Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd) | Suullinen kysymys Metsähallituksen työnantajapolitiikasta (Markus Mustajärvi vas) | Suullinen kysymys saariston yhteysalusliikenteen maksullisuudesta (Stefan Wallin r) | Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisesti vertaillen lehdistönvapauden kärkimaa. Tämän pitäisi olla meille kaikille ylpeyden aihe. Riippumaton media on yksi suurimmista syistä siihen, että demokratiamme on niin vahva. Se, että päättäjien tekemisistä ja sidonnaisuuksista kerrotaan mediassa, on äänestäjien oikeus ja päättäjien etu. Länsimaiseen demokratiaan ei kuulu se, että median, on sitten kysymys verorahoilla rahoitetusta tai kaupallisesta, pitäisi nauttia pääministerin luottamusta. Se, että pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta, on erittäin vakava asia. Siksi kysyn teiltä, pääministeri Sipilä: miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevassa uutisoinnissa?

Arvoisa rouva puhemies! En ole painostanut Yleä, en ole yrittänytkään vaikuttaa heidän juttujensa sisältöön. (Eduskunnasta: 20 sähköpostia!) Journalistien ohjeessa 21 § kuuluu sillä tavalla, että jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle on varattava tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Tätä oikeuttani olen perännyt. Mistään muusta tässä ei ole kysymys. Pääministerin luottamusta ei esimerkiksi Yle tarvitse. Se on päivänselvä asia, enkä missään tapauksessa aseta lehdistönvapautta tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni. (Eduskunnasta: Asia on loppuun käsitelty!)

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, te olette Suomen pääministeri. Pääministerin pitäisi toimia pääministerin arvovallan mukaisesti, mutta teidän toimintanne on ollut jotakin ihan muuta. (Matti Vanhanen: Ette kuunnellut vastausta!) Olette lähetellyt Ylen toimittajille ja päätoimittajalle useita viestejä, joissa olette syyttänyt Yleisradiota puolueellisuudesta. Teidän toimintanne riippumatonta mediaa kohtaan on koettu painostamisena, ja se on erittäin vakava asia. On myös kummallista, että pääministeri laittaa arvovaltansa peliin, koska itseä koskeva uutisointi ei miellytä. Pääministeri Sipilä, ettekö todellakaan näe omassa toiminnassanne mitään Suomen pääministerille moitittavaa?

Arvoisa rouva puhemies! Tämän viestin keskeisin sisältö on se, että olin sitä mieltä, että toimittajan olisi pitänyt varata minulle samassa yhteydessä mahdollisuus vastata tähän vakavaan väitteeseen, mikä tähän juttuun sisältyi. En millään tavalla puutu sen itse jutun sisältöön muuta kuin että minua olisi siinä yhteydessä pitänyt kuulla.

Mitä tulee sähköpostiviestintään, ehkä olisin voinut jättää kansalaispalautteen esimerkit lähettämättä toimittajalle ja olen sitä eilen pahoitellut.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, pääministerin tehtävä avoimessa demokratiassa on vastata myös ikäviin kysymyksiin, kun kyse on hänen toimistaan pääministerinä. Kysymys siitä, onko pääministeri ollut esteellinen valtiontukipäätöstä tehtäessä, on tällainen relevantti kysymys, ja jääviyssäännökset on luotu myös turvaamaan poliitikkoja. Poliitikon ja päättäjän tehtävä on jäävätä itsensä silloin, jos herää edes epäilys siitä, että hän olisi voinut käyttää asemaansa hyväksi tavalla, joka ei ole sopivaa, eli tämä suojaa päättäjää. Näin ollen tämän kysymyksen esittäminen oli oikein, eikä siitä ole syytä loukkaantua.

On ollut huolestuttavaa, että näillä kommenteillanne, joissa kyseenalaistitte Ylen puolueettomuutta, annoitte myös epäsuorasti pääministerin arvovallalla välineitä niille, jotka sanovat, että perinteiseen mediaan ei voi luottaa. Tänä aikana perinteisen median rooli on todella tärkeä, kun meillä on valesivustoja, jotka levittävät suoranaisia valheita, ja tämän kansakunnan yhtenäisyyden nimissä on puolustettava median riippumattomuutta. (Puhemies: Ja kysymys!) Miten, pääministeri, näette, että voitte jatkossa hallituksessa turvata sananvapauden ja Ylen riippumattomuuden ja sen resurssit?

Arvoisa rouva puhemies! Edustajan kysymys sisälsi monta kysymystä ja monta väitettä. Jos aloitan sieltä alkupäästä ja vastaan niin pitkälle kuin kerkiän. Ensinnäkin tätä jääviyttä koskeva tarkastelu on meidän jokaisen ministerin omalla vastuulla jokaisen päätöksen yhteydessä. Teemme sen erittäin huolellisesti, ja omalta kohdaltanikin olen pyrkinyt myöskin etukäteen valmistautumaan siihen tilanteeseen, että päätöksiä tulee, luopumalla kaikista yrityskytköksistäni ja yritysomaisuudestani etukäteen, sillä tavalla että niitä tilanteita syntyisi mahdollisimman vähän. Tässäkin yhteydessä etukäteen on harkittu huolellisesti se, ja olen omalta kohdaltani tullut tässä päätöksessä — Terrafame-päätöksestä puhutaan — siihen harkintaan, että en ole esteellinen tuota päätöstä tekemään.

Mitä tulee tähän sananvapauteen ja lehdistönvapauteen, siihen jo vastasin. En millään tavalla pyri estämään suomalaisen lehdistön vapautta. En millään tavalla. Se on päivänselvä asia, (Puhemies: Aika!) mutta minullakin on sananvapaus ja myöskin oikeus tulla kuulluksi.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, viime vaalikaudella te kuuluitte siihen joukkoon kansanedustajia, jotka olivat huolestuneita Ylen rahoituksen anteliaisuudesta. Muistan, että viime vaalikauden loppupuolella te tulitte julkisuuteen ehdotuksella, että Ylen indeksi pitäisi jäädyttää. Juuri vaalikauden alussa oli tehty päätös siitä kertaluonteisesta indeksin jäädyttämisestä, ja sen päätöksen yhteydessä sovittiin, että se jää yhdeksi kerraksi. Tällä vaalikaudella hallituksenne on ajanut läpi ja työryhmätyön tuloksena sitten on saavutettu parlamentaarinen sopu siitä, että Ylen indeksiä jäädytetään useamman vuoden ajaksi. Tämä tarkoittaa Ylen rahoituksen leikkaamista. Kun tämä on taustana sille, että nyt on julkisuudessa keskustelua ja epäily siitä, että olette vaikuttanut Ylen toimituksellisiin sisältöihin ja että Yle taipuu teidän viestintänne edessä ja ratkaisee sisältöjä teidän painostuksenne alla (Hälinää) — tällaista keskustelua julkisuudessa käydään — niin oletteko samaa mieltä, herra pääministeri, että me emme tee mitään sellaisella Yleisradiolla, (Puhemies: Aika!) joka taipuu hallituksen painostuksen edessä?

