Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Eero Heinäluoma sd) | Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksen jatkotoimista (Antero Vartia vihr) | Suullinen kysymys Vuotoksen altaasta (Markus Mustajärvi vas) | Suullinen kysymys pehmeistä ja pakottavista joulupaketeista (Antti Rinne sd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina, joita nyt elämme, korostuu ihmisten oikeudenmukainen kohtelu: eri väestöryhmiä kohdellaan ymmärrettävällä ja hyväksyttävällä tavalla suhteessa toisiinsa.

Yksi asia on tämän oikeudenmukaisuuden kannalta erityisen merkittävä, ja se on verotus. Ensi vuoden alussa tulemme tilanteeseen, että hallituksen verolinjaukset tuovat eläkeläisille vähemmän käteen kuin mitä samaa tuloa saavat palkansaajat, työssä olevat, saavat. Se on vaivannut monia eläkeläisiä, varsinkin kun ennen vaaleja oli aika lailla toisenlaisia lupauksia asiasta. Siteeraan nyt silloisen pääministerin, ministeri Stubbin, puheenvuoroa juuri ennen vaaleja: "Pitää katsoa, mistä verotulot tulevat ja ovatko ne reiluja. Meidän perusfilosofiamme on se, että eläkkeitä ei voida verottaa kovempaa kuin työtä eli eläkevero ja työvero samalle viivalle." Aika moni eläkeläinen uskoi tämän, mutta toisin kävi. Miten tässä näin kävi, ministeri Stubb?

Arvoisa rouva puhemies! Meidän lähtökohtanamme tässä hallituksessa on se, että työn verotus kevenee: sen takia esimerkiksi työtulovähennyksen keventäminen 450 miljoonalla eurolla. Jos ja kun saamme aikaiseksi yhteiskuntasopimuksen ja siihen liittyvän 5+5+5-paketin ja pystymme sen todentamaan, niin silloin me tulemme vastaan myös eläkeläisiä veronkevennyksellä, jonka suuruusluokka on noin miljardin verran.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän niin, että tarkoitatte, että seuraava veroratkaisu olisi semmoinen, että myös eläkeläiset saavat kevennyksiä, mutta ei ensi vuoden veroratkaisu, mikä tarkoittaisi silloin sitä, että tämä ero työssä olevan ja eläkeläisen välillä jäisi pysyväksi. Se, mitä te kutsuitte epäreiluksi menettelyksi vielä ennen vaaleja, ei koskisikaan vain ensi vuotta vaan olisi pysyvä. Tämä on ihan toista kuin mitä te, ministeri Stubb, puhuitte ennen vaaleja ja varmasti harmittaa aika montaa, joka on teitä ja teidän puoluettanne äänestänyt. Te olette vaihtanut kelkan tässä eläkeläisten veroasiassa. Te ette ole antamassa eläkeläisille samaa verokohtelua kuin työssä olevalle. Ja nyt te kerrotte, että tämä tulee jatkumaan ja että tämä ero tehdään pysyväksi. Ihmettelen, miten näin suuri muutos voi tapahtua, kun te sanoitte, että tämä on perusfilosofia, että kohdellaan samalla tavalla, ja piditte muuta menettelyä epäreiluna. Onko epäreilulle menettelylle nyt uusi määritelmä, ministeri Stubb?

Arvoisa rouva puhemies! Mehän lähdemme tietenkin siitä, että tämä on hallituksen kyselytunti, ja me pohjaamme koko meidän veropolitiikkamme, totta kai, hallitusohjelmaan ja siihen kokonaisuuteen. Me pyrimme pitämään meidän veropolitiikkamme vakaana, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että meillä on leveä veropohja ja matalat verokannat. Me pyrimme myös siihen, että verotus on tulevaisuudessa yksinkertaisempi järjestelmänä kuin mitä se on tänä päivänä. Me olemme myös tietoisia siitä, että sote-rahoitus tulee omalla tavallaan myös mullistamaan meidän verojärjestelmäämme. Ja tähän liittyy myös tietty perusperiaate, jota me lähdemme rakentamaan, ja se on se, että verotus ja verojärjestelmä olisi reilumpi. Olen varma siitä, että tämänkin hallituskauden aikana verojärjestelmään tullaan tekemään matkan varrella uudistuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Ei minusta ole kovinkaan reilua se, että te, hallitus ja ministeri Stubb, olette nyt toimimassa täysin vastoin niitä lupauksia, mitä te annoitte eläkkeensaajaväestölle ennen vaaleja, ja kerroitte sen olevan teille kunnia-asia ja kokoomukselle perusfilosofia. Ja kuten tässä edustaja Heinäluoma totesi, minä uskon, että moni eläkkeensaaja saattoi sillä perusteella äänestää ja antaa luottamusta. On todella kylmä suihku sitten ensi vuoden alussa, kun moni eläkkeensaaja huomaa, että hänen verotuksensa suhteessa palkansaajaan tulee epäreiluksi.

Puhemies! Huomenna tästä äänestetään. SDP:n vaihtoehdossa verokohtelu on yhtenäinen, ja se tuo eläkkeensaajille noin 250 euroa enemmän käteen keskimääräistä eläkettä saavalle. Aiotteko äänestää, aikooko kokoomus tässä tilanteessa äänestää tämän SDP:n esityksen mukaisesti?

Arvoisa rouva puhemies! Ei aio.

Arvoisa puhemies! Hallitus lisää monella tavalla eläkeläisten köyhyyttä. Monet yhtäaikaiset leikkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti ikäihmisiin, laittavat monet ikäihmiset valitsemaan jopa ruuan ja lääkkeiden välillä. Tämä on erittäin epäinhimillistä politiikkaa. Hallitus myöntää itsekin, että toimeentulotukiasiakkaiden määrä tulee kasvamaan, ja monelle ikäihmiselle on suuri häpeä hakea toimeentulotukea perustarpeiden tyydyttämiseen. Mitä hallitus vastaa kasvavalle ikäihmisten joukolle, joka joutuu valitsemaan, ostaako ruokaa vai lääkkeitä?

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on lähtenyt ja lähtee siitä, että sillä omalla tulolla, on se sitten eläketulo tai muu sosiaaliturvaan liittyvä tulo, tulee pärjätä. Nämä muutokset, mitä ensi vuodelle eri etuuksissa tehdään, ovat senkaltaisia, että euromääräisesti, ja se käytettävissä oleva tulo lähtökohtaisesti ei laske.

Toinen asia, maksut nousevat. Kaikkein eniten sairastavat on huomioitu, maksukatot eivät muutu. Toisekseen eläkkeensaajan asumistukijärjestelmä, joka oli osana hallituksen säästölistaa: pitkän marssin ja valmistelun jälkeen todettiin, että siinä muodossa se esitys ei eduskuntaan tule.

