Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Maria Guzenina sd) | Suullinen kysymys valinnanvapaudesta (Kari Uotila vas) | Suullinen kysymys sote-palveluiden toteutumisesta (Arja Juvonen ps) | Suullinen kysymys valinnanvapauden rajoittamisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys sote-uudistuksen viestinnästä (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen kysymys huono-osaisimpien työttömien asemasta (Heli Järvinen vihr) | Suullinen kysymys  vaarallisiksi  arvioitujen  henkilöiden valvonnasta (Antti Kurvinen kesk) | Suullinen kysymys osaavan työvoiman saatavuudesta (Eero Suutari kok) | Suullinen kysymys vanhempien tasa-arvosta erotilanteessa (Tiina Elovaara sin) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Yli miljoonan ihmisen koti ja palvelut ovat pääkaupunkiseudulla. Tällä viikolla järjestettiin historiallinen pääkaupunkiseudun neljän kaupungin yhteinen valtuuston kokous. Alueen yli miljoonaa ihmistä edustavat valtuutetut totesivat, että sote-uudistusta ei tule hallituksen esittämässä muodossa hyväksyä, koska se muun muassa vaarantaa ihmisten palvelut. Eduskunnan käsittelyssä on käynyt selväksi, että kaikki muutkin huolet, joita kaupungit ovat esittäneet, ovat käymässä toteen: uudistuksen tavoitteet eivät toteudu, eriarvoisuus kasvaa, palvelut pirstoutuvat, ja niitä joudutaan leikkaamaan, koska rahoitus ei ole riittävä.

Arvoisa hallitus, yli puolet hallituspuolueidenkin edustajista äänesti tiistaina pääkaupunkiseudun yhteisvaltuustossa hallituksen esitystä vastaan. Arvoisa pääministerin sijainen, miten hallitus aikoo ottaa huomioon pääkaupunkiseudun yhteisen viestin hallitukselle?

Arvoisa puhemies! Tietenkin pitää ottaa hyvinkin vakavasti se, että huolta kannetaan, mutta jo samaan hengenvetoon haluan sanoa sen, että mielestäni ovat ylimitoitettuja nämä huolet, nämä pelot, joita on esitetty ja mielestäni jopa lietsotaan tämän sote-uudistuksen ympärillä ja nimenomaan pääkaupunkiseudulla. Minusta ne ovat ylimitoitettuja. Kaikissa näköpiirissä olevissa ratkaisuissa, joita eri puolueet ovat esittäneet, on lähdetty siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen irrotetaan kuntapohjasta, eli myöskin pääkaupunkiseudulla tulisi kaikissa malleissa, käsittääkseni myöskin sosiaalidemokraattien mallissa, näin tapahtumaan. Me tarvitsemme koko maan kattavan ratkaisun, ja meidän pitää huolehtia hallituksena ja eduskuntana siitä, että koko Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään. Täällä väkirikkaalla ja rikkaalla alueella, pääkaupunkiseudulla, pystyttäisiin varmasti jatkamaan nykyjärjestelmälläkin, mutta meidän pitää huolehtia koko Suomesta. Siksi me olemme räätälöineet tämän ratkaisun, josta myöskin useat asiantuntijat, merkittävät asiantuntijat, ovat sitä mieltä, että tällä mallilla voidaan edetä, [Puhemies koputtaa] että nyt tämä on kehittynyt niin paljon, [Puhemies: Aika!] että tästä tulee hyvä malli.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueilla on yhteensä 98 edustajaa pääkaupunkiseudun neljän kaupungin valtuustoissa. Reilusti yli puolet heistä, 55, vastustaa hallituksen sote-esityksen hyväksymistä. Peräti yli puolet pääkaupunkiseudun hallituspuolueisiin kuuluvista valtuutetuista on siis sitä mieltä, että sote-uudistusta ei tule hallituksen esittämässä muodossa hyväksyä. Ja loputkin, arvoisa puhemies, hallituspuolueisiin kuuluvista valtuutetuista ovat sitä mieltä, että muutoksia pitäisi tehdä, jotta lakiesitystä voitaisiin viedä eteenpäin. Eilen kuitenkin alivaltiosihteeri Päivi Nerg ilmoitti, että sote- ja maakuntauudistusta on tässä aikataulussa mahdotonta enää muokata, ja hallituksestakin lausuttiin medialle eilen, että ”uudistus viedään maaliin asti suurten kaupunkien kapinoinnista huolimatta”. Arvoisa ministeri Orpo, onko teidän mielestänne [Puhemies koputtaa] suurten kaupunkien perusteltu huoli ihmisten palveluista [Puhemies: Aika!] ja ihmisten turvallisuudesta pahaista kapinointia?

Arvoisa puhemies! Meille on tullut paljon viestintää myös täältä Uudenmaan ja Helsingin puolelta. Kuuntelemme kyllä niitä viestejä, ja esimerkiksi kehysriihessä otimme näitä viestejä huomioon ja otimme sieltä huomioon kannanoton, jossa todettiin, että palvelutarpeen muutoksiin tulisi paremmin varautua vuoden 2020 rahoituksessa sekä myös katsoa sitä, mitä ne muutoskustannukset ovat. Mutta samalla haluan todeta sen, että kyllähän sekä Helsingin vaalipiiristä että myös Uudenmaan vaalipiiristä valitut edustajat tässä salissa ovat koko Suomen kansan edustajia. He vastaavat lainsäädännöstä koko Suomea ajatellen, ja tämä sote- ja maakuntaratkaisu, joka meillä on täällä juuri päätettävänä, on nimenomaan kansallinen ratkaisu. Ja se johtuu juuri siitä, että perustuslakivaliokunta viime vaalikauden lopulla antoi sellaiset reunaehdot, että meidän pitää tehdä kansallinen ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on hyvin vaativassa tilanteessa, sillä meillä on käsittelyssä vuosisadan uudistus, ja paljon toiveita on laskettu tämän uudistuksen varaan. Kyllä on kaikkein keskeisintä, että me voimme kaventaa hyvinvointieroja ja lisätä ihmisten terveyttä, parantaa mahdollisuutta päästä lääkäriin ja saada hoitoa, pitää huolta siitä, että ketään ei jätetä. Siksi eduskunta on hyvin paljon vartijana. Meiltä kaikilta odotetaan, että teemme sen työn, minkä perustuslakikin takaa. Eli käytännössä eduskunnan käsissä on nyt sote- ja maku-uudistus, ja teemme hyvin paljon työtä koko ajan, että tämä uudistus tässä talossa tulee käsitellyksi asianmukaisella tavalla. Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi saada työrauhan. Mitä te ajattelette tästä toiveesta, hallitus?