Arvoisa rouva puhemies! Tämäkin edustajan puheenvuoro sisälsi vakavan väitteen, että puuttuisin Ylen sisältöihin. Kuten olen jo moneen kertaan tässä yhteydessä todennut, oma kritiikkini Ylelle oli pelkästään sitä, että journalismin sääntöjen mukaisesti minulle kuuluu oikeus omassa asiassani tulla kuulluksi siinä yhteydessä kun juttua tehdään. Mistään muusta ei ole kysymys.

Mitä tulee Ylen rahoitukseen, sen päättää eduskunta, ja siitä on ollut parlamentaarinen komitea tälläkin vaalikaudella, ja kaikki päätökset on tehty tässä komiteassa. En millään tavalla hallituksesta puutu tähän Ylen rahoituskysymykseen. Emme millään tavalla puutu. Kansanedustajina meillä on oikeus esittää omia mielipiteitämme siitä asiasta. Tällä vaalikaudella en ole niitä esittänyt, koska olen nyt tällä puolella pöytää.

Arvoisa puhemies! Suomi on edelleen sananvapauden mallimaa. Siksikään tänään julki tulleita, pääministerin kovaa kritiikkiä sisältäviä viestejä Yleisradion toimittajalle ei voi eikä pidä lakaista maton alle. Verorahoilla ylläpidettävä Yleisradio on sananvapauden kruununjalokivi. Kaikki suomalaiset ovat Yleisradion omistajia. Yleä eikä mitään muutakaan mediaa saa painostaa eikä vaientaa. Pääministeri Sipilä, jos ette halunnut vaientaa, vaikuttaa uutisointiin, miksi lähetitte näin kovasanaisia viestejä toimittajalle illan pimeinä hetkinä ja miksi uskotte, että toimittajille ja toimituksiin on syntynyt käsitys, että heitä on painostettu?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä viestiketjuni kaiken kaikkiaan koski ainoastaan sitä, että pidin oikeutenani tulla kuulluksi jutun teon yhteydessä, koska tässäkin tapauksessa julkisuudesta tunnettua henkilöä kohtaan esitettiin vakava väite, vakava kritiikki, ja journalismin sääntöjen mukaan minulla olisi ollut oikeus tulla kuulluksi. Tässä aikaikkunassa, mikä lähetettiin sähköpostilla, se ei mitenkään ollut mahdollista. Toimittajat hyvin tietävät sen, että pääministerin saa parhaiten kiinni ottamalla yhteyttä avustajiin, tekemällä sen tekstiviestillä tai soittamalla. Sähköposti on erittäin huonosti toimiva väline. Itse en pidä siitä, että palavereissa käydään sähköposteja läpi. Tästä tässä oli kysymys.

Arvoisa puhemies! Ensin selvyyden vuoksi on sanottava, että me vihreät emme epäile, että te olisitte, pääministeri, käyttänyt asemaanne väärin Terrafame-päätöksessä. Emme epäile, että te olisitte etsinyt hyötyä itsellenne tai sukulaisillenne tästä. Juuri tätä varten jääviyssäännöt ovat olemassa, jotta kaikki tämmöinen epäilys hälvenisi, ja jos tässä päätöksessä on tapahtunut virhe, se varmasti voidaan korjata.

Mutta meitä huolestuttaa nyt tämä tästä syntynyt mediakeskustelu. Olemme samaa mieltä siitä, että Ylen asema Suomessa pitää säilyttää vahvana. Ylellä on rooli myöskin meidän päätöksentekijöiden valvonnassa. Olisin kysynyt, onko teillä hallituksessa käyty keskustelua siitä, miten tässä syntyneessä tilanteessa Ylen asema, Ylen riippumattomuus voidaan turvata ja se mielikuva, joka nyt on syntynyt, että hallitus voisi jollain tavalla vaikuttaa Ylen sisältöihin, päästäisiin hälventämään.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei yritä eikä voi missään tapauksessa vaikuttaa Ylen ohjelmien sisältöihin. Yle ei myöskään tarvitse hallituksen, yksittäisen ministerin tai pääministerin luottamusta. Sen varassa ei töitä tehdä. Yle toimii täysin riippumattomana journalistisena tuottajana ja hyvänä sellaisena tästä eteenpäinkin. Meillä ei ole mitään epäilystä tässä asiassa, ei hallituksen sisällä, ei minulla henkilökohtaisesti, etteikö näin olisi tästä eteenpäinkin.

Puhemies! Olisi todella hämmästyttävää, jos pääministeri pystyisi hyppyyttämään julkisen palvelun yhtiötä. Tätä en luonnollisestikaan jaksa uskoa, mutta tämän jupakan yhteydessä esille on noussut päätoimittaja, joka on käyttänyt toimittajaesimiehen valtaa eräällä lailla puuttumalla esimiehenä joidenkin alaistensa työhön, mihin hänellä on velvollisuus ja oikeus asemansa perusteella. Hän ei ole toiminut niin kuin Maon kiinassa toimittiin, eli että anna kaikkien kukkien kukkia vaan, (Naurua — Hälinää — Puhemies koputtaa) vaan on todellakin toiminut esimiehenä niin kuin tulee. Mutta kysyn pääministeriltä, että eihän tämä jupakka ole vaikuttamassa siihen, etteivät Satosen työryhmän linjaukset ja tämä lainsäädäntö etenisi normaaliaikataulussa.

Arvoisa rouva puhemies! Ei tietenkään vaikuta. Satosen työryhmän esitykset etenevät sellaisenaan. Sehän sisälsi muun muassa sen, että Ylen rahoitus siirretään kehysten ulkopuolelle, ja meillä on tästä sitoumus hallituksen sisällä, että teemme sen. Seuraavassa kehysriihessä tämä siirtyy kehysten ulkopuolelle, niin kuin työryhmän ohjeistus hallitukselle oli.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että me käymme tätä keskustelua tänään täällä. Olemme vakavien ja myöskin perustavanlaatuisten kysymysten äärellä. Kuten tässä on monissa puheenvuoroissa painotettu, niin kyse on kansalaisten luottamuksesta Yleisradioon, Yleisradion riippumattomuudesta mutta myöskin siitä, minkälaisena pääministeri näkee oman roolinsa suhteessa mediaan. Ei ole mitään outoa siinä, että sananvapaassa demokratiassa uutisoidaan Terrafame-urakan kaltaisesta kytköksestä. Sen sijaan on outoa, että me saamme lehdistä lukea, kuten tänään, että Ylen entinen toimittaja on sanonut, että juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana.

Arvoisa pääministeri! Miten te kommentoitte tätä väitettä? Miten te aiotte pääministerinä toimia kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi Yleisradioon? Ja oletteko valmis julkaisemaan teidän ja Yleisradion päätoimittajan välillä käymäänne tiedonvaihtoa mahdollisten epäilyjen häivyttämiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Tässä osa kysymyksistä on tietenkin Ylen sisäistä asiaa. Emme missään tapauksessa hallituksesta tai yksittäisinä henkilöinä, ministereinä, yritä vaikuttaa siihen, että joku juttu jäisi julkaisematta. Mutta tässä noin neljä viikkoa sitten oli esimerkki: Yle uutisoi, että minä olen jättänyt tulojani ilmoittamatta. Minusta tällaisessa kysymyksessä on oikeus silloin soittaa Ylelle ja kertoa, että tämä ei pidä paikkaansa, ja pyytää, että sellainen korjataan. Tällaisesta vuorovaikutuksesta tässä on kysymys. Ja sama koski tätä. Minusta tässäkin Terrafame-jutussa, jääviysjutussa, olisi ollut oikeus tulla kuulluksi ennen kuin juttu julkaistaan. Mutta tämän seurauksena ja käytyäni useita keskusteluja olen tullut siihen tulokseen, että en enää ole yhteydessä toimituksiin enkä toimittajiin minua koskevissa jutuissa (Puhemies koputtaa) vaan oikaisen ne toisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Nythän ollaan varsin vakavan kysymyksen äärellä, koska meillä kansanedustajilla on vain yksi uskottavuus ja sama koskee tietysti myös pääministeriä. Siltä osin voidaan sanoa, että kysymys on siitä eduskunnan luottamuksesta, että me kansanedustajat myöskin toimimme tavalla, jota suuri yleisö pitää reiluna ja oikeana.