Mitä vastataan? Vastataan niin, että kaikista ihmisistä Suomessa pidetään jatkossakin huolta ja onneksi meillä on toimeentulotukijärjestelmä niitä ihmisiä varten, jotka viimesijaista toimeentulotukea tarvitsevat. Se on sitten se tapa, jolla se leipä viime kädessä (Puhemies koputtaa) hankitaan, jos ei se muuten onnistu.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Stubb, nyt tätä asiaa te ette pääse karkuun. Te teitte tämän lupauksen juuri ennen vaaleja. Vain viikkoa ennen vaaleja te sanoitte, että työtä ja eläkettä pitää verottaa samalla viivalla, ja nyt te sitten sanotte, että ei. Teidän esityksenne tarkoittaa sitä, että eläkkeensaajat asetetaan verotuksessa eriarvoiseen asemaan. Maamme eläkkeensaajat laitetaan maksamaan enemmän veroa, ja kahden viikon päästä tämä kello alkaa tikittää, siitä lähtien se veroero kasvaa. Keskituloiselle eläkkeensaajalle tämä tarkoittaa yli 200:aa euroa vuodessa, pariskunnalle lähes 500 euroa vuodessa. Me olemme tälle esittäneet vaihtoehdon: eläkkeestä enemmän käteen ensi vuonna. Nyt sanotte, että eläkkeensaajia voidaan verottaa kireämmin kuin palkansaajia. Eläkkeensaajat olisivat nyt kiinnostuneita tietämään, kuinka iso teidän (Puhemies koputtaa) mielestänne sen eron pitää olla.

Arvoisa rouva puhemies! Lähtökohtanahan tietysti on se, että se työlinja, jonka hallitus on valinnut, jossa pyrimme luomaan seuraavien vuosien aikana 110 000 uutta työpaikkaa, tulee myös vahvistamaan eläkeläisten toimeentuloa. Se on ilman muuta selvää, että me teemme kaikista näistä vaikutusarviointeja matkan varrella ja me pyrimme rakentamaan sellaisen verojärjestelmän, joka on mahdollisimman oikeudenmukainen.

Nyt pitää kuitenkin muistaa, että tällä hetkellä me olemme siinä mielessä vaikeassa tilanteessa, että kun katsomme sopeutuksia, ei pystytä enää tekemään samaa, mitä tehtiin edellisen kauden aikana, eli veronkiristykset muodossa tai toisessa eivät ole enää tässä vaiheessa mahdollisia. Tämä johtuu tietysti siitä, että meidän kokonaisveroasteemme on yksi länsimaiden suurimmista, yli 44 prosenttia verrattuna OECD:n keskiarvoon, joka on noin 34 prosenttia tai vanhojen EU-maiden 39,5. Verotusta katsotaan aina kokonaisuutena ja pyritään löytämään parhaat ratkaisut.

Sen voin myös todeta valtiovarainministerinä, (Puhemies koputtaa) että kahdeksan ministerivuoden jälkeen on yksi asia, josta saa enemmän palautetta kuin mistään muusta, ja se on verotus.

Arvoisa puhemies! On todella niin, että kun hallitus tekee kovia ja kipeitä leikkauksia pienituloisten ihmisten asemaan — esimerkiksi monia pienituloisia eläkeläisiä koskevat lääkekorvausten pienentäminen ja maksujen korotukset ja sen lisäksi asumistukijäädytys ja muut ratkaisut — niin kun te teette näitä verohelpotuksia työtätekeville, mikä pienituloisille työtätekeville mielestäni on oikein, se kannustaa työntekoon, niin samalla olisitte voineet harkita sitä, että nostetaan kunnallisveron perusvähennystä, jolloin kaikkein pienituloisimmat ihmiset, jotka saavat sosiaaliturvaa ja saavat pienimpiä eläkkeitä, olisivat saaneet enemmän käteen, ja silloin ne teidän leikkauksenne eivät osuisi heihin niin pahasti.

Minun kysymykseni on, ministeri Stubb: kun te sanoitte äsken, että myöhemmin voidaan sitten katsoa, jos saadaan yhteiskuntasopimus, niin eikö ole pikemminkin niin, että ensiksi pitää tehdä oikeudenmukaisia veropäätöksiä, jotta tästä noustaan, eikä niin, että ensiksi tehdään tiukkoja päätöksiä pienituloisille ja niitä korjataan ehkä vasta sitten myöhemmin?

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti luulen, että tässä meidän talouspolitiikkamme ja talousfilosofiamme eroavat. Me olemme puhuneet paljon myönteisestä talouden kehästä, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että ensin luodaan kilpailukykyä, kilpailukyvyn myötä tulee kasvua, kasvun myötä tulee työpaikkoja, työpaikkojen myötä tulee verotuloja ja verotulojen myötä syntyy ja pystytään rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointivaltiota.

Arvoisa edustaja Niinistö, se ei mene päinvastoin. Me emme voi ensin määritellä hyvinvointivaltion tasoa, sen jälkeen katsoa, miten paljon tulee verotuloja, ja sen jälkeen miettiä, mistä ne verotulot tulevat. Me joudumme ensin rakentamaan sen kakun, jonka pohjalle hyvinvointi rakennetaan.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus aloittaessaan yritti löytää ratkaisuja, joissa työn tekemistä voitaisiin edistää ja sillä tavalla hyvinvointiyhteiskunnan peruspilaria vahvistaa. Tästä nyt syntyy se kuva, että tämä hallitus olisi ollut lisäämässä eläkeläisten veroa. Siitä ei ollenkaan ole kysymys, vaan eläkeläisten verotus säilyy samanlaisena kuin edellisen hallituksen aikana. (Välihuutoja) Kun tämä hallitus aloitti, oli tietenkin erilaisia mahdollisuuksia. Tässä lähdettiin siitä, että työn tekemiseen kannustetaan verotuksella. Meillä on historiassa erilaisiakin hallituksia ollut: on ollut taitetun indeksin mukaantuloa ja muuta tällaista. Tämä hallitus ei halunnut lähteä sille tielle, vaan halusi nimenomaan työnteon kannustavuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Mehän olemme todellakin tilanteessa, jossa siis eläkeläisten verotus ei kiristy. Ja pitää muistaa tässä keskustelussa myös se, että pysytään siinä mielessä todenmukaisuudessa, että se ei todellakaan kiristy.

Arvoisa rouva puhemies! Eläkeläisten verotus todella on kireämpää ensi vuonna suhteessa palkansaajien verotukseen, mutta vielä kireämpää se on työttömillä. Peruspäivärahaa, työmarkkinatukea saavat maksavat käytännössä lähes 20 prosenttia veroa pienistä tuloistaan. Tämä johtuu tietenkin siitä, että jos perusvähennystä ei nosteta mutta työtulovähennystä nostetaan, ero kasvaa työssä käyvien ja toisaalta työttömien tai eläkeläisten verotuksessa. Nyt kysymys onkin, pääministerin sijainen Soini: Onko tämä oikein, että työttömät ja eläkeläiset maksavat huomattavasti korkeammalla prosentilla veroa kuin työssä käyvät? Ja jos se ei ole teidän mielestänne oikein, mitä hallitus aikoo tehdä tämän korjaamiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki lähtee siitä halusta, että työttömät pääsevät töihin. Se on se tapa, jolla heidät nostetaan tuloloukusta eteenpäin. Se on se tapa, johon pitää satsata: ihmisten työllistämiseen, työllistymiseen ja näitten asioiden eteenpäinviemiseen. Tämä on ainoa ratkaisu kestävään hyvinvointiin, ja vain tällä tavalla meillä on varaa myös huolehtia entistä paremmin yhteiskuntamme vähäosaisista, työttömistä. Ilman muuta työttömillä pitää olla toimeentulo, ja se viimesijainen toimeentulo on toimeentulotuki, mutta totta kai hallituksen ja kaikkien vastuullisten tahojen, myös elinkeinoelämän, pitää pyrkiä siihen, että on työpaikkoja, joihin työttömät voivat mennä.

