Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd) | Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok) | Suullinen kysymys lapsiperheiden veronkevennyksistä (Onni Rostila ps) | Suullinen kysymys eläkeläisten veronkevennyksistä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r) | Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk) | Suullinen kysymys hallituksen toimista Gazan tilanteessa (Fatim Diarra vihr) | Suullinen kysymys passien voimassaoloajan pidentämisestä (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Pääministeri, nyt on käynyt niin, että tämä hallitus ei saavuta yhtäkään keskeistä tavoitettaan. Työllisyyttä on hoidettu surkeiten koko Euroopassa, ja hallitus velkaantuu enemmän kuin mikään muu hallitus Suomen historiassa. Näitä epäonnistumisia te olette täällä selitelleet ja, pääministeri, nyt te olette saanut vielä yhden asian lisää seliteltäväksi: Olette nimittäin mainostaneet, että veronkevennyksenne kohdistuvat pieni- ja keskituloisille, mutta tosiasiassa te annatte yli miljardin edestä veronkevennyksiä kaikista rikkaimmille ja kaikista varakkaimmille. Tavallinen ihminen, esimerkiksi opettaja tai insinööri, joutuu tyytymään muutamiin euroihin ja muutamiin kymppeihin. Ministerin tuloluokka saa päätöksillänne sata kertaa enemmän kuin opettaja, ja tämä ei kyllä SDP:n mielestä ole ollenkaan oikein.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, onko oikein, että pääministerin tuloluokassa oleva hyötyy veronkevennyksistänne yli sata kertaa enemmän kuin opettaja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun te aloititte tästä kokonaistalouspolitiikasta ja hallituksen toimista, niin silloin pitää aloittaa siitä, missä tilanteessa hallitus aloitti. Me saimme käsiimme vaarallisesti velkaantuneen maan, jossa olivat uudistukset jääneet tekemättä ja jossa talous ei ollut kasvanut 15 vuoteen. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Me lähdettiin tekemään määrätietoista korjaustyötä, laittamaan perustaa kuntoon, luomaan edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle, ja ne me olemme totta vie tehneet.

Meitä haastaa se, että maailmantalous ei kasva ja Euroopan talous ja meidän päämarkkinat ovat erittäin vaikeassa tilanteessa johtuen Venäjän hyökkäyssodasta. Tässä tilanteessa meidän vaikeudet ovat edelleen olemassa, mutta se politiikka, mitä me olemme tehneet, johtaa parempaan ja tulevaan vahvempaan talouden kasvuun.

Mitä veropolitiikkaan tulee, niin suurin osa veronkevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisille [Välihuutoja vasemmalta] — suurin osa. 650 miljoonaa nyt tästä viimeisen noin miljardin paketista plus sata miljoonaa lapsiperheille, eli suurin osa pieni- ja keskituloisille. [Puhemies koputtaa] Mutta samaan aikaan me korjaamme sen, että meidän mielestämme ei ole oikein, että kukaan tässä maassa maksaa 60:tä prosenttia lisäansioistaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Puhemies, arvoisa pääministeri! Hallitus, käydäänpä nyt läpi, mitä ihan oikeasti tapahtuu: Te jätätte kertomatta, että näiden teidän veronkevennysten lisäksi te teette kostoveron järjestäytyneille palkansaajille ja poistatte muun muassa työhuonevähennyksen. Nämä toimet kurittavat muun muassa opettajia, kirjailijoita ja yksinyrittäjiä. Te rankaisette ahkeria, työtä tekeviä ihmisiä. Jo nämä toimet syövät monen veronkevennyksen, mutta mikä sieltä kulman takaa kurkistaa? Sieltä kulman takaa kurkistaa hallituksen surkeasta työllisyyspolitiikasta johtuva työttömyysvakuutusmaksujen korotuspommi. [Vasemmalta: Ohhoh!] Tämän seurauksena tavallinen suomalainen häviää ja veronkevennyksestä lopulta hyötyvät vain yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat. Ministeri Purra, miten tässä näin kävi, että merkittävä osa palkansaajista jää ensi vuonna jopa pakkasen puolelle samaan aikaan kun teidän veronkevennyksistä hyötyvät eniten yli 100 000 vuodessa tienaavat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensin täytyy korjata tämä opposition jatkuvasti välittämä valhe, jota myös eilen täällä kuuntelin, [Välihuutoja vasemmalta — Oikealta: Kuunnelkaa!] että työttömyyden kasvu Suomessa, talouden vaikea suhdanne, Venäjän rajan sulkeutuminen ja ylipäätänsä tästä koko tilanteesta aiheutuvat työllisyyden heikentyminen ja työttömyyden kasvu olisivat hallituksen toimien syytä. Työministeri voi varmasti tarkemmin vastata näihin yksityiskohtiin. Me olemme tehneet myös sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat esimerkiksi julkisella sektorilla aiheuttaneet irtisanomisia — tästä voimme olla samaa mieltä — mutta se yleinen talouden kasvun puute ja tämä heikkous, joka meillä reaalitaloudessa on ollut, eivät ole hallituksen toimien syytä. [Timo Harakka: Vielä ehditte pyytää anteeksi!]

Työttömyysvakuutusmaksut välillä nousevat ja välillä laskevat, todellakin sen mukaan, millaista työllisyyskehitys on ollut. Tämä massiivinen veroale, jonka me kykenemme tässä tilanteessa tekemään velkaa lisäämättä ja jolle me olemme löytäneet rahoituksen, [Välihuutoja vasemmalta] hyödyttää työntekijöitä kaikilla tulotasoilla. Se on työhön ja yrittämiseen kohdistuva erittäin merkittävä veroale. [Vasemmalta: Te puhutte valheesta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Muistutan niin ministeriä kuin edustajia, että me vältämme tässä salissa v-sanan käyttöä ja käytämme muita ilmaisuja. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te olette kyllä nyt useamman selityksen velkaa. Siis todella sinne kaikista suurituloisimmille te olette jakamassa sata kertaa isommat veronkevennykset euromääräisesti kuin esimerkiksi sille tavalliselle opettajalle, järjestäytyneille opettajille, joiden kimppuun te olette nyt hyökkäämässä tällä ammattiyhdistysmaksun verovähennyksen poistamisella. Kolmatta miljardia jaatte uusia veronkevennyksiä, mutta siitä huolimatta moni tavallinen palkansaaja on tilanteessa, jossa he joutuvat tämän teidän epäonnistuneen työllisyyspolitiikan johdosta maksamaan ensi vuonna enemmän verorasitusta. Vähemmän jää rahaa käteen.

Mutta kaikista suurin pommi, arvoisa pääministeri, on se, että kun te neljä vuotta arvostelitte edellistä hallitusta liian isosta velkaantumisesta — huolimatta koronasta, huolimatta energiakriisistä — niin nyt teidän johdolla tuotte eduskuntaan esityksen, [Puhemies: Ja kysymys!] jossa te esitätte enemmän velkaa. Pääministeri, miten on mahdollista, [Puhemies koputtaa] että kaiken tämän jälkeen te esitätte enemmän velkaa kuin teidän haukkumanne edellinen hallitus?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän edustajia kunnioittamaan minuutin aikarajaa. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aika moni muu on havainnut sen, että tämä maailma on edelleenkin ympärillämme aika sekaisin. Se ero viime hallituksen toimintaan oli se, että viime hallitus käytti miljardeja rahaa ja lisäsi miljardeilla pysyviä menoja tekemättä samaan aikaan uudistuksia, joilla oltaisiin saatu kasvua aikaan ja työllisyyttä, [Välihuutoja vasemmalta] ja se on se suuri ero. Tämä on se suuri ero. Me teemme samaan aikaan välttämättömiä sopeutustoimia jo kymmenellä miljardilla, mutta samaan aikaan me teemme massiivisen määrän kasvuun, työllisyyteen tähtääviä uudistuksia, joista Suomessa on haaveiltu, mutta nyt niitä tehdään. [Välihuutoja vasemmalta] Ja tavoitteena on vain ja ainoastaan se, että suomalaisilla on töitä, että yrittäjä uskaltaa yrittää, että yrittäjä uskaltaa investoida, palkata ihmisiä, ja kun ihmisillä on töitä, niin ihmisillä on palkkatuloja.

