Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Muutokset liittyvät ennen kaikkea kolmeen ilmiöön.

Ensinnäkin, vakavimmat kansallista turvallisuutta uhkaavat tekijät liittyvät aiempaa useammin Suomen ulkopuolisiin tapahtumiin. Turvallisuus siis kansainvälistyy. Ulkomaista alkuperää olevan ja siellä syntyvän uhan seuraukset myös näkyvät Suomessa selvästi aiempaa nopeammin siitä, kun ilmiö on ulkomailla syntynyt.

Toiseksi, turvallisuus siirtyy yhä enemmän tietoverkkoihin. Vuosi sitten valmistuneen valtioneuvoston teettämän riippumattoman kyberturvallisuuden tilaa, tulevaisuutta ja toimia arvioineen työryhmän raportin toteamus ”kybertiedustelun torjunta on kansallinen sokea piste” panee vakavasti ajattelemaan. Kybertiedustelun torjunta on kansallinen sokea piste — sellaiseen meillä ei ole varaa.

Kolmanneksi, kansalliseen turvallisuuteen kohdistuville ulkoisille uhille on aiempaa enemmän tyypillistä, että niiden taustalla on sekä valtiollisia että ei-valtiollisia tahoja, joiden tunnistaminen ja erottaminen toisistaan on yhä vaikeampaa, joiden motiivit voivat liittyä yhtä hyvin Suomen päätöksentekoon vaikuttamiseen, selvästi vahingoittavaan rikollisuuteen tai jopa kaupalliseen tiedusteluun.

Näihin turvallisuusympäristön muutoksiin on pystyttävä vastaamaan ajanmukaisella turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien päivittämisellä sekä parantamalla viranomaisten suorituskykyä, jotta Suomi edelleen myös 2020-luvulla on maailman turvallisimpiin kuuluva maa. Tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuudet reagoida näihin voimistuviin uhkiin ovat valitettavan merkittävässä epäsuhdassa uhkien toteutumisesta aiheutuvien vahinkojen ja vaarojen kanssa.

Suomen terrorismitilanne on tiiviisti kytköksissä kansainväliseen terrorismin kehityskulkuun. Konfliktialueilla on keskeinen rooli radikaali-islamistisen terrorismin kehityksessä. Viime vuosina aivan erityisesti Syyrian ja Irakin konfliktialue on toiminut terrorismin kasvualustana. Tälläkin hetkellä, kun käsittelemme tiedustelulainsäädäntöä täällä, arviolta kymmeniä Suomesta matkustaneita henkilöitä oleskelee Syyrian ja Irakin terroristisolujen alueilla. Konfliktialue on myös nimenomaan juuri nyt murroksessa Isisin menetettyä pääosan maa-alueistaan, ja sen seurauksena radikaali-islamistiset verkostot myös Euroopassa arvioivat toimintaansa uudelleen.

Suojelupoliisin arvion mukaan Suomeen kohdistuva terrorismin uhka on nyt vakavampi kuin koskaan aiemmin. Suojelupoliisin tietoon tulleet terrorismin uhkaan kytkeytyvät suunnitelmat ja hankkeet ovat myös aiempaa konkreettisempia. Terrorismin uhka on siis Suomessa noussut muiden Pohjoismaiden tasolle, ja valitettavasti meillä ei ole nopeita keinoja tätä uhkatasoa laskea. Meidän täytyy pystyä varautumaan yksittäisten hankkeiden paljastamiseen ja torjuntaan.

Suomen uhkatilanteen muutoksessa, jos sitä vertaa naapurimaihimme, on tyypillistä myös sen nopeus. Muissa Pohjoismaissa, esimerkiksi Ruotsissa, vastaavan tyyppinen muutos on toki tapahtunut, mutta se on tapahtunut selvästi pidemmällä aikavälillä, ja siihen on myös pitkäjänteisesti kyetty varautumaan. Muiden Pohjoismaiden aiemmasta kehityksestä seuraa myös käytännössä se, että kun puhutaan tietoliikennetiedustelusta, niin Suomesta esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan kulkeutuva tietoliikenne on jo nyt näiden maiden omassa suodatukseen perustuvassa tiedustelussa, jolloin aika, jolloin suomalaisten viestiliikenne ei olisi minkään tiedustelun kohteena, on ohi riippumatta siitä, mitä olemme täällä päättämässä.

Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrä on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Näitä henkilöitä on nyt noin 370. Myös sidokset terroristiseen toimintaan ovat aiempaakin suorempia.

Toisaalta laittoman tiedustelutoiminnan, sen perinteisen uhan, torjuminen on myös muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Ulkomaisten tiedustelupalveluiden tiedustelutoiminta on yhtä aktiivista kuin aina ennenkin, mutta aiempaa monimuotoisempaa. Suojelupoliisin tietoon tulee konkreettisia tapauksia vieraiden valtioiden pyrkimyksistä hankkia Suomesta salaisia tietolähteitä hankkimaan tietoja, jotka eivät ole julkisesti saatavilla. Tiedusteluorganisaatiot pyrkivät myös hankkimaan avustajikseen henkilöitä, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa. Valtiollisten tahojen suorittama laiton tiedustelu aiheuttaa vahinkoa myös suomalaisille yrityksille, erityisesti korkean teknologian yrityksille, ja tutkimuslaitoksille. Toiminta voi aiheuttaa yritystasolla kriittistä vahinkoa, ja sillä on potentiaalisesti myös todella iso kansantaloudellinen vaikutus tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Kybertoimintaympäristön merkitys kasvaa, siis turvallisuus menee yhä enemmän verkkoon, eikä kyberkeinojen käyttöä poliittisten päämäärien saavuttamiseksi voida todellakaan Suomenkaan kohdalla sulkea pois. Tietoliikenneverkkojen kautta tapahtuva rajat ylittävä vakoilu on noussut merkittäväksi uhaksi. Tietoverkoissa tapahtuva sabotaasi ja tiedon vääristäminen ovat myös käytännön realistisia uhkia Suomen turvallisuudelle. Kybervakoilulla saatua tietoa käytetään informaatiosodankäynnissä, ja tästä esimerkkinä on nähty esimerkiksi Ranskan ja Yhdysvaltojen vaaleihin vaikuttaminen. Yhdysvaltalaisen sosiaalisen median yhtiön arvion mukaan Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä valetilit tekivät jopa 80 000 päivitystä, jotka tavoittivat yli 12 miljoonaa amerikkalaista — merkittäviä mittakaavoja. Lähempää esimerkkejä toki löytyy esimerkiksi Viron ja Ukrainan osalta, ne ovat joutuneet kybervaikuttamisen kohteiksi, ja onpa edellinen työpaikkani ulkoministeriökin viisi vuotta sitten joutunut paljastuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi, ja se valitettavasti nykyisin voimavaroin oli mahdollista huomata vasta jälkikäteen.

Tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset ovat erittäin vaarallinen uhka kahdestakin syystä: niihin soveltuva teknologia kehittyy erittäin nopeasti, ja niissä on usein valtiotoimijoiden apuna järjestäytyneen rikollisuuden edustajia ja hakkereita. Viranomaisten teknisen suorituskyvyn täytyy olla hyökkääjää parempi. Suorituskyvyn käyttämiseen tarvitta-vien valtuuksien täytyy olla käyttöperusteiltaan sellaiset, että uhkien muodostuminen havaitaan mahdollisimman aikaisin, ei siis vahingon jo tapahduttua. Jos viranomaiset kykenevät vain reagoimaan asian jo tapahduttua, yhteiskunnan elintärkeätkin toiminnot ovat erittäin suuressa vaarassa. Tietoliikennetiedustelu mahdollistaa ennakoivan puolustautumisen seuraamalla valtiollisten kybervakoiluoperaatioiden kartoitus- ja hyökkäystoimintaa, ei vain omaa valtiota kohti vaan myös muihin maihin kohdistuneena. Toiminnan käynnistämiseksi tarvittava tieto ja osaaminen on valtaosin jo olemassa.

Kolmanneksi, hybridivaikuttaminen on jo arkipäivää. Se on erityisesti osa suurvaltojen ja vahvojen poliittisten tai aseellisten ryhmien toimintaa oman vaikutusvallan lisäämiseksi, vastapuolen häiritsemiseksi tai poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vieraiden valtioiden hybridivaikuttamisen keinot ovat aiempaa monimuotoisempia ja liittyvät esimerkiksi poliittiseen, taloudelliseen, infrastruktuuri-, informaatio- ja kulttuurivaikuttamiseen. Nykyisillä rikos- ja henkilöperusteisilla toimivaltuuksilla lainsäädännössämme ei valitettavasti läheskään kaikissa tapauksissa ole mahdollisuuksia lähteä tunnistamaan tai torjumaan ulkomaisia valtiollisia hybridiuhkia, jotka voivat vakavasti kuitenkin vaarantaa Suomen kansallista turvallisuutta. Tästä syystä meidän on mahdollistettava myös uhkaperusteinen toimivaltuuksien määrittely.

Arvoisa puhemies! Hallitus siis esittää, että säädetään edellä mainituin painavin perustein siviilitiedustelusta. Uuden lainsäädännön keskeisin tavoite on kansallisen turvallisuuden parantaminen ja toisaalta säädöspohjan luominen tiedustelulle. Tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavimmilta uhkilta. Nämä olisivat siviilitiedustelun kohteita, jotka määritellään tyhjentävästi lainsäädännön tasolla. Tämä on poikkeuksellisen selkeää ja rajoittavaa lainsäädäntöä verrattuna esimerkiksi länsinaapureihimme. Uuden lainsäädännön tarkoituksena olisi tuottaa välttämätöntä tietoa erityisesti kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta päätöksenteon tueksi ja turvallisuuden suojaamiseksi.

Lakiehdotusten valmistelussa perusoikeuksien suoja on luonnollisesti herättänyt huomattavasti kiinnostusta, ja syystäkin, ja siihen puuttuminen on hyvin tarkkaan pyritty rajaamaan niin vähäiseksi kuin tiedustelutoiminnan tehokkuudelle ja Suomen turvallisuudelle asetettavat vaatimukset vain suinkin mahdollistavat.

Prosessissa on aina ennakkovalvonta. Jos otetaan käyttöön tietoliikennetiedustelua, siitä tekee päätöksen tuomioistuin. Suojelupoliisin on aina pystyttävä osoittamaan, että kyseessä on legitiimi tarve estää toimintaa, paljastaa sitä. On aina myös ilmoitettava tiedusteluvaltuutetulle.

