Suullinen kysymys EU:n elpymisrahaston vaikutuksesta Suomen talouteen (Ari Koponen ps) | Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Kai Mykkänen kok) | Suullinen kysymys Suomen velkaantumisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys paikallisen sopimisen edistämisestä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys rasismin kitkemisestä (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomen valtio ottaa tänä vuonna uutta velkaa lähes 20 miljardia. Hallitus on viemässä Suomen ikuiseen yhteisen EU-alueen velkavankeuteen. Tämänhetkisen tiedon mukaan hallitus hyväksyy euroalueen yhteisvastuulle uuden, 750 miljardin euron paketin, josta iso osa on suoraa tukea jäsenmaille. [Sanna Antikainen: Ohoh!] Suurin osa on menossa Etelä-Euroopan huonosti talouttaan hoitaneille maille, kuten Italialle, jonka osuus elvytyksestä olisi huimat 173 miljardia. [Sanna Antikainen: Huh huh!] Vertailun vuoksi on hyvä mainita, että Italia on Euroopan selvä ykkösmaa veronkierrossa ja menettää vuosittain tämän takia jopa 190 miljardia euroa. [Sanna Antikainen: Kamala summa!] Tätä hallitus haluaa lähteä tukemaan.

Me perussuomalaiset emme voi käsittää tätä täysin isänmaan edun vastaista politiikkaa, kun omakin velkasuhteemme lähestyy kriisimaiden tasoa. Myös presidentti Niinistö arvioi, että euroalueen olisi palattava alkuperäiseen toiminta-ajatukseensa ja no bail-out ‑periaatteeseen.

Arvoisa ministeri, miksi te haluatte [Puhemies koputtaa] järkyttävän suuren yhteisvastuun taakan tulevien suomalaisten sukupolvien harteille? Vastatkaa rehellisesti, miksi.

Arvoisa puhemies! Ei hallitus halua, eikä varmaan kukaan halua, tuskin eduskuntakaan haluaa. Hallitus lähtee siitä, että se komission esitys, joka on esitetty, ei sellaisenaan Suomelle käy, vaan me alamme neuvottelemaan siitä. Ja silloin me neuvottelemme niiden reunaehtojen puitteissa, joita eduskunta meille on aikaisemmin asettanut ja tulee asettamaan nyt, kun hallitus on saanut oman kantansa aikaiseksi. Se tarkoittaa sitä, että eduskunnalla on Suomessa budjettivalta ja sitä noudatetaan. Me tiedämme, että on tarpeita tehdä eurooppalaista elvytystä, kuten on tarpeen tehdä myös kotimaista elvytystä, mutta kaikkien ratkaisujen, mihin sitoudutaan, täytyy olla määräaikaisia, tarkkarajaisia, ja budjetista päättää aina eduskunta. Me lähdemme nyt neuvottelemaan siitä, minkälainen ratkaisu tulee. Edustaja Koponen kysyi, miksi me hyväksymme komission esityksen — ei se komission esitys tule olemaan lopullinen päätös, vaan se on komission esitys, josta alkaa neuvottelu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Parhaillaan Italia suunnittelee jo verohelpotuksia, ja sisäministeri Ohisalo ihastelee, kuinka Espanjan vasemmistohallitus on ottamassa käyttöön perustulon. Rahaa tuntuu siis olevan jaettavaksi — EU maksaa, Suomi maksaa. Ei näiden valtioiden tarvitse jatkossakaan tehdä mitään menoleikkauksia tai maksaa rehellisesti veroja. Meillä Suomessa saadaan valmistautua päinvastaiseen toimintaan: korotetaan veroja, jotta saamme lahjoitettua euroja Etelä-Euroopan korruptoituneiden maiden loputtomaan piikkiin, [Sanna Antikainen: Voi kamala!] joiden kotitaloudetkin ovat nettovauraampia kuin me suomalaiset. [Sanna Antikainen: Ohoh!] 90-luvun lamassa pelastettiin suomalaisia pankkeja duunarien ja yrittäjien selkänahalla. Nyt tilanne on vieläkin järkyttävämpi. Hallitus haluaa maksaa ulkomaisten pankkien saatavat ja etelän yli varojensa elävien veronkierron. [Jussi Halla-aho: Uskomatonta!] Arvoisa hallitus, te sanotte, että vakaa euroalue on Suomen etu. Onko yhteensä tuhansien miljardien keinotekoinen rahan pumppaaminen teistä vakautta?

Arvoisa puhemies! Haluan nyt korjata väärän käsityksen, joka tämän elpymisrahaston osalta on tietyissä puheenvuoroissa sitkeästi alkanut elämään. Tässä elpymisrahastossahan ei ole kyse siitä, että yhdessä lähtisimme jotakin yksittäistä jäsenmaata pelastamaan jonkunnäköisestä talousahdingosta, vaan tässä on kyse siitä, että kun koronakriisi on iskenyt erittäin voimakkaan reaalitalouden šokin koko Eurooppaan, niin nyt haemme niitä yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, joilla elvytämme koko Euroopan taloutta, ja tämä on Suomen etujen mukaista. Meidän etumme on se, että talous lähtee tämän kriisin jälkeen kasvuun. Me hyödymme siitä niin työllisyyden kuin tietenkin julkisen taloudenkin näkökulmasta, että talous kasvaa, ja Suomen etu on se, että koko Euroopassa talous elpyy, sillä Eurooppa on meidän iso vientialueemme. Me olemme yhteisillä sisämarkkinoilla, ja sen vuoksi teemme tätä kokonaisuutta yhdessä ja etsimme niitä ratkaisuja. Kyse ei ole mistään yksittäisen jäsenmaan pelastamisesta tai auttamisesta vaan yhteisestä projektista, siitä, että Eurooppa [Puhemies koputtaa] tämän koronakriisin aiheuttamasta šokista selviää.

Arvoisa herra puhemies! Komission esitys on todennäköisesti yliampuva, jotta saataisiin neuvotteluvaraa. Monet pienet nettomaksajat — ei toki Suomi — ovat suhtautuneet esitykseen hyvin kriittisesti. 750 miljardia tingataan vaikkapa 700 miljardiin, ja sitten kaikki voivat julistaa voittaneensa.

Suurin kysymys ei liity tarkkaan euromäärään vaan periaatteisiin. Tulonsiirrot ja yhteisvastuu kannustavat eteläisiä jäsenmaita jatkamaan sellaista talouspolitiikkaa, josta niiden ongelmat pohjimmiltaan johtuvat. Miksi ne tekisivät poliittisesti vaikeita rakenteellisia uudistuksia, kun ne tietävät, että joku muu viime kädessä kuittaa laskut?

Voidaan myös kysyä, miten uskottavaa on EU:n puhe oikeusvaltiosta ja sääntöperusteisesta maailmasta, jos se ei noudata edes omia sääntöjään. Mitä merkitystä on säännöillä, jos ne ovat aina alisteisia politiikalle?

Arvoisa puhemies! Tätä kokonaisuutta on syytä katsoa hyvin rauhassa ja maltilla. Valtioneuvosto on tänään muodostanut oman kantansa tähän aika mittavaan komission elvytyskokonaisuuteen, ja meidän pitää tunnistaa tästä Suomena, vientivetoisena jäsenmaana myöskin meidän omat intressimme. Meidän etumme on se, että Eurooppa elpyy, se lähtee kasvuun ja kestävään kasvuun, jossa panostetaan tutkimukseen ja kehitykseen, ilmastokestävään kasvuun ja sellaiseen Eurooppaan, joka pysyy vahvana ja yhtenäisenä ja kykenee ratkomaan globaaleja ongelmia.

Te sanoitte, edustaja Halla-aho, että tämä tulonsiirroilla kannustaa jatkamaan huonoa politiikkaa. Tässä ei ole kysymys tulonsiirroista vaan nimenomaan investoinneista Euroopan elpymiseen tästä koronakriisistä. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Te sanoitte myös, että miksi ne tukisivat rakenneuudistuksia. Tähän on rakennettu nimenomaan ehdollisuus, joka tukee rakenneuudistuksia. [Jussi Halla-aho: Ei pidä paikkaansa! — Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa! — Paavo Arhinmäki: Onko edustaja Antikainen lukenut edes kansilehteä?] Kaikki rahoitus sidotaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, sen maakohtaisiin suosituksiin, joiden perusteella tehdään kestäviä uudistuksia kaikissa jäsenmaissa, Suomi mukaan lukien.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että hallitus on hyvin mieltynyt käyttämään tätä sanaa ”elvytys” niin omassa lisätalousarviossaan kuin puhuttaessa EU:hun siirrettävistä rahoista. Voin teitä siinä sen verran neuvoa, että teidän omassa lisätalousarviossanne läheskään kaikki, mitä te kutsutte elvytykseksi, ei sitä ole, ja uskoisin, että suomalaiset veronmaksajat eivät halua elvyttää Italiassa sitä rahapulaa, mikä siellä on mafian takia, eivätkä halua elvyttää Espanjan perustuloa.

