Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps) | Suullinen kysymys energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä (Ben Zyskowicz kok) | Suullinen kysymys Fortumin ja Uniperin kaasutoimituksista Venäjältä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr) | Suullinen kysymys hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys kansallisesta itsemäärämisvallasta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys korkeakouluihin hakevien määrästä ja ensikertalaiskiintiöstä (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kyselytunti

Kiitos, arvoisa puhemies! On hyvinkin mahdollista, että lähitulevaisuudessa Venäjä koettaa horjuttaa Suomen yhteiskuntajärjestelmiä muun muassa ohjaamalla siirtolaismassoja rajallemme hakemaan niin sanottua turvapaikkaa. Viimeksi tätä keinoa käytti Valko-Venäjä Puolan vastaisella rajalla. Jo tuolloin perussuomalaiset vaativat välikysymyksessä, että on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, joilla hybridivaikuttamisen tapauksessa turvapaikkahakuoikeus pystytään epäämään kokonaan.

Tänään hallitus esitteli uuden valmiuslakipaketin täysin torsona. Sen sijaan, että siinä puututtaisiin vaikuttamistilanteessa itärajan sulkemiseen, hallitus keskittyy esityksessä rakennusten ja ajoneuvojen haltuunoton mahdollistaviin pykäliin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Uskomatonta!] Tärkeysjärjestyksenne on suorastaan irvokas. Arvoisa hallitus, milloin aiotte tuoda eduskuntaan sellaiset pykälät, joilla ihmismassat voidaan pysäyttää rajalle, vai aiotteko tuoda niitä lainkaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tänään hallitus on toiminut, ja hallitus tuo tänne eduskuntaan valmiuslain pikakaistauudistuksen [Perussuomalaisten ryhmästä: Pykälät!] — erittäin tärkeä uudistus. Tässä tilanteessa, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut, me haluamme toimia, ja me toimimme. Siksi meidän on myös varauduttava, ja erityisesti hybridivaikuttamiseen on varauduttava. Ja hybridivaikuttaminen, se voi olla monenlaista vaikuttamista. [Leena Meri: Te ette vastaa kysymykseen!]

Hallitus tekee uuden poikkeusolomääritelmän, se lisätään valmiuslakiin, ja haluan muistuttaa edustajia, että tätä tehdään nyt hyvin ripeästi. Se toinen osio tästä tulee myöhemmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin?] Tässä on tietty asia, mitä meidän pitää vielä komission kanssa käydä lävitse, [Perussuomalaisten ryhmästä: Komission?] ja se tuodaan tänne muutaman viikon kuluttua. Mutta tärkeintä tässä on nyt se, että me saadaan uusi poikkeusolomääritelmä valmiuslakiin [Puhemies koputtaa] ja se tuodaan nyt eduskuntaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kysyin pykälistä — ette kertoneet.

On selvää, että hallitus poisti rajaturvallisuutta koskevat pykälät valmistelusta poliittisista syistä. Ilmeisesti vihreille ei kelvannut. Lakiesitysten lähettäminen komissiolle kuulostaa tekosyyltä, koska komissio ei ole puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa. [Leena Meri: Näinpä!] Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että jäsenmaalla on oikeus sulkea rajat tällaisessa tilanteessa. Toistan: turvapaikanhakuoikeus pitää pystyä tarvittaessa keskeyttämään kokonaan, aivan kuten edellä mainituissa EU-maissa on jo tehty. Nyt te ette puutu siihen mitenkään. Hallituksen ratkaisu on siirtolaisvyöryn pysäyttämisen sijaan siirtolaisten majoittaminen haltuun otettuihin rakennuksiin.

Arvoisa hallitus: Miksi te ensin keskitytte suomalaisten omaisuuden haltuunottoon ettekä oikeaan turvallisuusuhkaan? Miksi ette tuo pikana lakeja, [Puhemies koputtaa] joilla turvapaikanhakuoikeus voidaan evätä Venäjän mahdollisessa hybridivaikuttamisen tilanteessa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministerin sijainen, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valmiuslaki, joka tänään valtioneuvostossa on esitelty ja tuodaan eduskuntaan, on poikkeuksellisen vaikeiden ja poikkeuksellisten aikojen työväline kulloisellekin eduskunnalle. Nämä pykälät, joita hallituksen piirissä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä opposition kanssa — ja siitä kiitos koko hallituksen puolesta — on tehty ennätyksellisen nopeasti ottaen huomioon asian vakavuus. [Leena Meri: Ennätyksellisen?]

Teidän huomioonne siitä, miten voitaisiin lainsäädännöllä vaikuttaa sellaisiin tilanteisiin, joissa maahantuloa käytetään hybridivaikuttamisen välineenä: nämä pykälät toimitetaan eduskuntaan. Siitä ei tarvitse kantaa huolta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin? Koska?]

Mutta haluan sanoa teille, hyvät perussuomalaiset, eduskunta ja kaikki suomalaiset: maan hallitukselle asia on täysin kirkas ja selvä. Sellaisessa tilanteessa, jossa itsenäisen valtion rajaa uhataan sodankäynnin muodoksi laskettavalla maahantulon välineellistämisellä, me puutumme silloin, [Puhemies koputtaa] ja siitä ei ole kahta kysymystä. [Leena Meri: Ettehän te puutu!] Suomi suojelee rajojaan kaikissa olosuhteissa, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tämän haluan alleviivata.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Hälinää]

Arvoisa herra puhemies! Marraskuussa tästä asiasta keskusteltiin tässä salissa. Tästä tehtiin välikysymys. Kun Valko-Venäjä kohdisti siirtolaisasetta EU-jäsenmaihin, hallitus sanoi havahtuneensa asiaan. Silloin te ilmoititte, että tässä asiassa edetään, tehdään pykäliä, jotta voidaan suojella Suomea.

Tämän asian yhteydessä ollaan tavattu erilaisilla kokoonpanoilla. On parlamentaarista ryhmää, joka itse asiassa on sivuutettu tässä kokonaan — te toitte esityksenne sen ylitse — on pääministerin kokoon kutsumia kokoonpanoja ja niin edelleen. Te kerta toisensa jälkeen kerrotte tämän, mitä juuri valtiovarainministeri Saarikko sanoi, mutta se ei näy, se ei näy näissä teidän teoissanne. [Sebastian Tynkkynen: Juuri näin!]

Tänään tiedotustilaisuudessa sisäministeriö kertoi, että ei niihin tuleviinkaan pykäliin, mikäli me ne joskus näemme, ole tulossa turvapaikkahakuoikeuden keskeyttämistä. [Leena Meri: Mitä?] Niihin on tulossa turvapaikan hakemisen keskittäminen jonnekin. Ei tämä korjaa [Puhemies koputtaa] tätä hybridioperaation turvallisuusongelmaa. Aiotteko tehdä sen, mitä teiltä odotetaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Arvoisat edustajat! Muistutan siitä, mitä sanoin äsken välihuudoista, että kuullaan kaikki kysymykset. — Olkaa hyvä, edustaja Purra.

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Puhemies! Edustaja Purra, oletteko sitä mieltä, että Suomi on oikeusvaltio, että Suomi myös pitää kiinni niistä kansainvälisistä sopimuksista? Me olemme.

Meillä on 1 300 kilometriä rajaa Venäjälle. Se on myös Euroopan unionin ulkoraja, ja sen takia tässä on käytävä keskustelu nyt komission kanssa siitä, [Leena Meri: Eihän ole! Sebastian Tynkkynen: Miksi?] onko mahdollista... — On, tämä keskustelu on käytävä. Meidän oikeusoppineet oikeusministeriössä ovat vahvasti sitä mieltä, että olemme siinä tilanteessa, että meidän on käytävä tämä keskustelu komission kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksei muiden maiden kanssa?]

