Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä laiksi ulkomaalaisten työnteko-oikeuden laajentamisesta ehdotetaan, että sallittaisiin kaikille laillisesti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille työnteko huoltovarmuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeillä aloilla ja tehtävissä. Tässä kyse on tehtävistä, joissa kansanterveyden takia tapahtuva rajaliikenteen rajoittaminen Suomen rajoilla aiheuttaa työvoimapulaa. Kyse on näin ollen tehtävistä, jotka mainitaan komission 30. päivä maaliskuuta antamissa tiedonannoissa tehtävinä, joiden osalta jäsenvaltioiden tulisi sallia rajaliikenne. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset, maatalousalan kausityöntekijät, kuljetushenkilöstö, elintärkeän tai muuten välttämättömän infrastruktuurin parissa työskentelevät henkilöt, elintarviketeollisuuden työntekijät sekä vanhustenhoidon ja muun hoitotyön tekijät.

Tämä laki siis koskisi kaikkia maassa jo nyt oleskelevia ulkomaalaisia eli kaikkia voimassaolevia oleskelulupia, viisumeita ja kausityötodistuksia. Laki tukee näin ollen omaehtoista varautumista maassa ilman että rohkaistaan ihmisiä matkustamaan yli rajojen.

Me tiedämme nyt, että rajaliikennettä siis rajoitetaan ja liikenneyhteydet Suomeen ovat heikentyneet merkittävästi. Yhtä lailla lähialueilla ihmisiä kehotetaan olemaan matkustamatta ulkomaille, ja monet maat myös estävät ulkomaille matkustamisen.

Suomen edustustoissa kapasiteetti käsitellä lupahakemuksia on tällä hetkellä hyvin rajallinen, ja näin ollen siltä varalta, että maahan saadaan myös uutta ulkomaista työvoimaa, laki koskisi myös sitten heitä.

Eli tämä laki on tähdätty nyt poikkeusoloihin, ja ykkösvaihtoehtona oli tämän voimassaolon kytkentä valmiuslain soveltamiseen, mutta se sitten osoittautui aika mutkikkaaksi, joten näin ollen tässä esitetään, että laki olisi voimassa tämän vuoden loppuun saakka. Jos se pitää kumota aiemmin, niin sitten se esitetään kumottavaksi, mutta jos poikkeustila jatkuu yli vuodenvaihteen, niin sitten esitetään sitä jatkettavaksi. Näin ollen tällä pyritään varmistamaan sitä, että me pystyisimme huoltovarmuuden kannalta tärkeissä tehtävissä varmistamaan mahdollisimman hyvin työvoiman saatavuuden, ja sitä, että nämä säännökset olisivat tältä osin joustavia, niin että ihminen voi siirtyä työpaikasta toiseen ilman vaikeutettuja prosesseja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ryhtynyt pikaisesti toimiin, jotta tässä kriisitilanteessa suomalainen yhteiskunta toimii ja jotta meillä olisi myöskin tämän kriisin jälkeen yhteiskunta, jossa on mahdollista esimerkiksi kaupasta ostaa suomalaisia tuotteita. Tällä esityksellä on tarkoitus varmistaa suomalaisen yhteiskunnan pärjääminen ja esimerkiksi suomalainen ruoantuotanto. Siitä haluan myöskin antaa kiitoksen ministeri Haataiselle, että tämä esitys on pikaisesti saatu tänne eduskuntaan.

Tässähän on siis tarkoituksena, että meillä on myös kriisin jälkeen lautasilla ruokaa, ja suomalaista ruokaa, mutta on myös tarkoitus varmistaa se, että kun tämä kriisi on saatu hoidettua, niin nämä ruoan hinnat eivät olisi aivan pilvissä sen takia, että tarjontaa on vähän.

Olennainen osa esityksessä mielestäni on se, että tämähän koskee jo tällä hetkellä Suomessa olevia ja työluvan omaavia ulkomaalaisia henkilöitä, aivan kuten ministeri Haatainen tässä toi esille. Meillähän on rajat tällä hetkellä kiinni, täältä ei voi lähteä pois, eikä tänne voi tällä hetkellä tulla, joten on mielestäni aivan järkevää ja luonnollista, että mahdollistamme jo täällä olevien oleskeluluvan omaavien henkilöiden työnteon myös muilla kuin heidän tällä hetkellä työskentelemillään aloilla.