Erityisen vaarallista tässä keskustelussa on se, jos muut maat vetävät johtopäätöksen, että Suomen pääministeri pyrkii painostamalla ja jopa vaatimalla (Hälinää — Puhemies koputtaa) menemään tilanteeseen, jossa alkaa näyttää siltä, että Yleisradio kansan äänenä taipuu. Silloin me olemme kyllä kysymyksessä, miten Suomi eroaa niistä ikävistä esimerkeistä, joita Euroopassa olemme saaneet lukea esimerkiksi Unkarin, Puolan suhteen. Toivottavasti tähän listaan ei Suomea sitten jatkossa lisätä.

Siksi minä kysyisin, pääministeri, teiltä: tunnetteko te ollenkaan sellaista tunnetta, että teidän kannattaisi nyt pyrkiä siihen, että tässä ei ole kysymys hallituksen radiosta vaan eduskunnan radiosta, (Puhemies: Aika!) ja pyytäisitte anteeksi sitä, miten olette painostanut?

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka kuinka monta puheenvuoroa tässä käyttää, niin en varmaankaan saa oppositiota vakuuttuneeksi siitä, että en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut oikeuttani tulla kuulluksi samassa yhteydessä, kun juttua tehdään, sellaisessa aikataulussa, joka mahdollistaa myöskin käytännössä sen asian selvittämisen. Tämän puolitoistatuntisen olisi voinut käyttää vaikka siihen, mikä tämän kyseisen kaupan tekojärjestys oli. Kaikkihan oli tehty jo ennen kuin teimme talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa mitään päätöksiä, sitovat urakkasopimukset ja niin edespäin. Tämäkin selviää Terrafamen nettisivuilta ja on kaikkien luettavissa sieltä.

Arvoisa puhemies! Otetaan vielä yksi näkökulma tähän keskusteluun.

Pääministeri Sipilä, teiltä kysyttiin eilen tiedotustilaisuudessa, vahingoittaako tämä kohu Suomen mainetta, ja te vastasitte: "ei varmasti ole Suomen maineelle vahinkoa tästä". Kansainväliset mediat ovat uutisoineet pääministeri Sipilän painostuskohusta. Financial Times kirjoittaa korruptioskandaalista, BBC kirjoittaa sananvapauskiistasta, ja Dagens Nyheter kirjoittaa, että Suomen pääministeri hiljensi valtiollisen median. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja on tänään sanonut, että Suomen maine sananvapauden kärkimaana on saanut kolhun Sipilä-kohussa.

Pääministeri Sipilä, oletteko te edelleen sitä mieltä, että teidän toimintanne ei ole vahingoittanut Suomen mainetta?

Arvoisa rouva puhemies! Olen, koska en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut vain oikeuttani kommentoida juttua, eli ei.

Puhemies Maria Lohela

Vielä ministeri Rehn.

Arvoisa puhemies! Edustaja Rinne käytti sanaa "korruptioskandaali". (Antti Rinne: Se oli Financial Times!) Edustaja Rinne käytti sanaa "korruptioskandaali", (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) ja on tietysti hyvin olennaista, että katsotaan myös, mitä tässä itse asiassa on tapahtunut, kun on heitetty epäilyksen varjo.

Terrafame Group laati selvityksen, kun epäilyt ja kohu oli nostettu, ja esittelevänä ministerinä tuon esiin kolme seikkaa tästä. Terrafamen omistajaohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeri.

Ensinnäkin, kyseinen malminkuljetin oli tilattu jo lokakuussa, kun taas talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti asiasta marraskuussa, 11. päivä marraskuuta. Ei ole mitään yhteyttä, eikä ollut edes tietoa tästä hankinnasta.

Toiseksi, kuljetin olisi tilattu joka tapauksessa kummassakin vaihtoehdossa, siinä, että kaivos jatkaa toimintaansa tai että se suljetaan. (Puhemies: Ministeri Rehn, nyt on aika!)

Kolmanneksi, päätöksen on tehnyt Terrafamen toimitusjohtaja, ei talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Arvoisa puhemies! Viittaan siihen, mitä edustaja Haavisto täällä aikaisemmin sanoi, ja viittaan myös siihen, että kun ministeri Rehn täällä nyt ikään kuin vähän syyllistävään sävyyn puhui oppositiosta, joka kysyi asiasta, niin haluan muistuttaa, että myös valtiovarainministeri Orpo edellytti selvitystä tästä itse asiasta. Mutta tässä ei ole kysymys enää tästä itse jääviyskysymyksestä, eikä kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö pääministerillä olisi oikeus omaan näkemykseen tai etteikö voisi olla yhteydessä, (Eduskunnasta: Vaan?) vaan kysymys on siitä, jos on syntynyt mielikuva, jossa nyt Ylen keskeinen, entinen toimittaja on tullut ulos ja todennut, että ei ole sattumaa, että kurilinja on koventunut tämän hallituksen aikana. Ja kun muutenkin media kohtaa vaikeuksia, niin haluaisin pääministeriltä kysyä: miten itse arvioitte, että omalla toiminnallanne olette vahvistaneet luottamusta riippumattomaan tiedonvälitykseen?

Arvoisa rouva puhemies! Riippumattomaan tiedonvälitykseen kuuluu myöskin se, että osapuolia kuullaan, tehdään faktapohjaisia juttuja ja uutisointia, ja silloin, jos jossakin kohtaa uutisointia on virhe, niin siihen on oikeus puuttua ja uutinen korjataan. Minusta tämä kuuluu tähän suomalaiseen demokratiaan ja sananvapauteen, puolin ja toisin, ja minä uskon, että myöskin tämä toimiva yhteys on Suomen ykkösaseman taustalla, että meillä on myöskin toisinpäin keskusteluyhteys koko ajan olemassa. Uskon ja toivon, että tämä jatkuu tästä eteenpäinkin.

Puhemies Maria Lohela

Vielä ministeri Orpo.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan todeta sen viitaten edustaja Lindtmanin puheenvuoroon, että minulla ei ole pienintäkään epäilystä, että näillä esille tuoduilla suhteilla olisi ollut mitään tekemistä tai merkitystä Terrafame-päätöksen kanssa. Lisäksi totesin pitäväni selvänä, ja olin keskustellut vielä pääministerin kanssa, että koska asiasta on syntynyt tällainen keskustelu, niin tähänhän ilman muuta silloin tulee selvyys. Mutta uskon, kuten ministeri Rehn kuvasi tätä Terrafame-tapausta, että tässä pääministeri ei ole ollut esteellinen.

Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri Tiilikainen ei ole paikalla, niin kysyn tämän kysymyksen silti, koska tällä on erityistä merkitystä valtion kannalta. Ei mennyt kauan siitä kun Metsähallitus-laki hyväksyttiin, kun tuli ilmoitus Metsähallituksen Metsätalous Oy:ltä kaikkia metsureita koskevasta yt-menettelystä ja pitkistä lomautuksista. Ja kun Metsähallitus-laista keskusteltiin tässäkin salissa, niin muistelen, että pääministeri, muun muassa, muiden rinnalla oli sitä mieltä, että mikään ei muutu. Työllisyyden edistäminen on kuitenkin kirjattu Metsähallituksen Metsätalous Oy:n yhteiskunnalliseksi velvoitteeksi. Arvoisa pääministeri, kuinka työntekijöitten lomauttaminen edistää työllisyyttä ja tällä tavallako se hallituksen työllisyystavoite toteutuu?

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Tiilikainen ei todellakaan ole paikalla, joten palataan ensi viikolla aiheeseen sitten, jos hän sattuu olemaan paikalla. Tämä kysymys on siis loppuun käsitelty.

Arvoisa puhemies! Palataan ruohonjuuritasolle. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Kommunikationsministeriet har skickat ut på remiss ett utkast till förordning om att införa så kallade skäliga avgifter för förbindelsbåtarna i Skärgårdshavet och Finska viken. Avgifterna drabbar de fast bosatta, företagen och turismen i vår skärgård oskäligt hårt.

Puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä uusien maksujen — yksittäistapauksissa jopa kymmenientuhansien eurojen vuosittaisten maksujen — perimistä saariston yhteysaluksilla ei voida kutsua uudistukseksi. Riski on mielestämme päivänselvä, että maksullinen yhteysalusliikenne johtaa siihen, että yritystoiminta kärsii pahasti ja saariston elinvoima laskee. Valtiovarainministeri Orpo, toisessa vaakakupissa on valtiolle 4 miljoonan euron säästö. Meidän mielestämme tämä ei korvaa sitä tosiasiaa, että toisessa vaakakupissa maksulliset, kalliit kuljetukset asettavat saariston asukkaat ja yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan. Onko hallitus todellakin valmis vaikeuttamaan saaristoalueen asukkaiden ja yrittäjien arkielämää ja toimeentuloa 4 miljoonan euron säästön takia?

Arvoisa puhemies! Tosiaan LVM:n esitystä, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ei ole hallituksessa sen enempää käsitelty eikä linjattu. Lausuntokierros otetaan vastaan, ja sen jälkeen hallitus normaalijärjestyksessä käsittelee asiaa.

Minusta kaikissa tilanteissa meidän pitää huolehtia siitä, että saariston sekä asukkailla että elinkeinoilla on hyvät edellytykset säilyä ja kehittyä. Tämä ei ole ensisijaisesti nyt ollut esillä säästösyistä, vaan tämä on osa LVM:n uudistushankkeita, ja me tulemme tämän hyvin tarkkaan käymään läpi (Markus Mustajärvi: Onko liikenneministeri paikalla?) ja palaamme asiaan vielä tarkemmin, kun liikenneministeri on paikalla.

Puhemies Maria Lohela

Tässä on todellakin sama tilanne, että ministeri Berner ei ole paikalla, joten tähänkin varmaan palataan sitten ensi kerralla, kun hän on. Tämä kysymys on loppuun käsitelty.

Arvoisa rouva puhemies! Kymmenettuhannet suomalaiset seisovat joka viikko leipäjonoissa. Lähes 400 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Suurin ryhmä maksuhäiriöisissä ovat 25—44-vuotiaat miehet. Kuvitelkaa, miehet parhaassa työiässä. Tarvitaan perusteellista selvitystä, mitkä seikat suistavat ihmisiä syrjäytymiskierteeseen, ja selkeitä ratkaisukeinoja siihen, miten tämä estetään ja miten autamme heitä pääsemään takaisin jaloilleen. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: tietääkö hallitus, mitkä seikat aiheuttavat syrjäytymistä, ja miten hallitus ratkoo maahamme pesiytynyttä köyhyysongelmaa?

Arvoisa rouva puhemies! Vastaan omalta osaltani. Edustaja Laukkanen kiinnittää huomiota näihin niin sanottuihin NEET-nuoriin eli nuoriin, jotka putoavat kaiken koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Hallitus on muutama viikko sitten käynyt tästä asiasta perusteellisen keskustelun ja tullut siihen johtopäätökseen, että me katsomme kaikki ne toimenpiteet, mitä kullakin hallinnonalalla on, kokoamme ne yhteen ja sen jälkeen mietimme, mitä muuta voimme vielä tehdä, koska tämä on iso huoli. 20 prosenttia nuorista miehistä putoaa ja on pudonnut yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä on iso ongelma. Me olemme tämän tunnistaneet, ja me haluamme tähän asiaan myös puuttua.

Puhemies Maria Lohela

Tämä aihepiiri onkin sellainen, joka lankeaa useamman ministerin vastuualueelle, joten pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää täällä nyt paikalla oleville ministereille kysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Viime hallituskaudella otettiin käyttöön nuorisotakuu, joka on ollut tehokas väline nuorten syrjäytymisen estämisessä ja ehkäisemisessä. Nyt tämän työn rahoitus on merkittävästi vähentynyt, ja nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitusta on leikattu. Hallitus on myös lopettamassa nuorten aikuisten osaamisohjelman ja vähentää ammatillista koulutusta. Nämä ovat juuri sellaista toimintaa, johon on laitettu panostusta, ja ne yleensä tulevat moninkertaisesti takaisin. Kysyisin asiasta vastaavalta ministeriltä: millä keinoilla hallitus aikoo vähentää nuorten syrjäytymisuhkaa, joka on kasvavassa määrin lisääntymässä?

Arvoisa puhemies! Edustajalla taitaa olla tässä nyt vähän vanhentunutta tietoa, nimittäin budjettiriihen yhteydessä hallitus turvasi nimenomaan juuri työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoituksen. Ja tämä viimeksi mainittu nuorten aikuisten osaamisohjelma on esimerkiksi hyvä keino vaikuttaa nimenomaan niihin parikymppisiin nuoriin, joilta on esimerkiksi koulutus jäänyt kesken, että he suorittaisivat sen toisen asteen tutkinnon loppuun.

Täällä on esitetty kyllä ihan aiheellinen huoli, se, mikä tässä kysyjällä oli päällimmäisenä tästä nuorten syrjäytymisestä: se on meidän yhteiskunnassamme oleva erittäin vaikea ja hyvin kipeä ongelma, johon tarvitaan hyvin monenlaisia erilaisia ratkaisuja ja myöskin uusia ratkaisuja jo olemassa olevien tilalle. Erityinen huoli nousee nimenomaan pojista, koska me näemme, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa alkavat sellaiset kehityssuunnat, jotka johtavat siihen, että meillä on pojilla esimerkiksi alhaisemmat oppimistulokset, enemmän syrjäytymistä, (Puhemies: Ja aika on täynnä!) ja se kärjistyy sitten parikymppisenä aivan erityisesti näissä meidän tilastoissa.

