Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuosilomalain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi vuosilomalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi säästövapaan ajankohdasta päättämistä koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on ratkaista käytännön ongelmia, joita on syntynyt tilanteissa, joissa säästövapaita on käytetty työnantajan tuotanto‑ tai palvelutoiminnan kannalta vaikeina ajankohtina. Samalla työntekijän mahdollisuus vaikuttaa ajankohtaan säilytetään mahdollisimman pitkälle.

Nykyisin lähtökohtana on, että työntekijä ja työnantaja sopivat säästövapaan ajankohdasta yhdessä. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus määrätä säästövapaan ajankohta ilmoittamalla siitä neljä kuukautta etukäteen. Tämä on aiheuttanut esimerkiksi sesonkialoilla hankaluuksia, jos säästövapaata pidetään työnantajan tuotanto‑ tai palvelutoiminnan kannalta erityisen kiireisenä ajankohtana.

Esitetyssä laissa yhteinen sopiminen säilyisi edelleen ensisijaisena ratkaisuna. Jos sopimusta ei kuitenkaan synny, työntekijä voisi tehdä työnantajalle pyynnön säästövapaan pitämisestä. Työnantajalla olisi mahdollisuus kieltäytyä pyynnöstä kahdella perusteella: Ensinnäkin työnantaja voisi kieltäytyä pyynnöstä silloin, kun säästövapaan pitäminen aiheuttaisi tuotanto‑ tai palvelutoiminnalle haittaa, jota ei voida välttää tavanomaisin työjärjestelyin. Näin voisi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa korvaavan työvoiman järjestäminen esimerkiksi sisäisin järjestelyin ei ole mahdollista. Toiseksi työnantaja voisi kieltäytyä pyynnöstä, jos säästövapaan pitäminen pyynnön mukaisena ajankohtana vaarantaisi vuosilomien ja säästövapaiden tasapuolisen sijoittamisen työntekijöiden kesken.

Esitys ei anna työnantajalle oikeutta kieltäytyä pyynnöstä kevyin perustein. Kieltäytymisen olisi aina perustuttava todelliseen ja konkreettiseen syyhyn, ja työnantajan olisi perusteltava ratkaisunsa työntekijälle asianmukaisesti. Muutoksella kuitenkin turvataan se, että säästövapaiden pitäminen ei enää johda työpaikoilla kohtuuttomiin tilanteisiin.

Rouva puhemies! Esityksessä haetaan tasapainoa kahden tärkeän tavoitteen välillä: työntekijän mahdollisuuden suunnitella vapaitaan ja yksityiselämäänsä sekä työnantajan mahdollisuuden varmistaa yrityksen tuotannon ja palveluiden sujuva järjestäminen. Ehdotettu sääntely säilyttää säästövapaan keskeisen tarkoituksen mutta antaa työnantajalle nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua sellaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa vapaan ajankohta aiheuttaisi työpaikan toiminnalle sellaista haittaa, jota ei voi välttää tavanomaisin työjärjestelyin. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Minä uskon, että meillä on ministeri täällä paikalla koko tämän ajan. Teillä on kaikilla täällä puheenvuoropyyntö, elikkä mennään listan mukaan. — Edustaja Suhonen.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi esimerkiksi vuosilomalakia. Esityksen mukaan vuosilomalain säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että työntekijän yksipuolinen oikeus määrittää säästövapaan ajankohta poistuisi. Jatkossa työnantajalla olisi oikeus kieltäytyä työntekijän säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevasta pyynnöstä, jos esitetty ajankohta aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa, jota työnantaja ei voi tavanomaisin työjärjestelyin välttää, taikka jos säästövapaan pitäminen kyseisenä ajankohtana estäisi tasapuolisuuden toteuttamisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys jatkaa hallituksen linjaa tällä kaudella, elikkä työntekijöiden oikeuksia heikennetään ja sitten työnantajan oikeuksia taas vahvistetaan. Kieltämättä hieman tuli mieleen, kun tämäkin esityshän tuli ohi hallitusohjelman, että onko tämä klassinen sketsi, että Pena keksi sen viime hetkellä ja veti ässän hihasta, eli tuliko tämä silloisen työministerin lopputyöpäätöksenä. Halusiko silloinen ministeri Satonen, että tämä on hänen viimeinen silauksensa näille asioille, mitä tässä salissa on tällä kaudella tehty, vai oliko tämä ministeri Marttisen ensimmäinen sulka hattuun siltä osin, että heikennetään taas vähän työntekijöitten oikeuksia?