Aina kun tästä asiasta täällä puhutaan, täällä vedotaan markkinoihin, sisämarkkinoihin, turvallisuuspolitiikkaan, jopa imagoon. Mutta hallitus, uskaltaisitteko te laskea ihan konkreettisesti jäsenmaksujen ja vastuiden todelliset kustannukset ja verrata niitä maksuihin, joita itsenäinen maa Suomi maksaisi markkinoille pääsystä?

Olen oikeasti hieman huolissani. Kertokaa, hallitus, onko teillä tiedossanne ne valtavat riskit, joita tämänkaltaiset toimet aiheuttavat paitsi veronmaksajalle niin myös Suomen taloudelliselle itsemääräämiselle, [Puhemies koputtaa] jopa koko unionin tulevaisuudelle.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus lähtee siitä, että perustuslakia noudatetaan aina ja tämä talo viime kädessä päättää, mihin sitoudutaan ja mihin ei. Hallitus ei voi neuvotella ilman, että eduskunta on sen hyväksynyt, ja oppositio on niissä samoissa valiokunnissa matkassa. Joka vuosi eduskunnalle raportoidaan esimerkiksi hallituksen toimintakertomuksesta. Siellä on olemassa kaikki ne sitoumukset ja vastuut, joita Suomella on. Meillä on niitä paljon toki kansallisesti, omasta takaa: meillä on telakkateollisuutta, joka on tarvinnut tukea, meillä on olemassa eurooppalaisia sitoumuksia esimerkiksi eurooppalaisen vakausmekanismin puitteissa. Mutta niin on jokaisella euromaalla olemassa ihan samassa suhteessa heidän talouteensa.

Se, että me olemme kansallisesti tukeneet meidän teollisuuttamme, on varmasti ollut perusteltua politiikkaa aina siinä hetkessä, kun niitä on tehty, mutta se asettaa meille tiettyjä reunaehtoja. Meidän voi olla vaikeampi lähteä tiettyihin uusiin juttuihin matkaan, kun meillä on jo niin paljon sitoumuksia ennestään olemassa. [Riikka Purra: Hyvin esiinnytty, mutta ei vastausta! — Eduskunnasta: Hyvä vastaus!]

Arvoisa puhemies! Mielestäni kun keskustellaan esimerkiksi tämän elpymisrahaston kustannuksista, samalla on hyvä nähdä myös se toinen puoli: mitä tapahtuu, jos me emme tee yhdessä senkaltaisia toimia, [Eva Biaudet: Nimenomaan!] että Euroopan talous tämän koronakriisin aiheuttaman šokin jälkeen selviytyy ja elpyy. Ne vaihtoehtokustannukset, jotka olisivat edessä siitä, että koko Euroopan talous ja Suomen talous yhtä lailla lähtisivät tällaisen erittäin kituliaan kasvun aikaan ja taantuman aikaan ja me emme yhdessä pyrkisi juuri tämänkaltaisessa suhdannetilanteessa tekemään sellaista politiikkaa ja tukemaan senkaltaista politiikkaa, jossa investoidaan tulevaisuuteen, työllisyyteen ja kasvuun — ne vaihtoehtokustannukset olisivat erittäin suuria.

Pitäisin sellaista ratkaisua, jossa emme hakisi kasvun avaimia tällaisen šokin keskellä, erittäin vastuuttomana. Sen vuoksi meidän pitää yhdessä Euroopan tasolla mutta ei vain sillä tasolla vaan tietenkin myös kansallisesti hakea niitä kasvun avaimia, ja tämä hallituksen lisätalousarvio näitä avaimia on etsinyt. On aivan totta, [Puhemies koputtaa] että kaikki toimet siellä eivät ole elvytystoimia. Osa on vielä tämän akuutin kriisin hoitoa.

Arvoisa herra puhemies! On totta, että Suomen kannalta on aivan välttämätöntä se, että Eurooppa toipuu, elpyy, lähtee kasvamaan, ja siihen tarvitaan yhteisiä toimia. Se on suomalaisten vientiyritystenkin etu. Sen lisäksi tässä tehdään suuria päätöksiä EU-rakenteisiin, ja niistä pitää saada toimivat. Suomella pitää olla selkeä kanta, ja mielestäni sen pitäisi olla vanhan linjan mukainen, joka perustuu talouskuriin, tiukkoihin talouspolitiikan sääntöihin, kilpailukyvyn hakemiseen, markkinakuriin, siihen, että jokainen vastaa omasta taloudestaan. Näistä sanoista, joita kävin läpi: nopealla luvulla, kun muutama minuutti sitten saimme hallituksen kannan, sieltä näitä sanoja ei juuri löydy. [Paavo Arhinmäki: Hyvä niin!] Voisi vetää yhteen, että Suomen EU-politiikan linja on muuttunut, enkä enää ihmettele sitä, että Suomi ja hallitus eivät halua olla samassa pöydässä entisten yhteistyökumppaneiden, muiden Pohjoismaiden tai pienten pohjoisten valtioiden, kanssa, joissa on kiinnitetty huomiota nimenomaan talouskuriin ja siihen, että jokainen hoitaa omat asiansa. [Eva Biaudet’n välihuuto] Onko Suomen [Puhemies koputtaa] EU-politiikan, erityisesti sen talouspolitiikan, linja muuttunut?

Arvoisa puhemies! Itse kyllä näen, että Suomen EU-politiikan linja on ollut pitkään hyvin samansuuntainen, ja myöskin nyt kun me emme valmistaudu vain elpymisrahasto-neuvotteluihin vaan se on vain osa isompaa kokonaisuutta eli monivuotista rahoituskehystä, josta myös neuvotellaan, niin kyllä tämä pitkä linja on nähdäkseni siellä sisällä mukana. Mielestäni ei ole niinkään oleellista se, olemmeko jossakin porukassa, vaan kyllä meidän etumme tietenkin on se, että me katsomme, mistä kokonaisuudesta myös Suomi hyötyy kaikkein eniten, ja tämän pitää olla se näkökulma, käymme sitten monivuotisia rahoituskehysneuvotteluita tai neuvotteluita elpymisrahastosta sen osana. Eli mikä on sellainen kokonaisuus, joka myös Suomea Euroopan maana eniten hyödyttää? Rahoituskehysneuvotteluissa niillä kannoilla, joita olemme jo aiemmin tuoneet eduskuntaan, ja niiden linjausten mukaisesti nyt lähdemme käymään neuvotteluja. Osa tätä kokonaisuutta on myös tämä [Puhemies koputtaa] elpymisrahasto, ja tämäkin keskustelu käydään suuressa valiokunnassa. Toivon kyllä tässä hyvää yhteistyötä myös oppositiopuolueiden kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unioni ottaisi rahastoa varten ensimmäistä kertaa historiansa aikana merkittävän suuruisen lainan, jonka jäsenmaat sitten maksaisivat takaisin samassa suhteessa kuin maat normaalisti osallistuvat EU:n budjettiin. Kysyn nyt teidän arviotanne siitä: eikö ole niin, että Euroopan unioni tässä rikkoo omia sääntöjään, [Oikealta: Kyllä!] koska perussopimuksessa todetaan, että unioni ei saa rahoittaa toimintaansa velaksi? Ja tämä esitys toisi Suomelle 7—8 miljardin euron lisävastuut muiden koronatoimista lankeavien vastuiden päälle. Eikö näitä miljardeja tarvittaisi täällä kotimaassa kansallisen koronalaskun maksamiseen? [Sanna Antikainen: Juuri näin! — Paavo Arhinmäki: Ne on vastuita, ei ne ole puhdasta rahaa!] Ja kyllä tässä alkaa tulla jo kyseenalaiseksi se, onko Euroopan unioni enää se sama, johon Suomi on aikanaan liittynyt. [Oikealta: Ei ole!] Ovatko enää samat periaatteet voimassa, [Puhemies koputtaa] eli onko tämä nyt enää legitiimi [Oikealta: Ei ole!] tilanne?

Arvoisa puhemies! Aloitan tästä edustaja Räsäsen hyvän kysymyksen jälkimmäisestä osasta: onko EU enää sama. Tietysti on niin, että eihän EU ole ollut syntyessään valmis. Se on kehittynyt hiili- ja teräsunionista sellaiseksi nyt tällä hetkellä 27 jäsenmaan unioniksi, mikä se tällä hetkellä on. Unioni kehittyy ajan myötä, ja se on ihan luonnollista. Sanotaan, että erityisesti kriiseissä EU kehittyy ja menee eteenpäin. Se on kuin pyörä, jota täytyy polkea, että se pysyy liikkeessä, ja tällä tavalla unioni muotoutuu ajan kanssa. Nyt tässä on kysymys siitä, millä tavalla me vastaamme tähän globaaliin pandemiaan, tähän erittäin traagiseen terveyskriisiin, joka on [Perussuomalaisten ryhmästä: Nettomaksamme!] vaatinut ihmishenkiä kaikkialla, myös EU-jäsenmaissa. Millä tavalla me tähän kriisiin vastaamme? Miten unioni yhdessä rakentaa elpymistoimia, yhteistä kestävää kasvua?