Tämän lisäksi reaaliaikainen laillisuusvalvonta tiedusteluvaltuutetun toimesta varmistaa, että Suomessa ei todellakaan päästä sooloilemaan vahingossa toisella tavalla kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Tiedusteluvaltuutetulle olisi tulossa myös oikeus saada kaikki tiedot tiedustelulainsäädännön mukaiseen toimintaan, jopa oikeus määrätä hävitettäväksi tiedot, joita ei välttämättä lain tarkoittamassa mielessä tarvita.

Lisäksi on tarkoitus säätää parlamentaarisesta valvonnasta, joka on täällä eduskunnan käsissä.

Arvoisa puhemies! Pidän siis välttämättömänä saattaa tiedustelulainsäädäntö [Puhemies koputtaa] mahdollisimman pikaisesti voimaan. Keskeisenä perusteena on saattaa lainsäädäntö voimaan Suomen turvallisuusympäristön ylläpitämiseksi. Suomen turvallisuustilanteen heikentyminen ja tarve varautua Suomen kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan muodostavat hallituksen näkemyksen mukaan selkeästi sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, joka perustelee lainsäädännön kiirehtimistä.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten ministeri Mykkänen edellä totesi, Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä. On tärkeää, että olemme valmistautuneita niihin turvallisuushaasteisiin, joita maamme voi kohdata. Tiedustelutoiminta on tässä prosessissa keskeinen tekijä.

Sotilastiedustelulainsäädäntöä on valmisteltu poikkeuksellisen perusteellisesti ja pitkäjänteisesti. Puolustusministeriö asetti jo joulukuussa 2013 työryhmän kehittämään lainsäädäntöä turvallisuusviranomaisten kyberuhkiin liittyvän tiedonhankintakyvyn parantamiseksi. Työryhmän mietinnössä esitettiin harkittavaksi säädösperustan luomista tiedustelutoiminnalle.

Hallitusohjelman mukaisesti puolustusministeriö asetti lokakuussa 2015 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Oikeus-, sisä- ja puolustusministeriöiden lainsäädäntöhankkeelle asetettiin myös parlamentaarinen seurantaryhmä, joka kokoontui peräti 29 kertaa. Näin tiivis yhteydenpito lainsäädännön valmistelussa niin virkakoneiston kuin hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä ei ole jokapäiväistä. On haluttu korostaa lain merkittävyyttä maamme turvallisuudelle ja toisaalta saada eri puolueiden näkemykset mahdollisimman laaja-alaisesti jo lain valmisteluvaiheessa. Myös kaikki lausunnon antaneet 72 eri tahoa pitivät sotilastiedustelulainsäädännön säätämistä tarpeellisena. Lakipakettien valmistelu onkin tehty hyvässä hengessä ja niin perin pohjin kuin vain ylipäätään on mahdollista. Kiitoksen siitä ansaitsevat niin uutterat virkamiehet kuin edustaja Töllin vetämä parlamentaarinen seurantaryhmä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sotilastiedustelusta, jonka tehtävänä on seurata turvallisuusympäristön kehitystä ja tuottaa tietoa ylimmän turvallisuuspoliittisen johdon ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Sotilastiedustelu antaa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta ja tukee muita viranomaisia. Puolustusvoimille säädettäisiin toimivaltuudet henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun, radiosignaalitiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun. Sotilastiedustelulla hankittaisiin tietoa kotimaassa ja ulkomailla. Uusien toimivaltuuksien mahdollistama tiedonhankinta parantaisi merkittävästi sotilastiedusteluviranomaisen kykyä informoida ylintä valtionjohtoa Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista. Sotilastiedustelun ja suojelupoliisin yhteistoiminta tiivistyisi erityisesti tietoliikennetiedustelussa.

Laissa ehdotetut toimivaltuudet liittyvät muun muassa tarkkailuun, teknisin menetelmin tehtyyn tiedonhankintaan, peite- ja tietolähdetoimintaan, valeostoon sekä viestilähetysten pysäyttämiseen ja jäljentämiseen. Ulkoisiin uhkiin liittyvää henkilötiedustelua tulisi olla mahdollista suorittaa myös Suomessa. Tiedustelumenetelmät vastaisivat nykyisin viranomaisilla käytössä olevia salaisia tiedonhankintakeinoja. Edellytykset toimivaltuuksien käyttämiselle ja käyttötarkoitus eroaisivat kuitenkin rikostorjunnasta. Tietoliikennetiedustelu olisi Suomen rajat ylittävää viestiliikenteeseen suunnattua, hakuehtoihin perustuvaa, mahdollisimman kohdennettua ja rajattua sekä edellyttäisi aina tuomioistuimen lupaa kiiretilanteita lukuun ottamatta.

Ehdotettu sääntely ei mahdollistaisi yleistä kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa, sillä tietoliikennetiedustelun kohdentaminen tapahtuu ennalta määritettyjen tarkkojen kriteerien mukaisesti. Vain pieni osa hakuehtojen mukaisesta tietoliikenteestä tallennettaisiin ja tarpeeton tieto poistettaisiin välittömästi. On arvioitu, että automaattisen seulonnan jälkeen manuaaliseen tiedusteluvirkailijoiden käsittelyyn päätyisi vain noin 0,02 prosenttia hakuehdoin saadusta tiedosta. Mistään massavalvonnasta ei siis ole kyse.

Arvoisa puhemies! Esityksen vaikutukset julkiseen talouteen aiheutuvat erityisesti sotilastiedustelun operatiivisen tiedonhankinnan henkilöresurssien ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta. Tietoliikennetiedustelun kustannukset muodostuvat pääsääntöisesti kulujen korvaamisesta yrityksille sekä laite- ja konesalivuokrista. Uusien tehtävien aiheuttaman lisäkustannuksen puolustushallinnolle arvioidaan olevan alkuvaiheessa noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla ja jatkossa noin 13—15 miljoonaa euroa. Lisärahoitustarve esitetään normaalissa talousarviomenettelyssä ja julkisen talouden suunnitelmassa. Osa sotilastiedustelun kustannuksista voidaan kattaa Puolustusvoimien kehittämisohjelmien puitteissa. Teleyrityksellä on oikeus saada korvaus viranomaisen avustamisesta aiheutuneista kustannuksista nykykäytännön mukaisesti. Suomen rajat ylittävien viestintäverkkojen omistajille ja haltijoille aiheutuvat kustannukset samoin kuin kytkennän suorittajan kustannukset myös korvattaisiin.

Arvoisa puhemies! Tiedustelutoiminnan luonne ja hyväksyttävyys edellyttävät korostunutta oikeudellista valvontaa. Tämän takia oikeusministeriön hallinnonalalle perustettaisiin tiedustelutoiminnan valvontaan keskittyvä viranomainen. Myös tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta kuuluu valvonnan kokonaisuuteen. Kaikki tiedustelumenetelmiä koskevat lupa-asiat käsiteltäisiin Helsingin käräjäoikeudessa. Sotilastiedusteluviranomaisella olisi velvollisuus ilmoittaa tiedustelumenetelmää koskevasta luvasta ja päätöksestä tiedusteluvaltuutetulle.

Sotilastiedustelun toimivaltuudet antavat mahdollisuuden perustellusti ja kansallisen turvallisuuden vaarantuessa puuttua myös luottamuksellisen viestin suojaan sekä yksityiselämään. Sotilastiedustelu järjestetään siten, että se noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja mahdollisimman vähäisessä määrin rajoittaisi yksityisyydensuojaa. Tehokkaan oikeudellisen ja parlamentaarisen valvonnan resurssien riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Arvoisa puhemies! Pidän välttämättömänä saattaa tiedustelulainsäädäntö mahdollisimman pikaisesti voimaan. Keskeisenä perusteena on tarve saada sotilastiedustelujärjestelmä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Krimin valtauksesta 2014 ja jo itse asiassa Georgian kriisistä 2008 alkaen tapahtunut muutos on ollut nopea, ja se jatkuu edelleen. Samanaikaisesti teknologia on kehittynyt voimakkaasti ja sotilaallinen viestiliikenne on siirtynyt analogisesta toimintaympäristöstä digitaaliseen. Sen seurauksena on kriittisiin tiedustelutietoihin ilman uuden lainsäädännön toimivaltuuksia erittäin vaikea päästä kiinni. Ulkovallat pyrkivät tälläkin hetkellä kohdistamaan edistynyttä kybervakoilua Suomen valtionhallintoon. Kyberhyökkäyksistä turvallisuusviranomaisia kohtaan on tullut arkipäivää.

Laki on tarkoitettu toimimaan kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään suomalaista vastaan. Sen ainoa tavoite on suomalaisten turvallisuuden lisääminen. Sama pätee siviilitiedustelulakiin. Olemme jo pitkään olleet muita länsimaita jäljessä tiedustelulainsäädännön kehittämisessä, eikä asian kanssa voi enää yhtään viivytellä. Jos perustuslakivaliokunta katsoo, että perustuslain muutosehdotus käsiteltäisiin nopeutetussa menettelyssä, tiedustelulain säädökset voisivat tulla voimaan jo tänä vuonna tai ensi vuoden alusta. Parlamentaarisen seurantaryhmän työssä on tullut esille, että kaikki puolueet pitävät lakiesitystä tärkeänä ja tarpeellisena. Saattakaamme se siis myös yhdessä voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Eduskunta on nyt saanut käsiteltäväkseen tiedustelulainsäädännön laajan kokonaisuuden. Kokonaisuus sisältää ensinnäkin luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa koskevan perustuslain muutosesityksen. Kyse on perustuslain tarkistamisesta siten, että tavallisella lailla voitaisiin säätää tiedonhankinnasta kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Suomen perustuslain nykyinen 10 § asettaa kansainvälisesti vertaillen tiukat rajat luottamuksellisen viestin suojaan puuttumiselle. Perustuslakisääntely on muissa maissa sisällöltään merkittävästi yleisemmällä tasolla. Useissa meidän verrokkimaissamme on myös viime aikoina säädetty uutta lainsäädäntöä tiedustelutoiminnasta, tietoliikennetiedustelusta ja tiedustelutoiminnan valvonnasta, mutta näissä yhteyksissä ei ole puututtu perustuslain säännöksiin.