Mielestäni on tärkeää myös huomioida, että tässä esityksessä tämä laki on sidottu määräaikaan. Sen on tarkoitus olla voimassa vuoden loppuun asti. Ja kuten ministeri toi esille, sitten jos tämä kriisitilanne hellittää, tämä laki on mahdollista myös purkaa.

Toinen tärkeä huomio liittyy siihen, että tämä esitys koskee vain tiettyjä aloja. Ja näitä aloja on lueteltu tässä esityksessä. Ne liittyvät erityisesti huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisiin aloihin, kuten maatalouteen, rakentamiseen ja elintarvikealaan.

No, me pääsemme tätä hallintovaliokunnassa vielä perkaamaan, ja hyvä niin. Mutta olisin vielä kysynyt ministeriltä, että onko niin, että myös näihin aloihin ja näihin työtehtäviin liittyy tämä tavanomainen työsuojeluun liittyvä valvonta ja muu työmarkkinoiden valvonta, jota tällä hetkellä hoitavat useat eri viranomaiset, kuten avit.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on tuiki tarpeellinen Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta. Esityksellä sallitaan kaikille laillisesti maassa oleville kolmansien maiden kansalaisille työnteko huoltovarmuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeillä aloilla ja tehtävissä, joita on määritelty komission tiedonannossa.

Arvoisa puhemies! Nämä alat, jotka tässä on lueteltu, ovat olleet vuosia sentyyppisiä, että ulkomaisen työvoiman käyttö on niillä ollut välttämättömyys. On fakta ja totuus, että suomalaiset kurkut, tomaatit, mansikat, ja niin edelleen, maatiloilla eivät olisi kasvaneet viime vuosina ilman ulkomaista työvoimaa. Totta kai on päivänselvää, että tässä tilanteessa, kun toisaalta lomautetaan muista tehtävistä, pitää hallituksen löytää polku ja työllistää näitä suomalaisia näihin tehtäviin, mutta jo pelkästään maataloustuottajat ovat arvioineet, että näidenkin päätösten jälkeen, mitä tässä tehdään, kriittisten, siis välttämättömien, työntekijöiden tarve ulkomailta, lähinnä nyt Itä-Euroopasta — Ukraina, Valko-Venäjä, tämäntyyppiset maat, mistä näitä on tullut — on edelleen kaksi—kolmetuhatta. Ja tässä onkin nyt sitten haastava tilanne, kun rajat ovat kiinni, ja tekisin tässä nyt semmoisen kysymyksen, joka on aika vaikea kysymys: Miten tämä ratkaistaan seuraavien viikkojen aikana? Onko hallituksella joku keino, jolla saadaan näitä välttämättömiä työntekijöitä, joita voi olla tosiaan parituhatta maataloustuottajien mukaan? Onko niitä tässä tilanteessa mahdollista Suomeen saada? Jos päätelmä on se, että tilanne on mahdoton, niin sitten meidän kyllä täytyy todella ripeästi löytää ne ratkaisut, että tämä vastaava määrä työntekijöitä saadaan sitten kotimaisista voimista liikkeelle. Siihen tarvitaan kannustavuutta, siihen tarvitaan työvoiman liikkuvuuteen liittyviä ratkaisuja — hyvin vaikea kokonaisuus, mutta erittäin oleellinen, kun kasvukausi maaseudulla ja maataloudessa on nyt ovella.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on kannatettava ja tärkeä. Kiinnitän huomiota tässä nyt lyhyesti, jotta muutkin ennättävät puhua, vain mittakaavaristiriitaan. Täällä todetaan, että normaalivuonna puutarhasektorilla on ollut ulkomaista työvoimaa noin 16 000 henkeä, ja jos työvoimaa ei saada, niin meillä ei ole satoa korjattavaksi, ja uhkana ovat myös monen tilan kohdalla konkurssit varsinkin erikoisviljelyn osalta. Kun tarve on näin mittava, niin täällä esityksessä kuitenkin todetaan, että vaikka tätä työvoiman tarjontaa tällä esityksellä voitaisiin potentiaalisesti lisätä kymmenillätuhansilla, niin käytännössä arvioidaan, että työllisyysvaikutus jää joihinkin satoihin. Eli tämä ristiriita on kyllä valtavan suuri, ja siitä voimme nähdä, että tämä ei valitettavasti tätä ahdinkoa kokonaan poista.