Sitten on tämä juridinen puoli, johon, puhemies, edustaja Räsänen myöskin puuttui. Se on seikka, jota meidän täytyy hyvin nöyrästi tutkia. Me tutkimme sitä täällä Suomessa, päämiehet käyvät keskustelua Eurooppa-neuvostossa. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Komissio itsenäisenä instituutiona on rakentanut tämän esityksen kestävästi unionin perussopimuksiin perustuen. [Puhemies koputtaa] Komission tulkinta on se, että perussopimuksia noudatetaan, mutta tämä käydään vielä lävitse. [Jussi Halla-aho: Pukki kaalimaan vartijana!]

Arvoisa puhemies! Vientivetoisen Suomen talous on erittäin riippuvainen siitä, miten koko Euroopan talous pärjää. Meidän kansantaloudestammehan noin 40 prosenttia on vientiä, ja viennistä reilusti yli puolet menee EU-maihin, eli on meidän kansallinen etumme, että EU toimii, jotta tästä koronakriisin aiheuttamasta talousalhosta elvytään.

Komissio esittää yhtenä toimenpiteenä näiden elvytystoimien rahoitukseksi uusia, suoraan EU:lle meneviä verotuloja, ja haluaisin hallituksen kantaa tähän kysyä. Jos näitä perustetaan, niin silloinhan ei olisi enää kysymys siitä, että suomalaisilta kerätään veroja, joita sitten maksetaan mahdollisesti alhaisemman verotuksen maiden auttamiseen, vaan tulonlähteet olisivat koko Euroopassa yhtenäisin kriteerein esimerkiksi muovijätteestä, ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä, hiilitulleista [Puhemies koputtaa] ja vastaavista. Miten hallitus tähän suhtautuu? [Jussi Halla-aho: Ei tieto kulje hallituspuolueissa! — Paavo Arhinmäki: Kysymyksellä kerrotaan teille vastauksia!]

Arvoisa puhemies! Mitä tulee veroihin, niin on selvä, että Suomi on jo puheenjohtajakautensa aikana edistänyt esimerkiksi muoviveron aikaansaamista eurooppalaisella tasolla. Totta kai muoviveron tai lentoveron kaltaiset asiat eivät voi tapahtua yksittäisessä maassa, vaan suurempi vaikutus niillä on, jos ne ovat mahdollisimman laajoja. Siksi Suomi katsoo, että tietyissä olosuhteissa, kuten esimerkiksi muovin kohdalla, voi olla järkevää, että me saisimme myös EU:n omiin varoihin sellaisen kohdan.

Veropolitiikka on kansallisen päätöksenteon piirissä, ja kyllä Suomen eduskunta päättää meidän kansallisista veroistamme myös tulevaisuudessa, ja siitä kyllä pidän huolen. Näihin kaikkiin liittyy myös yksimielisyysvaade, ja siitä Suomi pitää kiinni, että joka ikinen veroasia täytyy päättää yksimielisyyden puitteissa, mutta on selvää, että esimerkiksi muovin osalta muovivero voisi olla ihan järkevä asia.

Arvoisa puhemies! Yhdessä asiassa pääministeri Marin oli kyllä äsken oikeassa: eihän tällä kyllä mitään yhtä maata pelasteta. Päinvastoin, tässähän vedetään välistä nettona 5 miljardia suomalaisten veronmaksajien rahaa moneenkin maahan, jotka ovat hoitaneet taloutensa huonosti — Italiaan, Espanjaan, Ranskaan, jopa Puolaan, joka ei ole edes kärsinyt koronasta niin paljon kuin moni muu maa. Tässä siirrytään nyt rehellisesti yhteisvastuulliseen velkaan ja suoriin unionin sisäisiin tulonsiirtoihin. Tosin kukapa on ennenkään uskonut, että niitä velkoja takaisin maksetaan, mutta lahjaa ei tarvitse edes yrittää maksaa takaisin.

Kysynkin hallitukselta, miten näette, jos tämä toteutuu: Mitä tämä tarkoittaa moraalikadon kannalta? Kuka enää maksaa velkansa ja hoitaa talouttaan kunnolla, jos on kuitenkin varmuus siitä, että muut maksavat? Entä onko tämä hallituksen mielestä jo viimeinkin liittovaltiorakenne? Mikä on Suomen asema siinä liittovaltiossa, kun olisimme kooltamme samaa luokkaa kuin Lappeenranta Suomen kansallisella tasolla? [Paavo Arhinmäki: Edustaja Mäkelä väheksyy Lappeenrantaa!]

Arvoisa puhemies! Tätä kokonaisuutta pyrin avaamaan tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani. Kyse ei ole senkaltaisesta välineestä, jolla pyritään yksittäisiä jäsenmaita tai jotakin yhtä jäsenmaata pelastamaan taloudellisista vaikeuksistansa tai esimerkiksi velkansa suuruudesta, vaan tämä on väline, jolla pyritään auttamaan koko Eurooppaa elpymään, ja sen vuoksi minun mielestäni sitä ei ole hedelmällistä käsitelläkään siitä näkökulmasta, että ikään kuin pelastaisimme joitakin yksittäisiä talouksia. Ei tämä elpymisrahasto olisi millään tavalla väline esimerkiksi Italian velkasuhteen taittamiseen, eikä se ole sellaiseksi tarkoitettu, vaan se on tarkoitettu välineeksi, jolla vauhditetaan investointeja koko Euroopan tasolla, kaikissa jäsenmaissa. Myös Suomi tulisi tästä kokonaisuudesta saamaan osansa. Se on väline, jolla pyritään vauhdittamaan eurooppalaista talouskasvua tämän akuutin kriisin aiheuttaman šokin vuoksi.

Mielestäni on paljon hedelmällisempää, että tätä keskustelua käydään välineestä, jonkalainen se on, ja sitten muu keskustelu [Puhemies koputtaa] siitä, missä taloustilanteessa yksittäiset Euroopan maat ovat muista syistä johtuen, on aivan eri keskustelu.

Arvoisa puhemies! On tietysti niin, että Suomelle on välttämätöntä se, että koko Eurooppa pääsee kasvuun, koska me elämme viennistä ja ennen kaikkea siitä viennistä, joka menee EU-alueelle. Ja myöskin se ymmärretään, että silloin kun ollaan tämmöisen kriisin keskellä, tulee asioita, joissa täytyy myös yhteisesti auttaa niitä, jotka ovat kriisistä eniten kärsineet, mutta on kuitenkin hyvä muistaa tässä se, mistä tässä elvytysrahastossa on kyse ja minkä takia tämä elvytysrahasto on olemassa. Jos ne maat, jotka olisivat eniten kärsineet tästä koronakriisistä, olisivat olleet Ruotsi, Hollanti ja Saksa, emme me tarvitsisi mitään elvytysrahastoa, koska nämä valtiot kykenisivät saamaan edullisesti lainaa markkinoilta muutenkin ja ne kykenisivät itse elvyttämään omaa talouttaan. Me tarvitsemme rahastoa, koska ne ovat Ranska, Italia, Espanja, jotka ovat huonosti hoitaneet talouttaan jo pitkään, joten kysymys kuuluu, että kai me voimme asettaa sellaiset ehdot, että me emme enää uudestaan ajaudu samaan tilanteeseen, kun seuraava kriisi tulee, [Puhemies koputtaa] eli vahvasta taloudesta pidetään kiinni.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä koronakriisi ja sen aiheuttama reaalitalouden erittäin nopea taantuminen on Euroopan yhteinen ongelma. Tämä šokki on näkynyt niin Suomessa, niin Ruotsissa, niin Saksassa, niin Italiassa, niin Espanjassa kuin kaikissa Euroopan maissa, ja tämä taloudellinen kriisi, joka koronakriisin seurauksena on syntynyt, ei sinänsä edes ole kytköksissä siihen, kuinka vahvasti korona itsessään on esimerkiksi maiden terveystilanteessa näkynyt tai maiden tilanteessa näkynyt, vaan taloudellinen tilanne on joka puolella heikentynyt voimakkaasti. Ja on totta, että eri mailla on erilaisia mahdollisuuksia tämänkaltaisiin akuutteihin kriiseihin vastata, mutta meidän kannattaa mielestäni ajatella tätä nimenomaisesti myös koko Euroopan näkökulmasta siitä syystä, että me olemme niin kiinteästi osa yhteisiä sisämarkkinoita, osa yhteistä talousaluetta ja osa yhteistä taloutta, että me emme yksinkertaisesti [Puhemies koputtaa] pärjää ilman, että koko Eurooppa pärjää.

