Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps) | Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok) | Suullinen kysymys hoitovelasta ja hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys hintojen noususta ja yritysten voitoista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Energiantuotannossa on tehty selkeästi vastuuttomia linjauksia, ja nyt Suomi on energiapoliittisilla päätöksillään sitonut meidät tavan kansalaiset tuulivoiman armoille. Sähkön pörssihinnan jäätyminen korkealle ei johdu tällä hetkellä siitä, ettei tuulisi, vaan siitä, että tuulimyllyt uutistietojen mukaan yllättäen jäätyivät. Täällä eteläisessä Suomessa ei ole vielä edes nähty kunnon pakkasia, ja silti saamme kuulla, kuinka lähellä jo oli se hetki, että sähköä ei enää riitäkään kaikille.

Arvoisa hallitus, olette tehneet toimia, joilla osa kalliiden laskujen kanssa painivista kotitalouksista voisi saada pientä rahallista apua. Perussuomalaiset ovat esittäneet listan toimista, joilla voidaan vaikuttaa sekä energiantuotannon turvaamiseen että sähkölaskujen kohtuullisuuteen. Arvoisa varapääministeri Saarikko, onko hallitus tehnyt mielestänne kaikkensa, jotta sähköä tulevana talvena riittäisi kaikille?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset, esitätte kysymyksen siltäkin osin varsin tärkeänä päivänä, että tänään astuu voimaan hallituksen linjaus sähkön arvonlisäveron määräaikaisesta alentamisesta. Olen tyytyväinen tuohon päätökseen ennen kaikkea siksi, että se auttaa kaikkia suomalaisia sähkönkuluttajia, ja käsitykseni mukaan ministeri Lintilän johdolla myös yritykset, sähköyhtiöt, kantavat yhteiskuntavastuuta niin, että tuo hinnanalennus alvina näkyy myös sähkölaskun lopullisessa hinnassa. Näin kuuluukin toimia, yritysten on oltava nyt vastuullisia.

Tämän lisäksi hallitus on valmistellut ja tuonut itse asiassa eduskunnallekin käsittelyyn verovähennyksen sellaisiin kotitalouksiin, joissa sähkölasku kasvaa poikkeuksellisen suureksi, ja kaikkein pienituloisimmille kohdistetaan vastaava sähköavustus Kelan kautta.

Myönnän avoimesti, että hallitus ei voi paikata koko riskiä ja harmia kotitalouksille energiakriisistä, mutta kyllä, arvoisat perussuomalaiset, hyvä eduskunta, hallitus tulee suomalaisia vastaan [Puhemies koputtaa] edessä olevana poikkeuksellisena talvena.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja seuraavaksi pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihepiiristä haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan sitä V-painiketta. — Ja edustaja Slunga-Poutsalo jatkaa.

Arvoisa puhemies! Nyt oli kyllä kysymys energian riittävyydestä eikä laskujen kompensoinnista.

Mutta mennään niihin laskuihin. Meillä on kahden kerroksen väkeä: monella on vielä edullinen määräaikainen sähkösopimus, kun taas toiset ovat sidoksissa pörssisähkösopimuksiin tai koko ajan nouseviin kiinteisiin sopimuksiin ilman vaihtoehtoa. Näissä sähköarpajaisissa toiset maksavat sähköstä 50 senttiä ja toiset 5 senttiä. Edullisen sähkösopimuksen kanssa ei tarvitse sähköä säästellä. Toisaalla kulutuksesta on karsittu jo kaikki, jopa se asumismukavuus — mistä asiantuntijoiden suulla ei saa muka karsia — koska rahat eivät vaan riitä. Samaan aikaan liikkuminen on kallista, ruoan hinta nousee ja talvi kylmenee. Yhä suurempi joukko keskituloisiakin ajautuu tilanteeseen, missä joutuu pohtimaan päivittäistä selviämistä — joukko, joka on liian köyhä pärjätäkseen omillaan mutta liian rikas saadakseen yhteiskunnalta tukia edes näistä tilapäisistä sähkötuista. Tämä hallitus on perännyt koko kauden [Puhemies koputtaa] kansalaisten yhdenvertaista kohtelua eri esitystensä kohdalla. [Puhemies: Ja nyt se kysymys!] Arvoisa hallitus, missä on kansalaisten yhdenvertainen kohtelu nyt?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kysymyksessänne tuli nyt valtavasti eri ulottuvuuksia, ja uskon teidän erityisesti keskittyvän ainakin tähän osuuteen, joka on yleinen hinnannousu, joka vaikuttaa suomalaisten arkeen. Ja kyllä, hintojen nousu esimerkiksi ruokakaupassa vaikuttaa suhteellisesti eniten kaikkein pienituloisimpiin. Siksi on tärkeää toteuttaa oikeudenmukaista politiikkaa, josta hyvä esimerkki on se, miten sosiaaliturvan hintojen nousua vastaava tasokorotus toteutettiin jo ennenaikaisesti tämän vuoden puolella. Ja kyllä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä toimii yleisesti ottaen hyvin tältäkin osin, että se on sidottu indekseihin, hintojen tason nousuun ja sitä kautta indeksi nousee kustannuksia vastaavalla tavalla. Tämän lisäksi hallitus on tehnyt toimia juuri äsken mainitsemallani tavalla nimenomaan sähkölaskuja koskien: sähkövähennys verotuksesta, pienituloisimmille sähköavustus ja kaikkia suomalaisia koskeva sähkön arvonlisäveron alennus.

Mutta kyllä totean myös vastuullisen talouden näkökulmasta: meidän ei ole mahdollista tilkitä [Puhemies koputtaa] kaikkia niitä talouden aukkoja, joita inflaatio kansalaisille tuottaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Toivon, että, ministeri Saarikko, vastaatte siihen ensimmäiseen kysymykseen, jonka perussuomalaiset esittivät: mitä me teemme sähkön riittävyydelle? Tämä oli aika järkyttävä uutinen tuulivoimasta, johon te olette koko energiapolitiikkanne oikeastaan kaataneet, että siellä lavat jäätyvät. Nyt on kyllä vakava paikka, ja haluaisin kuulla tähän vastauksen.

Ja tuosta sähkön säästämisestä: siellä on sellainen tilanne ihmisillä, ministeri Saarikko, että talojen rakenteet menevät pilalle, mikäli ei lämmitetä, ja pyykkiä on pakko pestä. Tämä on erittäin vakava tilanne. Ja kun ajatellaan sitä, että kysymys on peruspalvelusta ja ihmisen yhdenvertaisesta kohtelusta, niin mitä vastaatte: mitä voisimme tehdä sille sähkön hinnalle, jotta ihmisillä olisi oikeus saada yhdenvertaisin sopimuksin kohtuuhintaista sähköä? Kuten edustaja Slunga-Poutsalo sanoi, hintahaitari on valtava.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Vastaan parhaan kykyni mukaan ja samalla totean, että energia-asioista vastaava ministeri Lintilä, aivan kuten eduskunnalle on etukäteen ilmoitettu, on virkamatkalla eikä tänään paikalla, mutta vastaan tietenkin kysymyksiinne, jotka liittyvät sähkön riittävyyteen ja toisaalta sähkön säästämiseen.

Kyllä, uskon ja tiedän, että suomalaiset ovat hyvin valveutuneita tämän poikkeuksellisen energiakriisin äärellä. Siitä hyvä osoitus olivat syyskuun tilastot. Pelkästään vuoden takaiseen verrattuna syyskuun vertailussa Suomi käytti yhdeksän prosenttia vähemmän sähköä kuin vuoden takaisessa ajassa. Se on noin saman verran sähköä kuin Seinäjoen kaupungin asukkaat käyttävät koko vuoden aikana. Tuon tämän esille vain siksi, että meillä on ollut mahdollisuutta tinkiä sähköstämme, mutta tunnistan edustaja Meren kysymyksestä, tietenkin tilanne voi ajautua joillekin kansalaisille kohtuuttomaksi ja siksi me olemme tehneet näitä yksittäisiä avustuspäätöksiä juuri tällaisille kotitalouksille, omakotitaloille, jotka lämpiävät sähköllä, käytännössä niihin tämä tuki kohdistuu.

Mitä tulee sähkön riittävyyteen, [Puhemies koputtaa] se polku, jonka Suomi on valinnut uusiutuvan energian tiellä, on ainut tae [Puhemies: Ja nyt on aika kulutettu loppuun!] sähkön riittävyyteen. Perussuomalaiset ei ole valinnut samaa linjaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Lehto.

