Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  alkoholi- ja  alkoholijuomaverosta  annetun lain liitteen muuttamisesta

Niin, arvoisa puhemies, kyseessä on siis alkoholiveron korotus, ja kun noista summista puhuimme äsken, niin tällä on sitten tarkoitus valtion kassaan kerätä lisää verotuottoja noin 50 miljoonan euron edestä per vuosi.

Ja joskus totesin tätä mietintöämme valtiovarainvaliokunnassa esitellessäni, että tämä on sinänsä hyvin tuttu aihe tällekin eduskunnalle, sillä muistaisin, että täällä meidän mietinnössämme on kirjattu se periaate, että näin on sattunut käymään vuodesta 2004, kun tuli veronalennus alkoholiin. Sen jälkeen seitsemän kertaa on kuitenkin nostettu lievästi ja maltillisesti alkoholiveroa, niin että sinänsä tämä kaava ei ole meille vieras vaan varsin tuttu vuosittain, ja se tietenkin johtuu taas siitä, mikä täällä mietinnössäkin mainitaan, että tällä on fiskaalista merkitystä — viitaten äskeiseen keskusteluumme, me tarvitsemme veroeuroja — ja toinen on sitten se, minkä valiokuntakin toteaa, että pidämme hyvänä sitä, että nimenomaisesti tällä on myös tietynlaisia terveyspoliittisia vaikutuksia, ja siksikin muun muassa pidämme tätä perusteltuna ja esitämme hyväksyttäväksi muuttamattomana.

Tässähän siis idea on se, että kaikkia suurin piirtein samalla tavalla kohdellaan. Pienet poikkeukset löytyvät sieltä viinien ja erittäin mietojen alkoholijuomien osalta, eli niiden verotusta korotetaan aivan hieman enemmän kuin muiden, ja se johtuu taas siitä, että me tarvitsemme tiettyä tasaavaa vaikutusta tässä kokonaissysteemissämme. Tällä hetkellä viinin verotus on huomattavasti matalampi, ja sen takia tätä veroeroa kavennetaan hieman. Ja sitten näitten erittäin mietojen alkoholijuomien osalta on taas se aika hassu epäkohta olemassa, että niitä nyt sitten tämän systeemin mukaan tällä hetkellä verotetaan hieman matalammin kuin sitten vaikka alkoholittomia mehuja ja virvoitusjuomia, ja se taas johtuu siitä erosta alkoholiverotuksen ja virvoitusjuomaverotuksen välillä. Ja tätä veroeroa tai tietynlaista epäkohtaa tässä niin ikään korjataan, mutta valiokunta kyllä toteaa täällä mietinnössään myös sen, että se ei tule tällä vielä selväksi. Niinpä me kehotamme myös siihen, että tätä kokonaisuutta, sitä, miten tämä muodostuu, on arvioitava jatkossakin, ja tähän sitten oikein kirjauksen pistimme.

Tässä mietinnössämme aika paljon sitten luetellaan tätä olemassa olevaa tasoa ja sen muutoksia, ja nämä siinä kaiken kaikkiaan toteamme ja hieman perustelemme tosiaan viinien ja erittäin mietojen alkoholijuomien verotuksen tilannetta.

Arvoisa herra puhemies! Minäkin tahdon sanoa muutaman sanan tähän verokeskusteluun.