On vastuullista myös huolehtia siitä, että se esitys, joka tuodaan tänne, on sellainen, että se myös pärjää perustuslakivaliokunnassa ja että se voi toteutua, ja että se on sellainen, että se on linjassa EU-oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kanssa. Mutta on ihmeellistä, että perussuomalaiset eivät näe [Puhemies koputtaa] tätä kokonaistilannetta, [Leena Meri: Ai ei vai?] missä hybridiuhkia voi olla hyvin erilaisia, [Puhemies: Kiitoksia!] ja on ihmeellistä, että teiltä myös vuodetaan asiakirjoja julkisuuteen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten kuvasin äskeisessä puheenvuorossani, teillä on ollut kuukausikaupalla aikaa tehdä tämä asia ja käydä myös tarvittava keskustelu komission kanssa, mutta kuten alkuperäinen kysymyksen esittäjä jo kuvasi, EU:ssa on jäsenmaita, jotka ovat onnistuneesti tehneet nämä toimet. Eivätkö Puola, Kreikka, Liettua ole oikeusvaltioita? Eivätkö nämä kyseiset jäsenmaat noudata kansainvälisiä velvoitteita?

Tosiasia on, että niin Suomella kuin muillakin mailla on poikkeusoloissa hybridioperaation kohteina oikeus laittaa oma kansallinen turvallisuus, omien kansalaisten kollektiiviset oikeudet ulkomaalaisten turvapaikanhakijoiden yksilöllisten oikeuksien edelle. Ja tämä on se ongelma, mikä hiertää hallitusta: te ette ole valmiita laittamaan suomalaisia ja Suomen turvallisuutta turvapaikanhakijoiden oikeuksien edelle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Puhemies: Kysymys, kiitos! — Eduskunnasta: Onko näin? — Naurua] Onko näin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä puheenaihe on hyvin vakava, ja se liittyy siihen, että Suomeen kohdistettaisiin toimia, joita voidaan pitää sodankäynnin muotona. Siihen vastataksemme valmiuslakia on päivitetty nyt ennätyksellisessä ajassa, koska hybridivaikuttamisen muotoja on muitakin kuin maahantulon välineellistäminen, johon kysymyksenne nyt kohdistuu. [Leena Meren välihuuto]

Ja mitä tulee tähän teemaan, edustaja Purra, uskon, että jaamme sittenkin tästä saman tilannekuvan, vaikka mielellänne tämän ympärillä hämminkiä aiheutatte. [Leena Meri: Mitä?] Hallitus tuo nämä pykälät, mutta totean myös samalla, että riippumatta lainsäädännön yksityiskohdista, joita parhaillaan hiotaan sekä normaalilain että valmiuslain puolella [Sebastian Tynkkysen välihuuto] kahden ministeriön yhteistyönä, Suomen hallitus katsoo, että kaikissa olosuhteissa tärkein tehtävämme on Suomen kansan ja Suomen turvaaminen, ja se koskee myös Rajan edellytyksiä. Voitte olla luottavaisin mielin, että jaamme kanssanne saman näkemyksen siitä, että Suomen kansan ja sen rajojen suojeleminen on ensiarvoista [Leena Meri: Näkemys ei riitä!] sellaisissa tilanteissa, joissa meihin vaikuttamispyrkimyksiä kohdistuisi. [Sebastian Tynkkynen: Pykälät takaisin!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt pitää kaikki Suomen heikkoudet korjata. Nyt on viimeistään sen aika. Rajaturvallisuuskysymyksestä on puolueiden yhteistyössä todettu puoli vuotta sitten, että se on selvä heikkous. Sinne tarvitaan jämäkämpi pykälä, jotta tarvittaessa itäraja tai joku muu raja saadaan kokonaan, täysin kiinni myös turvapaikanhakuoikeuden osalta. Näin olen ymmärtänyt, että puolueiden välisissä keskusteluissa oli tuumattu. Marinin hallitus ryhtyi tätä toimenpidettä viemään eteenpäin, ja sovittiin myös niin, että valmiuslain kokonaisuudistus edetköön omaa pidempää latua ja tehdään pikakaista, jolla tuodaan nopeasti tämä rajaturvallisuuspykälä eduskuntaan heti. Nyt sitä pykälää ei kuitenkaan tuotu vaan tuotiin kaikenlaista muuta. Varapääministeri, miksi näin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministerin sijainen, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeriöt, jotka vastaavat tästä, voivat kertoa yksityiskohtia, ja ilman muuta, kun asiaa on valmisteltu parlamentaarisesti, hallitus on sen velvollinen tekemään.

Kuvailen vastaavasti kuin ministeri Henriksson on tänään tästä laista infotessaan tehnyt. Asia on oikeudellisesti perusoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta vaativa, mutta samalla toivon, että tästä salista Suomi lähettää viestin ulos sekä kansalaisilleen että tämän maan rajojen ulkopuolelle, [Jussi Halla-aho: Tervetuloa?] että tämän maan rajojen asiat ovat kunnossa. Me tulemme pitämään niistä huolta kaikissa olosuhteissa. Ja tämän toistan nyt vielä kerran siksi, että ei ole yhdentekevää, syntyykö kuva edustaja Häkkäsen kysymyksen tavoin siitä, että tästä asiasta ei olisi millään tavalla pidetty huolta. Teidänkin puolueenne on ollut sisäministeripuolue ja tietää, että tämä ei ole erityisen yksinkertainen asia ottaen huomioon lainsäädännön, joka kansainvälisesti sopimuksissa meitä sitoo ja joka on säädetty hyvin toisenlaisiin olosuhteisiin kuin näihin, joihin me varmuuden vuoksi valmistaudumme, jotta kansakuntamme pärjää [Puhemies koputtaa] kaikissa olosuhteissa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä. [Sebastian Tynkkynen: Koeponnistettu jo muissa EU-maissa!]

Arvoisa herra puhemies! Varmastikin on niin, ettei tämä kysymys ole oikeudellisesti kovin helppo, mutta ei pitäisi olla oikeudellisesti kovin helppoa myöskään puuttua yksityiseen omaisuuteen. Mutta siihen taas hallituksella tuntui olevan paljon nopeampaa valmiutta kuin turvapaikkalainsäädäntöön — tai valmiuslakiin sen osalta — puuttumiseen. Minä vähän ihmettelen oikeusministerin näkemystä siitä, että tässä olisi erityisen suuria tarpeita kommunikoida asiaa nimenomaisesti komission suuntaan, kun kysymys kuitenkin on kansallisesta turvallisuudesta, joka on nimenomaisesti yksinomaisessa kansallisessa päätäntävallassa.

Lisäksi ihmettelen sitä, että vaikka täällä on nytten jo puolen vuoden ajan, vähän pidempäänkin, hallitukselta kysytty, mitä aiotaan tehdä vastaavien hybridioperaatioiden ehkäisemiseksi kuin mitä Valko-Venäjältä tapahtui viime vuoden puolella, niin tässä ollaan jumituttu niin kovin paljon nimenomaisesti valmiuslakiin. Kuitenkin valmiuslain käytön edellytyksenä on poikkeusolojen toteaminen, mikä on huomattavan korkean kynnyksen takana. Aikooko hallitus tuoda [Puhemies koputtaa] rajavartiolakiin tai muuhun tavalliseen lakiin riittävät toimivaltuudet, jotta näihin voidaan puuttua, ja mahdollisimman pian?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja sanoi, on tietysti oleellista, että meillä on myös ihan normaalilainsäädännössä erilaisia välineitä ja työkaluja, joilla voimme puuttua hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamista on monenlaista, mutta tässä on tietysti nyt keskitytty erityisesti rajalla tapahtuvaan mahdolliseen välineellistämiseen.

Me olemme sisäministeriössä tehneet selvityksiä, mitkä lainsäädännöt vaativat muutoksia, ja havaitsimme, että niin rajalakiin kuin ulkomaalaislakiin on syytä tehdä tarkennuksia. Myös rajamenettely on syytä saattaa käyttöön, ja tätä valmistelua nyt tehdään, ja se esitys on itse asiassa tulossa tänne eduskuntaan aivan pian. Me haluamme mahdollistaa, että rajalla pystymme mahdollisimman nopeissa prosesseissa turvapaikkahakemukset käsittelemään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Toisaalta, jos tulee sellainen tilanne, jossa meidän täytyy puuttua ja huolehtia omien rajojemme turvallisuudesta, totta kai me teemme sen. Siihen meillä on oikeus ja velvollisuus. Ja meillä nimenomaan [Puhemies koputtaa] on velvollisuus huolehtia niin yleisestä järjestyksestä kuin turvallisuudesta myös rajoilla silloin, jos Suomea uhataan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kansallisen turvallisuuden kannalta noitten valmiuslain pykälien uudistaminen on varmasti äärimmäisen tärkeää ja niin on myöskin varmasti se keskustelu, mitä täällä salissa käydään ja missä sävyssä sitä täällä salissa käydään.

