikata.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tämän tulosraportin antamisesta eduskunnalle. Muistaisin, että edellytys Suomen kehitysyhteistyön tulosten raportoinnista tehtiin jo vuonna 2014, kun Timo Soini oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, mutta kiitos valtioneuvostolle tämänpäiväisestä.

Ryhmä katsoo, että kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen tuloksilla edesautetaan Suomen ulkopoliittisia tavoitteita. Raportista voimme lukea, että Suomen kehitysyhteistyöpolitiikka on tuloksellista ja että sen toimeenpano on tällä hallituskaudella tehostunut. Suomellahan on tällä hallituskaudella ollut erittäin hyvät kehityspolitiikan painopisteet, kuten ministeri mainitsi, joista tärkeimmäksi vielä nostaisin naisten ja tyttöjen aseman parantamisen sekä demokraattisten periaatteiden edistämisen. Näillä saroilla, kuten naisten terveyspalveluiden saavutettavuudessa, on ilahduttavasti edistytty, ja muita tärkeitä painopisteitä ovat tietysti myös köyhyyden poistaminen, ruokaturva, puhdas vesi. Nämä ovat tärkeitä elementtejä. Suomen tuella on myös saatu yritystoimintaa. Katsoin, että yli 600 000 pienyrittäjää on päässyt rahoituspalveluiden piiriin.

Se, mikä tässä tulosraportissa ja kehityspolitiikan tuloksellisuuteen pyrkimyksessä on merkittävää, on se, että kun saamme tietoa tuloksista, voimme ohjata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan, ja tehdä vähemmällä enemmän. Raportista saamme lukea, että Suomen kannattaa siis keskittyä rajalliseen määrään painopisteitä, jotka perustuvat keskeisiin suomalaisiin arvoihin, ja toimia pitkäjänteisesti näiden hyväksi.

Tästä on hyvä jatkaa.

Arvoisa herra puhemies! Raportin johdanto mielestäni tiivistää kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan oleellisen ytimen. Suomen tulokset eivät synny tyhjiössä vaan yhteistyössä eri keinovalikoimien turvin. Tuloksia on tarkasteltava eri tasoilla ja ajanjaksoilla, ja niiden syntyyn vaikuttavat todella lukuisat tekijät.

Erittäin hyödyllinen muistutus tässä raportissa, ellei jopa hätähuuto, liittyy ilmastorahoituksen riittämättömyyteen ja erityisesti kehitysmaiden sopeutumiseen liittyviin toimiin, jos kestäviä tuloksia halutaan saavuttaa. Samalla raportti kuvaa hyvin, miten Suomi on pystynyt kasvamaan energiasektorilla erityisesti finanssisijoitusten ja Finnfundin turvin. Investointien kanavointi kestäviin kohteisiin on aivan välttämätöntä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Olenko tyytyväinen näihin raportin tuloksiin? Kyllä, erittäin monin paikoin olen, ja haluan niitä ehdottomasti lisää myös jatkossa läpi kehitysyhteistyön kentän. On hankalaa nostaa esille jotain erityistä tulosta ylitse muiden, mutta kansalaisjärjestöjen humanitaarisen vammaistyön tulokset ansaitsevat kyllä erittäin vahvan kiitoksen ja erityismaininnan. Lisäksi raportti tuo esiin laajemminkin kansalaisjärjestöjen, erityisesti evaluoitujen ohjelmatukijärjestöjen, saavuttamat tulokset ja antaa niille niiden ansaitseman tilan ja arvostuksen. Samanaikaisesti on hyvä tiedostaa kehitystarpeet erityisesti läpileikkaavien teemojen — tasa-arvon, ilmaston, eriarvoisuuden — raportoinnissa sekä tulostiedon rajoitteet, jotka kuvaavat usein määriä, eivät vielä laadullista tai laajempaa sosiaalista muutosta. Raportissa viitataan usein myös ulkoisiin ja sisäisiin arviointeihin. Tämäkin on erittäin tervetullutta. Ehkä toivon, että raportissa myös selvemmin kerrotaan, mitä suosituksista seuraa.

