Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps) | Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok) | Suullinen kysymys ruoka-aputoiminnan rahoituksesta (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas) | Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys julkisen sektorin merkityksestä (Kim Berg sd) | Suullinen kysymys osaamisen tason nostamisesta (Inka Hopsu vihr) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Hallitus on päättäväisesti sulkenut silmät haittamaahanmuuton vakavilta ilmiöiltä ja kiistänyt maahanmuutolla olevan mitään yhteyttä kasvaneeseen jengirikollisuuteen. Haittamaahanmuutolla on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia, joista perussuomalaiset ovat varoittaneet vuosikymmeniä.

Väkivallan käyttö on poliisin mukaan arkipäiväistynyt, ja väkivaltaan turvaudutaan yhä useammin jengeissä. Ilmiö on laajenemassa suuremmista kaupungeista koko Suomeen. Jengiväkivallan arvioidaan kovenevan, kansainvälistyvän ja kasvavan. Rikoksista epäillyissä nuorissa kuitenkin korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajataustaa tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen muualta. Arvoisa pääministeri, milloin hallitus myöntää, että olemme Ruotsin tiellä, ja puuttuu todelliseen juurisyyhyn eli haitallisen maahanmuuton määrään?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Totean, että pääministeri ei, eikä pääministerin sijainen, ole paikalla. [Eduskunnasta: Missä he ovat?] — Työmatkalla. — Sisäministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksessä esitetty huoli rikollisuudesta ja jengiytymisestä on todellinen. Sen takia on tärkeää, että me ensinnäkin pystymme varmistamaan poliisin riittävät resurssit, ja sitä tämä hallitus on tehnyt. Me olemme nimenomaisesti lisänneet poliisien määrää ja pitäneet poliisien määrän ennätyksellisen korkealla koko tämän hallituskauden ajan. Ja uskon, että eduskunnan tahto myös tulevina vuosina on se sama, koska ainakin tuossa yhdessä täällä salissa hyväksytyssä sisäisen turvallisuuden selonteossa tämä tahto jaettiin.

On myös tärkeätä, kun me mietimme nuoria, jotka ajautuvat rikoksen tielle, että me puutumme nimenomaisesti niihin juurisyihin, että me huolehdimme siitä, että kukaan ei syrjäydy, siitä, että me jo alusta asti osoitamme eri tukea ja pystymme puuttumaan näihin tilanteisiin. Sen takia esimerkiksi Suomessa pitkään tehtyä niin sanottua Ankkuri-toimintaa on kiitelty, ja me teimme siitä myös selvityksen, ja se on ollut konkreettinen tapa, millä me olemme voineet estää [Puhemies koputtaa] nuorten joutumista rikoksen polulle ja siellä olevia nuoria on saatu takaisin yhteiskuntaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä — paikalla olevalle ministerille kysymys.

Arvoisa puhemies! Hallitus on koko kautensa pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään haitallisen maahanmuuton määrää eri verukkeilla. Katujengirikollisuuden taustasyyt eivät voi tulla enää kenelläkään yllätyksenä. Suomi toistaa uskollisesti kaikki Ruotsin tekemät virheet maahanmuuttopolitiikassa. Tästä seuraa vääjäämättä samaa kehitystä kuin Ruotsissa eli katuväkivaltaa, huumerikollisuutta ja jengiytymistä.

Arvioiden mukaan Suomessa toimii jo toistakymmentä katujengiä, joissa Poliisijärjestöjen Liiton mukaan jopa 95 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Liiton puheenjohtajan mukaan olemme jo Ruotsin tiellä. Nyt on aika siirtyä riskin vähättelystä ongelmanratkaisuun ja asettaa suomalaisten turvallisuus etusijalle. Hallituksen on viimein herättävä jengirikollisuuden kasvuun. Arvoisa sisäministeri, mitä hallitus aikoo konkreettisesti tehdä, jotta suunta saadaan nopeasti muutettua? [Jani Mäkelä: Raja kiinni!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken kerroin, esimerkiksi se, että huolehdimme poliisin resursseista, on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä se juurisyy on?] — Samalla tavalla meidän täytyy huolehtia myös nimenomaan niistä juurisyistä. Meidän täytyy varmistaa, että nuoret eivät joudu rikoksen polulle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten varmistatte? — Jussi Halla-aho: Miten on mennyt tähän asti?] Sen takia esimerkiksi tämä moniviranomaistyö, mitä teemme — Ankkuri-toiminta, jota on levitetty ympäri Suomen — on äärimmäisen tärkeätä. Samanaikaisesti, ilman muuta, meidän täytyy tunnistaa tämä ilmiö ja meidän täytyy puuttua siihen. [Petri Huru: Miten te puututte?]