Tämä hybridivaikuttamisen lisäys näitten poikkeusolojen määrittelyyn on varmaankin se keskeisin asia, koska siinä, missä sitten rajalain käyttö loppuu, niin siitä sitten alkaa valmiuslain käyttö, ja siinä mielessä tämä määritelmän saaminen on ensiarvoisen tärkeää. Mutta totta kai myöskin maahanmuuton välineellistämisen käytön toteaminen hybridivaikuttamisena ja se, millä sitä pystytään estämään, niin niihin pykäliä myös tarvitaan, ja se on yksi osa tätä lakia.

Ministeri tuossa esittelyssä totesi tänään, että tätä lakia tullaan täydentämään. Nyt olisinkin kysynyt sitten ministeriltä: voimmeko luottaa siihen, ja millä aikataululla nämä täydentävät pykälät ovat tulossa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Juuri näin kuin edustaja Essayah nostaa esille: on äärimmäisen tärkeätä, että me saadaan poikkeusolomääritelmä täydennettyä tällä hybridiuhkamääritelmällä, koska se on nyt se uusi asia ja se on keskeinen asia. Me tulemme tuomaan tänne myös tämän täydentävän esityksen, ja lähden nyt siitä, että sisäministeriössä myös saman tien uudistetaan tätä rajavartiolakia, koska nämä käyvät nyt käsi kädessä tästä eteenpäin, ja nämä keskustelut komission kanssa tullaan käymään ihan lähiaikoina.

Ja edustajat, jotka miettivät, miksi sitä tarvitaan: Meillä on EU:n ulkoraja myös. Se ei ole vain Suomen raja, vaan se on EU:n ulkoraja, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja sen takia virkamiehet virkavastuulla oikeusministeriössä ovat sitä mieltä, että on käytävä tämä keskustelu komission kanssa. Minä luotan minun virkamiehiini, ja se tullaan tuomaan tänne, [Leena Meren välihuuto] ja se tuodaan niin ripeästi kuin mahdollista. Heti, kun [Puhemies koputtaa] ollaan saatu sieltä vihreätä valoa, niin se tuodaan tänne.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuuden on tultava aina ensin silloin, kun on kyseessä ulkopuolelta Suomeen kohdistuva hyökkäys ja pyrkimys horjuttaa yhteiskuntaamme. Asia ei väitteistä huolimatta ole hallituksessa poliittinen asia. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa myös raja on voitava laittaa kiinni myös turvapaikanhaulta. Me varmistamme kaikissa tilanteissa suomalaisten turvallisuuden, emmekä hyväksy minkäänlaista hybridivaikuttamista, jolla voitaisiin esimerkiksi rajan yli vyöryttää tuhansia ihmisiä. Kysynkin pääministerin sijaiselta, valtiovarainministeriltä: onhan hallitus on tarvittaessa valmis sulkemaan Suomen rajan, jos rajan yli tulemista pyritään käyttämään vihamielisessä tarkoituksessa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä on. Hallitus on valmis tekemään kaikki ne tarvittavat seikat, jotta toteutuu kysymyksessäkin esitetty näkemys siitä, että suomalaisten turvallisuus tulee aina ensin.

Se ei ole erityisen yksinkertaista, minkä tämäkin keskustelu kerta toisensa jälkeen osoittaa. Ministeri Henriksson kuvailee aivan oikein, että pitää pystyä tekemään sellaista lainsäädäntöä, jota virkavastuulla ministeriö kykenee esittelemään. Pitää valmistella lainsäädäntöä, joka kestää perustuslain tulkinnan, mutta ihan kaikkeen me emme missään oloissa pystyy varautumaan, me emme tiedä, mitä kaikkea edessämme on. Tällä hetkellä kaikki on hyvin, rajoillamme on rauhallista, asiat ovat kunnossa. Mutta viisas varautuu, ja siksi me teemme näitä pykälätäydennyksiä, siksi valmiuslaki tuodaan tänne.

Mutta tästä kaikestakin huolimatta: kyllä, hallitus suhtautuu suomalaisten turvallisuuteen yli kaiken, ja uskon, että jaamme tässä tilannekuvan nimenomaan maahantulon välineellistämisen estämiseksi, jos sellainen tilanne tulisi nopeasti eteen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Packalén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten olemme nähneet muun muassa Puolassa, Baltian maissa ja myös Kreikassa, välineellistettyä maahanmuuttoa on käytetty hybridivaikuttamisen keinona. Tähän Suomenkin on varauduttava, etenkin itärajalla, nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka on vahvasti oikeusvaltioperiaatteen takana, on todennut, että jäsenmaalla on oikeus sulkea rajansa välineellistetyn maahantulon pysäyttämiseksi. Pieni murto-osa maahanpyrkijöistä voi kuitenkin olla aitoja turvapaikanhakijoita. Jotta heidän hakemuskäsittelynsä turvataan, nämä ihmiset voisivat hakea turvapaikkaa Suomen suurlähetystöstä Venäjältä, jolloin turvapaikkahakemus voitaisiin käsitellä asianmukaisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Kysynkin oikeusministeriltä: voisiko hallitus harkita tällaista menettelyä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nämä asiat kuuluvat oikeastaan sisäministeri Mikkoselle, mitä tulee näihin Rajan eri kohtiin, ja ulkoministeriö vastaa omasta verkostostaan.

Mutta tätäkin asiaa nyt katsotaan, ja tämä on asia, joka poikkihallinnollisesti viedään eteenpäin, ja komission kanssa käydään se keskustelu, mikä on mahdollista, mikä ei ole mahdollista. Moni edustaja on tässä nyt viitannut Puolan, Kreikan ja monen muun maan tapaan hoitaa asioita. Suomen tapa hoitaa asioita on se, että noudatamme kansainvälisiä sopimuksia siinä, missä... [Perussuomalaisten ryhmästä: No eivätkö he noudata?] Niitä on myös valmiuslaissa noudatettava. Meillä ei ole mahdollisuutta ottaa valmiuslakiin sellaista pykälää, joka kieltäisi turvapaikan hakemisen. [Sebastian Tynkkynen: Miksi?] — Se ei ole mahdollista meidän oikeusoppineitten mukaan, ja minä luotan heihin kyllä aika lailla myös tässä asiassa. [Puhemies koputtaa] — Mutta tätä käydään nyt lävitse, ja varmasti ministeri Mikkonen voi [Puhemies: Kiitoksia!] omalta osaltaan täydentää.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jotta siirtolaisia hyväksikäyttävä hybridioperaatio voidaan torjua, on toimittava juuri kuten Puola viime vuonna — suljettava koko itäinen rajavyöhyke turvapaikanhaulta. [Timo Heinonen: Oikein!] Pelkkien raja-asemien sulkeminen ei pysäytä operaatiota, jos maastorajan yli voidaan työntää ihmisiä jättämään turvapaikkahakemus. Koko raja on suljettava, kuten olemme nyt kuulleet myös hallituksen tahtotilaksi.

Hallituksen valmiuslakiesityksestä todella kuitenkin puuttuu tällainen rajapykälä. Valmistelu on yhä kesken, ja hallitus on lähettämässä pykälän EU-komission syynättäväksi. Mehän vaadimme rajapykälää hallitukselta jo puoli vuotta sitten, hyvän sään aikana, jolloin valmistelulle olisi jäänyt aikaa. Tiukka laki ennaltaehkäisisi rikollisia vaikutusyrityksiä.

