Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi

Arvoisa rouva puhemies! Suomen vuoden 2019 bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia. Maailmantalouden kasvu hidastui kuluvana vuonna kauppakonfliktiin liittyvän epävarmuuden takia, ja Suomen vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti tänä vuonna. Tavaraviennin kasvu on vaatimatonta meriteollisuutta lukuun ottamatta. Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun vuoden 2019 aikana. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu kuitenkin edelleen nopeana ansiotason nousun sekä työllisyyden kohentumisen johdosta.

Arvoisa puhemies! Kuopiossa tapahtuneen väkivaltaisen iskun jälkihoitoon ehdotetaan hallituksen neljännessä lisätalousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 0,6 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 0,4 miljoonaa euroa eli yhteensä miljoona euroa. Ehdotetun lisämäärärahan tavoitteena on varmistaa muun muassa traumahoidon ja psykososiaalisen tuen järjestäminen. Lisäksi Savon koulutuskuntayhtymän iskusta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia ehdotetaan korvattavaksi, mikä mahdollistaa koulutuksen sujuvan jatkumisen ja tilanteen normalisoitumiseksi tarvittavat muut toimet.

Maahanmuuttoviraston toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 4,7 miljoonaa euroa ja viraston välttämättömiin ict-menoihin 1,1 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Vastaavasti Ruokaviraston toimintamenoihin ehdotetaan 3 miljoonan euron lisäystä viraston toiminnan turvaamiseksi. Valtionavustukseen yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen ehdotetaan 290 000 euron lisäystä pk-yrityksille suunnattavaan työsuhdeneuvontaan.

Arvoisa puhemies! Varsinaisten tulojen 114 miljoonaa euron lisäys ja määrärahojen 95 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2019 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 19 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2019 arvioidaan noin 2,4 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2019 lopussa arvioidaan olevan noin 107 miljardia euroa, mikä on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan suhteessa bruttokansantuotteeseen ennustetaan siis laskevan viime vuodesta, vaikka talouskasvu on hidastumassa.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja sitten käydään keskusteluun.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät ministerit, edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Meillä on käsittelyssä tämän vuoden neljäs lisätalousarvio, ja tämän voisi aika hyvin kiteyttää, tiivistää: lisää velkaa, lisää velkaa ja vielä kerran lisää velkaa. [Välihuutoja vasemmalta — Paavo Arhinmäki: Kuulitteko, kun valtiovarainministeri sanoi, että velanotto vähenee!] Vuosi sitten tässä salissa, kun käsiteltiin tämän vuoden valtion talousarviota, arvioitiin tänä vuonna uutta velkaa otettavan 1,4 miljardia. Nyt, kun tämä hallitus on hetken ollut vallassa, tämä summa on paisunut vaivihkaa miljardilla eurolla yhteensä 2,4 miljardiin. Hallitus tekee tässäkin esityksessä sinänsä kyllä tarpeellisia panostuksia eri kohteisiin, mutta ne kaikki tehdään lisävelanotolla. Työllisyystoimia ei tässäkään lisätalousarviossa valitettavasti näy eikä kuulu.

Ekonomistien arvioiden mukaan hallituksen toimien, siis tämän Rinteen hallituksen tähän mennessä tekemien toimien, nettovaikutus työllisyyteen on negatiivinen. Suomen työllisyyskehitys olisi siis parempi, jos Rinteen hallitus ei olisi tehnyt mitään. [Kokoomuksen ryhmästä: Oho!] Eli työllisyystilanne olisi tässä maassa parempi, jos Rinteen hallitus ei olisi tehnyt mitään. [Pia Viitanen: Voisitteko perustella?] Talouspolitiikan arviointineuvostokin tyrmää pääministeri Antti Rinteen hallituksen talouspolitiikan. Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa: Työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi ei ole esitetty toimenpiteitä. Kokonaisuudessaan talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa siis sangen epävarmalta. Näin siis talouspolitiikan arviointineuvosto.

Arvoisa puhemies! Haluan antaa kuitenkin kiitosta silloin, kun on kiitoksen paikka. Tässä lisätalousarviossa on muutamia sellaisia kohtia. Erityiskiitoksen haluan antaa liikenneministeri Sanna Marinille siitä, että nyt nämä nopeat raideyhteydet etenevät, ja ne itse asiassa etenevät sillä tavalla kuin niitä on alun perinkin suunniteltu vietävän eteenpäin. Päärata ja tunnin juna etenevät hankeyhtiöiden kautta. Tämä on järkevää ja perusteltua, ja on itse asiassa jo hyvinkin, voisi sanoa, että jopa kiire näiden suunnitelmien eteenpäin saamiseksi, että päästään mukaan seuraavalle EU:n rahoituskaudelle. [Juho Eerola: Rantarata itäänkin!] Myös itään suuntautuva raideyhteys pitää nostaa näissä suunnitelmissa eteen.

Arvoisa puhemies! Muita kiitoksen paikkoja on tietysti se, että hallitus reagoi muun muassa Kuopion iskun jälkihoitoon. On tärkeää antaa kaikki tuki sinne. Myönteistä on myös se, että puolustusministeri Kaikkosen kaudella myös uskottavasta maanpuolustuksesta pidetään huolta ja tässä lisätalousarviossa muun muassa Laivue 2020 -hankkeeseen osoitetaan määrärahoja.

Arvoisa puhemies! Muistan viime kaudelta, kun veteraanien rahoista puhuttiin. Silloin salissa edustaja Viitasen vieressä istui edustaja Heinäluoma, ja silloin, kun oli tämän näköinen esitys, he huusivat kovaa, että veteraaneilta leikataan. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Me emme huuda niin, sillä me ymmärrämme sen, että näin tapahtuu euromääräisesti, kun veteraanien määrä vähenee. Eli tässä tehdään itseasiassa ihan samanlainen toimenpide, tässä lisätalousarviossa, mitä viime kaudella oppositiossa ollessaan edustaja Viitanen ja silloinen edustaja Heinäluoma kritisoivat ja huusivat, että te leikkaatte veteraaneilta, kun määräraha väheni. Mutta silloinkin määräraha per veteraani kasvoi. Ja näin tapahtuu tässäkin, ja me kokoomuksena annamme kiitosta siitä oppositiostakin hallitukselle ja vastuuministerille, että veteraanien rahoista pidetään huolta. Pidämme myös myönteisenä sitä, että viime kaudella yhdessä kaikki eri puolueet päättivät siitä, että rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin panostetaan entistä enempi, eli kaikki veteraanit nostettiin nyt tänä vuonna samalle viivalle, eli he saavat samat palvelut, jotka aiemmin ovat saaneet vain sotainvalidit. Tämä on koko eduskunnalta tärkeä arvovalinta, joka silloin tehtiin hallituksen ja opposition yhteisenä päätöksenä.

Arvoisa puhemies! Mutta se, mikä tässä päällimmäisenä näkyy, niin on se, että velan määrä, velan lisäotto kasvaa. Velkaa, velkaa, velkaa otetaan lisää, eikä työllisyystoimia valitettavasti näy.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Tästä halutaan nähtävästi käydä debatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä hallitus on muuttanut talouspolitiikan suuntaa. Nyt tehdään tulevaisuuspolitiikkaa entisen kokoomushallituksen leikkauspolitiikan sijaan.

Mitä tulee tähän veteraaniasiaan, niin muistan kyllä varsin hyvin, että olimme aika järkyttyneitä siitä, kun edellisen hallituksen kokoomuslaiset halusivat väen vängällä toteuttaa uudistuksen, jossa rintamalisät indeksijäädytettiin. Hallitus esitti näin, tämä on totta. Me päivittelimme sitä ja olimme siitä kauhuissamme. [Timo Heinonen: Ei ollut siitä kysymys!] Kannatti nostaa asia keskusteluun, koska lopputulos oli se, että eduskunnassa yhteisesti tämä jäädytys peruttiin, mutta olimme toki siitä pöyristyneitä, että hallitus ylipäätään tällaista esitti. Tärkeää tietenkin, että voimme yhdessä kaikki [Timo Heinonen: Älkää viitsikö!] yhteisvoimin huolehtia tästä kunnia-asiastamme, rintamaveteraanien asiasta.

Arvoisa puhemies! Rahan ja henkilöstön oikea taso esimerkiksi poliisissa tai Maahanmuuttovirastossa ei ole vakio, vaan se riippuu siitä, miten paljon niillä on tehtäviä ja mitä niiltä odotetaan. Se on kestämätön yhtälö, että rahoitus laskee tai pysyy vakiona samalla, kun toimintaympäristö muuttuu vaikeammaksi tai työmäärä lisääntyy.

Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa viranomaisten työmäärään ja siten resurssitarpeeseen. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa siihen, houkutellaanko Suomeen esimerkiksi ihmisiä, jotka kuormittavat Migriä, poliisia, hallinto-oikeuksia, Kelaa ja kuntia. Akuuttiin vajeeseen pitää tietysti osoittaa lisää rahaa, niin kuin on tehtykin, mutta haluaisin korostaa kokonaisvaltaista politiikkaa, jolla ei luoda ja pahenneta ongelmia vaan estetään niiden syntyä, koska tällä tavalla voidaan hillitä myös kustannusten nousua pitkällä aikajänteellä.

Arvoisa puhemies! Todella tietysti suurin osa lisätalousarvion muutoksista on tarpeellisia ja välttämättömiä täsmennyksiä, kuten tässä vaiheessa vuotta kuuluukin. Toki meitä huolestuttaa se, minkä edustaja Heinonen toi esiin, että tässä on jo nykyisen vuoden, siis tämän vuoden, velanottoa merkittävästi nyt kasvatettu [Timo Heinonen: Miljardi!] hallituksen toimenpiteillä, miljarditasolla, ja tämä ei tietysti ennakoi kovin hyvää siitä, mikä on ensi vuoden tilanne. niin kuin tiedämmekin, niin kehyskaudella on velanotto nousemassa jo neljään miljardiin, jos hallituksen omiakin suunnitelmia lukee.

Yksi tärkeä lisäys on tässä se, että Maahanmuuttoviraston jonojen purkuun saadaan voimaa. Katson tätä erityisesti työperäisen maahanmuuton kautta, ja kun edustaja Halla-aho viittasi siihen, että tällä luodaan edellytyksiä talouden pohjalle, niin tässä kyllä luodaan edellytyksiä, jos saadaan nopeutettua työperäistä luvitusta. Tällä hetkellä se on este meidän kasvulle itse asiassa kaikissa maakunnissa hyvin paljon, niin kuin tässä esimerkiksi ministeri Lintilä on moneen kertaan aivan oikein todennut.

Koska tulee hallituksen esitys siitä, että saadaan yksi yhteinen työlupaprosessi työ‑ ja elinkeinoministeriön, sisäministeriön, ulkoministeriön välillä, milloin saadaan aidosti niin, että kysytään yhtä asiaa vain kerran, [Puhemies koputtaa] ei erikseen Migristä ja sitten [Puhemies: Aika!] uudestaan TE-toimistosta ja niin edelleen? Sisäministeri Ohisalo, joka [Puhemies: Aika!] tässä isointa taakkaa kantaa: miten aiotte saada tämän homman kuntoon, niin että emme ole hidas?

Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä kuvasi hyvin realistisesti tätä tulevaisuuden näkymää, ja on todella tärkeää, että nämä talouden perusasiat ovat meillä kaikilla tiedossa. Pitää muistuttaa, että tässä pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassahan on monia toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä talouden kasvuun. On perusturvan vahvistamista, joka parantaa pienituloisten ostovoimaa, on panostuksia infraan, joka luo edellytyksiä talouden ja teollisuuden kehitykselle, panostuksia koulutukseen ja sitten työvoimapalveluihin.