Koronakriisi painaa ravintola-alaa, ja mielestäni nyt ei ole veronkorotusten paikka. Itse asiassa minä olen sitä mieltä, että alkoholiverotaso on jo nyt liian korkea. Alan yritykset maksavat alkoholiveroa enemmän kuin liikevaihtonsa verran, esimerkiksi Alko vuonna 19. Veronkorotuksella riskeerataan vuoden 20 hyvä kehitys alkoholiverotuotoissa. Juomien vähittäismyynti on korona-aikana kasvanut, mikä on lisännyt yksistään Alkon tammi—heinäkuussa valtiolle tulouttamia valmistevero- ja arvonlisäverotuottoja jo noin 50 miljoonalla eurolla verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Kotimainen alkoholiala kamppailee jatkuvasti yksityisen maahantuonnin kanssa, ja epäreilu kilpailuasetelma syö suomalaisten yritysten tulosta sekä alkoholista valtiolle saatavaa verotuloa. Matkustajatuonti nimenomaan Virosta ja Latviasta aiheuttaa suurimmat taloudelliset menetykset Suomelle. Vuonna 19 alkoholijuomien myyntituloja menetettiin pelkästään Viroon 309 miljoonaa euroa ja verotuottoja 76 miljoonaa euroa. Veronkorotuksista aiheutuva hinnannousu tarkoittaa myös ravintola-anniskelun suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemistä kotona tapahtuvaan alkoholinkäyttöön verrattuna. Tämä heikentää ravintoloiden poikkeustilasta toipumisen edellytyksiä sekä ravintola-alan työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Verotulojen lisäys voidaan saavuttaa myös ilman veronkorotusta, kunhan matkustajatuontia saadaan vähennettyä. Se taas vähenee parhaiten pienentämällä hintaeroa Suomen ja lähialueiden välillä, ei korottamalla veroja Suomessa. Kuten jo mainitsin, mutta mainitsen uudestaan, esimerkiksi myynti Alkossa on jo vuoden 20 ensimmäisellä puoliskolla tuottanut veronkorotuksella haetut 50 miljoonaa euroa enemmän valmisteveroa ja arvonlisäveroa viime vuoteen verrattuna, ja kehitys on jatkumassa samansuuntaisena loppuvuoden ajan. Jokainen meistä tietää, että kun korona helpottaa, tuontiralli Virosta ja Latviasta alkaa jälleen kerran uudestaan johtuen juuri siitä, että Viron alkoholivero on noin kolmannes Suomen verotasosta, Latvian 20—35 prosenttia riippuen juomaryhmästä.

Tahdon myös mainita, että alkoholiala on merkittävä työllistäjä, joka tarjoaa suoraan työtä noin kolmelletuhannelle hengelle mutta epäsuorasti kymmenilletuhansille niin anniskelun ja vähittäismyynnin piirissä kuin kotimaisen juomateollisuuden kautta maataloudessakin. Monien muiden tavoin alkoholialan yritykset ovat koronan vuoksi joutuneet lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöään.

Tahtoisin kysyä hallitukselta, ja kysyn varmaan useampaan otteeseen, oletteko valmiita siirtämään tätä kohtuutonta veronkorotusta esimerkiksi vuodella tai luopumaan siitä kokonaan. Aikalisä tai luopuminen veronkorotuksesta auttaisi pelastamaan sekä alkoholisektorin että anniskelun työpaikkoja ja vakauttamaan yritystoimintaa. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on tehnyt valtiovarainvaliokunnassa vastalauseen tähän esitykseen, ja käyn nyt muutaman huomion tästä meidän vastalauseestamme läpi.

Täällä verojaoston puheenjohtaja kuvasi hyvin tämän esityksen ja nyt mietinnön sisällön — en mene siihen sen enempää. Tämä on hallitukselta ollut harjoitus, jolla nimenomaan on haettu tätä fiskaalista vaikutusta, ja se on totta kai sitten oma kysymyksensä, mistä veroja täytyy kerätä. Kuitenkin näitä esityksiä käsitellään aina totta kai ajassa siten, että täytyy arvioida sitä tilannetta, mikä Suomessa tällä hetkellä on, ja me tiedämme sen, että matkailu- ja ravintola-ala on kohdannut erittäin vakavat vaikutukset nyt koronakriisin vuoksi ja alalta on jäänyt paljon väkeä työttömäksi. Monen yrityksen tilanne on erittäin kriittinen. Ja nyt tässä tilanteessa päädyimme siihen, että on täysin perusteltua pidättäytyä tästä alkoholiveron korottamisesta, vaikkakin tämän esityksen vaikutukset ovat kohtalaisen maltillisia, mutta joka tapauksessa kaikki ylimääräinen on tietysti aina ylimääräistä, ja tässä kohtaa on perusteltua, että veronkorotuksesta tultaisiin pidättäytymään.