Arvoisa puhemies! Kyllä me annamme kaikille valiokunnille työskentelyrauhan, ja toivon, että rauhanomaisesti ja eduskunnan hyviä perinteisiä tapoja noudattaen valiokunnat käsittelevät ja saavat rauhassa käsitellä tätä ja kuulla asiantuntijoita — joita on pyydetty ja jo kuultu satoja. Eli eduskunta ottaa sen ajan kuin eduskunta tarvitsee. Mutta toisaalta tämä on iso uudistus ja se pitää kohtuullisessa ajassa myöskin saada täältä eduskunnasta ulos.

Edustaja Kiuru otti hyvin esille juuri ne asiat, miksi sote-uudistusta tehdään. Se perimmäinen syy oli ennen kaikkea se, että ihmiset eivät ole päässeet Suomessa lääkäriin. He eivät ole päässeet hoitoon, vaan he ovat olleet jonoissa. Tästä me olemme lukeneet muun muassa viime päivinä esimerkkejä Helsingistä, miten täällä on erittäin pitkiä jonoja ja vaikeuksia päästä terveyskeskuksiin, jotka eivät toimi.

Me olemme tehneet tätä uudistusta siksi, että me tiedämme, että tulevaisuudessa kulut kasvavat huikeaa tahtia, jos mitään ei tehdä. Jos me emme tee uudistusta, [Puhemies koputtaa] silloin me joudumme leikkaamaan ihmisten palveluista. Minä uskon, että tämä uudistus, tämä kokonaisuus, on toimiva kokonaisuus.

Arvoisa puhemies! Tulevat maakuntapäättäjät ovat kovan paikan edessä. Kaikki arvioivat maakuntien talouden olevan kuralla jo heti, kun maakunnat tulevat aloittamaan, ja tämä herättää kyllä syvää huolta. Nyt on päätetty, että rahaa halutaan laittaa tilaaja—tuottaja-mallin hallinnointiin sen sijaan, että rahaa laitettaisiin kasvavaan palveluntarpeeseen. Esimerkiksi syöpätautien määrän arvioidaan kasvavan 2020—2030‑luvun aikana yli 75‑vuotiaiden osalta neljänneksellä — siis syöpätautien määrän. Myöskin kustannusten arvioidaan väestön ikääntymisen vuoksi nousevan 1,7 prosenttia. Jos näihin ei pystytä vastaamaan, koska talous on jo kuralla, tämä tarkoittaa väistämättä leikkauksia tai asiakasmaksujen korotuksia. Arvoisa ministeri, eikö olisi reilua kertoa, että näihin säästöihin joudutaan?

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluista Suomessa vastaavat useat sadat eri toimijat julkisilla varoilla, ja julkisilla varoilla toteutetaan myös jatkossa palvelut. Ero on vain siinä, että nykyisestä mallista siirrytään yhden vastuutahon malliin.

Mainitsemanne esimerkit, edustaja Salonen, ovat juuri niitä puhuttelevia syitä, miksi uudistus tehdään. Oma huoleni on koko tämän matkan ajan liittynyt ennen kaikkea siihen, miten vahvistamme peruspalveluita ja kaikkien mainitsemienne ongelmien havaitsemista riittävän ajoissa. Nykyinen järjestelmä, jossa erikoissairaanhoito on voinut kulkea omia latujaan ja lähettää laskuja potilaidensa kotikuntiin, ei ole ollut omiaan vahvistamaan sitä, että asioihin puututtaisiin vaikuttavalla tavalla ja ajoissa. Sen vuoksi tämä uudistus nimenomaan tarvitaan, vahvistaaksemme niitä järjestäjiä.

Ei rahojen ja yhteisten varojen niukkuus liity tähän uudistukseen vaan vanhenevaan väestöön, jonka me olemme luvanneet hoitaa kunnolla, [Puhemies koputtaa] ja työikäisen väestön vähenemiseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri otti juuri esille sen, että olemme luvanneet hoitaa ikäihmiset kunnolla. Itse saan paljon palautetta siitä, että kaikki eivät halua olla kotona mahdollisimman pitkään. Se on hyvä fraasi silloin, kun ihminen sitä itse haluaa. Mutta kukaan meistä ei voi päättää ikäihmisen subjektiivista kokemusta. Jos vanhus haluaa laitokseen, niin se paikka pitää järjestää. Ja tämä on sellainen asia, että me emme saa puhua totuutena sitä, että kaikki ihmiset haluavat olla mahdollisimman pitkään kotona, jos he siihen kykenevät, koska se on vain osittain totta. Miten hallitus aikoo vastata tähän?

Sitten asiantuntijoiden mukaan sote-menojen säästöpotentiaali valinnanvapaudessa on nolla. Miksi te niin itsepintaisesti ajatte tätä valinnanvapautta, kun säästöjä sieltä ei ole saatavissa?

Arvoisa puhemies! Kysymyksenne jälkimmäiseen osaan: Valinnanvapaus on iso toiminnallinen muutos osana järjestelmää, jossa muun muassa mainitsemiinne ikäihmisten palveluihin, niin kotona kuin vaikkapa tehostetussa palveluasumisessa, tulee jatkossa aivan varmasti enemmän vahvuudeksi laatu ja ihmisten oman äänen kuuluminen ja sitä kautta vaikuttavuus ja laadun vaikuttaminen siihen, minkälaisia palveluita ikäihmisille jatkossa tuotetaan.

Mitä tulee edustajan kysymykseen siitä, hoidetaanko jatkossa kaikki kotona: Totta kai meillä on jatkossakin palveluasumista, tehostettua palveluasumista ja vanhainkotejakin. Mutta kyllä, rohkenen sanoa täältä, että pidän sitä suuntaa oikeana, että laitos, niin kuin me ymmärrämme sen sellaisena paikkana, jossa ei ole vaikkapa omaa yksittäistä huonetta tai minkäänlaista kokemusta kodinomaisuudesta, ei voi olla kenenkään, ei ikäihmisenkään, pysyvä asumisen muoto. Kodin ja laitoksen väliin mahtuu paljon vaihtoehtoja, [Puhemies koputtaa] joita jatkossa turvataan.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä meillä kaikilla on tietysti yhteinen huoli siitä, miten saataisiin terveyseroja kavennettua, mutta vakava on tämä tilanne, jossa asiantuntijat sanovat, että hallituksen valitsema rahoitusmalli tulee toimimaan niin, että sote-keskuksilla on vahva intressi siirtää kalliit potilaat maakuntien hoidettavaksi. Asiantuntijat sanovat myös, että kunnilla ei tule olemaan intressiä panostaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, koska se ei näy mitenkään kuntien rahoituksessa. Asiantuntijat sanovat myös, että palveluiden välinen yhteistyö, tämä integraatio, tulee heikentymään nykyisestä. Viime kaudella laskettiin, että jos Eksoten alueella, Etelä-Karjalan alueella, oleva hyvin integroitu palvelumalli oltaisiin ulotettu koko maahan, sillä oltaisiin saatu 2,6 miljardin euron säästöt. Mutta nyt hallitus hajottaa integraation elikkä heikentää sitä nykyisestä. [Puhemies: Kysymys!] Tämä tarkoittaa sitä, että... Oletteko siis ymmärtäneet, että mitään säästöjä ei tule, kun te hajotatte tämän integraation, estätte sen toteutumisen [Puhemies: Aika!] tällä valinnanvapausmallilla?