Säästövapaat ovat olleet ansaittua vuosilomaa, jota siirretään. Esimerkiksi jos talviloma jää pitämättä, sen on voinut siirtää myöhempään ajankohtaan pidettäväksi, ja kun vuosilomaa ei ole voinut pitää aiemmin sovittuna hetkenä, työntekijä on ollut normaalisti töissä. Tässä esityksessä on tullut esille monessa kohtaa se, että on ongelma, kun työntekijä pitää säästölomaa, elikkä siis lomaa, mikä on kertynyt vuosilomalain perusteella. Itse näkisin niin, että enemmän ongelma on se, jos työntekijä ei saa pitää tai pidettyä itse haluamallaan paremmalla ajankohdalla, mitä hän toivoo, sitä säästövapaata, mikä on siis vuosilomalain mukaan kertynyt loma. Elikkä enemmän minä koen ongelmaksi sen, jos työntekijä ei pysty sitten pitämään. Koen niin, että tämä esitys voi sen riskin kyllä nostaa korkealle, että jääkö sitten joku säästövapaa pitämättä ja ne maksetaan sitten lopputilissä rahana, mikä tietenkään ei ole tavoiteltava tavoite siis sen suhteen, mitä työntekijän jaksamisen osalta on tarkoituksenmukaista.

Säästövapaan ajankohdasta päättämisen siirtäminen työnantajalle heikentää merkittävällä tavalla säästövapaan tarkoituksen toteutumista ja työntekijän oikeuksia. Muutoksen tosiasiallisena tavoitteena on työnantajan direktio-oikeuden vahvistaminen entisestään ja työntekijän aseman heikentäminen. Siksi tätä esitystä en kannata. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kallio.

Arvoisa rouva puhemies! Saatan hyvinkin pitää hyvin keskustalaisen puheenvuoron tähän keskelle näitä näkemyksiä. Elikkä pari huomiota vain täältä lausunnoista. Työnantajatahojen lausunnoissa esitysluonnoksen muutoksia pidettiin monilta osin hyvinä ja oikeansuuntaisina. Erityisesti muutosta, jonka mukaan työntekijällä ei enää olisi yksipuolista oikeutta määrätä säästövapaa-ajankohdasta, pidettiin tärkeänä, koska sen arvioitiin ratkaisevan useita näihin säästövapaisiin liittyviä keskeisiä ongelmia. No, sitten toisaalta palkansaajia edustavat tahot vastustivat esitysluonnoksen muutoksia laajasti. Lausunnossa tuotiin esille, ettei hallituksen puoliväliriihen kirjauksessa ole esitetty perusteluita tai syitä ehdotetuille muutoksille. Muutoksen tarpeellisuudesta ei ole esitetty objektiivista ja tutkimustietoon perustuvaa näyttöä. Eli tässä tulevat nämä, voi sanoa, ääripäät esille.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen valmisteluun ovat osallistuneet sekä työntekijät että työnantajaosapuolet, ja molemmat ovat olleet eri syistä tyytymättömiä siihen, millaisen lakiehdotuksen hallitus on päätynyt antamaan eduskunnalle. Käytännössä esitys ehkä kuitenkin painottuu pitkälti työnantajapuolen toiveiden mukaisesti ja lisää työnantajan direktio-oikeutta nykyisestä. Onkin hyvä, että sitten valiokuntakäsittelyssä nämä eri näkökulmat punnitaan hyvin tarkkaan ja käydään läpi siellä. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ongelma, jota ei ole tunnistettu palkansaajapuolella ongelmaksi ollenkaan. Siellä ei nähdä tätä ongelmaa. Tässä yhteydessä kun tätä on kuultu tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, liittojen lausunnoissa ja palkansaajapuolen lausunnoissa, niin he sanovat, että tämä nykyinen säästövapaa toimii erittäin hyvin ja se ei ole tämmöinen ongelma. Näyttääkin siltä, että tämä on joittenkin yksittäisten työnantajien ongelma, jotka eivät ole kyenneet tätä asiaa siellä yrityskohtaisesti ratkaisemaan, ja sitten tätä pitää lainsäädännöllä ruveta korjaamaan. Ajanpuutteen vuoksi en viitsi mainita sen valtio-omisteisen yhtiön nimeä, joka lentelee tuolla maailmalla, mutta tämä tilanne on vähän sellainen, että siellä on ollut ilmeisesti ongelmia, muita ei ole hirveästi näkynyt julkisuudessa. Tässä taas lakiesitys on semmoinen, joka kuvaa sitä, että työnantajapuoli kannattaa ja palkansaajapuoli vastustaa ja työnantajadirektiota tässä lisätään.