Suomen kannattaa keskittää riittävät resurssit tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseen ja turvata ne kasvattamalla kokonaisrahoitusta [Puhemies koputtaa] 0,7- ja 0,2-tavoitteiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Tulosraportti osoittaa, että Suomen kehitysyhteistyö on tuloksekasta. Rahoille siis saadaan vastinetta. Raportti keskittyy kehitysrahoitukseen. On kuitenkin muistettava, kuten ministeri totesi, että kehityspolitiikka on rahoitusinstrumentteja laajempi kokonaisuus, jota tehdään esimerkiksi diplomatian, kansainvälisen verotuksen, rauhanturvaamisen, kauppapolitiikan, EU-vaikuttamisen, ilmastopolitiikan ja kaiken sen politiikan kautta, joka vaikuttaa kehittyvien maiden kestävän kehityksen edellytyksiin ja maailman köyhimpien elämään. Kehityspolitiikan tavoitteiden on ohjattava näitä kaikkia politiikan sektoreita.

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyön tulokset ovat siis olleet hyviä, mutta tuloksia ovat heikentäneet hallituksen valtavat rahoitusleikkaukset. Vasemmisto näkee, että nyt kehitysyhteistyörahoitusta on nostettava välittömästi, mielellään jo ensi vuonna. On suunnattava päästöhuutokauppatulot takaisin ilmastorahoitukseen, ja on luotava ja sitouduttava polkuun kohti 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuutta.

Arvoisa puheenjohtaja! Tulokset ovat siis hyviä, mutta on muistettava, että kaikkia tuloksia on vaikea mitata. Esimerkiksi järjestöt tekevät hyvää ja tuloksekasta työtä, mutta kaikkea työtä esimerkiksi ihmisoikeuksien edistämiseksi on vaikea laittaa numeeriseen muotoon. Joissain hauraissa olosuhteissa hyvä tulos voi olla myös esimerkiksi se, etteivät asiat mene huonompaan suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen ehkä suurin haaste ilmastonmuutoksen lisäksi ovat lisääntyneet ja mutkistuneet konfliktit. Tarvitaan siis rauhantyötä ja humanitaarista rahoitusta sekä voimakasta ilmastorahoitusta.

Arvoisa puhemies! Haasteena globaalisti ovat myös kasvavat nuorisoikäluokat kehittyvissä maissa. Esimerkiksi tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaisessa työssä ollaan vähennetty silvottujen tyttöjen prosenttiosuutta, mutta numeerisesti silvottujen tyttöjen määrä on lisääntynyt. Meidän on siis kyettävä globaalisti lisäämään [Puhemies koputtaa] ponnistuksia, kun ikäluokat kasvavat.

Arvoisa puhemies! Haluan minäkin ensiksi kiittää ministeri Virolaista siitä, että hän on tuonut meille tämän tulosraportoinnin ja saanut sen tehdyksi. Se on siinä mielessä erittäin myönteinen ja rakentava dokumentti, koska vähän niin kuin edesmennyt kirjailija Hans Rosling kirjassaan osoittaa, niin kehitysyhteistyöllä ja politiikalla voidaan muuttaa maailmaa, mikä viime aikoina ehkä liian usein on asetettu kyseenalaiseksi. Tulokset ovat huikeita, mutta se tarkoittaa kuitenkin, ihan niin kuin raportissa sanotaan, että se edellyttää pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä ja tietenkin tiettyä resursointia. Siinä mielessä raportti rehellisesti kertoo myös, että vuoden 2016 leikkaukset ovat vahvasti heikentäneet tuloksia etenkin tietyssä multilateraalisessa tuessa, multilateraalisessa yhteistyössä, kansalaisjärjestöjen yhteistyössä sekä heikentäneet osaamista siinä mielessä, että henkilöstöresursseja on jouduttu vähentämään sekä julkisella puolella että kansalaisjärjestöissä, mikä tietenkin on aika ikävä asia, koska se vaikuttaa monta, monta vuotta eteenpäin.