Minusta edustaja Mykkäsen puheenvuoro oli rakentava. Tällaisia me tarvitsemme. Elikkä tämä työperäisen maahanmuuton edistäminen: tässä budjetissa on nyt eväitä siihen, että näitä hakemuksia voidaan käsitellä nopeammin ja voidaan saada niitä kipeästi kaivattuja työntekijöitä kaikkiin maakuntiin, voi melkein sanoa, että kaikille toimialoille. Tämän tyyppistä rakentavaa toimintaa tarvitaan, ja tämä on siis koko eduskunnan asia, tämä on koko Suomen asia, eli ettei kannata hakea vastakkainasettelua. Ja minusta kaikista surullisinta on, jos veteraaniasioilla lähdetään tekemään politiikkaa. [Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!] Arvostetaan ja kunnioitetaan veteraaneja, [Puhemies koputtaa] mutta ei lähdetä tekemään politiikkaa. [Eduskunnasta: Juuri näin!]

Arvoisa puhemies! Itse haluaisin kiittää hallitusta näistä tärkeistä lisäyksistä. Jokainen euro tässä lisätalousarviossa tulee kyllä tarpeeseen. Samaan aikaan täytyy sanoa, että hieman ihmeelliseltä kyllä kuulostaa tämä opposition kritiikki, kun samaan aikaan sanotaan, että kyllä nämä rahat menevät nyt tärkeään ja oikeaan paikkaan, mutta silti sanotaan, että rahaa käytetään aivan liikaa. Siksi olisikin mielenkiintoista kuulla, ollaanko sitten sitä mieltä, että näitä panostuksia raiteisiin ei pitäisi tehdä, vaan niihin pitäisi panostaa vähemmän, että suomalaisille poliiseille ei pitäisi antaa näitä lisämiljoonia, [Ilkka Kanervan välihuuto] vai että niitä pitäisi antaa vähemmän, vai että Maahanmuuttoviraston toimintaan ei pitäisi näitä lisärahoja laittaa. [Ben Zyskowicz: Älkää vääristelkö!] Ei voida sanoa, että rahaa käytetään liikaa, jos samaan aikaan sanotaan, että kaikki raha, joka nyt käytetään, käytetään juuri niihin paikkoihin kuin pitäisikin käyttää.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Karilla on kyllä nyt vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä. [Oikealta: Nimenomaan!] Ehkä enemmän on kyse luullun ymmärtämisestä. Nimittäin, edustaja Kari, te väitätte, että täällä oppositio, joka tarkoitti ilmeisesti myös kokoomusta, vastustaa sitä, että raiteisiin pannaan rahaa, vastustaa sitä, että poliiseille annetaan rahaa, vastustaa sitä, että Maahanmuuttovirastolle annetaan rahaa. Mistäs te tämmöisen olette keksineet? [Ilkka Kanerva: Kuka on sanonut?] Kuka tällaista on sanonut? Eli emmehän me ole niitä vastustaneet emmekä niitä vastusta. Päinvastoin voin sanoa Migristä, että kiitos, ministeri Ohisalo, että Migri saa lisää rahaa. Se pitää tilanteen nykyisellään, mutta ei vielä nopeuta käsittelyä, ja Migri tarvitsee edelleen lisää rahaa. Mutta, edustaja Kari, yrittäkää skarpata kuuloanne nyt. [Vasemmalta: Ohhoh!] Me kannustamme näihin hyviin kohteisiin, mutta me rahoittaisimme ne työllisyyden parantamisella emmekä velalla, niin kuin te rahoitatte. Eli nyt tekoja työllisyyden hyväksi, edustaja Kari. [Eduskunnasta: Juuri näin!]

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz huusi täällä välihuudon: ”Täällä ei saa vääristellä”. Kysyisinkin ministeri Lintilältä: Kun te kerroitte, että tämä lisätalousarvio vähentää velanottoa käsittääkseni 19 miljoonalla eurolla, ja kun edustaja Heinonen puheenvuorossaan lisätalousarviosta antaa ymmärtää, että velanotto lisääntyy, niin asteikolla nollasta 19:ään, kuinka vääristelevä edustaja Heinosen puheenvuoro oli? Oliko siinä edes totuuden siementä?

Arvoisa rouva puhemies! Maahanmuuttoviraston lisäresurssit ovat äärimmäisen tärkeitä, että saadaan oikeudenmukainen, oikeudellisesti pätevä ja riittävän nopea toiminta siellä. Toinen tärkeä rahoitus myönnetään Ruokavirastolle, että vältetään nyt yt-neuvottelut ja irtisanomiset, mutta samalla pitää huomioida, että nämä ongelmat ovat kehyksissä, jotka on tehty ministeri Orpon aikana, ja pitää katsoa nyt budjettikäsittelyssä sekä Maahanmuuttoviraston että Ruokaviraston osalta, että myös ensi vuonna [Puhemies koputtaa] on riittävät määrärahat, ettei tarvitse mennä irtisanomisiin [Puhemies koputtaa] ja yt-neuvotteluihin. [Ben Zyskowicz: Hyvä, edustaja Arhinmäki, aivan oikein!]

Arvoisa rouva puhemies! Vuoden neljäs lisätalousarvio on aina toki niin sanotusti täydentävä ja osittain tekninen, mutta kyllä tässä täytyy yhtyä niihin puheenvuoroihin, jotka ovat huolestuneita tästä talouspolitiikan kokonaissuunnasta ja tästä lisävelkaantumisesta. Täällä edustaja Arhinmäki äsken toi esille omaa näkökantaansa, mutta varmaan siitä voimme olla yhtä mieltä, [Paavo Arhinmäki: Siis tämä vähentää velanottoa!] että tässä lisätalousarviossa kasvava velanotto pienenee hivenen. [Paavo Arhinmäki: No niin!] Eli kun tämän hallituksen aikana velanotto kasvaa ja tässä lisätalousarviossa se hivenen pienenee, niin eikö kuitenkin kokonaiskuvassa velanotto kasva? Eli siinä mielessä nyt kannattaa olla tarkkana siitä, mikä on velan määrän kasvamista ja mikä on sen pienentymistä. Kyllä kokonaisuudessaan velanotto kasvaa, vaikka se tässä hivenen pienenee.

Se, mikä täällä on huolestuttavaa, on se, että ne tulot eivät kasva. Sehän tämän budjetin ongelma on. Täällä todetaan, että suurin osa tämän vuoden kasvusta tulee perintönä viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä [Puhemies koputtaa] ja alkuvuonna 2019 [Puhemies: Aika!] työllisyys ei ole enää parantunut.

Arvoisa puhemies! On kyllä ihan perusteltua kysyä vähän oppositiopuolue kokoomuksen linjan perään, kun samaan aikaan on sanottu, että kaikki nämä tärkeät lisämenot käyvät, ja samaan aikaan on sanottu, että alijäämä on liian iso, ja sen lisäksi on luvattu vielä miljardiluokan veronkevennykset, niin kyllähän se jo pistää kysymään, että millä tämän yhtälön saa umpeen. [Ben Zyskowicz: Työllisyydellä!] Tietenkinhän olisi mahdollista aina oppositiossa laskea ikään kuin laskennallisia työllisyyden paranemisen kautta tulevia dynaamisia vaikutuksia, mutta en jaksa uskoa, että kaikista puolueista kokoomus — siis se, joka vastuullisesta taloudenpidosta on paljon puhunut — on juuri se oppositiopuolue, joka aloittaisi tämän käytännön näissä vaihtoehtobudjeteissa, kun edellinen oppositiokaan sitä ei tehnyt.

Arvoisa puhemies! Kiitokset hallitukselle, että tässä tapahtui nopea reagointi tähän Kuopioon. On myöskin nopea reagointi tähän Migrin tilanteeseen. [Ben Zyskowicz: Se ei ole riittävä!] Se on hyvä. Ja mitä tulee vielä tähän Laivue 2020 ‑hankkeeseen, on tärkeätä, että nämä saadaan eteenpäin, eli voi kiittää hallitusta nopeasta reagoinnista.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Lindtmanille ja muille muistuttaisin, että te olette nyt hallituksessa. Te olette vastuussa. Te olette vastuussa Suomen talous- ja työllisyyskehityksestä. Teidän pitäisi reagoida siihen, että maailmantalouden kasvu hidastuu, Euroopan talouden kasvu hidastuu ja Suomen talous yskii.  Teidän pitäisi kantaa vastuuta ja tehdä oikeanlaisia toimia. [Antti Lindtman: Mikä teidän kantanne on?]

Meidän linjastamme: Ensinnäkin meidän veropolitiikkamme. Sen, mitä me olemme esittäneet, sen miljardin euron kevennyksen työtuloon ja eläketuloon, me olemme täysimääräisesti kompensoineet muualla veronkiristyksillä, se on plus miinus nolla, mutta sillä on dynaamisia vaikutuksia. Toinen asia on se, että kyllä, me kannatamme rahaa tärkeisiin kohteisiin, kuten poliisien määrän turvaamiseen, kuten raideinvestointeihin ja kuten koulutukseen, mutta me priorisoisimme. Ongelma on se, että te ette priorisoi. Te pistätte rahaa kaikkialle. [Välihuutoja ja vastauspuheenvuoropyyntöjä sosiaalidemokraattien ryhmästä] Te pistätte rahaa kaikkialle [Puhemies koputtaa], ja se johtaa siihen, että velkaantuminen kasvaa [Puhemies: Aika!], ja kun te ette tee toimia, jotka lisäisivät työllisyyttä [Puhemies koputtaa] eli toisivat lisää tuloja, niin se on mahdotonta.

Arvoisa puhemies! Tätä asiaa on selvästi hiukan vaikea ymmärtää siellä vihervasemmalla, mutta investointi on sellaista rahankäyttöä, joka tuottaa jotain tulevaisuudessa ja maksaa itsensä takaisin. Esimerkiksi maahanmuuton kohdalla ne suuret kustannukset eivät synny Maahanmuuttoviraston henkilöstökustannuksista, vaan siitä, että Suomeen tulee suuria määriä ihmisiä, jotka asettuvat pysyvästi sosiaaliturvajärjestelmän saamapuolelle.

Meillä kasvavat jatkuvasti toimeentulotukimenot yhteiskunnassa, ja pääkaupunkiseudun kunnissa pian puolet kaikista toimeentulotuki- [Kimmo Kiljusen välihuuto] ja asumistukiasiakkaista on ulkomaalaisia. Eli ehdottomasti kannattaa investoida [Aki Lindénin välihuuto] Maahanmuuttovirastoon, koska hitaat ja jumissa olevat oleskelulupaprosessit itsessään ovat vetotekijä, joka houkuttelee Suomeen ihmisiä, kun he tietävät, että niin kauan kuin heidän prosessinsa on käsittelyssä hallinto-oikeuksissa tai Migrissä, heitä ei poisteta maasta, oli heillä perusteita olla täällä tai ei.

Arvoisa puhemies! Suomalaisesta oikeusvaltiosta huolehtiminen on tämän hallituksen keskeinen tavoite, ja sen tähden on hyvä, että nyt saadaan todellakin huolehdittua siitä, että Maahanmuuttovirastolla on riittävät resurssit [Ben Zyskowicz: Ei ole riittävät!] hoitaa nyt tässä vaiheessa sekä sitä työperäistä maahanmuuttoa — hoitaa se siirto työ- ja elinkeinoministeriöön asiallisesti ja hallitusti — että siinä samalla hoitaa sitä pientä siivua humanitääristä maahanmuuttoa, mitä Suomeen tulee. On hyvä muistaa, että valtaosa maahanmuutosta kuitenkin johtuu muista syistä kuin humanitäärisistä syistä, ja sen takia tämä turvapaikkaprosessin painottaminen vetää keskustelua jonkin verran sivuun siitä, mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan maahanmuutosta Suomeen.

Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on korkeampi kuin suomalaisten työllisyysaste. Tämä on myös hyvä muistaa, kun tätä keskustelua käydään. Ja sen tähden asia on juuri niin kuin kokoomuksenkin riveistä on tässä keskustelussa esiin nostettu: työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen helpottaa suomalaisten taloutta, helpottaa Suomen kansantalouden tilaa ja on ennen kaikkea niiden yritysten etu, jotka ovat toivoneet, että kun työntekijöitä [Puhemies: Aika!] tarvitaan, niin työntekijöitä voi tänne myös tulla.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että kestävän talouden linjasta pidetään kiinni, ja vaikka en halua lähteä tässä harjoittamaan mitään arkeologisia kaivauksia eli muistelemaan menneitä, niin voi todeta, että kyllä Sipilän hallituksen aikana Suomen talouden syöksykierre oikaistiin, [Kokoomuksesta: Kyllä, se on totta!] ja tätä linjaa pitää tietenkin jatkaa, niin kuin tämä hallitus isossa kuvassa jatkaa sitä.

Mutta nyt kun meillä on käsittelyssä tämä lisätalousarvio, niin haluan erityisesti tästä lausua esittelevälle ministerille Lintilälle ja sisäministeri Ohisalolle kiitokset. Minusta täällä on yksi — joka on jo noussut esille — erityisen hyvä kohta, ja se on se, että Migrin rahoista tässä nyt huolehditaan niin, että siellä ei enää tarvitse lomauttaa käsittelijöitä. Jos meillä on turvapaikanhakijoita jonossa tai erityisesti meillä on työperäistä maahanmuuttoa jonossa, niin on äärimmäisen tärkeää molemmissa tapauksissa, että käsittelyprosessit ovat mahdollisimman lyhyitä. Se on paitsi inhimillinen kysymys, kysymys myös meidän talouden menestymisestä, kun puhutaan työntekijöiden saamisesta Suomeen, ja myös siitä, että silloin kun turvapaikkaprosessissa on, niin on kaikkien etu, että se on mahdollisimman lyhyt. Siksi haluan lausua lämpimät kiitokset ministereille tästä.

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Lohelle siitä, että hän mainitsi Sipilän hallituksen roolin tässä talouden tervehdyttämisessä. Tosin en kyllä itse ymmärrä, miten tämä nykyinen hallitus edustaa Sipilän hallituksen jatkuvuutta, kun se on mielestäni monessa asiassa aivan päinvastaisella linjalla.

Mitä sitten tulee tähän velkaantumiseen, niin jokainen täällä tietää sen, että se on työllisyydestä kiinni, räjähtääkö tämä velkaantuminen käsiin vai eikö räjähdä.

Ja palaan tähän työperäiseen maahanmuuttoon. Nyt täällä vallitsee sellainen käsitys, että ne resurssit, joita nyt ollaan tässä lisätalousarviossa antamassa Migrille — jotka ovat siis hyviä — ratkaisisivat tämän ongelman, mutta valitettavasti eivät ratkaise. Jos minun tietoni ovat oikeat, niin tällä vältetään lomautukset, mutta esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet katkeavat siellä, ja nimenomaan juuri tämän hallituksen aikana nämä työperusteiset luvat, jopa näiden huippuasiantuntijoiden luvat, ovat viivästyneet. Jos te ette saa mitään muuta työllisyydessä aikaan, niin laittakaa nyt edes tämä lupakäytäntö kuntoon, koska sieltä [Puhemies koputtaa] saadaan helpoimmin lisää työpaikkoja. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho jo poistui täältä, mutta hänelle kannattaisi muistuttaa siitä, että maahanmuuton kokonaisvaikutukset suomalaisen yhteiskunnan talouteen ovat laskennallisesti positiiviset eivät negatiiviset. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! Hohhoijaa!] Se kannattaa tässä muistaa kokonaisuutena joka tapauksessa.

Edustaja Heinosen puheenvuoro: retorinen voima oli teidän puheenvuorossanne vakuuttava, ihan häkellyttävän vakuuttava, ennen kaikkea se kritiikki, joka kohdistui hallitukseen. Teidän puheenvuoronne perussisältö oli kiitoksia. Te kiititte lisätalousarviota aivan oikeista kohteista, mutta teidän retoriikkanne kulminoituu lauseeseen: ekonomistien mukaan työllisyys olisi parempi, jos Rinteen hallitus ei olisi tehnyt mitään.

Arvoisa edustaja Heinonen, tähän työllisyystilanteeseen, jossa me juuri tällä hetkellä elämme, Rinteen hallitus ei vielä ole ehtinyt tehdä mitään. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Tilanne on teidän hallituksenne tulosta tällä hetkellä. Retoriikka on vahvaa, poliittinen sisältö on heikkoa.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen puhui maahanmuutosta kokonaisuutena, ja tietenkään hän ei mitenkään huomioi laatutekijöitä. Kuten varsin hyvin tiedämme, vaikka Yhdysvalloista tullut maahanmuutto on meille huomattavasti taloudellisempaa kuin vaikkapa Afrikan sarvesta tuleva, joka on yleensä sosiaaliperusteista.

Mutta palaisin vielä tuohon edustaja Heinosen puheenvuoroon. Hän vaikutti tyytyväiseltä siihen, että ratahankkeet etenevät. Turun ja Helsingin välinen ratayhteys on Espoon kaupunkiradan osalta suunnittelultaan valmis. Kuitenkaan rakentamispäätöstä ei näytä olevan tulossa edes ensi vuoden talousarviossa. Vaikka nämä pienet panostukset tässä ovatkin, niin EU jakaa jäsenmaille miljardeja euroja liikennehankkeiden tukia ja kuluvan kauden alkuun osuvat suuret hakukierrokset. Tarvitsemme päätöksen, jotta näitä tukia voidaan hyödyntää, muuten jäämme ilman.

Kysyn lisäksi ministeri Marinilta, riittääkö tämä 4,1 miljoonan lisäpanostus kunnille. Kuulemani mukaan, kuten edustaja Rantakangas hyvin tietää, esimerkiksi Haapavedellä ollaan lakkauttamassa useita kyläkouluja, myös Nousiaisissa on sama kohtalo. Voisiko ministeri Lintilä [Puhemies: Aika!] vielä kertoa, menevätkö nämä vasaran alle [Puhemies: Aika!] vai välitetäänkö maaseudusta vielä?

Arvoisa puhemies! Pitää olla erittäin kiitollinen hallitukselle Migrin lisämäärärahoista. [Ben Zyskowicz: Mutta kun eivät ne riitä!] Kenenkään etu ei ole se, että hakemusten käsittely kestää.

Mutta kun nyt me siivoamme teidän hallituksenne jälkiä, niin populistipuolue kokoomus ei uskalla vastustaa ainoatakaan hallituksen lisäystä ja esittää vielä verojen roimaa alentamista päälle. Ja kysyisin siitä teidän taikaseinästänne, siitä, mistä kaikki hyvä syntyy, näistä työllisyystoimista: mikä sellainen työllisyystoimenpide on, joka puuttuu meiltä, joka ei ole vain meikattu työllisyystoimenpiteeksi eli on leikkaus työttömiltä? Teidän vastauksenne kaikkeen on aina leikata köyhimmiltä, sanotte aina, että se on työllisyystoimi. Tuntuu, että kunhan teillä olisi vaan vasara kädessä, niin kaikki näyttää nauloilta. [Naurua]

Arvoisa rouva puhemies! Marraskuun alussa astui voimaan, todellakin, laki, jolla veteraanit saavat kotiin asumista tukevia palveluja maksutta, ja se on hieno asia. Kysyisin ministeriltä, millä tavalla huomioitte nyt tulevaisuudessa myös sotalesket ja veteraanien puolisot näissä palveluissa, elikkä saavatko hekin ne, koska olen ymmärtänyt, että he eivät kuulu tämän lain piiriin. Elikkä sotalesket, kuten myös mielestäni kaikki sodan kokeneet, ovat jollakin tavalla oikeutettuja palveluihin. Miten ministeri näette?

Arvoisa rouva puhemies! Minä kysyisin näistä valtion mielisairaaloiden toimintamenoista. Olette kohdentamassa sinne lisää resursseja. On todellakin niin, että suurin ongelma Suomessa on perustason mielenterveyspalveluihin pääsyssä ja niiden saatavuus, mutta te kohdennatte sinne nyt rahoitusta niille henkilöille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla. Minä kysyisin, avaatteko te paperittomille lisää palveluja — toisin sanoen tahdosta riippumatonta hoivaa [Puhemies koputtaa] ollaan laajentamassa. Kuka maksaa ne kustannukset? [Puhemies: Aika!] Kertokaa meille, saadaanko niitä rahoja näistä lähtömaista takaisin vai jäävätkö ne suomalaisten maksettaviksi ja miksi näin. [Puhemies: Aika!]

Arvoisa rouva puhemies! On aivan hyvä, että tällaista vahvaa debattia käydään. Ihmettelin hieman vain, että tämä veteraaniasia otettiin nyt tässä ikään kuin jonkunasteiseksi plussaksi tai miinukseksi jollekin [Timo Heinonen: Kaikille!] tai jollekin jopa hyödyksi. Minä olen ymmärtänyt niin, että tässä salissa vallitsee sataprosenttinen yksimielisyys siitä, että veteraanien asiat tässä maassa hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja havaittuihin puutteisiin tai epäkohtiin puututaan välittömästi. Tämä lienee se tärkein viesti.

Ja mitä tulee sitten näihin tämän lisäbudjetin määrärahoihin: tällä lisäbudjetilla reagoidaan tämän hetken olemassa oleviin pieniin puutteisiin, kuten aivan oivallisesti edustaja Lohi, tässä takanani, äsken vahvasti todisti. Elikkä näin olla pitää, että reagoidaan lisäbudjetilla niihin tilanteisiin, joita syntyy. Iso talouskuva menee maailman suhdanteiden mukaan, ja meillä ei ole mitään syytä pelätä sieltä mitään pommeja olevan tulossa kansantalouteemme. Mutta tärkeää on pitää siitä huoli — kuten ymmärrän, että valtiovarainministeriö, aivan kuten koko hallitus, kantaa siitä suurta huolta — että kehitys jatkuu positiivisena.

Arvoisa puhemies! Silloin kun edustaja Heinonen piti opposition alustuspuheenvuoron, [Paavo Arhinmäki: Opposition? Vai oliko se kokoomuksen?] hän nimesi tämän lisätalousarvion toisella nimellä, tai oikeastaan kolmella nimellä — lisävelka, lisävelka ja lisävelka — ja minä olen valmis yhtymään siihen. Kuulin kyllä, että edustaja Arhinmäki protestoi, mutta ennen kuin hän nyt vastaa, annan hänelle muutamia lukuja, miksi edustaja Heinonen tulkitsi samalla tavalla kuin minä tulkitsen. [Timo Heinonen: Ja oikein!] Tänä vuonna hallituksen budjetissa oli, että lisävelanoton tarve oli 1 655 miljoonaa — eli 1 655 miljoonaa. Nyt sitten tämän lisätalousarvion kautta se kasvava velanotto pienenee 19 miljoonalla, mutta siitä huolimatta valtio ottaa lisävelkaa 1 636 miljoonaa, [Puhemies koputtaa] eli valtionvelka on [Puhemies: Aika!] tämän vuoden jälkeen 107 miljardia. [Eduskunnasta: Ohhoh!]