Nyt ihmisten ostovoima kasvaa. Se kasvaa palkankorotusten ansiosta, matalampien korkojen ansiosta ja hallituksen veroratkaisujen ansiosta, ja näillä me haemme seuraavaa vaihdetta hallituksen tähän kauteen, ja se on kasvun ja tulevaisuuden rakentamisen aika. Me uskomme, että se tehdään suomalaisten työllä, yrittäjien yrittämisellä, suomalaisten kuluttamisella, palveluiden kysynnällä. Vain tällä se menee, [Puhemies koputtaa] ja tämä on se ero. Tätä te ette ymmärrä. Te uskotte julkiseen sektoriin, julkiseen rahankäyttöön, [Puhemies koputtaa] me uskomme yksityiseen sektoriin [Puhemies: Pääministeri!] ja ihmisten työntekoon.

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Puoliväliriihen suurin virhe ja se suurin ongelma on se, että te valitsitte keskiluokan, keskituloisten ja pienyrittäjien ja pk-sektorin sijaan Suomen suurimmat yritykset ja kaikista suurimmat tulot omaavat suomalaiset. Te teitte sen valinnan, ja te teitte sen valinnan velalla. Tämä on se suurin ongelma. Erityisesti teidän hampaissanne ovat henkilöyhtiöiden kautta yrittävät: toiminimellä, avoimella yhtiöllä, kommandiittiyhtiöllä yrittävät. Heidän verorasituksensa pysyy nyt korkeampana kuin isojen osakeyhtiöitten, kuten vaikkapa Nesteen, verotus — hieno yhtiö Nestekin, mutta minä itse tukisin kyllä toiminimiyrittäjiä mieluummin kuin suurimpia suomalaisia valtionyhtiöitä.

Toinen ryhmä ovat opettajat, jotka ovat teidän hampaissanne: opettaja, joka on käyttänyt työhuonevähennystä hyväkseen, opettaja, joka on ostanut työsuhdepyörän, ja muut keskiluokkaiset työsuhdepyörän käyttäjät. Heidän verotuksensa on kiristymässä tässä teidän toiminnassanne, ja te kehotatte heitä vielä eroamaan ammattiliitosta.

Mutta kysyn nyt, puhemies, pääministeriltä: miksi ette kohdistaneet marginaaliverojen alennuksia keskituloisille, ja miksi te alennatte [Puhemies koputtaa] yleisesti yhteisöveroa, ette tee siihen rakenteellista muutosta, [Puhemies koputtaa] kuten vaikkapa Risto Murto esitti ja keskustakin on esittänyt Viron veromalleja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. Aika on käytetty. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan siitä, että kun te nyt moititte tästä kahden prosentin yhteisöveron laskusta, jolla houkutellaan investointeja, niin te itse esititte sen laskua 15 prosenttiin. Tämä on oivallinen esimerkki siitä, että oppositiossa puheet ja teot, erityisesti tässä tapauksessa puheet, ovat täysin ristiriidassa keskenään.

Ja mitä sitten tulee pienyrityksiin, niin yrittämisen kannalta aivan oleellista on se, että meillä on alhaiset verokannat ja ennustettava toimintaympäristö. Sitä me teemme tällä hetkellä. Yhteisöveron lasku on yrittämisen verotusta, ansiotuloverotus on pienyrittäjille, pk-yrittäjille aivan oleellinen vero ja sen alentaminen, ylimpien marginaalien alentaminen, on aivan oleellinen kannustin yrittäjille. Kannattaa mennä juttelemaan vaikka siellä kotiseudulla pk-yrittäjien kanssa, niin saatte tähän varmasti vahvistusta.

Me ollaan tehty myöskin meidän riihipäätöksen yhteydessä lukemattomia muita toimia, joilla muun muassa pienyrittäjien eläkekysymyksiin haetaan parannusta ja moniin, moniin muihin asioihin.

Otetaan vielä sekin, että startup-kenttä on ollut erittäin tyytyväinen hallituksen päätöksiin, pk-yrityskenttä [Puhemies koputtaa] ja Suomen Yrittäjät ovat kiittäneet näitä, mutta myöskin se meille tärkeä teollisuus on ollut näihin ratkaisuihin [Puhemies koputtaa] erittäin tyytyväinen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Te, pääministeri, neuvoitte, että kannattaa mennä juttelemaan yrittäjien kanssa. Minä olen yrittäjä — ei tarvitse mennä erikseen juttelemaan yrittäjien kanssa.

Valtiovarainministeri Purra, te sanoitte eilen, että veronkevennysten myötä lisääntynyt kysyntä tukee kansantaloutta. Ihmettelen vain, miksi se kysynnän lisääminen kiinnostaa hallitusta ilmeisesti vain silloin kun kevennetään suurituloisten verotusta, mutta ei silloin kun kyse on pienituloisten kysynnästä. Te kevennätte suurituloisten verotusta merkittävästi, mutta samalla leikkaatte pienituloisten käteen jäävää tuloa, vaikka todennäköisimmin se pienituloisen käteen jäävä euro menee kotimaiseen kysyntään, kun se suurituloisen käteen jäävä euro voi mennä säästöihin tai ulkomaille. Miksi teille on tärkeää edistää kysyntää vain keventämällä suurituloisten verotusta, eikä huolehtimalla siitä, että pienituloisilla jää käteen enemmän?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jos katsotaan näiden meidän erittäin merkittävien veronalennusten fiskaalisia kustannuksia, niin pieni- ja keskituloisille tällä hallituskaudella — painotetusti pieni- ja keskituloisille — tehdään 3,6-kertaiset veronalennukset suhteutettuna tähän ylimpien marginaalien laskuun. Jos sitten katsotaan edes maltillisia dynaamisia vaikutuksia, niin puhutaan jo kymmenkertaisesta määrästä, ja se johtuu siitä, että näiden ylimpien marginaalien laskemisen uskotaan olevan ainakin osittain itsensä rahoittava, niin akateemisen kirjallisuuden, kansainvälisen vertailun — Ruotsissa sosiaalidemokraattien toimesta tällainen uskallettiin tehdä — kuin toisaalta myös valtiovarainministeriön virkamiesarvion mukaan. On aivan selvää, että merkittävistä veronalennuksistamme, eli 1,25 miljardia pieni- ja keskituloisille ja lapsiperheille, lapsikorotusta tukemaan, niin monilapsisille kahden vanhemman perheille kuin erityisesti yksinhuoltajaperheille... Nämä ovat erittäin merkittäviä asioita, ja en edelleenkään ymmärrä, miksi oppositio vastustaa veronkevennyksiä, [Puhemies koputtaa] joita te olette itsekin kasvutoimissa meille esittäneet. Me teemme nyt vain hieman suuremmat kuin te esititte. [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän nyt vaikuttaa siltä, että hallituksen tavoite ei ollenkaan ole sopeuttaa julkista taloutta, vaan hallituksen tavoite on pikemminkin toteuttaa tulonsiirtoja kaikista rikkaimmille ihmisille. Mikään muu ei selitä sitä, että vielä hetki sitten hallituksen mielestä oli pakko leikata pienituloisilta, oli pakko leikata ihmisten hoitoonpääsystä ja kotihoidosta. Pääministeri Orpo, onko tämä painotus nyt teidän mielestä reilu? Olisiko voinut olla tavallisten ihmisten vuoro?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edelleen siis noin puolentoista miljardin veronkevennyksistä 1,25 miljardia suunnataan pieni- ja keskituloisille [Miapetra Kumpula-Natri: Paljonko per henkilö?] ja lapsiperheille. Pienituloiset maksavat muutenkin paljon vähemmän veroja, ja siksi tämä silloin hyödyttää keskituloisia. Ja on erittäin tärkeää myöskin se, että maailman korkeinta progressiota, kireintä progressiota, kevennetään. On aivan oleellista, että tämä maa on myöskin sellainen, että täällä kannattaa opiskella, täällä kannattaa yrittää, täällä kannattaa ponnistella, että siitä saa palkinnon.

