Suullinen kysymys polttoaineverosta (Jouni Kotiaho ps) | Suullinen kysymys energian hinnan noususta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys maakuntaverosta (Matias Marttinen kok) | Suullinen kysymys maakuntaverosta (Peter Östman kd) | Suullinen   kysymys  naisiin  kohdistuvasta  digitaalisesta  väkivallasta (Bella Forsgrén vihr) | Suullinen kysymys naisiin kohdistuvasta väkivallasta (Matti Semi vas) | Suullinen kysymys naisiin kohdistuvasta väkivallasta Irakissa (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset esitämme tuntuvia veronalennuksia polttoainehintoihin. Näin helpottaisimme erityisesti eläkeläisten, pieni‑ ja keskituloisten palkansaajien sekä ennen kaikkea lapsiperheiden jokapäiväistä arkea. Suomen hallitus, maailman kunnianhimoisimman ilmastokurjistamisen hallitus, sen sijaan tekee innolla toimia, joista ei ole ilmastolle mitään hyötyä mutta joista on merkittävää haittaa sekä sille ainoalle asialle, jota hallituksen pitäisi puolustaa, eli maallemme että sen asukkaille. Yksikään muu puolue ei perussuomalaisten lisäksi puhu näiden toimien kustannuksista, kokonaisuudesta ja konkreettisista seurauksista. Arvoisa hallitus, milloin te aiotte alentaa asumisen ja autoilun hintaa? [Oikealta: Ei koskaan!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysyjä kysyy tässä polttoainehinnoista ja autoilun hinnasta tällä hetkellä. Pitää paikkansa, että polttoaineen hinta on tällä hetkellä erittäin korkea. [Oikealta: Niinkö?] Mutta mikä osuus siitä on verotuksella? [Eduskunnasta: Aika iso!] Ratkaisevaa on tällä hetkellä öljyn maailmanmarkkinahinta, [Välihuutoja oikealta] joka on lähes nelinkertaistunut reilussa vuodessa. Viittaatte, että ilmastotavoitteella olisi jotain merkitystä tässä, mutta sillä ei ole merkitystä. [Jouni Kotiaho: Mites päästökauppa?] — Päästökaupalla on — mutta suurin tekijä on ilman muuta öljyn maailmanmarkkinahinta, joka tällä hetkellä taitaa olla barrelilta tuommoinen 81, kun se oli 21 euroa vielä viime vuoden huhtikuussa. Eli siinä ei nyt ihan kaikki tule kyllä hallituksen syyksi.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt totean sen, että koska meillä on nämä maskit käytössä tällä hetkellä ja se vaikeuttaa ihmisten kuulemista televisionkatsojienkin osalta, pyydän, että pidetään mahdollisimman matalalla muu melu täällä, muu äänitaso, kun täällä vastataan tai kysytään.

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kotiaho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te ette pääse pakoon sitä faktaa, että teidän politiikallanne asuminen ja autoilu kallistuvat, yritysten kilpailukyky heikkenee ja kuluttajahinnat kasvavat, kun logistiikkakustannukset menevät hintoihin.

Perussuomalaisella politiikalla ei näin käy, vaan autoilun halventuessa ihmisten lompakoihin jää enempi rahaa asumiseen ja yrityksille jää enemmän varaa työllistää. Asia on hyvin yksinkertainen. Me rahoittaisimme veronalennukset leikkaamalla toisarvoisista ja haitallisista asioista, kuten maahanmuutosta ja kehitysavusta. Miksi nämä eivät käy teille, arvoisa ministeri Harakka? Miksi haluatte ottaa ihmisten lompakosta enemmän?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jaan perussuomalaisten huolen siitä, että elämiseen liittyvissä kustannuksissa on monella kansalaisella tekemistä. Pienituloisuus ja köyhyys ovat totta myös Suomessa, ja siksi tämä hallitus on panostanut esimerkiksi pienempien eläkkeiden nostamiseen. Sama koskee lapsilisiä vaikkapa yhden vanhemman perheissä.

Teidän esityksenne bensan hinnasta ja sen veronalennuksesta on mittakaavaltaan miljardiluokan esitys. Toteatte täällä ottavanne sen pois jostakin haitallisesta. Kun tekee näin ison poliittisen avauksen ja hakee sillä varmasti kansan tukea, asialla, joka koko eduskuntaa mietityttää — bensan hinnan nousu tuntuu — olisi vähintäänkin kohtuullista, että kykenisitte tarkemmin erittelemään, mistä tuo raha todella otettaisiin, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] varsinkin kun, kuten ministeri Lintilä totesi, isoin osa bensan hinnannoususta johtuu öljyn maailmanmarkkinahinnasta.

Mitä tulee vaikkapa sähkön hintaan, se taas puolestaan [Puhemies koputtaa] Suomessa on hyvinkin kohtuullinen juuri siksi, [Puhemies: Kiitoksia!] että olemme vahvasti omavaraisia ja kotimaisen tuotannon... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Muistelkaamme syksyn budjettineuvotteluita. Hallitus jäi vihreän kunnianhimon vangiksi, ja papereihin kirjattiin varauma uusista ilmastotoimista keväällä. Yllätys, yllätys: nämä uudet toimet, kuten kansallinen liikenteen päästökauppa, kerrotaan suomalaisille vasta aluevaalien jälkeen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!]

Tämä pakkokeino nostaa polttoaineiden hintaa entisestään niin paljon, että kuluttajalta loppuvat rahat. Uusi ympäristöministeri tästä jo ylpeänä mediassa kertoikin: 72 senttiä bensaan ja 52 senttiä dieselin litrahintaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Järjettömiä lukuja.

Arvoisa ympäristöministeri, tiedän, että edustamanne puolueen kannattajat ajavat pyörällä, mutta entä ne muut suomalaiset, joiden on pakko tässä maassa käyttää autoa käydäkseen töissä, kaupassa, lasten harrastuksissa ja niin edelleen? Miksi autoilijan pitää maksaa näin kohtuuttomasti?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me kaikki täällä jaamme huolen pienituloisten suomalaisten pärjäämisestä, ja tämän eteen hallitus on tehnyt useita toimia.

Tässä alussa edustaja esitti huolen siitä, puolustetaanko täällä tätä maata ja tämän maan tulevaisuutta. Nimenomaan sillä, että me teemme ilmastotoimia samaan aikaan, kun me pidämme huolta pienituloisista ihmisistä, me puolustamme tätä maata, [Riikka Purran välihuuto] pidämme siitä huolta ja teemme toimia paremman tulevaisuuden puolesta.

Kun katsotaan liikenteen päästöjen vähentämistä, hallitus on nimenomaan lähtenyt liikkeelle niin, että tuetaan ja kannustetaan. Me olemme ottaneet käyttöön tukia biokaasujen konversioihin, sähköautojen hankintaan, biokaasun ja sähkön jakeluverkoston laajentamiseen, tukeneet joukkoliikennettä, kävelyä, pyöräilyä. Tässä on lähdetty tukeminen edellä. [Juha Mäenpään välihuuto] Kukaan ei halua vaikeuttaa pienituloisten ihmisten elämää, päinvastoin.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kun polttoaineen hinnat ja energian hinta nousevat, kiihtyy inflaatio ja jossain vaiheessa korotkin nousevat. Kun ihmisillä ei ole varaa kuluttaa muuhun kuin näihin asioihin, hiipuu talouskasvu eikä työllisyys enää kohene. Ajamme siis taloutta päin seinää. Eikö tämä huolestuta teitä, ministeri Saarikko?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, niin kyllä, kannamme huolta pienituloisten suomalaisten arjesta ja tämän yhteiskunnan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, ja sen takia hallituksen ohjelmassa ja sitä kautta kansalaisten lompakossa näkyy monia päätöksiä, jotka ovat olleet plusmerkkisiä. Yksi osa tätä ovat olleet korona-aikana ne monet tuet sekä kotitalouksille että yrityksille.

Vielä haluan tässä todeta, että erityisesti perussuomalaisten suunnalta tullut iso poliittinen avaus merkittävästä veronalennuksesta sähköveroon ja polttoaineveroon on kustannuksiltaan miljardiluokan esitys. Sama puolue esittää jatkuvasti huolta Suomen valtiontaloudesta, ja nyt ette kerro, mistä nämä rahat otettaisiin.