Arvoisa puhemies! Jotta salissa olisi mahdollisimman vähän väkeä näin korona-aikana, niin lähden tuonne huoneeseen kuuntelemaan tämän keskustelun jatkoa ja myös ministeri Haataisen vastauksia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Oikein.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on kyllä tarpeellinen, ja jos miettii erityisesti maatalouden ahdinkoa, niin tosiasia on se, niin kuin edustaja Räsänen tuossa sanoi, että tämä on hyvä alku mutta riittämätön itsessään. 16 000 kausityöntekijällä, jotka meillä työskentelevät maataloudessa, marjatiloilla ja pelloilla, ei pystytä vastaamaan tähän työntekijätarpeeseen, mutta nyt on ehdottomasti kaikki kivet käännettävä ja todellakin kannustettava ihmisiä hakeutumaan maatilatalouden töihin. Tämä on meille nyt kansallinen huoltovarmuuskysymys, että meidän elintarviketuotanto pysyy tolpillansa tämän kriisin aikana.

Tässä yhteydessä, kun kyselytunnillakin oli puhetta siitä, että moni nuori on kesätyöntekijä, potentiaalinen sellainen, ja on saanut jo tässä vaiheessa tiedon siitä, että kesätyöpaikka ei toteudukaan, niin tässä kyllä mielestäni olisi äärimmäisen tärkeää suunnata nuorille ihan jonkunlainen rekrykampanja, jolla heitä kannustettaisiin sinne mansikkapelloille ja marjatiloille. Siihen aikaan kun itse olin nuori, niin kyllä siellä Pohjois-Savon mansikkapelloilla meitä aika monta oli poimimassa, ja se oli siihen aikaan koululaisten, voisi sanoa, suosituin kesätyö. Tänä päivänä ei suomalaisia koululaisia juurikaan tuolla mansikkapelloilla näy, tai se on ainakin harvinaisempaa.

Sitten toinen sellainen asia, mitä mietin, on se, että kun meillä on turvapaikanhakijoita, joilla on työnteko-oikeus olemassa, ja heillä on tämä vastaanottoraha, jonka he saavat — vähän samalla tavalla kuin perussuomalaiset esittivät, että olisi mahdollisuus työttömyyskorvausta menettämättä olla työnteossa ja saada lisäansioita — niin olisiko tässä myöskin mahdollisuus ajatella, että niillä turvapaikanhakijoilla, joilla on olemassa se työnteko-oikeus, tämä vastaanottoraha pysyisi samana, ja heillä sillä tavalla olisi kannustin lähteä tässä tilanteessa auttamaan maatiloille ja marjatiloille. Sinällänsä se ei itsessään muuta sitä heidän prosessiaan tai tuo siihen mitään uutta tai muutosta, vaan heidän turvapaikkaoikeutensa tutkitaan ihan niin kuin siihenkin saakka. Tämä työnteko-oikeus ei itsessään ole tuonut siihen mitään muutosta tähänkään saakka, ja siinä mielessä voisi ajatella, että myöskin tämä voisi olla yksi sellainen mahdollisuus, jolla saataisiin lisää työntekijöitä maatiloille.

Tämä maatilojen hätä on nyt ihan oikea. Esimerkiksi marjatiloilla aika pian alkaa olla se tilanne — tietysti nyt vähän riippuen pohjoinen—etelä-sektorista, maantieteellisestä sijainnista — että aika paljon alkaa olla jo sitä niin sanottua valmistelevaa työtä, johon nyt tarvittaisiin sitä työvoimaa, ja siinä mielessä nyt täytyy kyllä suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki kivet kääntää ja pohtia, millä tavalla tämä tilanne saadaan ratkaistua. Jossain vaiheessa esitettiin sitä, että viimeinen hätäkeino on sitten se, että varusmiehet lähtevät tuonne marjapelloille. Jostain puolueesta taidettiin se ajatus jo sinällänsä torpata, mutta jos todellakin menee siihen viimeiseen tinkaan, että mistään muualta ei saada meillä avustajia maatilatalouteen, niin kyllä sekin minusta keinona, viimeisenä keinona, on myöskin mietittävä.