Nyt on hyvä hetki, vaikka olisi tietenkin toivonut, että tämä olisi voinut tapahtua ennemmin, sitoutua siihen, että nostamme taas kehitysyhteistyövaroja. Mielestäni tällä hetkellä meillä on hyvä syy kysyä, ovatko leikkaukset ja rahoituksen suuntaus itse asiassa kokonaan murentaneet meidän tuloksiamme, ja siinä mielessä meidän täytyy nopeasti tehdä korjausliikkeitä. Olemme tällä hetkellä vasta 11:ntenä EU-maissa tässä kehitysyhteistyön tasossa, ja Ruotsin taso on yli viisi kertaa suurempi kuin Suomen, joten toivon, että tämä on hyvä lähtölaukaus ja [Puhemies koputtaa] hyvä dokumentti myöskin seuraavalle hallitusyhteistyölle.

Herra puhemies! Tämä tulosraportti on tervetullut, ja se kertoo vakuuttavalla tavalla siitä, että Suomessa osataan ja suomalaiset järjestöt ja henkilöt osaavat tehdä kehitysyhteistyötä tuloksekkaalla tavalla. Mutta se, mikä tietysti on tässä surullista, on se, että laadun korostamisen ohella määrää on kuitenkin leikattu. Se tarkoittaa sitä, että jos me emme olisi tämän hallituskauden alussa lähteneet tällaiseen 40 prosentin leikkaukseen, meillä olisi osoittaa 40 prosenttia enemmän tuloksia ja itse asiassa meillä olisi vieläkin enemmän, koska on myös muistettava, että nämä leikkaukset saattoivat monet kansalaisjärjestöjen projektit suuriin vaikeuksiin ja siten myöskin heikensivät niiden laatua.

Kun nyt tänä päivänä on muotia korostaa sitä, että kehitysyhteistyötä, erityisesti Afrikan tukemista, tarvitaan, jotta voitaisiin vaikuttaa myös Eurooppaan suuntautuvaan pakolaisuuteen ja muuttoliikkeeseen, minusta olisi ihan hyvä, jos tämä oivallus ymmärretään ja nimenomaan niissä tahoissa, jotka ovat eniten vastuussa tästä suuresta leikkauksesta ja jotka nyt puhuvat siitä, että ihmisiä on autettava siellä, mistä he lähtevät liikkeelle. Tässäkin on tietysti muistettava, että kyllä se muuttoliike jatkuu, saattaa jopa kiihtyäkin kehityksen lähtiessä liikkeelle. Ennen kaikkea on kysymys myöskin siitä, että hauraisiin valtioihin ja konfliktien ennaltaehkäisyyn tarvitaan panostusta. Se on inhimillinen, humanitäärinen kysymys, jossa erittäin paljon on tehtävää.

Ja lopuksi myöskin, kun me tänä päivänä maailmassa joudumme puolustamaan monenkeskistä sääntöpohjaista yhteistyöjärjestelmää eri puolilta tulevia murentamisyrityksiä vastaan, olisi tärkeää, että tämä näkyisi myös kehitysyhteistyössä. On hyvä, että Suomen kaltaiset maat harjoittavat omaa yhteistyötään, mutta Suomella ja Pohjoismailla on tärkeä rooli monenkeskisessä yhteistyössä ja näiden järjestelmien vahvistamisessa, ja leikkaukset eivät sitä todellakaan ole auttaneet.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ja tämän kierroksen jälkeen siirrytään minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin.