Toinen huomio, mikä tähän esitykseen liittyy, on se, että kyllähän veronkorotus edelleen lisää alan kustannuksia ja korottaa tämän ravintola-anniskelun verokiilaa, kun muistetaan vielä se, että ravintola-anniskelu tarkoittaa siis kokonaiskulutuksesta vain 10:tä prosenttia, sen se siis on ravintola-anniskelussa tällä hetkellä. Se on hälyttävän vähän, kun kuitenkin sekä matkustajatuonnin vaikutus että se, että ihmiset nauttivat alkoholia aika lailla sitten kotona, johtaa siihen, että vastaavasti myöskään se alan työllisyys ei kehity. Sen sijaan, että nyt vain yksisilmäisesti tässä salissa hallitus tuo näitä esityksiä, millä veroja korotetaan aina kerta toisensa jälkeen, pitäisi yhdessä ihan aidosti pohtia sitä, miten ensinnäkin alkoholiverotus kannustaisi ja tukisi sitä, että se kulutus siirtyisi asteittain enemmän sinne ravintoloihin, jolloin se nimenomaan sitten tapahtuisi siellä valvotuissa oloissa, se tukisi tämän mara-alan työllisyyden kehitystä, ja taas vastaavasti meidän pitää myös erikseen pohtia sitä, miten nämä meidän verotasot ja tämä meidän nykyinen alkoholiverotus suhtautuvat tähän matkustajatuontiin, joka tällä hetkellä on totta kai pysähdyksissä, mutta me tiedämme sen, että siellä on kuitenkin...Viro perui näitä aikaisemmin tekemiään alkoholiveron korotuksia. Siellähän oli aika isot ohjelmat, miten tätä veroa pitäisi korottaa, mutta siellä hallitus päätti näitä sitten perua, ja meidän täytyy myös ottaa tämä huomioon, koska muuten [Puhemies koputtaa] riskinä on se, että matkustajatuonti lisääntyy ja verotuloja karkaa edelleen Suomesta.

Arvoisa puhemies! Jos olen ymmärtänyt oikein tämän pienen korotuksen merkityksen, ja edustaja Viitanen omasta mielestäni sen esittelypuheenvuorossaan totesi, niin yksinkertaisesti tämän keskeisin tavoite on fiskaalinen. Tällä halutaan saada budjettiin noin 50 miljoonaa euroa lisää. Me tarvitsemme niitä verotuloja. Se ei muuten ole yksisilmäistä politiikkaa, vaan me joudumme katsomaan tätä veropohjaa hyvin laveasti ja laajasti, joudutaan eri puolilta katsomaan.

Tässä on yhtenä perusteena käytetty myöskin sitä, että tällä on kansanterveydellisiä vaikutuksia positiiviseen suuntaan. Minä en tunne niitä laskelmaperusteita, mutta ilmeisesti sillä on alkoholin kulutukseen jonkinlainen vaikutus, jolloin voidaan sanoa, että sitä kautta sillä on kansanterveydellistä vaikutusta. Mikä sen merkitys sitten laajassa mitassa on, sitä ei tässä sanota.