Ja se, mikä erottaa vasemmiston ajattelun meistä, on se, kun kysyjä kysyy tulonsiirrosta, jos verotusta kevennetään. Se on vasemmistolaista ajattelua. Meille ne ovat ihmisten rahoja, ne ovat yritysten rahoja, joista me haluamme ottaa mahdollisimman vähän. Se ei ole tulonsiirto. Me jätetään siitä enemmän käyttöön, enemmän kulutukseen, jotta perhe [Juho Eerola: Voi pitää omat rahansa!] pärjää paremmin, jotta yrittäjä voi investoida.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä isossa kuvassa hallitus on tehnyt politiikassaan arvovalinnan, joka on päivänselvä: köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan.

Mutta lisäksi, hallitus, te olette tehneet veropolitiikassanne silmänkääntötempun. Tavoite on saada ihmiset eroamaan ammattiliitoista ja siten laskea järjestäytymisastetta. Tästä on olemassa myös lukuja. Esimerkiksi Ilta-Sanomat raportoi huhtikuussa, että hallituksen päätösten jälkeen pienituloisen verotus kevenee nolla euroa — siis nolla euroa — sen jälkeen, kun ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto huomioidaan.

Kokoomus paljasti kyllä korttinsa myös ihan itse kampanjassa, jossa te teitte numeroilla selväksi, että rahaa jää jatkossa enemmän käteen, jos luopuu liiton jäsenyydestä. Pääministeri Orpo, olisiko vihdoin aika myöntää, että kampanja ei ollut epäonnistunutta viestintää vaan täsmällinen kuvaus hallituksen tavoitteesta, joka on laskea järjestäytymisastetta mahdollisimman alas ja laittaa ay-liike polvilleen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia.— Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuo oli puolueen tekemä yksi somekuva, jolla haluttiin vastata siihen toiseen väitteeseen, joka opposition suunnasta oli esitetty, että ei jää käteen kuin roposia sen jälkeen, jos tämä verovähennysoikeus poistuu. Se ei pidä paikkaansa. [Välihuutoja vasemmalta]

Mitä tulee palkansaajaliikkeeseen, se on oleellinen osa suomalaista yhteiskuntaa, jolla on merkittävä historia hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja myös tulevaisuudessa. Palkansaajaliikkeellä on tärkeä tehtävä suomalaisen työelämän kehittämisessä, ja niin on myöskin jatkossa. Mutta veropolitiikka on toinen asia. Me haluamme, että se verokanta on alempi ja ihmiselle jää enemmän käteen. Hän voi itse päättää, liittyykö hän liittoon vai ei liity, mutta käteen jää enemmän, voi tehdä itse valinnan. [Sinuhe Wallinheimo: Valinnanvapaus!] Mutta palkansaajaliike tekee arvokasta työtä, ja tämä ei ole maalaamanne kaltainen operaatio. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa puhemies! Jokaisen suomalaisen tulee saada pitää entistä suurempi osuus omasta palkastaan, työnsä hedelmistä, itsellään. Orpon hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta yli miljardilla, ja kaikkiaan työn verotusta yli puolellatoista miljardilla. Tämä on historiallinen työnteon kunnianpalautus. Ahkeruudesta palkitaan. Keskituloisella liittoon kuuluvalla opettajapariskunnalla, jolla on kaksi alaikäistä lasta, jää tämän kauden lopussa yli tonni vuodessa enemmän käteen kuin Marinin hallituksen lopettaessa, siis yli tonni enemmän käteen. SDP on kutsunut näitä satojen eurojen kevennyksiä murusiksi. [Miapetra Kumpula-Natri: Veronmaksajain Keskusliitto!] Vain keskituloisen arjesta vieraantunut voi pitää satoja euroja murusina.

Ministeri Purra, voitteko selventää oppositiolle, kumpi on enemmän, hallituksen 1 100 miljoonan euron kevennykset pieni- ja keskituloisten palkkaveroon vai SDP:n esittämä 500 miljoonan euron kevennys? [Mauri Peltokangas: Juuri näin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Erinomaiseen kysymykseen hyvin yksinkertainen vastaus: hallitus keventää pieni- ja keskituloisen verotusta selvästi enemmän kuin mitä sosiaalidemokraatit edes oppositiossa vaihtoehdossaan meille tarjoilivat. [Oikealta: Ohhoh!] Tämä on totta, ja tiedän, että sitä ei saa kutsua sanalla, jonka vahingossa tuossa ensimmäisessä vastauksessani sanoin, mutta me pyrimme nimenomaan tuomaan esille tätä tosiasiaa, johon me olemme panostaneet.

Paitsi että tämä hallitus korjaa julkista taloutta, me tavoittelemme velkasuhteen vakauttamista tässä vaikeassa tilanteessa, jossa talouskasvua ei juuri ole. Onneksi nyt näyttää paremmalta. Samaan aikaan me olemme tehneet kymmenen miljardin kokonaisuuden, jossa on sekä leikkauksia, säästöjä että veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia. Ja nyt me kykenemme tekemään erittäin merkittävän työhön ja yrittämiseen kohdistuvan veronalennuksen, joka tukee nimenomaan kulutuskysyntää. Se tukee sitä, että tässä maassa voitaisiin tehdä enemmän työtunteja niin, että ihmiselle jää hänen omasta rahastaan enemmän käteen. [Puhemies koputtaa] Tälle hallitukselle tämä ei ole kielteinen asia, vaan se on erittäin positiivinen asia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen veronkevennystarinassa pieni- ja keskituloisille palkansaajille on nyt vain sellainen ongelma, [Oikealta: Ei ole!] että siinä ei oteta huomioon sitä, mitä toisella kädellä otetaan pois. [Vasemmalta: Juuri näin!] Ay-jäsenmaksun vähennyksen poisto, työhuonevähennyksen poisto ja nyt sitten se ennätystyöllisyyden sulaminen, mikä tämän hallituksen aikana tapahtui, josta tuli ennätystyöttömyys, ja sen tuoma työttömyysvakuutusmaksujen korotus käytännössä vievät sen pieni- ja keskituloisten veronkevennyksen, mitä te nyt hehkutatte, kokonaan pois. No, sen sijaan sitten tarjoatte vaihtoehtoisesti yhteisöveron alennusta, joka on tunnetusti, tutkitustikin kohtalaisen heikko kasvutoimi. Miksi ette voisi esimerkiksi tätä toimea nyt muuttaa ja siirtää sitä vielä enemmän keskituloisten ja pienituloisten hyväksi ja kenties ehkä nostaa vielä kotitalousvähennystä, jolla tutkitusti saataisiin hyvinkin nopeasti kasvuvaikutuksia erityisesti pienyrityksille, rakennusalalle ja niin edelleen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra.

Arvoisa puhemies! Minulle ei ole tähän päivään mennessä selvää, mikä se sosiaalidemokraattien linja varsinaisesti on. [Vasemmalta: Ei tietenkään!] Vaihdellen ennen vaaleja te lupasitte kovasti veronalennuksia — nyt te vastustatte niitä veronalennuksia. Me teemme pieni- ja keskituloisille paljon suuremman veronalennuksen kuin mitä te esitätte — [Miapetra Kumpula-Natri: Per henkilö!] te vastustatte myös sitä. Me teemme kasvutoimena — me olimme kasvuriihessä, josta haettiin kasvutoimia — ylimpien marginaalien laskemisen samaan kuin se on esimerkiksi Ruotsissa, ja vielä se jää huomattavasti korkeammalle kuin monessa muussa verrokkimaassamme. Tämä tulee itse rahoittamaan itsensä ainakin osittain. Me teemme yhteisöveron alennuksen vuodesta 27 alkaen, joka tulee tukemaan investointien saamista Suomeen, yritysten kasvua, työpaikkojen ja työllisyyden lisääntymistä. [Timo Harakka: Seuraavaan hallitukseen!]