Arvoisa rouva puhemies! Olemme koko syksyn kuulleet, että hallitus leikkaa erityisesti lapsiperheiltä, erityisesti opiskelijoilta, erityisesti työttömiltä, erityisesti lapsilta, erityisesti palkansaajilta ja nyt tänään erityisesti eläkkeensaajilta. (Välihuutoja) Ja vastaus on se, että hallitus todellakin joutuu leikkaamaan joka suunnasta, koska pyrimme mahdollisimman tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan. Nyt sosialidemokraatit täällä, jotka ovat eläkkeensaajia raivostuttavan raippaveron äitejä, (Sirkka-Liisa Anttila: Juuri näin! — Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) nostavat keskusteluun eläkeläisten verotuksen. Jotta ei jäisi mitään epäselvyyksiä, joudun vielä kysymään: onko niin, että ensi vuonna eläkkeensaajat maksavat veroa sen mukaan, mitä silloisen valtiovarainministeri Antti Rinteen aikana säädettiin?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Jos maltatte kuunnella, niin kerron vastauksen ensin ja sitten esitän vielä kysymyksenkin.

Vastaus on se, että tämän vuoden, siis vuoden 2015, alussa eläkeläisten verotus suhteessa palkansaajiin oli samansuuruinen samasta tulosta. Se oli samansuuruinen. Oletan, että sen takia aikoinaan edellisessä hallituksessa kokoomuskin hyväksyi sen. Ja sen takia hyväksyttiin myös ministeri Rinteen vaatimus, että tehtiin ylimääräinen tarkistus, nostettiin eläketulovähennystä.

Mutta sen edustaja Zyskowicz haluaa unohtaa, että kokoomus lupasi eläkeläisille ennen vaaleja, että tämä periaate pidetään pyhästi vaalien jälkeen voimassa. Ja nyt ministeri Stubb kiemurtelee täällä syyskuusta lähtien, kun hän ei suostu sanomaan, että olen muuttanut kantani tai pettänyt lupaukseni. Oletteko te muuttanut kannan vai pettänyt lupauksen?

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä se ero, edustaja Heinäluoma, teidän ja minun välillä on se, että me jatkuvasti pyrimme luomaan sellaista veropolitiikkaa, joka madaltaa verokynnystä ja joka tekee työn tekemisestä ja teettämisestä tässä maassa kannattavaa. Viime kaudella te, edustaja Heinäluoma puolueenne kanssa, ette tehneet mitään muuta kuin kiristitte ja korotitte tämän maan veroja, (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) ja nyt te olette kääntäneet teidän kelkkanne 180 astetta.

Arvoisa rouva puhemies! On ihan oikea havainto, että moni eläkeläinen kokee vääryyttä omassa verotuksessaan, varmasti myös moni palkansaaja toki. Ja on myös ihan totta, että ennen vaaleja tuolla hallituksen toimesta tuli luvattua yhtä sun toista, joka nyt ei ole toteutumassa, ja se on tietenkin ikävä tosiasia. On hyvä muistaa raippaveron osalta, että on todellakin niin, että moni eläkeläinen juuri siinä kokee vääryyttä. RKP:n vaihtoehtobudjetissa tämä on korjattu.

Minulla on kaksi kysymystä teille, ministeri Stubb. Ensimmäinen on: oletteko huomannut tämän ja missä vaiheessa aiotte tehdä asialle jotain? Ja toinen kysymys on: millä tavalla hallitus aikoo kannustaa eläkkeellä olevia käymään töissä, koska monella on vielä energiaa ja aikaa ja verotuksen pitäisi kannustaa ihmisiä, jos on terveys kunnossa, käymään töissä?

Fru talman! Vad tänker regeringen göra för att uppmana pensionärer att jobba i den mån de orkar och har energi, och när tänker regeringen korrigera den här felaktiga solidaritetsskatten?

Ärade talman! Vi har visst väl noterat SFP:s förslag visavi pensioner och beskattningen.

Arvoisa rouva puhemies! Olemme todellakin huomanneet RKP:n ehdotuksen myös raippaverosta. Olen esitetyn kysymyksen ja kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että meidän pitää luoda sellainen järjestelmä, joka myös avittaa ja mahdollistaa eläkeläisten työnteon. Haemme siihen erilaisia ratkaisuja, ja eläkeratkaisu sinällään on yksi oikea suunta. Olen aika usein kai tässäkin salissa ja muualla viitannut isääni, jonka ikä on 80. Joskus olen kysynyt, että milloinka lakkaat olemasta NHL:n pääkykyjenetsijä, mihinkä hän toteaa, että kuule, poika, en voi, koska hallitus haluaa pidentää työikää.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kieltämättä nyt tulee vähän sellainen vaikutelma, niin kuin sosialidemokraatit ja oppositio vastustaisi jotenkin tätä työtulovähennystä, joka on 450 miljoonaa euroa ja kohdistetaan nimenomaan keskipalkkaisille ja pienipalkkaisille. Minä pidän tätä erittäin hyvänä asiana.

Arvoisa ministeri, kysynkin, kun tarkistan vain, kuulinko oikein: sanoitteko, että jos me saamme yhteiskuntasopimuksen ja tämän kilpailukykyloikan tehtyä, niin miljardin veronkevennys voitaisiin kohdistaa eläkeläisiin? (Naurua)

Arvoisa puhemies! En sanonut, vaan silloin me tulemme tekemään miljardin veronkevennyksen kokonaisuudessaan ja tarkastelemaan tätä. Mutta ehkä yksi asia, joka tässä on unohtunut, on, että me teemme myös ati-tarkistuksen ja sen myötä verotus kevenee reaalisesti ja pysyy samalla tasolla sekä palkansaajalla että eläkeläisellä.

Arvoisa rouva puhemies! Monen ikäihmisen kohdalla verotuksen jälkeen käteenjäävien tulojen lisäksi eläkeläisen hyvinvoinnin tasoon vaikuttaa se, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita on saatavilla. Hallituksen toimesta annettiin asetus, jossa näitä sosiaali- ja terveyspalveluitten asiakasmaksuja on kunnissa mahdollisuus nostaa jopa 30 prosentilla. Monet kunnat rahapulassaan ovat nyt tekemässä näin. Olisin kysynyt sitä, eikö tämä olisi voinut odottaa sitä aikaa, kunnes tuo sote-ratkaisu saadaan aikaiseksi ja nähdään, millä tavalla nämä sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan sitten näillä sote-alueilla järjestää. Oliko pakko lähteä nyt näitten maksujen kanssa liikenteeseen, koska ne tulevat syömään monien paljon sairastavien ihmisten tuloista huomattavan määrän?