Arvoisa puhemies! Tapahtui maailmalla mitä tahansa, niin yksi on ja pysyy: hallituksen tavoite pakottaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Hyvä hallitus! Te ette näe tavoitteiden vihersokaisemana kansamme hätätilaa. Maataloutemme omavaraisuus on luhistumassa, ja te, hallitus, haluatte kurittaa entistä enemmän maataloustuottajien ahdinkoa maatalouden päästövähennystoimillanne.

Bensiinin kuluttajahinnasta reilusti yli puolet on veroa, ja te, hallitus, haluatte kurittaa autoilijoita vielä lisää. Teidän EU:ta kumarteleva ilmastoposeerauksenne nostaa ennen kaikkea elintarvikkeiden hintoja alkutuotannosta lähtien, jolloin suomalaisilla eivät riitä rahat ruokaan.

Arvoisa hallitus! Kansa tarvitsee kohtuuhintaista ruokaa, sähköä ja liikenne‑ ja lämmityspolttoaineita. Tuplalapsilisän kertakorvaus ei paljon lämmitä yksin asuvia tai lasten etävanhempia, jotka ottavat osaa lastensa kasvatukseen.

Arvoisa tasa-arvoministeri Blomqvist, [Puhemies: Kysymys!] hallituksen ilmastotoimet vaativat paljon rahaa. [Puhemies koputtaa] Kysynkin teiltä, kohtelevatko hallituksen kunnianhimoiset ja kalliit ilmastotoimet kansalaisiamme tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Koetetaan sisällyttää nämä kysymykset sekä vastaukset yhteen minuuttiin. — Ja nyt ministeri Blomqvist, var så god.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän tämän huolen siitä, kohteleeko tämä kriisi nyt kaikkia kansalaisia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti, mutta mitä tulee tasa-arvoministerin tehtäväkenttään, niin se käsittää tasa-arvoa miesten ja naisten välillä, enkä minä sen takia nyt pysty vastaamaan yksityiskohtiin tässä kysymyksessä. [Välihuutoja eduskunnasta] Sen voin sanoa, että tietysti hallituksessa jokaisessa päätöksessä ja jokaisessa lakihankkeessa mietitään juuri tätä tasa-arvonäkökulmaa ja yritetään tehdä niin hyviä lakeja ja tasa-arvon täyttäviä lakeja kuin mahdollista.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Koponen.

Arvoisa puhemies! Kuten olemme tässäkin kuulleet, hinnat nousevat ja ihmiset kärsivät. Hallitus puhuu kauniisti vähempiosaisten auttamisesta, mutta sen omalla vahtivuorolla on viimeisen vuoden aikana lapsiköyhyyteen pudonnut 30 000 uutta lasta, minkä lisäksi myös yksin asuvia ja ikäihmisiä 30 000. Priorisoitte rahanne väärin, viimeksi esimerkiksi laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoon, mutta ette ole saaneet tässä yli kolmen vuoden vallassa olonne aikana valtionbudjettiin pysyvää määrärahaa, mistä annettaisiin tuki vähävaraisia auttaville, ruokaa jakaville järjestöille. Nyt sille olisi kovempi tarve kuin koskaan. Tämä on aivan käsittämätön arvovalinta. Ministeri Kiuru, vuodet vierivät, suu liikkuu, mutta mitään ei tapahdu. Kertokaa, milloin tämä raha löytyy.

Loppuun vielä: puhutte tasa-arvosta ja miten kaikki pidetään mukana, mutta unohdatte täysin kaasulla kotiaan lämmittävät ihmiset.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, olkaa hyvä... Nyt Sarkkinen, ministeri Sarkkinen. — Jo toinen kerta, kun kyselytunnilla unohdan teidän nimenne, anteeksi.

Arvoisa puhemies! Hintojen nousu todella koettelee nyt kaikkia suomalaisia: energian hintojen nousu mutta myös laaja-alaisempi inflaatio. Mutta erityisen paljon hintojen nousu koettelee pienituloisia kotitalouksia ja pienituloisia lapsiperheitä. Hallitus on tällä kaudella vahvistanut Suomen sosiaaliturvajärjestelmää, mutta tämä hintojen nousu uhkaa ajaa lapsiperheitä köyhyyteen, ja siksi hallitus on tehnyt päätöksiä tästä sähkötuesta, sähkövähennyksestä, ja sen lisäksi joulukuussa kaikille perheille maksetaan kaksinkertainen lapsilisä, ja pienituloisille lapsiperheille tullaan ensi vuonna myös antamaan lisätukea työttömyysturvan lapsikorotuksen, toimeentulotuen lapsen perusosan korotuksen kautta. Sen lisäksi ulosoton suojaosaa korotetaan, lääkekatto jäädytetään, jotteivät lääkekustannukset kasva, ja sen lisäksi vuodenvaihteessa tulevat isot indeksikorotukset työeläkkeisiin, mutta sen lisäksi myös uudet indeksikorotukset kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, ja me teimme jo syksyllä ylimääräisen indeksikorotuksen, eli hallitus on päämäärätietoisesti pyrkinyt tässä vaikeassa tilanteessa ehkäisemään köyhyyden lisääntymistä, [Puhemies koputtaa] mutta olosuhteet ovat erittäin vaikeat. [Perussuomalaisten ryhmästä: Järjestöistä oli kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Laakso.

Arvoisa puhemies! Jos sähkö loppuu ensi talvena, Suomessa on paljon asukkaita, jotka joutuvat käyttämään sähköisiä apulaitteitaan pysyäkseen esimerkiksi koko yön hengissä tai terveenä. Miten aiotte pitää, hallitus, huolen siitä, että tällaiset henkilöt tulevat saamaan sähkönsä siinäkin kohtaa, jos sähkökatkoja aiotaan tehdä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sähkökatkojen varalle suomalaiset energiayhtiöt ja myöskin hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on tehnyt omia suunnitelmiaan. Suomalaisten kannattaa varautua poikkeukselliseen talveen, mutta tiedossani ei ole sellaista tilannetta, jossa esimerkiksi meidän olisi syytä varautua pitkiin yhtenäisiin sähkökatkojaksoihin, jotka koskisivat kaikkia kotitalouksia. Meillä on myös selkeä priorisointilista siitä, mitkä toimialat ovat sellaisia, jotka sähkökatkonkin tilanteessa pitää kyetä priorisoimaan.

Aiemmissa kysymyksissä, hyvät perussuomalaiset, nostitte esiin ihan oikeutetun kysymyksen: kohteleeko energiakriisi kaikkia suomalaisia samalla tavalla? Reilu vastaus, mutta ikävä tosiasia samalla, on se, että ei kohtele. Ei kohtele. Tämä riippuu erittäin paljon esimerkiksi siitä, millaisessa asunnossa asuu, millainen lämmitysmuoto kotona on, kuinka paljon joutuu käyttämään omaa autoaan, ja kyllä silloin esimerkiksi pitkien välimatkojen, maakuntien Suomessa inflaatio koettelee huomattavasti enemmän, ja kuten jo sanoin, [Puhemies koputtaa] pienituloisia se koettelee huomattavasti enemmän vaikkapa ruokakaupassa. Mutta hallitus tekee toimia, jotka kohtelevat ihmisiä tasa-arvoisesti. [Jukka Gustafsson: Hyvä! Oikein!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt seuraava kysymys. — Edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Ei suomalaisilla ihmisillä ole tuhansien eurojen puskuria näihin nouseviin arjen kustannuksiin, kun ajatellaan sähkölaskuja, bensakuluja, joululahjojen kallistumista, ruoan kallistumista, [Jari Myllykosken välihuuto] koko arjen kallistumista, ja siitä syystä — vaikka ymmärrämme hyvin, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on se juurisyy siellä, emmekä syytä hallitusta nyt tästä sähköongelmasta — kun meillä tämä tilanne on käsillä, silloin tietysti hallituksella on vastuu etsiä ratkaisuja. Meillä on suomalaisten kotien luottamus omaan talouteensa ennätysheikolla.