Ensinnäkin pääsääntö on ollut, että ne sopivat näistä säästövapaitten ajankohdista, ja se on hyvin toiminut. Niitä yhteisesti katsotaan, mihin ne sopivat, ja jos niistä ei ole päästy sopimukseen, niin sitten työntekijällä on ollut mahdollisuus neljä kuukautta ennen ajankohtaa kertoa, milloin hän haluaisi pitää säästövapaan. Tämä on ollut toimiva malli, ja kyllä ne ratkaisut ovat löytyneet yleensä sopimalla. Oikeuskäytäntöä ja valituksia tästä ei ole ollut tuolla neuvonnassa. Tämä neljän kuukauden aika on niin pitkä, että sinä aikana pitäisi pystyä järjestelemään korvaavat käytännöt. Sitten pitää muistaa, että tämä on henkilön omaa vuosilomaa, jonka hän olisi voinut pitää määrättynä aikana, silloin kesäaikana, nyt siirtää sitä muuhun ajankohtaan. Hän olisi silloin ollut töissä kesällä, kun tätä vuosilomaa olisi voinut pitää, ja nyt tämä siirtyy säästövapaana myöhemmäksi.

Arvoisa rouva puhemies! Tästä muutostarpeesta ei ole mitään tutkittua tietoa. Tämä on enempi tämmöinen väittämä, että näitä ongelmia on ollut.

Arvoisa rouva puhemies! Myös tämä siirtosääntö on tässä erittäin ongelmallinen. Nyt jos on sovittu vaikka vuoden 2027 jälkeiseen aikaan, loppuvuoteen, tai vuodelle 2028 säästövapaan, niin tämä siirtosääntö mitätöi sen, ja siinä mielessä se oikeussuoja, joka tämmöisessä keskinäisessä tilanteessa on ollut, nyt sitten romuttuu, ja työnantajapuoli voi sen yksipuolisesti muuttaa. Tämä ei ole hyvää lainsäädäntöä, ja tämä on ollut ainoita asioita, joilla työntekijä on voinut huokoistaa ja vähän tuoda niitä vapaita siihen ajankohtaan, milloin se perhesyistä tai rakentamisen tai muitten osalta on ollut tarpeellista. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Tätäkin asiaa on jo ennakkokäsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsitellyt, ja se on toki totta, minkä täällä edustaja Lyly — ja varmaan myöskin edustaja Suhonen — mainitsi, että palkansaajapuolella tätä asiaa ei ole nähty ongelmaksi. Mutta se nyt vasta olisikin ihmeellistä, jos se nähtäisiin ongelmaksi, että saa itse päättää, koska lomansa pitää. Se olisi kyllä kieltämättä jo aika erikoista, jos sekin muodostuisi ongelmaksi. Sen sijaan työnantajapuolella tämä on kyllä ollut ongelma, ei varmaan kauhean laajasti, mutta tietyissä tilanteissa kyllä. Se neljän kuukauden aika ei myöskään kaikissa tilanteissa valitettavasti mitään auta, jos kaikki ilmoittavat, että he haluavat olla joulun ja loppiaisen välin lomalla, käyttävät säästövapaita silloin, tai heinäkuussa. Ei se auta yhtään, vaikka sen tietää neljä kuukautta ennen, varsinkaan sellaisilla aloilla, joilla on äärimmäisen vaikea löytää muuta henkilökuntaa sitä korvaamaan.