Emme me voi Suomessa ajatella niin, että meidän ruoka- ja elintarviketeollisuuden ketjut jäävät ja katkeavat siihen, että me emme saa sieltä niitä satoja korjattua, ja siksi tämä on niin äärimmäisen tärkeä kysymys.

Arvoisa puhemies! Esityksessä halutaan muuttaa ulkomaalaislakia ja EU:n ulkopuolelta tulevien kausityöntekijöiden maahantuloa ja oleskelua koskevaa lakia väliaikaisesti koronakriisistä johtuen.

Maataloudessa erityisesti satokaudella marjanpoiminnassa ja muissa vastaavissa tehtävissä ulkomaalaisten osuus työntekijöinä on erittäin korkea. Suuri osa näistä ihmisistä on kausityöntekijöitä. He tulevat maahan, tekevät työtä ja lähtevät maasta. He eivät kuormita sosiaaliturvaa ja palveluita eivätkä jää maahan työn loppumisen jälkeen. Lähtömaita ovat esimerkiksi Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa, Venäjä, vähemmän ihmisiä tulee enää Baltiasta ja Puolasta.

Maataloudessa ja puutarhoilla työskentelee Suomessa vuosittain 16 000 kausityöntekijää. 1 500 työntekijän tarve on arvioitu kriittiseksi maa- ja metsätalousministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen mukaan. Syy maahanmuuttajatyövoiman suurelle määrälle on alan vaatimaton palkkaus. Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton työehtosopimuksen mukaan tuntipalkat liikkuvat noin 8,5 euron ja 11 euron välillä, opiskelijoilla vain 6 euroa tunnissa.

Perussuomalaisilla ei ole mitään kausityöntekijöitä vastaan. Kausityöntekijä, jonka työpanoksesta on hyötyä ja josta saadaan veroja, on eri asia niin taloudellisesti kuin muiltakin osin kuin henkilö, joka jää maahan millä tahansa oleskeluluvalla ja kuormittaa sosiaaliturvaa ja palvelurakennetta yleensä yhtä paljon riippumatta varsinaisesta statuksestaan. Kausityöntekijöiden osalta maatalouden tilanne on vaikea, koska rajamme ovat kiinni.

Esityksessä esitetään, että muilla aloilla lomautettuja ja työttömäksi jääviä, työperusteisilla oleskeluluvilla asuvia ulkomaalaisia voitaisiin hyödyntää maatalouden kausityössä. Voimassa oleva ulkomaalaislainsäädäntö ei mahdollista tällaista alanvaihtoa. Tämän muuttaminen on tietysti järkevää. Järkevää olisi myös hyödyntää huomattavan alhaisesta työllisyydestä kärsiviä ei-työperäisen oleskeluluvan ja kansainvälisen suojeluaseman saaneita. Maassa on valtava ja yhä kasvava ulkomaalaisten työttömien reservi. Kuten tiedämme, koronaepidemia lisää merkittävästi myös suomalaisten työttömyyttä.

Arvoisa puhemies! Kiireellisesti annettu ja ilmeisen kiireessä valmisteltu hallituksen esitys on epäselvä. Yhtäältä siinä esitetään edellä käsittelemiäni järkeviä ja kannatettavia asioita, toisaalta mukaan on ujutettu muita niin sanottuun työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä perinteisiä hankkeita, joilla 1) ei pitäisi olla mitään tekemistä maatalouden satotyön tai muun juuri ulkomaalaista työvoimaa kaipaavien alojen kanssa ja 2) jotka eivät koskekaan jo maassa olevia ulkomaalaisia vaan tulevaisuudessa saapuvaa tai saapuvaksi toivottavaa maahanmuuttoa.