Rouva puhemies! Ensinnäkin kuntien edellytykset palvelujen tuotantoon ovat ensi vuonna vähintäänkin nykyisellä tasolla, elleivät paremmat, koska hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi ja sittemmin eduskunnan jo hyväksymä budjetti sisältää 290 miljoonaa euroa vuositasolla enemmän kuntakentälle rahaa, mistä on seurannut muun muassa se, että moniin vuosiin pienin joukko kuntia on joutunut tuloveroprosenttia nostamaan. Kuntataloutta on näiltä osin vakautettu.

Toisekseen, mikä on pakko, mikä odottaa sote-uudistusta, meillä on tässä iso kokonaisuus, sosiaali- ja terveydenhuollon koko järjestelmän, sen perustan, rakentaminen, ja sinäkin aikana, kun sitä perustaa rakennetaan, valmistellaan ja lainsäädäntöä valmistellaan laiksi muuttuvaksi säännöstöksi, meidän on vain tehtävä päätöksiä ja tehtävä ratkaisuja, joilla yritetään ensinnäkin tasapainottaa taloutta ja toisekseen samanaikaisesti kuitenkin huolehtia, että palvelut ovat saatavilla.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta, että näin joulun alla on hyvä muistaa, että olisi reilua, että siitä, mitä ihmisille luvataan, myös pidetään kiinni. Siltä osin on oikeutettua kysyä, pitävätkö nämä puheet, jotka on pidetty, todella paikkansa. Minusta oli reilua, että valtiovarainministeri Stubb tässä tunnusti koko eduskunnan ja kansansa edessä, että työ ja sen etusijalle paneminen on ollut tämän hallituksen kärkilinjana myös verotuksen suhteen. Tältä osin te olette ottaneet tämän keskustan linjan käyttöön, jossa keskusta aidosti halusi pitää huolta siitä, että sekä työntekijöitä että eläketuloa saavia tullaan kohtelemaan samoista tuloista eri tavalla. Se oli meille yllätys, että kokoomus tähän lähti, koska lupasitte pari viikkoa ennen vaaleja aivan toisin. Siltä osin ihmettelen nyt teidän puheitanne, miksi te ajattelette, että niiden eläkeläisten, jotka ovat pitkän työuran tehneet, työ ja siitä saatava eläketulo ei olisi (Puhemies koputtaa) yhtä tärkeä. Siltä osin vielä toivoisin, että, (Puhemies: Aika!) ministeri Stubb, harkitsisitte tätä.

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä ensimmäisenä huomiona: viime vaalikaudella sosialidemokraattinen puolue halusi nimenomaan tasapainottaa taloutta palkan ja eläkkeen verotusta kiristämällä. Haluan vielä kerran korostaa, että se päätös, joka nyt tässä hallituksessa on tehty, ei kiristä eläkeläisten verotusta. Ei kiristä eläkeläisten verotusta, ja sanon vielä kerran, että ei kiristä eläkeläisten verotusta. Tässä on meillä ihan selkeä palkkalaskelma, alle 53-vuotiaan ja eläketuloa saavan veroaste eri tulotasoilla vuonna 2016. Se pariteetin ikään kuin erottuminen tässä tulee olemaan ainakin väliaikaisesti todella pieni. Mutta korostan vielä kerran, että tämä hallitus ei kiristä eläkeläisten verotusta, paitsi silloin, kun mennään yli 119 000 euron.

Arvoisa rouva puhemies! Pariisissa saavutettiin viime viikonloppuna neuvottelutulos uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Samalla päätettiin myös kiristää ilmastonmuutoksen torjumista koskevaa tavoitetta 1,5 asteeseen. Maiden antamat kansalliset päästölupaukset johtavat kuitenkin jopa 3 asteen lämpenemiseen. Tämä olisi varmuudella katastrofaalista ihmiskunnalle. Pariisin sopimuksessa valtioiden johtajat yhdessä myönsivät, että nykyiset päästötavoitteet eivät riitä. Niitä päätettiin tarkastella viiden vuoden välein ja ensimmäisen kerran vuonna 2018.

Myöskään EU:n vuoden 2030 päästötavoitteet eivät ole linjassa uuden kansainvälisen tavoitteen kanssa. Tavoitteita on kiristettävä. Kysynkin: mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että EU:n päästötavoitteet nostetaan sille tasolle, että ne ovat linjassa ilmastosopimuksen kiristetyn tavoitteen kanssa?

Arvoisa rouva puhemies! Kysyjä oli aivan oikeassa, että tuo Pariisin sopimus on käänteentekevä, koska nyt ensi kertaa kaikki maailman maat sitoutuvat toimiin ilmaston haitallisen, tuhoisan lämpenemisen rajoittamiseksi. Tuossa sopimuksessa kaikki maat itse asiassa sitoutuvat niihin etukäteen antamiinsa suunnitelmiin. Euroopan unioni sitoutuu vähentämään päästöjä vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Suomen hallitus on tässä toiminut jonkun verran etunojassa, koska jo hallitusohjelmassa päätimme, että vuoden 2020 ilmastotavoitteet uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi saavutetaan kuluvan vaalikauden aikana. Niin ikään olemme esitelleet hyvin kunnianhimoisia tavoitteita Suomelle koskien sitä, että uusiutuvan energian osuus nostetaan jopa yli 50 prosentin vuoteen 2030 mennessä, ja tässä kohtaa lähdemme siis itse liikkeelle.

EU päättää omista tarkemmista 2030-ilmastotavoitteistaan tulevan vuoden aikana.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee tällä hetkellä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa sekä uusiutuvan energian tukijärjestelmää. Millä keinoin hallitus aikoo strategiassaan ohjata kulutusta päästöttömään suuntaan? Onko hallitus valmis verottamaan paljon päästöjä aiheuttavaa toimintaa nykyistä enemmän?

Rouva puhemies! Tämä Pariisin sopimus on hyvin tärkeä virstanpylväs ihmiskunnalle, ja mielestäni kaikkia neuvottelijoita on syytä onnitella tästä tärkeästä askeleesta ja myöskin ministeri Kimmo Tiilikaista, koska hän toimi hyvin tärkeässä roolissa EU:n valtuuskunnassa näissä neuvotteluissa.

Suomen hallitus tulee toimimaan EU:n yhteisten päätösten mukaisesti, energia- ja ilmastolinjauksen mukaisesti, joka tähtää vuoteen 2030, joka on linjassa näiden Pariisin päätösten kanssa. Siihen sisältyy varsinkin se hyvin myöskin edustaja Vartian edustamaan ekologisen markkinatalouden ajatteluun sopiva toimenpide päästökaupan kehittämisestä. Päästökauppa ei ole toiminut ihanteellisella tavalla, ja sen vuoksi on syytä jatkossa nimenomaan päästökauppajärjestelmää kehittämällä huolehtia siitä, että näihin yhteisiin päästötavoitteisiin päästään.