Arvoisa puhemies! Kela on tehnyt linjauksen, että mikäli henkilö, joka on saanut jotakin tukea liikaa, saa myös toimeentulotukea, niin häneltä ei peritä näitä liikaa maksettuja tukia takaisin suoraan, vaan se laitetaan suoraan luottotietohäiriömerkintäiseen perintään. Näin tehdään jopa siinä tapauksessa, että liikamaksu olisi johtunut esimerkiksi Kelan virkailijan tekemästä virheestä. Eli viranomaisen tekemän virheen vuoksi muutenkin köyhä ihminen menettää luottotietonsa automaattisesti, kun meidän yhteiskunnassamme yleensä velasta on mahdollista neuvotella ja sopia erilaisia velanmaksuaikatauluja. Tätä ei voi pitää millään lailla kohtuullisena, ja se on yksi keskeinen syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Minä kysyisin, mitä tälle asialle aiotaan tehdä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. On tietenkin valitettavaa, jos joku joutuu tahtomattaan ja monien ongelmien seurauksena tilanteeseen, jossa on esimerkiksi luottomerkintä, niin kuin kysyjä otti esille, tai että ne johtuvat sitten tällaisista virheistä, jotka ovat korjattavissa. Toivon, että asianomaiset ja asianomaisten virkamiestahojen kanssa käydään keskusteluja, pyritään etsimään parempia käytäntöjä näitä ihmisiä auttaaksemme.

Arvoisa rouva puhemies! Ylivelkaantuneita auttava Takuu-Säätiö on raportoinut, että ihmiset pyytävät apua tilanteeseensa yhä useammin siitä syystä, että pikavippejä on otettu ihan tavallisiin arjen menoihin, esimerkiksi ruokaan ja lääkkeisiin. Tämä on hyvin huolestuttava tieto ja samoin se, että muutama viikko sitten Kuluttajaparlamentti julkisti tekemänsä selvityksen, joka osoitti, että kaikkein eniten pienituloiset, paljon sairastavat ihmiset kärsivät hallituksen tekemistä maksukorotuksista lääkkeisiin ja omavastuisiin matkakustannuksissa, ja samoin asiakasmaksujen korotukset koettiin hyvin raskaiksi. Suuri osa näistä ihmisistä oli joutunut tinkimään lääkkeistä tai ruuasta selviytyäkseen. Kysymys kuuluu: oletteko hallituksessa tietoisia näistä selvityksistä ja oletteko pohtineet sitä, että voisitte alkaa hallituksessa tehdä erilaisia päätöksen arviointivaikutuksia (Puhemies koputtaa) ja selvityksiä ennen kuin tuotte erilaisia esityksiä eduskuntaan?

Arvoisa puhemies! Kyllä varmasti lainsäädäntötyöhön kuuluu vaikutusten arviointia. On myös tärkeää, että meillä säilyvät perusturvaverkot. Otitte esille lääkkeet. Meillä on paljon lääkkeitä käyttäviä henkilöitä, joille on tärkeää, että lääkekatto on olemassa. On ehkä niitä, jotka eivät kykene, osaa eivätkä ole pystyneet hakemaan toimeentulotukea, johon he ovat oikeutettuja. Ja kyllä, hallituksen kärkihankkeissa on selvityksiä siitä, mitä on esimerkiksi yksin elävien tilanne, ja totta kai tällainen keskustelu siitä on aivan paikallaan, ja ehkä laajempi työ, niin kuin esimerkiksi eduskunnan köyhyysryhmän kanssa, mitä on yksin elävien arki tällä hetkellä Suomessa, mitä on pienituloisten arki. Olen aivan valmis siihen keskusteluun.

Värderade talman! Den här diskussionen har anknytningar till ungdomsarbetslösheten som är ett stort problem.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on iso ongelma. RKP:n varjobudjetissa esitämme alle 30-vuotiaille suunnattua minijob-mallia, jonka myötä tietyn tuntimäärän, tietyn palkkakaton alle mahtuva työsuhde olisi vapautettu tietyistä sivukuluista. Arvoisa ministeri Lindström, oletteko ehtinyt tutustua tähän vai onko teillä kenties muita ajatuksia nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän kysyjää siitä, että lähestyi tätä ongelmaa ratkaisukeskeisesti ja toi esille oman ideansa. Olen tutustunut. Meillä on tulossa ensi keväänä puolivälitarkastelu, jossa me jo päätettyjä asioita tietenkin tarkastelemme, miten ne ovat vaikuttaneet, mietitään uusia keinoja, ja siinä keskustelussa varmaankin käydään läpi kaikki ne ideat — minä olen moneen kertaan sanonut, että olen hyvinkin vastaanottavainen kaikille hyville ideoille, tulivat ne sitten keltä tahansa, koska tämä työttömyys on semmoinen ongelma, että se ei ole ainoastaan tämän hallituksen sylissä vaan se on myös seuraavan hallituksen sylissä. Sen takia kaikkia tällaisia avauksia tervehdin ihan ilolla. Se on sitten eri asia, mitä kaikkia keinoja hallitus ottaa työkalupakkiinsa, mutta joka tapauksessa nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat sellaisia haasteita, että niille tarvitsee oikeasti tehdä konkreettisia keinoja ja tekoja, ja hallitus on niitä jo tehnyt, mutta tämä ei tietenkään (Puhemies koputtaa) riitä vaan lisää tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus nyt ei ole kaikkein vahvimmilla silloin, kun puhutaan lasten ja nuorten asioista ja syrjäytymisestä. Hallitus on nimittäin yli puolella leikannut niitä määrärahoja, joita edellinen hallitus laittoi muun muassa tähän nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, joka oli ministeri Ihalaisen ja allekirjoittaneen silmäterä, ja se oli menestys, ja se kohdentui nimenomaan noin 20—24-vuotiaisiin nuoriin, erityisesti miehiin. Te olette supistaneet myöskin tasa-arvorahaa, joka kohdennettiin nimenomaan heikoimpiin, oppimisvaikeuksia kokeneisiin lapsiin ja nuoriin, saatiin lisää opettajia, koulunkäyntiavustajia ja niin edelleen.

Eilen julkistettiin sosialidemokraattien koulutuspoliittinen ohjelma. Luen vain yhden kohdan täältä... (Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!) — Joo. (Naurua — Välihuutoja) — Jokaiselle tukea tarvitsevalle annetaan tuki- ja erityisopetusta... (Puhemies: Edustaja Gustafsson, aika on täynnä!) Se on karsittu.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että uskon kuitenkin, että tässä salissa meillä kaikilla on aika lailla yhteiset tavoitteet siitä, että haluamme minimoida, vähentää, ennalta ehkäistä, torjua koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä ja syrjäytymistä, ja siihen pitää löytää mahdollisimman vaikuttavat keinot. Yksi sellainen keino, mitä nyt laajasti viedään eteenpäin, on nämä Ohjaamo-palvelut, jossa tavoitteena on se, että nuori ihminen saa avun ongelmiinsa yhdeltä luukulta, että siellä otetaan aidosti koppia ja vastuuta nuorista ja etsitään se tapa, mikä juuri kyseiselle henkilölle toimisi.