Mutta aivan kuten ministeri tässä hyvin sanoi, niin tässähän on vähän niin kuin vyö ja henkselit. On aika korkean kynnyksen takana, että työnantaja voi sen määritellä, koska se säästövapaa pidetään. Itse asiassa tämän takiahan työnantajapuoli on meillä valiokunnassa tätä kritisoinut. Se olisi halunnut paljon joustavamman järjestelmän kuin mikä tämä on. Mutta tässä on pistetty kirkko keskelle kylää, ja uskon, että jatkossakin aivan valtaosassa tilanteista käy niin, että työnantaja ja työntekijä pystyvät yhdessä sopimaan, koska sitä säästövapaata pidetään, ja sitten on vain niitä muutamia yksittäisiä tilanteita, joihin nyt tulee tämä mahdollisuus, että työnantaja voi hyvin perustellusta syystä sitten todeta, että sitä säästövapaata ei juuri nyt voida pitää. Eli varmaan tämä vaikutus ei tule olemaan kauhean iso, mutta tietyssä tilanteessa tämä on tärkeä lisämahdollisuus. Mutta jokainen asiantuntija, joka on käynyt valiokunnassa, on korostanut sitä, että pääsääntö jatkossakin on se, että siitä sovitaan yhdessä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä nyt aika mielenkiintoista, että yksittäisen suomalaisen lentoyhtiön takia kaikki suomalaiset muut työntekijät joutuvat kärsimään. Mutta tällaistahan tämä lainsäädäntö nyt täällä tuntuu olevan.

Haluan kyllä nyt vielä muistuttaa siitä, että on nimenomaan niin, että on siis sovittu, että se säästövapaa jää, ja nimenomaan niin, että se on sitä säästettyä, työntekijän ansaitsemaa vuosilomaa. Se on jätetty joustavasti pitämättä, ja nyt on niin, että se joustavuus onkin sitten jatkossa vain sieltä työnantajan puolelta, ei työntekijän puolelta. Mutta nimenomaan vielä korostaisin sitä, että jos ei siis ole työnantajan ja työntekijän kesken päästy sopuun siitä, koska sen säästövapaan pitää, niin työnantajalla on neljä kuukautta, siis neljä kuukautta, aikaa järjestellä niitä työtehtäviä. Täytyy kyllä sanoa, että aika erityisiä niiden työtehtävien täytyy olla, jos niitä ei neljässä kuukaudessa pysty järjestelemään. Jos nyt viitataan tähän samaan lentoyhtiöön, niin nythän se sitten tarkoittaa sitä, että ne voidaan pitää vaikka silloin loma-aikana, kesällä, ja nythän se tarkoittaa sitä, että ne jotkut sijaiset pitää hankkia joka tapauksessa sille ajalle.

Mutta minä haluan puuttua vain yhteen asiaan. Olen toiminut aiemmassa elämässäni palkkasihteerinä useamman vuoden, ja muistan erityisen hyvin, kuinka usein olemme järjestelleet säästövapaita niissä kohdissa, kun ihmisellä muuttuu työaika kokonaisesta vaikka puolikkaaksi. Aina on tehty niin, että kun on kokoaikaisessa työssä säästövapaat jättänyt, niin ne on pidetty ennen kuin on — mistä syystä se on ikinä ollutkaan — työaika muuttunut vaikka puolikkaaksi. Lupaako ministeri nyt tässä kohdassa, että yksikään työntekijä ei menetä sitä palkkaa, jonka on ansainnut kokoaikaisena tehdystä työstä, niin että työnantaja määrääkin pitämään säästövapaat, kun syystä tai toisesta työaika on muuttunut muuksi kuin kokoaikaiseksi? Tämä on oikeusmurha, jos tätä ei tässä lakikokonaisuudessa oteta huomioon.