Arvoisa herra puhemies! Tekisi mieli hallitukselta kysyä, millä hallitus vähentäisi näitä valheellisia ja virheellisiä väitteitä, joita perussuomalaiset täällä esittävät. Tässä vaiheessa ei ole mitään pakettia hyväksytty, ja täytyy myös muistaa, kuten teillekin on sähköposti tullut, että komission esittämä malli ei tällaisenaan tule Suomelle kelpaamaan. [Oikealta: Ohoh! — Antti Kurvinen: Niin se on!] Ensinnäkin komission pakettihan on aivan liian suuri, kuten moni hallituksen ministeri on julkisuudessa todennut, ja maksutaakka sitä kautta myöskin aivan kohtuuton. Ja kyllähän meistä moni on myöskin tässä salissa huomauttanut, että siitä avustuspainotteisuudesta on päästävä sinne lainamuotoisuuteen, jos tästä neuvotteluja päästään kohta jatkamaan.

Ja vielä periaate, jonka valtiovarainministeri hyvin totesi, on se, että jatkossakin jokaisen maan on huolehdittava omasta talouspolitiikastaan. Mutta katsoisin jo seuraavaan vaiheeseen ja siihen, millä Suomi tulee huolehtimaan, että tämä meidän kantamme, jota ministerivaliokunta on tänään käsitellyt, saa kannatusta. Eli mistä me haemme kumppaneita tälle hyvälle kannallemme, jotta myös Suomen tavoitteet etenevät EU:ssa?

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys, ja tietysti me toimimme tässä aktiivisesti. Tiedän, että pääministeri käy päämiestasolla keskusteluita. Itselläni on tässä iltapäivällä puhelu Saksan ministerin ja pohjoismaisten kollegojen kanssa, ja tällä tavalla näitä asioita viedään eteenpäin. Kesäkuun päämieskokousta pohjustaa eurooppaministereiden yleisten asioitten neuvosto, jossa myöskin tätä keskustelua käydään, ja me haemme niissä asioissa, mitkä kulloinkin ovat meille tärkeitä, samanmielisiä kumppaneita.

Oikeusvaltioperiaatteen suhteen meillä on erittäin hyvä yhteistyö niiden niin sanottujen tiukkisten kanssa. Edustaja Orpo, olemme hansamaiden kanssa samaa mieltä oikeusvaltio-periaatteista, mutta emme välttämättä samaa mieltä kaikista asioista. Eli kumppaneita löydämme esimerkiksi maaseudun kehittämisen ja maatalouden suhteen muun muassa Ranskasta ja niin edelleen, eli toimimme tavalla, jolloin aina varmistamme, että isänmaan ääni kuuluu ja Suomen etu etenee ja meitä kuunnellaan eikä meitä pidetä automaattisesti johonkin tiettyyn porukkaan kuuluvana ja jätetä ulos joistain toisista. Me varmistamme, että Suomen vaikutusvalta [Puhemies koputtaa] on aina maksimaalinen.

Arvoisa herra puhemies! Nähtävästi Jouni Ovaskan esimerkkiä mukaillen täällä saa nykyisin puhua valehtelijoista. [Puhemies koputtaa] Minä kerron, missä on valehtelijoita: he istuvat tuolla. [Puhuja osoittaa hallitusta — Puhemies: Edustaja Antikainen! — Eduskunnasta: Ohhoh!]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jopa tasavallan presidentti on esittänyt kritiikkiä tätä tulevaa EU:n elvytysrahastoa kohtaan. [Eva Biaudet: Ei ole!] Esityksessä suurin osa on lahjarahaa. Se on lahjarahaa, jonka hallitus ottaa suomalaisten veronmaksajien kukkarosta ja laittaa huonosti talouttaan hoitaneiden maiden kukkaroihin. [Paavo Arhinmäki: Tehän puhutte aivan pötyä! — Kimmo Kiljunen: Kierrätte totuutta!] Kyse on miljardeista ja miljardeista ja miljardeista euroista. Perussuomalaiset eivät antaisi senttiäkään, ei senttiäkään, [Eva Biaudet: Ei kenellekään!] ei sentin senttiä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on nyt hyvä ja kertoo, mikä teidän rajanne on. Paljonko olette valmiita lahjoittamaan EU:lle? — Arvoisa valtiovarainministeri Katri Kulmuni, onko se 10 miljardia, 20, [Puhemies koputtaa] 30, 40 vai 50 miljardia? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Muistutan edustajia vakaasta ja arvokkaasta käytöksestä. [Eduskunnasta: Juuri näin! Kiitos!]

Arvoisa puhemies! Vaikka ei tietenkään saa, arvoisa herra puhemies, muistella historiaa, niin kyllä perussuomalaiset olivat valmiita tukemaan yhteisiä eurooppalaisia periaatteita silloin, kun Kreikka oli ajautunut vaikeuksiin, ja kyllä, viime vaalikaudella tehtiin perussuomalaisten tuella myös Kreikkaa auttava paketti. [Jussi Halla-aho: Eikös se ollut keskustan mielestä ihan eri puolue?] Kyllä tästä kaikki puolueet varmasti kantavat oman osansa — päätöksiä on tehty jokaisessa hallituksessa.

Minun täytyy muistuttaa edustaja Antikaista, että Suomi on juuri tänään hallituksen osalta linjannut, että me emme hyväksy komission esitystä sellaisena kuin se on. Joten kun sanotte, että hallitus hyväksyy, mitä komissio on esittänyt, niin asia ei ole niin, me emme hyväksy sitä sellaisenaan. Me lähdemme siitä, että paketin täytyy olla pienempi, sen täytyy perustua lainalle ja siellä täytyy olla selkeät kriteerit sille, kuinka paljon sitä voi saada, miten se toimii ja mikä on Suomen tarkkarajaisuus — sitähän me siellä seuraamme. Sitä käsitellään yhdessä monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, joten tässä on vielä monta liikkuvaa kohtaa, joita on syytä tarkentaa.

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainministeri ensimmäisessä puheenvuorossaan totesi, niin Suomi ei ole hyväksymässä komission ehdotusta. Elvytystä tarvitaan sekä Suomessa että Euroopassa, mutta kyllä opposition huoli on myöskin oikeutettu siinä, että silloin kun rahaa on jaossa, niin helposti sitä suuntautuu sellaisiin kohteisiin, jotka vain kannustavat laiskuuteen. [Kokoomuksen ryhmästä: Juuri näin! Kyllä!] Kannustaisin kyllä hallitusta erityisesti talouskysymyksissä hakemaan kumppaneita hansamaista, ja Ranskasta löytyy kumppani jossakin toisessa asiassa, puolustusasioissa, maatalousasioissa ja niin edespäin. [Oikealta: Kannattaa kuunnella!]

Kaiken elvytyksen pitäisi tukea kilpailukyvyn paranemista, [Jussi Halla-aho: Kuunteleeko vasemmisto nyt?] tehtiinpä sitä Suomessa tai Euroopan unionissa. Kun tämä koko kriisi lähti tuolta Kiinasta liikkeelle, niin erityisesti minä näkisin tässä tilanteessa mahdollisuuden siihen, että mietittäisiin Euroopassa yhdessä niitä keinoja, millä Kiina-riippuvuutta vähennetään, ja käytettäisiin yhteisiä ponnisteluja, yhteistä rahaa siihen, että työllisyyttä ja kilpailukykyä parannetaan.

Kysymykseni hallitukselle on: [Puhemies koputtaa] onko Suomi vaatimassa ehdollisuutta rakenteellisiin muutoksiin, ja ollaanko tätä käyttämässä kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen? [Oikealta: Erinomainen puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilältä hyvä kysymys, josta kuuluu kokemuksen vahva ääni.

Se on juuri näin, että Suomi on vaatimassa, että kilpailukyky huomioidaan, että EU:n kyky vastata tähän globaaliin suurvaltapoliittiseen tilanteeseen ja kilpailutilanteeseen on paremmalla pohjalla — juuri niitä me ajamme eteenpäin. Ja kyllä tähän pakettiin tulee ehdollisuutta. Sanottakoon se nyt selvästi tässä, että myös komission esityksessä lähdetään siitä, että rahoitus sidotaan eurooppalaisessa ohjausjaksossa maakohtaisten suositusten perusteella annettaviin rakenteellisiin uudistuksiin.

Ehdollisuutta siis tulee. Tämä ei ole mitään lahjarahaa, jota annetaan avoimella valtakirjalla yhdellekään jäsenmaalle sellaisenaan tuhlattavaksi, mihin halutaan, vaan tämän on tarkoitus palvella niitä suuria eurooppalaisia kasvustrategioita, joita ovat ennen kaikkea Green Deal eli meidän vihreä kasvumme, siirtyminen päästöttömään Eurooppaan ja vähähiiliseen kiertotalouteen, ja toisaalta tutkimus‑ ja tuotekehitys ja digitalisaatio. Näille kahdelle raiteelle me rakennamme Euroopan, joka on entistä iskukykyisempi kovassa globaalissa kilpailussa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja vielä edustaja Koponen tästä aihealueesta.