Pääministerin sijainen totesi äsken, että hallituksen tahtotila on se, että koko raja on suljettava. Oikeusministeri, voitteko vahvistaa, että tässä täydentävässä esityksessä, jonka olette antamassa, on tällainen toimivaltuus? Eikö kansallinen turvallisuus edellytä nyt sitä, [Puhemies koputtaa] että rajapykälä säädetään yhteisellä tahdolla kiireesti?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sisäministerihän vastaa rajaturvallisuusasioista ja rajalainsäädännöstä, ja olisi hyvä, että sisäministeri vastaisi näihin konkreettisiin kysymyksiin.

Mitä valmiuslakiin tulee, niin olen montakin kertaa tämän kyselytunnin aikana tuonut esille sen, että nyt on työn alla vielä se pykälä, jolla voitaisiin mahdollisesti saada aikaiseksi sellainen tilanne, että niitä turvapaikkahakemuksia jätettäisiin yhteen kohteeseen. Siitä, onko tämä mahdollista vai ei, meidän pitää kuunnella vielä komissiota. Ja tämä on keskeistä, koska minä luulen, että myös kokoomuksessa luotetaan siihen, että Suomi haluaa toimia oikeusvaltion tavoin. Olen siinä uskossa, että myös edelliset sisäministerit ja oikeusministerit kokoomuksen riveissä ovat myös siinä mielessä periaatteellisesti samaa mieltä, että on tärkeätä, että lainvalmistelua tehdään niin, että se täyttää myös nämä ehdot. [Puhemies koputtaa] Siitä ainakin minä lähden. [Jussi Halla-ahon välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen, ja se menee edustaja Peltokankaalle, alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. — Olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomella on ensisijainen velvoite suojella omia kansalaisiaan ja maan turvallisuutta, se on selvää. Hybridioperaatiossa molemmat ovat uhattuna. Nyt on hallituksen vastauksista käynyt ilmi ja haiskahtaa siltä, että heidän puheensa eivät vastaa tekoja. Näyttää siltä, että hallituksen tavoitteena on edelleen ottaa vastaan ja majoittaa jokainen Suomen rajalle ilmestynyt henkilö, kaikissa tilanteissa. Suomalaisten oikeus turvallisuuteen ja oikeus omaan omaisuutensa ovat hallitukselle toissijaisia turvapaikanhakijoiden oikeuksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin verrattuna. Korostan vielä: hallituksen tulee paikata lainsäädäntömme haavoittuvuudet pikaisesti ja estää Venäjän mahdolliset hybridivaikuttamisen keinot. Nyt te lähetätte suorastaan viestin Venäjälle, että täällä ei olla valmiina. [Hälinää] Hyvä hallitus, milloin te korjaatte asian? Sanokaa päivä, milloin lakiesitys tulee, [Puhemies: Kiitoksia!] sillä lakimuutokset on nyt tehtävä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tästä salista ei lähetettäisi sellaista viestiä, että me emme olisi varautuneet erilaiseen hybridivaikuttamiseen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me olemme varautuneet, meillä on kyky vastata erilaisiin hybridivaikuttamisen keinoihin, [Sebastian Tynkkynen: Miten?] ja tämä on tuotu monta kertaa esiin niin tänään näissä puheenvuoroissa kuin jo aiemmin. Teimme sisäministeriössä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa selvityksen välineellistämisestä ja siihen vastaamisesta, ja siellä ihan suoraan sanotaan, että jos rajalla tapahtuu väkivallantekoja tai maahan yritetään tunkeutua joukolla tai väkivalloin, Suomen viranomaisilla on oikeus ja velvollisuus ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta eikä maahantuloa tarvitse sallia. [Riikka Purran välihuuto]

Sen lisäksi me koko ajan meidän lainsäädäntöämme tässä trimmaamme niin, että sellaiset epäselvät tai tulkinnanvaraiset kohdat saamme siellä selviksi, niin kuin nyt esimerkiksi rajalakiin, jossa jo nyt todetaan, että rajanylityspaikkoja voidaan sulkea, otamme [Puhemies koputtaa] myös sen, että rajanylitystä voidaan rajoittaa. Ja myös nämä valmiuslakiin tulevat seuraavat stepit [Puhemies: Kiitoksia!] tuodaan tänne, kuten oikeusministeri kertoi.

Arvoisa herra puhemies! Putinin Venäjä jatkaa jo kolmatta kuukautta rikollista ja raakalaismaista hyökkäystä Ukrainaa ja rauhaa vastaan. Kauhistuttavat sotarikokset eli siviilien tappaminen ovat arkipäivää. Samalla energian merkitys konfliktissa korostuu koko ajan puolin ja toisin, kuten olemme viime päivinä nähneet. On kuitenkin oleellista, että Eurooppa jatkaa energiantuontia Venäjältä ja rahoittaa näin Putinin sotakassaa useilla sadoilla miljoonilla euroilla joka päivä — siis sadoilla miljoonilla euroilla joka päivä. Lisäksi näyttää siltä, että esimerkiksi Saksan ja Itävallan kaasuntuonti jatkuu vielä pitkään. Toisaalta kuitenkin Viro, Latvia ja Liettua ovat yksipuolisesti päättäneet lopettaa kokonaan kaasuntuonnin Venäjältä.

Pääministeri Marin sanoi Yleisradion A-studiossa 1.3. eli jo kaksi kuukautta sitten, että Suomi haluaa lopettaa energiantuonnin Venäjältä ”niin pian kuin mahdollista”. Ministeri Lintilä: Miksi hallitus ei toimi tämän mukaisesti? [Puhemies: Kiitoksia!] Miksi emme välittömästi omalta osaltamme lopeta Putinin sotakassan rahoittamista?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa verrattain hyvä valmius tähän lopettamiseen. [Eduskunnasta: Hyvä!] Meillä on eri sektorit, jotka ovat paremmassa tilanteessa: meillä on öljyn kannalta hyvä tilanne, kivihiili — erittäin hyvä tilanne, jopa energiapuu — kohtuullisen hyvä. Suurin ongelma meillä tulee olemaan kaasu, maakaasu, joka on myös Euroopassa, erityisesti Saksassa, suuri ongelma.

Sen tiimoilta me käymme tällä hetkellä keskustelua siitä, miten pystytään mahdollisimman nopeasti korvaamaan se. Hallituksen piirissä on käyty keskustelu, milloin ilmoitamme tästä energiantuonnin katkaisemisesta Venäjälle. Mutta haluan korostaa, että Suomessa on merkittäviä yrityksiä, jotka ovat vielä totaalisesti kiinni idästä tulevassa kaasussa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.

Kiitos, herra puhemies! On hyvä valmius, ei puutu kuin se lopettaminen.

Arvoisa puhemies! Fortumin tytäryhtiö Uniper on tuoreiden tämänpäiväisten tietojen mukaan taipunut presidentti Putinin vaatimukseen maksaa Venäjän kaasusta ruplilla. Ministeri Tuppurainen, eilen sanoitte Helsingin Sanomissa: ”Suomi ei suostu maksamaan kaasusta ruplilla.” [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Nyt Uniperin menettelyn tultua julkisuuteen järjestitte tiedotustilaisuuden ja sanoitte uudelleen: ”Suomen valtio ei suostu maksamaan maakaasusta ruplissa.” Onpa kummallinen lausunto. Eihän Venäjän kaasukaupassa valtio ole osapuoli. Ei Suomen valtio tietenkään maksa ruplissa, kun valtio ei maksa missään muussakaan valuutassa, koska valtio ei ole kaasun ostaja. Kysymys kuuluukin: mitä sanotte siihen, että Suomen valtiolla on enemmistö Fortumissa ja Fortumin tytäryhtiö ei näytä välittävän tippaakaan [Puhemies koputtaa] omistajiensa tahdosta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä isosta kokonaisuudesta, joka on tietysti aivan selvä. Venäjä käy brutaalia sotaa, johon myös te, edustaja Zyskowicz, viittasitte, ja sen johdosta Eurooppa on toiminut poikkeuksellisen nopeasti ja määrätietoisesti ja linjannut yhdessä, että me irrottaudumme riippuvuudesta Venäjän markkinoista, erityisesti Venäjän fossiilisesta energiasta, niin pian kuin mahdollista. [Jussi Halla-aho: Entäs se kysymys?] Tämä on linjaus, johon Suomikin on sitoutunut, ja sen puolesta me teemme töitä yötä päivää hallituksessa. Tämä on yhteinen tavoite salin kanssa, olen sitä vakuuttanut.