Paljon vertaillaan Suomen tilannetta Ruotsiin, mutta on hyvä muistaa, että me Suomessa olemme tehneet monia asioita oikein. Esimerkiksi meidän asuntopolitiikka [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] tukee sitä, että ei synny tällaista segregaatiota ja erilaisia asuinalueita, joissa ongelmat kasaantuvat. Myös asuntopolitiikka on yksi osa tätä vastausta, samoin kuin se, että meidän kouluissa on riittävästi tukea oppilaille varhaisessa vaiheessa, ja se, että meidän kouluissamme [Puhemies koputtaa] ei myöskään ole niin sanottuja hyviä ja huonoja kouluja vaan kaikki koulut ovat laadukkaita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä vastaus on?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Niemi. Sitä ennen totean, että pyydän nyt sillä tavalla hillitsemään välihuutoja, että täällä kuulee, mitä puhutaan. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä mainittiin, että SPJL:n puheenjohtaja Rinne kertoi näitä kylmiä tosiasioita. Minä voin vastaavasti kertoa Tampereen poliisien yhdistys JHL ry:n puheenjohtajana ihan saman ikävän tosiasian. Nyt on viimeinen hetki puuttua näihin — ei pelkästään tähän katurikollisuuteen, vaan myöskin näihin muihin, moottoripyöräjengeihin pestataan muualta tänne tulleita henkilöitä. Siinä eivät Ankkuri-toiminnat ja nämä enää auta, vaan on saatava lisää poliiseja, ja tälläkin hetkellä muun muassa Sisä-Suomen poliisilaitoksella laitetaan määräaikaisia pois viroista, kun ei ole loppuvuodelle palkkaa, mitä maksaa heille. Arvoisa sisäministeri, nyt on kiire. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Sisäministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Nimenomaisesti se, että me turvaamme poliisien resurssit, on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta, [Olli Immonen: Te ette turvaa!] ja kuten kerroin, tämä hallitus on nostanut poliisien määrää. Poliisien määrä on nyt korkeammalla tasolla kuin viime hallituksen aikana, jossa perussuomalaiset tai kokoomuskin istuivat.