Edellisellä hallituskaudella tehtiin paljon hyvää, siellä nuorisotakuuta vietiin eteenpäin. Ongelma vain oli se, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä edelleen kasvoi edellisen hallituksenkin aikana. Siitä syystä meidän täytyy nyt etsiä vaikuttavimmat keinot, ja tässä työssä hyödynnetään myös tutkimustietoa, jota meillä on, erilaista tietoa erilaisten toimien vaikuttavuudesta, ja pyritään hyvinkin moniministeriöisesti löytämään (Puhemies koputtaa) uusia tapoja myös puuttua tähän vaikeaan asiaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen antoi Suomen Kuvalehdelle laajan haastattelun, jossa hän kysyi, miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmisille olemisesta, ja hän myös puhui vastikkeettomasta työttömyysturvasta.

Olen saanut hyvin paljon yhteydenottoja työttömiltä ihmisiltä, jotka pitivät tätä lausuntoa hämmästyttävänä ja syyllistävänä. Erityisesti he ihmettelivät sitä väitettä, että meillä sosiaaliturva olisi vastikkeetonta. Esimerkiksi työttömyysturvaan liittyy paljon karensseja, jos esimerkiksi ei hakeudu ohjattuun koulutukseen, ei hakeudu työharjoitteluihin. Tämmöinen myytti on olemassa, että työttömyysturva olisi vastikkeetonta. Kysyisin ministeriltä: onko Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen oikeassa siinä, kun hän väittää, että meidän työttömyysturva ja sosiaaliturva on vastikkeetonta?

Arvoisa rouva puhemies! En nyt oikein ymmärrä kysymystä. Se varmasti tulisi esittää Kelan pääjohtajalle itsellensä. (Paavo Arhinmäki: Onko se vastikkeetonta?) Enkä ole tutustunut tähän hänen haastatteluunsa, niin että voisin sanoa niistä periaatteista, mitä siinä on.

Mutta tämän rinnalla, mitä puhuitte vastikkeettomasta tai vastikkeellisesta sosiaaliturvasta, voidaan myös puhua osallistavasta sosiaaliturvasta. Minä toivon kyllä ja uskon, että Kela toimii vastuullisesti Suomessa. Se on rakennettu suomalaisia varten ja suomalaista sosiaaliturvaa varten. Se on vuosikymmenten menestystarina. Totta kai sitä täytyy kehittää, mutta mitä tulee kysymykseen pääjohtajasta, niin varmaan se keskustelu täytyy käydä pääjohtajan kanssa. (Paavo Arhinmäki: En kysynyt pääjohtajasta!)

Arvoisa rouva puhemies! Puhun samasta asiasta kuin edustaja Arhinmäki mutta aivan päinvastaisesta suunnasta.

Kelan uusi pääjohtaja Aaltonen ja myös Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ovat julkisissa esiintymisissään puhuneet osallistavan sosiaaliturvan puolesta. Ajatuksena on, että esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevalle pitkäaikaistyöttömälle nuorelle tarjottaisiin osallistumista esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan, vanhusten auttamiseen ja vastaavaan työtoimintaan, johon osallistuminen olisi merkityksellistä sekä hänelle itselleen, hänen lähiyhteisölleen että koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tämä ei olisi työtä, tämä olisi työtoimintaa, vaikkapa kolmena päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan.

Ministeri Mattila, mitä mieltä olette, voitaisiinko tätäkin kokeilla aivan samalla tavoin kuin perustuloa kokeillaan?

Arvoisa puhemies! En ehkä rinnasta tätä suoraan perustuloon, mutta kyllähän tämä hallitusohjelma on ottanut kokeilukulttuurin tähän mukaan. Olen kokeiluyhteiskunnan kannattaja itsekin.

Totta kai yhteiskuntaan osallistuminen, se, että henkilö, kansalainen kuuluu ja tuntee kuuluvansa yhteiskuntaan, on tärkeää. Ja mitä keinoja siihen on käytettävissä? Tämä voi olla yksi, mutta on varmasti myös monia muita. Lapsi tuntee kuuluvansa koulussa siihen kouluyhteisöön, missä hän on. Nuori kokee olevansa matkalla turvalliseen elämään, turvalliseen aikuisuuteen. Kaikenikäisten osallistuminen on tärkeää.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz sanoi, että tämä ei olisi työtä vaan tämä olisi työtoimintaa, tämä olisi osallistavaa ja ihminen tuntisi kuuluvansa johonkin. Itse kannatan kyllä sellaista, mutta kun me olemme hallituksena tuoneet rekrykokeilua, me olemme tuomassa koulutussopimusmallia, niin nämä ovat erittäin herkkiä keskustelunaiheita, koska näille kaikille pitää olla pelisäännöt. Ja niiden pelisääntöjen on oltava sellaiset, että jokainen ymmärtää, että siinä ei hyväksikäytetä ihmistä vaan että ihmistä autetaan. Se on se oikea suunta.

Arvoisa rouva puhemies! Niin nuoren tytön kuin pojankin kohdalla syrjäytymiskehitys lähtee siitä, jos koulutuksessa on puutteita, ja ammatillinen koulutus on äärimmäisen tärkeä siinä, että nuoret pääsevät työelämään. Ikävä kyllä hallitus on nyt leikkaamassa 190 miljoonaa tulevana vuonna tästä ammatillisesta koulutuksesta. Kristillisdemokraatit ovat omassa vaihtoehtobudjetissaan esittäneet sen palauttamista erityisesti sen takia, että tuo ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö astuu sitten voimaan vuonna 2018. Näkeekö vastaava ministeri vaaraa siinä, että nytten ammatillisessa koulutuksessa tehdään hätiköityjä leikkauspäätöksiä, suljetaan muun muassa toimipisteitä? Olen nostanut täällä aiemminkin esille sen huolen, että Itä- ja Pohjois-Suomessa tällä hetkellä 16‑vuotiaalla henkilöllä on kaikkein pisin matka toisen asteen koulutuspaikkaan. Jos näitä toimipisteitä entisestään suljetaan, nämä välimatkat kasvavat ja on hyvin mahdollista, että nuoren syrjäytymiskehitys lähtee siitä, (Puhemies koputtaa) että hän jää kotiin.