Lisäksi olemme linjanneet hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että Suomi ei suostu Venäjän kiristykseen ruplissa käytävästä maakaasukaupasta. Me olemme tämän selkeän linjauksen tehneet. Tämä on valtio-omistajan kanta, jonka olemme viestittäneet Suomen [Ben Zyskowicz: Uniper ei välitä!] — Suomen — kaasukauppaa, kaasusopimusta hallinnoivalle Gasum Oy:lle. Kysymyksessä on yhtiöiden välinen sopimus, Gasumin ja Gazpromin välinen sopimus. Valtio-omistajan kanta on selvä: ruplissa ei makseta.

Uniper on Fortumin tytäryhtiö. Se on saksalainen yhtiö. Se on Saksassa listattu pörssiyhtiö, [Puhemies koputtaa] ja on Saksan asia kertoa sen kanta ruplamaksuihin. [Ben Zyskowicz: Ei omistajan asia?]

Arvoisa puhemies, ärade talman! On selvää, että normaaliolojen aikaan valtio ei omistajana voi puuttua näihin yhtiöihin, mutta kyllä asia nyt on vain niin, että valtio omistaa Fortumista yli 50 prosenttia ja Fortum omistaa Uniperistä yli 78 prosenttia. Fortum päättää, mikä hallitus Uniperilla on, eli se hallitus, jonka Fortum valitsee Uniperille, päättää näistä kaasutoimituksista. Ja jos valtio ei pysty vaikuttamaan tähän, niin on se nyt vähän ihmeellistä. Olen istunut aika monessa hallituksessa, ja aina omistajan ääni kuuluu niissä hallituksissa. Miten on mahdollista, että te sanotte päivästä toiseen, että ”tämä ei onnistu, tämä ei onnistu, se on Saksan asia”. Ei se ole Saksan asia. Fortum päättää Uniperista. Ne omistavat sen. Tämä on ihan samanlainen kuin tämä Fennovoima-kysymys. [Puhemies koputtaa] Sitä rakennetaan koko ajan, ja kukaan ei tee mitään. Mitä te meinaatte tehdä, ministeri Tuppurainen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin se on, että Fortum on Uniperin enemmistöomistaja. Fortum voi käyttää omistajavaltaansa Uniperin suhteen yhtiökokouksessa, kun se valitsee sille hallituksen. Näin Fortum on toiminutkin. Yhtiöt käyvät tietojeni mukaan parhaillaan hyvin tiivistä dialogia Saksan valtion kanssa. Uniperin toiminnassa on kysymys Saksan energiapolitiikasta. Käsitykseni mukaan kaasulla on erittäin merkittävä rooli saksalaisen yhteiskunnan toiminnassa — sen elinkeinoelämän toiminnassa, sen kotitalouksien energiahuollossa. Kaiken kaikkiaan kaasukysymys on Saksalle kriittinen.

Olisi erittäin suotavaa, että EU-jäsenmailla olisi yhtenäinen linjaus siitä, miten me vastaamme tähän Venäjän kiristykseen. Kysymyksessä on Venäjän kiristys — se käyttää energiaa sodankäynnin jatkeena. EU:n pitää pysyä yhtenäisenä, löytää yhteinen linjaus. Suomen valtion kanta on selvä. Me emme suostu tähän kiristykseen, me emme maksa ruplissa. Nyt me odotamme komission linjausta ja ensi maanantaina koittavaa energiaministereiden ylimääräistä kokousta, [Puhemies koputtaa] jossa asiasta keskustellaan.

Arvoisa puhemies! Sen jälkeen kun Venäjä aloitti tuhoisan hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, Suomeen on tuotu 370 miljoonan euron arvosta venäläistä fossiilienergiaa. Näin arvioi riippumaton tutkimusorganisaatio CREA. Ostamalla venäläistä fossiilienergiaa me todellakin paitsi rahoitamme Putinin sotakoneistoa myös kuumennamme ilmastoa, ja tämä tilanne on sietämätön.

EU-komissio on kertonut tekevänsä toukokuun puoliväliin mennessä esityksen Venäjän fossiilienergiasta irtautumiseksi vuoteen 27 mennessä ja sen korvaamiseksi eurooppalaisella energiantuotannolla. Tämä on oikea suunta, mutta Suomen on todellakin toimittava paljon nopeammin. Kysynkin nyt energiaministeri Lintilältä: kun nyt on todellakin aika vauhdittaa vihreää siirtymää, niin mitkä ovat nyt ne keskeiset keinot, joihin hallitus viipymättä ryhtyy?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä Suomen vauhti on ollut tässä energiamurroksessa verrattain hyvä, ja nyt pitää pikkasen vetää sitten tätä aikataulutusta myös. Eivät nämä murrokset ja muutokset tapahdu kuukausittain. Me ollaan Suomessa täysin edelläkävijä tämän energiamuutoksen tekemisessä, ja tämä tulee antamaan meille vauhtia entisestään.

Meillä on tällä hetkellä erittäin hyvä linjaus, joka on olemassa: uusiutuva energia, meillä on bioenergiaa, meillä on uusiutuvaa kaikkinensa. Meillä jo viime vuonna yli 54 prosenttia meidän energiastamme tuli uusiutuvasta energiasta. Ei meillä tule alta vuoden jotain, että noustaan uuteen sfääriin.

Minun huoleni on tällä hetkellä tuotantovarmuus seuraavina vuosina, ja siinä tullaan näkemään tilanne, jossa me tullaan käyttämään turvetta, me tullaan käyttämään haketta — haluttiin tai ei. Mutta meidän tehtävämme on taata se, [Puhemies koputtaa] että ihmisillä on tuvat lämpiminä ja lämmin vesikin tulee vielä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Palataan lisäkysymyksiin. Edustaja Tavio, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Suomen täytyy tosiaan irtaantua venäläisestä energiantuonnista niin pian kuin se on käytännössä katsoen mahdollista. Tässä täytyy toki pitää myös huolta yritysten kilpailukyvystä ja katsoa, että se onnistuu mahdollisimman sujuvasti. Perussuomalaiset haluavat Suomen olevan huoltovarma energian suhteen, ja siksi me ollaan esitetty jatkuvasti tämän turvetuotannon lisäämistä ja sen alasajon keskeyttämistä.

Kuitenkin on myös tämä toinen puoli, eli miten kansalaisten ostovoima tässä kaikessa kärsii, kun polttoainehinnatkin ovat päässeet karkaamaan. Siksi kysynkin valtiovarainministeriltä: Oletteko te lainkaan valmiita karsimaan vihreästä ilmastobyrokratiasta ja tämän vihreän ilmastonmuutoksen torjunnan erittäin kalliista kustannuksista tavallisille kansalaisille? Oletteko te ajatelleet esimerkiksi perussuomalaisten ehdottamaa polttoaineveron laskua? [Mika Niikko: Hyvä ehdotus!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sanon tämän niin kauniisti kuin osaan: Teillä ei ole minkäänlaista energiapoliittista linjaa, hyvät perussuomalaiset. [Naurua — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei kysytty!] Te samanaikaisesti vaaditte fossiilisten polttoaineiden veronalennusta, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, energiariippumattomuutta muun muassa Venäjästä, josta öljyä muun muassa tulee, ja sitten te olette se puolue, joka on täällä viikosta ja kuukaudesta toiseen sättinyt hallitusta siitä, että miksi me tuhlaamme rahaa johonkin vihreään uusiutuvaan teknologiaan ja kestäviin energiaratkaisuihin. Koettakaa nyt hyvänen aika päättää, mikä teidän energiapoliittinen linjanne on!