Vielä viimeisenä nostan sen, että nimenomaan niin kuin edustaja Suhonenkin jo edellä sanoi, tässä on kyse taas näistä hallituksen työntekijöitten oikeuksia heikentävistä laeista. Tässä estetään työntekijöitten ja perhe- ja työajan yhteensovittamista ja tässä heikennetään palautumista. Kun on jo lopetettu vuorotteluvapaa, on jo lopetettu aikuiskoulutustuki, niin kyllähän tästä voi sanoa, että kiusaa se on pienikin kiusa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kertoo tämän hallituksen arvoista erittäin paljon, koska kaikki työelämäongelmat näyttävät olevan työntekijäpuolella, kun tässä koko ajan työntekijöitten ehtoja heikennetään eikä luoteta siihen keskinäiseen sopimiseen ja keskinäiseen kanssakäymiseen.

Täytyy myös muistaa, että lähtökohtaisesti työntekijä voi säästää osan lomasta, joka ylittää 24 päivää, mutta nykyäänkään tämä oikeus ei ole kuitenkaan ehdoton, jos säästövapaan antaminen aiheuttaisi vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle. Työnantaja voi kieltäytyä vuosiloman säästämisestä. Se on nykyäänkin mahdollista, ja minä ihmettelen, että tämä nyt on yhtäkkiä tullut semmoiseksi ongelmaksi, että ei voida tehdä.

Mielestäni olisi ollut viisasta, että tätä olisi keskenään kolmikantaisesti neuvoteltu niin, että sitten ratkaisua olisi voitu hakea tällaisia poikkeustilanteita varten, jos niitä nyt sitten enemmänkin on. Itse uskon, että tämä varmaan jatkossakin useilta osin menee vielä fiksuissa työnantajissa sopimalla, mutta kun on myös sellaisia työnantajia, jotka eivät ole niin työntekijälähtöisesti kuuntelevia, niin voi olla, että siellä nämä tapaukset lisääntyvät. Minä itse näen, että tämä on todella semmoinen lainsäädäntömuutos, jota tämä maa ei olisi tarvinnut.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Malm.

Arvoisa rouva puhemies! Ansiokasta keskustelua on tästä käyty, ja tämän keskustelun perusteella ei voi todeta mitään muuta kuin se, että kyllä on hallitus jälleen osannut tehdä kärpäsestä härkäsen. Ongelma, jota ei ole ollut: on keksitty, että voidaan tehdä tällainen lainsäädäntö.

Kyllä minun täytyy yhtyä tähän näkemykseen siitä, mikä on se ammatti tai se työnkuva, jossa työnantajalla kestää yli neljä kuukautta miettiä, miten näitä töitä järjestellään. Kun itsekin olen niitä töitä ollut järjestelemässä työnantajan kanssa siinä kuuluisassa edellisessä elämässä, niin ei kyllä ole tullut sellaista tilannetta eteen, että neljä kuukautta olisi mennyt jonkun työnkuvan järjestelyyn.

Sen lisäksi kaikki nämä heikennykset, joita hallitus on työmarkkinoille väkisin ajanut läpi, ovat sellaisia, jotka eivät millään tavoin lisää työstä palautumista tai sitä, että pystyisi lepäämään. Tälläkin viikolla ollaan saatu lukea uutisia siitä, kuinka Suomessa on paljon väsymystä, jaksamiseen liittyviä ongelmia työssä, mielenterveysongelmia, ja näillä tällaisilla esityksillä hallitus ei anna yhtään tilaa työntekijöille siihen, että jossain välissä voisi palautua. Ei ole vuorotteluvapaata, ei ole aikuiskoulutustukea, ei ole enää mitään mahdollisuutta itse aktiivisesti edes yrittää vaikuttaa omaan työelämään ja siihen, että voisi sitä jotenkin parantaa. Hallitus siis käytännössä haluaa passivoida palkansaajat omassa työssään kokonaan niin, että mitään ei voida tehdä. Senpä takia ei tästäkään esityksestä voi päätellä mitään muuta kuin sen, että tämä on hallituksen tekemä direktio-oikeuden multihuipentuma.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vielä lopuksi haluan todeta sen, että isossa kuvassa näyttää olevan tällä kaudella aina se, että hallitus kokee, että työntekijä on lähtökohtaisesti ongelma tai riski. Irtisanomissuojaa helpotettiin, koska työntekijä kuulemma oli riski. Muissa esityksissä ja lakimuutoksissa, mitä läpi on mennyt, lähtökohtaisesti tunnelmahan on ollut tämmöinen, että työntekijä on aina pikkuisen vähän niin kuin ongelmallinen tai suorastaan riski työnantajalle. Tämä on kyllä suorastaan surkuhupaisaa.