Arvoisa puhemies! On todella syytä onnitella hienosta Pariisin sopimuksen lopputuloksesta ministeri Tiilikaista ja koko Suomen neuvottelutiimiä. Mutta kuten edustaja Vartia jo totesi, se, mitä Pariisissa sovittiin, edellyttää kaikilta mailta, myös EU:lta ja Suomelta, nykyisten tavoitteiden tiukentamista.

Muun muassa Sitra on tuonut esille sitä, että Suomella on mahdollisuus saada hyvin paljon uusia työpaikkoja ja vientituloja ilmastoystävällisen teknologian viemisellä. Se edellyttää kuitenkin sitä, että kotimaassa nostamme kunnianhimon tasoa. Kysyn: aikooko hallitus nyt todella nostaa siihen verrattuna, mitä tähän mennessä on jo päätetty? Sinänsä olen hyvin ilahtunut tästä, mitä ministeri Rehn äsken sanoi. Ymmärsin sen tarkoittavan sitä, että hallitus suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n päästökaupan päästökattoa tiukennetaan. Sehän on yksi niistä asioista, jotka tarvitaan, jotta Pariisin sitoumukset oikeasti toteutuvat.

Arvoisa puhemies! Edustaja Hassi ottaa erittäin tärkeän näkökulman eli tämän ilmastosopimuksen vaikutuksen myös Suomen talouteen ja työllisyyteen ja niihin mahdollisuuksiin, mitä tämä meille avaa. Nyt se ensimmäinen huomio tuosta Pariisin sopimuksesta on tietysti se, että kun Suomi ja EU ovat jo aiemmin sitoutuneet varsin kunnianhimoisiin ilmastotoimiin, niin nyt kun muut maailman suuret taloudet tulevat tässä mukaan, niin se parantaa Suomessa toimivan teollisuuden kilpailukykyä suhteessa muihin maailmankolkkiin ja auttaa turvaamaan olemassa olevia työpaikkoja.

Mutta vielä suurempi merkitys tässä todellakin avautuu niille uusille toimialoille energiatehokkuuden, uusiutuvan energian, päästöttömien teollisten prosessien kehittämisessä, missä on nyt tämän sopimuksen myötä pitkäksi aikaa kasvavat markkinat tiedossa. Ja tähän hallitus tähtää tuolla strategisella tavoitteellaan nousta näitten asioitten kärkitoimijaksi. Sitä me kärkihankkeella ajamme. Se edellyttää myös näitä demonstraatiolaitoksia ja pilottitoimintaa.

Rouva puhemies! Kuten sanoin, nuo Pariisin päätökset ovat linjassa EU:n jo tekemän energia- ja ilmastolinjauksen kanssa vuoteen 2030, jota Suomi vahvasti tukee.

Me olemme käynnistäneet työ- ja elinkeinoministeriön toimesta Pariisin ilmastosopimuksen vaikutusarvioinnin nimenomaan työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tässähän tämä sopimus toimii molempiin suuntiin Suomen kannalta, eli cleantechin saralla, puhtaiden ratkaisujen saralla, meillä on mittavat, merkittävät mahdollisuudet, joissa kirjaimellisesti vain taivas on kattona. Kiinan-kysyntä on valtavaa tulevina vuosikymmeninä. Toisaalta päästökauppa on myös haaste suomalaiselle energiaintensiiviselle teollisuudelle, ja on tärkeää, että näissä neuvotteluissa huolehdimme siitä, että Suomi on samalla viivalla kaikkien muiden Euroopan maiden ja muiden maailman maiden kanssa.

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että ilmastosopimus syntyi Pariisissa, sillä ilmastonmuutos on suurin ihmiskuntaa kohtaava uhka, ja nyt, kun on saatu aikaiseksi globaali sopimus, ei ole enää syitä aikailla ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Myös Suomen teollisuus näkee tämän sopimuksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan suurena mahdollisuutena suomalaiselle teollisuudelle ja työpaikkojen luonnille.

Mutta haluaisin kysyä ilmastorahoituksesta. Osana sopimusta sovittiin, että vuodessa ohjataan kehitysmaille 100 miljardia dollaria ilmastorahoitusta, jotta he voisivat varautua ilmastonmuutokseen ja osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Mikä on Suomen osuus ilmastorahoituksesta, ja mistä määrärahoista se aiotaan kattaa?

Arvoisa puhemies! Teolliset maat, rikkaat maat todellakin sitoutuivat pitämään tuon lupaamansa vuoden 2020 tasolla olevan 100 miljardin dollarin rahoituksen samassa tasossa aina vuoteen 2025 asti. Uusia rahoittajamaita toivotaan myös mukaan kaikkein heikoimpien maitten avuksi, ja tämä tulee tapahtumaan valitettavasti vain vapaaehtoisella pohjalla. Olisi ollut todella hienoa, että myös Kiinan ja Intian kaltaiset suuret talousjätit olisivat sitoutuneet antamaan rahoitusta — toki ne käytännössä sitä tekevätkin, mutta ainoastaan osa tästä rahasta on niin sanotusti budjettirahaa tai julkista rahaa.

Aivan yhtä tärkeäksi nousee se toinen osa rahoitussopimusta, missä sitoudutaan kehittämään laajalla rintamalla uudenlaisia rahoituslähteitä ja -instrumentteja, jotta pystytään mobilisoimaan myös yksityistä (Puhemies koputtaa) rahaa liikkeelle. Mistään kansallisista jaoista ja kiintiöistä maitten kesken ei ole sovittu.

Arvoisa rouva puhemies! Pariisin ilmastosopimus oli ehkä paras joululahja, mitä globaali yhteisö saattoi saada. Kiinnitän huomiota näihin yritysmahdollisuuksiin. Kuka meillä ihan tarkkaan ottaen johtaa valmistelua tai koordinointia siitä, miten Suomen elinkeinoelämä voi ottaa tästä asiasta kopin ja niin, että se tuo meille vientituloja, työpaikkoja ja sitten sitä hyvinvointia?

Edelleen, ehkä sitten tämmöinen yksityiskohtaisempi kysymys. Todennäköisesti ministeri Soini osaa tähän parhaiten vastata. Olisiko ajateltavissa, että Suomen suurlähetystöverkostolle otettaisiin ikään kuin kärkihankkeeksi ja jopa integroitaisiin vuoden 2017 juhlavuoteen tämä ilmastoasia, vientimahdollisuudet ja Suomen osaaminen tällä saralla?