Arvoisa puhemies! Kehitysbudjetit eivät ole olleet viime vuosien hallitusten kunniakkaimpia lehtiä. Päinvastoin ulkoasiainvaliokunta on joutunut ainakin kymmenen vuoden ajan korostamaan sitä, että tähän on saatava käänne ja kehitysyhteistyövaroja on lisättävä. No, nyt suhtaudun tähän tilanteeseen vähän optimistisemmin, koska ministeri Virolainen on selvästi ottanut tämän asian ohjelmaansa, ja tämä raportti on siitä hyvä esimerkki. Nyt on todellakin muutoksen paikka. Me olemme noin puolivälissä verrattuna muihin Pohjoismaihin, jotka ovat jo tämän 0,7:n bkt-tavoitteen saavuttaneet.

Tämä on todellakin tärkeää monestakin syystä. En mene kaikkiin yksityiskohtiin, mutta on todellakin välttämätöntä, että sekä Euroopan unionilla että kansallisvaltioilla on sellaista kehitysyhteistyötä, joka luo elämisen edellytyksiä erityisesti Sahelin alueelle ja sen eteläpuoliseen Afrikkaan. Hieman pirullinen tässä on tietysti tilanne sen vuoksi, että mitä paremmin Suomessa menee, sitä pienempi tämä prosentti on. Jos maassa menee huonosti, nämä miljoonat antavat suuremman prosentin.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että eduskunta on saanut tämän raportin tutustuttavaksi ja keskusteltavaksi. Siitä näkyy selvästi, että Suomen kehitysyhteistyöllä on saatu hyviä tuloksia, mutta kuten moni kollega on jo todennut, niitä tuloksia ovat heikentäneet ne rajut määrärahaleikkaukset. Tämä hallitushan on tehnyt kaikkein suurimmat suhteelliset määrärahaleikkaukset kehitysyhteistyöhön ja luonnonsuojeluun.

Ministeri painotti puheessaan ilmastoa. Edellisen hallituksen aikanahan meillä oli se politiikka, että päästökaupan huutokauppatulot ohjattiin ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Tästä on luovuttu, mutta tähän pitäisi palata, varsinkin kun päästökaupan huutokauppatulot kasvavat nyt, kun hiilidioksiditonnin hinta päästömarkkinoilla kasvaa. Suomen pitäisi sen ohella, että rahoitamme ilmastonmuutoksen hillintää, muistaa myöskin velvoitteemme ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisesta kehitysmaissa, jotka kaikkein vähiten ovat ilmastonmuutosta aiheuttaneet.

Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikkaa koskeva tulosraportti oli kiinnostavaa luettavaa. Pitkäjänteisyys ja priorisointi ovat avainsanoja näissä rohkaisevissa tuloksissa, joita raportti tuo esille. Maailma ei kenties tule valmiiksi näillä toimilla, mutta paremmaksi kyllä.

Raportti kirvoittaa kysymään ministeriltä myös pari kysymystä: Kun ilmastonmuutos on yksi väkeä liikkeelle laittava seikka, onko puiden istuttamista esimerkiksi Afrikan maihin jo mietitty käytäntöä suunnittelevalle tasolle? Ja tuntuisiko ministeristä vieraalta ajatus, että kouluissa voitaisiin lisätä järjestelmällisesti kehitysyhteistyökasvatusta, joka edesauttaisi nuoren kasvamista humaaniksi maailmankansalaiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Kiitos tulosraportista ja tästä keskustelusta.

Yksi juurisyy köyhyyteen on väestönkasvu, ja on hyvä, että naisten asema, lasten asema, lukutaito, lisääntymisterveys, tämänsuuntaiset asiat, ovat vahvasti esillä Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa, koska ne ovat niitä keinoja, joilla voidaan siihenkin asiaan vaikuttaa. Nimenomaan koulutus ja naisten asema siellä nousevat.

Afrikan osalta meillä on vuosisadan loppuun mennessä YK:n arvion mukaan pelkästään väestönkasvuna 3,5 miljardia afrikkalaista enemmän kuin nyt, mikä vastaa 600:aa Suomen väkilukua, ja sitä taustaa vasten jokainen ymmärtää, että jos väestönkasvua ei saada aisoihin, tulos on heikko.