Arvoisa herra puhemies! Euromaiden bruttokansantuote ei ole noussut takaisin yli vuoden 2008 huippulukemien. Euron taakka on valtava, ja vihervasemmistohallitus keskustan siunauksella avaa tietä vain suuremmille yhteisille veloille ja synkälle tulevaisuudelle EU:n osavaltiossa nimeltä Suomi. [Antti Kurvinen: Oletko kuunnellut puheita?] Kuten Suomenkin julkisen talouden kanssa, ongelmat ovat rakenteellisia, eikä niitä voi korjata ottamalla vain lisää velkaa tai printtaamalla lisää rahaa. [Antti Kurvinen: Vanhentunut puhe!] Kriisimaiden vastikkeettoman rahoittamisen on loputtava. Huonosti talouttaan hoitavien maiden perimmäisiä ongelmia ei poisteta jatkuvalla rahan lapioinnilla ja tulonsiirroilla, kuten olemme huomanneet. On vaikea nähdä, että Euroopan maiden taloudenpito ja riippuvuus EKP:stä voisi päättyä muuhun kuin kyyneliin. Arvoisa hallitus, voitteko vielä kertoa, kumpi on teille tärkeämpää: pumpata rahaa Euroopan pahimpien veronkiertäjämaiden kassoihin vai isänmaan etu?

Edustaja Kulmuni kertoo täällä aina, että se on eduskunta, mikä päättää, mutta jos näistä äänestetään, niin luulenpa, että se on hallitus, mikä näistä päättää. [Puhemies koputtaa] Eli turha sitä on kaataa tänne opposition niskaan. [Antti Kurvinen: Lukekaa perustuslaki! — Paavo Arhinmäki: Keskustelussa yleensä kannattaa kuunnella eikä käyttää etukäteen laadittuja puheenvuoroja!]

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus toimii eduskunnan luottamuksen varassa, ja näin sen pitääkin olla. Se on aivan selvää.

Voin myös todeta sen, että hallitus on isänmaan asialla. Se on ilman muuta selvä asia. Ja isänmaan etu on se, että Eurooppa toipuu tästä koronakriisin aiheuttamasta taloudellisesta šokista mahdollisimman pienin vaurioin, että saamme aikaan yhteistä kasvua, saamme vahvistettua työllisyyttä, saamme investointeja Eurooppaan. Se on isänmaan etu.

Nämä puheenvuorot, joita erityisesti perussuomalaisten ryhmästä on käytetty, mielestäni kuvaavat maailmaa, joka ei ole se maailma, missä me tällä hetkellä olemme. Tästä keskustelusta unohtuu kokonaan se, minkälaisen kriisin kourissa me olemme yhä edelleen, minkälainen kriisi korona on ollut Euroopalle, Suomelle, koko maailmalle, ja minkälaisen šokin se talouteen on aiheuttanut. Nyt me etsimme välineitä tähän kriisiin, jotta voisimme selvitä mahdollisimman vähin vaurioin, jotta voisimme tästä yhdessä toipua mahdollisimman nopeasti. Tämä maailma, jota kuvaatte, ja nämä tilanteet, [Puhemies koputtaa] joita kuvaatte, kertovat jostain aivan muusta kuin siitä tilanteesta, jossa me olemme.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarvio lyö ennätykset menolisäysten määrässä. Yhteistä velkaa ollaan nyt ottamassa lisää noin 20 miljardia euroa, siis yli 7 000 euroa uutta velkaa jokaista suomalaista työssä käyvää kohden vanhan päälle.

Arvon kollegani, edustaja Kurvinen, sanoi eilen seuraavasti: ”Mehän ollaan nyt sellaisessa tilanteessa, että koko kevät on höylätty luottokorttia, ja syksyllä sen maksun aika tulee.” [Jussi Halla-aho: Ohhoh!] Juuri näin, Kurvinen. Ja maksun suhteen meillä on kaksi vaihtoehtoa. [Antti Kurvinen: Kokoomus kuuntelee! Kokoomuksella on korvat!] Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko rajut veronkorotukset tai työssä käyvien määrän nostaminen pysyvästi sadoillatuhansilla, siis Ruotsin tason tuntumaan. Lyhytaikainen elvytystyöpaikka ei riitä, vaan pysyvästi rakenteellinen työttömyys alas. Ja siis elvytys on paikallaan, mutta se tarvitsee kaverikseen heti aidot työllisyysuudistukset, joilla lasku kuitataan ilman veronkorotuksia. [Puhemies koputtaa]

Valtiovarainministeri Kulmuni, onko teistä reilua ja oikein, että nyt saatatte Suomen ennätysnopean velkaantumisen tielle ilman, että teemme samalla päätökset, joiden avulla Suomessa on pysyvästi ainakin 100 000 työssä käyvää enemmän? [Puhemies koputtaa] Onko teistä ministerinä ja puoluejohtajana hallituksen talouspolitiikka [Puhemies: Edustaja Mykkänen!] uskottavaa puuttuvien työllisyystoimien valossa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Muistutan tästä minuutin aikarajasta.

Arvoisa herra puhemies! Tämä elvytyslisätalousarviohan on tehty hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja toivon totisesti, ettei yksikään hallitus joudu enää tämänkaltaisissa olosuhteisessa toimimaan, että maassa on poikkeusolot. Olemme joutuneet kannattelemaan yrityksiä muutaman kuukauden, tukemaan, antamaan sinne tukea ja turvaa. Olemme toistaiseksi jotenkuten siinä onnistuneet. Työllisyys on myös pystynyt avautumaan jälleen, kun olemme päässeet rajoituksista myös hieman erilleen, joten se virus ja pandemia on edelleenkin kaiken pohjalla. Emmehän me normaalioloissa voisi tämänkaltaista tilannetta nähdä, jossa kehys, se kuuluisa menosääntö, ei olisi voimassa. Mutta siitä seuraa se, että kun me olemme laittaneet nyt tärkeisiin asioihin elvytystä, jotta valtio ottaisi sitä iskua vastaan, että maa selviäisi hyvin, niin meidän täytyy myös pystyä tasapainottamaan taloutta, ja silloin se, että hallitus on päättänyt linjata työllisyystavoitteen nostamisesta, on aivan välttämätön asia. Me emme selviä talouden tasapainoisesta jälleenrakennuksesta ilman, että meidän työllisyysasteemme tulee nousemaan siitä, mitä vuosi sitten on kerrottu.

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että tämän kokoisen kriisin vaikutukset ovat niin suuret, että niitä ei lyhyessä aikavälissä pystytä paikkamaan. Itse näen näin, että meillä on kolme isoa kokonaisuutta, joita kaikkia tarvitsemme, jotta myös taloudellisesti pääsemme kestävälle uralle.

Ensimmäinen näistä on kasvun hakeminen muun muassa investointeja tekemällä. Ilman talouskasvua, ilman elpymistä me emme tästä kovin helposti selviä. Sen takia ensimmäiset panostukset pitää laittaa siihen, että koko Eurooppa ja Suomi lähtee taloudellisesti oikealle kasvun uralle, joka on myös ympäristöllisesti kestävämpi.

Toinen kokonaisuus liittyy rakenteellisiin uudistuksiin, niihin työllisyystavoitteisiin, joita Suomella on, ja työllisyyspolitiikkaa pitää tehdä vahvasti, aivan kuten ministeri Kulmuni totesi.

Ja kolmantena isona kokonaisuutena, jota uskon, että väistämättä joudumme myös tarkastelemaan, ovat sopeutustoimet. Niin tulo‑ kuin menopuolella joudumme arvioimaan myös sopeutustoimia, mutta nämäkin pitää tehdä viisaasti niin, [Puhemies koputtaa] että emme vahingoita niitä kasvun avaimia, joita haemme.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ne edustajat, jotka haluavat tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. — Edustaja Mykkänen jatkaa.

Arvoisa puhemies! Te kerroitte, että tulette asettamaan elokuun budjettiriihessä työllisyystavoitteen. Me puhumme siitä, että käsi kädessä menolisäysten kanssa täytyy tehdä ne päätökset, joilla sadat tuhannet työsuhteet tulevat Suomeen pysyvästi ja rakenteellinen työttömyys laskee. Näissä on aika iso epäsuhta. Olisi nyt vähintään se uusi tavoite lukittu tänään, ja vielä pitäisi ne päätöksetkin tehdä.

Hallitusohjelmassa on, tai ainakin siellä oli, eräs hyvä sääntö. Siinä lupasitte, että ette tee pysyviä menolisäyksiä ennen kuin teette päätöksiä, jotka tuovat pysyvästi lisää tuloja, ja niitä tuloja tuovia päätöksiä ei nyt kuultu yhtäkään. Syksyllä asetitte sentään seitsemän työryhmää työllisyyttä valmistelemaan.

Pääministeri Marin, hallituksenne lupasi eilisessä kannanotossaan, että työllisyys paranee jopa alkuperäistä 60 000:n tavoitetta enemmän ja että päätökset tehdään tällä vaalikaudella. Rehellisesti katsoen teillä ei ole enää varaa yhteenkään Säätytalon kokoukseen, jossa ei tule niitä päätöksiä, joilla työsuhteita tulee satoja tuhansia lisää. [Puhemies koputtaa] Oletteko valmiita tässä ja nyt antamaan työllisyysryhmille uuden toimeksiannon, että jo elokuun budjettiriiheen valmistellaan ne päätökset, jotka te sitten elokuussa teette? [Puhemies: Se on se minuutti edelleen!]