Kysyn vielä lopuksi, ministeri Marttinen: Onko nyt niin, että kun oli se huuhaa-esitys, minkä onneksi veditte pois — sairaussakkoesitys — niin tuliko tämä nyt sitten tavallaan sen tilalle? Piti jotain kuitenkin vähän saada sinne, millä pikkuisen vielä kurmuutetaan työntekijöitä. ”Koska vedimme tämän huuhaa-esityksen sairaussakosta pois, niin otetaanpas tämmöinen huuhaa tähän tilalle.” Oliko tämä se peruste? [Aki Lindén: Vaikka se oli peräti hallitusohjelmassa, se sairaussakko!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lundén.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minä jälleen kerran arvostan suunnattomasti opposition puheita tästäkin asiasta, mutta en minä niitä kyllä missään nimessä kannata. Minä voin sanoa ihan rehellisesti julkisesti tästä asiasta, että joku sairaussakko olisi minun mielestäni pitänyt ehdottomasti vetää läpi. Se on oikeasti minun henkilökohtainen mielipiteeni, ja kyllä minä yrittäjänä koen ja näen ja olen kuullut kollegoiltakin kaikennäköisistä sairauspoissaoloista, mitkä oikeasti varmasti Ruotsin mallin mukaan tippuisivat alemmas, jos vaikka toinen päivä tai kolmas päivä olisivat palkattomia, mutta se on toinen juttu.

Tähän asiaan kumminkin: Minä kannatan lämpimästi kaikkia sellaisia lakimuutoksia, jotka helpottavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Ne tarjoavat työpaikkoja, myös veroeuroja, suomalaiselle yhteiskunnalle, joten on tärkeää, että poistamme turhaa byrokratiaa niiden toiminnan tieltä. Esimerkiksi tässä hallituksen esityksessä on kyse erityisesti siitä, että työpaikoilla pystytään järjestämään työt mahdollisimman järkevällä tavalla tulevaisuudessakin.

Arvoisa rouva puhemies! Säästövapaa tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä säästää osan vuosilomapäivistään ja pitää ne vasta tulevilla lomakausilla tai jonain muna myöhempänä ajankohtana. Tarkoitus on, että säästövapaan ajankohdasta sovitaan jatkossakin lähtökohtaisesti työntekijän ja työnantajan kesken. Joskus eteen tulee kuitenkin tilanteita, jolloin työntekijä ja työnantaja eivät pääse sopuun säästövapaan ajankohdasta. Tämän esityksen myötä työnantajalla olisi jatkossa tietyissä tilanteissa mahdollisuus kieltäytyä työntekijän ehdottamasta ajankohdasta.

Muutos on erityisen tärkeä nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Suuressa yrityksessä on yleensä sen verran henkilökuntaa, että tuuraaja löytyy vapaiden ajaksi lähes aina. Pienessä yrityksessä yhdenkin avainhenkilön poissaolo väärään aikaan voi luoda isoja ongelmia, jotka vaikuttavat koko yrityksen toimintaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta löytää sijaista halutulle ajankohdalle. Eivät kaikki työtehtävät ole sellaisia, että niitä voisi jakaa eteenpäin toisille työntekijöille.