Kuten edustaja totesi, tämä on todellakin merkittävä mahdollisuus suomalaiselle yrityselämälle ja teollisuudelle, ja se pitää käyttää hyväksi. Sen takia hallitus ennakoi jo ohjelmassaan sitä, että me panostamme hyvin vahvasti uusiutuvaan energiaan ja biotalouteen, ja tämä on keskeinen osa niitä kärkihankkeita, joita hallitus on käynnistänyt. Keskeinen toimija tässä on teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes,  samoin kuin muut TEM-konsernin toimijat, kuten Finnvera, Finpro ja Teollisuussijoitus.

On hyvin tärkeää, että osana kärkihankkeita vahvistetaan viennin edistämisen mahdollisuuksia alueella, jossa näemme eniten näköaloja. Tämä tapahtuu lisäämällä sekä ulkoministeriön että Finpron resursseja kaupallisen verkoston osalta, nimenomaan cleantechin ja biotalouden (Puhemies koputtaa) viennin edistämiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Kiurun kysymys oli todella olennainen. Suomellahan on melko hyvä rekordi eli maine ja näyttö, että kuinka esimerkiksi meidän suurlähetystömme ovat ympäristöystävällisiä. Esimerkiksi meidän Washingtonin suurlähetystömme on oikein siitä kuuluisa ja mallitapaus. Tätä pitää tietysti viedä eteenpäin.

Team Finlandin kohdalla näitä ponnisteluja pitää tehdä ja voidaan tehdä. Nyt ministeri Toivakka, joka on varsinainen meidän kaupparatsumme maailmalla, on ollut edistämässä nimenomaan näitä asioita sekä Iranissa että nyt Afrikassa Lake Turkanassa, eli tämän puolesta tehdään työtä. Tämä on se suomalainen tapa myös auttaa kehitysmaita ja kehittyviä talouksia kehittymään ja nostamaan itsensä ylös eikä pelkästään jättäytymään tukien (Puhemies koputtaa) varaan.

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Rehn sanoi, että vain taivas on kattona sille, miten paljon Suomi voi tätä cleantechiä viedä. Näin on, ja sen takia on erittäin harmillista, että Tekesin tutkimus- ja kehitysmäärärahoja on leikattu. Mutta nythän eivät riitä nämä perinteiset tavat, vaan erityisesti pitää myöskin ottaa liikenne. Kysynkin liikenneministeriltä sitä, millä tavalla nyt liikenteen puolella ollaan valmistauduttu siihen, että käytännössä 2050 hiilidioksidipäästöjen pitää olla nollassa.

Ajattelen itse, että raideliikenne on se kaikkein tärkein tapa. Miten tähän nyt sitten yhdistyy se, että monin paikoin raideliikennettä leikataan, erityisesti Pohjois-Karjalasta? Mutta tähän tarvitaan myöskin kehittämishankkeita. Itä-Suomen raideliikennettä voitaisiin kehittää sillä, että Luumäki—Kesälahti-välille saadaan aikaan kaksoisraide. Uskoisin, että näin isoon kehittämishankkeeseen olisi myös tulossa EU:n kehittämisrahaa. Ollaanko tähän valmistauduttu?

Arvoisa rouva puhemies! Liikenteen tavoitteet ovat todellakin vaativat, ja siihen nähden on ihan selvää, että meidän on keskityttävä käytännössä kolmeen keskeiseen asiaan.

Meidän on huolehdittava siitä, että me saamme liikenteen nestemäisten biopolttoaineiden käyttöä lisättyä, mutta se vaatii myöskin meiltä merkittäviä investointeja. Tämän lisäksi meidän on huolehdittava siitä, että me saamme myöskin muita vaihtoehtoisia käyttövoimia lisättyä, ja se taas vaatii meiltä osin myöskin veropolitiikkaa. Me tarvitsemme lisää sähköautojen käyttöä, me tarvitsemme myöskin lisää kaasuautoja ja vetyautoja. Kolmannen tekijän saamme aikaiseksi sillä, että huolehdimme meidän liikennejärjestelmämme tehokkuudesta. Se vaatii sitä, että me kehitämme digitaalisia palveluita, se vaatii sitä, että me kehitämme meidän raideliikenteemme kehittämistä, mikä tapahtuu osin kilpailun avaamisen kautta, ja se vaatii sitä, että me panostamme myöskin meidän infraamme, mitä me teemme nyt seuraavan kolmen vuoden aikana mittavalla panostuksella korjausvelkaan.

Arvoisa puhemies! Nämä mahdollisuudet, mitä Pariisin sopimus avaa, jakautuvat todella laajalle sektorille. Nyt ei pidä miettiä pelkästään, että se on meille jotain tietynlaista teknologiaa.

Otan esimerkin koulutuksen saralta. Vielä neuvottelujen ollessa kesken, vaikka Suomi ja EU ja Indonesia ovat ehkä hieman eri leireissä tässä itse neuvotteluasemassa, kahdenvälisessä tapaamisessa Indonesian ministerin kanssa katsoimme jo tulevaan, minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia meillä voi olla ilmastosopimuksen syntymisen jälkeen, ja erittäin korkealle agendalla nousi mahdollisuus esimerkiksi metsäalan koulutuksen rakentamiseen. Heillä on valtava luotto Suomen metsäosaamiseen, ja nyt, kun meillä yliopistoilla tulee mahdollisuus myydä tutkintoja myös ulkomaille, tämänkaltaisiin mahdollisuuksiin täytyy tarttua ja alkaa räätälöidä koulutusta, jota kehittyvät maat tarvitsevat pystyäkseen toteuttamaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Hehkutetun ilmastosopimuksen syntymisestä huolimatta ilmassa on kuitenkin monia tummia pilviä. Tulossa on vaikeita keskusteluja EU:n sisälläkin, kun hiiliriippuvaisen Puolan ja muiden Itä-Euroopan maiden pitäisi panna sopimusta toimeen. Myös Suomesta on kuulunut soraääniä. Esimerkiksi Outokummun ympäristöjohtaja on lytännyt Pariisin ilmastotulokset, koska siinä ei sovittu sitovasti päästökustannusten globaalista jaosta. Kysynkin ministeriltä: miten turvataan perinteisen teollisuuden kilpailukyky ja työpaikat Suomessa, kun sopimus astuu voimaan?

Arvoisa puhemies! Juuri tämä huoli Suomen taloudesta ja työllisyydestä on ilman muuta yksi ilmastopolitiikan täytäntöönpanoon vaikuttava tekijä. Kuten totesin, Suomi ja EU ovat jo tähän mennessä sitoutuneet joka tapauksessa tekemään varsin kunnianhimoisia ilmastotoimia, ja kun nyt muut maailman suuret talousalueet ja samalla päästäjät tulevat mukaan näihin ilmastotoimiin, niin se pelikenttä tasenee. Nykytilanteeseen verrattuna suomalaisen raskaan teollisuuden, energiaintensiivisen teollisuuden, toimintaedellytykset paranevat siis suhteessa EU:n ulkopuoliseen elämään.