Puhemies Paula Risikko

Pysytään kaikki 1 minuutissa.

Arvoisa puhemies! Teen parhaani. — Kysymyksenne, edustaja Alanko-Kahiluoto, oli kolmiosainen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut kunnille ovat lakisääteisiä, ja esimerkiksi itse kaupunkipäättäjänä ajattelen, että kaiken sen, mistä kaupunki tai kunta asukkaidensa osalta päättää, pitää perustua pyrkimykseen mahdollisimman suureen hyvinvointiin ja sellaisiin seikkoihin, jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuuteen, niihin reunaehtoihin, mitkä ihmisten elämän hyviä edellytyksiä rakentavat vaikkapa asumisessa tai vapaa-ajan palveluissa.

Toinen kysymyksenne liittyi valinnanvapauteen ja siitä maksettaviin korvauksiin. Niistäkin täällä kyselytunnilla on keskusteltu useampaan otteeseen. Korvausmalli ei ole yksinkertainen. Sen näemme naapurimaasta, variaatioita Ruotsissakin asiasta on useita. Suomessa lähdetään liikkeelle mallista, joka perustuu vahvaan perustaan listautuvasta asiakkaasta ja potilaasta, ja kermankuorintaa tältä osin pystytään välttämään.

Mitä tulee integraatioon, minun näkemykseni mukaan suurimmassa osassa suomalaisista [Puhemies koputtaa] terveyskeskuksista ei tällä hetkellä sitä ole turvattu sillä tavoin kuin tulevassa [Puhemies: Aika!] sote-keskuksessa on.

Arvoisa puhemies! Sote-uudistus on tämän eduskunnan tärkein uudistus. Nykyjärjestelmän ongelmat ja haasteet kasvavat. Tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuva uudistus, jotta palvelut voidaan turvata. Uudistusta on valmisteltu vuosikausia, täälläkin viime keväästä asti. On erilaisia mielipiteitä hyvinkin eri suunnilta, mukaan lukien pääkaupunkiseudulta, missä kuitenkin kaikkien kolmen kaupungin valtuustossa oli erilaisia mielipiteitä ja äänestettiin. Asiantuntijoita on kuultu viime keväästä asti. Joskus työ on saatava valmiiksi ja päästävä itse toteutukseen. Maakunnissa ollaan jo valmiita toteutukseen, ja kysyisinkin ministereiltä, voisivatko ministerit palauttaa mieleen nyt, mikä on se aikataulu, jolla päästäisiin sitten toteutukseen maakunnissa.

Arvoisa puhemies! Edustaja osui kyllä siinä nappiin, kun viittasi sinne maakunnissa tehtyyn työhön myös, mitä siellä on tehty tässä viimeisen puolentoista vuoden aikana. Sieltä maakuntien valmistelijoilta on vain yksi viesti tälle talolle: viekää vihdoin päätökseen. [Välihuutoja vasemmalta] Meillä on nytten kuudes hallitus tekemässä viidettä mallia, ja kieltämättä tästä on suuri odotus, että tämä saadaan nyt valmiiksi ja tehtävien siirrot voivat alkaa 1.1.2020. Maakuntavaltuustoille tulee jättää riittävästi aikaa näitten perustavanlaatuisten päätösten tekemiseen ensi vuoden aikana.

Sitten haluan vielä todeta tästä integraatiosta edustaja Alanko-Kahiluodon osalta: Tekin varmaan tunnette Oulusta tehdyn tutkimuksen, joka kertoo siitä, että Oulun kaupungissa asuvien osalta 10 prosenttia sote-palvelujen käyttäjistä kuluttaa 80 prosenttia sote-menoista. Jos me onnistumme uudistuksen myötä [Puhemies: Aika!] tässä integraatiossa paljon palveluja käyttävien osalta, niin se on todella tärkeää.

Arvoisa rouva puhemies! Peruin jo puheenvuoroni, koska se asia täällä jo aiemmin kysyttiin, mutta nyt, kun näin hyvässä ajankohdassa saan puheenvuoron, käytän sen toki.

Mielelläni kuulen ministeriltä arviota siitä, kun nyt puhutaan paljon tästä kaupunkiseutujen ja suurten kaupunkien kapinasta, mitenkä näette sen, pystyttekö te sovittelemaan joillakin tavoin niin, että suuret kaupungit pystyvät olemaan tässä prosessissa niin mukana, että me siellä Nakkilassa voimme turvallisin mielin olla mukana tässä ja täydellä teholla, vaikka maakuntavaltuustossa varmasti tulee olemaankin enemmän poliittisia päätöksentekijöitä Porista. Ulottuuko tämä ohjaavuus niin, että kaupunkiseutujen reuna-alueilla olevat kunnat eivät joudu olemaan hädissään sen suhteen? Ja sitten: pystyttekö turvaamaan suurille kaupungeille heidän jo nyt hyvät edellytyksensä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita?

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Oman arvioni mukaan, jota myös tukee se faktapohja, jolla tulevia maakuntia on arvioitu, meillä on hyvin suuria eroja sekä maakuntien välillä että myös maakunnissa kuntien välillä. Ei ole sanottua, että aina ne suurimman keskuskaupungin käytänteet järjestää palveluita olisivat parhaita potilaan kannalta tai asiakkaan kannalta — eivätkä ne aina ole myöskään tehokkaimmalla, halvimmalla ja järkevimmällä tavalla järjestettyjä. Maakunnan idea onkin juuri siinä, että voidaan siitä omalta lähialueelta, oman maakunnan kokoiselta alueelta, poimia palveluiden käyttäjän kannalta parhaat käytänteet.