Haluan korostaa, että esimerkiksi sähkön hinta on Suomessa edelleen alimpia koko Euroopassa, ja tämä hallitus on tehnyt toimia, jotka ovat hillinneet sähkön hinnan nousua. Esimerkiksi kotitalouksien osalta sähkön siirtohintoja on hillitty niin, [Puhemies koputtaa] että ensi vuonna kotitalouksilta peritään [Puhemies: Kiitoksia!] 380 miljoonaa euroa vähemmän.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Aika. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.

Kunnioitettu puhemies! Osana EU:n ilmastopakettia komissio on ehdottanut muun muassa päästökaupan laajentamista liikenteeseen sekä lämmitykseen — päästökauppatulot menisivät EU:n yhteiseen kassaan. En ole havainnut, onko tehty laskelmia siitä, paljonko ehdotus nostaisi polttoaineiden tai lämmittämisen hintoja.

Samassa yhteydessä on ehdotettu hiilitullimekanismia myös sähkölle. Tämä koskisi Venäjältä tuotavaa sähköä. Tämän ehdotuksen hintalapuksi on ilmoitettu noin 400 miljoonaa. Laskun kohonneesta sähkön hinnasta maksaisivat teollisuus sekä kotitaloudet.

Kysyn hallitukselta: aiotteko tulevissa neuvotteluissa kannattaa vai vastustaa näitä ehdotuksia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä ilmastopaketti, niin sanottu Fit for 55 ‑paketti, on laaja kokonaisuus, ja siihen sisältyy useita elementtejä. Mitä tulee päästökaupan laajentamiseen, niin ehdottomasti on järkevämpää se, että toimisimme eurooppalaisella tasolla. Näin voimme varmistaa sen, että jokainen jäsenvaltio tekee oman osansa yhteisten ilmastopäätösten eteen. Eli kyllä, lähtökohtaisesti päästökauppaa kehittämällä kannattaa asioita tehdä. Suomi on aikaisemminkin tukenut nimenomaisesti päästökaupan kautta tehtäviä päästövähennyksiä, koska ne ovat tehokkaita ja ne kohdistuvat jäsenmaihin verrattain tasapuolisesti.

Mitä sitten tulee näihin muihin paketin esityksiin, niin näitä hallitus tietenkin käsittelee ja on eduskuntaan myös nämä kannat toimittanut, ja nyt eduskunnan valiokunnat omalta osaltansa näitä kantoja muodostavat. Suomi on pitänyt tärkeänä sitä, että EU:ssa tehdään päästövähennyksiä. Me olemme kannattaneet EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. [Puhemies huomauttaa ajasta] Se on meidän kaikkien etu.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Vuosi sitten, arvoisa hallitus, te korotitte polttoaineveroa koko 2000-luvun suurimmalla korotuksella, ja se näkyy nyt tankilla. Metsuri tankkasi Lopen Shellillä Hiluxiaan, ja lähelle kaksi euroa oli tuo litrahinta: yli 100 euroa.

Pienituloiset ja maalla asuvat saisivat teidän kompensaatiomallinne mukaan jonkinlaista tukea. Lokakuussa, 28.10., viime vuonna Ylen A-studiossa tätä kompensaatiomallia käsiteltiin, ja liikenneministeri Timo Harakka, te olitte keskustelussa mukana. Te vastasitte, kun kysyttiin, mitä se tarkoittaisi, että pienituloisille ja maalla asuville tulisi jotain helpotusta, suora lainaus: ”Pankkitilille ilmestyy rahaa.” [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Ei tälle metsurille, arvoisa ministeri Harakka, [Keskeltä: Ei ole näkynyt!] ilmestynyt tilille yhden yhtä euroa takaisin, vaan sieltä lähti yli 100 euroa. [Puhemies koputtaa] Koska tämä näkyy hänen tilillään? [Perussuomalaisten ryhmästä: Selityksen paikka!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erinomaista, että edustaja Heinonen otti esiin tämän väittämänsä, jota myöskin edustaja Antikainen on tässä levitellyt mediassa. [Sanna Antikainen pyytää vastauspuheenvuoroa] Me puhuimme A-studiossa polttoaineen päästökaupasta, jonka edustaja Vähämäki otti tässä esille.

Meidän fossiilittoman liikenteen tiekartta on kolmivaiheinen, ja siinä vaiheessa, jos muut toimet eivät riittäisi, olisimme valmiit keskustelemaan päästökaupasta, mutta nyt näyttää siltä, että liikenne sähköistyy aivan ennätysvauhtia, jolloin meidän tämänhetkinen arviomme on se, että kansallinen päästökauppa ei olisi tarpeellinen. Tähän liittyi tämä kompensaatiomalli, jossa ensimmäistä kertaa, kuten ministeri Saarikko tuossa sanoi, vähätuloisten, pienipalkkaisten ihmisten huolia polttoaineen hinnankorotuksista otettaisiin huomioon. Nykymallissa olemme vaikeassa tilanteessa, kun raakaöljyn hinta, kuten ministeri Lintilä sanoi, on nelinkertaistunut yli vuodessa ja meillä on nyt tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] bensiinin hinta 47 senttiä kalliimpi kuin vuosi sitten. [Puhemies: Kiitoksia, aika!] Veron osuus on tästä täysin mitätön. [Ben Zyskowicz: Tuleeko sitä rahaa tilille, ministeri Harakka? — Timo Heinonen: Ei näy!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

— Edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan vasemmistohallitus on sallimassa uuden työssäkäyntiveron, tietullin, käyttöönoton. Tietulli romuttaisi ahkeruuden kannustimia ja vähentäisi työllisyyttä ja kaupunkiseutujen elinvoimaa. Uudenmaan kehyskuntien selvityksen mukaan tietulli kurittaisi erityisesti pieni‑ ja keskituloisia työntekijöitä sekä palvelualojen yrittäjiä. Asiantuntijoiden mukaan jopa asuntojen arvot voisivat laskea.

Autoilijoita kurmuuttamalla ei ilmastoa pelasteta. Liikenneministeri Harakka tunnusti vuosi sitten kyselytunnilla: ”Ruuhkamaksujen käyttöönotto Helsingin seudulla käytännössä johtaisi äärimmäisen vähäiseen päästövähenemään.”

Valtiovarainministeri Saarikko, aiotteko te todella viedä eteenpäin tietullilakia, joka sallisi suomalaisten työntekijöiden ja yrittäjien rankaisemisen ahkeruudesta eikä edes vähentäisi päästöjä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä ruuhkamaksuihin liittyvä selvitys on käynnissä valtiovarainministeriössä, mutta on hyvä huomata, että jos sellainen laitettaisiin voimaan — sellaista päätöstä ei siis ole hallituksella — jos sellainen laitettaisiin voimaan, sen käyttöönotosta päättäisivät kunnat, esimerkiksi Helsinki, jota johtaa teidän edustamanne puolue kokoomus, ja ne tekisivät ratkaisun siitä, haluttaisiinko kyseinen ruuhkamaksu ottaa käyttöön. Ei, sellaisesta ei ole hallitus tehnyt päätöstä vaikkapa pääkaupunkiseudun asukkaille.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, niin kuin ministeri täällä sanoi, että toki maailmanmarkkinahinta on raakaöljyllä noussut, mutta hallitus teki vuonna 2020 veronkorotuspäätöksen, jonka johdosta nyt vielä tulevallekin vuodelle meillä liikennepolttoaineitten hinta nousee 250 miljoonaa euroa. Kristillisdemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan ovat purkamassa tämän hallituksen veronkorotuksen.

Tuo korotus tehtiin silloin aivan toisenlaisessa tilanteessa. Tällä hetkellä meillä hinnat nousevat maailmassa ja meillä on inflaatio kiihtymässä. Eikö nyt olisi järkevää, että hallitus uudelleenarvioisi tämän politiikkansa, mikä liittyy niin liikennepolttoaineisiin kuin myöskin lämmityspolttoaineisiin? Tällä hetkellä tämä kaikki kurittaa tavallista suomalaista, joka asuu maaseudulla, haja-asutusalueella, ja liikkuu autolla. Myöskin meidän kuljetusyritykset ja ylipäätänsä kuljetukset ovat vaarassa hallituksen vastuuttoman politiikan takia.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jaan edustaja Essayahin arvion siitä, että laaja maa Suomi ja ihmiset sen eri puolilla ansaitsevat oikeudenmukaista politiikkaa ja autoilijoita ei pidä kurittaa sellaisesta arjesta, jossa auton käyttö on välttämätöntä. Se on monen suomalaisen arjen todellisuus.