Arvoisa puhemies! Mielestäni myös tässä puheenvuorossa unohtuu se tilanne, missä me tällä hetkellä olemme. Ei nyt ole aika etsiä esimerkiksi tulonlisäyksiä vaikkapa verotuksen kautta tähän tilanteeseen, jossa me olemme kärsineet erittäin voimakkaasti taloudessa, vaan nyt on aika etsiä kasvua ja elpymistä niin, että pääsemme tästä kriisistä ulos.

Mutta on aivan selvää myös se, että pidemmällä aikavälillä meidän pitää löytää tulonlisäyksiäkin. Toivottavasti mahdollisimman iso osa tästä kokonaisuudesta tulee työllisyyden kohenemisen kautta, sitä kautta, että vahvistamme suomalaista osaamista ja koulutusta, saamme aikaan investointeja ja kannustamme yksityistä sektoria investoimaan myös tukemalla sitä valtion taholta. Esimerkiksi nämä infrapanostukset, joita nyt tässä lisätalousarviossa tehtiin, ovat monelta osin juuri sellaista merkittävää elvytystoimintaa, jolla saamme yksityisiä investointeja vauhditettua. Iso osahan näistä oli nimenomaisesti elinkeinoelämän toimintakykyä ylläpitävää ja tukevaa ja investointeja tukevaa toimintaa. [Puhemies koputtaa] Mutta kyllä me tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia, ja hallitus on niihin sitoutunut.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haatainen pyytää puheenvuoroa.

Arvoisa puhemies! Aiemmin oli kunnia-asia, että lapsille ja lapsenlapsille haluttiin, usein omasta hyvästä tinkien, jättää perintöä. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna jo 19 miljardia euroa. Tuntuu, että elvytysinnossa numeroymmärrys on hävinnyt. Jos me todella olisimme solidaarisia tuleville sukupolville, emme ottaisi näin paljon velkaa. Suomen velkaantumisaste hipoo jo nyt 70:tä prosenttia bkt:stä ja nousee vielä. Yksi mahdollinen skenaario saattaisi nostaa Suomen velkaantumisasteen jopa 100 prosenttiin. Se toteutuisi, jos esimerkiksi Suomen takausvastuut EU:n rahoitus-instrumenteissa lankeaisivat maksettaviksi. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten Suomen hallitus on varautunut tällaiseen skenaarioon?

Arvoisa herra puhemies! Tämä tilannehan on koronaviruksen seurauksena aivan poikkeuksellinen: Ei meidän normaalioloissa tarvitsisi tukea Työllisyysrahastoa 600 miljoonalla — mikä on varsin tärkeää, ettei työn verotus kiristy, tuskin tässä salissa sitä oppositio vastustaa. Ja olemme saaneet puheenvuoroja siitä, miten yritystuet ovat kuitenkin olleet liian pieniä, mutta nyt kritisoidaan, että menee jo liikaa. Ja kuntatalous on ollut jo ennen tätä koronaa vaikeassa tilanteessa — sitä se on edelleenkin, ja siihen valtio on laittanut panostuksia.

No, sitten on tietenkin niin, että — aivan kuten silloin kristillisdemokraattienkin ollessa hallitusvastuussa — on sitouduttu erittäin merkittäviin eurooppalaisiin vastuisiin. [Peter Östmanin välihuuto] Euroopan vakausmekanismi on niistä suurin: 11 miljardia euroa Suomi joutuu sitten tarvittaessa sinne maksamaan, jos sellainen tilanne tulisi. Se on varmasti ollut aikanaan välttämätön toimi tehdä, että on vakautta saatu aikaiseksi, mutta kyllä ne suurimmat sitoumukset ovat tulleet jo [Puhemies koputtaa] silloin, kun te olette olleet vallassa.

Arvoisa puhemies! Tässä kysyjä kantoi huolta Suomen lapsista ja nuorista, ja minusta on kyllä syytä tuoda esille myöskin sitä, että siinä tilanteessa, missä ollaan tällä hetkellä Suomessa — ja se näkyy myöskin tässä hallituksen lisätalousarviossa — ei ainoastaan päätetä elvytystoimista, vaan me hoidamme edelleen myöskin tätä koronakriisiä ja huolehdimme siitä, että tämä koronakriisi ei jätä pysyviä jälkiä esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Olen saanut erittäin paljon kiitosta siitä, että hallitus sisällytti tähän lisätalousarvioon myöskin tämän lasten ja nuorten hyvinvointipaketin, jolla me ohjaamme erittäin tarpeellisia resursseja lastensuojeluun, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ja etsivään nuorisotyöhön eli näihin palveluihin, joilla me huolehdimme siitä, että tästä kriisistä ei jää sosiaalista kriisiä hoidettavaksi, vaan pidämme huolta suomalaisten lasten ja nuorten oikeuksista myöskin näissä poikkeuksellisissa oloissa.

Arvoisa puhemies! Kun velkaannumme tätä tahtia, ainoa tapa, millä tästä noustaan, yksi niistä, on työttömyyden vähentäminen. Paikallinen sopiminen on asia, josta on puhuttu täällä eduskunnassa niin kauan kuin minä olen istunut täällä. Eilen A-studiossa kokoomus ja keskusta olivat herttaisen yksimielisiä siitä, että paikallista sopimista pitää saada enemmän. He istuivat kuitenkin neljä vuotta hallituksessa, ja mitään ei tapahtunut. Paikallinen sopiminen lisää joustoja ja vähentää työttömyyttä. Ainoat, jotka vastustavat tätä henkeen ja vereen, ovat ammattiyhdistysliikkeet, joita muutenkin hallituksen pitäisi verottaa. Pääministeri Marin, kysyn teiltä: meinaako teidän hallituksenne edistää paikallista sopimista?

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harkimon kysymys viittasi edellisen hallituskauden tekemisiin. Silloinhan työmarkkinajärjestöt olivat valmiit sopimaan paikallisesta sopimisesta, mutta se ei mennyt läpi, koska Suomen Yrittäjät eivät olleet mukana siinä nähtävästi. Tätä kokonaisuutta käsittelee tämäkin hallitus edelleen. [Paavo Arhinmäki: Suomen Yrittäjät kaatoi paikallisen sopimisen!] Se on yksi asia, joka on näissä työllisyystyöryhmän alatyöryhmissä valmistelun alla. Siinä etsitään ratkaisua, joka on myös kestävä, joka myöskään ei romuta meidän nykyistä hyvää, toimivaa työehtosopimusjärjestelmäämme. Eli etsitään sellaista ratkaisua, jossa voitaisiin näitä yhdistää. Mutta se työ on kesken.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen puolelta odotettaisiin nyt todella toimia siihen, miten nämä velat aikanaan maksetaan, miten ylipäätään julkinen talous saataisiin tasapainoon. Viisas olisi varautunut jo ennalta. Voihan olla, että meillä on pian edessämme jokin toinen kriisi, ja esimerkiksi se vuosi, joka hallituksella oli ennen tätä koronakevättä, olisi ollut viisasta käyttää niiden työllisyystoimien tekemiseksi. Tuossa edellä olevassa keskustelussa valtiovarainministeri puhui näistä EU-tason veroista, ja tämän keskustelun kuluessa pääministeri on antanut ymmärtää, että hetken päästä tulee kansallisten verojen kiristyksiä — hallitus on jo päättänyt vaikkapa kesällä nyt voimaan tulevasta polttoaineverojen kiristyksestä. Kysyisin itse asiassa pääministeriltä: Voiko veroaste kansalaisille nousta 100 prosenttiin, ja jos se ei voi nousta yli 100 prosentin, niin kuinka korkeaksi te aiotte veroasteen kansalaisille nostaa? Kun nyt valmistellaan EU-tason lisäveroja, puuhataan maakuntauudistusta ja jotkut haaveilevat näistä maakuntaveroista, valtiolla ja kunnilla on paine kiristää omaa verotustaan, niin kuinka korkeaksi te aiotte [Puhemies koputtaa] suomalaisten verotuksen oikein nostaa?

Arvoisa puhemies! Kuvasin omassa puheenvuorossani sitä, minkälaisista elementeistä talouden pitkän aikavälin tasapainottaminen muodostuu. Ensimmäisenä pitää olla kasvun löytäminen, elpyminen tästä šokista, minkä olemme kokeneet, investointien luominen, työllisyyden vahvistaminen tätä kautta. Toisena kokonaisuutena ovat rakenneuudistukset, erityisesti sellaiset rakenneuudistukset, joilla saamme työllisyyttä Suomessa nostettua. Ja kolmantena kokonaisuutena ovat sopeutustoimet, joiden sisällä on verokysymyksiä, ja siellä on tietenkin myös menopuolen kysymyksiä. Ja tämä on se kokonaisuus, jota itse katson, kun ajattelen sitä polkua, joka Suomella on edessä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hallitus ei ole muuttanut linjaansa tai hallitusohjelmaansa näiltä osin, mutta me tulemme käymään tietenkin keskustelun vakavasti tämän talouden edessä olevan haasteen suuruudesta ja siitä, millä tavalla jo tällä hallituskaudella voimme varmistaa, että seuraavan kymmenen vuoden polku on myös talouden näkökulmasta kestävä, ja pyrin kuvaamaan tätä kokonaisuutta, [Puhemies koputtaa] niitä elementtejä, joita tässä keskustelussa on mukana.