Arvoisa puhemies! Minä näen tässä veronkorotuksessa kylläkin yhden ongelman, ja se on tämä veron luonne. Tämä on aidosti luonteeltaan regressiivinen vero. Se kohdistuu suhteessa pienituloisempaan ihmiseen vahvemmin kuin suurituloiseen ihmiseen, ja tämä regressiivinen luonne tämäntyyppisellä alkoholiverolla tietysti on olemassa. Onneksi tätä tasapainottaa se, että tämä on suhteellisen pieni korotus, jos ymmärrän oikein, pikkuisen päälle puoli prosenttia, 0,7 taitaa olla se tarkka luku, mikä tämä korotus tulee olemaan keskimäärin eri alkoholituotteisiin nähden, eli siinä suhteessa se ei ole suuri rankaisu pienituloisimmille ihmisille, mutta ehdottomasti sillä on regressiivinen luonne, ja tätä täytyy sitten pystyä kompensoimaan muissa muodoissa jatkossa.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Marttinen piti tyhjentävän puheenvuoron. Siinä mielessä yritän olla toistamatta hänen hyviä pointtejaan. Tässä juuri se, mitä itsekin haluan nostaa, on edelleen se, että kun on koronakriisi ja se on osunut erittäin voimakkaasti elinkeinoelämään ja niistä toimialoista suurimpia menetyksiä on juuri matkailu‑ ja ravintola-alalla, niin on kysymys siitä, milloin on oikea hetki toimia ja miten vain. Ravintola-alalla liikevaihdon taso on heikentynyt pahimmillaan keskimäärin neljäsosaan kriisiä edeltävästä tasosta. Mistä tässä on jälleen kerran sitten kysymys pohjimmiltaan, ne ovat ihmisten työpaikat, ovat yrittäjät ja heidän pärjäämisensä. Se on se, mikä tässä on aina pohjalla, ja minun mielestäni verojen korottaminen ei ole siinä kyllä ratkaisu. Pieni korotuskin on korotus.

Se tiedetään, että anniskelu muodostaa toimialalla eli ravintola-alalla liiketoiminnasta merkittävän osan. Se kuvaa sitä, että sillä on merkittävä vaikutus ravintola-alaan, ja sillä on merkittävä vaikutus mielestäni myös ihmisten sosiaaliseen elämään ja hyvinvointiin, että he saavat eurooppalaisittain mennä anniskeluravintolaan ottamaan muutaman oluen ja siitä ei ihan älyttömästi ihmistä veroteta.

Joka tapauksessa tässä yleisesti välillä tulee ajatus, että onko kysymys pelkästään veronkorotuksista vai onko tässä kysymys vain puhtaasti hallituksen negatiivisesta suhtautumisesta ja epäilyksestä ihmisen kykyyn itse päättää, miten toimii alkoholin kanssa. Puhutaan sitten ravintoloiden ulosmyyntioikeudesta tai pienpanimoiden ulosmyyntioikeudesta, aina tuntuu siltä, että tämä hallitus on se, joka sanoo, että se tietää paremmin kuin ihmiset itse, ja se on minusta valitettava kehitys, koska en millään näe, että se on se tapa, millä ihmiskuntakaan kehittyy, jos aina ylempi taho kertoo, miten ihminen saa toimia.

Arvoisa puhemies! Ehdotettu alkoholiveron korotus on maltillinen: vaikutus vähittäiskauppahintoihin on noin 2 prosenttia. Ja kuten täällä on sanottu, niin valtion tulojen kartuttaminen on tässä se päätarkoitus.

Lisäksi tavoitteena on kyllä alkoholin kulutuksen vähentäminen ja alkoholin käyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Aiemmat vastaavat veronkorotukset osoittavat tämänsuuntaisen korotuksen vähentäneen käyttöä. Tätä puolustaessaan täytyy kertoa, että seuraan raittiusliikkeessä toimineen isoisän jalanjäljissä. Toki kyllä aion huomenna puolustaa pienpanimoita ja heidän ulosmyyntioikeuttaan vahvasti.

Veroja on hyvä korottaa vain maltillisesti, jotta hinnannousu ei lisää laillista matkustajatuontia tai laitonta alkoholin välittämistä. Tästä tosiaan Virossa veronkorotusten vaikutukset huomattiin nopeasti. Maltilliset korotukset linjattiin jo hallitusohjelmassa tähän 50 miljoonan euron tasoon.