Kokoomus julkaisi eilen vaihtoehtobudjetin, jossa me tarjotaan toivon viestiä huomiselle muun muassa sitä kautta, että työn tekemisestä tulee kannattavaa, että ihmisille jää palkasta enemmän käteen. Mitkä ovat hallituksen lääkkeet siihen? Mitä ajatuksia teillä on siitä, miten tavallinen suomalainen, joka käy töissä ja haluaa elättää perheensä, selviää näistä kasvavista arjen kustannuksista?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, ja ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä kokoomukselle todeta, että me eilen käytiin keskustelua teidän vaihtoehtobudjetistanne ja muista opposition vaihtoehtobudjeteista ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetti sisältää erittäin suuria leikkauksia pienituloisille suomalaisille [Aino-Kaisa Pekonen: Kyllä! Näin on!] asumistuen leikkauksen kautta, työttömyystuen leikkauksen kautta. Laskimme, että kokoomuksen esittämä 350 miljoonan euron leikkaus asumistukeen tarkoittaisi keskimääräiseltä asumistuen saajaruokakunnalta 77 euron leikkausta kuukaudessa, [Vasemmalta: Ohhoh!] yli 900 euron leikkausta vuodessa. Monet näistä kotitalouksista ovat pienituloisia työssäkäyviä kotitalouksia, jotka eivät ole oikeutettuja esimerkiksi toimeentulotukeen, mutta näin isojen leikkauksien kautta he voisivat joko pudota toimeentulotuelle tai sitten pienituloisen työssäkäyvän kotitalouden käytettävissä olevat tulot pienenevät erittäin radikaalisti, ja en kyllä näe, että tämä myöskään kannustaa työssäkäyntiin. Eli totta kai hallitus kantaa vastuuta tässä maassa, mutta odotan kyllä [Puhemies koputtaa] myös johdonmukaisuutta oppositiolta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Essayah.

Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainministeri aivan oikein totesi, että tämä energiakriisi ei todellakaan kohtele kansalaisia yhdenveroisesti, ja erityisesti nostitte esille nämä haja-asutusalueilla ja pitkien välimatkojen perässä asuvat ihmiset. Huolemme on yhteinen. Mutta ihmettelen, että kun hallitus on löytänyt näitä erilaisia tapoja kompensoida, niin kuitenkin esimerkiksi juurikin maatilat, jotka sijaitsevat useimmiten siellä haja-asutusalueilla, eivät ole saaneet minkäänlaista energiatukea tai kompensaatiota. Tai entäs pienet yritykset? Meillä tällä hetkellä kaatuu pieniä yrityksiä, muun muassa elintarvikekioskeja ja vastaavia, joilla on suuret sähkölaskut, joita he eivät pysty enää maksamaan.

Eli missä vaiheessa hallitus aikoo huomioida maatilojen ja yritysten asian? Vaikka nyt ollaan tekemässä tämä arvonlisäveron alennus, niin sehän ei näitä toimijoita hyödytä, koska arvonlisävero on niille läpilaskutettavaa erää. Koska hallitus aikoo tuoda nyt maatilojen ja myöskin yritysten energiatukikompensaation?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin maataloudesta, alkutuotannosta ja meidän kaikkien suomalaisten ruokaturvasta — toimialasta, joka on kärsinyt energiakriisistä ja Ukrainan sodan heijasteista erityisen paljon lannoitteiden hinnan vuoksi, sähkön hinnan vuoksi ja muiden kustannusten nousun vuoksi, ja myös siksi, että markkinoilta ei ole ollut saatavilla takaisin koko sitä hintaa, mitä kustannusten nousu maatiloille on tarkoittanut — onneksi jonkin verran kuitenkin. Siinä edustaja Essayah, vaikka monesti olette oikeassa, olette nyt hiukan väärässä. Hallitus nimenomaan on tuplannut energiaveron palautuksen tälle vuodelle maatiloille [Timo Heinosen välihuuto] juuri tämän taloudellisen tilanteen vuoksi liittyen energialaskuihin.

Ja mitä tulee yrityksiin, tilannetta seurataan koko ajan. Tätäkin hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on käsitellyt. Tiiviisti myös yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa me seuraamme tilannetta, miten energiakriisi vaikuttaa yrityksiin. Myös virkakunta on tehnyt aiheesta nopean selvityksen, ja sen lopputulemana oli, että me emme vielä ole tunnistaneet suoria selkeitä tukimuotojen tarpeita. [Puhemies koputtaa] Mutta olemme valmiudessa ja toivon, että niitä ei tarvittaisi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Malm.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen palkansaajan sähkölaskut ovat syksyn 2022 aikana kohonneet moninkertaisiksi. Syynä tietenkin ovat Ukrainan sodan vaikutukset ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Vaikka sähkön pörssihinnat ovat nousseet, sähkön tuotantokustannukset eivät kuitenkaan ole nousseet kuin pienellä osalla energiayhtiöistä. Loput yhtiöistä hyötyvät korkeasta sähkön hinnasta ja ovat tehneet ennätystuloksia. Energiakriisin aikana Suomen on otettava kaikki keinot käyttöön, jotta kotitaloudet tulevat selviämään. Ministeri Saarikko, aiotteko te tehdä mitään sähköyhtiöiden voittojen rajoittamiseksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Aion kyllä, aion toimia myös mahdollisimman nopeasti tässä asiassa. Sen lisäksi, että tämä energiakriisi, joka on vakava ja tärkeä aihe, sodan heijaste meidän elämässämme, ei kohtele kaikkia kansalaisia yhdenveroisesti, se on tuottanut myös ansaitsemattomia voittoja energiayhtiöille. Yritystoiminnasta kuuluu ja saa tulla voittoa, ja yrityksillä pitää olla pääomaa investoida vaikkapa juuri vihreään energiaan — toisin kuin perussuomalaiset haluavat. Mutta tähän ansaitsemattomaan voittoon toteutamme ylimääräisen määräaikaisen lisäveron. Se valmisteltiin pika-aikataululla, taustalla myös EU:n yhteiset päätökset. Tuo vero tulee koskemaan ensi vuotta, energiayhtiöitä ja nimenomaan sitä osuutta, joka on ylimääräistä, sähkömarkkinan toiminnasta johtuvaa voittoa yrityksille, joka heille ei ole ansaittua voittoa, vaan se on pois kansalaisten arjesta. [Aino-Kaisa Pekonen: Aivan loistavaa! — Jukka Gustafsson: Hyvä vastaus hyvään kysymykseen!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kulmuni.

Arvoisa puhemies! Tilanne on tietenkin todella vakava eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla ja myös Suomessa, ja varmasti kaikki ymmärtävät nyt, miksi on niin tärkeää vahvistaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta myös sähkön suhteen, missä Suomi ei ole vielä läpi vuoden suinkaan omavarainen. Siitähän tämä ongelma nyt juontuu, toki taustalla se Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

Arvoisa hallitus! Kun nämä veronkevennykset tietenkin ovat yksinkertaisia ja helpoimpia toteuttaa, niiden kääntöpuoli on se, että ne kohdistuvat varsin laajalle, joten ne eivät aina auta kaikista eniten niitä pienituloisia ja kaikista suurimmassa hädässä olevia. Tilanne on tietenkin se, että nämä isot sähkölaskut, jotka voivat nousta, kivuta, tuhansiin euroihin, koskettavat nyt myös keskituloisia. Ongelma on ollut se, ettei meillä ole järjestelmää, ei Kelan kautta pysty kohdentamaan tukea. Onko päästy Kelan kanssa eteenpäin siinä, onko tulevalle talvelle olemassa jonkinlaista uutta järjestelmää, [Puhemies koputtaa] jolla voitaisiin kohdentaa tukea paremmin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Sarkkinen. Nyt muistuu nimi.

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että edustajan analyysi tilanteesta on ihan oikea. Me ollaan hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa tukitarpeita on muillakin ihmisillä kuin niillä, keitä me olemme tottuneet tukemaan meidän sosiaaliturvajärjestelmän kautta. Tukitarpeita voi olla keskituloisilla ihmisillä tai ihmisillä, joilla on poikkeuksellisen huono sähkösopimus, kallis sähkösopimus, iso sähkönkulutus. Nämä meidän normaalit järjestelmät hyvin kankeasti reagoivat tähän tilanteeseen, ja tämänkin takia hallitus on päättänyt selvittää tällaisen kokonaan uuden energiatuen luomista. Valitettavasti se ei ole vielä käytössä tänä talvena, joten sen takia joudumme käyttämään näitä tylpempiä keinoja, joita ovat tämä Kelan kautta maksettava sähkötuki niille, jotka eivät voi verotuksen kautta tehtävää sähkövähennystä tulojen pienuuden takia hyödyntää. Se tulee olemaan käytössä, ja se tulee ensi vuoden ensimmäisille kuukausille niille, keillä on pienet tulot ja isot sähkölaskut, he voivat Kelasta sitä hakea. [Puhemies koputtaa] Mutta se on kovin tylppä työkalu, joten odotan kyllä, että saisimme käyttöön paremman energiatukivälineen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Hassi.