Haluan kuitenkin realistisesti todeta, että nämä täällä tehdyt esitykset, jotka liittyvät nyt bensan hintaan ja veronkorotuksiin ja verojen laskemiseen, eivät välttämättä olisi poistamassa sitä tosiasiaa, että se öljyn maailmanmarkkinahinta nyt on suurin syy siellä bensatankilla sitä hintaa nostamaan. On hyvä havaita, että se hallituksen korotus oli mittakaavaltaan noin 5—7 sentin luokkaa [Oikealta: Historian suurin!] sekä bensassa että dieselissä. Se on totta kai merkittävä, mutta ne nousut ja paineet, joita täällä on kuvattu, ovat huomattavasti suurempia. Siksi on hyvä kertoa rehellisesti kansalaisille, mihin se suurin syy bensan hinnannousussa liittyy, ja tämä on isompi kysymys: [Puhemies: Aika!] inflaatiopaine ja riski koko Euroopassa ja samoin energian hinnannousu [Puhemies: Kiitoksia!] monessa muussakin asiassa kuin polttoaineissa. [Juha Mäenpään välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kireä verotus on monessakin mielessä ongelmallista. Se leikkaa ihmisten ostovoimaa, se on kannustinongelma työnteolle ja yrittäjyydelle. Samalla se on myös este oikeasti kannattavalle työperäiselle maahanmuutolle mutta sen sijaan kannustin tulonsiirroille tuleville maahanmuuttajille. Korkean verotuksen myötä kaikella on myös tapana olla kalliimpaa, koska verot ja maksut käytännössä siirtyvät ainakin täällä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden hintaan.

Nyt kysyn: kun meillä on jo ennestäänkin korkea verotus ja sitten päälle näyttää olevan inflaatiota, niin eikö nyt nimenomaan pitäisi kahteen kertaan harkita ennen kuin omaehtoisesti tuodaan vielä lisää erilaisia toimia, mitkä nostavat kustannuksia? Nyt viittaan erityisesti tähän EU:n Fit for 55 ‑pakettiin, koska siinä on tullut oikeastaan ovista ja ikkunoista erilaisia ehdotuksia, jotka nostavat kustannusten hintoja mutta joita hädin tuskin on kunnolla ehditty käsittelemäänkään täällä eduskunnassa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pahoittelut jo etukäteen, että listani on nyt hieman ”ei”-painotteinen, mutta sekä edustaja Puiston että muihin kysymyksiin vielä täsmennyksenä: Hallituksella ei ole päätöstä liikenteen kansallisesta päästökaupasta. Hallitus ei ole korottamassa polttoaineen veroja tällä vaalikaudella enää. [Oikealta: Eikä laskemassa!] Hallitus ei ole kiristänyt työn verotusta — päinvastoin olen pohdiskellut, olisiko sitä syytä alentaa osana kasvutoimia, ‑politiikkaa vuodelle 23. [Oikealta: Tuumasta toimeen!] Hallitus ei ole kiristänyt yrittäjien verotusta. Ja hallitus ei kannata EU:ssa kaavailtua sosiaalirahastoa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pyydän, että muistatte sen, että meillä on maskit päällä, vastauksia on vaikea ihmisten kuulla television puolelta, joten ollaan mahdollisimman hiljaa silloin, kun kysytään. — Edustaja Honkonen.

Arvoisa herra puhemies! Nyt vaikuttaa siltä, että perussuomalaiset ovat erehtyneet. Aluevaaleissa päätetään sosiaali‑ ja terveyspalveluista, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämä on eduskunta!] ei liikenteen hinnasta.

Autoilun kustannukset ovat todellakin huolestuttavasti kasvaneet, ja ne ovat luonnollisesti suurin ongelma heille, jotka joutuvat paljon autoilemaan erityisesti tuolla maaseudulla ja pitkien etäisyyksien alueilla. Suomessa on yli 2 miljoonaa henkilöautoa, ja tosiaankin tilanne on siltä osin vakava.

Nyt sähköautot yleistyvät todella nopeasti, ja se tulee alentamaan autoilun verotuottoa jopa 2 miljardia tulevina vuosina, ja tämäkin tulisi ratkaista. Me emme keskustassa kannata liikenteen päästökauppaa mutta olemme esittäneet tämän kilometreihin perustuvan veromallin, jossa polttoainevero lakkautettaisiin kokonaan ja sen sijaan käytön mukaan verotettaisiin autoilua, ja silloin kustannukset olisivat pienimmät siellä, missä ei ole joukkoliikennettä ja julkista liikennettä ollenkaan käytettävissä eli pitkien etäisyyksien Suomessa [Puhemies koputtaa] ja maaseudulla. Miten hallitus näkee [Leena Meren välihuuto — Puhemies: Aika!] tämän liikenteen käyttöön perustuvan verotuksen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysyjä ottaa esiin kaksikin tärkeää näkökulmaa:

Ensinnäkin sen, että liikkumisen pitkien välimatkojen maassa pitää olla jatkossakin mahdollista tuloista riippumatta. Autoilun — ja siihen liittyvän oikeudenmukaisuuden — sellaisessa tilanteessa, kun se on ihmisille välttämätöntä, pitää olla jatkossakin mahdollista.

Mutta toinen tosiseikka on — koska oletan, että täällä useampikin teistä on huolissaan myös valtion taloudesta — että kun liikenteen sisältö muuttuu ja sähköistyy ja tulee vaihtoehtoja nykyisille bensa‑ ja dieselautoille, meidän tulokertymämme valtiolle pienenee merkittävästi, kuten edustaja totesi. Siksi on syytä yhteistuumin keskittyä nyt myös pohtimaan, mikä on jatkossa se tapa, millä liikenteestä kerätään tuloja yhteiseen kassaan. Edustajan mainitsema esimerkki on minusta varteenotettava vaihtoehto, ja samoja, muunlaisia ehdotuksia pohditaan nyt tulevaisuuden energiaverotuksen tiekartoissa, ja tämäntyyppiset ajatukset ovat välttämättömiä, jos ja kun meidän hyvinvointimme perustuu [Puhemies koputtaa] myös liikenteestä kerättäviin maksuihin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä viimeaikainen hinnannousu, kuten ministeri Lintilä sanoi, johtuu maailmanmarkkinahinnasta, mutta kyllä se on nyt pakko hallituksenkin myöntää, että tämä aiemmin tehty polttoaineveron korotus osuu kyllä äärimmäisen huonosti tähän tilanteeseen. Tässä on kyse erittäin vakavasta asiasta myös siitä näkökulmasta, kannattaako ihmisten käydä kauempaa töissä — kannattaako kymmenien kilometrien päästä lähteä pienipalkkaiseen tai edes keskipalkkaiseen työhön, kun kustannukset kasvavat. Ja kun tähän vielä lisätään tämä ministeri Harakan malli, kaikkien aikojen kannustinloukku, jossa esimerkiksi maaseudulla asuva työtön saa korvauksen mutta maaseudulla asuva pienipalkkainen, joka käy kymmenien kilometrien päässä töissä, ei saa, niin tämä on kyllä sellainen kannustinloukku, että tämä vaikuttaa tosi pahasti työllisyyteen. Kysynkin: aiotteko huolehtia edes siitä, että työmatkavähennystä korotetaan samassa suhteessa kuin missä polttoainekustannukset nousevat?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ratkaisusta bensa‑ ja dieselveron korotukseen on yli vuosi aikaa, ja nämä keskustelut bensan hinnannoususta ovat kärjistyneet nyt erityisesti tämän maailmanmarkkinahinnan nousun vuoksi, mitä edustaja Satonen tässä hyvin kuvaili. Olen kanssanne samaa mieltä, että ihmiselle, joka tarvitsee autoa liikkuakseen työhön, työn vastaanottamisen pitää olla aina kannattavaa ja silloin myös työhön liikkumisen pitää olla järkevän hintaista. Yhdyn tähän näkemykseenne.