Arvoisa rouva puhemies! Kun olen kuullut edustaja Essayah’n ja edustaja Östmanin puheenvuorot, ymmärrän nyt, mitä edustaja Heinonen kritisoi: hän ei kritisoinut Rinteen hallitusta, vaan hän kritisoi oman puolueensa puheenjohtajaa, entistä valtionvarainministeri Petteri Orpoa, joka on esitellyt tälle salille ja valmistellut tälle salille tämän vuoden budjetin, joka oli alijäämäinen ja joka perustui sen lisäksi siihen, että talouden kasvu oli hiipumassa — eli nyt tässä lisätalousarviossa, jota käsitellään, Rinteen hallitus vähentää velanottoa, jonka aiheutti kokoomuksen puheenjohtaja, entinen valtiovarainministeri, edustaja Orpo. Harvoin kuulee näin rajua kritiikkiä oman puolueen puheenjohtajaa kohtaan kuin mitä edustaja Heinonen täällä esitti. Tämä lisätalousarvio on Rinteen hallituksen antama, tämän vuoden budjetti on silloisen valtiovarainministerin, edustaja Orpon, antama. [Pia Viitanen: Se on fakta!]

Arvoisa rouva puhemies! Vuosi sitten tässä salissa arvioitiin, että tänä vuonna uutta velkaa otettaisiin siis tuo 1,4 miljardia euroa. Nyt summa on paisunut vaivihkaa miljardilla eli yhteensä 2,4 miljardiin. No sitten kysytään, kun me tuomme sen esille, että velanotto kasvaa ja uutta velkaa otetaan ja velalla näitä sinänsä tärkeitä toimenpiteitä rahoitetaan, miksi me sanomme, että ne ovat hyviä toimenpiteitä. Ne ovat hyviä toimenpiteitä, mutta te ette tee sitä rahaa, millä te niitä maksaisitte, ja sen takia teidän pitäisi tehdä työllisyystoimenpiteitä. Ja olen tyytyväinen, että työministeri Harakka lähti pois täältä salista — toivottavasti tekemään niitä työllisyystoimenpiteitä, sillä nimenomaan niitä nyt tarvitaan, että tämä talous saadaan tulevaisuudessa tasapainoon. Te olette asettaneet kovan tavoitteen, 75 prosenttia, työllisyysasteessa. Se tarkoittaa 60 000—70 000:tä uutta työllistä, ja te ette ole vielä tehneet yhtään toimenpidettä [Puhemies koputtaa] siihen päästäksenne. [Puhemies: Aika!]

Arvoisa rouva puhemies! Muistan, kun täällä oli tämä kokoomuksen aktiivimallivälikysymys, jossa he ilmaisivat harmistuksensa siitä, että tämä työttömiä kuristava aktiivimalli puretaan, ja silloin muun muassa ministeri Harakka kertoi, että hän oli tehnyt jo 25 toimenpiteen listan työllisyyden edistämiseksi, mikä oli erinomaisen hyvä asia, puhemies. Mutta vieläkään emme ole kyllä kuulleet loogista selitystä, vai onkohan joku täällä kuullut — käsi ylös, jos joku on kuullut — loogisen selityksen sille, mitä kokoomus nyt yrittää ajaa takaa. He täällä suureen ääneen kritisoivat velanottoa, he ovat kertoneet, että he lisää keventäisivät hyväosaisten veroja, veronkevennyksiä siis lisää, ja samaan aikaan he eivät kerro, mistä he sitten leikkaisivat — paitsi että he ovat kertoneet: he ovat omissa ”työllisyystoimissaan” esittäneet, että toimeentulotukea ja työttömyysturvaa leikataan. Eli tämä on kokoomuksen työttömyystoimi, tai työllisyystoimi — anteeksi tämä pieni lipsahdus, ehkä johtuu ajatuksista. [Puhemies: Aika!] Ministeri Lintilä, uskotteko, että tämä [Puhemies koputtaa] todellakin auttaisi?

Arvoisa puhemies! Kokoomus tulee omassa vaihtoehtobudjetissaan esittelemään työllisyystoimet, [Paavo Arhinmäki: Sitä odotellaan!] jotka on eduskunnan tietopalvelussa laskettu riippumattomasti.

Arvoisa puhemies! Ministeri Marin ansaitsee kiitoksen siitä, että hän tuli kokoomuksen linjoille. Ideologiset lasit on heitetty nurkkaan, ja nopeita raideyhteyksiä toteutetaan sittenkin hankeyhtiömallilla. Suomi-ratahankeyhtiön ja Turun hankeyhtiön perustamiseksi käynnistetään neuvottelut ja käytetään vihdoin rahat, jotka edellinen hallitus jo varasi tätä tarkoitusta varten. Edelleen kuitenkin kaipaan hallitukselta määrätietoisempaa otetta ja aikataulua sille, että yhteydet saadaan todella toimimaan. Neuvotteluista ja niiden käynnistämisestä on tiedotettu jo syyskuusta asti, viimeksi tänään. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomi ei hae auki olevasta EU-hausta pääradan hankkeisiin nyt rahaa. Pitääkö tämä paikkansa? Tarve on akuutti, miksi nyt ollaan hukkaamassa työkalu etenemiseen? Onko yhtiöi-den viivyttely saanut aikaan sen, että haku pääsee käsistämme?

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa sisäministeri, olin itsekin eilen käymässä työpaikallani Tampereen pääpoliisiasemalla, kun tekin olitte siellä vierailulla. Talohan on tunnetusti jo vuosikaudet ollut huonolla sisäilmalla, ja sitä on epätoivoisesti yritetty korjata. Henkilöstön sairastuvuus on suuri. Josko te vihdoinkin löytäisitte rahat jostakin Nekalaan sille uudelle poliisitalolle?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Annetaan ministereille välillä vastauspuheenvuorot. Aloittaako valtiovarainministeri Lintilä? 3 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Uskon, etten tarvitse edes sitä kolmea minuuttia. Muutamia huomioita:

On tosiaankin niin, että tässä lisätalousarviossa nettolainanotto pienenee siis 19 miljoonaa. [Paavo Arhinmäki: Kuulitteko, edustaja Heinonen?] Sitten taas tähän isoon kuvaan: Kyllä minä olen ihan yhtä huolestunut tästä velkaantumisesta kuin täällä kriittiset puheenvuorot. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, edustaja Arhinmäki?] Mutta ei kenenkään kannata kyllä siinä röyhistellä — meillä on viimeinen ylijäämäinen tulos tullut vuonna 2008. Kymmenen vuotta on vedetty pakkasella tulemaan, ja taitaa olla melkein jokainen eduskuntaryhmä ollut sen jälkeen hallitusvastuussa. [Paavo Arhinmäki: Mutta yksi koko sen ajan!] Eli kyllä velkaantuminen on ihan yhteinen ongelma, ja siihen tulee pyrkiä löytämään keinoja, joissa totta kai sitten työllisyyden parantamisen tulee olla se ykkösasia.

Edustaja Mykkänen kysyi erittäin relevantin kysymyksen Migrin toiminnasta ja lupaprosessien yhdistämisestä. Edellisenä ministerinä tiedätte, että ei ihan helppo yhtälö, mutta tavoitteellisuus siitä, että kuukaudessa luvat, täytyy pitää. Me törmäämme entistä enemmän tapauksiin, joissa lupaprosessi osoittautuu niin pitkäksi, että asiantuntijat tai muuten työperäisesti maahan tulevat eivät ole enää sitten suomalaisten työmarkkinoitten käytössä. Eli kyllä nämä kaikki ovat sellaisia toimia, joilla pitää lähteä hakemaan työllisyysasteen nostamista. [Ben Zyskowicz: Se kuukausi vaatii teiltä lisää rahaa!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Marin. 3 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Kiitos kysymyksistä. Täällä kysyttiin Espoon kaupunkiradasta, sen tilanteesta. Kuten olen aikaisemmin tässä salissa useaan otteeseen todennut, Espoon kaupunkirata on osa tätä Turun suunnan nopeampaa raideyhteyttä, mutta koska sen suunnitteluvaihe on eri kuin tämän raideyhteyden kokonaisuudessaan, niin tämä Espoon kaupunkirata käsitellään MAL-prosessin yhteydessä, joka tällä hetkellä on käynnissä. Eli pyrimme löytämään tähän rakentamiseen ratkaisuja jo aiemmin. Emme siis odota sitä, että tämä koko osion suunnittelu valmistuu, tämä käsitellään sen vuoksi MAL-prosessin osana.

Mitä tulee sitten näihin nopeisiin raideyhteyksiin pohjoisen suuntaan, Suomi-radan osalta, Turun tunnin junan osalta, niin tänään itse asiassa olemme liikenne‑ ja viestintäministeriössä pitäneet ensimmäisen kokouksen, ensimmäisen tilaisuuden näiden osakassopimusneuvotteluiden edistämiseksi, eli asia on sillä tavalla kyllä valmistelussa. Uskon, että tässä voidaan edetä ripeästi. Eri tahot ovat ilmaisseet kiinnostuksensa näitä hankeyhtiöneuvotteluita kohtaan, ja aika laajasti olemme saaneet kuntia mukaan muun muassa tämän pohjoisen Suomi-radan hankeyhtiön osakassopimusneuvotteluihin, muitakin kuntia kuin vain Helsingin ja Tampereen välisiä kuntia. Eri puolilla Suomea ymmärretään se arvo, mikä nopeilla raideliikenneyhteyksillä ja työssäkäyntialueiden laajentamisella on, ja myös ilmastonäkökulmasta, minkälainen merkitys raideinvestoinneilla on, ja sen takia nyt useat tahot, useat kunnat, paljon laajemmin kuin viime hallituskaudella, ovat lähdössä tähän kokonaisuuteen mukaan. Tietenkin siellä on vielä paljon ratkaistavia asioita. Erityisesti pohjoisen suunnalla raidelinjaukset ovat vielä auki, ja pitää myös tietenkin neuvotella siitä, minkälaisilla kustannuksilla eri kunnat ja muut tahot ovat valmiita lähtemään tätä suunnittelua rahoittamaan.

Ja tämä on juuri se toinen ero, mikä tulee näihin aikaisempiin suunnitelmiin: nyt on tunnistettu se, että tämä pitää tehdä vaiheittain, tämä pitää tehdä huolellisesti, ja se, mistä me nyt neuvottelemme, on hankeyhtiöt, jotka keskittyvät suunnitteluun rakentamisvalmiuteen asti. Eli ensin pitää suunnitella raideyhteydet, ennen kuin voidaan tehdä rakentamispäätöksiä, ennen kuin valtio tai kunnat tai kukaan muukaan voi sitoutua siihen, että rakentamisen kustannuksia katetaan. Ensin pitää olla käsitys siitä, mitkä rakentamisen kustannukset tarkasti ottaen ovat.

Tätä työtä on nyt tällä hallituskaudella lähdetty tekemään — systemaattisesti, huolelliseen harkintaan ja hyvään, perusteelliseen valmisteluun pohjautuen, ja tällä tiellä etenemme. Itse uskon, että nämä neuvottelut saadaan toivottavasti ripeästi hoidettua ja ehdimme näihin EU-rahoitushäntähakuihin, näihin kierroksiin, jotka tällä hetkellä ovat käynnissä. Meillähän on kaksi häntähakukierrosta. Ensimmäinen on nyt käynnissä ja päättyy ensi vuoden alkupuolella, [Puhemies koputtaa] toinen hankehakukierros on sitten ensi vuoden aikana. [Puhemies koputtaa] Uskon, että näihinkin ehditään, kun asiassa saadaan hyvässä hengessä edistyttyä.