Arvoisa puhemies! Keskustelu, kysymys alkoi velkaantumisesta, ja tällä viikolla kokoomus on kyselytunnilla huolissaan Suomen velkaantumisesta, ja totta kai, kukaan ei varmaan politiikkaan lähtenyt sen vuoksi, että mielellään ottaisi velkaa. Mutta, arvoisa puhemies, ehkä on hyvä muistaa, että vielä viime viikolla tässä salissa kokoomus esitti lisämenoja, satoja miljoonia lisää yritystukiin, yli 100 miljoonan veronalennusta, lisärahaa viljelijöille, kulttuurialan toimijoille, liikunta-alan toimijoille, lisärahaa lentoliikenteen ostopalvelusopimuksiin ja sairausvakuutuksen korvauksiin erikoisvarustettujen taksien korkeammista kustannuksista. [Antti Kurvinen: Miten ne maksetaan? Velalla! Velkapuolue!]

Arvoisa puhemies! Nämä ovat varmasti kaikki oikein tärkeitä menoja, mutta milläs nämä rahoitetaan? Eivätkös ne ole velalla? Arvoisa kokoomus, edustaja Orpo, teidän pitäisi nyt pikkuhiljaa päättää, mikä teidän kantanne on: kannatatteko te elvytystä vai leikkauksia? [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Mikä olisi se vaihtoehto, jos me nyt antaisimme yrityksien mennä konkurssiin, jos työttömyys tulisi, jos emme tukisi kuntia tai sairaanhoitopiirejä? Arvoisa hallitus, [Puhemies koputtaa] mikä olisi vaihtoehto tälle lisäbudjetille?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt tuli kysymys sekä hallitukselle että edustaja Orpolle. [Naurua] — Ministeri Kulmuni ensin.

Arvoisa herra puhemies! Emme me tavallisissa olosuhteissa tekisi tämänkaltaisia lisätalousarvioesityksiä eduskunnalle, mutta kun maassa on ollut viruspandemia, jonka seurauksena ovat olleet monet ravintolat, kaupat, liikkeet kiinni, [Anne-Mari Virolainen: Te määräsitte ne!] ihmisten liikkumista on rajoitettu, yritysten toimintaedellytykset heikentyneet, niin eikö se ole myös opposition mielestä kohtuullista, että valtio koettaa jotenkin avittaa sitä tilannetta, ettei maahan tule massatyöttömyys tai konkurssiaalto? Toistaiseksi — toistaiseksi — me olemme välttyneet tältä, ja siksi me olemme tehneet niin paljon toimia vaikkapa yritysten tukemiseksi. Iso osa tästä lisätalousarvioesityksestä, jota te nyt kritisoitte, on vaikkapa se kustannustuki yrityksille tai se työllisyysrahaston tuki. Haluaako kokoomus, että työn verotus kiristyy? [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Toki te olette esittäneet paljon menolisäyksiä, että olisihan sekin linjanmuutos. Mutta me elämme poikkeusoloissa, ja siksi on ollut niin poikkeuksellisia toimia. Mutta velkaantuminen täytyy pystyä taittamaan, ja siihen paras keino [Puhemies koputtaa] ovat uudistukset, ja niitä tarvitaan. [Kai Mykkänen: Missä ne ovat?]

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, kokoomus on kannattanut ja kannattaa elvytystoimia, ja lisätalousarvioesityksessä on hyviä sellaisia. Ongelma on se, että ei ole yhtään päätöstä, ei mitään suunnitelmaa siitä, miten se velka jonain päivänä maksetaan pois, ei mitään käsitystä, ja velkamäärä on valtava: 20 000 miljoonaa otetaan tänä vuonna uutta velkaa. Tärkeitä kohteita kyllä, mutta minä ehdotan ja kokoomus ehdottaa, että hallitus kiireesti valmistelee kokonaisvaltaisen, konkreettisen suunnitelman talouden elvyttämisestä, ja siihen pitää tuoda ne elementit, jotka pääministeri luetteli: elvytys, rakenteelliset toimet, työllisyystoimet ja säästeliäisyys. Kokonaisvaltainen näkemys myöskin antaa oikeutuksen sille, että te käytätte näin valtavan määrän rahoja. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna julkisen sektorin koko kasvaa prosenttiyksikköjä.

Tätä sosialismin marssia ei näköjään pysty pysäyttämään edes keskustelupuolue. [Puhemies koputtaa] Te iloitsette siitä, että menoja lisätään. Tehkää yhdessä suunnitelma, tuokaa se meille. Otetaan tilanne haltuun.

Arvoisa puhemies! Työ on jo käynnissä, ja voin, edustaja Orpo, teille todeta, että ennen juhannusta hallitus tulee käymään läpi Hetemäen työryhmän raportin ja esitysten pohjalta sen jälleenrakennuspolun, minkä Suomi tarvitsee tästä kriisistä ulos.

Arvoisa herra puhemies! Aikaisemmin kokoomus ainakin halusi esiintyä puolueena, joka on kansainvälinen, ja katsoa yli Suomen rajojen. Nyt näyttää siltä, että kokoomus on käpertynyt maan rajojen sisäpuolelle ja kuvittelee, että yksistään täällä nyt tehdään toimenpiteitä. Juuri tuli tieto 130 miljardin euron paketista, jonka Saksa tekee Merkelin, Angela Merkelin, johdolla. [Antti Kurvinen: Onko Merkel sosialisti?] Kun puhuitte sosialismin marssista, niin ilmeisesti Angela Merkel on teidän näkökulmastanne sosialisti.

Arvoisa puhemies! Myös se on erikoista, että kun täällä on viikosta toiseen kuultu, miten hallitus ei laita tarpeeksi rahaa, ja kun nyt on mittava lista, satoja miljoonia esitetty lisää menoja, niin te sanotte, että ei saakaan käyttää menoja vaan nyt pitäisi leikata. Arvoisa pääministeri, kun kokoomus nyt kritisoi lisätalousarviossa tätä elvytystä, niin oletteko kuulleet yhtäkään kohdetta, mistä kokoomus on ilmoittanut olevansa [Puhemies koputtaa] valmis leikkaamaan, niistä, joihin hallitus on nyt laittamassa rahaa? [Jussi Halla-aho: Nyt tulee tiukkaa prässiä hallitukselle!]

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä myöntää, että en ole kuullut. [Paavo Arhinmäki: En ole minäkään!] Ehkä kokoomus tässä salissa avaa niitä toimia, joita te jättäisitte tekemättä tämän lisätalousarvion osalta. Ovatko niitä sitten ne panostukset suomalaiseen infrastruktuuriin, raiteisiin, teihin, teollisten investointien tukemiseen, joita hallitus tällä hetkellä tekee? Tulisiko jättää tukematta kuntia tässä erittäin vaikeassa talousahdingossa? Jättäisittekö tukematta lapsia ja nuoria, kun taas hallitus teki merkittävän paketin lasten ja nuorten auttamiseen? Jättäisittekö tekemättä nämä osaamis- ja koulutuspanostukset? Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä ovat ne kohteet, mitkä kokoomuksen mielestä eivät ansaitse tässä kriisitilanteessa kohdennettuja toimia. [Paavo Arhinmäki: Nyt kuullaan leikkauslista!]