Suomessa perustuslaissa säädetään yksilöidysti niistä perusteista, joiden nojalla viestin salaisuutta voidaan tavallisella lailla rajoittaa. Nykyiset perusteet eivät kuitenkaan sisällä tiedonhankintaa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Vuonna 1995 toteutettuun perusoikeusuudistukseen palautuvat nykyiset säännökset tunnistavat vain sellaiset lainsäädäntötarpeet, jotka olivat tuolloin, yli 20 vuotta sitten, nähtävissä. [Eva Biaudet: Tosi kau-an aikaa sitten!]

Tietoa sotilaallisesta toiminnasta ja sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta, on välttämätöntä hankkia myös sellaisilla tavoilla, jotka saattavat rajoittaa luottamuksellisen viestin suojaa nykyaikaisessa viestinnässä. Tällainen toiminta on siirtynyt vahvasti digitaaliseen ympäristöön, minkä vuoksi on välttämätöntä, että myös turvallisuusviranomaisten tiedonhankinta voi seurata tätä kehitystä. Tiedonhankinnan kohteena oleva toiminta ei välttämättä olisi rangaistavaksi säädettyä tai edennyt niin pitkälle, että siihen voitaisiin kohdistaa konkreettinen ja yksilöity rikosepäily. Juuri tämän vuoksi nykyinen perustuslain säännös ei anna pohjaa tiedonhankinnalle kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Nykyiset tiedon tarpeet kohdistuvat esimerkiksi Suomen turvallisuusympäristön kehitykseen ja yhteiskunnan perustoimintoja vakavasti uhkaavaan toimintaan tai väkivaltaiseen radikalisoitumiseen taikka ulkomaisten tiedustelupalvelujen toimintaan Suomessa.

Ehdotettu perustuslain säännös rajoittaisi osin merkittävästikin sitä, millä edellytyksillä toimivaltuuksista voitaisiin säätää, sekä säilyttäisi nykyisen, rajoitusperusteita yksilöivän sääntelytavan perustuslakisääntelyssä. Säännöksen tulkinnassa olisi otettava huomioon perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset, joista meillä on laajasti perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä. Tässä yhteydessä on paikallaan nimenomaisesti todeta myös se, että ehdotus ei mahdollistaisi yleistä, kohdentamatonta ja kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Julkisuudessa käyty keskustelu niin sanotusta massavalvonnasta ei siten istu tähän lakipakettiin.

Ehdotettu perustuslain säännös edellyttää, että tavallisen lain tasolla säädetään yksilöidysti viestin salaisuuteen puuttuvista tiedustelutoimivaltuuksista, toimivaltuuksien käytön edellytyksistä, niiden käytössä noudatettavista periaatteista sekä riittävistä oikeusturva- ja valvontajärjestelyistä. Sääntelyn on oltava täysin sopusoinnussa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja Euroopan unionin oikeusjärjestyksen kanssa.

Valmisteluhankkeen loppuvaiheessa on käyty vilkasta keskustelua perustuslain muutoksen käsittelystä kiireellisessä menettelyssä. Viime kädessä asian ratkaisee eduskunta perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta. Pidän tärkeänä, että perustuslakivaliokunnan harkinnalle jätetään tilaa. Hallitus on kuitenkin esittänyt toiveen kiiremenettelyn käytöstä. Suomen turvallisuustilanteen heikentyminen ja tarve varautua Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan muodostavat hallituksen näkemyksen mukaan sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, jossa perustuslain kiireelliselle muuttamiselle on osoitettavissa välttämätön tarve. Suomen turvallisuusviranomaisilla ei ole tällä hetkellä sellaisia toimivaltuuksia, joiden avulla voitaisiin hankkia tietoa turvallisuusuhkista siten kuin esimerkiksi verrokkimaamme muissa Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa tekevät.

Arvoisa puhemies! Uusista toimivaltuuksista säädettäessä on huolehdittava riittävän parlamentaarisen valvonnan sekä tehokkaan ja riippumattoman laillisuusvalvonnan järjestämisestä. Olennainen osa tiedustelulainsäädännön kokonaisuudesta onkin oikeusministeriössä valmisteltu lakiehdotus tiedustelutoiminnan valvonnasta. Hallitus esittää, että siviili- ja sotilastiedustelun valvontaan perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Valtuutettu ja hänen henkilöstönsä toimisivat Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä oikeusministeriön hallinnon alla.

Tiedusteluvaltuutettu olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Tiedusteluvaltuutetulla olisi vahva asema ja laajat toimivaltuudet. Valtuutetun toimivaltuudet vastaisivat pitkälti muidenkin laillisuusvalvojien valtuuksia tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksineen mutta menisivät eräiltä osin myös jopa pidemmälle — jopa niin, että tiedusteluvaltuutettu voisi keskeyttää tai lopettaa tiedustelumenetelmän käytön, jos hän katsoo viranomaisen menetelleen lainvastaisesti. Kansainvälisessä vertailussa tämä valtuus ei kuitenkaan näyttäydy erityisen poikkeuksellisena, vaan esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa tiedustelun laillisuusvalvojalla on samanlainen valtuus käytössään. Tiedusteluvaltuutettu voisi myös määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi. Nämä ovat luonteeltaan poikkeuksellisia laillisuusvalvonnan toimivaltuuksia, joilla turvataan valvonnan tehokkuutta ja reaaliaikaisuutta. Valtuutettu saisi myös reaaliaikaisesti tiedon tiedustelutoimivaltuuksien käytöstä, mikä sekin osaltaan turvaa valvonnan tehokkuutta.

Arvoisa puhemies! Yksilön oikeusturvasta huolehdittaisiin myös siten, että kansalaiset voisivat tehdä tiedusteluvaltuutetulle kanteluja ja tutkimuspyyntöjä. Tällainen järjestely on yhdenmukainen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön sisältyvien lin-jausten kanssa. Uuden valtuutetun tehtävät ja toimivaltuudet eivät rajoittaisi ylimpien laillisuusvalvojien, eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin, valvontatoimivaltaa. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri säilyttäisivät edelleen asemansa valvonnan valvojina.

Tiedusteluvaltuutettu olisi keskeinen yhteistyökumppani eduskunnan uudelle tiedusteluvalvontavaliokunnalle, joka ehdotetaan perustettavaksi eduskunnan työjärjestyksen muutoksella. Valtuutettu laatisi eduskunnalle toiminnastaan vuosikertomuksen ja mahdollisesti myös erilliskertomuksia, jos katsoo siihen olevan aihetta. Valtuutetulla olisi myös velvollisuus saattaa merkittävät valvontahavaintonsa valiokunnan käsiteltäviksi. Näkisin, että uuden lainsäädännön toimeenpanossa tiedusteluvaltuutetun keskeisenä tehtävänä on arvioida lainsäädännön toimivuutta ja viranomaisten käytäntöjä sekä tehdä tarpeellisiksi katsomiaan kehittämisehdotuksia valtioneuvostolle ja eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Lainsäädäntöesitys on kokonaisuus, jossa edistetään turvallisuutta ja taataan samalla kansalaisten perusoikeudet.

Puhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Sen jälkeen mennään ryhmäpuheenvuoroihin, 5 minuuttia, ja ne aloittaa keskustan eduskuntaryhmä.

Arvoisa puhemies! Onhan selvää äsken kuullun perusteella myös, että turvallisuuden perusta yllätyksellisessäkin nykymaailmassa on päättäjien ja viranomaisten käytössä oleva ajantasainen ja luotettava tieto. Toimiva itsenäinen tiedustelu tuottaa osaltaan sellaista tietoa. Tiedustelulakipaketti on välttämätön maamme turvallisuuden vahvistamiseksi. Tiedustelulainsäädännön puuttuminen onkin kansainvälisesti katsoen melko poikkeuksellista. Nyt asia pannaan kerralla kuntoon.

Suomeen kohdistuvien uhkien tunnistamiseksi ja torjumiseksi on tarpeen saada tietoa sotilaallisesta toiminnasta, terrorismista tai muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansalaisten turvallisuutta. Kansallista turvallisuutta palvelevassa tiedon hankinnassa meidän pitää olla riippumattomia ja itsenäisiä. Kysymys on ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Päättäjillä ja viranomaisilla ei ole tällä haavaa riittävästi itsenäisiä työkaluja huolehtia kansallisesta turvallisuudesta. Ne joko puuttuvat kokonaan tai ovat puutteellisia, tai olemme ulkomaisen tiedustelutiedonvaihdon varassa. Sotilaallisesta tiedustelusta ei ole tällä hetkellä edes säädöksiä. Siviilitiedustelun osalta tietoa voidaan hankkia ainoastaan silloin, jos epäillään yksittäistä henkilöä yksittäisestä konkreettisesta rikoksesta Suomessa. Saatamme olla kohtalokkaasti myöhässä. Oman tiedustelukyvyn vahvistaminen tekee meistä myös varteenotettavan yhteistyökumppanin kansainvälisesti.

Arvoisa puhemies! Suomesta ei ole tulossa poliisivaltiota eikä saa olla tulossa poliisivaltiota, eikä lainsäädäntömme jatkossakaan mahdollista massavalvontaa, niin kuin täällä ministereitten puheissa on aivan oikein selostettu. Luottamuksellisen viestin salaisuutta rajoitettaisiin mahdollisimman vähän ja vain sen verran kuin on välttämätöntä. Tiedustelutoiminnan valvonta muodostuisi sekä parlamentaarisesta valvonnasta että laillisuusvalvonnasta vastaavasta tiedusteluvaltuutetusta.

Tiedustelutoiminnan valvonta järjestetään siten, että se täyttää vaatimukset valvonnan tehokkuudesta ja riippumattomuudesta. Tällä varmistetaan osaltaan luottamus viranomaistoimintaan myös jatkossa erittäin herkässä asiassa. Asianmukaisesti järjestetyllä tiedustelutoiminnan valvonnalla turvataan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, tiedustelutoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja oikeasuhtaisuus sekä koko järjestelmän yleinen uskottavuus. Kysymys on luottamuksesta, sanotaan se vielä toiseen kertaan. Edustaja Töllin johtamasta parlamentaarisesta seurannasta on saatu myönteisiä kokemuksia, niin kuin täällä ministeri Niinistö äsken kertoi. Tätä menettelytapaa on syytä jatkaa jossain muodossa nyt, kun tämä asia siirtyy valiokuntien työstettäväksi.