Arvon puhemies! Arvon kansanedustajat! Kiitoksia hyvistä huomioista ja myös kiitoksista hallitukselle. Myös tästä salista on nostettu sellaisia asioita niin opposition kuin hallituksen puolelta, joita nyt tässä lisätalousarviossa on myös lähdetty korjaamaan.

Aika moni tässä salissa jo jakaa sen ajatuksen, että Suomi on ikääntyvä, Suomi on maa, jossa syntyvyys laskee, ja tarvitsemme tänne työperäistä maahanmuuttoa. On jo vuosia keskusteltu siitä, pitäisikö työperäisen maahanmuuton hallinnoinnin sijaita työ- ja elinkeinoministeriössä. Tämä hallitus on keväällä hallitusohjelmassa yhdessä päättänyt siitä, että asia viedään eteenpäin, siirretään sisäministeriön hallinnonalalta TEMiin. Sitä valmistellaan paraikaa. Tämä on työstössä. Palaamme tähän heti, kun pääsemme eteenpäin asiassa.

Kysymyksiin liittyen muuhun maahanmuuttoon. Kun katsomme sitä isoa kuvaa, että miksi Suomeen tullaan: lähes 90 prosenttia muualta Suomeen tulevista ihmisistä tulee Suomeen opiskelujen, työn, ehkä parisuhteen, ehkä perheen vuoksi. Eli lopulta se osuus, mistä aika usein mediassa ja tässäkin salissa puhutaan — humanitäärinen maahanmuutto, kiintiöpakolaiset, turvapaikanhakijat — on lopulta noin kymmenesosa kaikesta siitä maahanmuutosta, joka Suomeen kohdentuu. Oli kyse tästä tai muusta maahanmuutosta, kaiken maahanmuuton osalta pyritään nopeampiin lupakäsittelyihin. Työperäisten osalta, kuten valtiovarainministeri viittasi, pyrimme siihen kuukauden käsittelyaikaan ja ylipäätään helpotamme prosesseja. Tähän tarvitaan niitä käsitteleviä henkilöitä eri viranomaisissa, ja tämän vuoksi olemme aiemmin myös lisänneet ulkoministeriön ja TEMin päähän lisämäärärahoja. Toki tarvitsemme myös toimivampia ict-järjestelmiä henkilötietojen käsittelyyn. Tämäkin uudistus on Migrin puolella jo aloitettu viime kaudella, ja pyrimme sitä myös viemään eteenpäin, jotta näitä automaattisia käsittelyjä myös olisi mahdollista edistää.

On ihan keskeistä huomata se, mikä täällä on moneen kertaan nostettu: tässähän nyt paikkaamme tämän vuoden budjettia. Sen lisäksi olemme toki budjettiriihessä tulleet ulos niillä määrärahalisäyksillä, joita ensi vuoden osalta tarvitaan, jotta nämä lupaprosessit myös onnistuvat. Maahanmuuttovirastolle on tulossa 13 miljoonaa ekstraa ensi vuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle, [Antti Rantakangas: Kuulitteko!] ja nämä itsessään myös tulevat helpottamaan sitä ruuhkan purkua. Sieltä selkeästi tämä 3 miljoonan könttä molemmille tuleville vuosille on sidottu siihen ruuhkanpurkupuoleen. Totta kai täytyy jatkuvasti seurata tilannetta myös, sitä miten lupien saapuminen vaikuttaa kokonaisuuteen.

Lisäksi oli kysymys poliisista, poliisin resursseista. Sehän on moneen kertaan tässä salissa todettu, että poliisien määrärahoja kasvatetaan ja nimenomaan kohdennetaan niitä sinne kentälle, että saadaan ihmisiä lisää kaduille, lisää ennalta estävään työhön, [Puhemies koputtaa] lisää tutkintaan. Siinä etenemme. Oli kysymys myös Nekalan mahdollisesta siirtymisestä. Tästä olemme todella Sisä-Suomen poliisissa keskustelleet ja hyviksi havainneet ne monet huomiot, [Puhemies koputtaa] että tämä on myös turvallisuuskysymys tämän tulevan Kansi-projektin johdosta.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Halutaanko debattia jatkaa? Ilmeisesti.

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Siis todellakin tämä lisäbudjetti on valtaosin tekninen esitys, vähentää lisälainanottoa 19 miljoonaa. Todellinen yllätys löytyy tuolta STM:n momentilta 33.20, jossa todetaan, että saavutetaan säästöjä 85 miljoonaa sillä, että työttömyys on noussut ja toisaalta työttömiä on vähemmän. [Paavo Arhinmäki: Edustaja Heinonen väitti juuri päinvastoin!] Nyt siis kysymys kuuluu siinä, eikö nyt tässä olisi kenties kannattanut käyttää työllistämistoimenpiteisiin tätä säästynyttä pottia, vaikkapa sinne kuntouttavaan työtoimintaan, tai sitten tehdä t&k-panostuksia, joilla saavutettaisiin aineettomia investointeja ja saataisiin niitä liikkeelle.

Toisaalta me myöskin ehdotamme vaihtoehtobudjetissamme, että YEL-maksukynnystä nostetaan, ja sitten sinne voisi olla hyvä saada joku jousto, jolla tasapainotetaan vuosittaista vaihtelua. Kotitalousvähennykseen esitetään Junnilan mallin mukainen laajennus. Se ilmoitetaan loppuviikosta, minkälainen tämä malli on. Sitten palkkatukijaksoja kannattaisi pidentää [Puhemies koputtaa] jopa kahteen vuoteen asti. Siinä ehtii [Puhemies: Aika!] ihminen saada asiansa kuntoon.

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, te muodostatte kyllä täysin erilaisen hallituksen kuin mitä kaksi edellistä oli. [Paavo Arhinmäki: Kyllä, ja hyvä niin!] — Edustaja Arhinmäki, näillä hallituksilla oli epäkiitollinen tehtävä pyrkiä saamaan menot vastaamaan suurin piirtein tuloja. Koko ajan tämä tilanne parani, ja Sipilän hallituksen aikana päästiin jo aika lähelle sitä tilaa, missä pitäisi pysyvästi olla. — Mutta, arvoisat ministerit, te hallituksena lisäätte julkisen talouden kokoa päätösperusteisesti 8 miljardia tämän hallituskauden aikana. Kun tiedettiin, miten vaikeata työllisyyden hoito on — viime vuonna vaihtotase oli 4,4 miljardia pakkasella, se tarkoittaa sitä, että tuonti vetää suhteessa vientiin — niin mitä te meinaatte tehdä, että te saatte tämän talouden edes jollakin tavalla siihen tasapainoon, mitä te olette luvanneet, ja mitä nämä seitsemän työryhmää aikovat esittää ja milloinka nämä tulokset tulevat, niin että me voimme eduskunnassa arvioida, mitä te hallituksena teette, sillä perustuslain mukaan valtiontalous kuuluu eduskunnan [Puhemies koputtaa] vastuulle? [Antti Lindtman: Onko joku jotain muuta väittänyt?]

Arvoisa puhemies! Nostan tässä keskustelussa esille kokoomuksen hyvin vaarallisen veropolitiikan linjan. Te esititte ympäristöohjelmassa ennen eduskuntavaaleja, että autovero poistetaan ja se raha kerätään sitten tavallisilta suomalaista autoilijoilta. Jos te olisitte nyt päässeet toteuttamaan tätä, niin sehän olisi merkinnyt sitä, että se olisi historian valossa yksi suurimpia negatiivisia aluepolitiikan, sosiaalipolitiikan ratkaisuja. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei, väärin tulkittu!] Te olisitte panneet ne pienituloiset ihmiset syrjäkylillä — joissa pitää olla auto, se on välttämättömyys, koska ei ole julkista liikennettä — maksamaan tämän melkein miljardin potin. Tämä on hyvä sanoa tässä suoraan, koska te vetoatte aina omiin veropolitiikan linjauksiinne ja tämä olisi ollut niin epäoikeudenmukainen linja, joka olisi kyllä merkinnyt eriarvoisuuden kasvua hyvin voimakkaalla tavalla. Mutta onneksi se ei toteudu. Tämä Rinteen hallituksen veropolitiikan linja on oikeudenmukainen: siellä alennetaan pienituloisten verotusta, lisätään heidän ostovoimaansa ja mahdollisuuttaan käyttää palveluita, ja myöskin sitä elämisen edellytystä voidaan parantaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän edustaja Rantakankaan äskeiseen puheenvuoroon on pakko puuttua, koska hän tulkitsi siinä täysin väärin kokoomuksen linjaa autoverotuksen suhteen. Eihän ole mahdollista, että ne ihmiset, jotka ovat kerran jo autoa hankkiessaan autoveron maksaneet, autoverovapautuksen jälkeen maksavat sen vielä toiseen kertaan. [Eduskunnasta: Ei tietenkään!] Ei kai tällaista kukaan tässä maassa ajattele tai kuvittele, toivottavasti ei, ei ainakaan kokoomuksen taholta. [Antti Rantakankaan välihuuto] Tämä on Rantakankaan malli, joka varmasti eriarvoistaa kyllä sitten siellä haja-asutusalueillakin sitä liikkumista.

Mutta haluan palata vielä tähän velkaantumiseen, kun täällä viitattiin kokoomukseen ja vuoteen 2008: silloin hallitusvastuussa kokoomus yhdessä keskustan kanssa teki ratkaisun — kun finanssikriisi tuli, niin silloin tehtiin vakava ratkaisu siitä, leikataanko koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta vai otetaanko velkaa ja pidetään kansalaisten palvelutaso kohtuullisella tasolla, pidetään huolta ihmisten koulutuksesta, terveydenhuollosta [Puhemies koputtaa] ja sosiaaliturvasta. Niin tehtiin, ja sitä velkaa on nyt tässä maksettu. Teillä on erilainen tilanne, [Puhemies: Aika!] te olette nousukauden jälkeisissä tilanteissa. Nyt ei ole aika velkaantua, nyt pitää vahvistaa työllisyyttä edelleen [Puhemies: Aika, edustaja!] niin kuin edellinen hallitus teki.

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Orpo sanoi, että kokoomus olisi priorisoinut nämä menolisäykset toisin, ja samaan aikaan edustaja Heinonen ja kumppanit täällä moittivat lisävelan otosta tälle vuodelle näiden lisäta-lousarvioiden osalta. Nyt kysyisin kokoomukselta, että kun teidän puheenjohtajanne äsken sanoi, että te priorisoisitte toisin, niin voisitteko nyt kertoa, mitkä menot te tämän vuoden lisätalousarvioista olisitte jättäneet tekemättä. 600 miljoonan liikennehankkeet, nämä tunnin yhteydet, jotka nyt laitetaan eteenpäin, olisitteko laittaneet kunnille yli 200 miljoonaa euroa vähemmän rahaa, olisitteko jättäneet Maahanmuuttovirastoon tekemättä esityksen, johon sisäministeri hyvin teki nyt, Laivue 2020 -hanke, koska ettehän te voi syödä kakkua ja katsoa sitä samaan aikaan.

Ja toinen kysymys, edustaja Heinonen, kun te olette teidän johtava talousajattelijanne siellä kokoomuksessa, niin — kun te rahoittaisitte tuloveron kevennykset, miljardin veronkevennykset haittaverojen korotuksena — tekisittekö sen nyt hallituksen esittämien lisäysten päälle vielä lisäksi, [Puhemies: Aika!] esimerkiksi alkoholin ja tupakan osalta.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa sanotaan, että harmaa talous ja veronkierto aiheuttavat merkittäviä menetyksiä valtiolle mutta myös tietysti kunnille. Kärsijöitä ovat ne yritykset, jotka hoitavat velvollisuutensa asiallisesti, ja kärsijöinä ovat tietysti myös ne työtä tekevät ihmiset, jotka hoitavat asiansa kunnollisesti. Heiltä otetaan enemmän veroa.