Kun meillä on tämä EU 2030 ‑ilmastopaketti valmistelussa ja siihen liittyy tuo päästökauppajärjestelmän uudistaminen ja osana sitä ilmaisten päästöoikeuksien ohjaaminen globaalissa kilpailussa kaikkein tiukimmilla oleville teollisuudenaloille, joilla myös energian tarve on suurin, niin uskon, että tämä ilmastosopimus yhdessä ja EU:n jatkossa tekemät päätökset pystyvät nimenomaan varmistamaan, että teollisuus Suomessa ja Euroopan unionin alueella pystyy toimimaan.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Monien mielestä valkoinen joulu kuuluu perinteisiin ihan samalla tavalla kuin joulupukki, joulukuusi tai joulukinkku.

Dessvärre har en allt större del av landet allt oftare problem med att uppfylla denna viktiga och älskade tradition. Vita jular blir allt ovanligare.

Tämä johtuu, kuten tiedämme, ilmakehän lämpenemisestä, johon Pariisin ilmastokokous haluaa puuttua. Kysynkin teiltä, maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen: Miten aiotte Pariisin ilmastosopimuksen hengessä varmistaa Suomen kansallisten panostusten, niin sanottujen INDC:iden, toteutumisen ja niiden kehittämisen, jotta me suomalaiset jatkossa saisimme nauttia valkoisista jouluista, ja miten hallituksen rajut leikkaukset kehitysapuun sopivat yhteen tämän kanssa? Sekä aiotaanko harkita uudelleen päästökaupan tulojen kohdentamisperiaatteita?

Arvoisa puhemies! Kuten jo aiemmin totesin, hallitus on itse asiassa omilla päätöksillään halunnut varhentaa Suomen ilmastotoimia, koska meillä on kaikki mahdollisuudet edetä uusiutuvassa energiassa ripeämmin kuin mitä olemme luvanneet ja samalla ajaa päästöjä alas himpun verran nopeammin kuin olemme luvanneet. EU on antanut yhteisen sitoumuksen, josta se ilman muuta tulee pitämään kiinni.

Tästä rahoitusjärjestelmästä kuvasin jo aiemmin, että paitsi että meillä on veronmaksajien rahaa, jolla rikkaitten maitten avulla avustetaan köyhien ilmastotoimia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, oleellinen osa tuota rahoitusjärjestelmää ovat myös yksityisen rahoituksen mobilisointi ja erilaiset uudet rahoituslähteet. Tässä mielessä, vaikka jouduimme tekemään näitä ikäviä kehitysrahoituksen leikkauksia, myös kehitysrahoituksen suuntaaminen uudella tavalla, esimerkiksi Finnfundin pääomittamiseen, avaa varmasti näitä uusia mahdollisuuksia yksityisenkin rahan (Puhemies koputtaa) mobilisoimiseen ilmastotoimiin.

Puhemies Maria Lohela

Vielä yksi kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Turkki ja Venäjä ovat viime viikkoina nokitelleet näyttävästi. Venäläinen Rosatom rakentaa Turkin ensimmäistä ydinvoimalaa Etelä-Turkkiin. Reuters uutisoi viime viikolla, että Rosatom olisi mahdollisesti pysäyttänyt ydinvoimalan rakentamisen näiden nokittelujen vuoksi. Fennovoiman ydinvoimaluvan myöntämisen yhteydessä moni hallituspuolueiden edustajista vakuutti, ettei Rosatom tekisi päätöksiä poliittisista syistä vaan kyse on vain energiapolitiikasta. Te valitsitte uusiutuvan energian sijasta tällaisen järjettömän hankkeen. Voiko siis Rosatom pysäyttää tai lopettaa Fennovoima-hankkeen rakentamisen Suomessakin poliittisista syistä? Oletteko, elinkeinoministeri, varautunut tähän asiaan?

Arvoisa puhemies! Hallitus on tietysti aina varautunut kaikkeen. (Naurua) Mutta koskien tätä kysymystänne: Ensinnäkin Fennovoiman päätöksen perusteena oli nimenomaan se, että siihen saatiin koottua — siis passiivissa "saatiin koottua" — riittävän vahva suomalainen omistus ja sitä kautta suomalainen osaaminen sekä teknologia- että liiketoimintamielessä. Suomella on yli 40 vuoden kokemus sekä maakaasuyhteistyöstä että ydinvoimayhteistyöstä ensin Neuvostoliiton ja sitten Venäjän kanssa, ja kaikista vaikeuksista huolimatta, mitä poliittisissa suhteissa on tietyissä vaiheissa ollut joko Suomen ja Neuvostoliiton välillä taikka Euroopan ja Venäjän välillä, energia ei ole ollut poliittisen painostuksen kohteena. Energiayhteistyö ei myöskään kuulu pakotteiden piiriin, ei Euroopan unionin toimesta eikä myöskään Yhdysvaltain toimesta.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2002 korkein hallinto-oikeus tyrmäsi vuosikirjapäätöksessään vuosikymmeniä vatvotun Vuotoksen hankkeen, ja huolimatta korkeimman mahdollisen tahon päätöksestä maakunnan puuhamiehet eivät ole luopuneet hankkeestaan vaan tappeluttavat paikallisia ihmisiä vuosikymmenestä toiseen. Allashankkeen nimi ja perustelut ovat vaihtuneet, mutta kyse on vieläkin aivan samasta Vuotoksen altaasta. Allasta perustellaan nyt tulvasuojelulla. Tarkoituksenhakuisesti tulvaryhmä asetti Kemijoelle riskirajaksi varautumisen kerran 250 vuodessa uhkaavaan suurtulvaan. Muualla Suomessa ja Euroopassa raja on 100 vuotta. Pitääkö ministeri Tiilikainen perusteltuna tällaista poikkeusta?

Arvoisa rouva puhemies! Muuttuva ilmasto velvoittaa meitä myös sopeutumistoimiin, ja kaikkialla EU:ssa tehdään tällä hetkellä tulvasuojelusuunnitelmia vesistöalueilla, joilla tuo tulvariski on suuri. Näin myös Suomessa ovat 21 vesistöalueen kohdalla alueelliset tulvasuojelutyöryhmät tätä työtä tehneet ja tehneet omat esityksensä maa- ja metsätalousministeriölle, joka tulee tämän vuoden kuluessa vahvistamaan tulvasuojelusuunnitelmat siltä osin kuin ne katsotaan asianmukaisiksi.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Lapin ely-keskus ja allasalueen varsinaiset kunnat Savukoski, Pelkosenniemi ja Kemijärvi jättivät eriävän mielipiteen tulvaryhmän esitykseen, ja myös maakuntakaavoituksessa paikalliset näkemykset on sivuutettu. Monet sellaisetkin kunta- ja maakuntapoliitikot, jotka aina moittivat Helsingin herroja siitä, että he eivät kuuntele lappilaisia, ovat nyt polkemassa paikallisia näkemyksiä ja kävelemässä paikallisten päättäjien yli. Aikooko ministeri Tiilikainen kuunnella paikallisia päättäjiä eli niitä ihmisiä ja kuntapäättäjiä, joita asia suoraan koskee, ja noudattaa ja kunnioittaa aiempaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, kun teette päätöksen lähipäivinä tulvariskien hallinnasta, ja onko tässä hallituksessa ympäristöministeri samaa mieltä kuin maatalousministeri? (Naurua)

Arvoisa puhemies! Tässä maatalous- ja ympäristöministerin toimessa olen luvannut, että maatalous- ja ympäristöministeri eivät tällä kaudella riitele keskenään. Sen lupauksen aion myös pitää. Mitä tulee näihin tulvasuojelusuunnitelmiin, niin tiedän hyvin nuo edustaja Mustajärven kuvaamat ristiriidat ja erimielisyydet, mitä juuri tähän kyseiseen tulvasuojeluhankkeeseen liittyy, ja senpä vuoksi aion perehtyä asiaan äärimmäisen hyvin ennen kuin siitä ratkaisua annan.