Tässä maailmanajassa, jossa me elämme kauppasodan uhan, tullien uhan alla, meillä on Venäjä naapurissa, Ukrainassa käydään sotaa, maassa ei ole ollut reaalista talouskasvua 18 vuoteen. Sieltä on helppo huudella. Tämä hallitus kantaa vastuuta vaikeassa talouden tilanteessa, ja siitä huolimatta me kykenimme tähän kasvupakettiin, joka selvästi [Puhemies koputtaa] löi teidät ällikällä. [Miapetra Kumpula-Natri: Ei ole näkynyt sitä kasvua vielä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä itse asiassa uskon, että toisenlaisissa olosuhteissa, toisenlaisella hallituskokoonpanolla, toisenlaisessa politiikan kokonaisuudessa jopa ylimpien tuloluokkien marginaaliveron alentaminen voisi olla ihan suosittu ja ymmärretty toimenpide. Haaste on siinä, että tämän kauden aikana te olette rajusti kepittäneet pienituloisia ja kylväneet eriarvoisuutta, eripuraisuutta ja epäluottamusta tähän yhteiskuntaan. Sellaisen jatkeena tämä yhdistettynä sellaisiin toimenpiteisiin, kuten yhteisöveron alennus, jolla ei ole odotettavissa mitään kummempia kasvubuustauksia, näyttäytyy epäreilulta, ja se on se, mikä lyö ihmiset ällikällä. Tästä olisin kysynyt: minkälaisia dynaamisia vaikutuksia olette arvioineet tälle kylvämällenne epäluottamukselle ja epätoivolle suomalaisissa, muita kuin ne, mitä nähdään joidenkin hallituspuolueiden kannatuksessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että meillä on tulevaisuudessa kestävästi rahoitettu julkinen talous, että meidän suomalaisten ostovoima kasvaa, että meidän suomalaisten työllisyys vahvistuu. [Keskeltä: Miksi niin paljon velkaa?] Tässä maailman epävarmuudessa, missä nyt eletään — hankalassa suhdanteessa, sotien ja epävarmuuksien keskellä — hallitus tekee erittäin vaikeita ja pitkäkantoisia ratkaisuja, rakenteellisia uudistuksia, myöskin niitä välttämättömiä julkisen talouden säästöjä. [Antti Kurvisen välihuuto] Uudistamme sosiaaliturvaa. Huomenna julkistetaan ensi vaihe sosiaaliturvauudistuksesta yleistukimallilla. Mutta nämä kasvutoimet ovat ihan välttämättömiä, jotta lähes kaksi vuosikymmentä jatkunut onnettoman hitaan kasvun aika voitaisiin Suomessa kääntää ja saada lisää verotuloja, joilla rahoitetaan hyvinvointia, voitaisiin saada kasvua, joka rahoittaa meidän hyvinvointiamme. Tämä on se tarina, jota hallitus vie eteenpäin. Tämä on se vahva lupaus suomalaisille siitä, että me haluamme, että tämä maa on maailman onnellisin hyvinvointiyhteiskunta myöskin huomenna.

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, ilman työtä ei synny hyvinvointia [Timo Harakan välihuuto] ja ilman lapsia edessä häämöttää suomalaisten sukupuutto. [Timo Harakka: Te todella tiedätte!] Työssäkäyvät vanhemmat kannattelevat tätä maata joka päivä kolmessa vuorossa: työpaikoilla, kodeissa ja vapaa-ajallaan. Heidän panoksensa Suomelle on korvaamaton. Tämä hallitus ensin palautti ja nyt kaksinkertaistaa lapsiperheiden verovähennyksen. [Oikealta: Kyllä, kyllä!] Kaksilapsiselle perheelle tämä tarkoittaa 420 euroa ja kolmelapsiselle perheelle 630 euroa vuodessa. [Juho Eerola: Onko nämä murusia?] Hallituksen aloittaessa vähennys oli tasan nolla euroa. Suunta on nyt oikea ja perussuomalaisten pitkän linjan mukainen. Kysynkin työministeriltä: millaisia kannustinvaikutuksia lapsivähennyksellä on?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia erittäin hyvästä kysymyksestä. Hallituksen politiikka tukee tällä hetkellä vahvasti kaikkien palkansaajien ostovoiman vahvistumista. Tiedämme hyvin myös sen, että työn verotuksen keventämisellä on myös nimenomaan positiivisia käyttäytymisvaikutuksia. Uskomme kyllä myös siihen, ja on arvioitukin valtiovarainministeriön toimesta, että työverotuksen keventämisellä on itse asiassa kohtalaisen merkittävätkin työllisyyttä lisäävät vaikutukset. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Samaan aikaan tällä hetkellä korkotaso laskee, palkankorotukset ovat tuleville vuosille nykyistä korkeammat, inflaatio on taas matalammalla tasolla. Ja kun otetaan kaikki tekijät huomioon, niin kyllä itse asiassa vaikka sen tavallisen suomalaisen lapsiperheen kannalta, jolla usein taitaa kuitenkin olla asuntovelkaakin vielä siinä kohtaa elämää, tulevat vuodet näyttävät selvästi positiivisemmilta kuin tällä hetkellä ne ovat näyttäneet. Meidän tehtävänä on luoda lisää luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan, lisää luottamusta talouteen, ja nämä tekijät osaltaan auttavat taas meidän talouden kasvuun lähtemistä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensinnäkin toivoisin, että valtiovarainministeri voisi olla niin nöyrä, että pyytäisi anteeksi tästä valhe-sanan käytöstä. [Hälinää — Välihuutoja oikealta]

Tässä itse verokeskustelussa käsitykseni on, että ministereiden keskeisin perustelu on, että marginaaliveron alentaminen on sekä oikeudenmukaista että taloudellisesti järkevää, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta kuten edustaja Harjanne hyvin toi esiin, jopa niiden, jotka haluavat alentaa sitä, pitäisi ymmärtää, kuinka epäoikeudenmukainen ajoitus näillä muutoksilla on juuri nyt, kuinka absurdi ajatus on alentaa suurituloisten ja varakkaimpien veroja aikana, jolloin pienituloiset, opiskelijat ja monet muut, kamppailevat arjessaan.

Hyvät ministerit, oletteko ajatelleet, kuinka monta haitallista leikkausta voisitte estää jo pelkästään peruuttamalla edes puolet nyt suunnitelluista veronalennuksista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Me kuultiin tässä aikaisemmin, että veronalennukset keski- ja pienituloisille ovat periaatteessa oikein, mutta selvästi nyt sitten väärä hallitus tekee ne. Vihreiltä kuultiin, että marginaaliveron alennus on periaatteellisesti oikein, [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] mutta väärä hallitus tekee sen. Meillä ei ole sitä luksusta, että me voidaan pohtia, että kuka voisi joskus tehdä. Meillä on vastuu yrittää saada kasvua aikaiseksi, koska ainoastaan kasvulla voimme saada talouden suunnan kääntymään. [Vasemmalta: Leikkauksia koulutuksesta!]