Arvoisa puhemies! Tämä energiakriisi, joka johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, on vaikeuttanut todella monien ihmisten elämää. Ilman tuulivoimaa, jota perussuomalaiset jatkuvasti kritisoivat, Suomi olisi todella suurissa vaikeuksissa. [Ben Zyskowicz: Entäs ilman ydinvoimaa, jota te vastustatte?] On huomattava myös, että tähän samaan soppaan tulee nyt Olkiluoto kolmosen viivästyminen, Ranskan useiden ydinvoimaloiden seisokit korroosio-ongelmien takia, Ruotsin yhden ydinvoimalan sulkeminen myös teknisten ongelmien takia. Arvoisa pääministerin sijainen, pyytäisin teitä esittämään kuvauksen siitä, millä tavalla nyt parannamme ylipäätänsä Suomen energiaitsenäisyyttä ja samalla myöskin häiriönkestokykyä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! ”Energiaitsenäisyys” oli näin itsenäisyyspäivän lähestyessä hyvä sanavalinta. Itsenäisyyttä on niin monin tavoin isänmaallamme. Energiaitsenäisyydessä me olemme kehittyneet varsin hyvään suuntaan, itse asiassa erittäin hyvään suuntaan, sekä uusiutuvan energian osalta — ympäristölle, luonnolle, ilmastolle kestävän energian osalta — että myös kotimaisuusasteen osalta. Itse asiassa kaikki merkittävät energiainvestoinnit, joita Suomessa tällä hetkellä toteutetaan miljardeilla, vahvistavat omavaraisuuttamme, kotimaisuusastetta ja uusiutuvaa energiaa. Tätä kaikkea me vauhditamme nyt vielä myös sillä, että luvituspäätöksille muodostuu pikakaista niille investoinneille, jotka vauhdittavat kotimaista uusiutuvaa energiaa. Se on oikeaa politiikkaa poikkeuksellisessa ajassa.

Nämä päätökset eivät ole syntyneet itsestään. Ne ovat Suomessa pitkän jatkumon tulos, jota tämä hallitus on halunnut jatkaa, ja siksi oikea kysymysosoite on perussuomalaiset. Teidän politiikkanne on hiilenmustaa politiikkaa. Se on lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei ajattele [Puhemies koputtaa] tulevia sukupolvia. On kallista politiikkaa, myös euroissa katsottuna, hirttäytyä kiinni [Puhemies koputtaa] fossiiliseen maailmaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt vastauksen antaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Tavio.

Herra puhemies! Hallitushan on itse romuttanut turvekoneiston ja lakkauttanut hiilivoimaa ja aikoo lakkauttaa hiilivoimaloita. Me haluamme pitää suomalaiset sähköt päällä, joten kyllä me tarvitsemme muutakin kuin tätä tuulivoimaa, mikä on jäätyneenä tuolla teidän pelloillanne.

Siis nyt tämä sähkön hintakriisi on todellinen. Jokainen koti tarvitsee sähköä, erityisesti sähkölämmittäjät. Ja onhan tämä ennennäkemätöntä, että Suomen perheet asetetaan eriarvoiseen asemaan ja taloudelliseen ahdinkoon. Niistä, jotka sähkölämmittävät, eivät edes työssäkäyvät perheet pysty maksamaan näitä sähkölaskuja, saati sitten pienituloinen eläkeläinen.

Tällä hetkellä on, kuten tässä on keskustelussa todettu, hyvinkin sattumanvaraista, kenellä on mikäkin sähkösopimus ja ketkä ovat pörssisähkön varassa. Perussuomalaisten mielestä se on kestämätöntä, että ihmisten asema sähkölaskun saajina määrittyy ihan sattumanvaraisesti. Kun tässä on myönnetty, että tämä on tasa-arvokysymys, niin perussuomalaiset kysyvät uudelleen: mitä te olette tehneet korjataksenne tämän yhdenvertaisuusongelman? [Sanna Antikainen: Vastaus on, että ajoitte turpeen alas!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä edustaja Tavion kanssa siitä, että ei Suomen kannata itse asiassa nojata yhteenkään yksittäiseen energiamuotoon, ei edes tuulivoimaan, ei myöskään yksin ydinvoimaan, vaan meidän voimavaramme on hajautettu energiapaletti, johon kuuluu muuten myös turvetuotanto. Tämä hallitushan teki energiakriisin alkaessa päätöksen siitä, että toisin kuin aiemmin, Suomessa varmuusvarastoidaan myös turvetta. Se on oikea ja viisas päätös kansalaistemme ja energiaitsenäisyyden turvaamiseksi.

Mitä tulee sähköjärjestelmäämme, sähkömarkkinaan, luulen, että jaamme laajasti arvion: Se on kriisin aikana osoittanut myös monet ongelmansa. Se ei toimi. Ja erityinen ongelma on maakaasun hinnan sitominen muun sähköntuotannon hintaan. Se on ongelma, joka pitäisi kyetä ratkomaan Eurooppa-tasolla. Se on vastuullisin ja järkevin tie myös suomalaisten, meidän kansalaistemme, kukkaron kannalta. Näitä päätöksiä Suomi aktiivisesti ajaa pääministerin, elinkeinoministerin ja kaikkien meidän johdolla. Ministeri Lintilä energia-asioista vastaavana käy tätä varmasti mielellään [Puhemies koputtaa] sekä teidän että suomalaisten kanssa läpi tarkemmin. Ensi viikolla hän järjestää kansalaisinfon aiheesta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Hienoa.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on vaihtoehtobudjetissa esittänyt keinot velkaantumisen vähentämiseksi. Valtiovarainministeri Saarikko, te olette antanut tukenne monille kokoomuksen ajatuksille — kiitos siitä. [Ben Zyskowicz: Niin, puheissa!] Teidänkin mukaan me tarvitaan ”järeää uudistusta työttömyysturvaan ja asumistukiin, tukijärjestelmän tulee kannustaa töihin, ei työttömyyteen”. Hyvin sanottu, ministeri Saarikko. Mutta puheet eivät riitä. Tarvitaan kykyä päättää ja johtaa maata eduskunnan enemmistöllä. Hallituksessa te olette umpikujassa. Hallituksen päätöksentekokyvyn murenemista joudumme nyt seuraamaan hetki hetkeltä tosi-tv-sarjana. Uskotteko te, ministeri Saarikko, käsi sydämellä, hallituksen kykyyn päättää asioiden tärkeysjärjestyksestä? Vai olisiko aika nyt viimein tunnustaa tosiasiat: täältä, tästä salista, löytyy eduskunnan enemmistö talouspolitiikan ryhtiliikkeeseen, jos te niin päätätte. [Puhemies koputtaa] Voisitteko te valmistella esityksen, jonka avulla teidänkin peräänkuuluttamistanne järeistä uudistuksista päätettäisiin, [Puhemies koputtaa] vähennettäisiin velkaa ja pidettäisiin ruokaturvasta kriisitalvena kiinni?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministeri Saarikko vastaa. — Voisitteko?

Arvoisa puhemies! Aloitan oikeutetusta kysymyksestä liittyen hallituksen toimintakykyyn.