Hallitukselle se on täysin selvä: irtikytkentä Venäjästä, mahdollisimman paljon kotimaista, [Jani Mäkelä: Meni tunteisiin!] kohti uusiutuvaa energiaa, jota kohti on matkattu Suomessa parikymmentä vuotta, ja nyt korjaamme siitä hyvää satoa, kun elämme keskellä poikkeuksellista tilannetta. Tämän haluan todeta teille hyvin selkeästi, koska viikosta toiseen teidän linjanne näyttää vaihtuvan. [Jani Mäkelä: Menikö tunteisiin?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos näin on, niin missä ne toimet ovat? Puheet siitä, että Ukrainan asia on meidän, kaikuvat onttoina niin kauan kuin rahoitamme Venäjän ja Putinin sotatoimia Ukrainassa ja niitä hirveyksiä, joita näemme joka päivä. Jokaisena päivänä, kun energiaa virtaa Venäjältä Eurooppaan, me olemme rahoittamassa Putinin sotakassaa, jokaisena päivänä. Suomella on, niin kuin ministeri totesi, kyvykkyys irtautua venäläisestä fossiilisesta tuontienergiasta vaikka tänään. Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista, ja se olisi ennen kaikkea moraalisesti oikein. Mikä tässä kestää, mikä on aikataulu? Ja eikö Suomen päätös voisi toimia myöskin esimerkkinä muulle Euroopalle?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies ja hyvät edustajat! Kyllä se on täysin selvää, että me emme halua olla rahoittamassa tätä Putinin sotaa, [Timo Heinonen: Lopettakaa se sitten!] tätä Venäjän kansainvälistä lakia törkeästi rikkovaa hyökkäyssotaa. Ei euron euroa, heti poikki — se on hallituksen linja. Me haluamme tämän keskeyttää niin pian kuin mahdollista.

Sitten on otettava realiteetit huomioon. Vaikka sota riehuu, niin me emme elä viidakon laissa, tarkoitus ei pyhitä keinoja. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Meidän täytyy huolehtia siitä, että olemme omien periaatteidemme mukaisia. Esimerkiksi kaasusopimuksessa on kysymys yhtiöiden välisestä sopimuksesta, kysymys on sopimusoikeudesta ja yhtiöoikeudesta. Me emme voi viedä tilannetta siihen, että me ajamme tämän ojasta allikkoon, niin että vuosien oikeussalitaisteluiden seurauksena maksamme sopimusrikkomuksista venäläisille, jolloin tässä täytyy toimia hyvin taiten, jotta sopimuksesta päästään irtautumaan tavalla, jolla kuva Suomesta säilyy sen kaltaisena kuin me olemme. Me pidämme sopimuksista kiinni, tämä on oikeusvaltio, yritykset voivat luottaa [Puhemies koputtaa] investointisuojaan ja siihen, että täällä kaikki noudattavat lakia.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi omistaa Fortumista yli puolet, ja Fortum omistaa Uniperista lähes 80 prosenttia. [Jussi Saramon välihuuto] Omistajaketju on selvä. Te voitte, arvoisa ministeri Tuppurainen, käyttää valtaa Fortumissa omistajaohjausministerinä, ja teidän kauttanne Fortum voi käyttää valtaa Uniperissa. Näin se menee. Rupla-kauppaa ei tule hyväksyä.

Sanna Marinin hallitus on linjannut, että Venäjän sanelemiin ehtoihin ei pidä suostua, ja nyt on kysymys siitä, pidättekö te tämän oman lupauksenne. Kyllä se on, ministeri Tuppurainen, niin, että teidän ja omistajan vastuu on tässä päällimmäinen, ei Saksan. Nyt kysymys kuuluu: tuletteko te käyttämään omistajaohjausvaltaa Fortumiin ja ohjaamaan heitä toimimaan [Puhemies koputtaa] Uniperin puoleen niin, että tämä Venäjän verisen sodan rahoittaminen loppuu? [Puhemies: Kiitoksia!] Tässä ovat suomalaistenkin kädet veressä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Kalmari, olkaa hyvä. — Anteeksi, ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Koetetaan vastata tähänkin kinkkiseen kysymykseen.

Ihan haluan sen vielä tässä selvittää, että me noudatamme Suomessa osakeyhtiölakia. [Timo Heinonen: Kyllä!] Edustaja Heinonen, emme me voi puheillamme lähteä viemään kehitystä kohti sitä, [Timo Heinonen: Tekoja me vaadimmekin!] että me rikkoisimme lakia. Me löytäisimme itsemme käräjäsalista, ja ennen kaikkea: millaisen maakuvan se antaisi Suomesta, kun me olemme tässä Venäjän naapurissa, että me keskellä kriisiä polkisimme niitä periaatteita, joihin olemme sitoutuneet? Omistajaohjauksessa noudatetaan hyvää hallintotapaa, joka lähtee siitä, että omistajan tehtävät ja yhtiön operatiiviset tehtävät on erotettu, roolit ovat selkeät.

Ja kyllä, me annamme omistajaohjausta. Minä olen keskustellut Fortumin toimitusjohtajan kanssa ja edellyttänyt, [Jani Mäkelän välihuuto] että irtaudumme Venäjän fossiilisesta energiasta niin pian kuin mahdollista. Olemme antaneet omistajaohjausta Gasum Oy:lle, jotta se ei lähtisi tekemään sopimuksia sen mukaisesti kuin Gazprom esittää, eli tekemään maksuja ruplissa. Kyllä me annamme omistajaohjausta, mutta samaan aikaan me pidämme kiinni siitä, että Suomessa [Puhemies koputtaa] on toimiva markkinatalous, täällä poliitikot eivät asetu yritysjohdon tilalle. [Timo Heinonen: Markkinatalous Venäjän kanssa! — Vasemmalta: Tervetuloa vasemmistoon!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja nyt edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin tyytyväinen tuohon vastaukseen, ja koko keskusta ja varmasti tämä eduskunta vaatii niin, että siellä EU:n päässä tehdään kaikki se, mitä voidaan, niin että koko EU pystyy näihin sitoutumaan.

Sen lisäksi voimme tehdä tekoja kaupungeissa. Kokoomuslainen pormestari voi linjata Helsingissä, että Helsinki ei käytä maakaasua, jos yhteinen tahtotila siihen löytyy. Se ei ole helppoa niin kuin ei näittenkään sopimusten tekeminen, mutta me voimme laittaa painetta tämäntyyppisille asioille. Ja kun näitä paineita asetamme, meidän tulee koko ajan huolehtia kuitenkin siitä, kuten ministeri Lintilä sanoi, että talot pysyvät lämmityksessä ensi talvena ja yritykset saavat energiansa. Kysymykseni liittyykin tähän asiaan: mitä voisimme tehdä, että puu ja turve liikkuvat riittävästi, niin että voimme turvata myös tältä osin huoltovarmuuden?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hieman mielenkiintoinen tämä asettelu, joka rupeaa löytymään nyt täältä, että kokoomus kyseenalaistaa markkinataloutta, [Timo Heinosen välihuuto] vaatii valtiota puuttumaan pörssiyhtiön ratkaisuihin, niin kotimaisen kuin saksalaisen pörssiyhtiön. En muista kyllä aikaa, jolloinka näin olisi käynyt, että kokoomus... [Hälinää] Mutta ei mitään, onnea ja menestystä valitsemallenne linjalle. Edustaja Heinonen, tämä oli hyvin mielenkiintoinen puheenvuoro.

Mutta siihen, mitä sitten voidaan tehdä: Totta kai tällä hetkellä se suuri ongelma on itse asiassa hinta, energian hinta, mitä tapahtuu tällä hetkellä lämpölaitoksilla. Meillähän tilanne on se, että fossiilisista turve on tällä hetkellä edullisin, mutta jollakin tavalla me ei sitä tuotantovarmuutta ole vielä pystytty ajamaan läpi linjan, ja minä toivon, että se lähtisi liikkeelle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä kiikastaa?] — Minä voin sanoa muutaman asian, mistä kiikastaa. [Puhemies koputtaa] Päästökaupan hinta on 266 miljoonaa vuosi. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies: Kiitos, ministeri Lintilä!] Haluatteko maksaa sen saman hinnan joka vuosi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Tuppurainen oli huolissaan Suomen maakuvasta. Miltähän se näyttää, että Baltian maat ovat päättäneet jo huhtikuun alusta katkaista maakaasun tuonnin Venäjältä ja meillä hallitus edelleen keskustelee asiasta? Pääministeri sanoi jo kaksi kuukautta sitten, että se tehdään nopeasti, mutta mitään tekoja ei näy.