Arvoisa herra puhemies! En todellakaan tule esittämään mitään leikkauslistaa, vaan jatkan huoltani siitä, että tämä velkavuori kasvaa. Mutta sen lisäksi, että yleinen velka kasvaa — kun te olitte huolissanne lapsista ja nuorista, niin minä olen huolissani suomalaisista ihmisistä, jotka eivät tänä päivänä uskalla mennä sairaalaan — meillä hoitovelka kasvaa aivan valtavasti ja meillä hoitotakuut [Paavo Arhinmäki: Eli pitäisi laittaa enemmän rahaa sairaanhoitoon!] menevät yli. Te olette nyt tässä lisätalousarviossa antaneet kuntapaketissa 200 miljoonaa euroa sairaanhoitopiireille. Jos te olette kuunnelleet, mitä viestiä sairaanhoitopiireistä on tullut, niin se on se, että tämä koronakriisi aiheuttaa 620 miljoonan alijäämän tänä vuonna. [Vasemmalta: Eli te haluattekin lisää rahaa? Mitä se kokoomus haluaa?] Se, että ihmisiä ei hoideta, heiltä diagnoosit jäävät saamatta, tulee aiheuttamaan meille ihan valtavia haasteita jatkossa. [Paavo Arhinmäki: Me ollaan samaa mieltä siitä! Te haluatte siis lisää rahaa! — Erkki Tuomioja: Ja lisää velkaa! — Puhemies koputtaa] Minä haluaisin kuulla sen, mitä hallitus sanoo näille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka ovat joustaneet, [Puhemies koputtaa] venyneet, ja he ovat nyt huolissaan kassakriisin [Puhemies: Nyt ei jousteta enää ajasta!] aiheuttamista mahdollisista [Puhemies koputtaa] yt-neuvotteluista.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. Minä olen hieman hämmentynyt, haluaako kokoomus nyt siis lisämenoja vai vähentää niitä menoja. [Vasemmalta: Lisää velkaa!] Te olette tehneet kyllä koko ajan lisää esityksiä. Kaikki, mitä hallitus on tehnyt, on ollut riittämätöntä menolisäysten suhteen, ja minä tulkitsin myös edustajan puheenvuoron siten, että tämä sairaanhoitopiireille kohdentuva noin 200 miljoonaa euroa on sekin suuruudeltaan liian vähäinen. [Kimmo Kiljunen: Sehän oli niin!] Ja kuitenkin hallitus tukee kuntakenttää kaikkinensa reilusti yli miljardilla eurolla. Siellä on valtionosuuksiin muutoksia, siellä on harkinnanvaraisia valtionosuuksia, yhteisöveron jako-osuuksia. Iso osa tästä lisätalousarvioesityksestä on veronsiirtoja ensi vuodelle ja vaikkapa arvonlisäveroista siirtyviä palautuksia, jotka tulevat vasta ensi vuonna — kokoomus kai toivoi, että nekin olisi annettu suoraan, niin että ne eivät palautuisi koskaan valtiolle — joten kyllä me olemme koettaneet tässä tilanteessa tasapainoilla tämän vaikean pandemian [Puhemies koputtaa] mutta myös julkisen talouden ja tulevaisuuden kanssa.

Arvoisa puhemies! Tässä käydään nyt keskustelua, jossa kansa jälleen suu auki ihmettelee, mitä se hallitus vastaa. Se on ihan hyvä, että nyt tulee hyviä vastauksia — siihen on koulut käyty.

Vasemmistolainen sosiaalibudjettihallitus on käyttänyt kaikki pelimerkit. Liikkumavaraa ei enää yksinkertaisesti ole. Euroalueelta uhkaavat uudet vastuut. Mihin tässä ollaan menossa? No joo, jokainen tietää sen: tässä vähän aikaa sitten keskusteltiin elvytyspaketeista, jotka tosiasiassa ovat velkavankeuspaketteja ja niitti liittovaltiokehitykseen. Se on täysin selvä asia.

Keskustapuolueen edustajat täällä julistavat, kuinka Suomi ei hyväksy sitä tai tätä yhteisvastuupakettia meille. Kertokaa, arvoisa keskusta, [Antti Kurvisen välihuuto] miten 1,7 prosentin vallalla siellä te sanelette yhtään mitään. Suomea viedään kuin kuoriämpäriä tällä menoa. Hallitus, lupaatteko kansalle, että Suomi vastustaa liittovaltiokehitystä? Se jos jokin on kallista. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Liittovaltiokehitystä ei löydy Suomen hallituksen hallitusohjelmasta. [Mauri Peltokangas: Loistavaa!] Ei se sisälly varmastikaan myöskään siihen, mikä lopputulema tulee olemaan tuolta neuvotteluista, jotka nyt alkavat elpymisrahastosta. Me noudatamme Suomen perustuslakia ja itse asiassa sitä sopimusta, jolla Suomi on liittynyt aikanaan Euroopan unioniin, ja sitä täytyy noudattaa kaikkien ja kaikissa asioissa, mistä päätetään vaikkapa tämän elpymisrahaston puitteissa. Se, mitä päämiehet, eurooppaministeri tai valtiovarainministeri, päättävät omassa kokouksessaan — kyllä nämä kohdat, joihin tekin viittasitte, päätetään kaikkien maiden yksimielisyydellä, ja Suomen ääni on aivan yhtä tärkeä ääni kuin minkä tahansa muunkin maan ääni, joten älkää, hyvä edustaja, vähätelkö tämän maan vaikutusvaltaa. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Meillä on aivan samanlainen ääni kuin jokaisella muullakin Euroopan unionin jäsenmaalla.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Vielä tämän aihealueen esille nostanut edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Tässä hallitus oli arvatenkin etukäteen päättänyt syyttää kokoomusta siitä, missä ovat meidän leikkauksemme. Eihän meillä kukaan esittänyt täältä, että pitäisi leikata. [Antti Kurvinen: Kokoomus esitti! — Välihuutoja vasemmalta] Meidän kritiikkimme, joka on yritetty aika moneen kertaan tässä sanoa, on se, että jos tehdään 5 miljardin menolisäykset, niin täytyisi samalla tehdä ne pysyvästi työllisyysastetta parantavat uudistukset, [Petteri Orpo: Aivan, seuraavaksi kuullunymmärtämiskurssille!] jolloin tämän laskun maksaminen ei käänny veronkorotuksiksi tai pitkäaikaisessa ylivelkaantumisessa meidän lasten päälle, jolloin ei anneta sellaista mielikuvaa yrittäjille, että täällä tulevat kohta verot nousemaan, mikä vie halut investoida ja palkata. Tämä on se pointti.

No, hyvää oli se, että pääministeri sanoi, että jo ennen juhannusta linjataan päätöksiä ja erityisesti että budjettiriihessä elokuussa nyt sitten tehdään nämä työllisyyspäätökset. Täällä keskustalaiset vahvistivat, että se paikallinen sopiminen on tulossa. Nyt kysyn tässä: onko siis elokuussa se hetki, kun hallitus viimein päättää tämän yhden rakenteellisen toimen, paikallisen sopimisen, osalta, [Puhemies koputtaa] mikä on se Suomen malli, jolla me aidosti pääsemme lähemmäs Ruotsin tilannetta ja saamme työllisyyttä nostettua? Onko näin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Onko näin, pääministeri Marin?

Arvoisa puhemies! Minä peräänkuulutin sitä, mitkä ovat ne kohteet, joihin kokoomus jättäisi nyt kohdentamatta, ja kysyin, onko se kuntien kokonaisuus — sairaanhoitopiirit eivät ilmeisesti ainakaan ole, kun sinne haluttaisiin huomattavasti enemmän rahaa — onko se lasten ja nuorten paketti, ovatko ne nämä tärkeät infrapanostukset, joita kohdennetaan maakuntiin myös sen takia, jotta saadaan elinkeinohankkeita tuettua ja sitä kautta kasvua ja työllisyyttä Suomeen. Eli mihin te jättäisitte kohdentamatta, kun kokoomus toisella kädellä kritisoi sitä, että paketti on liian iso, ja toisella kädellä vaatii enemmän rahaa? Mikä on se kokoomuksen linja tähän?

Hallitushan kulkee sillä Suomen keskeisten talousvaikuttajien viitoittamalla tiellä, Vihriälän työryhmän tiellä, eli nyt tehdään investointeja, nyt elvytetään, hoidetaan akuuttia kriisiä, [Petteri Orpo: Te otatte vain rusinat pullasta!] ja myöhemmässä vaiheessa tulemme tekemään myös niitä rakenteellisia uudistuksia, joilla Suomen taloutta saadaan tasapainotettua ja kuntoon. Mutta on myös tärkeää, että oikeita toimia tehdään oikea-aikaisesti. [Puhemies koputtaa] Nyt tämän kriisin keskellä ei ole oikea aika tehdä leikkauslistoja eikä oikea aika kiristää vyötä, vaan nyt tarvitsemme niitä uudistuksia, jotka auttavat taloutta kasvuun.

Värderade talman! I går deltog över 3 000 människor i en demonstration på Senatstorget mot rasism. Enligt mätningar är Finland ett av Europas mest rasistiska länder. En levande samhällsdiskussion är en central del av vårt medborgarsamhälle, och vi har all orsak att lyssna på tongångarna.

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää tehdä selväksi, että rasismille ei ole tilaa tämän talon sisällä eikä sen ulkopuolella. Eilinen mielenosoitus Senaatintorilla on selkeä osoitus siitä, että meillä on erityinen vastuu toimia määrätietoisesti ja systemaattisesti rasismin kitkemiseksi.

On hyvä, että esimerkiksi poliisissa ja Rajavartiolaitoksessa tehdään näkyvää rasisminvastaista vaikuttamista sisäisesti ja ulospäin. Silti tutkimukset osoittavat, että paljon on vielä tehtävää esimerkiksi etnisen profiloinnin kitkemiseksi. Viittaan tässä Helsingin yliopiston tutkimukseen Pysäytetyt — Etninen profilointi Suomessa. Arvoisa ministeri Ohisalo, mitä konkreettisia toimia hallituksella on rasismin kitkemiseksi siten, että jokainen suomalainen voi tuntea luottamusta [Puhemies koputtaa] valtakoneistoomme?