Esityksessä sanotaan, että koronatilanteen vuoksi haasteena on saada riittävästi työvoimaa myös rakennusalalle ja telakkateollisuuteen sekä kuljetusaloille. Kaikilla näillä aloilla on jo ilman koronaakin ollut merkittävää kotimaista työttömyyttä, puhumattakaan ajasta nyt. Samat ongelmalliset kannustinloukut koskettavat yhtä lailla ulkomaalaista sen jälkeen, kun hän on varmistanut maahan jäämisen. Työttömyysetuudet ja sosiaaliturvamme eivät kannusta ottamaan vastaan matalasti palkattua tai lyhytkestoista työtä, varsinkaan, jos henkilö sijaitsee korkeiden asumiskustannusten alueella, ja erityisesti mikäli perheessä on lapsia. Palkka on liian alhainen sosiaaliturvaan nähden, tai sosiaaliturva on liian korkea palkkaan nähden. Meillä on kohta Suomessa 320 000 uutta lomautettua tai työtöntä edellisten työnhakijoiden lisäksi. Työhalukkuutta varmaankin löytyisi, jos hallitus toisi eduskuntaan lain, joka mahdollistaisi esimerkiksi kausityön tekemisen maatiloilla ilman, että sillä on vaikutuksia varsinaisesta työstä lomautuksen tai irtisanomisen perusteella saatavaan etuuteen. Tätä perussuomalaiset on tänään esittänyt. Tällä tavoin kausitöiden houkuttelevuus myös suomalaisten silmissä kasvaisi.

Arvoisa puhemies! Toinen esityksen merkittävä ongelma on siis se, että se ei käsittele vain maassa jo olevia ihmisiä vaan vihjaa myös uusista maahanmuuttajista. Nimenomaan vihjaa, sillä kohdat, joissa asiasta puhutaan, ovat hyvin lyhyitä ja sanomassaan epäselviä. Eri alojen elinkeinojärjestöt ovat esittäneet perusteluja ulkomaisen työvoiman välttämättömyydestä eri toimialoilla. Perusteluissa viitataan toimialan ja tehtävien kriittisyyteen joko huoltovarmuuden tai alan yritysten elinkeinon ja toimeentulon vaarantumisen tai molempien kannalta.

Perussuomalaisten mielestä on vastuutonta haluta maahan lisää ihmisiä, kun niin ulkomaalaisten kuin suomalaisten lomautukset ja työttömyys lisääntyvät merkittävästi. Suomen rajojen on määrä olla koronaepidemian vuoksi kiinni — eivät ne ole: ne Suomen ulkomaanedustustot, jotka ovat auki, käsittelevät tälläkin hetkellä näiden niin sanottujen kriittisten alojen viisumi- ja oleskelulupahakemuksia. Komissio julkaisi muutama päivä sitten luettelon näistä kriittisistä aloista, mutta kuten edellä sanoin, hallitus tulkitsee tätä laveasti. Nähtävästi kaikkia aloja, joissa on merkittävästi ulkomaalaisia työntekijöitä, voidaan hallituksen mukaan pitää kriittisinä, olipa syy alan korkealle ulkomaalaisedustukselle mikä tahansa. Perussuomalaiset taas on sitä mieltä, että päinvastoin tavoitteena pitäisi olla, että yksikään kriittinen ala ei voi nojata ulkomaalaiseen työvoimaan ja sen saatavuuteen.

Esityksen perusteella siis myös muihin kuin jo maassa oleviin ulkomaalaisiin sovellettaisiin samoja ehtoja. Esityksessä sanotaan: ”Siltä osin kuin rajaliikenteen rajoituksista huolimatta maahan saapuu työvoimaa ulkomailta, nämäkin voisivat karanteenin jälkeen työskennellä kaikilla edellä mainituilla aloilla lupatyypistään riippumatta.” Esitys ei ole johdonmukainen hallituksen rajaliikenteen vähentämistä koskevan tavoitteen kanssa. Se on johdonmukainen tämän osalta ainoastaan esityksen siltä osin kuin kyse on jo maassa olevista henkilöistä, mutta esitys koskee myös poikkeustilan aikana myönnettäviä uusia oleskelulupia ja viisumeita myös muilla kuin oikeasti kriittisillä aloilla, kuten maataloudessa. Alojen määritteleminen kriittisiksi vain siksi, että niillä on paljon ulkomaalaisia, kiertää koronarajoituksia ja poikkeuslakeja. Tämä tehdään ennen kuin on edes yritetty etsiä keinoja saada työvoimaa maamme sisältä.