Ministeri puhui arvoista, ja tämä raportti puhuu myös Suomen arvoista. Kysyn: jos kohdemaa ei sitoudu yhteisesti sovittuihin arvoihin, voidaanko tukea harkita uudestaan? Viittaan tässä Tansanian presidenttiin, [Puhemies koputtaa] joka kehottaa kansaansa lisääntymään, koska viisi lasta per nainen ei kuulemma riitä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Virolainen, totesitte, että tarvitaan nykyistä parempia keinoja tukea hauraita maita, ja toivon teille paljon voimia tässä tärkeässä tehtävässä, nimittäin paikkanne ei ole ollut helppo, kun hallitus jo kautensa alussa leikkasi kehitysyhteistyömäärärahoista yli kolmanneksen ja monien tärkeiden kansalaisjärjestöjen työ halvaantui tästä. Raportinkin mukaan pitkäjänteisyys kehitysyhteistyössä on todella keskeistä, ja me tarvitsemmekin nyt ohjelman ja aikataulun siitä, kuinka saamme nostettua kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bkt:stä. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on tärkeä painopiste, mutta myös nämä haavoittuvat ryhmät ovat kärsineet valtavista leikkauksista. Haluan nostaa esiin vielä vammaisten aseman, koska heille on todella keskeistä päästä koulutukseen, ja ravinto ja hygienia pakolaisleireillä ovat keskeisiä asioita.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja sopeutuminen olivat hyvin esillä puheessanne. Nyt voisitte ohjata päästökauppatuloja [Puhemies koputtaa] kehityspolitiikkaan ja ilmastorahoitukseen.

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyölle on hyvin laaja kansalaisten tuki. Tuoreiden kyselyjen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kiitos tästä raportista ja sen tuomisesta eduskuntaan. Raporttihan osoittaa, että kehitysyhteistyön tulokset ovat osin hyvin konkreettisia: useampi lapsi pääsee yläkouluun, useampi nainen saa ehkäisyn, useampi tarvitseva saa ruoka-apua.

Esiin nousee arvokkaana myös tuhansien ihmisten eri puolilla maata Suomessa tekemä vapaaehtoistyö. Huolenaihehan tässä kuitenkin on, että kansalaisjärjestöjen rahoitus on vähentynyt tällä hallituskaudella merkittävästi. Kansalaisjärjestöjen työ muun muassa edistää hyvin naisten asemaa, ja myös ulkoministeriön tuore tasa-arvotyötä koskeva arviointi tukee tätä johtopäätöstä ja kehottaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön lisäresursointiin. Näin ollen kysynkin, oletteko ryhtymässä kansalaisjärjestöjen lisäresursointiin [Puhemies koputtaa] jollain aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää ministeriä siitä, että saamme tämän tärkeän raportin tänään käsittelyyn. Samalla on kyllä helppo yhtyä siihen ihmettelyyn, joka täällä tiettyjen edustajien puheenvuoroissa on noussut esiin, kuinka kevyesti tässä ohitetaan massiiviset leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin, jotka hallitus kautensa alussa teki.

On äärimmäisen hienoa se, että Suomi on nyt nostanut naiset ja tytöt kehityspolitiikkansa tärkeimmäksi prioriteetiksi. Kuitenkin näitten massiivisten leikkausten seurauksena myös rahoitus tyttöjen ja naisten oikeuksille on laskenut peräti 44 prosenttia eli lähes puolet. Jos tyttöjen ja naisten asemaa halutaan aidosti parantaa, niin kyllä tämä on asia, jonka on näyttävä paitsi niissä papereissa, paitsi niissä puheissa, myös aidosti siinä oikeassa rahassa, jota tähän työhön ohjataan. Sen takia me tarvitsemme suunnitelman sille, miten seuraavan kahden hallituskauden aikana tullaan pääsemään 0,7 prosentin tavoitteeseen. Liikkeelle on lähdettävä niin, että tällä kaudella tehdyt leikkaukset perutaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän vielä debatin tässä vaiheessa minuutin mittaiset vastauspuheenvuorot edustajille Paloniemi, Haavisto, Biaudet ja Sarkkinen ja sitten ministerille hänen niin halutessaan vaikkapa 2 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Tulokset edellyttävät linjan säilymistä ja resurssien kasvattamista siellä, missä hyviä tuloksia on saatu aikaan. Tämä on selvää. Maaohjelmien ja -kumppanuuksien lisäksi tähän tulee lukea myös kansalaisjärjestöjen tulokset. Samalla on käytettävä monipuolista harkintaa erityisesti haurailla alueilla ja ihmisoikeustyössä, joissa tulokset todella ovat kovan työn takana.