Arvoisa puhemies! Saavutettavuuden turvaaminen ja mahdollisuuksien tasa-arvoinen turvaaminen kaikkialla Suomessa on kaikissa niissä toimissa, mitä me hallituksessa koulutuspolitiikassa teemme, ihan keskeisiä asioita. Ammatillisen koulutuksen puolella iso ongelma on keskeyttäminen, eli se on vakava ongelma. Meillä on koulutustakuu, ja jokainen peruskoulunsa päättänyt saa paikan toiselta asteelta käytännössä tänä päivänä ja tulevaisuudessakin, mutta se ongelma on siinä, että se jää kovin monelta kesken. Siihen pyritään nyt tällä ammatillisen koulutuksen reformilla vastaamaan muun muassa lisäämällä työpaikalla tapahtuvaa oppimista, koska se on monille nuorille houkuttelevampi ja tavallaan sen peruskouluputken jälkeen toivotaan, että pääsisi käsillä tekemään ja käytännössä oppimaan. Sitten toinen on ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia uudistamalla siten, että on enemmän vastuuta myöskin siitä, että se koulutus myöskin viedään loppuun ja että tulee suoritetuksi se toisen asteen tutkinto, joka parantaa huomattavasti sitten ihmisen asemaa työmarkkinoilla.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on tällä hetkellä 400 000 maksuhäiriömerkintää kansalaisilla. Meillä on erittäin suuri nuorten aikuisten joukko, jolleka maksuhäiriömerkintä tulee pikavippien kautta. Pikavippifirmat kiertävät sitä säädettyä lakia, jonka eduskunta täällä 2013 teki. Kuitenkin edelleenkin muutettiin sitä järjestelyä niin, että nyt 2 000:n limiitillä sitten annetaan pienempiä osia. Mutta se, mikä tässä on pahinta, on, että se nuori maksuhäiriömerkintöinen ihminen on yhteiskunnan ulkopuolella. Hän ei saa pankkitunnuksia, hän ei saa matkapuhelinta, hänet suljetaan tavallaan pois tästä yhteiskunnan kehyksestä, ja hän on silloin kadoksissa. Minä kysyisin ministeriltä tai ministereiltä, mihinkä toimiin hallitus ryhtyy, että maksuhäiriömerkintöjä ei myöskään roikoteta vuositolkulla (Puhemies koputtaa) sen jälkeen, vaikka velka on maksettu.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Lindström ensin.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin nämä ongelmat ovat tiedossa oikeusministeriössä. Siellä on näistä asioista selvitys, ja kun tämä selvitys tarkentuu tästä vallitsevasta tilanteesta ja näistä toimintavaihtoehdoista, sen jälkeen päätetään tietenkin toimenpiteistä. Tunnistan nämä ongelmat. Maksuhäiriöt voivat aiheuttaa jopa sen sitten, että ihmiset joutuvat muun muassa ulosottoon. Myös ulosoton puolella me olemme tunnistaneet tämän kannustinloukkuongelman, ja sillekin on tarkoitus tehdä jotain, joko niin, että sitä ulosoton suojaosaa nostetaan, taikka sitten niin, että maksuaikaa pidennetään. Näitä toimenpiteitä on vireillä hallituksessa.

Arvoisa puhemies! Täydennän ministeri Lindströmin vastausta siltä osin, joka koskee pankkitunnuksien saamista, että täällä tämä huoli, minkä edustaja Myllykoski otti esille, on juuri näin, että jopa 400 000 ihmistä on ilman. Mutta nyt tänä syksynä täällä eduskunnassa on käsitelty erästä lakia, joka mahdollistaa sen, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saada peruspankkitili, ja kun sen peruspankkitilin saa, niin siihen saa myös ne pankkitunnukset, mikä tarkoittaa sitä, että sitä kautta myös nämä nuoret ihmiset, joita tässä joukossa on paljon, pääsevät myös tekemään vahvan tunnistautumisen käyttäessään sähköisiä palveluja.

Puhemies Maria Lohela

Vielä edustaja Mikkonen.

Arvoisa puheenjohtaja! Lukuisat nuoret, niin miehet kuin naiset, ovat jo joutuneet pitkäaikaistyöttömiksi nuoresta iästään huolimatta. Nyt maakuntauudistuksen myötä ollaan suunnittelemassa, että TE-toimistojen ja elyjen työllisyysmäärärahat siirretään maakuntien kasvukeskuksiin. Myös kriteereihin ollaan tekemässä muutoksia. Kun ennen työllisyysrahoja jaettiin työttömyysasteen mukaan, niin nyt kriteereiksi otetaan työllisten määrä ja yritysten määrä ja työttömyysaste huomioidaan vain pienenä osana.

Me tiedämme, että erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon työttömyyttä. Eikö ole aivan nurinkurista muuttaa näitä työllisyysmäärärahojen ehtoja niin, että niitä jatkossa kohdistuu entistä vähemmän alueille, missä työttömyys on kaikkein korkeinta ja vaihtoehtoisia mahdollisuuksia on vähemmän? Eikö työttömyysmäärärahat pitäisi kohdistaa nimenomaan sen perusteella, missä työttömyysaste on korkein?

Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, kysyjä on siinä mielessä oikeassa, että nämä kriteerit ovat aiheuttaneet meillä tietenkin tuolla työ- ja elinkeinoministeriössä keskustelua. Me tarkennamme niitä varmaan tässä ennen kuin me lähdemme menemään näitten asioitten kanssa eteenpäin, koska eihän tässä ole tarkoitus tehdä elämää hankalammaksi vaan helpottaa sitä.

Toinen asia on se, että kun ollaan juuri tänään käyty läpi ensi vuoden työllisyysmäärärahojen jakoa ja niitä muutoksia, jotka sinne ovat tulleet, sinne on tulossa uusia työkaluja — toivottavasti tämän työttömyysturvan käyttöalan laajentamisen puolella, että saadaan sinne palkkatukeen rahaa.

Yksi sana, jota haluan tässä yhteydessä painottaa, on vaikuttavuus. Kaikilla toimenpiteillä, mitä me teemme, pitää olla vaikuttavuutta. Ja valitettavasti on niin, että niukkenevilla määrärahoilla meidän täytyy olla kriittisiä niitä toimenpiteitä kohtaan, jotka eivät ole niin vaikuttavia. Sen takia muun muassa tämä 100 prosentin palkkatuki on luupin alla ollut.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen tärkeimmän juhlapäivän, siis itsenäisyyspäivän, lähestyessä kaikki suomalaiset ansaitsevat onnittelut ja kiitokset. Erityisesti sotiemme veteraanit ja se sukupolvi, joka on rakentanut tämän maan, ansaitsee nuo kiitokset. On erinomaista, että Sipilän hallitus kokonaisuudessaan on ollut tukemassa veteraanien kuntoutusta, kotiin vietäviä palveluja niin, että ensimmäisen kerran neljännesvuosisataan tapahtuu konkreettinen määrärahojen nousu. Vanheneva väestö tarvitsee tukea entistä enemmän. Tämä on hieno linjaus.

Arvoisa puhemies! Tiedustelen, kuinka voimme taata sen, että tuo tuki menee myös perille niin, että kunnat eivät palauta määrärahoja, kuten joinakin vuosina on päässyt käymään erityisesti suurissa kaupungeissa. Valtiokonttori on ilmoittanut, että ensimmäinen tilitys tulee tammikuussa, aiemmin kuin ennen, mutta ohjeistusta vielä tuntuu puuttuvan. Miten varmistamme, (Puhemies koputtaa) että tuo kuntoutus menee perille?

Arvoisa rouva puhemies! Siinä vaiheessa, kun budjetti oli koottu ja merkittävä lisäys, noin 40 miljoonaa euroa, tulee veteraanien avo- ja laitoskuntoutukseen, tästä on lähtenyt tieto niin ministeriöltä kuin Kuntaliitoltakin kentälle. Sen jälkeen on valmisteltu yhteistyössä Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiokonttorin kanssa ohjeistusta siitä, että kun se päivä tulee, kun eduskunta on lyönyt budjetin kiinni, lähtee hyvinkin yksityiskohtainen ohjeistus kuntiin.