Meillä on ollut erimielisyytemme, ja se taitaa olla kuva suomalaisesta politiikasta usean vaalikauden loppusuoralla. On kuitenkin hyvä asettaa nämäkin vaikeat erimielisyydet siihen mittasuhteeseen, miten toimintakykyinen hallitus suomalaisten tuella on kyennyt olemaan. Yli 900 hallituksen esitystä on tuotu valtioneuvostosta eduskunnan käsittelyyn. Yhdessä eduskunnan kanssa olemme luotsanneet tämän maan läpi kriisien, ja ne kriisit ovat edelleen kesken. Yksi tämän hallituskauden saldo on myös ennätyksellisen korkea työllisyysaste. Yhä useampi suomalainen on työssä. [Ben Zyskowicz: Ja velkaantuminen!] — Ja kyllä, edustaja Zyskowicz, myös poikkeuksellisen korkea määrä velkaa, ja se mittakaava velassa, siinä arviomme on ollut käytännössä hyvin yhteneväinen. Itse asiassa korona-aikana teidän puolueenne, edustaja Zyskowicz, olisi ottanut enemmän velkaa kuin maan hallitus. Nämä kaikki löytyvät eduskunnan ratkaisuista. Olemme eläneet valmiuslain poik- keuksellisia aikoja. Ja kyllä, maa tarvitsee toimintakykyisen hallituksen, [Puhemies koputtaa] ja en epäile, ettemmekö kykenisi näitä esityksiä jatkossakin edistämään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt ne edustajat, jotka tämän tematiikan piiristä haluavat esittää lisäkysymyksen, nouskaa ylös ja painakaa V-painiketta. — Edustaja Mykkänen jatkaa. [Mikrofoni on kiinni] — Nyt, arvoisa edustaja, laittakaa mikrofoni päälle, niin kuuluu kaikelle kansalle.

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko, minäkään en epäile, etteikö tästä salista löytyisi enemmistö talouspolitiikan ryhtiliikkeeseen, jossa asettaisimme asiat tärkeysjärjestykseen, vähentäisimme velkaantumista tuntuvasti, tukisimme ahkeruutta, työtä, vähentäisimme sitä työttömyyttä, jota on 230 000 suomalaisen edestä tänäkin päivänä. Mutta teidän takianne näin ei voida tehdä, koska olette kiinni hallituksessa, jonka toimintakyky on rapautunut. Mutta enemmistö voisi tehdä toisin.

Me uskomme myös siihen, että tätä maata rakennetaan työllä ja yrittämisellä — sillä, että siirrämme verotusta pois työn ja yrittämisen verotuksesta haittoihin. Kokoomus kattaisi esittämämme veronkevennykset lisäämällä muiden verojen tuottoja. Kokonaisuutena vähentäisimme valtion velkaantumista yli miljardin, vaikka vaihtoehtomme sisältää verotuksen keventämistä kaikilta palkansaajilta. Me siis vähentäisimme elvytystä, emme lisäisi, toisin kuin te olette jatkuvasti vastoin tosiasioita väittäneet.

Hyvä ministeri Saarikko, vuosi sitten lupasitte itse tuloverotuksen keventämistä. Entä tänään, [Puhemies koputtaa] vastustatteko ansiotulon veron keventämistä, vaikka kevennys katetaan verotuottoja lisäävillä muutoksilla muissa veroissa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika on täyttynyt. — Ministeri Saarikko vastaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition yksi keskeinen ero on se, että oppositiossa on kovin helppoa olla yksin oikeassa ja hallituksessa, niin kuin hyvin edustaja Mykkänen tietää — yhdessäkin olemme hallituksessa istuneet —, pitää kyetä muodostamaan myös kompromisseja. Ja on aivan selvää, että talouspolitiikassa hallituksella on ollut merkittäviäkin näkemyseroja, [Kai Mykkänen: Paitsi verot!] ja näkemyseroja on myös tämän puheenvuoron ja oman ajatteluni välillä esimerkiksi suhteessa veronkevennyksiin. Sanoin muistaakseni aika tarkalleen näin: veronkevennykset on hyvä pitää mukana hallituksen työkalupakissa riippuen talouden suhdanteista. Ja nyt oma arvioni — johon muuten yhtyy valtaosa talouden asiantuntijoista — on se, että veronkevennykset velaksi, joita te faktisesti toteutatte seitsemän miljardin alijäämällä, [Kai Mykkäsen välihuuto] seitsemän miljardin alijäämällä, ei ole oikeaa suhdannepolitiikkaa inflaation keskellä. Tämä on minun ja monen talousasiantuntijan näkemys. Vaikka totta on, että henkilökohtainen näkemykseni työmarkkinoiden uudistamisesta on tismalleen samankaltainen monessa asiassa kanssanne, niin veronkevennyksiä [Puhemies koputtaa] velaksi tuolla mittakaavalla en pidä järkevänä. [Sari Sarkomaa: Ei ole velaksi!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika on täynnä. — Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus! En niinkään käsittele nyt hallituksen sisäisiä erimielisyyksiä — luulen, että teillä on keskenänne ihan riittävästi pohtimista niissä. Mutta me kokoomuksessa emme ole niinkään moittineet hallituksen koronapolitiikkaa, vielä vähemmän olemme moittineet hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota kannatamme ja tuemme — on hienoa, että Nato-päätös pystyttiin tekemään, on hienoa, että Ukrainalle annetaan vahvasti tukea. Se, mitä olemme moittineet, on hallituksen kyvyttömyys laittaa menoja tärkeysjärjestykseen, mistä on seurauksena ollut ennennäkemätön velkaantumisvauhti. Tällaista velkarallia emme me eikä Suomen kansa voi hyväksyä.

Mitä verotukseen tulee, me olemme esittäneet, että kevennetään työnteon verotusta ja korotetaan haittojen, kuten tupakan ja alkoholin, verotusta. Ministeri Saarikko, onko hallitus tästä eri mieltä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa hallitus on tainnut kumpaakin veroa, sekä tupakka- että alkoholiveroa, ainakin tupakkaveroa, matkansa varrella korottaa. Se on ollut monen hallituksen keino paikata menovajetta, ja teillä se on tapa hoitaa veronkevennyksiä suomalaisille. [Kai Mykkäsen välihuuto] Mutta samalla on hyvä muistuttaa siitä asiasta, jonka kävin kanssanne jo eilen läpi. Esityksenne pohjaa paljolti juuri tupakkaveron alentamiseen ja terveysveroon, ja entinen valtiovarainministeri Petteri Orpo tietää kyllä, että terveysvero on ajatuksena huomattavasti helpommin toteutettavissa kuin käytännössä tehtävissä siksi, että meitä sitovat tässä myös EU:n yhteiset ratkaisut ja valtiontukien säännökset.

Teidän vaihtoehtonne on tältä osin rakennettu erittäin paljon toiveiden varaan — sellaisen toiveen, että suomalaiset edelleen tupakoisivat paljon kalliimmalla tupakka-askihinnalla. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Mehän toivomme, että se vähenisi, ja silloin myös verotulot vähenisivät. Ja kyllä, kaikki me — ainakin minä — kannatamme terveysperustaista verotusta, mutta olen nähnyt eri vastuuministeritehtävissä, miten vaikeaa sen toteuttaminen on, [Puhemies koputtaa] ainakaan ensi vuoden alusta. Petteri Orpo, te tiedätte, että se ei ole lainkaan realistista. [Kokoomuksen ryhmästä: Keinot löytyy, kun on tahto!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Menen tähän työllisyystilanteeseen. On totta, että työllisyys on nyt parantunut, mutta samaan aikaan meillä on edelleen korkea pitkäaikaistyöttömyys ja on myös niin, että meillä on kymmeniätuhansia ihmisiä työttömänä, joilla edes kokoaikainen työllistyminen ei juurikaan paranna heidän tilannettaan. Tämä esimerkiksi Etlan selvityksistä käy täysin selvästi ilmi.

On myös hyvin todennäköistä, että me olemme menossa kohti taantumaa, jolloin meillä samaan aikaan toisaalla käydään yt-neuvotteluja ja on irtisanomisia ja sitten toisilla aloilla ja toisilla yrityksillä on edelleen huutava työvoimapula, jolloin on aivan avainasia se, kuinka nopeasti me saamme ihmisiä siirtymään työstä työhön. Tässä on ihan olennainen kysymys kannustinloukut, ennen kaikkea se, miten työn tekeminen kannattaa suhteessa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, ja myös se, kuinka nopeasti meidän järjestelmässämme on mahdollista, kun me laadimme erilaisia todistuksia, jotta voi tehdä jotain työtä, ihmisten työtä vaihtaa.

Kysynkin: [Puhemies koputtaa] mitä aiotte tehdä, jotta mahdollisimman moni pääsee mahdollisimman nopeasti työnsä menettäessään kohti uutta työtä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen työllisyyden vahvistaminen ja työttömyyden vähentäminen on meidän yhteinen tavoitteemme oikealta vasemmalle. Ja on todella hyviä uutisia, että työllisyys on tällä hetkellä lähihistorian korkeimmalla tasolla. Siitä meidän kaikkien on syytä olla äärettömän tyytyväisiä. Se näkyy myös siinä, että sosiaaliturvamenot ovat tänä vuonna pienemmät kuin ennustettiin ja verotuottokertymä on taas vahvistunut.