Raportin viimeinen johtopäätös on erittäin arvokas. Se kiteyttää hyvin niin sanotun johdonmukaisuuden ajatuksen. Kestävän kehityksen tavoitteita tulisi edistää entistä vahvemmin kaikessa Suomen toiminnassa ja eri politiikoilla, ei vain kehityspolitiikalla ja kehitysyhteistyöllä. Tämä on tärkeä päätelmä, joka tulisi ehdottomasti huomioida eri politiikka-alojen suunnitelmissa paljon entistä tarkemmin.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisat edustajat, äsken lukemaani listaan tulivat vielä puheenvuoropyynnöt edustajilta Hakkarainen ja Satonen. Koska he eivät ole käyttäneet vielä yhtään puheenvuoroa, myönnän myöskin ne, ja sitten on ministerin vuoro.

Arvoisa puhemies! Kun miettii Suomen vahvuuksia nimenomaan kansalaisjärjestöpuolella, niin mielestäni edustajat Paloniemi ja Karimäki toivat hyvin esiin sen, miten ainutlaatuista työtä olemme tehneet vammaisten oikeuksien edistämisessä. Entinen kollegamme Kalle Könkkölä, joka täällä salin takaosassa aikanaan istui, omisti elämäntyönsä juuri tälle vammaisten oikeuksien edistämiselle, niin vammaisten lasten oikeuksien edistämiselle kuin kaikkien vammaisten oikeuksien edistämiselle. Se on aivan ainutlaatuista työtä, jossa Suomi voisi näyttää mallia. Se kertoo myöskin meidän omasta ihmiskäsityksestämme paljon ja kertoo siitä myönteisesti.

Ympäristön osalta ministeri mainitsi jo WWF:n ja Siemenpuun ja näiden tekemän tärkeän työn. Olisin vielä ottanut sitten ihmisoikeustyön, KIOS-säätiön työn ja myöskin Demon työn eli tämän puolueiden yhteisen demokratiaelimen työn, joka on pystynyt tukemaan sitten demokraattisia prosesseja monissa maissa. Mielestäni näistä pystytään kehittämään myöskin vielä parempia suomalaisia vahvuuksia.

Arvoisa puhemies! Raportti sanoo mielestäni mielenkiintoisesti sen, että parhaat tulokset saadaan silloin, kun tällainen rahoitus koplataan yhteen poliittiseen dialogiin esimerkiksi silloin, kun rakennetaan kansallisia opiskelu- tai koulutusjärjestelmiä. Me olemme silloin onnistuneet parhaiten, kun olemme näiden projektien kautta pyrkineet edistämään tasa-arvoa, osallisuutta ja syrjimättömyyttä. Kysynkin: vaikka tämä rahoitusraamin nostaminen on tosi ensisijaista, niin ennen kuin me olemme siellä 0,7:ssä, olisiko nyt syytä vaihtaa tätä fokusta niin, että pystyisimme paremmin tavoittelemaan juuri näitä asioita, joita minun mielestäni ei samalla tavalla näissä rahoitusinvestoinneissa pystytä tekemään? Jos ajatellaan demokratiaa tai konfliktien tilannetta, niin viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ihmisoikeuspuolustajien kohdalla tilanne on huonontunut. Me tarvitsisimme tällaista demokratiaa ja tällaista perusyhteiskunnan rakentamista [Puhemies koputtaa] erityisen vahvasti tällä hetkellä, ennen kuin talouksia voidaan saada kuntoon.