Mitä tulee suurten kaupunkien rooliin, olen ollut hyvin iloinen siitä, että suurimmat Suomen kaupungit ovat antaneet monia osaajiaan ja heidän työpanostaan, sote-ammattilaisten ja ‑johtajien työpanosta, sen tulevan maakunnan valmisteluun. Minulla esimerkiksi ei ole huolta Uudenmaan tulevista tehtävistä ja maakunnan suoriutumisesta erityisesti juuri siksi, että täällä on valtava osaajien joukko laittanut kaikki panoksensa nykytyön lomassa sen synnyttämiseen, että uusi maakunta voisi aloittaa 2020, [Puhemies koputtaa] jos eduskunta siihen vain päätöksen tekee.

Puhemies Paula Risikko

Pysytään minuutissa.

Arvoisa puhemies! Maakunnissa työ on hyvin pitkällä siinä, miten sote-uudistus ja maakuntauudistus tosiaan tarvitsee tehdä. Satakunta on siitä hyvä esimerkki, siellä on tehty paljon töitä ja ollaan tosi pitkällä. Tämä sama viesti kuuluu useista muista maakunnista. Minä olen hieman huolissani siitä, että tämmöiset isot kannanotot siitä, että tämä on huonoa ja tämä voisi muuttua ja kaatua ja niin edespäin, pysäyttävät sen hyvän työn, mitä maakunnissa tehdään. [Välihuutoja] Eli tämä huoli on minulla ja useilla muilla. Onko tämä huoli teillä vastaava, ja voitteko rohkaista ja kannustaa jatkamaan sitä hyvää työtä, mitä muun muassa Satakunnassa tehdään?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta, että juuri tänä päivänä siellä Satakunnassa, Porissa, on kaiken kaikkiaan kahdeksasta ministeriöstä virkamiehiä tekemässä tätä vuorovaikutusta ja myös katsomassa yhdessä sitä, miten Satakunnassa mennään eteenpäin. Itse asiassa alivaltiosihteeri Päivi Nerg käy tämän joukon kanssa kaikki maakunnat läpi, ja se on erittäin tärkeää, koska me tarvitsemme myös valtioneuvoston puolella, ministeriöissä, tietoa siitä, miten käytännössä lakeja ajatellaan viedä siellä eteenpäin. Ja uskallan tässä yhteydessä sanoa, että pidän myös niitä muutosvalmistelijoita, joita on kaiken kaikkiaan kokopäivätoimisesti koko maassa noin 700 eri maakunnissa, todellisina laaja-alaisina, monialaisina osaajina arvioimaan sitä, mikä tämän lainsäädännön käytännön toteutus tulee juuri heidän maakunnassaan olemaan. Tällaista vuorovaikutusta me tarvitsemme. Ja kuten totesin jo hetki sitten, niin siellä on odotus, että me pystymme täällä myös tekemään päätöksiä.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Onko todella niin, että pääkaupunkiseutu on herännyt liian myöhään, kun olemme, kaupungit täällä, antaneet kymmeniä lausuntoja tästä uudistuksesta, joissa ollaan kritisoitu montaa eri kohtaa, mutta niitä kohtia ei vain ole otettu huomioon tässä lakiehdotuksessa? Kaupungit ovat esimerkiksi ottaneet esille useita asioita, jotka uudistuksen myötä vaarantavat niiden toimintaa ja tämän nopean toimeenpanon takia myöskin potilasturvallisuutta.

Uudenmaan demokratiavaje tulee olemaan huomattava. Yksi maakuntavaltuutettu tulee Uudellamaalla edustamaan 17 000:ta asukasta, kun esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla vain vähän yli 1 000:ta asukasta. Arvoisa ministeri, onko tässä tapahtunut laskuvirhe, vai mikä on tämän tarkoitus?

Arvoisa puheenjohtaja! Ensinnäkin haluan todeta, että pääkaupunkiseudun neljällä kaupungilla oli lähes vuoden ajan, vuoden 2015 lopusta vuoden 2016 loppuun saakka, mahdollisuus tehdä myös erillisratkaisuja, ja sellainenhan tehtiinkin soten puolelta, mutta siitä todettiin valmistelussa virkamiesten ja valtiosääntöoppineitten osalta, että se ei ole perustuslain mukainen — ei ollut riittäviä perusteita tehdä erillistä kuntayhtymämallia nimenomaan sotessa.

Mutta sitten tähän demokratiakysymykseen. Voin sanoa edustajalle, että olen sitä paljon myös itse miettinyt koko Uudenmaan osalta. Tämä on todella iso maakunta kaiken kaikkiaan, ja aina välillä on väläytetty sitä, että jospa tämä jaettaisiin kahtia. Mutta sitten jos tämä jaettaisiin, maakunta, jolla on oma, yhteinen järjestämisvastuu, niin vaalipiirien edustajat edustaisivat sitten niin kuin omaa vaalipiiriään. Sen takia on parempi minun mielestäni, että maakuntapäättäjät edustavat koko maakuntaa ja huolehtivat [Puhemies koputtaa] koko maakunnan palveluista.

Arvoisa puhemies! Nyt kun ollaan oikeasti parantamassa perusterveydenhuoltoa, sitä ihmisiä lähimpänä olevaa perusterveydenhuoltoa, [Välihuutoja vasemmalta] nousee suuri vastustus ja suoranaista ihmisten pelottelua. Ihmettelenkin, miksi. Suomella on vastuu turvata kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelut, kaikkien asukkaiden, myös kaikkein heikoimpien ihmisten ja niitten, jotka nyt ovat jonossa eivätkä pääse lääkäriin. Sote-muutos tulee parantamaan hoitoonpääsyä myös Uudellamaalla. Kun muun Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy leveämmille harteille, se tulee olemaan myös Uudenmaan asukkaiden etu. Eikö näin, ministeri Saarikko?

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys innoittaa omaa pohdintaani ja rohkaisee siltä osin teitä kaikkia kansanedustajia tutustumaan siihen puolueettomaan asiantuntija-arvioon, joka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johdolla on tehty joka ikisestä Suomen alueesta. Kaikki 18 maakuntaa on käyty läpi ja arvioitu niiden tilanne nykyisten peruspalveluiden, erikoispalveluiden, väestörakenteen osalta ja myös arvioitu sitä, miten kustannustehokkaasti palveluita nykyään voidaan järjestää. Tuon arvion perusteella käy ilmi muun muassa, että Uudellamaalla — joka on nyt uudistuksen yksi voimakkaimpia kritisoijia pääkaupunkiseudun kaupunkien toimesta — on Suomen tervein, nuorin ja parhaiten toimeentulevin väestö. [Vasemmalta: Vielä!] Tästä näkökulmasta on hyvä huomioida, että huoli peruspalveluista ja niiden toteuttamisesta vahvemmilla harteilla on ehkä sittenkin jossain muualla päin Suomea, ja siksikin tämä uudistus tarvitaan.