Myös pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt, mutta valitettavasti ei niin paljon kuin haluaisimme. Me tiedämme esimerkiksi OECD:n tilastoinnista, että merkittäviä esteitä työllistymisen tiellä ovat terveysongelmat sekä koulutuksen ja soveltuvien työmahdollisuuksien puute, eli meidän pitää myös näitä asioita katsoa, kun haluamme jouduttaa ihmisten työllistymistä.

Sen sijaan sosiaaliturvaleikkaukset eivät nähdäkseni ole hyvä tapa vahvistaa työllisyyttä eivätkä edes tehokas tapa vahvistaa työllisyyttä. Jos työllistymisen esteenä ovat esimerkiksi terveysongelmat, niin silloin kyllä sosiaaliturvaleikkaus [Puhemies koputtaa] ainoastaan köyhdyttää ihmisiä, [Puhemies huomauttaa ajasta] ei kannusta töihin, toisin kuin kokoomus omassa vaihtoehtobudjetissaan antaa ymmärtää.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Kiuru.

Arvoisa herra puhemies! Korona-aika löi montaa yrittäjää kovalla kädellä, samoin tekee noussut sähkön hinta. Meillä on Suomessa noin 180 000 yksinyrittäjää, jotka kamppailevat sähkön hinnan ja koronan aiheuttamien ongelmien kanssa. Hallitus on tullut siihen vastaan osittain, ja oppositiosta on tullut hienosti tukea. Ongelma on yhteinen. Nyt kuitenkin tilanne on se, että kuluttajien luottamus kaiken tämän päälle on ennätyksellisen alhaalla. Inflaatio on korkealla.

Tässä 180 000 yksinyrittäjässä on merkittävä potentiaali työllistymiselle, verotulojen kasvattamiselle, kunhan me saamme sinne yrityksiin palkattua lisää työntekijöitä. Yksin-yrittäjille suuri, ehkä suurin kynnys on sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Se on merkittävä riski pienelle yritykselle. Kysymykseni on: mitä hallitus aikoo tehdä sille, että yksinyrittäjät uskaltavat palkata ensimmäisen työntekijän yritykseensä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Täällä ei ole energiaministeri eikä työministeri paikalla, mutta yritän parhaan kykyni mukaan vastata.

Nostatte, edustaja Kiuru, esiin tärkeän teeman: yrittäjyyden ja valtavan yksinyrittäjien joukon. Ja siksi ensimmäiseksi haluan lausua eduskunnalle lämpimät kiitokset siitä, miten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa edustaja Lohen johdolla hyvällä yhteistyöllä saatiin aikaiseksi ratkaisu yrittäjän eläketurvasta, uudistuksesta, joka parantaa nyt yrittäjien asemaa ja selkiyttää mallia, ja se eduskunnassa kehittyi erittäin hyvään suuntaan. [Ben Zyskowicz: Te esititte eri mallia!] Tämä on myöskin yksi vastaus hallitukselta yrittäjille, ja olen tyytyväinen siihen, että yrittäjät ovat nyt kokeneet uudistuksen tällä mallilla järkeväksi. [Ben Zyskowicz: Miksi esititte eri mallia?]

Mitä tulee yksittäisesti yritysten sähkökustannuksiin, niin kuten aikaisemmin vastasin, näitä seurataan tarkkaan, ja vielä emme ole tunnistaneet yksittäistä toimialaa, jonne tukea tarvitsisi kohdistaa. Toivottavasti näin ei käykään, koska se tarkoittaa tietysti valtion kassasta pois olevaa rahaa.

Ja mitä tulee tukeen ensimmäisen [Puhemies koputtaa] henkilön työllistämiseksi, uskon että kaikkein tärkeintä on ennustettavuus. [Puhemies: Aika on täynnä!] Siksi yritysten verotusta ei ole kiristetty, [Puhemies: Nyt kiristetään aikataulua.] ja siksi toimintaympäristöä on haluttu pitää ennustettavana kriiseistä huolimatta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Saramo.

Arvoisa puhemies! Kokoomus tosiaan haluaa pienentää velkaa tuomitsemalla köyhyyteen neljä- ja puolituhatta lasta, viisi- ja puolituhatta vanhusta ja seitsemän- ja puolituhatta työntekijää. Pienituloiselta työntekijältä veisitte vielä asumistuet. Ensimmäinen kysymys, ministeri Saarikko: mikä vaikutus tällä olisi talouteen ja valtiontalouteen? Aiemmin on laskettu, että pieni- ja keskituloisilta leikkaaminen vähentää verotuloja, nostaa sosiaalimenoja, kuten tässä ministeri Sarkkinenkin totesi, ja lisää tietysti siltä osin velkaakin. Tällainen finanssipoliittinen kerroinhan voi olla jopa niin iso, että kahden miljardin leikkaus sitten säästää vain yhden miljardin.

Eikö olisi vastuullisempaa korjata osinkoverojärjestelmää, on minun toinen kysymykseni. Talousasiantuntijoiden mukaan se taas ei toisi näitä haitallisia vaikutuksia vaan hyviä vaikutuksia, kun se kohentaisi markkinoita ja siten taloutta. Kysynkin ministeri Saarikolta: onko niin, että tämä kaikkein rikkaimpien verotuki, mitä ei ole missään muualla maailmassa, tämmöinen suomalainen kummajainen, on ensi vuonna jopa lähes [Puhemies koputtaa] miljardi euroa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Saramo sai erinomaisen tilaisuuden esitellä ilmeisesti vasemmistoliiton vaalitavoitteita, mutta tämän hallituksen ohjelmaan tuo ei kuulu, [Naurua] koska tämä hallitus on sitoutunut siihen, että me emme kiristä yritysten verotusta, ja sitä esimerkiksi tuo viesti osinkoverotuksesta olisi. Sanon hyvin selkeästi tämän: Tämä maa nousee vain yrittäjyydellä, työnteolla ja yrittäjyydellä, sellaisena maana, jossa jokainen työikäinen ja työkykyinen tekee työtä, ja sellaisena maana, jossa yrittäjän ympäristötoimia on ennustettava ja kannustettava. Sellaista Suomea tämä hallitus on halunnut olla rakentamassa, ja henkilökohtaisesti olen ollut tästä pitämässä huolta. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Tämä meille esitetty ensi vuoden budjetti sisältää velanottoa jokaista suomalaista kohti noin 1 500, kuluvana vuonna jopa enemmän. Mutta mitä sillä on tehty? Sillä on tuettu pienituloisia, keskituloisia, tuotettu ihmisille palveluita, tuettu maataloutta, kaikkea hyvää, mitä eduskunta on halunnut tehdä. Mutta eihän näin voi jatkua, koska valtion velanhoitokulut uhkaavat kadota käsistä.

Sen takia me olemmekin esitelleet ja tehneet vaihtoehtobudjetin — tehty suomalaisille — mikä kasvattaa valtiontasetta 800 miljoonaa, vähentää velanottoa vuosittain 953 miljoonaa ja lisää kansalaisten ostovoimaa Yle-leikkauksen muodossa 144 miljoonaa. Miksi näitä hyviä ehdotuksia ei voitaisi ottaa valtion ensi vuoden budjettikäsittelyn pohjaksi, kun ne on täällä kuitenkin hyvin esitelty ja ne aiomme budjettikäsittelyssä tuoda vielä äänestyksiin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kiitän taas kerran edustaja Vähämäkeä rakentavasta otteesta, jossa tuotte esiin, että on helpompi puhua ja kertoa, kuinka ongelmallinen asia velka on, mutta on tietysti myös tärkeää avata, miksi sitä velkaa on jouduttu ottamaan. Siitä olen aivan samaa mieltä: ikääntyvässä Suomessa, jossa kaikista on luvattu pitää huolta mutta lapsia syntyy ennätyksellisen vähän, työvoimapula on ilmeinen, meillä ei ole mahdollisuutta jatkaa loputtomasti näin. Kriisien aikana sen velan suhteen toimiminen on ollut järkevää ja itse asiassa välttämätöntäkin. Kiitän myös siitä, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti tukee pitkälti juuri hallituksen linjaa ja myös poliittisia valintoja.