Mutta ei ole kysymys vain siitä, vaan kyllä minä tunnistan sen, että tämä on meidän yhteinen tahtomme, että poliisin resursseista pidetään huolta, ja sen takia viime keväänä teimme yhdessä sisäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa selvityksen siitä, miten voimme pitkäaikaisesti turvata poliisin resurssit. On kestämätöntä, jos joka syksy joudumme tässä salissa käymään sen keskustelun, joudutaanko poliiseja irtisanomaan vai ei. Me haluamme tähän pysyvän ratkaisun. Me haluamme varmistaa, että poliisin rahoitus on pitkäjänteisesti turvattu, ja sen takia tämä työryhmä asetettiin ja sen takia nyt niitä toimenpiteitä, mitä se esittää, on laitettu eteenpäin. Ja kuten sanoin, niin uskon, että myös tämän hallituksen jälkeen [Puhemies koputtaa] se yhteinen tahto huolehtia poliisin määrärahoista jatkuu.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Packalén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat puhuneet jo toistakymmentä vuotta siitä, että Suomi on Ruotsin tiellä jengirikollisuudessa, joka on samalla merkittävä maahanmuuttajiin liittyvä ilmiö. Muiden puolueiden toimesta on vuosikausia kuitenkin vakuuteltu, ettei Ruotsin tie ole meidän tiemme. Saamme nyt lukea lehdistä, kuinka jo lapset pyörittävät järjestäytynyttä huumekauppaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja kuinka alaikäiset syyllistyvät raakoihin väkivaltarikoksiin yhä useammin jengeinä. Katujen, koulujen, kaupunginosien, nuorten ja kokonaisten sukupolvien ajautuminen katujengien valtaan on pysäytettävä. Poliisiin tulee perustaa yksikkö, joka keskittyy katujengien rikoksiin ja niiden torjuntaan. Jutuille pitää saada omat erikoissyytteet, ja rikoskierteessä olevien jengiläisten syöksy on saatava katkaistuksi nopealla tuomioistuinkäsittelyllä. Hyvä hallitus, miksi te ette toimi tässä asiassa, vai väitättekö te yhä, ettemme ole Ruotsin tiellä maahanmuuttajarikollisuudessa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Kuten kerroin, tähän ilmiöön — jengiytymiseen, rikollisuuteen, nuorisorikollisuuteen — on puututtu, ja siihen on puututtu monella eri tavalla, niin niihin juurisyihin kuin esimerkiksi siihen, että varmistamme poliisien määrärahat, teemme moniviranomaisyhteistyötä hyvin tiiviisti. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Mutta on ihan selvä, että se varhainen puuttuminen tai moniviranomaisyhteistyökään ei aina auta. Meillä on silti tätä rikollisuutta, ja meidän täytyy puuttua myös siihen. Ja sen takia, kun täällä sisäisen turvallisuuden selontekoa yhdessä tässä salissa hyväksyttiin, siinä yhteydessä hyväksyimme myös sen, että teemme tällaisen järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän strategian, missä konkreettisia keinoja nostamme ja toimeenpanemme niin, että pääsemme entistä paremmin tähän puuttumaan. Minä uskon, että tämä huoli on yhteisesti jaettu, ja sen takia esimerkiksi poliisien resursseista on tämä hallitus halunnut pitää niin tiukasti kiinni.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tilanne on todella vakava. Tuolla arjessa työskentelevät arjen sankarit ovat jo pitkään kaduilla, kentällä huomanneet nuorisorikollisuuden kasvun ja myös jengirikollisuuden. Tässä on kasvualusta järjestäytyneelle rikollisuudelle, valitettavasti. Poliisihan on tehnyt hyvää työtä, saanut näitä jengejä karsittua, mutta tyhjiö täyttyy, valitettavasti.

Kokoomus ei nosta pelkkiä ongelmia esiin, vaan aina, asiassa kuin asiassa, me myös löydämme ratkaisuja ja esitämme niitä. Me jo alkuvuodesta esitimme kymmenen kohdan ohjelman tämän jengirikollisuuden kitkemiseksi. Siinä on etupäässä pehmeitä keinoja, jotka ovat niitä meille aina tärkeitä, mutta myös kovia keinoja. Tietojen vaihto ei toimi viranomaisten välillä, tukea ei saa kouluihin, terapiatakuu ei toimi. Näissä pitää resursseja muuttaa ja lainsäädäntöä muuttaa. Samoin kovia keinoja: muun muassa ampuma-aserikoksia pitää tiukentaa, koska Britanniassa sillä on ollut tehokas vaikutus. Kysynkin: oletteko te valmis [Puhemies koputtaa] nyt tutustumaan tähän kokoomuksen ohjelmaan ja ottamaan niitä toimia käytäntöön?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen varmasti tuntee tämän tilanteen äärimmäisen hyvin, ja haluan myös kiittää siitä kokoomuksen työstä, mitä teitte jo viime keväällä, kun tämä asia viimeksi oli puheissa. Te laaditte tämän ohjelman, ja olen siihen tutustunut. Siinä on itse asiassa paljon niitä keinoja, mihin myös hallitus on tehnyt ja mistä hallitus on halunnut huolehtia, että ne toteutuvat, liittyen nyt vaikka tähän moniviranomaistoimintaan, Ankkuri-työhön, syrjäytymisen ehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen. Ja sitten siellä oli myös joukko keinoja, jotka menevät sitten sinne rangaistusten puolelle ja oikeusministerin tontille sitä kautta, millaista kriminaalipolitiikkaa me harjoitamme.