Arvoisa rouva puhemies! Minä kehottaisin ministeri Saarikkoa ja erityisesti ministeri Orpoa tutustumaan tänään jätettyyn valtiovarainvaliokunnan erittäin kriittiseen lausuntoon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sotesta — tai vielä mieluummin, jos malttaisitte tutustua myöskin opposition yksimielisesti jättämään yhteiseen eriävään mielipiteeseen. Valiokunta on erittäin huolissaan sote-ratkaisuun sisältyvistä epävarmuustekijöistä, riskeistä, taloudellisista seurauksista ja vaikutuksista, ja sellaisia ennusteita, mitkä normaalisti liittyvät suuriin uudistuksiin, arvioita, emme ole pyynnöstä huolimatta kuukausien aikana saaneet.

Eilen, sen jälkeen kun valiokunta oli käynyt jo ensimmäisen keskustelun mietinnöstä, teidän oma valtiosihteerinne, kansliapäällikkö, lähetti vielä pitkän paperin, jossa yritti muuttaa mustan valkoiseksi mutta totesi myös sen, että valinnanvapauteen ei sisälly kustannusten säästöpotentiaalia eikä säästömahdollisuutta. [Puhemies: Kysymys!] Mitä järkeä on pitää kiinni valinnanvapaudesta, jolla ei tule säästöä mutta joka vaarantaa palvelut?

Arvoisa puhemies! Edustaja Uotila, te olette nyt ymmärtänyt tämän valinnanvapauden väärin, [Timo Heinonen: Täydellisen väärin!] aivan väärin. Valinnanvapaus... [Välihuutoja vasemmalta] — Ei, ei valinnanvapaus ole säästötoimi. — Valinnanvapaus rakennetaan siksi, että ihmiset pääsevät hoitoon, mihin he eivät tänä päivänä pääse. Tänä päivänä ihmiset ovat jonossa; valinnanvapauden myötä meille syntyy sote-keskuksia, joista osa on julkisia ja osa yksityisiä tuotantolaitoksia, ja ne ovat lähipalvelu. Menkää Kiuruvedelle katsomaan sote-palvelukokeilua, jossa ollaan erittäin tyytyväisiä siihen, miten valinnanvapaus toimii: lääkäriin pääsee, ja laatu on ollut hyvää. Valinnanvapaus on siis täsmätoimi perustasolle, ja se oli suurimpia ongelmia, kun tähän uudistukseen lähdettiin. Se saa jopa maksaa, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Luulisi sen teille sopivan, yleensä tämäntyyppiset asiat ovat teille mieleisiä.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri Orpo, te syleilitte maailmaa sillä, mitä te äsken sanoitte. Minä kysyn teiltä: Valinnanvapaus ei sovellu yhtäläisesti kaikille asiakasryhmille. ”On esimerkiksi näyttöä siitä, että valinnanvapausjärjestelmä sopii huonosti heikon toimintakyvyn omaavien kotihoidon asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen.” Mistä on tämä lause? Se on valinnanvapauslakiesityksestä sivulta 155. Se, joka kirjoitti tämän lauseen, jätti tähän esityksen pienen viestin. Ja on hienoa, että me perussuomalaiset olemme sen sieltä kaivaneet teille, jotta tekin sen muistatte ja tiedätte.

Te haette sotesta 3 miljardin säästöjä, ja nyt on tullut viimeisin tieto, että valinnanvapaus tuo nolla säästöä. Mistä te haette ikääntyneistä ja vanhuksista ne säästöt? Millä pienituloinen vanhus valitsee ja saa sen tulevan palvelun, kun asiakasmaksut nousevat? Asiakasseteli on... [Puhemies: Kysymys!] — Minä kysyinkin juuri, millä ihmeellä te hoidatte sen, että vanhus saa sen hoidon ja palvelut paranevat.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että esityksessä on arvioitu hyvin tarkkaan ja avoimesti valinnanvapauden moninaisia vaikutuksia. On myös käyty läpi sitä, että valinnanvapaus ei ensinnäkään tule osaksi kaikkia sote-palveluita, toisin kuin tästä keskustelusta voisi päätellä. Toisekseen voi olla myös valitsematta, sekin on osa mahdollisuutta valita. Kolmannekseen lakiin on kirjoitettu velvollisuus, erityiset pykälät, tukea valinnan tekemistä sellaisille ihmisille, jotka ovat syystä tai toisesta heikommassa asemassa tai alentuneella toimintakyvyllä.

Mitä tulee tähän kokonaisuuteen ja mahdollisuuteen valita, tässä keskustelussa unohtuu, että valinta ei aina tapahdu yksityisen ja julkisen palvelutuottajan välillä, vaan sen voi tehdä myös julkisten palvelutuottajien välillä eri sote-palveluiden osassa. Ja tämä kaikki kytkeytyy tiiviisti siihen, [Puhemies koputtaa] että kysymys on palveluiden parantamisen pyrkimyksestä.

Arvoisa puhemies! Kansanedustajat joutuvat vertailemaan, kumpi on pienempi riski: monella tavoin puutteellisen sote- ja maakuntauudistuksen hyväksyminen ja myöhempi korjailu vai esityksen hylkääminen nyt ja työn käynnistäminen sitten seuraavalla kaudella. Erityinen huoli tässä liittyy laajan valinnanvapauden aiheuttamiin kustannusriskeihin ja toisaalta jo nykyisin integroitujen palvelujen pirstoutumiseen. Kysynkin: Mikäli valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö myöhemmin uuden eduskunnan toimesta kumottaisiin tai sitä jollakin tavalla rajattaisiin, mitkä olisivat vaikutukset? Syntyisikö kansainvälisiltä terveysyrityksiltä mahdollisia vahingonkorvausvaatimuksia sopimusten purkautumisen myötä?

Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen jouduin vähän vastaamaankin viime viikolla ollessani tarkastusvaliokunnan kuultavana. Sanoin siellä sillä tavalla, että tätä juuri emme ole pohtineet. [Välihuutoja] — Emme tietenkään ole, kannattaa nyt kuunnella. — Emme ole pohtineet sitä, mitä tapahtuisi, jos joku lähtisi kumoamaan esitystämme. Hallituksen esitys kun tuodaan eduskuntaan, niin lähtökohtana on, että hallituksen esitys, kun se täällä hyväksytään, on voimassa olevaa lainsäädäntöä. Siitä lähdetään. [Välihuutoja] Mutta olemme myös toimittaneet valiokuntaan, jonka jäsen taitaa myös edustaja Räsänen olla, sellaisen lyhyen muistion, jossa todetaan, että kun maakunnalla on myös se päätöksentekovalta ottaa niitä valinnanvapaustuottajia, hyväksyä tai hylätä, niin se ei aiheuttaisi korvausvelvollisuuksia. Tämä on lyhyesti sanottuna sen muistion tiivistelmä. Mutta emme todellakaan lähde siitä, että tätä lähdetään kumoamaan, [Välihuutoja] vaan totta kai sitä viedään eteenpäin ja se on voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Ärade talman! I Helsingforsregionen håller de lokala beslutsfattarna stormöten där man kräver att vård- och landskapsreformen ska stoppas. Frågan är om regeringen verkligen kan köra över Nyland med 1,7 miljoner invånare.