Eikö niin, että kyllä valtio voi pakotepäätöksellä, siis kieltämällä kaasun, sähkön, öljyn ostamisen Venäjältä, mennä määräaikaisten sopimusten yli, jolloin se on force majeure ‑pykälä? Älkää menkö sen taakse, että tässä yritykset eivät voi sopimuksia jättää. Miksi valtio ei siis Suomessa tee tätä päätöstä? Eikö se olisi myös tapa vaikuttaa Saksaan, kun täällä ympäri salia julistetaan, että ”me haluamme Euroopan yhteisen päätöksen”. Jos se EU-päätös saadaan, niin tätä kautta se tulisi.

Kysyisin vielä ministeri Tuppuraiselta: Onko siellä kuuluisissa EU-pöydissä Suomi vaatinut EU:n yhteistä nopeaa päätöstä [Puhemies koputtaa] tuonnin lopettamisesta, vai onko siellä oltu jotain siltä väliltä? Olemmeko me samassa linjassa Baltian kanssa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on edustanut tässä hyvin tiukkaa linjaa — selkeää, johdonmukaista, tiukkaa linjaa. Me emme sulje sanktioista mitään pois. Me olemme valmiita laajentamaan sanktioita myös energiaan — öljyyn ja maakaasuun. Tämän pääministeri Marin on hyvin selkeästi myös tuonut esille. Me emme sulje mitään pois.

Kysymykseen siitä, mitä muut EU-jäsenmaat ovat tehneet, meillä ei ole suoraa vastausta, koska kysymys on yhtiöiden välisistä sopimuksista. Ei meillä Suomen valtiona ole tietoa, minkälaisia sopimuksia esimerkiksi Baltian maiden energiayhtiöillä on Gazpromin kanssa. Ne voivat olla hyvin erilaisiakin sopimuksia, siitä me emme tiedä, mutta sen me tiedämme, että Suomen maakaasuyhtiö Gasum ei voi noin vain irrottautua tästä sopimuksesta, koska kysymyksessä olisi sopimusrikkomus ja voisimme joutua ikään kuin tilanteeseen, jossa me maksamme kaikesta huolimatta, kun tavoite, puhemies, on estää rahavirrat Venäjälle ja Putinin sodan rahoittaminen. Tätä kohti me teemme työtä, ja on olemassa erilaisia keinoja, esimerkiksi EU-sanktiot, joita Suomi ajaa, tai sitten nyt on nähty, että Venäjä on itse keskeyttänyt kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan. [Puhemies koputtaa] Lopulta voimme myös harkita omaa lakia, [Puhemies: Kiitoksia!] ja siinä tarvitsemme eduskunnan myötävaikutusta. [Kai Mykkäsen välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Koskela, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Viimeisten tietojen mukaan Niiralan tulli vahvistaa 20.4., että rajan yli tulee päivittäin kymmeniä kuormia purua venäläisissä ja osin suomalaisissa perävaunuissa. Tästä ministeri Lintilälle: Onko nyt niin, että täällä purulla, joka ei kuulu pakotteiden piiriin, nyt sitten korvataan turvetta ja haketta? Vielä kiinnostaa myöskin tämä tieto, että kun pari viikkoa sitten, ministeri Lintilä, sanoitte täällä salissa, että nyt turpeella korvataan Venäjältä tuotettu hake ja turve, mutta nyt viikko sitten sanoitte, että ainespuuta käytetään. Ja nyt kiinnostaa tietenkin vielä se kysymys, että jos tässä suomalaista puuta käytetään, onko verotukseen mahdollista tehdä jotakin helpotuksia. — Siinä tuli pari kolme kysymystä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Joo, olen kuullut näitä samoja kuoriuutisia, että olisi periaatteessa tullitariffeja ohitettu. Tämä on hyvin mielenkiintoinen, tämä täytyy ilman muuta tarkistaa.

Kyllä minä nyt kuitenkin niin kuin pääviestinä lähettäisin hyvin vakavan viestin suomalaisille lämpöyhtiöille, jotka suunnittelevat omaa energiavarantoa, että rakentakaa sellainen malli, jolla te voitte taata energiantuotannon tulevaisuudessa. Tämä, että me käymme tätä debattia täällä, tämä on lämmittelyä, mutta me voimme olla tilanteessa, että meiltä tosiaankin loppuu raaka-aine. Minä toivon, että eri lämpöyhtiöt ympäri maata ottavat tämän tilanteen hyvin vakavasti. Meillä on nimittäin erittäin vakava tilanne sen puoleen, että hintatasot tulevat nousemaan. [Puhemies: Kiitoksia!] Senkin takia tämä verotuksen kysymys on sellainen, joka myös täytyy tarkastella tässä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oli traaginen virhe myydä Fortumin sähköverkot ja sillä rahalla ostaa Saksasta venäläistä fossiilista energiatuotantoa Uniperin muodossa. No, nyt sille kokoomuksenkin virheelle ei enää voi mitään, ja sen takia sen kanssa on elettävä. Ja kuten tässä on tullut ilmi, me ei voida suoraan Saksan puolesta tehdä ratkaisuja. [Timo Heinonen: Vasemmistoliittohan oli hallituksessa silloin!] Ikävä kyllä Suomen energiamarkkinoille sitten päästettiin samalla ulkomaiset toimijat. On hyvä huomata, että se on tämän kolikon toinen puoli, jotta opitaan näistä virheistä.

Kysyisin ministeri Haavistolta: mitä Suomi voisi vielä tehdä, jotta yleisemmin kaikki valtiot, myös Saksa, myös Uniper, irrottautuisivat nopeammin Venäjästä? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Kuten ministeri Tuppurainen sanoi, Suomella on ollut se linja EU-pöydissä — niin ulkoministeripöydissä ja eurooppaministerien kesken kuin pääministerien kesken — että olemme valmiit näihin energiasanktioihin. Niiden vaikuttavuushan tulee siitä, että EU tekee ne yhtä aikaa ja tehdään isolla porukalla tämä päätös. Sellaista tilannetta, jossa joku EU-maa joutuisi päätöksen takia polvilleen, joutuisi keskeyttämään isoja taloudellisia hankkeita ja muuta, pitää sitten varoa, koska se olisi myöskin Venäjälle voitto, että EU-rivit sekaantuisivat ja EU ei saisi yhteisiä päätöksiä aikaan. Sen takia on tärkeää, että samalla, kun ajamme näitä periaatteellisia, hyviä ratkaisuja, kuuntelemme myöskin muita EU-maita, missä tilanteessa ne ovat ja miten nopeasti saadaan tämä energiatransitio heidän maissaan aikaan niin, että voidaan yhdessä seistä. Tämä on pitkä taistelu. Tämä ei ole ehkä viikkoja tai kuukausia, vaan tämä on pitkä, ehkä vuosien kysymys. Meidän kannattaa hoitaa tämä hyvin niin, että EU on tässä mahdollisimman yksimielinen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen täällä ensimmäisen kysymyksen esittäjälle. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.

Kiitos, herra puhemies! Täällä on tuotu esiin se, että Suomella on hyvin yhtenäinen linja siinä, että EU lopettaisi energian tuonnin Venäjältä ja siten Putinin rikollisen sodan rahoittamisen. Tavoitteena on siis se, että EU ei jatka kauppaa, ei missään valuutassa. Mielestäni tämä on todella hallituksen ja koko tämän salin yhteinen pyrkimys, ja toivotan hallitukselle menestystä tämän linjan läpiajamisessa EU-pöydissä.

Itse ajattelen ja kokoomuksessa ajattelemme, että jos Suomi yksipuolisesti luopuisi tästä energiantuonnista, niin se osaltaan olisi painostamassa koko EU:ta tähän suuntaan. Totta kai se maksaa saksalaisille ja muillekin, mutta mitä se on verrattuna ukrainalaisten kärsimyksiin tänä päivänä? Ei yhtään mitään.