Hallitusohjelmassa sanotaan, että harmaan talouden vastaiseen työhön osoitetaan vaalikaudella 20 miljoonaa euroa, ja se on hyvä kirjaus. Esimerkiksi edustaja Lindtman on puhunut tasan kolmisen vuotta sitten, että tällä voidaan säästää kymmeniä, ellei peräti satoja miljoonia euroja.

Nyt olen tietoinen, että YTJ-järjestelmään on tehty selvityksiä. Sen avoimuutta voitaisiin lisätä, sitä voitaisiin kehittää. Kehitys on lainsäädäntöä vaille valmis, toteutusta vaille valmis. Tarvitaan rahaa 3—4 miljoonaa, ja säästöä olisi tulossa. Kysyn ministeri Lintilältä, onko näin ja missä vaiheessa mennään ja saadaanko veronkiertäjät kuriin.

Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo tätä lisätalousarviota, niin tässä ovat kaikki kiittäneet niitä panostuksia, joita hallitus tekee. Toisaalta sitten, kun on porauduttu vähän syvemmälle tähän lisätalousarvioon, niin todetaan, että työllisyys on parantunut ja sen vuoksi tulot lisääntyvät ja velanotto alenee. Ja kun näihin... [Timo Heinonen: Ei alene!] — Alenee suhteessa siihen, mitä Petteri Orpo, valtiovarainministeri, esitti. [Timo Heinonen: Ei edes siihen!] — Eli kun nämä käydään läpi, niin edustaja Heinosen, joka on ylivoimainen kokoomuksen talousälykkö ja asiantuntija, puheenvuorosta ei jää kiveä kiven päälle näiltä osin. Ainoa, mikä jäi jäljelle, oli kiitos hallitukselle. Mutta mielelläni odotan myös teidän vaihtoehtobudjettia, kun tämän keskustelun perusteella te tulette esittämään siinä miljardin veronkevennykset, samaan aikaan 2 miljardin alijäämä poistuu ja tulee vielä isompia panostuksia koulutukseen ja raiteisiin [Antti Lindtman: Poliiseille!] — ja poliiseille. Se tulee olemaan todellinen taidonnäyte edustaja Heinoselta. [Puhemies koputtaa] Jopa teidän tasollanne se tulee olemaan huikea esitys.

Arvoisa puhemies! En ymmärrä nyt tätä keskustelua, miksi halutaan ikään kuin antaa sellainen kuva, että me lyhentäisimme valtionvelkaa, kun se tapahtuu nyt päinvastoin niin, että tänä vuonna — tänä vuonna, edustaja Arhinmäki — valtionvelka kasvaa 1,6 miljardilla, [Paavo Arhinmäki: Kyllä, samaa mieltä!] ensi vuonna 2 miljardilla, ja jos tämä tahti jatkuu, niin tällä kehyskaudella varmaan 10 miljardilla. [Paavo Arhinmäki: Me puhumme lisätalousarviosta!] Ja se on vakava asia, nimittäin ne poliitikot, jotka velkaantumisesta päättävät, eivät ole enää vastaamassa, kun velat on maksettava. Edustaja Arhinmäki, muista tämä: tämä velka jää teidän lapsillenne maksettavaksi, niin kuin se meilläkin jää. [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen kyllä tosiaan ministeri Ohisalon kommenttia tuossa äsken. Jos 90 prosenttia tänne tulleista maahanmuuttajista on tullut töihin tai opiskelemaan ja 10 prosenttia on sitten se porukka, joka tarvitsee meidän sosiaaliturvaa, niin miten siihen on saatu mätettyä vuosittain 3,2 miljardia? Ihmettelen. [Paavo Arhinmäki: Ei siihen mätetäkään! — Iiris Suomela: Olette laskenut väärin!]

Arvoisa rouva puhemies! Tästä velkaantumisesta: Pyrin urheilumiehille Lindtman ja Arhinmäki asiaa esittämään ehkä urheiluvertauksella, josko ymmärtäisitte asian silloin selkeämmin. Jos vaikkapa suunnistaessa juoksette kilometrin verran väärään suuntaan, 1 000 metriä, [Paavo Arhinmäki: Kokoomuksen kartalla!] ja siellä huomaatte sitten, että suunta on väärä, otatte 19 metriä takaisinpäin, niin kyllä te olette edelleen aika kaukana sillä väärällä kurssilla. [Timo Heinonen: Ymmärsittekö nyt? — Paavo Arhinmäki: Joo, mutta kartan on tehnyt Petteri Orpo!] Varmasti meidän kaikkien yhteinen kurssi ja tavoite on se, että velkaantuminen vähenee, ja tämä hallitus, Rinteen hallitus, on Arhinmäen rumpua lyödessä lisännyt Suomen velkaantumista. Sitä ei voi täällä salissa puhumalla muuksi muuttaa.

Arvoisa puhemies! Jos sallit, niin kysyn nopeasti liikenneministeri Marinilta: Kun kerran rahaa löytyy niin paljon moniin hyviin kohteisiin, niin Nelostie, joka yhdistää Suomen päästä päähän, Helsingistä Utsjoelle, vaatisi Maksniemen kohdalla Simossa eli Kemin ja Oulun välillä 800 metrin matkalle [Puhemies koputtaa] jonkun miljoonan lisää rahaa, että Nelostien remontti saataisiin vietyä loppuun. [Puhemies: Aika!] Miksi tätä rahaa ei löydy [Paavo Arhinmäki: Missä rahat?] tästä lisätalousarviosta? Tämä on [Puhemies: Aika!] Suomen viennille tärkeää. Kokoomus haluaa vientiä ja työpaikkoja. [Antti Lindtman: Autto juoksi juuri sen rastin ohi!]

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu paljon velasta ja taloudesta, ja minusta tämä on se iso kysymys. Tuolta lisätalousarviosta löytyy muun muassa lapsilisien arviomäärärahan palautus, 13 miljoonaa euroa. Minusta tähän pitää herätä: Mikä tämän maan väestökehitys on? Kuinka meillä perheet pystyvät halutessaan saamaan lisää lapsia ja työllistymään? Tämä on iso kysymys, kun täällä on puhuttu taloudesta ja velasta ja siitä, kuka sen maksaa. Uskonpa, että täällä takarivissä löytyy muutamia maksumiehiä ja -naisia, niitä nuoria ihmisiä, jotka joutuvat kantamaan sitä vastuuta, jota täällä on otettu. Aivan niin kuin ministeri Lintilä vastuullisesti, valtiomiesmäisesti sanoi, jo kymmenen vuoden ajan tämä valtio on velkaantunut — jo kymmenen vuoden ajan. Minusta se on nyanssi, onko yksi lisätalousarvio 10 miljoonaa euroa enemmän velkaa vai vähemmän velkaa, kun se isossa kuvassa tarkoittaa sitä, että isänmaa on velkaantunut. Se on toistasataa miljardia euroa velkaa, [Puhemies koputtaa] ja siinä mielessä myös edustaja Östman puhui viisaasti, että jonkun ne velat täytyy maksaa.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että näitä nopeita junayhteyksiä viimein viedään eteenpäin ja viime hallituksen varaamia rahoja nyt päästään käyttämään ja hankeyhtiömuotoa myöskin viemään eteenpäin.

Olen iloinen myöskin toisesta jatkumosta suhteessa edelliseen hallitukseen. Nimittäin olen iloinen tasa-arvonäkökulmasta: siitä, että mukana on avustus kansainvälisen tasa-arvopalkinnon jakamiseen. Suomi on monella tapaa tasa-arvon edelläkävijä ja voimme vaikuttaa asiaan myöskin kansainvälisesti. Tästä lähtökohdasta me lanseerasimme muutama vuosi sitten valtioneuvoston kanslian ja Tampereen kaupungin kesken IGEP-palkinnon, joka myönnetään taholle, joka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti merkittävällä tavalla. Tämä ensimmäinen palkinto myönnettiin Angela Merkelille, joka ohjasi palkintovarat Afrikkaan, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevään työhön. On hienoa, että nyt toinen palkinto päästään jakamaan Tampereella joulukuussa ja sen saajiksi on jo nyt nimetty 300 ehdokasta.

Vielä kuntataloudesta todettakoon nopeasti, että hyvä, että siellä on pieni helpotus sinne, mutta tämä ei sitä isoa perusongelmaa kuntataloudessa ratkaise.

Arvoisa rouva puhemies! Hieman ihmettelen tätä keskustelua näin uutena kansanedustajana siinä mielessä, että nytten käydään keskustelua lisätalousarviosta, ja lisätalousarvio suuntaa nyt juuri katseensa siihen, että valtionvelkaa otetaan vähemmän kuin mitä aikaisemmin oli suunniteltu.

Sitten, en aikonut tätä nostaa esille, mutta pitää nyt varmaan muistuttaa kokoomukselle siitä, että kun lasketaan noin 30 vuoden ajalta ne puolueet, jotka ovat lisänneet valtionvelkaa kaikista eniten, niin kokoomus on selkeästi johtoasemassa tässä. Täytyy huomioida se, että kun kritisoitte nyt varsinkin vihervasemmistoa tästä lisävelan ottamisesta, niin kokoomus on ottanut viimeisen 30 vuoden aikana enemmän valtionvelkaa kuin vihervasemmisto yhteensä. [Timo Heinonen: Mitenkäs tuhannessa vuodessa?]

Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Viitanen totesi, että tämä hallitus on muuttanut talouspolitiikan suuntaa. Ja niin kyllä totisesti on. Kun edellinen hallitus laittoi tämän maan taloutta kuntoon — kuten täällä monet kollegat ovat todenneet: se hallitus käänsi velkaantumisen jyrkkään laskuun, ja 140 000 ihmistä pääsi töihin — on tämä hallitus päättänyt taas valita menojen lisäämisen ja velanoton tien. Siitä te ette pääse nyt eroon millään.

Edustaja Viitanen myös kertoi, että hallituksella on 25 kohdan lista. Ainoa ongelma on se, että valtiovarainministeriö ei ole kyennyt arvioimaan yhdellekään toimelle, arvoisa puhemies, yhdellekään toimelle positiivista työllisyysvaikutusta. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut lausunnossaan, että työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ei ole vielä esitetty toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Totean sen, että te olette nyt hallituksessa. Teidän vastuullanne on tehdä näitä työllisyystoimia, ja me tulemme haastamaan teitä oppositiosta niin kauan, että [Puhemies koputtaa] te aidosti rupeatte tekemään niitä päätöksiä, joita täällä on teiltä toistuvasti pyydetty.

Arvoisa puhemies! Mitä pitemmälle tämä keskustelu menee, sen enemmän olen hämmennyksissäni tästä kokoomuksen linjasta, koska äsken tuli taas sellainen kuva, että kokoomuksen mukaan menoja ei saisi lisätä. Kun täällä taas toisaalta kokoomus on sanonut, että on hyvä, että hallitus on lisännyt vaikka määrärahoja koulutukseen tai esimerkiksi vanhustenhoivaan.

Mutta, puhemies, täällä kysyttiin jo aiemmin, onko kokoomuksen mielestä sitten ollut väärin, että nyt lisätalousarviossa tai -arvioissa on panostettu liikenteeseen tai muuhun. En ole kuullut vastausta.

Ja toisaalta veropolitiikka minua askarruttaa. Nimittäin kokoomuksella on siitäkin hyvin mielenkiintoisia lausuntoja. [Timo Heinonen: Ja hyviä tuloksia!] Täällä kerrottiin, että veronkevennyksen te kompensoisitte jonkun muun veron kiristämisellä. Aukaisisitteko tätä hieman, koska ette kai te nyt tosissanne voi olla edelleen vaaliohjelmanne linjalla, että te haluaisitte esimerkiksi ahkeria, keskituloisia perheitä kurittaa kotitalouksien sähköveron korotuksilla tai tämän tyyppisillä, mitä olette [Puhemies koputtaa] joskus esittäneet. Eli toivoisin nyt todella selkeytystä kokoomuksen linjaan.