Arvoisa puhemies! Tällaisessa tilanteessa, kun koko pääkaupunkiseutu on sote-uudistusta vastaan, tuntuu vastuuttomalta, että valtioneuvosto julkaisee suoraan sanottuna banaalin videokampanjan sote-uudistuksesta. [Eduskunnasta: Meidän verorahoilla!] Siinä vielä sanotaan näin: ”Onneksi se sukupolvi teki silloin oikeita ratkaisuja.” Mitä ihmeen ratkaisuja? Asiahan on edelleen auki, yhtäkään pykälää ei ole vielä hyväksytty, ja asiantuntijatkin jo ovat sanoneet, että raja viranomaistiedotuksen ja poliittisen mielipidevaikuttamisen välillä alkaa hämärtyä. Arvoisa hallitus, eikö tällaisessa herkässä tilanteessa valtioneuvoston video ole ihan [Puhemies koputtaa] puhdasta propagandaa? Miksi tällaista tehdään, ja mitä se maksaa?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean sen, että meillä on koko tämän uudistuksen ajan ollut erittäin avoin tiedotuslinja. Aivan sieltä vuodesta 2015 lähtien olemme alueuudistus.fi-sivustolla julkistaneet aina kaikki esitykset — myös keskeneräiset esitykset — reformiministeriryhmästä, ja sieltä löytyy paljon tietoa. Mutta sitten totean sen, että alueuudistus.fi on raskas sivusto ja on kyllä tarkoitettu enimmäkseen ehkä kansanedustajille, asiantuntijoille ja niille, jotka hakevat syvällisemmin tietoa. Tässä kohtaa olemme arvioineet muutama kuukausi sitten, että me tarvitsisimme myös entistä enemmän kansalaisviestintää eli kansalaisille suoraan tehtyä viestintää. Sen vuoksi alkuvuodesta — tai olisiko ollut ehkä maaliskuussa — julkistettiin tämä omamaakunta.fi-sivusto. On aina makuasia, pitääkö joku viestintää mielikuvamainontana vai asiallisena mainontana, mutta minä pidän tärkeänä, että meillä on viestintää myös tavallisille kansalaisille suoraan.

Arvoisa rouva puhemies! Anna-Maija Tikkanen on tällä viikolla antanut kasvot kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville suomalaisille työttömille — rohkea teko. Hän on antanut kasvot pitkäaikaissairaille, joiden on kaikkein vaikeinta saada työtä, ja juuri näitä työttömiä hallitus on kohdellut erityisen kaltoin. Heidän työttömyysturvaansa on leikattu, sen tasoa on leikattu, ja aktiivimallin leikkurikin toimii kaikkein automaattisimpana juuri näitä työttömiä kohtaan. Ja, rouva puhemies, näitä työttömiä on paljon.

Työ‑ ja elinkeinoministeriön oman laskelman mukaan jopa puolet työttömistä kaipaa enemmän sosiaali‑ ja terveyspalveluita kuin varsinaisia työllisyyspalveluita. Siksi kysyn, työministeri Lindström: mitä ja millaisia toimia te aiotte tehdä helpottaaksenne juuri näiden työttömien asemaa ja tilannetta?

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, asiallinen kysymys, ja vastaan siihen asiallisesti.

Eli yhdessä sosiaali‑ ja terveysministeriön kanssa me olemme riihessä päättäneet muun muassa siitä, että nyt selvitetään tämän työttömyyden rakennetta, koska ollaan tunnistettu se. Ja se palaute, joka kentältä tulee, on sellaista, että joka alueella työttömien joukossa on ihmisiä, jotka eivät kuulu työvoimapalveluiden piiriin vaan kuuluvat johonkin muuhun eli muun muassa sosiaalipalveluiden piiriin. Tämä täytyy selvittää ensiksi, jotta voidaan sitten päättää niistä toimenpiteistä, mitä heille tehdään. Tämä työ on käynnistetty. Raija Kerätär ja Tuija Oivo selvittävät tätä ja sen jälkeen tekevät toimenpide-esityksiä, joihin sitten hallitus reagoi. Eli me olemme tunnistaneet tämän ongelman, ja ilman muuta tähän tartutaan.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Järvinen jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! On ilman muuta hyvä, että selvitetään, mutta näillä ihmisillä on hätä, ja se hätä on tänään. Hallitus on tehnyt monia toimia juuri heidän asemansa heikentämiseksi: Terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu, lääkekattoja on korotettu, diabeteslääkkeiden korvauksia on leikattu. Sote-uudistus uhkaa purkaa työttömien palvelut, joita Kela, kunnat ja TE-toimistot tuottavat yhdessä. Samaan aikaan hallitus on itse arvioinut pelkän aktiivimallin ajavan yhä useampia pitkäaikaistyöttömiä toimeentuloluukulle, mistä on kaikkein vaikeinta nousta. Eikä tässäkään vielä kaikki. Hallitus on vähentänyt ammatillisen työvoimakoulutuksen rahoitusta jyrkästi, peräti 75 prosenttia, eli vain neljännes siitä on jäljellä.

Mikä on nyt hallituksen viesti Anna-Maija Tikkaselle ja hänen kaltaisilleen työttömille, joilla ei näy toivoa paremmasta?

Arvoisa puhemies! Ylipäätään siis työvoiman yhteispalveluita, TYP-palveluita, joissa siis on tätä monialaista palvelua, tulevaisuudessakin on tarjolla tässä kasvupalvelu-uudistuksessa, eli niitä ei olla lakkauttamassa. Niitten tarve on tunnistettu.