Mutta kuten tässä monta kertaa olen todennut, uskon vahvasti, että tämä huoli on yhdessä jaettu, ja sen takia on tärkeää, että me pidämme kiinni poliisin resursseista, me huolehdimme, että meillä ei ole jatkossa niitä tilanteita, että joka syksy joudumme käymään täällä keskusteluja siitä, onko poliisilla riittävät resurssit, ja sen takia itse omalta osaltani [Puhemies koputtaa] olen halunnut varmistaa, [Puhemies: Kiitoksia!] että tulevaisuudessa ei näitä keskusteluja käydä, ja tämä pitkäjänteinen työ on aloitettu.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Poliisi on viestittänyt meille päättäjille, että laittomien ampuma-aseiden takavarikot ovat lisääntyneet Suomessa huolestuttavaa tahtia. Sama kehitys oli aiemmin nähtävissä Ruotsissa, jossa takavarikoitiin vuonna 2010 vajaa 400 asetta, kun taas vuonna 2020 takavarikoitiin jo yli 1 100 kappaletta. Tässä asiassa emme halua seurata Ruotsin esimerkkiä.

Ampuma-aseiden hallussapito kytkeytyy keskeisenä piirteenä myös jengiytymiseen, joka on huolestuttava ilmiö etenkin meidän nuorten keskuudessa. Nuoret liikkuvat porukoissa, joissa teräaseiden kantaminen on myös arkipäiväistynyt. Vaikka suomalaisten nuorten kohdalla ei välttämättä vielä voida puhua järjestäytyneestä rikollisuudesta tai ampuma-aseista, emme voi ottaa riskiä, että siihen päädytään.

Perusmuotoisesta ampuma-aserikoksesta sakkorangaistuksilla ei ole riittävää pelotevaikutusta. Kysynkin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta laittomien ampuma-aseiden kantaminen [Puhemies koputtaa] ei räjähdä Suomessa käsiin niin kuin Ruotsissa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Oikeusministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Ampuma-aselainsäädäntö kuuluu ensisijaisesti sisäministeriölle, mutta voin vastata yleisellä tasolla tästä jengirikollisuudesta ja siitä, mitä myös oikeusministeriössä tehdään sen kitkemiseksi. Tällä hallituskaudella meillä on viety läpi neljässä eri kunnassa, muun muassa Vantaalla, tämmöinen poikkihallinnollinen pilotointi, jossa kootaan eri viranomaisten asiantuntemusta, jotta päästään käsiksi siihen, että nuoret eivät jatkaisi rikollista toimintaansa, että saadaan se pysähtymään ja saadaan nämä nuoret takaisin kouluun ja takaisin rikoksettomaan toimintaan ja elämään. Tämä pilotointi on ollut äärimmäisen tärkeätä, ja me tullaan myös arvioimaan niitä vaikutuksia. Tarkoitus on, että tämä malli saadaan myös ankkuroitua koko Suomeen. Yhdyn näihin näkemyksiin, että jengirikollisuus pitää kitkeä, [Puhemies koputtaa] ja se on meidän kaikkien asia.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jengiytyminen keskittyy pääkaupunkiseudulle. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajan mukaan Suomessa toimii tosiaan 11 katujengiä. Näiden jäsenistä 90 prosenttia on täysi-ikäisiä ja 95 prosenttia hänen mukaansa ulkomaalaistaustaisia. On selvää, että jengiytyminen liittyy epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan. Maahanmuuton pelisääntöjen pitää olla selvät. Suomessa on noudatettava Suomen sääntöjä, Suomen lakia, pitää oppia kieli ja on tehtävä töitä itsensä ja perheensä elättämiseksi.