Tässä puhuttiin myöskin mielialasta. Talouskasvu on myöskin mielialasta kiinni: siitä, että näemme omat vahvuutemme, ymmärrämme, että Suomi on haastavassa tilanteessa mutta monet perusasiat ovat kunnossa. Meillä on koulutettu väestö, turvallinen maa, puhdasta luontoa. Meillä olisi syytä olla vähän enemmän uskoa itseemme kuin mitä oppositiolla näyttää olevan. [Veronika Honkasalon välihuuto] Eli minä pohdin opetusministerinä, että kun meidän oppilaat kuuntelevat tätä keskustelua, [Puhemies koputtaa] niin miten he uskaltavat rakentaa tulevaisuutta, jos näin vähän uskoa tulevaisuuteen löytyy eduskunnasta. [Välihuutoja vasemmalta]

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Täällä on puhuttu paljon suurituloisten veronkevennyksistä, ja hallituksen puolelta sitä on motivoitu sillä, että nämä ihmiset, jotka tienaavat yli 10 000 ja 15 000, alkavat tekemään enemmän töitä. Yleensä tämmöiset ihmiset ovat myyntipäälliköitä tai toimitusjohtajia firmassa eivätkä varmaan tee enempää töitä, heillä ei vaan aika riitä siihen. Siellä istuu nyt aika monta ministeriä, jotka tienaavat just tämän verran. Mitenkäs te meinaatte tehdä enemmän töitä? Onko teillä joku sivubisnes tiedossa? [Naurua]

Mutta kysyisin teiltä: Nytten kun te olette huomanneet, että eläkeläiset eivät pysty tekemään enempää töitä, niin te olette alkaneet miettimään sitä, että suurituloisilta eläkeläisiltä pitäisikin perua tämä heidän saamansa hyöty. Mitä te meinaatte tehdä eläkeläisille? Pääministeri, olitte sanonut, että se tuli vähän niin kuin yllättäen, että he eivät pystykään tekemään enempää töitä. [Naurua vasemmalta] Kertokaa minulle, mikä on [Puhemies koputtaa] eläkeläisten tilanne tulevaisuudessa: saavatko he veronalennuksen? [Ben Zyskowicz: No mikäs teidän kanta on?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen linja on työn linja, ja meidän primääritavoite näillä veropäätöksillä oli keventää työn verotusta, ja niin me olemme todellakin historiallisella tavalla tehneet. Uskomme myöskin edelleen, edustaja Harkimo, siihen, että myöskin paremmin tienaavia ihmisiä se motivoi tekemään enemmän mutta ennen kaikkea ihmisiä myöskin pyrkimään vastuullisempiin tehtäviin ja tekemään lisätöitä, ettei kenenkään tarvitsisi maksaa 50—60 prosentin marginaaliveroja tässä kokonaisuudessa.

Mutta mitä tulee veropäätöksiin kokonaisuutena, niin me valmistelemme ne nyt normaaliin tapaan näiden riihipäätösten perusteella, ja niissä päätöksissä, sen valmistelun keskellä, katsomme myöskin muun muassa eläkeläisten verotukseen liittyvät asiat yksityiskohtaisemmin. Ei siellä mitään yllätyksiä tullut. [Timo Harakka: Sata uutta työtöntä joka päivä! — Eduskunnasta: Edelleen odotellaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä on suomalaisilla tämän hallituksen talouspolitiikan täyskäännöksen kanssa perässä pysymistä, todellakin.

Ministeri Purra, kun te tässä aiemmin syytitte oppositiota muunnetun totuuden puhumisesta, niin kyllä te olette siinä pukki kaalimaan vartijana. Nimittäin kun juuri teidän hallituksenne lupasi lopettaa velaksi elämisen, lupasi laittaa talouden kuntoon, ja taisitte olla vielä te, joka lupasitte pitää pienituloisten puolta, niin suureksi hämmästykseksemme te olette tässä nyt puolustamassa suurituloisten veronkevennyksiä ja vieläpä velaksi, mikä johtaa siihen, että tämä hallitus tekee kyllä velkaantumisen suomenennätyksen. Ja suurituloisia suositaan: siinä, missä tavallinen suomalainen insinööri, opettaja, kaupanmyyjä saa vain murusia, vitosen kuussa, suurituloinen saa tuhansia euroja vuodessa.

Ministeri Purra, te olette sanonut, että politiikkaan tarvitaan rotia. Mitä rotia teidän mielestänne on siinä, että vielä vipataan Valtion Eläkerahastosta, josta tätä velkaantumista peitellään? Minusta tästä puuttuu roti. Tämä on pikemminkin huti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustajalta tuli siinä niin monta muunnellun totuuden siementä, [Välihuutoja] että minuutissa en kykenisi niitä kaikkia korjaamaan, mutta aloitetaan sieltä alkupäästä. Hallituksen tärkein finanssipoliittinen tavoite on vakauttaa velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä, ja me olemme edelleen saavuttamassa tämän tavoitteen valtiovarainministeriön arvioiden mukaan. [Välihuutoja]

Me emme ole tehneet näitä veronalennuksia velaksi [Välihuutoja] — emme ole, vaan me olemme etsineet niille rahoituksen, [Puhemies koputtaa] kyllä, sekä suorilla säästöillä — olette niitä säästöjä ja verovähennysten peruuttamisia luetelleet täällä kyselytunnilla jo useita. Samaan aikaan me olemme kiristäneet muita veroja, esimerkiksi nikotiinipusseja, alkoholia [Timo Harakka: Arvonlisävero!] ja niin edelleen, haittaveroja. Me olemme keventäneet työn ja yrittämisen verotusta ja lisänneet haittaveroja, mikä on kai ihan oppikirjan mukainen toimenpide. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Kyllä, myös Valtion Eläkerahastoon liittyy siltaratkaisu, jolla pyritään varmistamaan se, että dynaamisten vaikutusten, koska ne näkyvät viiveellä, veronkevennys ei aiheuta välitöntä alijäämän kasvua. [Antti Kurvisen välihuuto] Me olemme huolehtineet tästä rahoituksesta. [Puhemies koputtaa] Me emme lisää velkaa näillä toimenpiteillä.

Ärade talman! I SFP är vi nöjda med resultaten från halvtidsrian. Skattesänkningarna är centrala för att främja tillväxt och stärka människors vardag genom ökad köpkraft. Ekonomi är ju också psykologi, och nu levererar vi politik som skapar framtidstro. Genom att främja entreprenörskap och jobbskapande lägger vi grunden för en starkare välfärd i Finland.

Arvoisa puhemies! Hallitus parantaa nyt työnteon kannustimia alentamalla palkansaajan tuloverotusta, ja meille RKP:ssä oli tärkeää, että tässä hyötyisi mahdollisimman laaja joukko ihmisiä. Työntekijät ovat avainasemassa yritysten menestykselle. Siksi on hyvä, että hallitus toteuttaa RKP:n pitkäaikaisen tavoitteen parantaa työntekijöiden vaikutusvaltaa yritysten päätöksenteossa.

Kysyn, arvoisa ministeri Marttinen: miten hallintoedustuksen rajan laskeminen vahvistaa työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon, ja millä aikataululla voimme odottaa esitystä tänne eduskuntaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erinomaisesta kysymyksestä. — Tosiaan hallitus päätti kevään kehysriihen yhteydessä myös käynnistää lainmuutostyön työntekijöitten hallintoedustusta koskevan kysymyksen osalta. Tällä hetkellähän tämä hallintoedustus on rajattu siis 150 henkeä työllistävien yritysten osalta, ja nyt rajaa lasketaan sata henkeä työllistäviin yrityksiin ja työyhteisöihin. Samalla tullaan myös huolehtimaan siitä, että tämän työntekijöiden edustamisen täytyy tapahtua joko yhtiön johtoryhmässä tai yhtiön hallituksessa. Luonnollisesti päätös tehdään siellä yritystasolla, mihin tietysti me hallituksessa taas vastaavasti uskomme.