Arvoisa puhemies! Raportti kertoo, että kehityspolitiikka tarvitsee pitkäjänteisyyttä, ja minä toivon, että me kaikki tässä salissa tiedostamme sen ja muistamme sen myös seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Arvoisa puhemies! Naiset ja tytöt ovat Suomen kehityspolitiikan painopiste. Kuitenkin rahoitus painopisteelle on leikkaantunut radikaalisti, ja on ongelmallista, etteivät eduskunnan hyväksymät painopisteet vaikuta suoraan rahoitukseen. Tätä painopisteiden ja rahoituksen johdonmukaisuutta on parannettava.

Arvoisa puhemies! Myös seksuaalioikeudet on nostettu Suomen kehityspolitiikan ytimeen, ja se on aivan oikein, sillä oikeus päättää omasta kehosta ja omasta elämästä on keskeinen ihmisoikeus ja seksuaalioikeuksien toteutumisella on myös yhteys taloudelliseen kehitykseen ja väestönkasvuun. Kuitenkin myös tämän painopisteen rahoitus on leikkaantunut. Seksuaalioikeuksia kyseenalaistetaan nyt monelta taholta oikeistopopulistien ja konservatiivien suulla, ja myös seksuaalioikeuksien rahoitusta on globaalisti leikattu. Nyt me tarvitsemme Suomen rahoitusta ja Suomen poliittista tukea, koska kuka seksuaalioikeuksien [Puhemies koputtaa] puolesta työskentelee, jos emme me?

Arvoisa puhemies! Onpas täällä nättejä juttuja kehitysavusta. Mutta toisenlainen näkökanta siihen:

Ulkoasiainneuvos, eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen on kirjoittanut kirjan Kehitysavun kirous. Hän on ollut 40 vuotta kehitysapuyhteistyössä ja sanoo, että yksi prosentti menee perille tästä avusta. Luen siitä pätkän: ”Kehitysavun antaminen köyhille maille ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Äärimmäinen köyhyys on häviämässä lähinnä sellaisissa maissa, joille kehitysapua ei ole annettu — vaikka virallinen propaganda toista väittääkin. Monissa maissa kehitysapu tukee paikallista eliittiä, ei demokratisoitumista. Kaiken kukkuraksi kehitysmaista karkaa pääomia lähes kymmenen kertaa kehitysavun verran.” Onko tämä herra kirjoittanut jotakin valetta tai jotakin muuta, [Puhemies koputtaa] vai onko se totta?

Arvoisa puhemies! Edustaja Biaudet otti täällä esille ihmisoikeuspuolustajien aseman eri maissa. Siihen varmaan voi liittää myös toimittajien aseman, ja täytyy sanoa, että tämä kehitys on kyllä ollut viime aikoina varsin huolestuttava. Se on toki ollut huolestuttavaa myös joissakin sellaisissakin maissa, jotka eivät ole enää kehitysavun piirissäkään, mutta nimenomaan näissä kehitysmaissa. Yhdyn kyllä siihen näkemykseen, että ennen kuin demokratia ja hyvä hallinto toimivat, on vaikea edistyä millään muillakaan askeleilla. Toivoa nyt sopii erityisesti, että kykenisimme Lähi-idässä ja toisaalta Afrikan alueella — ja tietysti kaikkialla muuallakin mutta ennen kaikkea näillä alueilla — saamaan edistystä aikaan, koska se sitten vaikuttaa myös suoraan Euroopan tilanteeseen. Ja minun ymmärtääkseni Euroopassa on aika hyvin nyt se tilanne tajuttu, että Afrikan tulevaisuus on aika lailla kohtalon asia myöskin Euroopalle.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ja äsken sovitusti ministerille nyt 3 minuuttia. Sitten jatketaan debattia.