Pitää muistaa, että työttömyyden laskun tässä mennessä eteenpäin myös pitkäaikaistyöttömyys on laskenut merkittävällä tavalla, yli 120 000:sta noin alle 90 000:een. Heitä on vielä liikaa, ja me olemme tunnistaneet sen, että me olemme lähestymässä rakenteellisen työttömyyden rajaa eli sellaista rajaa, että nämä palvelut, joita meillä nyt on tarjolla työvoimapuolella, eivät riitä, ja sen takia tarvitaan sosiaalisia palveluja ja muita yksilöllisempiä palveluita. Tiedän, että tämä ongelma on tässä ja nyt, mutta hallitus on tehnyt toimenpiteitä ja koko ajan seuraa tätä tilannetta ja tekee tarvittaessa myös uusia päätöksiä, jotta voitaisiin vastata tämän esimerkin mukaisen henkilön ongelmiin.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisen uuden päätöksen pitäisi olla se, että aktiivimallissa aktiivitoimenpiteeksi kelpaavat esimerkiksi Kelan kuntoutus ja terveydelliset toimenpiteet. Se purisi suoraan tähän kohderyhmään. Nyt he ovat kuntoutuksessa mutta he menettävät rahansa sen vuoksi, että aktiivimalli on niin kohtuuton.

Me kaikki tunnistamme sen, että on ihmisiä, jotka tarvitsevat sekä työvoimapalveluja että sosiaali- ja terveyspalveluja. Iso huoli on se, että tässä koko maakuntauudistuksessa ja sote-uudistuksessa käy niin, että työttömän terveystarkastukset ovat jatkossa suoran valinnan piirissä, kuntoutus on setelin varassa, aikuissosiaalityö on sote-liikelaitoksessa, osa palveluista voi olla henkilökohtaisen budjetin puolella, ja sitten pistetään työvoimapalvelut markkinoille. Miten te tässä luotte integraatiota, kun TYP-lakia ollaan purkamassa?

Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov kuvasi sellaisen skenaarion, jossa mikään taho ei tietäisi, mitä toinen tekee, ja sellaisen tilanteen, jossa tieto ei kulkisi ja jossa kukaan ei katsoisi asiakasta tai potilasta, tätä samaa henkilöä, samasta suunnasta. [Ben Zyskowicz: Sehän on nykytilanne!] Oma arvioni on, että kuvasitte paljolti myös sellaisen maiseman, joka on tämän päivän palvelujen nykytila. Täällä opposition keskuudessa aika epäkiitollista suosiota nauttiva sote-maakuntauudistus voi minusta ihan vilpittömästi katsoen olla suuri vahvuus nimenomaan pitkäaikaistyöttömän kannalta. Kun samassa vastuutahossa on yhteinen intressi siitä pitkäaikaistyöttömästä, sekä hänen sosiaalipalveluistaan, hänen terveydestään että työllistymisestään ja siihen liittyvästä tuesta, olen aivan varma, että se on pohjimmiltaan asiakkaan etu ja siinä toteutuu se aiemmissakin keskusteluissa esiin nostettu integraatio. Ajattelen tästä tilannearvion toisin kuin edustaja Filatov.

Arvoisa puhemies! Sain yhteydenoton keski-ikäiseltä työttömältä. Hän oli saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa, ja vaikka hän oli edelleen työkyvytön, niin hän saadakseen edes jotain etuutta ilmoittautui työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Hän sai työttömyysturvaa mutta aktiivimallin perusteella alennettuna. Tällaisia työttömiä on hyvin paljon. Eli sama henkilö saadakseen työttömyysturvaa ilmoittautui työkyvyttömänä työvoimatoimistoon, mutta hänen työttömyysturvaansa alennettiin, kun hän ei kyennyt täyttämään edes aktiiviehtoa. Onko tämä johdonmukaista, arvoisa ministeri?

Arvoisa rouva puhemies! Totta kai me olemme tunnistaneet jo alusta saakka, että aktiivimallissa on täydentävien toimenpiteiden tarvetta, ja sitähän me olemme tehneet. Me seuraamme, kuuntelemme tätä palautetta ja tarvittaessa teemme kuten eduskunta on edellyttänyt meiltä. [Markus Mustajärven välihuuto] — Kyllä. Tämä viesti on tullut myös minulle, ja tiedän, että tämä on ongelma. — Totta kai hallitus näihin tarttuu tarvittaessa [Välihuutoja vasemmalta] ja tekee täydentäviä toimenpiteitä, jos niille on tarvetta. Sen takia on erittäin tärkeää, että tätä palautetta tulee.

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksen kannattaisi katsoa peiliin, kun arvioi sitä kokonaisuutta, mitä hallituksen politiikka on ollut pienituloisille suomalaisille ihmisille. Siellä on kovia leikkauksia, joista useat kohdistuvat samoille ihmisille: diabetes- ja keliakiakorvausten leikkaukset, sairaus- ja matkakorvausten leikkaukset, perusturvan jäädytys ja aktiivimallin leikkuri — joka Kelan asiantuntijoiden mukaan ei edes kannusta työntekoon, vaan sen vaikutus on ollut olematon, elikkä se entisestään leikkaa lähes 5 prosenttia ansioista niiltä työttömiltä, jotka ovat kaikkein vaikeimmin työllistymässä. Ja nyt asiantuntijat arvioivat, että hallituksen sote-uudistus itse asiassa hajottaa myös niitä hyviä asioita, mitä on saatu aikaan. Eli kaikkein heikko-osaisimmat ihmiset itse asiassa joutuvat sen eteen, että voi olla, että palveluita rajoitetaan ja asiakasmaksuja korotetaan, jolloin eriarvoisuus vain kasvaa. Pirkanmaalla on ollut hyvä kokeilu siitä, miten työttömille on saatu sote-palveluja aikaan kuntapohjaisesti, työllisyystilanne on siellä kohentunut. Sekin loppuu tässä uudistuksessa. Ministeri Orpo, arvioitteko te ollenkaan teidän politiikkanne [Puhemies koputtaa] kokonaisvaikutuksia heikko-osaisimmille suomalaisille ja oletteko valmiita muuttamaan suuntaa?

Arvoisa puhemies! Toistan ensi alkuun sen, että kun siirrytään siihen, että on vahvemmat järjestäjät nykyisen hyvin sekavan kokonaisuuden jälkeen, niin siinä on todella mahdollisuus koota yhteen kaikkein heikoimpienkin ihmisten palveluja, on kyse sitten työttömistä tai vähävaraisista ihmisistä tai ihmisistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan. Se on todella mahdollista vahvempien järjestäjien kautta.

Mitä tulee hallituksen politiikkaan, minä toivon, että nyt nähtäisiin se, että tämän hallituksen aikana Suomi on kääntynyt merkittävällä tavalla positiiviseen suuntaan. Lähes 100 000 ihmistä enemmän on töissä, velkaantuminen on taittunut, yritykset investoivat ja palkkaavat lisää väkeä. 100 000 ihmistä on päässyt pois työttömyydestä oman toimeentulon piiriin, ja he pystyvät parantamaan heidän asemaansa. Ja kun me pystymme tätä kautta saamaan meidän julkista taloutta kuntoon, niin tässä maassa on varaa tulevaisuudessakin — siis tulevaisuudessakin — pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista. [Puhemies koputtaa] Jos tätä muutosta ei olisi saatu käyntiin, me olisimme ajaneet päin seinää, ja silloin vasta heikoimman ihmisen asema olisi ollut huono.