Edustaja viittasi joihinkin suuriin kaupunkeihin. Minulla on tieto, että niihin sellaisiin kuntiin, joilta on tullut palautuksia, eli ei ole käytetty kaikkia rahoja, on oltu erityisesti yhteydessä ja koetettu tätä kauttakin 1) varmistaa, että joka euro tulee käytettyä, ja 2) huolehtia siitä, että viesti, mikä on ollut eduskunnan tahto, että jokainen veteraani saa kuntoutuksensa, voi toteutua.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Rossi otti esille, tämä on todella tärkeä kysymys sotiemme veteraaneista ja heidän tukemisestaan, kuntoutuksestaan ja kotiin vietävistä palveluista. Tästä on tullut hyvin paljon palautetta, nimittäin tosiaan tästä rahasta, mitä he mahdollisesti saisivat, palautuu hyvin paljon takaisin. 40 miljoonaa on suuri raha, mitä nyt hallitus on luvannut seuraavien kolmen vuoden aikana, ja se on hieno asia, ja myös alustavasti on keskusteltu eduskuntaryhmien kesken, että määrärahan riittävyys turvataan myös ensi vuonna. Mutta kysynkin: Tätä rahaa ja tätä tukea ei voi käyttää kuitenkaan henkilöiden palkkaamiseen, ja se on suuri ongelma, että siellä ei ole tarpeeksi porukkaa, joka tämän tuen kohdistaa veteraaneille. (Puhemies: Aika!) Onko siihen tulossa parannuksia?

Arvoisa rouva puhemies! Tämän kuntoutuskokonaisuuden valmistelussa on kuultu hyvinkin tarkkaan sitä, mitä veteraanien järjestöt ovat toivoneet. Esimerkiksi avo- ja laitoskuntoutuksen rajan me olisimme hallituksen puolelta olleet valmiit poistamaan, mutta veteraanijärjestöt ovat pitäneet tärkeänä, että tuo raja säilyy. Siitä, millä tavalla sitten käytännön arjen tasolla esimerkiksi tuo avokuntoutus toteutetaan, kyllä kuntakohtaiset variaatiot, kuntakohtaiset vaihtoehdot ovat sallittuja ja jopa suotavia. Olennaista on se, että veteraanin kunnon mukaisesta palvelusta huolehditaan näillä euroilla, jotka nyt on olemassa. Meillä siis on useitakin tapoja, tämä ei ole pelkästään viestiliikennettä. Meillä on tarkoitus tammikuussa huolehtia siitä, että yhteistyössä kuntien, veteraanijärjestöjen ja viranomaisten kesken järjestetään (Puhemies koputtaa) ihan maakunnittaiset tilaisuudet, joissa koetetaan tätä (Puhemies: Aika!) räätälöintiä parantaa.

Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraaneja varmasti huolettaa tänään julkistetun maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuore tutkimustulos, jonka mukaan meidän nuorten, alle 34-vuotiaiden joukossa on maanpuolustustahto laskenut hyvin runsaasti. Tähän olisi hyvä saada jatkotutkimusta, että mitkä ovat juurisyyt. Itse arvelen, että nuorisotyöttömyys voi olla yksi osatekijä, joka vie tuota tahtoa alaspäin. On vaarallista, jos meidän nuoret eivät koe enää Suomea niin hyväksi maaksi, että sitä kannattaa puolustaa. Työttömyys luo turvattomuutta ja masentaa ihmisiä. Moni nuori on joutunut yhteiskuntamme ulkoreunoille, sen pimentoihin ja notkoihin. Kysynkin: mitä aiotte tehdä tälle vakavalle asialle?

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä siitä, että varmasti tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoa siitä, mitkä ne tekijät ovat siellä taustalla, miksi näyttää siltä, että suomalaisten maanpuolustustahto erityisesti nuorissa ikäluokissa olisi heikkenemässä. Meillä on kaikilla vastuu meidän yhteisestä Suomesta ja isänmaasta, ja ensi vuosi on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Mielestäni hienolla tavalla tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti esiin tässä pari päivää sitten näitä Suomen vahvuuksia, mistä syistä ja mistä kaikista tekijöistä voimme olla suomalaisina omasta isänmaastamme ylpeitä, ja toivon, että tämä juhlavuosi otettaisiin sillä tavalla teeman mukaisesti yhdessä omaksemme, että se myös vahvistaisi halua puolustaa yhteistä isänmaata.

Arvoisa rouva puhemies! Maanpuolustustahto tosiaan tässä viimeisessä MTS:n tutkimuksessa oli laskenut peräti 7 prosenttiyksikköä virhemarginaalin ollessa reilu 3 prosenttia, joten se on tilastollisestikin merkittävä. Viimeksi näin suuri lasku on ollut vuonna 1988. Senpä takia tätä syytä onkin selvitettävä, ja Maanpuolustuskorkeakoulu on käynnistämässä maanpuolustustahtoon liittyvää tutkimusta, jossa katsotaan, mitä ihmiset ymmärtävät nykyään tällä maanpuolustustahdolla, ja sen jälkeen voimme sitten kukin osaltamme vetää johtopäätöksiä.

Arvoisa rouva puhemies! Alkuperäinen kysymykseni kosketteli veteraaneja ja veteraanien kuntoutusta, kotiin vietäviä palveluita. Arvoisa ministeri, tiedustelen myös, miten veteraanien puolisoiden kohdalla toimitaan. On paljon leskiä, ikääntyneitä naisia, vanhuksia, jotka tarvitsevat ilman veteraanitunnuksiakin palveluita kotiinsa. Hallitus on tekemässä ratkaisuja, joilla pystytään edesauttamaan myös puolisoiden asemaa, ja tässä suhteessa kyllä ollaan oikealla tiellä. Tänä päivänä ei ole enää suurta eroa, onko ollut veteraani rintamalla vai kotijoukoissa. Kysymys on suurelta osin myös itse asiassa ikääntyvästä naisjoukosta, veteraanien puolisoista. Puhemies, tiedustelenkin, millä tavoin myös heidän asemaansa voidaan parantaa.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten kysyjä sanoi, niin ikääntyvä henkilö tarvitsee palveluja: tarvitaan avopalveluja, kotiin vietäviä palveluja. Meillä on tämä lainsäädäntö, jossa sodan käyneet, sodan kokeneet, tammenlehväsukupolvi on ollut erityisryhmä, josta huolehditaan. Vuosien varrella lainsäädäntöä on viety siihen suuntaan, ensi vuonnakin, ja esimerkiksi näihin ohjeistuksiin, jotka nyt kentälle on lähetetty, liittyy se, että veteraanin kuntoutuksen toteuttamisessa pitää huomioida myös puoliso ja hänen tilanteensa, hänen asemansa. Tämä määrärahalisäys mahdollistaa sen, että toivon mukaan kentällä katsotaan asioita joustavasti. Mutta sitten tämä iso asia on se, että veteraanisukupolvi on se sukupolvi, jolla on oma lainsäädäntönsä, ja heistä muun muassa kuntoutuksen osalta nyt koetetaan pitää niin hyvä huoli, (Puhemies koputtaa) ettei kertaakaan tarvitse enää kuulla heiltä: en päässyt kuntoutukseen.

Puhemies Maria Lohela

Tämä kysymys on loppuun käsitelty. — Toivotaan, että ensi viikolla on ministereitä runsaslukuisemmin paikalla kysymyksiin vastaamassa.