Kokoomus haluaa tiukentaa pysyvän oleskelun ehtoja. Nuhteettomuuden lisäksi on vaadittava sitä, että on riittävä kielitaito sekä opiskelu- ja työhistoria. Kysyn sisäministeriltä: kannatatteko näitä kokoomuksen esityksiä pysyvän [Puhemies koputtaa] oleskelun ehtojen tiukentamiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Todellakin meillähän on erilaisia oleskelulupia, millä perusteella Suomeen voi tulla: lupa voi liittyä opiskeluun, se voi liittyä työhön, se voi liittyä esimerkiksi perhesuhteisiin. Ja kyllä mielestäni nuo lupakäytännöt meillä ovat varsin tiukat, ja tästähän on tehty myös aika lailla kansainvälistä ja eurooppalaista vertailua. Mutta on totta myös se, että jos ulkomaalainen Suomessa oleskeluluvalla oleskeleva syyllistyy vakaviin rikoksiin, niin sen perusteella voidaan myös oleskelulupa evätä ja karkottaa maasta, kun yksilöllinen harkinta tehdään. On tietysti selvää, että jos tällaisia tapauksia on, niin ne tulee käsitellä ja varmistaa siltä osalta, että toimimme niissä meidän pelisääntöjen mukaisesti.

On hyvä muistaa, että meidän ei tule leimata näissäkään keskusteluissa koko maahanmuuttajajoukkoa. [Puhemies koputtaa] Meillä on siellä [Puhemies: Kiitoksia!] maahanmuuttajissa, aivan kuten suomalaisissakin, rikollisuutta, ja tämä on se meidän yhteinen ongelma, joka pitää poistaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Rantanen Piritta, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Huoli väkivallan lisääntymisestä yhteiskunnassamme on yhteinen. Väkivalta nuorisojoukoissa on pelottavasti lisääntynyt, ja nuorison pahoinvointi on lisääntynyt. Samalla myös väkivaltainen virkamiesten vastustaminen on lisääntynyt, ja meidän on pystyttävä löytämään keinoja väkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Muutama päivä sitten luimme uutisesta, jossa väkivallanteon kohteena oli työtehtävässä ollut ensihoitaja. Ensihoitajat ja hoitajat kohtaavat väkivaltaa entistä useammin omassa työssään. Koska hoitotyöntekijöihin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet rinnastetaan virkamiesten väkivaltaiseksi vastustamiseksi? [Sari Sarkomaa: Siitä on lakialoite!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Oikeusministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitushan on tehnyt jo merkittävän uudistuksen: jos kohtaa väkivaltaa työtehtävissään, niin laiton uhkaus on tämän vuoden alusta lähtien, jos muistan oikein, virallisen syytteen alainen rikos. Tältä osin tämä hallitus on muuttanut tätä lainsäädäntöä. Aikaisemmin se oli asianomistajarikos. Se tarkoittaa myös sitä, että jos henkilö, esimerkiksi sairaanhoitohenkilöstö, ensihoidon henkilöstö, poliisi tai joku muu virkamies kohtaa tämmöistä laitonta uhkausta omassa työtehtävässään — koskee muuten myös poliitikkoja ja luottamusmiehiä — niin virallinen syyttäjä nostaa sen syytteen eikä sen asianomistajan itse tarvitse tätä syytettä nostaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensin pieni korjaus sisäministerille. Nimittäin sisäisen turvallisuuden selonteossa, jonka te toitte, ei käsitelty ulkomaalaisjengejä, siellä ei käsitelty katurikollisuutta, vaan hallintovaliokunta korjasi tämän asian ja mietinnössään kuvasi tätä.