Pidän erittäin merkittävänä sitä, että kun tämä hallitus on viimein laajentanut paikallista sopimista koskemaan koko yrityskenttää, niin siihen liittyen tämä on erittäin tärkeä, erottamaton osa, että samaan aikaan vahvistetaan merkittävällä tavalla palkansaajien vaikutusmahdollisuuksia oman yrityksen asioihin, koska he ovat kuitenkin se joukko ja ne osaajat, jotka luovat kasvua tähän maahan. [Puhemies koputtaa]

Tulen asettamaan tämän lainvalmistelutyön viipymättä, ja pyritään siihen, että alkuvuonna, viimeistään kevään aikana, esitys on eduskunnassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että on ollut yllättävä käänne. Kyllä niin suuri paukku tuli sieltä kehysriihestä. Ei meinaa edes yksittäisenä kansanedustajana pysyä mukana, vaikka 18. vuosi on menossa. Nimittäin ennen vaaleja sillä viikolla ei ollut rahaa. Ei ollut rahaa. Rahaa ei ollut, ja sen takia piti tehdä niin epäoikeudenmukaisia päätöksiä, piti leikata kaikkein pienituloisimmilta, sairailta ja heikoimmilta ja työttömiltä yhteiskunnassa.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa alimman tulokymmenyksen kolme alinta luokkaa ovat ottaneet todella kovat säästöt kantaakseen tässä yhteiskunnassa. Sitä ei kovin oikeudenmukaiseksi voi sanoa. Mutta te siellä ministeriaitiossa kehtaatte kerta kaikkiaan esiintyä suomalaisten edessä niin, ettei tämä porukka saa minkäänlaista kohtuullista kompensaatiota mutta teidän porukalle tulee satakertaiset korotukset esimerkiksi opettajan hyötyyn nähden. Sitä ihmettelen, miten politiikassa näin pääsi käymään, että tämä ei ollut tiedossa ennen vaaleja. [Puhemies: Ja kysymys!] Kysynkin, pääministeri: pidättekö te tätä todella oikeudenmukaisena?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työn linja on ainut linja, millä me voidaan pitää Suomea oikeudenmukaisena, hyvinvoivana, turvallisena yhteiskuntana. Se, että me kevennämme työnteon verotusta kaikissa tuloluokissa, myös pienituloisilla, keskituloisilla, on osa sitä, että me haluamme tähän maahan enemmän työtä, enemmän työpaikkoja, ihmisille toimeentuloa ja sitä kautta mahdollisimman vähän ihmisiä elämään sosiaaliturvan varassa, jos on palkkatuloja. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Mutta muistutan vielä siitä kokonaisuudesta, mitä me oikeasti kaikkea muuta päätettiin. Me on päätetty, että kehyskauden aikana näiden hienojen veronkevennysten lisäksi me lisäämme kolme miljardia sosiaali- ja terveyspalveluihin, koska meidän väestö ikääntyy — suomalaisten tavallisten ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. [Krista Kiurun välihuuto] Ja koska turvallisuustilanne on niin vaikea, niin me joudumme käyttämään 3,6 miljardia lisää rahaa tämän kehyskauden aikana meidän puolustuksen vahvistamiseen. [Anne Kalmari: Taitettu indeksi hyvinvoinnista!] Me ymmärrämme kaikki muut — paitsi ilmeisesti oppositio — sen, että kun samaan aikaan me joudumme pitämään näistä huolta ja meidän on saatava aikaan talouden kasvua, niin meidän pitää tehdä enemmän. Me emme voi vain istua käsien päällä, niin kuin te haluatte ilmeisesti tehdä, [Puhemies koputtaa] tai perua päätöksiä, vaan tehdään merkittäviä kasvupäätöksiä, ja me valitsimme verotuksen, [Puhemies koputtaa] suomalaisen työn ja yrittämisen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, pääministeri. — Viimeinen lisäkysymys, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun minä tätä keskustelua kuuntelen, niin eihän tässä voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että kaikkein rikkaimmat ja kaikkein varakkaimmat ovat tämän hallituksen erityissuojeluksessa. Hallitus jatkaa velkarallia, ja siitä huolimatta suurituloisille annetaan muhkeat veronkevennykset. Pääministeri, tosiasia on, että suurituloinen saa sata kertaa isommat veronkevennykset kuin opettaja. Eihän tämä nyt voi olla oikein, ei tämä voi olla oikein. [Vasemmalta: Ei voi, ei ole!]

Mitä tulee SDP:hen, me olisimme antaneet jo tälle vuodelle puoli miljardia hallitusta enemmän veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille, jo tälle vuodelle. Se on SDP:n linja.

Ja, puhemies, me emme SDP:ssä myöskään rankaisisi järjestäytyneitä palkansaajia lisäveron kiristyksellä eli tällä kostoverolla. [Oikealta: Se on varmaa!] Minulle tuli mieleen, ministeri Purra, että tällä te voisitte nyt edes hieman parantaa tilannetta, että te peruisitte tämän kostoveron järjestäytyneille palkansaajille ettekä tekisi veronkiristyksiä tätä kautta. Aiotteko perua tämän kostoveron, ministeri Purra?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitushan teki pieni- ja keskituloisia painottaen puolen miljardin veronalennuspäätökset jo hallitusneuvotteluissa. Ja tähän päälle me olemme nyt puoliväliriihessä kyenneet lisäämään nimenomaan pieni- ja keskituloisia ja lapsiperheitä painottaen huomattavan summan lisää veronalennuksia, selvästi enemmän kuin sosiaalidemokraattien vaihtoehdossa. Me menimme puoliväliriiheen kasvuriihenä. Useita viikkoja, jopa kuukausia, täällä kyselytunnillakin olemme kuulleet sosiaalidemokraateilta, että nyt ei saa enää säästää, nyt pitää löytää kasvutoimia. Nyt samaan aikaan te sanotte, että kasvutoimien tekeminen nimenomaan veronkevennyksillä ei ole kuitenkaan se oikea tapa. Samaan aikaan te väitätte, että me teemme näitä velaksi tai me lisäämme alijäämää näillä toimilla, mutta se ei pidä paikkaansa, koska me olemme löytäneet niille rahoituksen.

Mitä tulee verojärjestelmään noin yleisesti, niin siinä kannattaa tavoitella tietenkin mahdollisimman alhaisia kantoja, laajaa veropohjaa ja mahdollisimman vähän erilaisia vähennyksiä. Jos katsotaan, kuinka paljon tässä maassa on vähennyksiä, se tekee tätä koko verojärjestelmää [Puhemies koputtaa] huomattavasti monimutkaisemmaksi.

Arvoisa puhemies! Kunnilla on erittäin tärkeä rooli monen ihmisen elämässä. Niitä ovat esimerkiksi perusopetus, varhaiskasvatus, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, liikenneväylät ja kunnallistekniikka. Kuntien tulevaisuus on kuitenkin tällä hetkellä yksi suuri kysymysmerkki. Kuntien väliset taloudelliset erot syvenevät, ja hallitus toden totta seuraa sitä vaan tumput suorina. Sehän jo tosin tiedetään, että päiväkodeista, kouluista ja ihmisten arjen palveluista joudutaan leikkaamaan, koska hallitus puoliväliriihessään päätti vähentää kuntien rahoitusta 75 miljoonaa euroa — sopivasti kuntavaalien jälkeen — ja perussuomalaiset sen kuin peesaavat tässäkin kokoomusta.

Hallitus ei ole tehnyt myöskään mitään koko Suomen ja kaikkien sen alueiden elinvoiman eteen ja vahvistamiseksi. Turun tunnin juna toki putputtaa eteenpäin. [Suna Kymäläisen välihuuto]

Kysynkin kuntaministeriltä: onko hallituksella ja kokoomuksella tarjota työnsä aloittaville päättäjille, saati tavallisille kuntalaisille, mitään muuta kuin leikkauksia, veronkorotuksia ja investointien lykkäyksiä, vai aikooko [Puhemies koputtaa] tämäkin kokoomusjohtoinen hallitus vähentää entisestään kuntien määrää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jaan kysyjän näkemyksen siitä, että kunnat ovat hyvin keskeinen toimija meidän hyvinvointiyhteiskunnassa tulevaisuudessakin. Kunnat vastaavat varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, työllisyyden hoidosta, alueensa kehittämisestä, kulttuurista, liikunnasta, monista sellaisista elämän tärkeistä elementeistä. [Timo Harakka: Työllisyydestä!] Siksi tämä hallitus on pitänyt koko tämän kauden ajan kuntataloutta yhtenä sellaisena asiana, jota on varjeltu myöskin tässä. Vaikka on monesta paikasta jouduttu säästämään, olemme me tehneet esimerkiksi 200 miljoonan euron vahvistuksen perusopetukseen. [Suna Kymäläisen välihuuto] Haluamme turvata sen, että jokaisella lapsella ja nuorella on hyvät edellytykset tulevaisuuteen. Jos me katsomme esimerkiksi kahta edellistä budjettia, niin ne ovat olleet kuntataloutta vahvistavia. Vaikka tässä ensi vuodelle tehtiin tämä 75 miljoonan leikkaus, niin jopa Kuntaliitto totesi, että se ei ollut niin paha eikä vaikuta niin pahasti kuin mitä he pahimmillaan pelkäsivät. [Eveliina Heinäluoma: No tuli sieltä muitakin puheenvuoroja kyllä!] Kun me katsomme tätä koko kehyskautta, niin edelleenkin tämä kehyskausi tulee olemaan kuntataloutta vahvistava.