Arvoisa puhemies! Tiedustelulakipaketin eduskuntakäsittelyssä on yhdessä arvioitava ennen kaikkea tiedustelutoiminnan asialliset ja toimivat rajat ja myös siihen osoitettavat riittävät voimavarat. Pyrkimyksenä pitää olla laaja yhteisymmärrys tiedustelun tavoitteista, perusteista, toteutuksesta ja myös valvonnasta. Valiokunnilla on edessään perusteellinen ja hyvin vastuullinen työtehtävä. Kansallinen turvallisuus on yhteinen asia. Keskustan eduskuntaryhmä yhtyy hallituksen esittämään ajatukseen siitä, että lakipaketti voitaisiin saattaa voimaan kiireellisesti, totta kai, perustuslakivaliokunnan harkinnan mukaisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Teknologian ja tiedonvälityksen kehitys mullistaa maailmaa perusteellisemmin ja nopeammin kuin mitä kykenemme käsittämään. Uutiset, ajatukset, aatteet ja kaikkinaiset inhimilliset hengentuotokset siirtyvät reaaliaikaisesti toiselle puolen maapalloa ja tavoittavat välittömästi miljoonia ihmisiä. Globaali kauppa muuttaa tuotantoa, mullistaa elinkeinoja ja mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden siirtymisen sellaisille markkinoille, joita aiemmin ei ehkä tajuttu olevan olemassakaan. Maapallon aiempaa tiiviimpi verkottuminen synnyttää ennennäkemätöntä vaurautta ja hyvinvointia. Teknologian ja tiedonvälityksen mullistukset levittävät aiempaa tehokkaammin myös ihmisoikeuksien ja demokratian asiaa. Diktaattoreiden mahdollisuudet pitää kansojaan uutispimennossa käyvät jatkuvasti kapeammiksi.

Tämä on kuitenkin vain yksi puoli totuutta. Toinen on se, että samat tekniset välineet, jotka mahdollistavat monenlaista uutta hyvää, ovat myös kaikkien pahantahtoisten tahojen käytettävissä. Sama tekninen kehitys, joka mahdollistaa maailmanhistorian nopeimman tiedonvälityksen, mahdollistaa myös yhtä nopean disinformaation ja propagandan levittämisen. Internet poistaa terroristijärjestöjen toimintaa aiemmin rajoittaneet ajan ja maantieteen esteet. Sähköinen tiedonsiirto mahdollistaa vieraiden valtioiden salaisille palveluille ennennäkemättömät keinot päästä käsiksi arkaluontoisiin ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisiin tietoihin.

Useimmat länsimaat ovat jo reagoineet tapahtuneeseen kehitykseen saattamalla voimaan sellaisen lainsäädännön, jolla näitä muuttuneeseen tekniseen ympäristöön liittyviä uhkia voidaan torjua. Suomi on reagoinut muutokseen hitaammin. On jo korkea aika saada lainsäädäntömme vastaamaan muuttuneita turvallisuusuhkia. Ne, joiden ei tarvitse piitata lainsäädännöstä — kuten rikollisliigat, terroristijärjestöt ja ulkomaiset tiedustelupalvelut — hyödyntävät olemassa olevan teknologian kaikkia mahdollisuuksia häikäilemättömästi jo nyt, myös Suomessa. Meidän on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen antamalla riittävät työkalut myös omille viranomaisillemme uusien uhkien torjumiseksi. Olemme asian kanssa kovasti jälkijunassa, ja asian kiirehtimiselle on siksi painavat syyt.

Arvoisa puhemies! Oikeusvaltiossa kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Tämä koskee myös viranomaisten toimivaltuuksia. Samalla, kun viranomaisille annetaan riittävät valtuudet ennaltaehkäistä turvallisuuttamme uhkaavaa toimintaa, tulee huolehtia myös siitä, ettei valvontavaltuuksia anneta viranomaisille enempää kuin mitä on muiden perusoikeuksien turvaamiseksi välttämätöntä. Perusoikeuksien turvaamisen kannalta tässä lakipaketissa keskeistä on tiedustelun valvontaa koskeva esitys. Siinä luodaan puitteet toimivalle, tehokkaalle ja tiedustelua suorittavista viranomaisista riippumattomalle valvonnalle. Lain tarkoittamaa tiedustelutoimintaa saa tehdä vain oikeuden päätöksellä. Toimintaa valvoo tiedusteluvaltuutettu, joka saa poikkeuksellisen vahvan laillisuusvalvojan aseman. Kaikkea tätä täydentää lisäksi parlamentaarinen tiedusteluvaliokunta. Yksityisyydensuoja on turvattu tässä lakipaketissa huolellisesti ja tiedusteluvaltuuksista säädetty täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.

Arvoisa puhemies! Tiedustelulainsäädäntöä on valmisteltu huolella ja hartaasti. Niin pitääkin, kun on kyseessä näin merkittävä lakikokonaisuus. On tärkeää, että myös eduskuntakäsittelylle annetaan sen tarvitsema aika. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi. Tällä hetkellä olemme pitkälti toisten maiden hyväntahtoisuuden varassa tiedustelutiedon saannin suhteen. Kumppanit ovat tärkeitä, mutta kansallisen turvallisuuden ulkoistaminen ulkovaltojen hyväntahtoisuuden varaan on vaarallista.

Kansallinen turvallisuus ei myöskään ole — eikä se saa olla — puoluepoliittinen kiistakapula. Kansallista turvallisuutta uhkaava toiminta ei synny tyhjiössä eikä hetkessä. Arjen turvallisuutta järisyttävät iskut suunnitellaan usein jopa vuosia ennen niiden toteuttamista. Niiden torjuminen on epäilemättä kaikkien eduskuntapuolueiden intresseissä. Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä toivoo tiedustelulakien hyväksymiselle mahdollisimman laajaa parlamentaarista tukea.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee uuden, ajantasaisen tiedustelulainsäädännön. Turvallisuusympäristössämme tapahtuneiden muutosten ja uusien esiin nousseiden uhkien vuoksi me tarvitsemme lainsäädännön, joka vahvistaa turvallisuuttamme mutta samalla kunnioittaa kansalaistemme perusoikeuksia. Tiedustelulainsäädännön tulee olla kokonaisuudessaan huolellisesti valmisteltu, ja lakien täytyy kunnioittaa oikeusvaltion periaatteita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansalaisten perusoikeuksien, kuten yksityiselämän ja viestinnän suojan, toteutumiseen. Katsomme tosiasioita silmiin. Terrorismin ja poliittisten ääriliikkeiden uhka koskettaa myös meitä suomalaisia. Kansallista turvallisuuttamme uhkaavien, ovat he sitten yksittäisiä ihmisiä tai valtiollisia toimijoita, täytyy tietää, että olemme valppaina ja myös puolustamme oikeuksiamme. Ja samalla kansalaisten on voitava luottaa siihen, että kansallisen turvallisuuden varjolla ei luoda yleistä urkintakoneistoa tai poliisivaltiota. Tämän vuoksi sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee sellaista lakikokonaisuutta, jossa kansalaisen oikeudet turvallisuuteen ja yksityisyyteen ovat tasapainossa. Edellytämme lakien eduskuntakäsittelylle riittävää aikaa ja valiokunnissa tapahtuvalta käsittelyltä suurta huolellisuutta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tiedustelulakipaketti, lähes 1 000 sivua, pitää edelleen sisällään avoimia kysymyksiä, joihin kaikkiin pitää vastauksen löytyä valiokuntakäsittelyssä. Nostan nyt esiin kaksi eduskuntaryhmällemme tärkeää asiaa:

Ensimmäinen vaatimuksemme on, että eduskunnassa hyväksyttävä lainsäädäntö on täsmällistä ja tarkkarajaista eikä saa mahdollistaa suomalaisten viestintään kohdistuvaa kohdentamatonta massavalvontaa. Haluamme myös varmuuden siitä, ettei esitetyllä perustuslain muutoksella tähdätä myöskään tulevaisuudessa kansalaisoikeuksien rajoittamiseen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Toiseksi, supon koko toiminta on syytä saattaa asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin kokonaisuudessaan. [Vasemmalta: Piste!] Tämä yli 10 vuotta kestänyt supoa koskeva keskustelu on nyt syytä saada päätökseen. Asian tärkeyttä korostaa se, että hallitus on tässä lakikokonaisuudessa esittämässä supon toiminnan merkittävää muutosta poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi. Parlamentaarista valvontaa siis tarvitaan: ei vain siihen, mitä ja miten tietoja kerätään, vaan myös siihen, miten näitä tietoja käytetään. Valvojilla pitää olla omat valvojansa. Samalla eduskunnan tulee varmistaa, että perustettavaksi ehdotettujen tiedusteluvaltuutetun ja eduskunnan tiedusteluvaliokunnan toimintavaltuudet ja resurssit ovat riittävät. Kaikella vallalla on oltava kansanvallassa valvonta. Ei valtaa ilman valvontaa, ei viranomaisoikeuksia ilman vastuita.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä tiedustelulainsäädännön voimaansaattamiseen eduskunnassa kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Me sosiaalidemokraatit keskitymme nyt siihen, että esityksessä kansalaisten perusoikeudet taataan, tiedustelulaitoksille saadaan toimivaa valvontaa ja uudistuksen sisällöstä löydetään laaja parlamentaarinen yksimielisyys. Perustuslakivaliokunnan on annettava tehdä säätämisjärjestystä koskeva arviointityönsä rauhassa. Kiireellisyydestä päätetään sitten, kun paketti on kasassa ja perustuslakivaliokunta on saanut ottaa asiaan kantaa. Asiat siis määräävät aikataulun, ei toisinpäin. Tässäkään asiassa rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen.

Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee pyrkimyksiä saada Suomelle tasapainoinen ja ajantasainen tiedustelulainsäädäntö. Luotamme siihen, että näin merkittävässä, aina perustuslakiin saakka ulottuvassa uudistushankkeessa kaikki puolueet ovat valmiina aitoon yhteistyöhön. Odotamme, että hallitus on kansallisesti tärkeässä asiassa valmis, jos eduskuntakäsittely antaa siihen aihetta, myös muuttamaan esitystään. Me sosiaalidemokraatit olemme valmiita rakentamaan yhteistä kantaa yli hallitus—oppositio-rajan kuunnellen myös kansalaisia, kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita.