Pidän kysymystä huomattavasti vastuullisempana, koska ettehän tekään, kokoomus, jos oikein olen ymmärtänyt, täällä ole esittäneet mitään bensaveron alennuksia 25 prosentilla, niin kuin perussuomalaiset tekevät. Yhä totean, että jos tekee näin ison poliittisen avauksen, on vastuullinen kertomaan, mistä sen aikoo rahoittaa, tämän miljardiluokan esityksen, jonka taustalla on pohjimmiltaan öljyn maailmanmarkkinahinta, jolle Suomen hallitus ei valitettavasti voi mitään.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pitää olla huolissaan kansalaisten elämisen kustannuksista, ja on muistettava, että viime hallituskaudella perussuomalaiset esimerkiksi nostivat bensan veroa ja samaan aikaan vieläpä leikkasivat eläkkeitä. [Eduskunnasta: No niin!] Se oli aika huono yhtälö eikä toiminut, sen olemme nähneet, ja ainakin täällä tämän hallituksen aikana veropolitiikassa on koko ajan korostettu sitä, että samaan aikaan, kun pidämme hyvää huolta ympäristöstä, kiinnitämme huomiota myös sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon.

Näin ollen pyydän, ministeri Saarikko, voitteko vielä kerran toistaa hallituksen linjauksen siitä ja vannoa, että bensaveroa ei tulla enää nostamaan tällä hallituskaudella, [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] ja kertoa, miten voimme noin muuten edistää verotuksen oikeudenmukaisuutta, mikä tällä hallituksella on hienosti ollut esillä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Minusta tämä keskustelu, mitä käydään, on sillä tavalla tärkeää, että kyllä autoaan tankkaava ihminen tällä hetkellä todella on harmissaan ja suutuksissaan bensan hinnasta. Täällä kukaan ei varmasti ole tästä asetelmasta eri mieltä. Uskon, että me jaamme myös näkemyksen siitä, että politiikan pitää olla oikeudenmukaista, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitäs konkreettisesti?] mutta samalla politiikan pitää aina olla oikeudenmukaista myös tulevien sukupolvien nimissä. Niin kuin liikenneministeri täällä kuvaili, liikenne on muuttumassa. Se muutos ei tapahdu yhdessä yössä, ja sen pitää olla oikeudenmukaista myös niille, joilla ei ensimmäisenä ole varaa hankkia sähköautoja, mutta sitä muutosta markkinavoimat vievät jo eteenpäin, ja siksi koko liikenteen verotusta ja koko järjestelmää on meidän päättäjien vähitellen alettava miettimään. Tällä muutoksen ajalla meille tulee kuoppaisia kohtia, ja siksi oikeudenmukaisuus ja siitä puhuminen on erityisen tärkeää. Siksi tämä hallitus ei ole kiristänyt työn verotusta. Päinvastoin me olemme esimerkiksi korottaneet pienimpiä eläkkeitä. Ja siksi me emme tule [Puhemies koputtaa] kiristämään bensaverotusta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näiden vakuuttelujen keskellä täytyy kuitenkin huomauttaa, että hallitus on korottanut polttoaineveroa. Usein saan palautetta siitä, että kansalaiset kokevat hyvin usein, että tämä keskustelu etääntyy arjesta: siellä arjessa ne kustannukset nousevat, mutta sitten täällä kuitenkin vakuutetaan muuta.

Haluaisin kysyä teiltä siitä, kun vakuutetaan ja ollaan yhtä mieltä siitä, että pitkien etäisyyksien maassa, jossa autoilu on välttämätöntä, meidän pitää huolehtia ihmisten mahdollisuuksista liikkua arkena töihin ja harrastuksiin ja niin edelleen, ja samaan aikaan sitten on kaikki perusteet — ja uskon, että siitäkin ollaan yhtä mieltä — tehdä ratkaisuja, joilla päästöjä vähennetään, haluaisin kysyä niitä konkreettisia ratkaisuja: miten tämä yhtälö mahdollistetaan niin, että ihmisten on edelleen mahdollista liikkua mutta kuitenkin pystymme tekemään näitä ratkaisuja realistisella tavalla?

Ongelma tässä kokonaisuudessa, joka eduskunnassa on käsittelyssä EU:n ilmastopakettiin liittyen, on se, että meillä on täysin puutteelliset vaikutusten arvioinnit. [Puhemies huomauttaa ajasta] Haluaisin kysyä: miten Suomi vaikuttaa Euroopan unionissa niin, että tämän meidän pitkien etäisyyksien maan erityisolosuhteet huomioidaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Aika. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eurooppaministeri voinee vastata vielä tarkemmin siihen, mitkä ovat vaikutusmahdollisuutemme EU:ssa laajemmin, mutta kyllähän koko Suomen liittyminen EU:hun on vahvasti sidoksissa siihen, että liittymissopimuksessa maamme erityisolosuhteita on otettu huomioon, oli kysymys sitten aluekehitysrahoista tai vaikkapa maataloudesta ja olosuhteista sen toteuttamiseen.

Edustaja Grahn-Laasonen, ymmärrän kyllä, että tämä tilanne paineistaa kokoomuksenkin nyt sanomaan, että kyllä se hallitus on ollut ikävä näissä polttoaineveroratkaisuissa, [Oikealta: No niinhän se on!] mutta myös teidän valtiovarainministerikaudellanne tehtiin vastaavia ratkaisuja. Ja on reilua kertoa mittakaavasta: hallituksen veronkorotusratkaisu oli 5—7 sentin luokkaa, ja mittakaava nousussa on nyt valitettavasti huomattavasti suurempi. Eri puolilla Eurooppaa käydään tätä samaa keskustelua, ja vaikka nyt tämän asian osalta koemme, että meillä on huono tilanne, haluan suhteuttaa sen: eri puolilla Eurooppaa kotitalouksissa pohditaan, riittävätkö rahat talon pitämiseen lämpimänä [Puhemies koputtaa] tulevana talvena. Energiaköyhyys on totta, [Puhemies: Aika!] mutta olen erityisen iloinen meidän energiahuoltovarmuudesta, joka on pitänyt meillä [Puhemies: Aika!] esimerkiksi sähkön hinnan verrattain kohtuullisena.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Poikkeuksellisesti myönnän tässä tilanteessa puheenvuoron vielä eurooppaministerille — minuutti.

Kiitos, arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti ja oikea-aikaisesti, ja EU-selonteosta, josta meillä on käytettävissä myös suuren valiokunnan oma mietintö, löytyy ne selkeät askelmerkit Suomen vaikuttamiselle. Me vaikutamme ennen kaikkea komissioon, joka tekee esityksiä, me vaikutamme kulloinkin kyseessä olevaan puheenjohtajamaahan ja sitten erilaisissa maaryhmissä, joissa kulloinkin käsiteltävänä olevassa asiassa Suomi löytää samanmielisiä kumppaneita.

Meillä on erityisasema jo liittyen Suomen jäsenyysvaiheeseen, jossa on todennettu se, että me olemme pitkien välimatkojen pohjoinen, harvaan asutettu maa, ja tämän erityisaseman perusteella olemme muun muassa onnistuneet nyt käynnistettyyn monivuotiseen rahoituskehykseen neuvottelemaan pääministeri Marinin johdolla 100 miljoonan euron erityisrahoituksen. Se on merkittävä tunnustus, kun Suomen pohjoiset, pitkien välimatkojen ja harvaan asutun maan erityisolosuhteet on tunnustettu, ja sen puolesta jatkamme töitä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuulostaa siltä, että täällä on jälleen kerran vähätelty ilmastotoimien tarvetta ja ehkä liioiteltu niiden kustannuksia. Täytyy vielä kerran vääntää rautalangasta, että sellaista vaihtoehtoa ei ole, että niitä ei tehtäisi. Se on kaikkein kalleinta, ja sen tietävät taloustieteilijät, sen tietää elinkeinoelämä, ja sen tietää hallitus, mutta tuntuu, että oppositio ei sitä vieläkään ole ymmärtänyt.