Edustaja Viitanen jo esittelikin hyvin, kuinka korotuksella pyritään lieventämään sitä epäkohtaa, että esimerkiksi alkoholittoman oluen, tuoremehun tai muun virvoitusjuoman valmistevero on korkeampi kuin sellaisen miedon oluen, jonka alkoholipitoisuus juuri ylittää tämän rajan.

Ja vielä pienpanimoiden osalta: pienpanimoiden tuottaman oluen verorasitus kasvaisi vähemmän kuin yleisen olutverokannan mukaisesti verotetun oluen, jolloin euromääräinen veroero pienpanimoissa tuotetun oluen ja yleisellä verokannalla myydyn oluen välillä kasvaisi.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä aika maltillisessa veronkorotuksessa, niin kuin edustaja Marttinenkin totesi, on pitkälti kysymys fiskaalisesta vaikutuksesta. Toisaalta tässä alkoholiverossa ja ylipäätään päihteisiin liittyvissä veroissa täytyy punnita ehkäpä kolmea kokonaisuutta: verotuloja, elinkeinoelämää ja terveyttä. Varsinkin selkeillä veromuutoksilla on alkoholin osalta myös terveydellisiä vaikutuksia. Toisaalta niillä on myös sitten verovaikutuksia, ja myös matkustajatuonnilla on normaalioloissa merkittävä vaikutus. Tässä ollaan vuosien mittaan oltu aika haastavassa toimintaympäristössä, kun kokonaiskulutus on kuitenkin kansanterveyden näkökulmasta erittäin olennainen asia, mitä pitää huomioida.

Puhemies! Olkoonkin tämä aika maltillinen korotus ja senttiä per litra -vaikutuksiltaan aika pieni, niin olen taipuvainen kyllä tässä yhtymään kokoomuksen huoliin liittyen ravintola-alaan siinä mielessä, että meidän täytyisi kyllä miettiä, miten sitä alaa voidaan tukea. Itse lähden siitä, että mitä enemmän me saamme vähennettyä alkoholin kulutusta kotona ja lisättyä sitä valvotuissa olosuhteissa ravintoloissa, sen parempi. Tämän takia itse olen aika lailla taipuvainen siihen, että kun tätä alkoholiverotusta laajemmin pohdittaisiin, niin pohdittaisiin niin, että alkoholia per senttilitra olisi ohjaava vaikutus ja mitä miedommista alkoholituotteista on kysymys, sen matalampi verotus olisi, ja kun puhutaan kovista viinoista, niiden verotus olisi huomattavasti korkeampi. Sillä olisi myös kansanterveydellinen ohjaava vaikutus. Tässä tietysti tullaan taas puntaroimaan sitten sitä matkustajatuontia, joten tämä harjoitus ei täysin helppo ole.

Täytyy myös sanoa, että kun nyt viinien ehkä tähän mennessä hieman edullisempaa verotusta kiristetään ja kun vastaava kiristys ei ole niin kova muun muassa tuolla panimopuolella, niin se on tietysti suomalaista panimoteollisuutta ajatellen ainakin siinä mielessä oikeudenmukaisempi näkymä, että nyt kun nuo tuontiviinit kallistuvat — kun meillä ei valitettavasti Suomessa ehkä marjaviinejä lukuun ottamatta ole varsinaista viiniteollisuutta — niin se on ihan oikeansuuntaista.

Vielä ehkä lopuksi liittyen tähän alkoholiverotukseen: tuo korjaus, joka tässä nyt tehdään liittyen näihin alkoholittomiin versus vähän, erittäin vähän, alkoholia sisältäviin tuotteisiin, on minusta oikeudenmukainen veronkorotus ja korjaus. Vaikka sinne puutteita jää, niin kuin tuossa mietinnössä todetaan, niin tämä pieni, noin 50 miljoonan euron veronkorotus tässä tilanteessa on kyllä aika lailla maltillinen ja myös ihan kohtuullinenkin.