Mutta tähän yksityiskohtaan Yle-verosta: Tämän kävinkin kanssanne eilen jo läpi. Tässä Yle-veroesityksessä siis leikkaisitte Yleisradion toiminnasta merkittävästi, mutta se on veroluonteinen maksu, joka kerätään, ja sitä kautta se ei automaattisesti tuottaisi tuloja valtion budjettiin. [Jani Mäkelän välihuuto] — Te taidatte tuntea tämän, edustaja Vähämäki, oikein hyvin, eli sitten te ette voi vastaavasti kertoa käyttävänne tätä rahaa muualle.

Ja saman totean kokoomukselle: Myös teidän budjetissanne on ongelmia, [Puhemies koputtaa] koska esitätte 60 miljoonan säästöä kivihiiltä korvaaville energiainvestointituille. [Puhemies: Näin, ja nyt on aika täyttynyt!] Sitä ei enää edes ole budjetissa. [Sari Sarkomaa: Kyllä se on mutta toisella nimellä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Heinonen.

Arvoisa herra puhemies! Vasemmisto unohtaa, että kokoomuksen Kestävän tulevaisuuden valintoja ‑vaihtoehtobudjetti toisi 100 000 työttömälle työtä. He nousisivat sieltä pahimmasta köyhyydestä pois. [Välihuutoja vasemmalta]

Hyvä hallitus, kun te saitte tämän maan vastuullenne, valtiontalous oli lähes tasapainossa, mutta te valitsitte 2019 velkavetoisuuden, jo ennen koronaa, ennen Ukrainan sotaa. Nyt te olette ottaneet velkaa noin 40 miljardia, lopputulos tulee olemaan ehkä jopa noin 50 miljardia. Tärkeitä menoja on ollut paljon, mutta te ette ole pystyneet löytämään mitään vähän vähemmän tärkeätä, mistä olisi voinut säästää. Teidän itse asettamanne talouden arviointineuvosto esitti, että noin yksi miljardi vuodessa täytyisi tulevaisuudessa säästää kahden vaalikauden ajan, että meidän valtiontalous ja velkaantuminen saataisiin taittumaan. Eilen te, valtiovarainministeri Saarikko, vähän naureskelitte, [Puhemies koputtaa] kun kokoomus esitti näitä miljardin säästöjä. Nyt kysyn: oletteko te itse sitoutuneet tähän teidän asettamaanne [Puhemies: Aika on täyttynyt!] arviointineuvoston tavoitteeseen, että miljardi vuodessa tulevina vuosina säästettäisiin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Vastauspuheenvuoro, ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tartun edustaja Heinosen huomioon siitä, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetti työllistää suomalaisia. Ehei, ne ovat suomalaiset yritykset, jotka työllistävät. [Naurua — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] — Se ei ollut, edustaja Heinonen, mikään tahallinen heitto suuntaanne, vaan tärkeä muistutus siitä, ettei kannata työllisyysmenestystä kenenkään meistä omia pelkästään politiikan ansioksi. [Timo Heinonen: Niinkö tein?] Se on suomalaisten yritysten ansiota ja myös meidän järjestelmän ansiota, joka luovi tämän maan koronan läpi.

Mitä tulee velkaan, kyllä, itse asiassa valtiovarainministeriö on tehnyt sekä julkiset esitykset kehysten, tulevienkin hallitusten menoraamien, toimivuudesta, ja pidän niitä esityksiä hyvänä. Niin ikään pyynnöstäni virkakunta valmistelee menokartoitusta, käy läpi budjetin ja tekee sieltä esityksiä ennen kaikkea niistä menoista, joissa näyttää olevan merkittävää kasvua viime vuosina, onko se perusteltua se kasvu. Toinen erityinen toiveeni on, että virkakunta käy läpi ne asiat, joihin viime vuosina eri hallitukset ovat päättäneet lisätä rahaa, toivoneet niille vaikuttavuutta, onko näin tapahtunut. Tuohon työhön on tärkeää [Puhemies koputtaa] meidän kaikkien sitoutua, kun VM sen julkaisee. [Ben Zyskowicz: Seuraavan hallituksen pitää tehdä, ei teidän!]

Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi kuussa, mutta niillä on jo lähtövaiheessa puolentoista miljardin euron rahoitusvaje, mikä saattaa johtaa palveluiden rajuihin leikkauksiin ennen pitkää. Terveys- ja vanhuspalvelut on ajettu itse asiassa ennennäkemättömään kriisiin nyt sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa. Hoitajavaje uhkaa edelleen syventyä väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa, ja koronan aiheuttama hoitovelka on edelleen korjaamatta, mutta korjauksien sijaan hallitus vaikeuttaa hoitojonojen purkamista romuttamalla yksityisten lääkäri- ja terapiapalveluiden Kela-korvaukset.

Kysynkin: oletteko te, ministeri Kiuru, tutustunut vaihtoehtobudjettiimme, jossa esitämme ensi vuodelle puolen miljardin euron pakettia hoitovelan ja hoitajavajeen korjaamiseksi ja muun muassa omaishoidon tuen verovapautta, jolla voitaisiin tukea tätä arvokasta työtä tekeviä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yksityiskohtiin en ole päässyt vielä perehtymään, mutta näin joitakin otsakkeita tästä, ja pidän noita ehdotuksia lähtökohtaisesti hyvin samanlaisina, joilla itsekin olen ollut julkisuudessa esillä. En ota kantaa tähän verovähennykseen, kun se kuuluu kollegalleni tässä vieressä. Mutta omaishoidon osalta on tehtävä omaishoidon tasoon liittyviä valtakunnallisia päätöksiä ensi kaudella, ja siihen on varauduttu virkakunnassa, jotta materiaali on jo valmiina, päätökset sitten vain puuttuvat.

Mitä tulee tähän kysymyksen alkuasetteluun, niin on sanottava, että ei täällä, eduskunnassa, edustaja Räsänen, ole kukaan tehnyt sellaista päätöstä, että meillä sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelut romuttuisivat — päinvastoin. Me olemme siinä tilanteessa, että tämä pitkäaikainen koronakriisi, jota vieläkään ei oteta tarpeeksi vakavasti, hoitajapula sekä pitkittynyt työmarkkinakriisi ovat johtaneet siihen, että meille on syntynyt valtava määrä hoivavelkaa. Viittasitte myöskin yksityisiin palveluntarjoajiin ihan yksistään, 10—40 prosenttia [Puhemies koputtaa] ovat nousseet asumispalveluiden hinnat vanhuspalveluissa, että kyllä meillä haastetta on, ja nämä eivät ole hallituksen aiheuttamia.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Palaan vähän tähän ensimmäiseen aiheeseen. Inflaatio on kymmenen prosenttia ja palkat ovat nousseet kaksi—kolme prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten ostovoima pienenee ja me ajaudumme lamaan, koska ihmiset eivät voi ostaa palveluita ja muita. Sähkön hinta nousee koko ajan, vaikka sähkön tuottajahinnat eivät nouse. Myös ruuan hinta kallistuu, vaikka tuottajat eivät saa siitä enempää rahaa. Miten on mahdollista, että sähkön- ja ruuanmyyjät käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja tekevät ennätystuloksia? Hallitus, teidän toimet eivät riitä. Suomessa on jopa 500 000 ihmistä ulosotossa. Mitä meinaatte tehdä tälle, että yritykset tekevät valtavia voittoja ja ihmiset köyhtyvät?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kurvinen.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harkimolla oli laaja-alainen kysymys liittyen siihen, miten inf-laation keskellä yhteiskuntapolitiikkaa tehdään ja tuetaan opiskelijoita, eläkeläisiä ja työssäkäyviä ja yrittäviä ihmisiä. Puutun nyt oman sektorini kannalta tähän ruuan hintakysymykseen.

Jaan kyllä aika lailla tämän edustaja Harkimon tilannekuvan siitä, että varmasti paineita on kaikilla, kaupalla on paineita, teollisuudella on paineita ja tiloilla kamppaillaan paikka paikoin tilan eloonjäämisestä, mutta kyllä näyttää ihan tilinpäätösten mukaan se raha sinne kaupalle jäävän. Tämän eteen olenkin yrittänyt tässä noin seitsemän kuukautta kestäneen maa- ja metsätalousministerikauteni aikana tehdä töitä. Ja sillä lailla tänä iltana on iso ilta, että käsissäni on nyt hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain kiristämiseksi, se saapuu eduskuntaan, ja siinä tätä kaupan valtaa suhteessa tuottajiin vähennetään. Toivon, että edustaja Harkimokin on paikalla täällä illan myöhäisempinä tunteina selvittämässä tätä asiaa lisää, onko tämä riittävä vai tarvitaanko enemmän. [Ben Zyskowicz: Hän on aina paikalla!]