Arvoisa puhemies! Esitys on kannatettava jo maassa olevien ulkomaalaisten osalta. Huomionarvoista kuitenkin on, että jos esitys koskisi vain heitä, se olisi jo itsensäkin mielestä turha. Siinä nimittäin sanotaan näin: ”Se lisää työvoiman tarjontaa potentiaalisesti kymmenillätuhansilla henkilöillä, mutta käytännössä työllisyysvaikutuksen voi odottaa jäävän joihinkin satoihin.” Kyse ei ole muutamastasadasta maassa olevasta ulkomaalaisesta. Tavoite on helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan hallituksen esityksessä esitetään ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain väliaikaista muuttamista. Esityksellä vähennettäisiin talousvaikeuksia erityisesti maataloudessa ja puutarha-alalla, ja se on siinä mielessä tärkeä, että on erittäin merkittävää, että sopivan kausityövoiman saanti pystytään turvaamaan.

Tässä on näitä aloja lueteltu, mutta osittain tämä liittyy myöskin tähän  komission tie-donantoon, ja komission tiedonannossa nämä tehtävät, jotka on määritelty välttämättömiksi tehtäviksi ja tarpeiksi, ovat muun muassa terveydenhuollon ammattilaiset, maatalousalan kausityöntekijät, kuljetushenkilöstö, elintärkeän tai muuten välttämättömän infrastruktuurin parissa työskentelevät henkilöt, elintarviketeollisuus sekä eri hoitotyöntekijät. Ajatellaan nopeasti, että kattava lista, mutta yksi kausityöntekijöitä paljon käyttävä ala Suomessa on erilaiset luonnontuotealat. Eli puhutaan marjanpoimijoista ja kaikesta siitä, mitä tuolla meidän metsissämme on ja mitä myöskin elintarvikkeiksi jalostetaan. Me kaikki tiedämme, että suurimmaksi osaksi, lähes täysin, niiden poimuu ja keruu on ollut kausityöntekijöiden varassa. Näitä ei tässä komission tiedonannossa ole, ja kun ei tähän hallituksen esitykseen ole voinut aikaisemmin tutustua, niin en nyt ainakaan nopeasti etsittynä löytänyt niitä myöskään täältä hallituksen esityksestä.

Omavaraisuus on näinä aikoina tärkeämpi kuin monen muun osalta vuosiin on ajateltukaan. Henkilökohtaisesti olen aina ajatellut, että se on tärkeää, mutta jos tiedetään, että EU:n tasollakin osa maista on jo ryhtynyt rajoittamaan elintarvikkeiden vientiä omien rajojensa ulkopuolelle, niin ymmärretään se, että on tärkeää, että me täällä Suomessa nostamme omavaraisuusastetta. Kysyisinkin siis ministeriltä: näettekö ja onko tämä niin, että tämä hallituksen esitys koskettaa myöskin tätä luonnontuotealaa, ja jos ei kosketa, niin onko TEM valmistautunut siihen, että asetuksella se säädetään sitä koskettamaan? Me tietenkin aloitamme hallintovaliokunnassa huomenna tähän liittyen kuulemiset, mutta tämä asia olisi hyvä olla aikaisemmin.

Tämä laki on nyt siis voimassa tämän vuoden loppuun, mutta tässä hallituksen esityksessä ei selkeästi tuoda esiin, että jos henkilö, jolla on nyt siis oleskelulupa, saa työluvan näille huoltovarmuusaloille vaikka nyt toukokuussa, niin saako hän sen vuoden loppuun vai saako hän sen vaikka vuodeksi tai puoleksitoista vuodeksi. Eli onko se työlupa voimassa näillä huoltovarmuusaloilla myös tämän lainsäädännön mahdollisen päättymisen jälkeen?

Näihin kahteen kysymykseen toivon ministerin vastausta. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen, 3 minuuttia.

Arvoisa herra puhemies! Tässä tuli iso liuta kysymyksiä, toivottavasti 3 minuuttia riittää.