Tässä on käyty hyvin läpi se — vaikkei ilmasto kiinnostaisikaan — että se hinnan nousu ei johdu niinkään veroista vaan maailmanmarkkinahinnasta, ja silti esitetään politiikkaa, joka syventää ja pitkittää riippuvuutta tuontifossiilienergiasta. Pidän sitä vastuuttomana. [Oikealta: Olisihan meillä ollut kotimaistakin!]

Mutta reilu siirtymä on tärkeää. Oikeudenmukaisuus on tärkeää. On keskeistä, että tämä siirtymä tehdään niin, että kukaan ei putoa kyydistä, ja olisin vielä kysynyt hallitukselta: mitä toimia on tehty ja mitä on putkessa sen eteen, ettei kukaan jää kyydistä, kun me rakennetaan hiilineutraalia, kestävää, luontokatoa torjuvaa hyvinvointivaltiota?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Harjanteen kysymys oli erittäin hyvä ja puheenvuoro oli erittäin hyvä. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, ja tosiasia on se, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin uhka, [Juha Mäenpään välihuuto] ja tätä uhkaa me emme pysty torjumaan millään muilla kuin niillä toimenpiteillä, mitä me tänä päivänä teemme. Me näemme, että energian hinta kaikkialla Euroopassa on koholla, ja tämä johtuu siitä, että fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousussa. Ne ovat nousussa, ja sen vuoksi nyt, tulevaisuuteen kun katsomme, on entistä tärkeämpää satsata ja panostaa uusiutuviin energialähteisiin, energiaan, joka tehdään myös täällä Suomessa ja kestävällä tavalla. Tämä on ainoa kestävä tie ulos.

Meidän pitää nähdä, missä meidän suuntamme on, ja toimia jo ennakollisesti sen mukaisesti, niin että tulevaisuudessa voimme pitää huolta siitä, että ihmisten energian hinta on kohtuullista. Tämä varmistetaan kaikkein parhaimmalla tavalla tietenkin uusiutuviin polttoaineisiin perustuvalla politiikalla ja sillä, että me pidämme huolta siitä, [Puhemies koputtaa] että teemme näitä toimia riittävän ajoissa, [Puhemies: Kiitoksia!] niin että emme ole ongelmissa, [Puhemies: Aika!] kuten tällä hetkellä näemme fossiilisten polttoaineiden osalta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän vielä yhden vastauspuheenvuoron tähän kysymykseen. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, hallitus haluaa ajaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, ja se tarkoittaa muun muassa sitä, että se haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035 eli huomattavasti aiemmin kuin esimerkiksi Euroopan unioni tai meidän oleelliset kilpailijamaamme, ja tämä ei tule ilmaiseksi, tästä tulee huomattavia kustannuksia. Jos katsotaan julkisen talouden suunnitelmaa ja siellä kohtaa hiilineutraalista Suomesta 2035, niin siihen varatut rahat ovat moninkertaiset verrattuna siihen,  mitä  tämä  perussuomalaisten  esittämä  25 prosentin ve-ronalennus sähkön ja liikenteen polttoaineiden verotukseen maksaisi. Tämä on arvovalinta: ensin suomalainen vai maailmanparantaminen?

Edelliset puheenvuorot pääministeriltä ja edustaja Harjanteelta olivat aivan hyviä, mutta valitettavasti haluan huomauttaa, että näillä toimilla te ette paranna globaalia ilmastoa.

Ja tämä oli myös vastaus valtiovarainministeri Saarikolle, vaikka kyseessä onkin tietenkin hallituksen kyselytunti.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vaikka onkin hallituksen kyselytunti, niin rohkenen sanoa, että vastaus ei tyydyttänyt, edustaja Purra.

Ensinnäkin haluan todeta vielä näistä hallituksen aiemmista ratkaisuista: Me emme ole korottamassa bensaveroa, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] ja niiden ratkaisujen kanssa, mitkä on tehty aiemmin vaalikaudella, samaan aikaan on tehty vastaava veronkevennys ansiotuloihin. Se hinnannousupohdinta näkyy tietenkin huomattavasti helpommin bensapumpulla kuin verolapussa tai netistä sitä katsoessa.

Esitykseenne siitä, että hiilineutraalisuustavoitetta ei vietäisi eteenpäin: Sanoitte, että suomalaiset ensin. Minä aina sanon, että myös tulevat sukupolvet ensin, ja siksi ilmastonmuutosta kannattaa torjua. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Teidän esityksenne hiilineutraalisuustavoitteen siirtämisestä ei tuo vielä yhtään euroa pöytään. Esimerkiksi jos esitätte vaikkapa TEMin kaikkien energiatukien poistamista, joilla vauhditetaan uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian käyttöönottoa, tai ympäristöministeriön avustuksia, siis kannusteita, porkkanoita, kotien energiaremontteihin, jos nämä kaikki jätettäisiin pois — sitäkö te esitätte? — [Riikka Purran välihuuto] siitäkään ei vielä tule [Puhemies koputtaa] sitä miljardia kasaan. [Jani Mäkelän välihuuto]

Arvoisa herra puhemies! Kireä työn verotus on verojärjestelmän keskeisin ongelma. Se rapauttaa ihmisten kannustimia työntekoon ja pienentää käteenjäävää tuloa jo aivan liikaa tällä hetkellä. Hallitus kuitenkin valmistelee Suomeen uutta maakuntaveroa. Sen myötä palkansaajan, yrittäjän ja eläkeläisen tuloista entistä pienempi osa jää omaan taskuun. Kokoomus ei hyväksy maakuntaveroa.

Pääministeripuolue SDP on ilmoittanut aluevaaliohjelmassaan kannattavansa veroa. Nyt kuitenkin puolueen johto näyttää muuttaneen kantaansa. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen on todennut, ettei usko maakuntaveron etenevän tällä hallituskaudella. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan on todennut verosta: ”Niin kauan kuin toteuttamiskelpoista mallia ei ole olemassa, niin sitä ei voi tukea.” Aluevaaleissa äänestäjällä on oikeus tietää, mitä hallitus aikoo veron kanssa tehdä, kun nyt näyttää siltä, että hallituspuolueet ovat tässä erimielisiä. Kysyn pääministeriltä: Onko hallitus [Puhemies koputtaa] arvioinut uudelleen kantansa maakuntaveroon? Aiotteko keskeyttää maakuntaveron valmistelun?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni sekä varapuheenjohtaja Mäkysen että ryhmäpuheenjohtaja Lindtmanin puheenvuorot ovat olleet hyvin viisaita. Kyllä se näin on, että ennen kuin on esitys, joka on toteuttamiskelpoinen, ennen sitähän veroa ei voida ottaa käyttöön. Asia on näin. Yhtä lailla me olemme sopineet siitä, että tätä verokokonaisuutta valmistellaan, mutta tuollaista esitystä ei vielä ole hallituksen pöydällä. Valtiovarainministeriössä tätä työtä tehdään hallituspuolueiden sopimalla tavalla, mutta on myös tunnustettava se ja tunnistettava se, että hallituskautta on tietyn verran jäljellä ja tämä on vaikea ja iso kokonaisuus, joka pitää myös huolellisesti valmistella.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Hyvinvointipalvelumme kustannetaan työstä saatavilla verovaroilla. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus voidaan turvata myös jatkossa, työnteon kannustimista on pidettävä huolta.

Suomalaisten laaja enemmistö ei kannata työnteon kannustimia lannistavaa maakuntaveroa. Myös asiantuntijat ovat samalla linjalla. Maakuntaverokomitea ei kannattanut maakuntaveron käyttöönottoa. Asiantuntijoiden mukaan uusi verotaso lisäisi painetta työn verotuksen kiristymiseen ja kokonaisveroasteen nousuun.

Hallitus kertoo työnsä perustuvan tietopohjaiseen päätöksentekoon — näin ainakin juhlapuheissa. Maakuntaveron osalta faktat tuntuvat kuitenkin jäävän ideologian varjoon. Kysynkin pääministeriltä: miksi te ette tässä tapauksessa uskoneet maan parhaita verotuksen asiantuntijoita, päätitte laittaa tämän komitean raportin silppuriin ja teitte täysin päinvastaisen päätöksen [Puhemies koputtaa] kuin mitä asiantuntijat teille suosittivat?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Esitystä maakuntaverostahan ei olla annettu. [Timo Heinonen: Sen me tiesimme!] Tätä kokonaisuutta selvitetään ja valmistellaan valtiovarainministeriössä, ja ennen kuin tällainen esitys on olemassa, emme tietenkään pysty hallituksena arvioimaan sitä, onko se toteuttamiskelpoinen, onko se hyvä ja onko se sellainen, mitä me yhdessä voimme tukea.