Arvoisa puhemies ja varsinkin arvoisa oppositio! Tällä hallituksen esityksellä on hyötyjä myös työntekijän näkökulmasta. Jatkossa yhden työntekijän säästövapaan pitäminen ei saisi tarkoittaa sitä, että muut työntekijät joutuvat jatkuvasti joustamaan ja muiden lomien järjestäminen vaikeutuu. Tämä on yksi konkreettinen toimi, jolla työmarkkinoita tehdään joustavammiksi ja työn tekemisen ja työn teettämisen esteitä puretaan. Tämän esityksen tarkoitus ei ole missään nimessä viedä työntekijän lomia vaan löytää huomattavasti toimivampi tapa lomien järjestämiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä painottaa, että tässäkin asiassa työntekijän ja työnantajan välinen sopiminen toimii kaiken lähtökohtana. Työnantaja ei voisi määrätä säästövapaan pitämisestä ihan miten tahansa, vaan kyse olisi sellaisista erityistilanteista, joissa työntekijän poissaolo aiheuttaisi sellaista haittaa, jota ei voida tavallisilla työjärjestelyillä välttää.

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on tärkeää, että me varmistamme kotimaisten yritysten toimintaedellytykset. Yrityksillä pitää olla mahdollisuus työllistää ja pyörittää yritystoimintaansa myös niissä hetkissä, kun resurssit voivat olla rajalliset. Erityisesti pienissä yrityksissä joustavuudella on suuri merkitys. Tahdon vielä mainita, että olenkin erittäin onnellisessa asemassa siinä mielessä, että meidän K-Market Somerolla työntekijöiden kanssa työ ja sopiminen sujuu erinomaisesti yrityksen pienestä koosta huolimatta. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Täällä on nyt kaksi puheenvuoroa, ja sitten olisi vielä ministerin puheenvuoro. Ne käydään läpi, mutta sitten vaihdetaan aihetta. Tiedoksi kaikille, koska tämä on aikarajoitettu. — Ja seuraavaksi edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy vähän jankuttaa tätä asiaa, koska meillä nykyäänkin työ- ja virkaehtosopimuksilla voidaan poiketa lain säännöksistä. Työ- ja virkaehtosopimuksilla voidaan rajoittaa säästövapaan kestoa ja asettaa määräaika sille käytölle. Muun muassa valtion virkaehtosopimuksessa on määrätty, kuinka nopeasti se pitää käyttää. Siellä on viiden vuoden enimmäisaika. Eli jos tämä olisi oikeasti ollut ongelma tuolla työelämässä, niin tämä olisi työ- ja virkaehtosopimuksilla voitu hoitaa. Tätä ei olisi tarvinnut lainsäädännöllä tässä tehdä, ja mielestäni tämä on semmoinen asia, joka olisi siellä pitänyt tehdä. Niin kuin viittasin aiemmin, työnantajalla on myös mahdollisuus kieltäytyä tästä tietyin perustein, mikä täällä on aiemminkin sanottu. Täällä on monia keinoja, joilla olisi voinut tämän asian hoitaa, mutta niitä ei ole käytetty. Nyt vain on suoraan, muutaman työnantajan toiveesta, tehty tämmöinen lainsäädäntömuutos, joka ei ole ollenkaan hyvä.

Sitten, arvoisa rouva puhemies, taisi olla niin, että perussuomalaiset nimenomaan oli yksi niistä, jotka tätä sairaussakkoa taisivat olla vastustamassa. [Timo Suhonen: Taas perussuomalaiset! — Mikko Lundén: Tiedän!] Edustaja Lundén oli tuossa nyt eri mieltä, niin että ilmeisesti siellä mielipiteet jakaantuvat monella tapaa. — Kiitoksia.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Hänninen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin kerron kaikille teille siellä vasemmalla, että minä en ole ollut ammattiyhdistysliikkeellä töissä, joten en ole hirveän perillä näistä aiheista, mutta kuulin, että tuntuu, että työntekijä on työnantajalle riski. Onhan se nyt pöyristyttävää, mutta todellakin, täällähän saa ajatella ja sanoa, mitä haluaa, koska täällä on sananvapaus ja mielipiteen oikeus. Se ei mihinkään tästä katoa eikä karkaa. Ja kuitenkin semmoinen tosiasia, että jos ei ole työnantajia, niin ei ole työntekijöille töitä. [Timo Suhonen: Kyllä!] Eli kyllä minä arvostan myös niitä työnantajia ja yrittäjiä, jotka ottavat sinne hyviä työntekijöitä, jotka tuovat lisäarvoa siihen yritykseen. Todellakin ajatukset ovat vapaat. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Sitten haluaako ministeri kommentoida? Olkaa hyvä.