Arvoisa puhemies! Täällä vähän taaempana on välillä vaikea kuulla, erityisesti kun edustaja Arhinmäki pitää väliin pitkiä välilauseita. Toivoisin, että täällä saisi rauhassa kuunnella.

Tähän lisätalousarvioesitykseen: Nythän 95 miljoonaa euroa lisää ollaan esittämässä, ja tässä on tullut esille hyviä asioita, ennen kaikkea tämä ratahankkeiden liikkeellelähtö, josta syyskuussa jo uutisoitiin. Toivottavasti siinä nyt oikeasti päästään eteenpäin ja Espoossa kaupunkiradan rakentamisen aloittamiseksi voidaan oikeasti laittaa kuokka maahan. Ja puolustusmateriaalihankintoihin — hienoa, että Laivue 2020 -hankintapäätökseen saadaan lisärahoitusta. Muita hyviä asioita: lisärahoitus Kuopion iskun jälkihoitoon ja hätäkeskukselle, joka sitä välttämättä tarvitsee. Toki useita jäi vielä puuttumaan, mutta jatkan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Tämä debatti taitaa olla aika lailla lopuillaan. Jos annettaisiin ministereille nyt vastauspuheenvuorot. [Timo Heinonen: Aika paljon tuli haasteita!] — Aika paljon tuli haasteita. — Halutaanko jatkaa debattia? [Hälinää] No, sitten.

Arvoisa puhemies! Nyt täällä kokoomus irtaantuu tästä vaaliohjelmasta, joka oli todella tämä autoveron poistaminen. Sehän oli teidän ympäristöohjelmassanne, jonka te lanseerasitte hyvin näyttävällä tavalla — mutta se siitä, onneksi ette ole sitä toteuttamassa.

Haluan sanoa sen, että erittäin hyviä lisäyksiä täällä ovat esimerkiksi Ruokavirastoon tulevat rahat. Ne tarkoittavat sitä, että pystytään hoitamaan tärkeitä tehtäviä, mitä Ruokavirastolla kaiken kaikkiaan on. Sitten oli työsuhdeneuvontaan rahaa. Tätähän Suomen Yrittäjät ovat kovasti kehuneet. Se on juuri sitä ensimmäisen työntekijän palkkaukseen liittyvää helpottamista, mistä työministeri on puhunut, ja myöskin mikroyritysten kasvuun liittyvää. Ne ovat pieniä askelia, mutta ne ovat askelia oikeaan suuntaan. Erityisesti yksinyrittäjän osaltahan on mahdollisuus valtavaan potentiaaliin, uusien työpaikkojen syntyyn. Meillä on Suomessa 170 000 yksinyrittäjää. Ajatellaanpa, että siellä voisi murto-osakin pystyä palkkaamaan ensimmäisen vieraan työntekijän — siitä syntyisi jo merkittävä osa tämän hallituksen työllisyystavoitteen toteuttamista.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja nyt sitten annetaan kaksi puheenvuoroa, ja sen jälkeen ministerit vastaavat.

Arvoisa rouva puhemies! Huomaan, että edustaja Rantakankaalla on jo vähän huono omatunto ja näyttää olevan vähän paha olokin, kun tänään täysistunnossa hetken päästä keskustan johdolla esitetään bensan ja die-selin veronkorotuksia. [Antti Rantakankaan välihuuto] Ne ovat kovia korotuksia maaseudulla asuville, niille, jotka autoa tarvitsevat, mutta puhutaan siitä lisää silloin.

Väännän nyt vielä kerran teille, edustaja Arhinmäki, rautalangasta: Vuosi sitten tässä salissa arvioitiin, että velkaa otetaan 1,4 miljardia. Nyt te kerrotte meille, että velkaa otetaankin 2,4 miljardia — se on miljardin enemmän. Se on paljon. Te teette kuitenkin hyviä toimia, mutta ne kaikki velkarahalla. Okei, otatte velkaa 19 miljoonaa vähemmän kuin arvioitte teidän omassa edellisessä lisätalousarviossanne, mutta edelleen kokonaisvelan lisäotto kasvaa 2,4 miljardiin. Edustaja Autto kuvasi sen hyvin: Jos ollaan hetteisellä suolla ja mennään kilometri vielä syvemmälle suolle ja sieltä tullaan 19 metriä takaisin, niin kyllä aika pahassa tilanteessa, [Puhemies koputtaa] edustaja Arhinmäki, edelleen ollaan. [Puhemies: Aika!] Ei silloin olla vielä kovalla maalla.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Auton suunnistusvertaus oli erinomainen. Suunnistuksessa laitetaan rastit ja annetaan kartta, ja tämän kartan on tehnyt valtiovarainministeri — silloinen valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja, edustaja Orpo. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] Hän on myös laittanut rastit. Tämän vuoden budjetti on yhtä kuin se suunnistuskartta, jonka kokoomus on halunnut luoda. Nyt kun me otamme juoksuaskelia oikeaan suuntaan siitä, kun kartan perusteella on menty väärään paikkaan, niin täällä kritisoidaan sitä. Ja tästä päästään siihen, että kokoomus kritisoi — Heinonen puheenvuoronsa jälkeen — oman puolueensa puheenjohtajaa ja hänen tekemää budjettiesitystä.

Minä olen tyytyväinen siihen, että tässä lisätalousarviossa annetaan lisärahoitusta tärkeisiin kohteisiin, kuten Migrille ja Ruokavirastolle. [Puhemies koputtaa] Samaan aikaan työllisyys on parantunut, jolloin velanotto vähenee aikaisempaan [Puhemies koputtaa] ennusteeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Suolla ollaan todellakin oltu, nimittäin sote-suolla. Viime kausi päätyi tähän riitelyyn maakuntamallista ja valinnanvapaudesta, ja olisi tärkeää, että saataisiin asioita vietyä eteenpäin ja niitä peruspalveluja ihmisille. Täällä lisätalousarviossa annetaan soten valmisteluun 11,2 miljoonaa, ja sieltä osa menee tietohallintoon, noin pari miljoonaa, mutta mihin loput? Elikkä kysyisin teiltä: mikä on soten tilanne tällä hetkellä?

Ja edelleen sitten peräänkuulutan myös tätä tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa. Voitteko te vähän avata tätä minulle? Lisäys aiheutuu tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjen henkilöiden hoidon kustannuksista niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä kustannusten maksuvelvollisuutta voida määrätä kansainvälisten sopimusten perusteella. Hoidon kustannuksia ei myöskään voida korvata terveydenhuoltolain 50 §:n perusteella. Kertokaa, mitä tämä tarkoittaa — onko meillä nyt joku uusi tilanne tulossa Suomessa, [Puhemies koputtaa] että enemmän nämä tahdosta riippumattomat hoidot lisääntyvät? Täällä on kuitenkin iso raha tänne kohdennettu. [Puhemies koputtaa] Kertokaa, mitä se tarkoittaa.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja ministerin vastaukset. Ministeri Marin, 2 minuuttia. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ensinnäkin edustaja Autolle tästä Simon tilanteesta ja tästä Maksniemen kohdasta, tästä 800 metrin puuttuvasta pätkästä: Olen tietoinen tästä tilanteesta ja itsekin pidän sitä aika erikoisena ja kohtuuttomana, ja varmasti tähän tulemme ratkaisuita löytämään. Tätä asiaa on jo käyty läpi, ja sitten [Paavo Arhinmäki: Tähän tulee kyllä rahaa!] kun aika on, niin tulemme myös esityksiä tästä tekemään.

Mitä tulee sitten näihin raideyhteyksiin, niin haluan muistuttaa tässä erityisesti kokoomusta siitä, että aikaisemmin, kun perustettiin tämä Pohjolan Rautatiet, siitä pääomasta, siitä noin 100 miljoonasta eurosta, vain murto-osa oli edellisen hallituksen tarkoitus käyttää näihin tulevaisuuden nopeisiin raideyhteyksiin. Valtaosa siitä rahasta oli tarkoitus käyttää kalusto- ja kiinteistöyhtiön eli VR:n pilkkomiseen. Ja nyt tämän hallituksen linjausten pohjalta tämä koko raha, ja jopa sen päälle, on tarkoitus käyttää nimenomaan näiden nopeiden raideyhteyksien edistämiseen. Eli sen talouspoliittisen ministerivaliokunnan syyskuussa tekemän linjauksen mukaisesti, jos osakassopimusneuvottelut saadaan menestyksekkäästi käytyä kuntien kanssa, tässä vaiheessa valtio sitoutuisi rahoittamaan 51 prosenttia näistä tarvittavista suunnittelukustannuksista eli sen 100 miljoonaa ja sen lisäksi vielä tarvittavat rahat, ja tästä nyt neuvotellaan. Eli se edellisen hallituksen sitoumus, se raha, mikä oli tarkoitus käyttää suunnitteluun, oli vain murto-osa kattamaan niitä suunnitteluun vaadittavia kustannuksia. Tämä hallitus haluaa saada näitä asioita myös vietyä eteenpäin, ja sen takia me olemme valmiita kattamaan sen koko suunnittelukustannuksen yhdessä muiden osakkaiden kanssa, mikäli saamme neuvottelutuloksen aikaiseksi ja hankeyhtiöt perustettua. Ja tämä on iso edistysaskel näiden nopeiden raideyhteyksien edistämiseksi, ja tähän olemme sitoutuneet.

Mitä tulee sitten idän suunnan [Puhemies koputtaa] yhteyksiin, niin myös tämän osalta olemme valmiita etenemään. Nyt selvitämme sitä linjausvaihtoehtoa ja toivottavasti ensi keväänä sitten voimme myös idän nopean [Puhemies koputtaa] yhteyden osalta tehdä ratkaisuja.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Sitten ministeri Lintilä, riittääkö 2 minuuttia vai 3? [Mika Lintilä: Riittää hyvinkin!] — 3 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Eestilälle: Hallitus tekee toimia, joilla pyrkii parantamaan työllisyyttä. Taloustilanne on kansainvälisesti erittäin haastava. Suurin haaste on se, että — ehkä väärin sanottu — tuskin koskaan on ollut näin vaikeasti ennustettava taloustilanne kansainvälisesti, mitä se on tällä hetkellä, suurimpana syynä kauppasotauhka Kiina—USA-akselilla. Sitten meillä ovat Euroopassa brexit, Saksan odotettua huonompi taloustilanne ja yleensäkin toimet, jotka vaikuttavat säännöillä tapahtuvaan vapaakauppaan. Suomi on vientivetoinen maa, niin kuin hyvin tiedätte: 40 prosenttia meidän bkt:sta tulee viennistä, ja kun vienti alkaa sakkaamaan, se näkyy meillä välittömästi. Eli kyllä me pyrimme tekemään hyvin vakaata talous- ja finanssipolitiikkaa sillä tavalla, että me pystymme luomaan kansallisesti ennustettavuutta, koska kansainvälisesti tällä hetkellä on erittäin vaikea ennustaa oikeastaan 20-vuodesta eteenpäin, ja tämä on se iso haaste.