Arvoisa puhemies! ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”, sanoi Paasikivi aikoinaan. Maailma on muuttunut ympärillämme nopeaa vauhtia. Muutos vaatii meiltä tiettyjä toimenpiteitä ja nopeaa reagointia. Se on tosiasia, joka pitää nyt tunnustaa. Me siniset haluamme suojella kansakunnan ja valtion turvallisuutta. Meidän täytyy ennakoida paremmin maahamme kohdistuvia uhkia, emmekä voi olla vain sen tiedon varassa, jota ystävät meille maailmalta hyvää hyvyyttään välittävät.

Meillä on ollut onni elää maassa, joka on yksi maailman vakaimmista. Meillä on länsiraja, jota on kehuttu maailman rauhallisimmaksi rajaksi. Olemme siinä suhteessa Euroopan edelläkävijöitä, sillä Suomen ja Ruotsin välinen raja on ollut kaupankäynnin ja työssäkäynnin mahdollistaja pitkään ennen EU:ta ja sen sisärajapolitiikkaa. Itärajamme on puolestaan ollut pitkään yksi maailman tarkimmin valvotuista. Molemmin puolin ja muihinkin suuntiin asiamme ovat olleet hyvin hyvien naapurien kesken, ja siihen uneen on ehkä liikaa tuudittauduttu. Olemme ehkä ajatelleet, että ihmiset, ajatukset tai tavarat kulkevat kohti rajatonta maailmaa, maailmaa, jossa mitään ei kontrolloida, kaikki virtaa vapaasti. Olemme huomanneet, että illuusio rajattomasta ja valvomattomasta maailmasta on vain illuusio: harhakuva, joka on valtion ja ihmisten turvallisuuden kannalta vaarallinen. Uudet sodankäynnin muodot, kansainvälinen terrorismi, poliittisen ilmaston kiristyminen Suomen lähialueilla, Itämerellä ja Arktiksella pakottavat meitä toimimaan oman etumme tähden.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on huonontunut. Itä-Ukrainan tilanne ja Venäjän asevoimien kehitys ovat asettaneet uusia vaatimuksia Suomen puolustuskyvylle. Sotilaallista valmiutta on tällä hallituskaudella kehitetty. Nyt on aika modernisoida myös sotilastiedustelulainsäädäntö vastaamaan nykyaikaa. Sotilastiedustelun tehtävänä on tuottaa tarpeeksi ennakoivaa tietoa Suomeen kohdistuvista sotilaallisista uhkista sekä seurata Suomen turvallisuusympäristön kehittymistä. Hankittua tiedustelutietoa käytetään ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tueksi. Sitä ei käytetä turhaan, eikä tavallisen mattimeikäläisen tarvitse pelätä, että omat tiedot joutuvat jotenkin väärille teille. [Eva Biaudet: Jos ei ole mattimeikäläinen?] Tiedustelulle tulee parlamentaarinen valvonta.

Sodan luonne on muuttunut merkittävästi viime aikoina. Kriisit voivat alkaa hyvin nopeasti, ja sotilaalliset vaikutuskeinot ovat hyvin monenlaisia. lnformaatiovaikuttamista käytetään kansallisen mielipiteen manipuloimiseksi. Erilaisten sotaa käyvien joukkojen kirjo on lisääntynyt. Suomeen kohdistuvien vieraiden valtioiden tiedustelutoiminta on lisääntynyt, ja kyberhyökkäyksiltä puolustautumisen tarve on ilmeinen. Digitalisaatio on vienyt viestinnän tietoverkkoihin. Suomella ei ole nykyisten toimivaltuuksien nojalla mahdollisuuksia saada turvallisuuden kannalta kriittistä tietoa.

Turvallisuusympäristön muutoksiin on pystyttävä vastaamaan. Tärkeänä osana on aiempaa parempi ennakointikyky. Sotilastiedustelu kohdistuu ensisijaisesti valtiolliseen tai valtiolliseksi toimijaksi rinnastettavaan toimijaan. Tämän vuoksi sotilastiedustelu tapahtuu pääasiallisesti perussoikeussuojan ulkopuolelle jäävällä alueella. Sellaisen viestinnän havaitsemiseksi saatetaan kuitenkin joutua puuttumaan rajoitetuissa tapauksissa henkilökohtaisen viestinnän suojan piiriin kuuluvaan viestintään, mikä edellyttää nyt perustuslain muutosta.

Siviilitiedustelulain muutokset ovat myös välttämättömiä. Nykyisin tietoa voidaan hankkia vain, jos epäillään yksittäistä henkilöä tai yksittäisestä konkreettisesta rikoksesta Suomessa. Uusi laki tähtää siihen, että tietoa voi hankkia toiminnasta, joka uhkaa vakavasti kansallista turvallisuutta mutta joka ei ole rikos, tai toiminnasta, joka tapahtuu ulkomailla. Tällaista toimintaa voi olla terrorismi, ulkomainen tiedustelu, joukkotuhoaseiden suunnittelu, valmistaminen tai levittäminen ja käyttö. Edelleen uudella tiedustelulailla voidaan taklata hankkeita, joilla uhataan kansanvaltaista yhteiskuntajärjestelmäämme. Voimme estää toimintaa, jolla uhataan suuren ihmismäärän henkeä ja terveyttä.

Arvoisa puhemies! Me siniset kannatamme ehdottomasti sotilas- ja siviilitiedustelulain uudistamista. Tiedustelutoimintamme pitää olla vähintään samalla tasolla kuin se muilla valtioilla on. Tarvitsemme tehokkaan ja mieluummin ajastaan edellä kuin jäljessä olevan tiedustelun. Haluamme olla itse uskottava toimija oman kansallisen turvallisuutemme takaajana. Haluamme olla edelleen uskottava toimija myös, kun yhdessä ja yhteistyössä muiden valtioiden kanssa turvataan maailmanrauhaa ja suotuisaa kehitystä esimerkiksi Suomen lähialueilla. Me siniset haluamme pitää Suomen edelleen yhtenä maailman vakaimmista ja vapaimmista demokratioista.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset suhtautuvat tiedustelulakien uudistamiseen myönteisesti. Pidämme tarpeellisena, että lainsäädäntö saatetaan vastaamaan Suomen turvallisuustilanteeseen kohdistuvia muutoksia. Terrorismi ja muu kansainvälinen rikollisuus sekä kyberturvallisuusuhat ovat tulleet osaksi yhteiskuntaamme. Lait lisäävät sekä sotilastiedustelun että suojelupoliisin vakoiluvaltuuksia, mutta on muistettava, että kansainvälistä rikollisuutta voidaan torjua myös konkreettisemmilla keinoilla. Tiedustelulain toteuttamisessa on yksityisyydensuoja asianmukaisesti huomioitava, jotta sekä Suomen kansalaisten että yritysten luottamus voidaan säilyttää.

Tiedustelupakettiin liittyy poikkeuksellinen menettely eli kiireelliseksi julistaminen, jota ei ole käytetty kertaakaan nykyisen perustuslain aikana. Oikeusministeri on arvioinut, että kriteerit menettelyyn täyttyvät, vaikka ylimpien laillisuusvalvojien mielestä perustelut kiireellisyyden edellytyksistä ovat osin riittämättömiä.

Lain säätäminen suunnitellussa muodossa edellyttäisi perustuslain muutosta. Tämä vaatii laajaa ymmärrystä ja hyväksyntää eli ensisijaisesti viiden kuudesosan määräenemmistön ja sen jälkeen vielä kahden kolmasosan enemmistön. Näin raskasta menettelyä käyttämällä tiedustelulain voimaantulo aikaistuisi vain noin vuodella.

Yleensä perustuslakimuutokset tehdään kahden eduskunnan aikana. Jos kynnys perustuslain muuttamiseen madaltuu, sen asema yhteiskunnassa voi rapautua ja toimia jatkossa ennakkotapauksena muun lainsäädännön voimaan saattamiselle. Perussuomalaiset edellyttävät harkintaa lakipaketin kiireellisyyttä arvioitaessa.

Poikkeukselliseen järjestelyyn liittyy myös valtiosääntöoikeudellisia ongelmia. Perustuslaki määrää alemmanasteisten säädösten tuottamistavan ja sitoo niiden sisältöä. Jos perustuslakia muutetaan sen vuoksi, että tämä lakipaketti voidaan julistaa kiireelliseksi, tarkoittaa se, että perustuslain sisältöön kosketaan alemmanasteisilla säädöksillä. Säädösten velvoittavuuteen liittyy rajoituksia, sillä ristiriitatilanteessa alemmanasteinen säädös pitäisi sivuuttaa.

Hallituksella on aiemminkin ollut ongelmia perustuslain kanssa sote- ja maakuntauudistuksen parissa. Perussuomalaiset ovat huolissaan, antaako hallituksen poliittinen valmistelu riittävää painoarvoa maamme johtaville lainsäädäntöasiantuntijoille ja valtiosääntötutkijoille. [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Perustuslain muuttamisen sijasta voitaisiin mahdollisesti käyttää määräaikaista poikkeusta perustuslaista. Silloin ristiriitaisuudet perustuslain kanssa vaatisivat jatkossakin tämän viiden kuudesosan määräenemmistön, mikä tarkoittaisi, että yksityisyydensuojaan kohdistuvat haasteet voitaisiin asianmukaisesti huomioida. Tämä on ensiarvoisen tärkeää siviilitiedustelulain uudistamisen kohdalla, joka puuttuu perustuslain 10 §:n yksityisyydensuojaan.

Tiedustelu yksin, vaikka se tärkeää onkin, on kuitenkin riittämätöntä kansalaisten suojelemiseksi kansainväliseltä rikollisuudelta. Esimerkiksi terrorismia voitaisiin tehokkaammin torjua, jos hallitus toteuttaisi oman 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelmansa. Tämän ohjelman toteuttaminen voisi avata väyliä tiedustelulainsäädännön asianmukaiselle toteuttamiselle, aikataululle sekä yhteistyölle. Pohjoismaista ja muualtakin Euroopasta löytyy paljon hyviä esimerkkejä.

Arvoisa puhemies! Ehdotetut muutokset vaikuttaisivat olennaisesti kansalaisten perusoikeuksiin. Myös kansalaiskeskustelulle tulisi näin keskeisessä uudistuksessa siis varata riittävästi aikaa, jotta voidaan vakuuttua siitä, että ne ovat tarkoituksenmukaisia myös pienen ihmisen näkökulmasta. Pienen ihmisen näkökulmasta on ihmetyttänyt, ja tiedusteluun liittyen, että niin kutsuttua Tiitisen listaa ei anneta edes tutkimuskäyttöön. Jos mikä tahansa Itä-Euroopan maa piilottelisi KGB- tai Stasi-arkistojaan tuolla tavalla ja kieltäytyisi käsittelemästä menneisyyttään, suomalainen media jo ulisisi, että ei ole kypsä demokratia kyseessä. Nyt tämän tiedustelutiedon piilottelua ei lehdistö pahoittele, sillä sille lienee jo vuodettu, ilman rangaistuksen pelkoa, kaikkien maamme oikeamielisten ja hyvien poliitikkojen nimet, jotka tuolta listalta löytyvät.