Olemme sopineet siitä, että tätä valmistelutyötä tehdään. Samalla olemme myös sopineet, että mikäli tällainen verotus otettaisiin käyttöön, se ei saa nostaa kokonaisveroastetta, [Ben Zyskowicz: Mitenköhän se tehdään?] eli tämä on reunaehto sille, että maakuntavero otettaisiin käyttöön. Me emme halua nostaa Suomen kokonaisverorasitusta, ‑veroastetta, ja meidän pitää tehdä veropolitiikkaa oikeudenmukaisella tavalla ja ennen muuta varmistaa se, että pieni‑ ja keskituloisiin kohdistuvia veroja ennemminkin pyritään laskemaan kuin nostamaan, ja varmistaa se, että verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu kaikissa niissä päätöksissä, joita teemme.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Johan tämä on kyllä erikoista touhua, kun hallitus tuntuu jo saman puolueen sisälläkin riitelevän ja antavan ristiriitaisia kommentteja. Todella SDP:n tuoreessa aluevaaliohjelmassa sanotaan näin, että varojen kerääminen palveluiden rahoittamiseksi mahdollisimman lähellä lisäisi aluevaltuutettujen vastuuta äänestäjille ja loisi kannustimia tehokkaaseen ja säästeliääseen rahankäyttöön ja tällaisen rahoitusmallin toteuttamiseksi toistaiseksi toteuttamiskelpoisin esillä ollut malli on uuden maakuntaveron luominen. Ja nyt täällä kuullaan, että eihän sitä ole selvitetty ja ei sellaista mallia välttämättä löydy.

No, valtiovarainministeri Saarikko, teidän täytyy tuntea nämä asiat paremmin, ja kysynkin, näettekö te riskin, että maakuntavero johtaisikin siihen, että kokonaisveroaste nousisi siellä, missä kuntavero itse asiassa nytkin on korkein, ikääntyvillä alueilla, joilla veropohjaa on vaikea saada rahoitettua — jos sillä olisi mitään merkittävää osuutta kokonaisrahoituksessa. Kävisikö näin? Ja mikä teidän mielestänne, valtiovarainministeri Saarikko, olisi paras tapa estää tämä taantuvien alueiden — korkea veropohja jo entisestään — [Puhemies koputtaa] veroasteen nousu?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Paras tapa lisätä verotuloja ei ole uudet verot vaan työllisyys ja kasvu tässä maassa, [Välihuutoja] kaikkialla eri puolilla Suomea. Kuvailemanne riskit maakuntaveroon ovat minusta todellisia, ja juuri sen takia ikään kuin uuden verotustason luominen on asia, joka pitää tutkia ja selvittää perinpohjaisesti. Pidän suoraan sanoen epätodennäköisenä, että sellainen yhtälö, jossa samanaikaisesti kyettäisiin sopimaan alueille siirrettävistä uusista tehtävistä, jotka vahvistaisivat kasvua eli lisäisivät verotuloja, ja olisi verotusmalli, joka ei nostaisi kokonaisveroastetta ja joka vielä käytännössä toteutettaisiin alueilla, jotka juuri nyt saavat uuden, mammuttimaisen 20 miljardin tehtävän sosiaali‑ ja terveyspalveluista, että tämä kaikki tulisi valmiiksi lähimmän vuoden sisällä. Pidän sitä hiukan epätodennäköisenä, mutta selvitys tehdään perusteellisesti. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En usko, että kukaan tosissaan uskoo, että jos tulee kolmas verottava käsi, kokonaisvero ei siitä kasvaisi. Se on aivan selvä, että yksi käsi, joka hamuaa lisää ihmisten kukkarolle, verottaa lisää.

Nyt se ongelma on tässä se, että tässäkään asiassa hallituksen linjasta ei ota mitään tolkkua: Te olette tehneet päätöksen, kuten pääministeri on kertonut, että maakuntavero valmistellaan tällä vaalikaudella. Vasemmistoliiton ja vihreiden suunnasta tämä saa voimakasta tukea. Nyt näyttää siltä, että aluevaalien pelossa pääministeripuolue ainakin näyttää kääntäneen takkinsa, mutta kun meille on kerrottu, että te valmistelette sitä, me haluamme hallituksen yksiselitteisen linjauksen siitä, aiotteko te tuoda tämän maakuntaveron näiden hyvinvointialueiden rahoituspohjaksi vai ette. Kansalaisilla on oikeus tietää tämä, kun he miettivät äänestyspäätöksiään.

Muuten olen sitä mieltä, että jos haluaa estää tämän veron, kannattaa äänestää kokoomusta, [Puhemies koputtaa] vai mitä mieltä te olette? [Naurua]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aluevaltuustoissa ei päätetä maakuntaverosta, eli sikäli äänestyskehotuksissa tuleviin aluevaaleihin on kuitenkin hyvä rehellisyyden nimissä tunnustaa, että näistä asioista ei siellä päätetä. Toki sitten eduskuntavaaleissa voi äänestää niitä puolueita, mitä haluaa, ja tässä salissa nämä esitykset käsitellään.

Hallituspuolueet ovat sopineet, että tätä kokonaisuutta valmistellaan, ja nyt tätä valmistelutyötä tehdään valtiovarainministeriössä ja tätä kokonaisuutta selvitetään. Mikäli sellainen malli olisi luotavissa, joka olisi tarkoituksenmukainen ja toimiva, joka vastaisi näihin reunaehtoihin, joita hallituspuolueet ovat yhdessä asettaneet, niin kyllä me tuomme tämän eduskuntaan, mutta kuten sanottu, valmistelu ja selvitys ovat vasta vaiheessa ja valtiovarainministeriössä tätä työtä hyvin huolellisesti tehdään.

Itse kyllä näen tärkeänä sen, että näillä tulevilla valtuustoilla olisi mahdollisuus sekä päättää palveluista että päättää mahdollisimman paljon myös palveluiden järjestämisen rahoituksen sisällöstä. [Puhemies huomauttaa ajasta] Me olemme nähneet, että tässä nykyisessä sairaanhoitopiiritematiikassa juuri tämä on ollut ongelma, [Puhemies: Kiitoksia!] että päätöksenteko ja rahoitus eivät ole samoissa käsissä.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä.

Parlamentaarinen komitea ei päätynyt suosittelemaan maakuntaveron käyttöönottoa, koska se kiristäisi verotusta ja lisäisi tasausjärjestelmien tarvetta ja byrokratiaa. Siksi kristillisdemokraatit eivät kannata maakuntaveroa.

Sosiaalidemokraattien varapuheenjohtaja, niin kuin me kuulimme, on sanonut, että maakuntaveron käyttöönotto ei ole realistinen vielä pitkään aikaan. Kelkkansa ovat näiltä osin kääntäneet siis sekä SDP että keskusta. Maakuntaveroa esitetään kuitenkin vasemmistoliiton aluevaaliohjelmassa, vaikka pääministeri sanoi, että aluevaaleissa ei päätetä maakuntaverosta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Saramo on monissa haastatteluissa ilmoittanut, että puolue ei aio hyväksyä sote-uudistusta ilman maakuntaveroa. [Välihuutoja keskeltä] Mikä on hallituksen linja? [Puhemies koputtaa] Haluaisimme tietää.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pahoittelen, anteeksi.

Pääministeri Marin, olkaa hyvä. — Anteeksi, ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! On hyvä, edustaja Östman, että muistutitte tästä parlamentaarisesta työstä. Olen ollut hyvilläni monistakin parlamentaarisista valmisteluista, koska on tärkeää, että isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joiden vaikutus ulottuu yli vaalikausien, pohditaan useamman puolueen kesken, yli hallitus‑ ja oppositiorajojen. Aivan kuten kuvailitte, tämä ryhmä ei päätynyt kannattamaan maakuntaveroa.