Edustaja Kiurulle voi sanoa sen, että harmaan talouden osalta painopiste Verohallinnossa on tietojenvaihdossa: tietojenvaihto ja nimenomaan siellä alustatalouden toimijat. Tietojärjestelmiin satsataan tällä hetkellä paljon, ja kyllä yleensäkin harmaan talouden ehkäisyssä ja estämisessä kaikkinaisen toimijoitten välillä tapahtuvan tietojenvaihdon rajamuurien alas vetäminen on äärettömän tärkeää. Ja tässä pitää muistaa myös se, että meillä verovaje on verrattain pieni, jos kansainvälisesti vertaillaan, mutta tämä on iso kokonaisuus, joka tapahtuu sitten — oikeastaan päävastuussa ovat STM ja TEM, ja sitten VM on mukana. Tällä kokonaisuudella.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja sitten mennään puhujalistaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen neljännessä lisätalousarvioesityksessä on monia hyviä asioita, niin kuin edellisessä puheenvuorossa nostinkin esille: Kuopion iskun jälkihoitoon suunnattavat varat, hätäkeskusjärjestelmän toiminnan turvaamiseen ehdotettu lisämääräraha ja Laivue-hankintapäätöksen toteuttamisen mahdollistamiseksi lisättävä määräraha. Ja erityisen hienoa nyt kuulla, että ratahankeyhtiömalli menee myöskin eteenpäin, niin kuin kokoomus edellisellä kaudella jo suunnitteli — hyvä kuulla, että hallitus on tullut tässä kokoomuksen linjoille.

Olisi tietenkin hyvä, että ehditään EU-tukihakemukset saada ja rahoitusta näille hankkeille myöskin sitä kautta. Olin viikonloppuna käymässä Espanjassa, ja siellä kuulin, miten teihin oli käytetty paljon rahaa — kaikkihan nämä tiet on siellä EU-tuilla tehty, ja toivoisi Suomessakin kuultavan näin, että EU-tukia osattaisiin hyödyntää paremmin ja käyttää, ja yksi oleellinen tekijä on tietenkin hakumääräaikojen noudattaminen ja päätösten tekeminen, että pystytään niitä hakemaan.

Liittyen tähän Turun ratahankkeeseen ja Espoon kaupunkirataan, niin kaupunkiratahan olisi valmis aloitettavaksi, käynnistettäväksi, jos siitä vain päätös tehdään. Toki siihenkin tarvitaan valtion rahaa, ja sen takia myöskin EU-tukiasiat on tärkeä hoitaa ajoissa.

Muista isoista tiehankkeista: esimerkiksi Kehä kolmosella kulkee tuhansia autoja vuorokaudessa, ja siellä tie vajoaa Askiston kohdalla ja on vaara, että se sortuu, joten toivoisi, että tähänkin tässä lisätalousarviossa olisi löydetty rahaa. Olen siitä tehnyt kirjallisen kysymyksen liikenneministerille, enkä ole vielä saanut siihen vastausta. Toivottavasti siihen rahat myös löytyvät.

Sitä vielä olisin toivonut, että tässä lisätalousarviossa olisi huomioitu laaturekisterit, kun hallitus hallitusohjelmassaan kuitenkin haluaa johtaa tiedolla, ja kaikkien päätösten pitäisi perustua tietoon. Nyt näille kansallisille laaturekistereille ei ole rahoitusta, jatkorahoitusta olemassa, ja jos ajatellaan sote-muutoksen läpivientiä ja järkevää yhdenvertaisuutta, niin siihen pitäisi rahat löytyä.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi.

Täällä mainitaan tasa-arvopalkinto, ja edustaja Ikonen, otitte myös tämän asian esiin: saimme juuri eilen kuulla verotiedot, ja sieltä huomasimme, että kyllä ne huipputienaajat ovat niitä miehiä. Eiköhän tehdä tällainen tasa-arvoteko ja kannusteta niitä meidän tyttäriä myös siellä kodeissamme osallistumaan ja opiskelemaan entistä enemmän niitä luonnontieteitä — matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa — jotta sitä kautta ne tiet kulkisivat myös näihin työpaikkoihin, yrittämiseen ja mahdollisuuksiin ja jotta sieltä verotiedoista löytyisi myös tulevaisuudessa naisia. Tästä keskusteltiin paljon eilen, ja mielestäni meillä on paljon tehtävää siinä. Tytöt ovat niitä sinnikkäitä opiskelijoita, menestyvät hyvin ja kirjoittavat hyvin ylioppilaskirjoituksissa, mutta jossakin tapahtuu jotakin, koska siihen se eteneminen sitten monesti päättyy. Mutta, arvoisa rouva puhemies, tämä oli kantani tähän tasa-arvopalkintoon. 300 000 euroa sille täällä myönnetään.

Nostaisin esiin muutaman teeman täältä lisätalousarviosta, muun muassa tämän sote-uudistuksen: sinne ollaan kohdentamassa 11,2 miljoonaa lisää rahoitusta, ja osa tästä rahoituksesta menee tietohallintoon ja tietojärjestelmiin. On erittäin tärkeää, että meille eduskuntaan tuodaan tieto siitä, millä tavalla sote etenee, jotta sama, mikä viime kaudella tapahtui, ei enää toistuisi. Kun täällä on keskusteltu, että ollaan vellottu suossa, niin kyllä minäkin koen, että sote-suossa sitä vasta oltiinkin, ja nyt on hyvin tärkeää, että samoja virheitä ei enää tehdä uudelleen. Siellä oli valinnanvapautta ja maakuntauudistusta eikä tiedetty, kuka puolue ja mikä puolue ajoi mitäkin. Mutta tärkeää on saada peruspalvelut kuntoon. Perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että ihminen pääsee lääkärille, mutta huolissamme olemme, että hallituksen toimet tähän asiaan ovat riittämättömiä. 70 miljoonaa hankerahoitusta ja avustusta sote-keskusten kuntoon laittamiseksi ei ole riittävästi. Uusimaa on jo niin valtavan laaja alue, että täällä lääkärille pääsyn parantaminen vaatii ripeitä toimia. Mutta todellakin, tämä sote-asia.

No sitten pidän erittäin tärkeänä ja merkittävänä, että vihdoinkin Suomeen on kansallinen syöpäkeskus perustettu. 2014 tein asiasta kirjallisen kysymyksen ja monia talousarvio-aloitteita myös, ja on hienoa, että asia on edennyt. Tulisi olla meidän kaikkien yhteinen tahtotila, että saadaan taivutettua syöpä, voitettua se, ohjattua mahdollisimman paljon resursseja tutkimukseen, hoitoihin ja siihen, että yhä useampi suomalainen parantuu tästä kirouksesta nimeltä syöpä. Se on mahdollista, ja meillä on huippuosaamista. Siitä kiitoksia, että sinne on resursseja kaikkien näiden vuosien aikana hallitus antanut.

On hienoa, että Kuopioon kohdennetaan resursseja — kiitos myös siitä — siihen kriisityöhön, mitä siellä tarvitaan, ja olisin halunnut myös kuulla, mitä muuta sinne Kuopioon kuuluu tällä hetkellä.

No, sitten tämä psykiatrinen hoito ja mielenterveyspalvelut Suomessa: tällä hetkellä suurin haaste on, että perustason mielenterveyspalvelut eivät ole toiminnassa sen enempää lapsille, nuorille kuin aikuisillekaan. Ja huolissani olen myös siitä laitoshoidon riittävyydestä Suomessa näihin psykiatrisiin ongelmiin, ja kannan huolta siitä, pääseekö sinne hoitoon.

Täällä hallinnon osiossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla kerrotaan, että momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa liittyen ”tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla”. Eli tämä kirjaus tarkoittaa sitä, että laittomasti tai paperitta maassa oleskelevat, joilla ei ole statusta olla täällä Suomessa, ei kotikuntaa, ovat oikeutettuja pääsemään tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon ja meidän valtiomme sen kustantaa heille. Yritin kysyä tästä ministeriltä, mutta ymmärrän, ministeri Kiuru ei ollut paikalla, joten emme siihen vastausta saaneet.

Tämä asia näistä kustannuksista on noussut aikaisemminkin valiokunnassa esille, kun olemme käsitelleet lainsäädäntöä, se, millä tavalla ne kustannukset sitten loppujen lopuksi jakaantuvat: jäävätkö ne Suomen maksettaviksi vai anooko Suomi tai Kela sitten sieltä jostakin lähtömaista näiden kustannusten maksamista? Olisi hyvä käydä tästäkin keskustelua ja pohtia, että mitenkä tämä oikeastaan on.

Me kuulimme täällä, että vuonna 2008 oli viimeksi ylijäämäinen budjetti, jolloin palveluita pidettiin, ja siitä lähtien se velkaantuminen lähti. Kuulimme, että kaikkihan me olemme olleet siellä hallituksessa; voin kertoa, että me perussuomalaiset kuitenkin vähiten kaikista. Oikeastaan meidän paikkamme olisi nyt tuolla hallituksessa, olemmehan tällä hetkellä Suomen suosituin puolue. Mutta näillä mennään tällä kertaa, ja toivotaan, että hallitus tekee hyviä päätöksiä, ettemme velkaannu liikaa ja priorisoimme. Ja kyllähän te kaikki tiedätte, mistä perussuomalaiset priorisoisivat, jos siihen olisi mahdollisuutta. Mutta puhua me voimme: palveluja suomalaisille ja kaikille, jotka niitä tarvitsevat.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä nopeista junista. Ministeri Marin on lausunut, että tarkoituksena on, että vielä perustamattomat suunnitteluyhtiöt osallistuisivat Euroopan komission Verkkojen Eurooppa ‑ohjelman avoinna olevaan ja helmikuussa sulkeutuvaan häntähakuun. On hyvä, että ministeri Marin tuli viimein kokoomuksen linjoille hankeyhtiöiden tarpeellisuudessa, mutta turhan kauan siinä kesti. Hallituksen viivyttelyn vuoksi yhtiöitä ei ole vielä olemassa. Ensimmäinen kokous niiden perustamiseksi oli tänään, vaikka neuvotteluiden aloituksestakin on tiedotettu jo kahden kuukauden ajan.

Toisin kuin ministeri antaa täällä ymmärtää, tällä etenemistahdilla on varsin todennäköistä, että hankeyhtiöt eivät ehdi käynnissä olevaan hakuun mukaan. Siksi kysyn ministeriltä varasuunnitelman perään. Pitäisikö hallituksen viivyttelyn paikkaamiseksi nyt käynnissä olevaan hakuun osallistua varasuunnitelmalla eli siten, kuten valtio tavallisesti tällaisiin hakuihin osallistuu eli että Väylävirasto hakee? Ollaanko tällaiseen ryhtymässä, olisiko se tarpeellista? Nimittäin hyvin kummallisessa valossa näyttäytyy nyt se, että edellisen hallituksen jäljiltä hankeyhtiöt ja niiden rahoitus olivat jo pitkällä ja tämä hallitus viivytteli nyt aivan suotta. Edelleen tavoiteaikataulu ja selkeät askelmerkit puuttuvat, vaikka onkin hyvä, että ne ideologiset silmälasit hankeyhtiöiden osalta nyt saatiin heitettyä nurkkaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa tulee pöytään päivitetyt vero‑ ja työllisyystoimet. Kerrankin oppositiopuolueen vaihtoehtobudjetti on vastuullisempi kuin hallituksen. Tämä hallitus on jo nyt lyhyen historiansa aikana onnistunut paisuttamaan velkaantumista miljardiluokassa. Käsittelyssämme oleva lisätalousarvio kiteytyy lisävelanottoon. Kohteet, joihin rahaa laitetaan lisää, ovat sinänsä kannatettavia, erittäin hyviä ja tärkeitä. Ongelma on, että kun työllisyystoimet hallitukselta loistavat poissaoloillaan, nykyinen hallitus leikkaa tulevilta sukupolvilta. Kokoomus ei halua leikata. Siksi tulemme esittämään kattavat työllisyystoimet.