Arvoisa puhemies! Kuten edelliset puhujat ovat jo todenneet, tiedustelulait ovat poikkeuksellisen laaja ja tärkeä esitys. Vaikka useimmat tiedustelumenetelmistä ovat tuttuja pakkokeinolaista, tiedustelumenetelmien käyttö ei edellytä rikosta eikä rikollista, vaan vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Julkinen keskustelu on keskittynyt tietoliikennetiedusteluun, jonka on pelätty laajenevan massavalvonnaksi. Tämä on sääli, sillä vaikka tietoliikennetiedustelu on tärkeä kysymys, se on vain yksi esitetyistä yli 20 tiedustelumenetelmästä, joista kuusi edellyttää perustuslain muuttamista ja jokainen ansaitsisi yhtä perusteellisen keskustelun kuin tietoliikennetiedustelu.

Arvoisa puhemies! Me vihreät moitimme usein hallitusta huonosta valmistelusta. Nyt hallitukselle on kuitenkin annettava kiitosta. Valmistelua seuranneen parlamentaarisen työryhmän jäsenenä voin todistaa, että tiedustelulakien valmistelussa on maltettu kiirehtiä hitaasti. Myös opposition esittämiä huolia on kuultu eikä ole sorruttu puoluepolitikointiin. Luotan, että tämä linja jatkuu myös eduskunnassa.

Moni on sanonut, että Suomi on jäljessä muita maita. Toisaalta Suomi voi nyt ottaa opiksi muiden virheistä. Esimerkiksi Ruotsin niin kutsuttua FRA-lakia jouduttiin tiukentamaan, koska se loukkasi yksityisyyttä liikaa. Voimme ottaa opiksi myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen muiden maiden tiedustelulakeja koskevat päätökset.

Ne tärkeimmät opit koskevat tiedusteluviranomaisten valvontaa. Vihreät puolustavat paitsi suomalaisten turvallisuutta myös heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan. Maailmalta löytyy valitettavan paljon esimerkkejä, miten tiedusteluvaltuuksia on käytetty väärin. Nämä väärinkäytökset ovat heijastuneet myös suomalaiseen keskusteluun, kun lain kiertämistä on pidetty tiedusteluviranomaisille ominaisena käytöksenä. Suomessa on totuttu luottamaan viranomaisiin, mutta onneksi tapaus Jari Aarnio on havahduttanut meidät liiasta naiiviudesta, eikä enää edes edustaja Zyskowicz huutele: ”Eikö edustaja Kasvi luota suomalaiseen poliisiin?” Tiedustelussa ei sisäinen valvonta riitä, vaan tarvitaan aidosti riippumatonta ulkoista valvontaa. Voisimmekin harkita tiedusteluvaltuutetulle myös oikeutta testata tiedusteluluvat myöntävän tuomioistuimen toimintaa virheellisillä tiedustelulupahakemuksilla.

Arvoisa puhemies! Ajattelin aiemmin, että kansallinen turvallisuus olisi liian höttöinen peruste kansalaisoikeuksia rajoittaville toimivaltuuksille. Valitettavasti se, että Suomen viranomaiset eivät saa tiedustella, ei suojaa meitä urkinnalta, päinvastoin se vain helpottaa ulkomaisten tiedustelupalveluiden toimintaa Suomessa. Tai kuten sisäministeri Mykkänen totesi, kybertiedustelun torjunta on kansallinen sokea piste.

Suomen turvallisuusympäristö on tosiaan muuttunut. Sotilaallinen toiminta Suomen lähialueilla on lisääntynyt, asejärjestelmien tietoliikenne on siirtynyt radioaalloilta tietoverkkoihin, kyberiskut ja hybridioperaatiot ovat hämärtäneet sodan ja rauhan rajaa, ja myös rikollis- ja terroristijärjestöt ovat siirtyneet nettiin. Emme saa perustella tiedustelua perusteettomilla uhkakuvilla, mutta emme saa myöskään luvata katteetonta turvallisuutta. Mikään tiedustelu ei ole aukotonta. Jos unohdamme tämän, huudamme turvallisuusviranomaisille lisää valtuuksia aina, kun jotain pahaa tapahtuu, kuvittelemme, että ne suojelevat meitä kaikelta mitä ikinä keksimme pelätä. Eivät suojele. Esimerkiksi Kiinassakin tehdään terrori-iskuja, vaikka Kiinan viranomaisilla on hyvin laajat valtuudet ja valtavat resurssit. Emme saa antaa myöskään terrorismin sokaista meitä siltä, että siviilitiedustelun uhkaluettelossa on 7 ja sotilastiedustelussa 11 vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Luotan, että valiokuntakuulemisissa niiden kaikkien, ei vain terrorismin, vakavuutta ja uhkaavuutta arvioidaan kriittisesti. Myös tietojenluovutus muille viranomaisille ja ulkomaisille tiedustelupalveluille ansaitsee perusteellisen käsittelyn.

Arvoisa puhemies! Kuusi tiedustelumenetelmää tosiaan edellyttää perustuslain muuttamista, mikä on jo sinänsä poikkeuksellista. Perustuslakia on esitetty muutettavaksi jopa kiireellisenä, mikä on poikkeuksellisen poikkeuksellista. Me vihreät odotamme perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisten johtopäätöksiä. Perustuslain muutoksen kiirehtimisessä todistustaakka on sen esittäjällä. Muodostamme lopullisen kantamme vasta kuulemisten perusteella. Meidän on varottava rikkomasta niitä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, joita me näillä tiedustelulaeilla yritämme puolustaa.

Arvoisa puhemies! Eduskunta sai käsiteltäväkseen poikkeuksellisen tärkeän lakipaketin, jonka yhteydessä arvioidaan perusoikeuksien suhdetta kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuteen. Seurantaryhmä teki tiivistä yhteistyötä, mutta myös avoimia kysymyksiä jäi jäljelle, ensinnäkin käsittelyaikataulu ja perustuslain muuttaminen.

Valmisteluprosessin aikana on luotu kuva pakosta ja uhasta, jotka edellyttävät perustuslain muuttamista nopeutetussa järjestyksessä. Perustuslain muuttamiselle kynnyksen tulee olla korkea. Vaikka muutos tehtäisiin niin sanotussa normaalissa järjestyksessä, ei lakien voimaantulo viivästy välttämättä kuin muutaman kuukauden. Jos tuona ajanjaksona tapahtuisi Suomessa väkivaltainen teko — ja vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä näiden hallituksen esitysten sisällön tai käsittelyaikataulun kanssa — syylliset on jo katsottu valmiiksi. Sillä tavoin myös turvallisuuskoneistot painostavat demokraattisesti valittuja päättäjiä.

Kuitenkin niissäkin maissa, joissa on laajat massavalvontaoikeudet, tapahtuu väkivaltaisia iskuja. Usein toistetun hokeman "mitä pelättävää rehellisellä kansalaisella on?" vastapainoksi pitää nostaa kysymys, miksi sitten valvoa sitä rehellistä kansalaista. Laajat viranomaisten toimivaltuudet koskevat myös niitä lainkuuliaisia kansalaisia, vieläpä niin, että he eivät tiedä olevansa valvonnan kohteena.

Arvoisa puhemies! Lainsäädäntöä tulee uudistaa. Turvallisuuskoneistoille tulee olla asianmukaiset ja tehokkaat työkalut eri uhkien tunnistamiseen ja niiden estämiseen. Mutta pelisääntöjen tulee olla selvät ja toiminnan mahdollisimman läpinäkyvää. Kansalaisten perusoikeudet ja demokraattisen yhteiskunnan tunnusmerkit, esimerkiksi vapaa tiedonvälitys ja lähdesuoja, tulee aina muistaa.

Niitä organisaatioita, joille on annettu voima ja valta, tulee valvoa. Jo tätä ennen on kritisoitu suojelupoliisin valvontaa tai paremminkin sen puutetta. Nyt suojelupoliisin valtaoikeudet laajenevat merkittävästi samalla, kun siviili- ja sotilastiedustelun resursseja lisätään. Vastapainoksi perustetaan tiedusteluvaltuutetun yksikkö ja eduskuntaan tiedusteluvalvontavaliokunta. Ne eivät kykene kaavailluilla voimavaroilla toteuttamaan sitä tehtävää, joka niille annetaan. Myös asetelma, jossa suojelupoliisi arvioi sen toimintaa valvovien ihmisten, esimerkiksi eduskunnan valiokunnan jäsenten, kelvollisuuden tehtäväänsä, on demokratialle outo.

Arvoisa puhemies! Käsitteiden, joilla perustellaan viranomaisten vahvat valtaoikeudet, tulee olla mahdollisimman täsmällisiä. "Kansallinen turvallisuus", "kansallinen etu", "vakavat kansallisen turvallisuuden uhat" tai "yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta" jättävät tulkinnanvaraa. Suomalaiset ovat auktoriteettiuskoista kansaa. Viranomaisten arvostus perustuu siihen, että niillä on hyväksyttävä tavoite, poikkeukselliset toimet ovat välttämättömiä ja toiminnasta on säädetty tarkkarajaisesti ja täsmällisesti.

Arvoisa puhemies! Tiedustelutoiminta on poliittisesti herkkä alue. Tiedustelutoiminnassa vaihdetaan, varastetaan, ostetaan ja myydään tietoja. Nyt suomalaiset tiedusteluorganisaatiot saavat aivan uuden pelikentän. Suomi on kansainvälisesti kiinnostava maa. Lait mahdollistavat myös ulkomaiden tiedustelupalvelujen toiminnan Suomessa. Millaista tietoa Suomi jakaa eteenpäin, ja millaisilla keinoilla kerättyä tietoa Suomi vastaanottaa muilta? Tietojen luovuttamisesta ulkomaille vastaa viime kädessä yksi henkilö.