Arvoisa rouva puhemies! Energiapaletti Suomessa tulee pitää monipuolisena, ja ennen kaikkea meidän tulee panostaa uusiutuvaan energiaan, niin aurinko- ja tuulivoimaan kuin vesivoimaan. Meillä olisi Lapissa paljon vesivoiman osalta potentiaalia, mutta ongelmana on se, että viimeisin Sierilän voimalaitoshanke on pyörinyt 11 vuotta byrokratian rattaissa. Eli ennen kaikkea meillä tulee luvituksen sujuvoittamisen ja nopeuttamisen olla tavoitteena.

Uusista ydinvoimahankkeista päätetään täällä eduskunnassa yhtiön hakemuksesta, mutta uuden altaan rakentamisen puolestaan on torpannut korkein hallinto-oikeus. Kysynkin teiltä, oikeusministeri Lindström: eikö myös merkittävät ja kauaskantoiset vesivoimahankkeet tulisi päättää täällä eduskunnassa käyttämällä poliittista harkintaa eikä tuomioistuimessa?

Arvoisa rouva puhemies! Kysyjä on tietysti oikeassa siinä, että tämmöiset hankkeet ovat valtakunnallisesti tärkeitä. Se, että pyydätte minua ottamaan tässä ja nyt kantaa siihen, miten tulisi menetellä, on aika paljon pyydetty. Sen voin tietysti luvata, että tästä asiasta voidaan käydä keskustelua, mutta se, mihinkä se keskustelu johtaa, on sitten myöhempien johtopäätösten aikaan. Sen tiedän, että tämä hanke herättää tunteita ja on erittäin tärkeä, mutta tässä yhteydessä en kyllä rupea tätä arpomaan tämän enempää.

Arvoisa puhemies! On selvää, että meillä ei ole yhtään sellaista energiamuotoa, joka saisi kaikkien kansalaisten varauksettoman tuen. Kaikille löytyy varmasti kannattajat ja vastustajat, ja jos puhutaan vesivoimasta, niin sekin on selvää, että tuolla alkuperäisen kysyjän mainitsemassa Lapin maakunnassa selvä enemmistö asukkaista kannattaa jo rakennettujen vesistöjen loppuun rakentamista. Nyt haluaisin kysyä asianomaiselta ministeriltä: onhan niin, että hallitus ei ole poissulkenut myöskään vesivoimaa jo rakennetuissa vesistöissä silloin, kun sille on yhteiskunnan kannalta merkittävät perusteet?

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole sulkenut pois erilaisia energiavaihtoehtoja. Tämä alkuperäinen kysymys liittyi kyllä tulvasuojelusuunnitelmiin, joissa tarkoitus on suojata kaupunkeja, asujaimistoa ja yhdyskuntien elintärkeitä toimintoja poikkeuksellisia tulvaoloja vastaan. Nyt tällä hetkellä ollaan tekemässä ratkaisua tulvasuojelun suunnitelmasta, ja se on hyvin pitkälle juridiikkaa oleva päätös.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Lapissa on mahtavia lohijokia, niin kuin te kaikki tiedätte, Teno- ja Torniojoki, ja myös Kemijoen varrella haaveillaan lohen palauttamisesta. Ounasjoki ja Kemijoen pääuoma yläosaltaan ovat rakentamattomia vesistöjä, mutta jos Vuotoksen allas rakennetaan, haaveet lohen palauttamisesta voidaan hylätä. Vuotoksen alueen luonto on aivan ainutlaatuista, ja alue on aivan liian arvokas hukutettavaksi. Mitä mieltä ministeri on siitä, että valtio lähtisi todella voimakkaasti osaltaan rahoittamaan ja ajamaan veturina lohiportaitten rakentamista?

Ja kommenttina sen verran, että minusta on aika surkeaa se, että lohen nousun Kemijoen ylälatvoille haluaa tuhota kansanedustaja, jonka nimi on Lohi. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Hallitus sen sijaan haluaa edistää vaelluskalakantojen menestymistä, ja itse asiassa yksi hallituksen kärkihanke on juuri tämä vaelluskalakantojen edistäminen, kalatiestrategian toteuttaminen, ja siihen on varattu kuluvalla vaalikaudella myös määrärahoja. Sen ratkaisun aika, mihin kohteisiin tarkkaan ottaen näillä hallituksen kärkihankerahoilla pystytään tuota vaelluskalojen nousua ja lisääntymistä tukemaan, ei ole vielä, ja siinä tietenkin haetaan sitä, että veronmaksajien rahoilla saadaan mahdollisimman paljon vaikuttavuutta eli mukaan tulevia yrityksiä, mahdollisesti seutukuntien, kuntien rahoitusta, hankerahoitusta. Näillä kriteereillä valitaan sitten niitä kohteita, joita kalatiestrategiasta pystytään toteuttamaan.

Arvoisa puhemies! Tämä kulunut vuosi on ollut meille suomalaisille monella tavalla hämmentävä, osin jopa ahdistavakin. Täällä eduskunnassa meillä on ollut paljon kipakkaakin keskustelua eri näkökulmista ja eri arvoistakin lähtien. Ihan kaikista asioista ei olla oltu samaa mieltä. Nyt on aika pikku hiljaa kuitenkin hiljentyä ja rauhoittua joulun aikaan. Samalla kun haluan toivottaa hallitukselle ja teille, varapääministeri Soini, levollista ja rauhallista joulun aikaa, kysyn: mitä arvelette, ovatko tontut tehneet ensi vuodelle meille suomalaisille pehmeitä vai pakottavia paketteja? (Naurua)

Arvoisa rouva puhemies! Joulun väri on punainen; uskon, että se sopii SDP:lle ja vasemmistoliitolle. Joulukuusi on vihreä; uskon, että se sopii vihreille. Joulun tähti on keltainen; uskon, että se sopii RKP:lle. Joulun sanoma on kristillinen; uskon, että se sopii kristillisille. Ja mehän täällä olemme sitten puolin ja toisin tonttuja tarpeen vaatiessa; uskon, että se sopii meille kaikille. Toivon oppositiolle, tälle kansanvallan aarteelle, rauhoittavaa joulun aikaa, jotta jaksatte taas meitä kohdella oikeudenmukaisesti myös ensi vuonna. (Naurua)