Toistan äskeisen vastaukseni: Sellaista yhtälöä, jossa me onnistuisimme luomaan veromallin, joka varmistaisi, että kokonaisveroaste ei nouse eli että emme keräisi lisää veroja vain ikään kuin uuden verotustason vuoksi, mallin, jossa samalla pystyisimme poliittisesti sopimaan, että hyvinvointialueella, maakunnalla, olisi myös kyky rakentaa kasvua, siis sellaisia tehtäviä, joilla voisi varmistaa, että verotuloja syntyy enemmän, ja sellaisen mallin, jota oikeasti ne alueet, joille nyt päättäjiä valitaan, pystyisivät heti hyödyntämään tämän kaiken muutospaineen keskellä vaalikauden ollessa eduskunnassa tässä vaiheessa, en pidä todennäköisenä. Mutta sitoumus selvityksestä toteutetaan [Puhemies koputtaa] valtiovarainministeriössä, koska lienee nyt hyvä, että kaikki ymmärtäisivät, [Puhemies: Aika!] miten monimutkaisesta asiasta on kysymys.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Tavio, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Tätä täytyy perussuomalaistenkin puolesta taas ihmetellä, että jos tuo ministeri Saarikon ja pääministeri Marinin jauhama poliittinen jargonia jotenkin muuttuisi rahaksi, niin sittenhän me olisimmekin tosi rikkaita ja meillä olisi varaa palveluihin, mutta tämähän ei ole ihan realismia. Olisihan se rahoitusmalli tullut päättää ennen kuin tämä sote-uudistus lyödään väkisin läpi. [Oikealta: Ei vaan velalla!] Teillä on poliittiset kunnianhimonne, ja te halusitte läpi sen uudistuksen, oli se sitten millainen tahansa, ja nyt ollaan tässä pisteessä, että pääministeri kertoo, että olisi hyvä, että ei tulisi maakuntaveroa, mutta te jatkatte sen valmistelua siitä huolimatta. Miksi te ette lopeta sen valmistelua? Näiden aluevaalien ongelma on hirveä, kun täällä SDP ja muut vasemmistopuolueet keskustan kanssa lupaavat vain lisää kaikkea hyvää kaikille, hirveän hyvät lähipalvelut pikkukuntiin, mutta mistä rahat? Miten te rahoitatte tämän? Ei se poliittisella jargonilla rahoitu.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edellisessä perussuomalaisten kysymyksessä te lupasitte kansalaisille miljardin veronkevennykset bensaveroihin ilman, että te pystytte kertomaan, mistä nämä rahat otetaan. Ehkä olisi hyvä kuitenkin käydä tätä keskustelua realistiselta pohjalta.

Mitä tulee tähän alueiden, tulevien sote-alueiden, näiden hyvinvointialueiden, rahoitukseen, niin tästä on sovittu sote-uudistuksen yhteydessä. Kyllä näillä hyvinvointialueilla on rahoitus — josta on sovittu ja päätetty — kun hyvinvointialueet aloittavat työnsä. Sitten on erillinen kysymys se, mitä tämän maakuntaveron osalta, josta selvitystyötä tehdään valtiovarainministeriössä, myöhemmin päätetään, mutta on kai hyvä, että tämä asia kunnolla selvitetään, se huolellisesti valmistellaan. Hallitus on asettanut omat reunaehtonsa tälle, muun muassa sen, että kokonaisveroaste ei saa nousta. Nyt tätä kokonaisuutta valtiovarainministeriössä käydään läpi, ja mikäli sellainen toimiva malli löytyisi, [Puhemies koputtaa] jolla voitaisiin vahvistaa alueellista demokratiaa [Puhemies: Kiitoksia!] ja jossa samalla nämä reunaehdot täyttyvät, niin kyllä hallitus olisi sellaisen esityksen valmis... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Myös perussuomalaiset olivat tässä komiteassa, ja vastustimme maakuntaveroa. Maakuntaveroajatus oli hallituksen keino saada vietyä sote-uudistus maaliin. Ikään kuin se rahoitus olisi kunnossa, te lupasitte aasinsiltana maakuntaveron.

Todellisuudessa Suomi käyttää muita Pohjoismaita vähemmän rahoitusta ja rahaa terveydenhuoltoon. Kysyisinkin teiltä: miten tämä on mahdollista, ja mitä tälle ongelmalle tehdään?

Täällä Uudellamaalla on arvioitu, että vuonna 2029 olisi rahaa käytettävissä 230 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna, ja erityisesti Uudellamaalla tämä sote-uudistus on vahingoittava. Se supistus, mikä tapahtuu, on noin 400 miljoonaa euroa. Kysyisinkin teiltä: mitenkä tämä nyt näin oikein meni? Eihän sote-uudistuksen tarkoitus ollut se, että talous sakkaa kunnissa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun me puhumme hyvinvointipalveluista ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta, on hyvä tunnistaa se, että kun me puhumme julkisista palveluista, ne rahoitetaan hyvin pitkälti verovaroin — verovaroin. Täällä ollaan kuultu tänään, että halutaan miljardi veronalennuksia, ja sitten vastustetaan uudenlaisia veroja, joilla voitaisiin näitä palveluita turvata, mutta verovaroin näitä yhteisiä asioita hoidetaan, ja se on hyvä täällä salissakin rehellisesti tunnistaa.

Se, millä tavalla sitten verotukseen ja verojen keruuseen voidaan vaikuttaa, on ilman muuta myös kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa, sitä, että meidän talouskasvumme olisi vahvaa, työllisyytemme olisi vahvaa ja sitä kautta voisimme niitä veroeuroja saada enemmän myös valtion kassaan. Mutta pidän hieman ristiriitaisena nyt sitä, että perussuomalaiset samalla kyselytunnilla esittävät miljardilla veronkevennyksiä ja samalla sitten katsotte, että pitäisi kuitenkin satoja miljoonia laittaa lisää palveluihin. Onhan tässä nyt ilmiselvä ristiriita. [Arja Juvosen välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Sitten myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän kysymykseen. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on vastustanut maakuntaveroa sen takia, että se kiristää käytännössä työn verotusta, eläkkeensaajien verotusta ja yrittäjien verotusta, tosiasiallisesti. Ihmisille jää vähemmän ostovoimaa, vähemmän rahaa käteen. Sen takia me ollaan vastustettu. SDP ja keskusta ovat härkäpäisesti ajaneet tätä maakuntaveroa eteenpäin tämän vaalikauden aikana ja keskusta jopa viime vaalikaudella. Nyt tässä aluevaalien alla SDP ja keskusta sanovat, että ei me sitä oikeasti tullakaan toteuttamaan. Kuinka uskottavaa tämä on?

Katsoin, mihin te olette sitoutuneet virallisten dokumenttien perusteella. 13.10.2020 on tällainen tiedote lähetetty: ”Hallitus sitoutuu verotusta koskevan lainsäädännön valmistumiseen hallituskauden aikana.” Nyt, pääministeri Marin, kun teiltä ei välillä saa selvää vastausta, kysyn: Oletteko te tähän kirjaukseen sitoutuneet? Kyllä vai ei?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten olen tälläkin kyselytunnilla useita kertoja vastannut, kyllä, hallitus tätä valmistelee. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Valtiovarainministeriössä tätä selvitystä tehdään, valtiovarainministeriössä tätä asiaa valmistellaan, mutta kuten kuvattu, kyse ei ole mistään yksinkertaisesta kokonaisuudesta. Tämä on erittäin moniulotteinen kokonaisuus, ja tätä selvitystyötä sen takia huolellisesti tehdään. Me olemme myös sitoutuneet siihen, että tämän seurauksena kokonaisveroaste ei nousisi. Meillä on reunaehtoja tälle kokonaisuudelle. Nyt tätä selvitystyötä tehdään, valmistelutyötä tehdään, aivan kuten hallitus on sopinut ja kuten olen tässä kyselytunnillakin kuvannut, mutta tämä on kyllä verrattain haastava harjoitus, näin on sanottava. [Sari Sarkomaa: Niin on vastaaminenkin!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä sosiaali‑ ja terveyspalveluiden rahoituksesta:

Sinänsä puhutaan oikean mittakaavan asioista. Tämä on semmoinen noin 20 miljardin asia veronmaksajien kannalta. Joka tapauksessa me tulemme käyttämään — viitaten edustaja Juvosen kysymykseen — enemmän rahaa sote-palveluihin tulevaisuudessa, koska tarvetta on enemmän.