Tasavallan presidenttiä ja ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa informoidaan vasta jälkikäteen, jos sittenkään. Demokraattinen valvonta on siitäkin syystä tärkeää, ettei tällaisella kaupankäynnillä vahingoiteta Suomen kansallista etua ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tai kavenneta kansallista liikkumatilaa. Eduskunnan valiokunnilla on vaativa tehtävä arvioida hallituksen esityksien hyviä ja huonoja puolia, siksi sille työlle on annettava aikaa.

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Tiedustelulakien tehtävä on hyvin selkeä: luoda vakautta tähän yhteiskuntaan ja antaa virkavallalle edellytykset suojella tätä kansaa ja maata. Suurin uhka on se uhka, jota emme tunne tai tunnista. Sotilas- ja siviilitiedustelun avulla voimme varautua tähän. Tällä hetkellä meillä ei ole tarpeeksi työkaluja käytössämme, ja tiedustelulakien uudistuksella tartumme tähän ongelmaa. Sen takia meidän eduskuntaryhmämme kannattaa näiden lakien uudistamista.

Valiokunnilla on nyt iso työsarka edessään. Meidän vastuullamme on antaa niille työrauha. Uudistuksen sisältöön ja käsittelyjärjestykseen tulemme aikanaan ottamaan kantaa. Meidän täytyy täällä eduskunnassa pystyä käymään kiihkotonta keskustelua asiasta ja pohtia, mihin ehdotetut lait voivat käytännössä johtaa ja onko muutoksille vielä tarvetta.

Ärade fru talman! Terrorismen har till följd av de terrorattacker som skett runt om i världen blivit en hotbild som är både konkret och lätt att uppfatta. Det finns ändå också många andra hot i världen som är svårare att upptäcka, också sådana som vi inte ens kan föreställa oss. Gammaldags erövring av territorier sker fortfarande, men ett åtminstone lika stort hot riktas mot cybersäkerheten. Vi måste godkänna det faktum att spionage och oetisk påverkan, eller till och med manipulation, hör till vår tid.

Samtidigt måste vi komma ihåg att behovet av skydd inte enbart begränsar sig till samhälleliga strukturer. Grundlagen ger ett starkt skydd för finländarnas privatliv. Vi måste därför gå en balansgång mellan effektiv övervakning och skydd för privatlivet. Vi får inte heller glömma att olika människor uppfattar hotbilder på olika sätt. Personer med dubbelt medborgarskap, olika minoriteter och personer som fått asyl tänker säkert på hur de här lagarna kommer att påverka just dem. Syftet med lagarna bör vara att öka säkerhetskänslan hos alla i vårt land, inte att försvaga den. Det Finland jag känner är ett land där medborgarna litar på myndigheterna, och så ska det vara också i framtiden.

Arvoisa puhemies! Suomi on oikeusvaltio, jossa avoimuutta, demokratiaa ja yhdenvertaisuutta pidetään vahvoina arvoina ja jossa eriytymistä vastaan taistellaan eri keinoin. Tästä meidän tulee olla ylpeitä. Terrorismiin ja vakoiluun tulee suhtautua vakavasti. Yhtä vakavasti tulee suhtautua myös niihin toimivaltuuksiin, jotka annamme tulevaisuuden hallituksille ja viranomaisille. Lait säädetään pitkiksi ajoiksi. Hallituksia tulee ja menee, mutta lainsäädännön tulee olla oikeudenmukaista ja poliittisista suhdanteista riippumatonta. Meidän kansanedustajien tehtävänä on varmistaa, että kaikkien oikeuksia suojellaan vaikeinakin aikoina.

Tämä laki ei tule ratkaisemaan kaikkia ongelmiamme. Käsittelyn edetessä meidän pitää muistaa, että mikään ei ole mustavalkoista. Sokea luotto tällaisen lain kaikkivoipaisuuteen on varmin tapa tehdä virheitä. Siksi paraskin tiedustelulaki edellyttää sääntelyä, lupamenettelyä ja valvontaa.

Tiedusteluvaltuutetun tehtävä on tässä keskeisessä roolissa. Valtuutetun tulee olla viranomainen, jolla on todellinen mahdollisuus ja tarvittavat resurssit valvoa tiedustelutoimintaa ja tarvittaessa myös puuttua siihen. Eduskuntaan tullaan perustamaan tiedustelua valvova valiokunta. Tämän valiokunnan tulee edustaa laajaa parlamentaarista näkemystä. Tiedustelun valvonta vaikuttaa siihen, kuinka suuri luottamus kansalla on tätä uudistusta kohtaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kaikilla puolueilla, joilla on edustajia eduskunnassa, on edustaja myös tässä valiokunnassa.

Ärade fru talman! Syftet med underrättelselagstiftningen är att skydda vårt land och dem som vistas här. Vi måste vara effektiva i kampen mot terrorism och andra hot och samtidigt värna om skyddet för privatlivet. Vi vill skapa en känsla av säkerhet, inte en atmosfär av rädsla. Om vi genomför den här reformen med eftertanke och på ett sansat sätt har vi mycket att vinna.

Arvoisa rouva puhemies! Tiedustelulait tulee saattaa voimaan nopealla aikataululla. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esittämää perustuslain muuttamista kiireellisesti. Kansallinen turvallisuus ei ole poliittisen pelin paikka. [Oikealta: Ei niin!]

Lakipaketin valmistelu on ollut huolellista ja perusteellista. Valmistelu käynnistettiin sisäministeriön ja puolustusministeriön yhteisestä esityksestä UTVAn päätöksellä jo vuonna 2013 viime vaalikaudella ja silloin asetettiin myös tiedonhankintalakityöryhmä, joka sai valmiiksi esitykset tiedustelulainsäädännön suuntaviivoiksi. Tältä pohjalta Sipilän hallitus on jatkanut valmistelua, ja esityksiä on käsitelty tiiviisti edustaja Töllin johtamassa parlamentaarisessa seurantaryhmässä.

”Massavalvonta” tai ”urkintalaki” ovat vääriä ja harhaanjohtavia käsitteitä kuvaamaan esitystä. Tietoliikennetiedustelu on monen kynnyksen takana. Sitä voidaan käyttää vain kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan uhkan perusteella. Se ei siis kohdistuisi mihin tahansa rikollisuuteen vaan erittäin vakaviin uhkiin. Muuhun kuin valtiolliseen toimijaan kohdistuen edellytyksenä on välttämättömyys eli tiedustelumenetelmän käytön viimesijaisuus silloin, kun uhkaa ei ole mahdollista selvittää millään muulla tavoin. Käyttö edellyttäisi tuomioistuimen lupaa. Tallennukseen ja analysoitavaksi päätyisi vain pieni osa tietoliikenteestä tarkoin kohdennetuin hakuehdoin. Hakuehdot eivät kohdistuisi viestin sisältöön vaan sen teknisiin tietoihin. Viranomaiset eivät ole kiinnostuneita eikä heillä ole valtuuksia eikä resurssejakaan urkkia tavallisten kansalaisten viestintää.

Lakipaketissa on huomioitu huolellisesti kansalaisten viestintäsalaisuuden korkeatasoinen turvaaminen. Esityksessä on selkeästi rajattu ne olosuhteet ja edellytykset, joilla henkilö voi joutua tarkkailun kohteeksi. Tiedustelutoiminnan valvontaan luodaan poikkeuksellisen vahvat valvontaelimet — tiedusteluvaltuutettu laajoin valtuuksin muun muassa oikeudella keskeyttää tutkinta sekä parlamentaarinen valvontavaliokunta. Näillä kyllä luodaan vahva perusta tiedustelulainsäädännön hyväksyttävyydelle kansalaisten keskuudessa. On tärkeää, että kaikki eduskuntaryhmät ovat edustettuina parlamentaarisessa valvonnassa. Tiedustelukyvyn kehittyminen nostaisi kynnystä kohdistaa maahamme kybervakoi-lua, mikä lisäisi myös elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Nyt esitetyn kaltaiset valtuudet ovat käytössä muissa Pohjoismaissa, samoin kuin lähes kaikissa Euroopan maissa. Ruotsissa viranomaiset ovat kertoneet pystyneensä tietoliikennetiedustelun avulla estämään terrori-iskuja. Naapurimaittemme viranomaisilla on siis mahdollisuus tiedustella Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä, ja olemme tätä kautta saaneet apua myös omien uhkiemme selvittämiseen. Miksi emme luottaisi näitä valtuuksia oman maamme turvallisuusviranomaisille? Turun elokuisen terroriteon tutkinnassa epäillyn puhelimesta ja tietokoneen selaushistoriasta on selvinnyt hänen radikalisoitumisensa. Tästä oli ilmoitettu viranomaisille, mutta keinot selvittää aikeita puuttuivat. Turun tragedia olisi mahdollisesti ollut estettävissä paremmilla tiedusteluvaltuuksilla.

Terrorismin uhka on lisääntynyt. Vakava terrori-isku tai kansallista turvallisuutta uhkaava kyberhyökkäys on milloin tahansa mahdollinen. Myös sotilaallisten uhkien luonne on muuttunut, mikä konkretisoitui Krimin valtauksessa. Puolustusvoimien perinteiset tiedusteluvaltuudet eivät riitä, sillä kohteena olevien organisaatioiden viestintä on siirtynyt analogisesta digitaaliseen muotoon. Tarvitsemme siis toimivan lainsäädännön pikaisesti. Toivon, että mikään eduskuntaryhmä ei ota kannettavakseen vastuuta lainsäädännön viivyttelystä. [Vasemmalta: Siinä se tuli!] Vakavan kansallisen uhkan realisoituessa saattaisimme joutua vastaamaan kysymykseen, miksi näitä turvallisuusvaltuuksia ei ole eduskunnassa saatu aikaan.

Puhemies Paula Risikko

Nyt on ryhmäpuheenvuorot pidetty, ja nyt myönnän ministereille enintään 2 minuuttia ministerikohtaisesti ja paikalta. Ministeri Mykkänen aloittaa.

Arvoisa puhemies! Kiitos ryhmäpuheenvuorojen pitäjille asiallisesta ja oleelliseen keskittyvästä keskustelusta. Tämä on todella paikka, jossa eduskunnan on syytä perusteellisesti käydä esityksiä läpi ja punnita niiden eteenpäinviemistapaa. Tämä on tärkeä asia, jossa toivottavasti löydetään todella laaja kansallinen yhteisymmärrys.

Muutamiin asioihin puutun.