Sanoitte lehdissä, että Suomi ei suostu maksamaan ruplissa, ja sitten kerroitte, että Suomi ei kuitenkaan voi vaikuttaa yhtiöiden asioihin. En kysy siitä  enempää — markkinata-louteen kuuluu myös omistajan valta. Kysyn: milloin uskotte, ministeri Lintilä, Suomen pystyvän kokonaan lopettamaan osaltaan [Puhemies: Kiitoksia!] energian tuonnin Venäjältä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Zyskowiczin kanssa hyvin samaa mieltä koko teidän puheenvuorostanne. Ja milloinka tämä hetki tulee? Niin kuin sanoitte, kyllä meillä tietyt sektorit ovat helpompia. Tämä kaasu on ehdottomasti se vaikein, jonka kanssa tullaan menemään... Meillä on varmaan semmoinen koko EU:n tasoinen näkemys, ja nyt maanantaina sitten meillä energiaministereitten neuvoston kokouksessa haetaan se kokonaiskuva. Se tahtotila on täysin sama varmaan koko tällä salilla. Mutta sitten meidän täytyy — niin pahalta kuin se tietyllä tavalla tuntuukin — ajatella myös sitä, kuinka me hoidetaan tämä jälkihoito tässä. Me emme pääse siitä erilleen. Kyllä meidän pitää kantaa vastuu myös siitä — ja siitä kannetaan vastuuta, [Puhemies koputtaa] niin me täällä hallituksessa kuin te siellä oppositiossakin. [Puhemies: Kiitoksia!] Toivon, että pystymme sanomaan mahdollisimman äkkiä sen päivämäärän.

Arvoisa puhemies! Terveydenhuolto on vakavassa kriisissä. Palkkakiista on kärjistymässä hoitajien joukkoirtisanoutumisiin, mutta hoitajapula on pahentunut jo pitkään.

Kymmenen vuoden aikana eläköityy neljäsosa sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista. Moni suunnittelee tällä hetkellä alanvaihtoa. Pykäliin on kirjattu hoitotakuun ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen sekä kotihoidon parannuksia, mutta toteutukseen ei ole varattu rahoitusta eikä henkilöstöresursseja. Koronan aiheuttama hoitovelkakin on vielä maksamatta.

Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapulan, ja esitimme tälle vuodelle puolen miljardin euron rahoitusta, mutta hallitus ei ole näihin tarttunut. Hoitovajetta ei voi sysätä pelkästään työmarkkinajärjestöjen ratkaistavaksi, eikä potilasturvallisuuslaki ratkaise tätä perusongelmaa. Miten hallitus aikoo kantaa vastuun [Puhemies koputtaa] kansalaisten hengestä ja terveydestä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Marraskuussa hallitus käynnisti hankkeen, joka tähtää siihen, että me saamme todella otteen tästä pahenevasta hoitohenkilöstöpulasta ja henkilöstön riittävyydestä. Hanke lähti erittäin hyvin käyntiin. Tällä hetkellä maalis—huhtikuussa on ollut se tilanne, että nämä työmarkkinaneuvottelut ja niihin liittyvät erimielisyydet ovat jossain määrin haitanneet tämän hankkeen edistymistä. Siinä on tarkoitus käydä läpi — ja suunnitelmat ovat hyvin yksityiskohtaiset — niin koulutusasiat, työnjakoasiat, työkulttuuriasiat kuin ict:n käyttö, kaikki 15 eri asiaa. Tämä hanke on siis vireillä.

Ja kysymyshän ei ole itse asiassa ollenkaan uusi, aivan niin kuin edustaja Räsänen tuossa viittasi. Tämä on vuosikausia pahentunut tilanne, ja nyt koronan aikana jouduimme tietysti ihan uudella tavalla vaikeuksiin tässä, mutta hallitus on tässä päättäväisesti liikkeellä. Nyt odotamme ja toivomme kovasti, että työmarkkinatilanne selkeytyisi, jolloin me pääsemme vielä voimakkaammin juuri tätä henkilöstön riittävyyskysymystä ratkomaan.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi on luovuttanut lainsäädäntö- ja budjettivaltaa EU:lle, rahan eurolle, ja nyt ollaan puolustusta luovuttamassa Natolle ja lisäksi vielä terveydenhuoltoa WHO:lle. Kysyn hallitukselta: jääkö tuosta kaikesta mitään jäljelle, kun niistä karsitaan maanpetokset pois? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tartun edustaja Turtiaisen puheenvuorossa erityisesti yhteen osaan. Kuvailitte Suomen kaavailevan sellaista tulevaisuutta, jossa luovuttaisimme puolustuksemme Natolle. Riippumatta siitä, minkä ratkaisun teemme liittoutumattomuuden tai Nato-jäsenyyden suhteen, Suomen ensisijainen turva on oma puolustus — yleinen asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto ja myös nämä aivan tuoreeltaan päätetyt lisämiljardit maanpuolustuksemme materiaalivahvuuden varmistamiseksi. Puolustuksemme on aina viime kädessä ensisijaisesti omissa käsissämme, ja sellaista maanpuolustustahtoa tämä hallitus haluaa myös ylläpitää.

Ärade talman! Valborg är traditionellt de studerandes fest och som bäst pågår ansökningsrundan till tredje stadiets utbildning, men antalet sökande är tyvärr mycket lägre än förra året.

Meneillään olevissa hauissa korkeakouluihin ja yliopistoihin hakijamäärät ovat 20 000 pienemmät kuin viime vuonna, vaikka aloituspaikkoja on lisätty. Tämä on huolestuttava kehitys, myöskin ottaen huomioon sen, että hallituksen tavoitteena on, että 2030 mennessä puolet ikäluokasta olisi korkeakoulutettu.

Myöskin näitä siirtymävaiheita pitäisi sujuvoittaa. Tällä hetkellä ensikertalaiskiintiöt käytännössä johtavat siihen, että ellei ole täysin varma siitä, että opiskelupaikka on se, mitä haluaa loppuelämänsä tehdä, niin sitä ei oteta vastaan, jolloin aloitus siirtyy. Kun tämän vielä yhdistää siihen putkiajatteluun, joka ulottuu yläasteelle asti — 15-vuotias joutuu tänään päättämään, mitä kirjoittaa ylioppilaskokeissa — tämä kokonaisuus vie kehitykseen, joka ei ole tarkoituksenmukainen ottaen huomioon, että kaipaamme yhä monipuolisempia nuoria. [Puhemies koputtaa]

Kysyn ministeri Kurviselta: Mitä aiotte tehdä? Miten saataisiin hakumäärät nousuun, ja eikö tästä epäonnistuneesta ensikertalaiskiintiöstä olisi syytä luopua?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Emme ole vielä analysoineet tämän kevään yhteishaun määriä, mutta totta kai ne tullaan tarkkaan käymään opetus- ja kulttuuriministeriössä läpi. Jaan edustaja Adlercreutzin huolen kyllä. On selvästi havaittavissa — ja keskustelut niin nuorten kanssa kuin sitten vaikkapa lukion opettajien ja rehtorien kanssa kuvaavat sitä — että kyllä nämä opiskelijavalintojen uudistukset ovat lisänneet nuorten arjessa paineita ja jaksamisongelmia.

Olemme tarttuneet tähän asiaan yhdessä hyvän kollegan, opetusministeri Li Anderssonin, kanssa, jonka kanssa olen saanut nyt vuoden hoitaa näitä asioita opetusministeriössä. Olemme pitäneet tämmöisen pyöreän pöydän keskustelun kaikkien korkeakoulujen kanssa, ja olemme laittaneet liikkeelle prosessin, että opiskelijavalinnat uudistettaisiin. Tässä vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö ei suunnittele ensikertalaiskiintiöstä luopumista — henkilökohtaisesti olen valmis sitäkin tarkastelemaan tiukan harkinnan ja tarkan harkinnan jälkeen. On otettava huomioon, että kun muutoksia tehdään — ja uskon, että niitä tullaan vielä lähiaikoina tekemään opiskelijavalintoihin — siinä täytyy olla siirtymäaika noin 3—4 vuotta, [Puhemies koputtaa] jotta nuoret voivat valmistautua lukio-opintoihinsa.

Puhemies! Totean vielä loppuun sen, että umpiperiä ei koskaan saa koulutuksessa tulla. Myös esimerkiksi ammatillisella tutkinnolla pitää päästä yliopistoon.