Eli kyllä me pidämme huolta monella keinolla. Meillä on muun muassa Itä- ja pohjoisen Suomen ohjelmat. Me monella tavalla, erilaisilla välineillä, pidämme huolen siitä, että Suomi kehittyy tasapainoisesti koko valtakunnan tasolla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.

Kunnioitettu puhemies! Työpaikat tulevat kunnissa eri puolilla Suomea sijaitseviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kunnat saavat siitä verotuloja, joilla huolehtia asukkaiden palveluista. Kokoomuksen johdolla hallitus on kääntänyt selkänsä isolle osalle Suomea. [Eduskunnasta: Näin se on!] Puoliväliriihi osoitti, että kokoomus jakaa mannaa omille edunsaajilleen ja keskittää ihmisiä, palveluja ja työpaikkoja keskittämästä päästyään, ja perussuomalaiset peukuttavat vieressä. Suuntaa pitää muuttaa. Tavalliset yrittäjät, tavalliset ihmiset kunnissa koko Suomessa ansaitsevat paremman näkymän. Vaihtoehtoja on. Tarvitsemme itäisen Suomen erityistalousalueen kokeilua. Se tarjoaisi yrityksille esimerkiksi investointien korkeampaa hyvitystä sekä alueellisia koulutus- ja tutkimuspanoksia.

Kysyn pääministeriltä: miksi suuryrityksiä nyt suositaan ja alueellinen keskittäminen jatkuu, vaikka nyt pitäisi nimenomaan tukea pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämistä [Puhemies koputtaa] ja näin kehittää tasapuolisesti koko maata ja kaikkia kuntia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä todeta, että edustaja Kettunen elää jossain vaihtoehtotodellisuudessa, koska tuo ei kuvaa millään tavoin sitä politiikkaa, mitä hallitus tekee. Hallitus on tehnyt isot työmarkkinareformit, joiden johdosta paikallinen sopiminen on laajennettu kaikkiin yrityksiin, ja tämä hyödyttää elinkeinoelämää, pieniä ja keskisuuria yrityksiä kaikkialla Suomessa. Me olemme juuri linjanneet yhteisöverotuksen alentamisesta kahdella prosenttiyksiköllä, joka tukee yrityksiä kaikkialla Suomessa ja myös niitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Meillä on suurten teollisten investointien verokannustinjärjestelmä, joka hyödyttää niitä suurimpia yrityksiä, ja sitten meillä on lisäksi vielä vähän pienempiin investointeihin soveltuva tukimuotoinen investointikannustin, joka myöskin tukee näitä.

Tämä hallitus on tehnyt yritysmyönteisempää politiikkaa kuin taatusti mikään hallitus aiemmin, ainakaan viimeisten vuosikymmenten aikana, [Vasemmalta: Tulokset puhuvat puolestaan!] ja se luo tulevaisuudelle erittäin hyvää pohjaa. Näemme jo kasvusta erittäin hyvää, valoisaa merkkiä. Totta kai uudistukset purevat aina viiveellä, mutta hyvältä näyttää, [Puhemies koputtaa] mitä tulee yrittäjyyden edellytyksiin Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on näistä ministeri Rydmanin kauniista puheista huolimatta se, että esimerkiksi henkilöyritysten konkurssit ovat alkuvuonna olleet koko 2000-luvun ennätystasolla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistäköhän se johtuu?]

Ja mitä kuntiin tulee, niin hallitushan on salaillut kuntavaalien alla näitä päätöksiään ja valmisteluitaan, ja nyt olisi todellakin korkea aika viimein kertoa, mitä siellä taustalla tehdään. Nythän hallitus valmistelee kuntien valtionosuusuudistusta, ja itse asiassa hallituksen talouspolitiikka kuntiin on johtamassa siihen, että tietyissä kunnissa opettajia irtisanotaan ja tietyissä kunnissa taas menee paljon paremmin ja taas siellä toisaalla kuntavero nousee tästä kokoomuksen verokarnevaalista huolimatta. Samaan aikaan ollaan esimerkiksi kuntien rakennusvalvontaan tekemässä tällaista uudistusta, joka tarkoittaisi sitä, että Keski-Suomessa rakennusluvat haetaan jatkossa Jyväskylästä. Eli ajetaan suoraan kokoomuksen ohjelmista kuntien keskittämistä, kuntien itsehallinnon heikentämistä. En voi ymmärtää, miten perussuomalaiset voivat tällaisen sallia. [Puhemies: Kysymys!] Kysyisin ministeriltä: milloinka kerrotte [Puhemies koputtaa] todella, miten aiotte tämän valtionosuusuudistuksen viedä läpi, ja turvataanko peruspalvelut [Puhemies koputtaa] kaikkialla vai ei? [Vasemmalta: Ydinkysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus kantaa huolta siitä, että kunnat ympäri Suomen selviävät. Ja kun kysyitte tästä valtionosuusjärjestelmästä, niin kyllä se meni rikki siinä viime hallituksessa, kun te teitte tämän soteuudistuksen. Vai mitä sanotte siitä, että meillä on kuntia, jotka saavat 2 500 euroa peruspalveluitten valtionosuutta per asukas, [Minja Koskela: Miksi te ette korjaa sitä?] ja toinen kunta saattaa maksaa 250 euroa per asukas valtiolle siitä, että he järjestävät palvelut. Mielestäni tämä lähtökohta ei ole kovin tasa-arvoinen. Eli meillä on hyvin rikki tämä järjestelmä. Meillä on selvityshenkilöitten työ, ja me olemme tehneet lisäselvityksiä. [Vasemmalta: Kaksi vuotta mennyt, mitään ei tehty!] Tavoitteena on tuoda tämä valtionosuusjärjestelmäuudistus mahdollisimman pian lausunnoille, niin että se saadaan vuonna 27 voimaan.

Sen lisäksi me edistämme kuntien edellytyksiä. Me olemme purkaneet normeja, helpottaneet kuntien tekemistä, tuoneet sinne liikkumavaraa: 90 normia on purettu, ja 104 normia on edelleenkin arvioitavana. Haemme joustoa ja liikkumavaraa sinne kuntien talouteen.

Lisäksi tunnistamme myöskin sen, että kunnat voivat erilaistua, kuntien tehtävät voivat olla erilaisia tulevaisuudessa. En minä näe mahdottomana sitä, että jos jossain tilanteessa kunnan talouden pelastaa [Puhemies koputtaa] se liitos, niin sitäkin voidaan tukea, mutta emme me ole mitään pakkoliitoksia tässä ajamassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa laadukasta koulutusta asuinpaikasta ja perheen varallisuudesta riippumatta. Hallitus lupasi ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. No, sittemmin on leikattu ammatillisesta koulutuksesta, korkeakouluilta ja määrätty lukukausimaksuja toiselle asteelle. Olette myös lopettaneet aikuiskoulutustuen. Vierailin eilen Vantaalla Aurinkokiven koulussa, ja kyllä siellä kaikki nämä toimet nousivat pinnalle keskusteluissa opettajakollegojen kanssa.

No, seuraavaksi leikkaatte valtionosuuksia 75 miljoonalla. Nämä ovat suora leikkaus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ja yhdessä aikaisempien toimien kanssa johtavat tuhansien opettajien irtisanomiseen sekä koulujen lakkautuksiin.