Puhemies Paula Risikko

Otetaan tähän vielä kaksi kysymystä, ja ensimmäisen niistä tekee edustaja Ihalainen.

Arvoisa rouva puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut, mutta edelleenkin meillä on yli 80 000 pitkäaikaistyötöntä. Meillä on 70 000 nuorta aikuista, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä työssä ja ovat vähän ohuesti kiinni yhteiskunnassa. Nämä vaativat erityistoimia. Meillä on kolmannen sektorin toimijoita, joille on asetettu tämmöinen 3 000 hengen katto, ja ne ovat suurissa vaikeuksissa, tahot, jotka tekevät arvokasta työtä pitkittyvän työttömyyden keskuudessa.

Mutta minun varsinainen asiani on: Ovatko tässä yhteiskunnassa arvot koventuneet? Ovatko arvot koventuneet? Tämä Anna-Maija Tikkasen tarina kertoo vähän siitä. Missä on myötäelämisen, välittämisen ja ihmisarvon kunnioittamisen kulttuuri tässä maassa?

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka nämä tarinat, joita tulee, ovat tietenkin tosia ja aina sille yksilölle erittäin raskaita, siitä huolimatta — liittyen siihen, ovatko arvot koventuneet — itse väittäisin, että kun tämän hallituksen tavoite on saada ihmisiä töihin, se on sitä parasta sosiaaliturvaa ja se on sitä, mitä me haluamme tehdä, että ihmiset todellakin pääsisivät työelämään kiinni. Tämä kolmannelle sektorille asetettu 3 000 henkilön katto: olen antanut meidän virkamiehillemme tehtäväksi selvittää, voisiko se mennä, edeltäjäni ideoimana, kriteerien kautta enemmän kuin luvun kautta, jolloin saataisiin se tavoite, mikä hallituksella on, että olisi oikeasti sellaisia toimijoita, jotka tähtäävät siihen työllistymiseen ja siihen, että tämä putki työelämään sujuisi, eikä niinkään, että ne ihmiset pyörivät niissä samoissa toimenpiteissä. Meillä on valtava ongelma siinä, että ihmiset ovat väärissä palveluissa, ja sitä ongelmaa me pyrimme näillä lukuisilla toimenpiteillä ratkomaan, jotta ihmiset ovat oikeassa paikassa oikeitten toimenpiteiden kohteena.

Arvoisa puhemies! Työttömistä ja pätkätyöntekijöistä monet elävät alle köyhyysrajan. Heidän toimeentulonsa on hyvin vaikeaa, koska heidän taloutensa ei kehity tämän talouskasvun aikana. Heillä on viimeisenä turvaverkkona, voisiko sanoa, nämä sadattuhannet järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat, jotka tässä yhteiskunnassa heitä auttavat. Yhdet toimijat ovat ruoka-aputyötä tekevät järjestöt, joita Suomessa on noin nelisensataa. Nyt Helsingissä muun muassa ollaan suunnittelemassa sitä, että nämä ruoka-apua hakevat tulisi saattaa aktiivisen toiminnan piiriin. Nyt kun me olemme itse kukin eri kunnissa myös päätöksentekijöitä, niin kysynkin: Onko kohtuullista, että me edelleen heiltä odotamme vieläkin joitain nöyryyttäviä toimenpiteitä, jotta he saavat edes sen ruokakassin kotiinsa, kun rahat eivät riitä sen ostamiseen? Voisimmeko me jollakin tavalla näitä kovia arvoja pehmentää? Meillä on esimerkiksi Sitra, joka on eduskunnan juhlarahasto. Se rahoittaa tällaisia toimenpiteitä, joilla ne ruokajonot [Puhemies koputtaa] pitää saada pois, kuten esimerkiksi [Puhemies: Kysymys!] Vantaan Yhteisen pöydän projektin kautta. Voisimmeko me jollakin tavalla olla armollisempia näitä köyhiä kohtaan?

Arvoisa puhemies! Tämä oli merkittävä arvopohjainen kysymys yhteiskunnan kaikista heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Vastaisin, että oma näkemykseni on tässä kysymyksessä erilainen kuin edustaja Niikon. Hallituksen linja tässä kysymyksessä juuri myös ministeriön varoilla tuettujen kärkihankkeiden kautta on hakea armollisuutta, osallisuutta ja kokemusta yhteenkuuluvuudesta, niin että arvomaailmassa minusta aika kova ratkaisu, jonottaminen ruoasta, voisi päättyä ja ihmiset voisivat saada sen ruokakassin ohessa myös kokemuksen yhteenkuuluvuudesta ja siitä, että joku välittää heidän elämästään muutenkin kuin että vain leipä olisi suussa sillä ihmisellä, jonka tulot ovat pienet ja toimeentulo heikko. Tämä on selvästi näkemyserokysymys, jossa hallitus on valinnut linjan tukea sellaista Suomea, jossa köyhälläkin ihmisellä on oikeus osallisuuteen.

Arvoisa puhemies! Tänään poliisi tiedotti, että 4.5. paljastuneesta, Helsingin Alppiharjussa tapahtuneesta henkirikoksesta vangittuna oleva mieshenkilö on myöntänyt tehneensä tämän teon. Kyseinen mieshenkilö on aiemmin tuomittu kolmesta muusta henkirikoksesta. Lisäksi hänellä on kontollaan lukuisia muita vakavia seksuaali- ja väkivaltarikoksia. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tämä mieshenkilö on niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin viranomaisten arvioinneissa todettu erittäin vaaralliseksi ja hänen rikosten uusimisriskinsä on katsottu suureksi. Suomessa on ilmennyt viime vuosina myös muita tapauksia, joissa esimerkiksi elinkautista istuneet ja ehdonalaiseen päässeet henkilöt ovat pian sen jälkeen uusineet rikoksensa. THL tekee vakavista rikoksista syytetyille ja tuomituille henkilöille vaarallisuusarvioita, ja tällaisia henkilöitä, joiden on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksissa olevan vaarallisia, on ehkä noin 30 henkilöä Suomessa. Kysyisin oikeusministeriltä: mihin toimiin oikeusministeriö aikoo ryhtyä, että nämä henkilöt saataisiin paremmin yhteiskunnan kontrolliin ja valvontaan?