Kunnioitettu rouva puhemies! En tiedä, kannattaako nyt kiittää tästä käydystä keskustelusta, koska toivoisin kuitenkin, hyvät edustajat, että vaikka olemme eri mieltä, niin ei täällä nyt ehkä aivan kaikkea kannata sanoa ääneen. Viittaan erityisesti edustaja Suhosen keskustelun alkupuolella käyttämiin puheenvuoroihin.

Rouva puhemies! Tosiaan tämän esityksen osalta siis tämä käyttämisen kynnys on nostettu erittäin korkealle tässä lainsäädännössä. Pääsääntö on edelleenkin se, että säästövapaat pidetään sinä ajankohtana, jolloin työntekijä on itse toivonut, että ne pidetään. Tiedän myös hyvin sen, että Suomi on täynnä erittäin hienoja pk-yrityksiä — joista edustaja Lundén kertoi taas omakohtaisen esimerkin — joissa nämä asiat toimivat erittäin hyvin.

Edustaja Lyly otti esimerkin tästä valtion virkaehtosopimuksesta, ja se pitää paikkansa. Siis julkisen sektorin virka- ja työehtosopimuksissa asiasta on sovittu kohtalaisen laajasti, mutta vaikutusarvioista käy myös ilmi se, että eiväthän tämän esityksen vaikutukset käytännössä koske siis julkista sektoria, vaan ne vaikutukset ulottuvat nimenomaan yksityiselle sektorille. Eli se on se paikka, missä tätä joustoa haetaan kaikkineen.

Tosiaan siis jos työtehtävissä ja toimialoilla, joissa on paljon sesonkiluonteisuutta ja on kyse työtehtävistä, joissa vaaditaan hyvin korkeaa, erityistä ammattitaitoa, kuten edustaja Satonen totesi, suurempi joukko työntekijöitä haluaa pitää vaikka sitten juhannuksena tai jonain muuna pyhänä säästövapaat, niin ei siinä hirveästi myöskään sitten asiaa auta se, vaikka miten tätä asiaa kaikkinensa suunnittelisi neljä kuukautta etukäteen, eikö näin?

Eli pieni joustokysymys, joka haetaan tänne lainsäädäntöön, joka toivottavasti taas auttaa meidän yrityksiä toimimaan ja kasvamaan, ja kun otetaan huomioon kaikki se muukin, mitä tämän maan hallitus on tehnyt työmarkkinoiden joustavoittamiseksi, niin tuetaan yrityksiä kasvussa. Totta kai eihän tämä pieni asia nyt kaikkea ratkaise, ei tietenkään, mutta tämä on taas yksi kysymys, joka saadaan mielestäni kohtalaisen hyvin kuitenkin ratkaistua pois.

Viimeisenä en malta olla sanomatta: Hyvät SDP:n kansanedustajat, kun te niin kiivaasti ja tuolla kielenkäytöllä vastustatte joka ainoaa tämän hallituksen tekemää minusta aika maltillista rakenneuudistusta, niin jos hallitusvastuuseen menette, niin toivotan teille kyllä parasta menestystä ja onnea siinä, kun aika kovia ja julmia säästöjä on edessä ja aika iso määrä myös rakenneuudistuksia tähän maahan on siis tehtävä. Kannattaa ehkä miettiä myös sitä tulevaisuutta, kun täällä puheenvuoroja käytätte.