Pyritte myös laskemaan opettajien järjestäytymisastetta verovähennysoikeuden poistolla sekä poistatte työhuonevähennyksen, ja samaan aikaan täällä jotkut kansanedustajat syyttävät opettajia pervoilusta ja epäilevät opettajien ammattitaitoa. [Välihuutoja]

Kysynkin, [Puhemies koputtaa] pääministeri Orpo, teiltä: mitä tarkoititte sillä, että koulutus on erityissuojeluksessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Opetusministeri voi varmasti täydentää. Jos katsotaan tätä kokonaisuutta, mitä me olemme tehneet — kymmenen miljardin säästökokonaisuus, sopeutustoimet — niin siihen nähden se, että me olemme pitäneet kiinni yliopistojen ja korkeakoulujen perusrahoituksesta lukuun ottamatta näitä viimeisiä, kuitenkin suhteessa pieniä leikkauksia, ja se, että me lisäämme 200 miljoonaa peruskouluun, se, että me laitamme miljardi euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan tässä maassa, se, että me olemme lisänneet aloituspaikkoja, kaikki nämä lukemattomat toimet plus sisällöllinen kehittäminen peruskoulussa useilla eri toimilla — nämä ovat sitä, mikä kertoo, että koulutus on suojeluksessa. Se on kaiken perusta, se on tulevaisuuden perusta. Kun otatte tämän kokonaisuuden huomioon, niin varmasti itsekin toteatte, että tämä pitää paikkansa. [Vasemmalta: Leikattu on!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Yli 50 000 kuollutta — lapsia, nuoria, naisia, siviilejä, kokonainen kansa vaarassa kuolla nälkään, kun apua ei saada paikalle ajoissa. Pommitettuja sairaaloita, koteja, menetettyjä henkiä, valtava määrä inhimillistä kärsimystä ja tuhoa. [Vilhelm Junnilan välihuuto] Tämä on tilanne Gazassa tällä hetkellä. Silti moni vaikenee, silti moni valitsee olla hiljaa. Toki Gazan kauheudet on myös tiedostettu. Poliitikot ministereitä myöten ovat päivitelleet, että tilanne Gazassa on kammottava, hirvittävä, epäinhimillinen, mutta tämä päivittely ei yksinkertaisesti vain riitä. Nimittäin keinoja on. Päivittely ei pelasta henkiä.

Asiantuntijat ovat todenneet meille, että Suomi voisi vaatia taloudellisia pakotteita Israelille ja kieltää asekaupan. Suomi voisi halutessaan tunnustaa Palestiinan valtion ja vaatia EU:n tasolla, että assosiaatiosopimus laitetaan tauolle, kunnes Israel alkaa kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta.

Kysynkin teiltä, pääministeri Orpo: mitä Suomen hallitus tekee palestiinalaisten kansanmurhan lopettamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Gazan tilanne on huolestuttava, se on järkyttävä tällä hetkellä. Ja se, mitä Suomi vaatii tällä hetkellä, on ensinnäkin, että on kiireesti palattava tulitaukoon. Nämä Israelin suunnitelmat laajentaa sotatoimia, palauttaa sotatoimet Gazaan pitää pysäyttää, humanitäärinen apu on saatava täysin avoimesti perille, ja kolmanneksi kaikki panttivangit on vapautettava. On aivan selvää, että Suomi toimii, hallitus toimii, kaikilla niillä rintamilla, missä me voimme: suoraan kahdenvälisesti EU:n kautta, ja YK:n kautta pyrimme vaikuttamaan näiden tavoitteiden mukaisesti.

Ja toistetaan sekin, että Suomi on pitkään kannattanut kahden valtion mallia. Pyritään toimimaan sen eteen, että se päivä joskus nähdään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Tähän samaan aiheeseen liittyen edustaja Kontula, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ongelmahan on nimenomaan siinä, että Suomi ei toimi. Israel on kieltänyt kaiken humanitaarisen avun Gazaan. Käytännössä kyse on ihmisten näännyttämisestä nälkään. Myös sotatoimet ovat jälleen kiihtyneet. Kansainvälisen tuomioistuimen päätös asettaa Israelin lisäksi myös muille YK:n joukkotuhontaa koskevan yleissopimuksen osapuolille, siis myös Suomelle, velvollisuuden estää kansanmurhaa. Tästä huolimatta Suomen linjana on ollut päättäväinen passiivisuus. Suomi jatkaa asekauppaa Israelin kanssa eikä ole tunnustanut Palestiinan valtiota. Suomi ei ole vaatinut pakotteita Israelin hallinnon edustajille tai edistänyt kauppapoliittisia keinoja EU:ssa. Kysynkin teiltä, pääministeri Orpo: miksi Suomi vaikenee nälkään, hypotermiaan ja lääketarpeiden puutteeseen tapetuista Gazan lapsista, puhumattakaan heistä, jotka on suunnitelmallisesti ammuttu, pommitettu tai poltettu elävältä telttoihinsa? [Ben Zyskowicz: Eihän Suomi vaikene!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei Suomi eikä Suomen hallitus ole vaiennut näistä asioista. Me emme ole toimettomana. Me toimimme kaikilla niillä rintamilla, mitkä totesin, kahdenvälisesti suoraan alueen valtioiden kanssa EU:n puitteissa, joka on meidän kaikkein keskeisin viiteryhmämme, ja YK:n puitteissa, ja yksiselitteisesti on toimittu näiden periaatteiden mukaisesti, jotka sanoin. Sotatoimet on lopetettava, humanitäärinen apu on saatava perille, ja kaikki panttivangit on vapautettava. Tälläkin hetkellä ulkoministerimme on maailmalla, ja hän tekee joka päivä — niin kuin me muutkin, mutta erityisesti hän tekee joka päivä — töitä sen eteen, että ratkaisuja löydetään, samoin koko ulkopoliittinen johto tasavallan presidentin vedolla. Me olemme osallistuneet merkittävällä tavalla humanitääriseen apuun, ja sitä me jatkamme. Kaikki tehdään, mihin me pystymme.

Kiitos, herra puhemies! Hallitus teki puoliväliriihessä erinomaisen päätöksen passien voimassaoloajan pidentämisestä kymmeneen vuoteen. Vuonna 2006 siirryttäessä biometrisiin passeihin tuo voimassaoloaika lyheni viiteen vuoteen, ja silloin perusteluna oli se, että valmistajat eivät voineet taata pidempää aikaa toimintavarmuudelle. Mutta tekniikka on parantunut, ja useimmissa Euroopan maissa on jo voimassa passien pidempi aika, se kymmenen vuotta, mikä meilläkin oli aiemmin. Vuosi sitten kirjallisessa kysymyksessä juuri näillä perusteilla esitin passien voimassaoloajan pidentämistä. Lisäksi tämä helpottaa poliisin lupapalveluiden työtaakkaa, jonne on ollut välillä hyvinkin pitkät jonot, ja alentaa kansalaisille koituvia kustannuksia. Kysynkin: millä aikataululla tämä laki nyt saatetaan voimaan, ja pidennetäänkö samalla myös henkilökorttien voimassaoloaika kymmeneen vuoteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erinomaisesta kysymyksestä. On totta, että hallitus kehysriihessään päätyi kirjauttamaan sen, että pidennämme passeja enintään sinne kymmeneen vuoteen, mikä itse asiassa on varmasti aika monelle kansalaisellekin mieleen, toki huomioiden nämä turvallisuuskysymykset — aivan niin kuin aiemminkin oli — niin että kaikki eivät välttämättä saa sitä pidempää passia, mutta tätä katsotaan sitten valmistelun yhteydessä. Tämä työ on jo käynnistynyt sisäministeriössä, ja pyrimme tietenkin mahdollisimman nopeaan lainsäädännön muutokseen. On tietysti selvää, että tässä täytyy hiukan kasata vielä selvityksiä, ennen kuin päästään eteenpäin, mutta ei ole mitään tarvetta aikailla tämän asian kanssa.

Ja ehkä, arvoisa puhemies, tässä yhteydessä totean myös sen, kun tätäkin lähetystä kuuntelee ehkä useampi ihminen, että ei kannata jättää passin hakemista siihen, kunnes laki muuttuu, vaan jos passia tarvitsee, niin se kannattaa nyt hakea.

Teemme työtä mahdollisimman nopeasti.