Tässä eräät edustajat edelleen mielestäni perusteettomasti levittävät pelkoa siitä, että olisi kyse jonkinlaisesta massavalvonnasta, olisi kyse tavallisten kansalaisten urkkimisesta. [Eva Biaudet: Kuka on tavallinen?] Näin ei missään nimessä ole. Jokainen tietoliikennetiedusteluun asettamispäätös perustuisi tuomioistuimen harkintaan, jossa suojelupoliisin täytyy perustella siinä tapauksessa tarpeellisuus, suhteellisuus. Jokaisen suojelupoliisin virkamiehen, joka pääsisi käsiksi tietoihin, tiedonkäyttö lokitettaisiin, sitä valvoisi tiedusteluvaltuutettu. Jokaisesta tietoliikennetiedusteluun asettamispäätöksestä menisi tieto tiedusteluvaltuutetulle, jolla olisi sekä tehtävä että oikeus tarkistaa kaikki toiminta, määrätä tarpeettomat tiedot hävitettäviksi ja niin edelleen. Lisäksi jokaisella suomalaisella on oikeus kannella, jos edes epäilee, että aiheetta itseensä kohdistuu näitä tiedonhankintamenetelmiä. Toisin kuin tässä erityisesti edustaja Mustajärvi sanoi, tiedonsaantioikeus on kaikissa niissä tapauksissa jälkikäteen, joissa tämä tiedonsaanti ei aiheuta uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai ihmisten hengelle. Eli sinänsä todellakaan kansalaisia ei valvota ”isoveli valvoo” ‑tyyppisesti massavalvontana eikä niin, ettei itse saisi siitä tietää.

Lisäksi tietojen luovuttaminen ulkomaille, jonka edustaja Mustajärvi myös nosti esiin: Tältä osinhan sääntelyn sisältö pysyy samanlaisena kuin se tällä hetkellä jo on poliisin henkilötietolaissa säädetyllä tavalla. Eli kysymys on valtuuksista ja nimenomaan suojelupoliisille ja pääesikunnan tiedustelulle, ei kenellekään muille, luovutettavista tiedoista.

Puhemies Paula Risikko

Seuraavaksi ministeri Niinistö, enintään 2 minuuttia paikalta.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia todellakin kaikille eduskuntaryhmille rakentavista puheenvuoroista. Joukossa oli luonnollisesti myös rakentavaa kritiikkiä, kuten asiaan kuuluu.

Lakipaketti on kokonaisuus, ja se on huolella ja hartaasti valmisteltu, mutta kieltämättä hyvin laaja kokonaisuus, joten valiokuntatyöskentelyyn on syytä varata riittävästi aikaa. Uskon, että valiokuntakäsittelyssä saadaan vastauksia kysymyksiin, etenkin niihin, jotka koskevat yksityisyydensuojaa.

Mitä kysymykseen kiireellisyydestä tulee, kehotan kriittisiä edustajia muistamaan myös vastuunsa. Riski lisääntyy, että Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia ei saada ajoissa selville. Kuten edustaja Räsänen mielestäni aivan oikein totesi: kuka ottaa vastuun, jos jotain tapahtuu? [Markus Mustajärvi: Ne onkin parempia ihmisiä!] — Valtio on olemassa kansalaisia varten, edustaja Mustajärvi, ja valtion tärkein tehtävä on tuottaa turvallisuutta, niin sisäistä kuin ulkoista.

Arvoisa puhemies! Tässä myös testataan suomalaista oikeusjärjestelmää tällä hetkellä aika kovaa. Olemme sellaisessa paikassa, jossa täytyy tunnustaa tosiasiat. Turvallisuuden suhteen muuttunut toimintaympäristö edellyttää, että valtion tärkeintä tehtävää eli kansalaisten turvallisuutta kyetään asianmukaisilla, moderneilla toimivaltuuksilla edistämään, mutta samaan aikaan tasapainoisesti niin, että kansalaisten muut perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaiset perusoikeudet tulee asianmukaisesti hoidettua. Eli tässä turvallisuuden ja oikeusvaltion ydinperiaatteiden ympärillä pyörivässä keskustelussa Suomen tulisi nyt kyetä osoittamaan, että kykenemme edistämään turvallisuutta niin, että säilytämme oikeusjärjestelmämme ydinperusperiaatteet edelleen vahvasti voimassa.

Kun puhutaan perustuslain muuttamisesta, siihen täytyy suhtautua aina äärimmäisen suurella vakavuudella, ja sen takia onkin hyvä, että tästä käydään erittäin perusteellinen, analyyttinen keskustelu. Suomessa perustuslakia ei muuteta kevyesti. Tästä pitää käydä myös analyyttinen kansalaiskeskustelu, ei niin, että vain otsikkotasolla puhutaan, että kansallinen turvallisuus vaatii, tai että otsikkotasolla puhutaan, että urkintalaki. Eli analysoidaan syvärakenteita myöten, tuotetaan kansalaisille ja päättäjille yksityiskohtaista, asianmukaista tietoa.

Tämä lakipaketti on täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta edellyttävä. Toimivaltuuksia ei voi muuten käyttää. Samoin valvontajärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa varmasti yksi tehokkaimpia. Eli valvontajärjestelmässä on ennakollista valvontaa, reaaliaikaista valvontaa ja vahva jälkikäteinen valvoja. Ja tämän lisäksi myös näitä valvojia valvotaan.

Puhemies Paula Risikko

Nyt sitten käynnistämme debattikeskustelun, jonka ihan aluksi myönnän puheenvuoron tiedustelun valvonnan parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajalle, edustaja Töllille — paikalta, enintään 2 minuuttia. Sen jälkeen mennään 1 minuutin mittaisin puheenvuoroin debattikeskusteluun — nousittekin siellä jo, ja merkkasimme teidät halukkaat ylös.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen kulmakivi ja tunnusmerkki. Jotta tämä kulmakivi säilyy paikoillaan ja pystytään tukemaan, sen vuoksi tämä suuri lakipaketti on täällä eduskunnassa. On erittäin välttämätöntä, että valtiojohto ja muut vastuunkantajat ovat tarkkaan tietoisia ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta ja turvallisuusuhkista, jotta pystytään toimimaan.

Kun tässä annetaan uusia valtuuksia tiedusteluviranomaisille, se ei ole itsetarkoitus. Ei tämä ole supoa varten, vaan se on meitä varten. Tämä täytyy muistaa: ei se ole itsetarkoitus.

Haluan tässä vaiheessa kiittää seurantaryhmän jäseniä ja virkamiehiä ja ministeriöitä erittäin hyvästä ja avoimesta valmistelusta, joka tässä on tullut esille.

Haluan nostaa tässä esille pari asiaa:

Tähän liittyy oleellisena osana valvonta, josta tässä on puhuttu. Laillisuusvalvonta on poikkeuksellisen tiukka. On uusi laillisuusviranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Meillä on sen lisäksi edelleen oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja tietosuojavaltuutettu, joiden valtuudet eivät vähene. Ja eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan toimivaltuudet ovat erittäin laajat. Ne koskevat koko tiedustelua, samalla tavalla kuin tämän laillisuusvalvojan, ja tässä on selvä yhteys.

Minä toivon, että tämän käsittelyn aikana eduskunnassa paneudutaan huolellisesti näihin yksityiskohtiin eikä lähdetä julkisuudessa pyörittämään mielikuvia vaan perehdytään faktoihin. Nyt näyttää siltä, että varsin värittynyttäkin tietoa on.

Lopuksi haluan todeta, että tässä ei ole kyseessä hallitus—oppositio-asetelma, vaan tätä rakennetaan tulevaisuutta varten, meidän lapsiamme ja lastenlapsiamme varten, niin että tähän koko systeemiin voidaan luottaa. Tämä ei ole altis poliittisille konjunktuureille, ja siksi tämän valvontajärjestelmän täytyy olla, ja se on, mahdollisimman pitävä.

Puhemies Paula Risikko

Sitten mennään niihin 1 minuutin mittaisiin debattipuheenvuoroihin, ja vielä ehtii varata nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Edustaja Töllin puheenvuoron jälkeen on hyvä jatkaa.

Tässä keskustelussa on korostunut kyllä mielestäni tietty hakuisuus kohti yksimielisyyttä, ja yhteistyö tämän ison ja vakavan ja tärkeän asian jatkokäsittelyssä on hyvä merkki. Tämähän on vakava kysymys, ja on tarpeen kyllä korostaa näin lähetekeskustelussa sitä, että ei ainakaan liikaa politisoida tätä tärkeää, isoa asiaa. Tässä on kyllä mahdollisuus ylittää hallitus—oppositio-raja reilulla keskustelulla. Tämä on yhteinen asia, ja tämähän on mennyt hyvin eteenpäin, parlamentaarisen seurantaryhmänkin auttamana, tähän mennessä, ja toivotaan, että tämä sama luottamuksen ilmapiiri leimaa asian valiokuntakäsittelyä.

Tällä asialla on tietyllä tavalla kiire, mutta se ei ole mikään hätiköity asia. Ei tätä saa viedä hätiköidysti eteenpäin, ei ole mitään paniikkia olemassa, mutta kyllähän tällä tietty kiire on olemassa, koska me emme voi näissä asioissa olla muiden varassa, vaan meillä pitää olla myös itsenäistä, vahvaa omaa tiedustelua.

Arvoisa rouva puhemies! Missään nimessähän tätä lakipakettia ei olla viety eteenpäin hätiköimällä. Jos otetaan historiallinen katsaus tähän, niin jo vuonna 2013 UTVA linjasi, että aloitetaan välittömästi työ Suomen lainsäädännön kehittämiseksi. Tiedonhankintalakityöryhmä istui 2014—2015. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa linjattiin, että esitetään säädösperustaa ulkomaantiedustelulle ja tietoliikennetiedustelulle ja niiden yhteydessä kiinnitetään huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sisäministeriön, puolustusministeriön, oikeusministeriön lainsäädäntöryhmät asetettiin 2015. Parlamentaarinen seurantaryhmä toimi aina viime vuoden päättymiseen asti. Valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita on kuultu ja lausuntokierros on järjestetty. Kaikki lausunnonantajat pitivät sotilastiedustelulainsäädäntöä tarpeellisena.

Huolella on tehty työtä, huolella pitää eduskuntakäsittelykin viedä läpi, mutta perusteellista työtä on tehty, ja toivottavasti se näkyy myöskin parlamentaarisena yhteisymmärryksenä.