Ja mihin liittyy rahanjako eri puolille Suomea ikään kuin hyvinvointialueiden rahoituspohjana? Se liittyy siihen, että hallituksen mielestä on oikein, että sinne, missä on pidemmät välimatkat ja enemmän sairastavuutta, kohdistetaan myös enemmän rahoitusta. Sekin on oikeudenmukaisuutta, mistä tällä kyselytunnilla on puhuttu. [Ben Zyskowicz: Ja se on nykytila, se on nykytila!]

Ja mitä täällä on kuvattu maakuntaverosta: tämä on hallituksen kyselytunti, ja hallitus kuvaa linjakseen, että asiaa selvitetään, mutta toivottavasti omista vastauksistani on käynyt ilmi kokoomukselle ja koko eduskunnalle, että aika monimutkainen asia olisi kyseessä ottaen huomioon myös aiemmista sopimuksista sen reunaehdon, että samalla olisi mielekästä ja välttämätöntä siirtää sitten alueille vaikka nykyisiltä kunnilta tai valtionhallinnolta sellaisia tehtäviä, [Puhemies huomauttaa ajasta] jotka vahvistaisivat kasvua ja verojen tulopohjaa.

Arvoisa puhemies! Tänään vietetään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Naisiin kohdistuva väkivalta on sitkeä kansallinen häpeätahra. Teknologian kehitys muuttaa väkivallan tekotapoja ja antaa uudenlaisia mahdollisuuksia seurata toisen tekemisiä sekä satuttaa ja nöyryyttää.

Digitaalinen väkivalta ja häirintä voivat ilmetä esimerkiksi verkossa tapahtuvana nimittelynä, nolaamisena, vainoamisena ja seksuaalisena häirintänä tai vuorovaikutuksen kontrollointina. Verkossa koetun seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat tutkimusten mukaan sitä yleisempiä, mitä nuoremmista naisista on kyse. Valtion velvollisuus on purkaa väkivaltaa ylläpitäviä rakenteita, suojella väkivallan uhreja ja tarjota tukea. Väkivallan uhrien suojelun avain on lainsäädännössä.

Istanbulin sopimusta valvova GREVIO antoi juuri historiansa ensimmäisen yleissuosituksen naisiin kohdistuvan väkivallan digitaalisesta ulottuvuudesta. Arvoisa puhemies, kysyisinkin oikeusministeri Henrikssonilta: [Puhemies koputtaa] mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä näiden suositusten toimeenpanemiseksi viipymättä kansallisella tasolla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. — Suomalaisnaiset kokevat enemmän väkivaltaa kuin naiset EU:ssa keskimäärin. Tämä on asia, mikä meidän pitää ottaa hyvin vakavasti, ja sen takia hallitus on myös ryhtynyt moneen toimenpiteeseen. On ihan totta, niin kuin edustaja Forsgrén nostaa esille, että ihmisten välisen vuorovaikutuksen siirtyminen nettiin vaikuttaa myös tähän, ja täytyy ymmärtää, että verkossa tapahtuva häirintä ja väkivalta voivat olla yhtä vakavia ja haavoittavia kuin kasvokkain tapahtuvat teot.

No GREVIOn uudet suositukset, mihin edustaja viittaa, tulivat eilen, elikkä tänään eivät vielä virkamiehet oikeusministeriössä ole ehtineet antamaan minulle vastauksia siihen, missä aikataulussa ryhdytään toimenpiteisiin, mutta aivan selvää on, [Puhemies: Kiitoksia!] että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin. [Puhemies: Aika!] Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmassa on 32... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa puhemies! Tosiaan tänään vietetään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.

Koti, jonka pitäisi olla kaikille se maailman turvallisin paikka, on monelle naiselle Suomessa ahdistava ja pelottava. Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhdeväkivaltaa joko nykyisen tai entisen kumppaninsa kanssa. Tämä on merkittävä ihmisoikeusongelma. Jokaisella on oikeus elää omaa elämää ilman pelkoa.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen vaatii syvällistä syiden pohdintaa, kasvatustyötä ja entistä parempaa palvelujärjestelmää. Turvakotien määrää on onneksi pystytty viime vuosina nostamaan, mutta edelleen niiden asiakaspaikat ovat riittämättömällä tasolla.

Kysynkin: Miten saamme palvelujärjestelmän, esimerkiksi turvakotipaikat, vastaamaan tarvetta sekä turvattua avun riittävän ajoissa? Miten takaamme sen, että jokainen saa apua asuinpaikasta riippumatta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin tärkeätä, että me keskustelemme siitä, millä tavalla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä ja miten voidaan auttaa tilanteessa, jossa ihminen on joutunut väkivallan uhriksi. Olemme kyllä musta pilkku eurooppalaisella kartalla, ja siksi on tärkeätä, että myös kansallisessa parlamentissa tästä puhutaan.

Tähän kysymykseen on muutama selkeä vastaus. Yksi on järjestämisvastuun siirto valtiolle. Se on tehostanut sitä, että meillä on nyt rahoitusta käytettävissä. Vuoden 2016 jälkeen rahoituksen taso on käytännössä noussut 11,55 miljoonasta tämän vuoden ennätykselliseen mahdollisuuteen käyttää 25,55 miljoonaa turvakotiverkoston laajentamiseen. Niin kuin tässä edustaja totesi, me olemme saaneet turvakotimäärän 19:stä 29 turvakotiin, ja käytännössä tämän vuoden lopussa meillä on jo 30 turvakotia ja paikkojen määrä tulee nousemaan perhepaikkojen osalta 231:een. [Puhemies huomauttaa ajasta] Tässä sitä tekemistä... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Ärade talman! Tällä viikolla Nobelin rauhanpalkinnon saaja, jesidiläinen rauhanaktivisti Nadia Murad vieraili Suomessa. Hän on työskennellyt erityisesti seksuaalista väkivaltaa kärsineiden naisten ja sodan uhrien auttamiseksi. Tilanne Irakissa on hälyttävä sekä naisiin kohdistuvan väkivallan että naisten oikeuksien osalta.

Denna vecka besökte Nobels fredspristagare Nadia Murad Finland. Hennes historia som sexslav för Isis är ett fruktansvärt exempel på hur våld mot kvinnor kan ta sig uttryck. Fortfarande är 3 000 yazidier, främst kvinnor och barn, försvunna efter att Isis erövrade delar av landet.

Keskustelimme tällä viikolla myös Suomen osallistumisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa. Arvoisa ministeri Haavisto, millä tavalla Suomi voisi tukea Irakia myös naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä ja parantaa naisten oikeuksien toteutumista Irakissa ja lähialueilla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.

Kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä edustaja Bergqvistille. Todella, kun kuuntelimme Nadia Muradia, siellä on ennen kaikkea jesidiyhteisö joutunut aivan törkeän väkivallan kohteeksi, orjuutuksen kohteeksi, Isisin vallan alla Irakissa. Pahinta oli ehkä se, kun Nadia Murad kertoi, että edelleen väkivalta saattaa jatkua: paitsi, että on näitä kadonneita lapsia ja naisia, myös näillä sisäisillä pakolaisleireillä väkivalta naisia kohtaan jatkuu. Hän myöskin kuvasi sellaista vaikenemisen kulttuuria, joka Irakissa vielä on vallalla. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ei uskalleta puhua, ja naiset, jotka ovat joutuneet väkivallan kohteeksi, voivat myöskin joutua yhteisön ulkopuolelle, syrjityiksi.

Suomi ottaa tietysti kaikessa toiminnassaan huomioon naisten oikeudet, ja otamme ne myöskin kahdenvälisesti Irakin kanssa esiin. Tiedän, että YK:n väestörahaston puitteissa, UNFPAn puitteissa, on alkamassa uusi projekti, joka kohdistuu näihin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin — vammaisiin, naisiin — nimenomaan Irakissa, ja pyrimme tässä projektissa [Puhemies koputtaa] ottamaan myös nämä asiat huomioon.