Puheenvuoroissa kysyttiin nyt paljon siitä, keitä nämä koskevat. Edustaja Heinäluoma nosti esiin ensimmäisen kysymyksen siitä, että koskeehan nyt sitten näitä aloja, työntekijöitä, samat pelisäännöt kuin muita työelämässä. Kyllä, työehtosopimukset ja työsuojelu ja valvonta, kaikki nämä ovat ihan samat kuin meillä täällä Suomessa.

Sitten täällä edustaja Talvitie kysyi, onko luonnontuoteala tässä sisällä. Kyllä, se sisältyy kausityön käsitteen alle, eli se on siinä mukana. Lupa myönnetään ihan normaalisti, ja tämä lupa koskee vain työoikeutta, joka tässä myönnetään.

Sitten kun edustaja Purra puhui tästä rajaliikenteestä ja muusta, niin tämä ei koske nyt rajaliikenteen rajoittamista. Nämä asiat ratkaistaan ihan erikseen valtioneuvostossa.

Ja sitten kysymys siitä, koskevatko nämä työoikeuden omaavia turvapaikanhakijoita. Tämä on meillä nyt yhteistyössä työn alla Migrin kanssa. Tässä tietysti etuna olisi se, että nämä vastaanottokeskukset ovat lähellä näitä paikkoja, missä tätä työtä myös tehdään, eli tässä on tämmöinen kohtaantokysymys myös, että ihmiset ja työpaikat kohtaisivat. Liikkuvuus saattaa olla rajallinen, mutta tätä palvelisi se, että ollaan lähellä.

Sitten edustaja Räsänen puhui, että tämä on pieni asia. Mutta tavallaan pienistä puroista kootaan nyt isompaa virtaa. Meidän on pakko toimia näin, että etsitään kaikki keinot, ja tämä esitys nyt omalta osaltaan edesauttaa sitä, että saataisiin nyt sitten työvoimaa turvattua maatalouteen ja erityisesti puutarha-alalle.

Tällä todellakin on kiire, koska nyt tällä hetkellä siellä kylvetään ja istutetaan taimia ja nyt tarvitaan jo työntekijöitä. Tästä syytä me olemme yhdessä nyt käymässä, maa- ja metsätalousministeriö ja TEM, alan toimijoiden kanssa tätä läpi ja etsimässä keinoja, millä voidaan kampanjoida, ja TEM-johtoisesti ollaan nyt sitten myös rekrytointikampanjaa tekemässä, ja kohdennetaan tätä muun muassa opiskelijoihin, kuten edustaja Essayah tässä hyvin esitti. Eli me tarvitsemme tavallaan tämmöiset kansalliset kausityötalkoot.

Itse olen ollut marjoja poimimassa kahtena kesänä opiskelijana, varmaan Essayahin kanssa samoilla puutarhoilla tai mansikkapelloilla. Tiedän tämän työn, ja tämä voisi olla opiskelijoille ihan hyvä keino saada elantoa ja tiliä nyt näinä aikoina, kun kesätöitä ei ole ihan varmaan sen oman opiskelualan osalta löydettävissä. Toivoisin, että meillä olisi tämmöinen kansallinen, yhteinen tahtotila siinä, että me huolehdimme tästä, koska ihan oikeasti tämä on semmoinen asia, että jos me nyt emme saa näitä kasveja kasvamaan ja puutarhoille istutuksia kuntoon, niin meillä ei ole sitä satoakaan, mitä sitten voidaan myöhemmin korjata. Eli tämä on meidän huoltovarmuuden, ruokahuollon ja omavaraisuuden kannalta tärkeä asia.

Kaikkia näitä asioita, joita tässä tuli esiin, minä vien kyllä eteenpäin, ja monia näitä ollaan valmistelemassa ministeriössä. Tulemme sitten tekemään esityksiä vielä jatkoon, ja maa- ja metsätalousministeriö on tosi tiiviisti mukana yhteisissä talkoissa. Tämä on iso ja tärkeä asia. Omalta pieneltä osaltaan tämäkin laki on merkittävä, koska tämä varmistaa sen, että nyt nämä täällä olevat maahanmuuttajataustaiset ihmiset voivat myös tällä alalla toimia ja vaihtaa työpaikkaa sujuvasti.

Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä, joka sinällään on kannatettava, aikaisemmin jo täällä salissa käsiteltiin, eli tässä pyritään nyt mahdollistamaan täällä jo olevien ulkomaalaisten työntekijöiden työn tekeminen ikään kuin nykyisistä rajoituksista piittaamatta, työpaikan vaihtaminen, mikä on tietenkin järkevää. Tämä ja moni muu näistä esityksistä nostaa hyvin esiin sen meidän yhteiskunnassamme olevan ongelman, että monessa kohdin meidän ei välttämättä kannata tehdä kaikenlaisia töitä tässä yhteiskunnassa. Nyt meillä on kriittisillä aloilla, esimerkiksi maataloudessa, paljon sellaisia töitä, joihin ei löydy työntekijöitä, ja siitä on merkkinä se, että monet näistä työntekijöistä ovat sellaisia, että he tulevat tänne kausityöntekijöiksi ja sitten lähtevät sen jälkeen takaisin kotimaahansa.

On sinällään hyvä asia, että meillä löytyy normaalioloissa sellaisia työntekijöitä, jotka tulevat tänne kausityöntekijöiksi, mutta on huolestuttavaa, jos tässä tilanteessa, jossa meillä tulee olemaan paljon joko lomautettuja tai jopa työttömiä henkilöitä, meillä on samanaikaisesti kova työvoimapula toisilla aloilla. Tämä kohtaanto-ongelma pitäisi jollain tavalla pystyä tässä tilanteessa nopealla aikataululla ratkaisemaan. Ja ehkäpä tästä poikkeustilanteesta tulee meille jotakin sellaista hyötyäkin, että sitten kun lähdetään sorvaamaan tulevaisuuden sotu-uudistusta eli uudistamaan suomalaista sosiaaliturvaa, niin pohditaan, miten mahdollistettaisiin se, että työn tekeminen olisi aina kannattavaa. Eli vaikka se palkka olisi pieni, niin se työ kannattaisi vastaanottaa ja sitten se ikään kuin jäljelle jäävä osuus siitä toimeentulosta mahdollistetaan muulla tavoin tai tehdään sitten jopa montaa työtä yhtä aikaa, jos niikseen tulee.

Tästä hyvä esimerkki, jonka nostin esiin yhdistettynä tuohon aiempaan esitykseen työttömyysturvan mahdollistamisesta yrittäjille, ovat urheilijat, ammattiurheilijat. Silloin kun sosiaaliturvaa tai työttömyysturvaa ei käytännössä ole, kuten ammattiurheilijoiden osalta on tilanne hyvin pitkälti, niin silloin tullaan sellaisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi oululainen jalkapalloseura on ilmoittanut, että he tulevat hakeutumaan kausityöhön maatiloille ja ovat valmiita tekemään raskastakin työtä. Hyvä niin, mutta se vain osoittaa sen, että silloin kun ei ole mitään työttömyysturvaa olemassa ja toimeentulo on jostain hankittava, niin silloin lähdetään töihin myös semmoisiin hommiin, joista tuntipalkka on hyvin pieni.

Sen takia toivonkin, että hallitus myös tähän asiaan kiinnittää huomiota, koska kyllä minä toivon ja uskon niin, että me haluamme, että meillä on jatkossakin ammatikseen urheilevia ihmisiä tässä maassa. Moni pitää kuitenkin urheilua tärkeänä, ainakin itse näin koen, ja sen vuoksi koen, että on tosi tärkeätä, että urheilijoilla on mahdollisuus ammattiaan harjoittaa. Ja niinhän he tekevätkin, vaikka he muitakin töitä sitten tässä ohessa toimeentulonsa pitimiksi tekisivätkin.

Sinällään tämä hallituksen esitys, joka tässä nyt on, on annettu määräajaksi, ja näin on hyvä. Tässä tosiaan pyritään mahdollistamaan se, että meillä löytyisi enemmän työntekijöitä siihen työvoimapulaan, mutta tämä ei tule riittämään. Toivottavasti hallitus nyt pohtii sitten niitä muita ratkaisuja, joilla joustavasti voidaan esimerkiksi kaikki ne kesätöitä vaille jäävät opiskelijat ja nuoret mahdollisimman joustavasti saada töihin semmoisille aloille, joissa työvoimapulaa akuutisti on.