Ärade talman! Siirrymme tästä ministeri Kurvisen mainitsemasta tärkeästä asiasta ehkä vielä tärkeämpään asiaan.

Ärade talman! I dag har republikens president bjudit in våra veteraner och lottor på självständighetsmottagning till slottet. Det finska folket står i stor tacksamhetsskuld för deras uppoffringar som innebär att vi i dag kan leva i den demokratiska rättsstaten Finland, i landet som i internationell jämförelse bedömts som världens lyckligaste.

Arvoisa puhemies! Ensi viikolla Suomen lippu nostetaan taas salkoon ja juhlistamme Suomen itsenäisyyspäivää. Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa muistuttaa meitä meidän omien sotiemme veteraaneista, joiden uhrausten ansiosta voimme tänään elää demokraattisessa hyvinvointivaltiossa. Veteraanit ovat tällä hetkellä keskimäärin 95-vuotiaita, ja tästä johtuen erityisesti heidän sote-palveluidensa toimivuus on hyvin tärkeä asia. Kysyn siksi ministeri Kiurulta: millä tavalla veteraanit huomioidaan nyt tässä sote-uudistuksessa, ja millä tavalla voidaan varmistaa se, että tämä siirto heidänkin näkökulmastaan sujuu mahdollisimman hyvin, joustavasti, niin että palvelut eivät vaarannu? [Eduskunnasta: Tärkeä kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että kysyitte veteraanien ja sotainvalidien asemasta. Hyvin harvoin me muistamme näitä kysymyksiä keväällä, mutta syksyllä tämä tulee mieleen. Kyllä varmasti monien mielessä on tuo sukupolvi, joka tämän sodan on eläessään nähnyt, ja kun me katsomme noita maailman kuvia, niin varmasti jokaiselle meistä tulee mieleen, että olemme niin kovasti kiitollisia sille sukupolvelle, joka tämän kaiken on kestänyt, siitä, mitä meillä tänä päivänä on.

Omalta osaltamme olemme halunneet varmistaa, että kun sote-palvelut siirtyvät, niin myöskin nämä palvelut siirtyvät turvallisella siirtymällä. Ja sitä kautta Valtiokonttori on ohjeistanut kenttää, pitänyt erilaisia tilaisuuksia vastuuhenkilöille ja halunnut varmistaa omalta osaltaan, että turvallinen siirtymä on mahdollinen. Olemme myös ministeriössä hyvin tiiviissä yhteistyössä kentän kanssa, ja jatkuvasti nämä kysymykset ovat esillä. Tässä puolen kuun aikaan tapaamme jälleen niin, että ministeriryhmälle raportoidaan jälleen kentältä, miten toimeenpano on onnistunut, ja siinä kuulemme, onko riskikohtia näkyvissä. Oletan, ja ainakin minulle tulleen tiedon mukaan sellaisia tällä hetkellä ei ole, ja toivomme, että näin myös nämä palvelut siirtyvät tässä muutoksessa turvallisella siirtymällä eteenpäin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt poikkeuksellisesti, vaikka kyseessä on hallituspuolueen esittämä kysymys, sallin tässä lisäkysymykset niille edustajille, jotka tästä aiheesta haluavat lisäkysymyksiä. — Edustaja Juvonen.

Arvoisa herra puhemies! Kaikki kunnia ja arvostus sotiemme veteraaneille. Heitä on vielä keskuudessamme.

Arvoisa puhemies! Minulla on ystävä. Hän on pitkälle yli 90‑vuotias rouva, ja hän soitti minulle eilen. Hän on sotiemme veteraani, ja hän kertoi siitä tuskasta, mitä Ukrainan sota hänelle mielessä aiheuttaa. Hän muistaa pommien äänet, ja hän lähetti ne terveiset, että hän pyysi, että kertokaa ne terveiset, ettei kukaan joutuisi enää koskaan kokemaan vastaavaa.

Mutta, arvoisa puhemies, hän kertoi, että hänen pitää mennä lääkäriin ja hän joutuu odottamaan. Hänellä käy kotipalvelu, hänellä käy kotihoitajia, jotka eivät hallitse suomen kieltä. Hän joutuu taistelemaan palveluista, yksinäinen yli 90‑vuotias sotiemme veteraani. Hän toivoisi kuntoutusta, hän ei pääse sinne. Hänellä oli ongelmia näön kanssa, ja hän on menossa silmälääkäriin vasta hyvin pitkän ajan päästä, yksityiselle tietenkin. Kysyisinkin, todellakin: millä tavalla me ja te — me kaikki — tuemme näitä sotiemme veteraaneja, yli 90‑vuotiaita kodeissaan, että he saisivat [Puhemies koputtaa] palveluja?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! En tunne tätä kyseistä esimerkkiä, koska en ole tämän rouvan kanssa puhunut, mutta jos hän on tunnuksellinen veteraani ja sitä kautta sitten kuuluu näihin joihinkin erityisryhmiin, joiden on mahdollista saada palveluita — niin kuntoutusta kuin asumispalveluita tai kotona asumista tukevia palveluita — niin hän ne kyllä saa. Mutta se on sanottava, että kuvailette hyvin tätä nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, ja tämä kertoo siitä, että meillä ei ole enää varaa tällä nykyisellä järjestelmällä jatkaa. Kunnat ovat hyvin eritasoisesti näitä velvoitteita riittävyyden ja oikea-aikaisuuden näkökulmasta toteuttamassa, ja nyt on hyvä, että nämä palvelut siirtyvät suuremmille hartioille, joilla tämä asia suoraviivaistetaan. [Petri Huru: Joka on alibudjetoitu!]

Olen itse hyvin huolissani siitä, saavatko ihmiset riittävinä ja oikea-aikaisina nämä kotiin annettavat palvelut, ja eduskunnassa on tehty erittäin esimerkillistä työtä tämän hallituksen esityksen johdosta, jossa nämä palvelut on ihan eri tavalla laitettu nyt linjaan: mitä velvoitteita tulevilla hyvinvointialueilla on myös kotiin annettavien palveluiden osalta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, että tämä asia otettiin esille. Ehkä tässä Ukrainan sodan kauheuksien keskellä me ymmärrämme paremmin kuin koskaan sen, kuinka tärkeää työtä veteraanit, menneet sukupolvet, ovat tehneet taistellessaan meidän itsenäisyyden puolesta. Heitä on edelleen jäljellä, mutta heidän määränsä vähenee tosi nopeaa vauhtia, ja nyt niistä sankareista, jotka elossa ovat, pitää pitää hyvää huolta.

Me teimme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi tässä salissa päätöksen, juhlapäätöksen siitä, että jokaisen veteraanin palvelut hoidetaan. Sain juuri vähän aikaa sitten viestin, että 95-vuotias veteraani oli ollut erikoissairaanhoidon piirissä, mutta hän joutuu maksamaan sen, koska Valtiokonttori tulkitsee niin, että tätä ei korvata. Mielestäni tässä on selkeä ristiriita sen päätöksen kanssa, mikä me ollaan tehty, ja minä toivoisin, että te, ministeri Kiuru, olisitte yhteydessä Valtiokonttoriin, kävisitte läpi nämä ohjeistukset. Kaikki sote-kustannukset näille veteraaneille tulee korvata. Mielestäni se oli meidän päätöksen tahto.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kuin edustaja Orpo siitä, että tässä salissa on parlamentaarisesti tehty todella paljon töitä, että invalidien ja veteraanien palvelut paranevat ja myöskin kuntoutukseen pääsee, ja tämä eduskunnan sana on kyllä sillä tavalla pyhä, että jos tällaisia esimerkkejä tulee, niin kuin teihin on tämä yksi henkilö ottanut yhteyttä, niin mielelläni toimin omalta puoleltani eduskunnan viestinviejänä, että on vakavasti otettava.

Me emme voi mitään sille, että tämä järjestäjäverkko on ollut tällainen kuin tämä on. Se on ollut vuosikymmenten työ. Nyt se tulee siltä osin, voisiko sanoa, suoraviivaisempaan otteeseen, ja me myöskin ohjauksella pystymme kyllä näihin asioihin puuttumaan, kun vain tiedämme, että tällaisia epäkohtia vielä esiintyy, ja näihin kyllä puututaan.