Puhemies! Vaikka juuri nyt aurinko paistaa ja mieli on hyvä ja ehkä koronankin enin melske hiukan vaipunut taka-alalle, silti on syytä varautua. Viisautta on siis ennakoida, ja juuri siitä on kyse tässä esityksessä.
Tässä esityksessä lähdetään siis siitä, että koronareagointia voidaan tehdä paikallisesti ja joustavasti. Emme välttämättä siis tarvitse tällaista massiivista kaikki samaan muottiin ‑toimintaa, vaan reagoidaan siellä, missä reagoida pitää. Ketteryyden esitykseen tuo juuri se, että kevään ratkaisusta poiketen lähiopetuksen järjestämisvelvollisuutta ei jouduta rajaamaan niissä kunnissa, joissa virustartuntoja ei ole havaittu. Paikalliset opetusviranomaiset tekevät yhteistyötä tartuntatautiviranomaisten kanssa ja arvioivat tilanteet, mikäli siihen tarve ilmenee.
Puhemies! Sivistysvaliokunta korostaa perustellusti ja järkevästi lähiopetuksen ensisijaisuutta. Sen tietenkin pitää olla kirkkaana mielessä. Tässä esityksessä kuitenkin varmistetaan, että oppilaan oikeus saada opetusta toteutuu, vaikka kouluja ja muita opetukseen käytettäviä tiloja suljetaan osittain tai kokonaan tartuntatautilain nojalla.
Puhemies! Tässä keväässä piilee myös paljon oppia. Kevään aikana saatujen tietojen mukaan opiskelijahuollon eli koulupsykologien ja kuraattoreiden sekä opiskeluterveydenhuollon käyntejä toteutui poikkeusjärjestelyiden aikana huomattavasti vähemmän kuin normaalioloissa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska tilanne oli uusi ja kaikkialla tietysti korostettiin lähikontaktien välttämistä. On kuitenkin selvää, kuten sivistysvaliokuntakin huomioi, että opiskeluhuollon palveluiden tarve korostuu tai vähintään säilyy myös etäopetuksen aikana. Tuen tarve niin oppimis- kuin tunne-elämävaikeuksiin ei siis poistu etäopetukseen siirryttäessä. Tarvitsemme aina joka tapauksessa ihmiskäsiä, olivatpa ajat mitkä tahansa.