Ainoa ongelma ei kuitenkaan ole tämä suuri väkivaltarikollisuus tai jengirikollisuus, vaan maahanmuutto aiheuttaa kaduilla, kouluissa, nuorten parissa jatkuvasti sellaisia ongelmia, jotka eivät tule julkisuuteen. Niistä keskustellaan ehkä asuinalueiden omissa Facebook-ryhmissä mutta ei täällä. Ja miksi? Yksi syy on siihen se, että te olette nimenomaan kannustaneet ihmisiä olemaan kertomatta maahanmuuton ongelmista, te olette syyttäneet ihmisiä rasisteiksi esimerkiksi, kun he tuovat näitä ongelmia esille. [Välihuutoja vasemmalta] Totta kuitenkin on, että Suomeen tullut maahanmuutto aiheuttaa tällaisia ongelmia, aiheuttaa meidän yhteiskunnan kehitysmaalaistumista. Kysyn teiltä, arvoisa hallitus: miten aiotte pelastaa Suomen palavilta autoilta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hämmästelen kyllä nyt edustaja Purran väitettä siitä — en tiedä, keneen viittasitte sanalla ”te”, tarkoititteko meitä kollektiivisesti, hallitusta, vai minua — [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaikka vihreitä!] että jollain tavalla olisimme sanoneet, että jos joutuu rikoksen kohteeksi, niin sitä asiaa ei pidä viedä käsittelyyn. Totta kai, se on ihan selvä asia. Pidän tätä kyllä äärimmäisen kummastuttavana väitteenä. On selvä, että se on meidän yhteinen huolemme, että varmistetaan, että Suomessa on jokaisella turvallista, ja jos joutuu rikoksen kohteeksi, niin ne asiat tulevat selvitetyiksi. Ja niin kuin olen tässä jo monta kertaa toistanut, sen takia tämä hallitus on esimerkiksi panostanut poliisien määrärahojen riittävyyteen kuin myös oikeuslaitokseen on lisätty resursseja, juuri sen takia, että myös se koko rikoksen selvittämisen ketju olisi mahdollisimman sujuva ja nopea. Me olemme puuttuneet näihin asioihin ja me haluamme myös puuttua niihin juurisyihin, esimerkiksi siihen, että meidän nuorista pidetään huolta, [Puhemies koputtaa] meidän asuinalueet eivät eriydy, [Puhemies huomauttaa ajasta] ja niin, että tässä yhteiskunnassa jokaisella on turvallista olla.

Arvoisa puhemies! Ukrainan sodan lopputulos määrittää Euroopan turvallisuutta pitkälle tulevaisuuteen. Sillä on myös suorat vaikutukset suomalaisten turvallisuuteen, ja sen takia Ukrainan on voitettava tämä sota. Lännen tuki on nyt ratkaisevan tärkeä: Ukrainalla on nyt momentum, ote sodasta. Sen takia nyt tarvitaan kaikki mahdollinen tuki, pakotteita kireämmälle, jotta Venäjän sotakassa tyhjenee ja Venäjän yhteiskunta joutuu tässä ahtaammalle. Mutta avainkysymykseen nousee puolustusmateriaaliapu. Tiedetään, että Euroopassa ja Suomessakin tässä tarvitaan nyt enemmän toimenpiteitä — se on nähty jo kuukausien ajan. Suomalainen puolustusteollisuus kykenee myös parempaan, mutta se edellyttää suunnitelmallista otetta valtiolta, johtajuutta ja uusia päätöksiä. Onko hallitus tehnyt jo joitain päätöksiä tai ryhtymässä suunnitelmallisesti tähän toimintaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toden totta, tämä lännen puolustusmateriaaliapu, jota Ukraina on saanut ja saa, on erittäin tärkeää siinä, että Ukraina voi ylipäätään puolustaa omaa maataan. Tätä Suomikin on ollut antamassa yhdessä hyvin monen muun maan kanssa, ja tätä me myös jatkamme, Tuorein päätös Suomen osalta tässä on noin kaksi tuntia vanha, elikkä tänä iltapäivänä viimeksi teimme päätöksen: yhdeksäs paketti puolustustarvikeapua [Eduskunnasta: Oikein!] lähtee Suomesta eteenpäin.

Kysymykseen siitä, miten puolustusteollisuutta saadaan mukaan. Meillä oli alkuviikosta vierailulla Euroopan puolustustarvikeviraston johtaja. Minun viestini hänelle oli, että tehkää enemmän Euroopassa, koettakaa saada vauhtia puolustusteollisuuden toimiin. Lisäksi kutsuin kotimaisen teollisuuden keskusteluun tästä maanantaina, ja tuo keskustelu oli kyllä rohkaiseva. Uskon, että puolustusteollisuus pystyy tekemään kotimaassakin vielä vähän enemmän, ja tässä asiassa on jatkotyö käynnissä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että Suomi puolustusministeriön ja ulkoministeriön johdolla toimisi tässä asiassa ripeästi ja suunnitelmallisesti. On hyvä, että keskusteluja on käyty, mutta ongelmat ovat olleet tiedossa ja siellä on pullonkaula, josta päästään varmasti nopeasti eteenpäin, ja tähän kaikki tuki tulee varmasti eduskunnasta, kun tätä työtä ryhdytte tekemään.

Mutta tämän sodan iso opetus on se, että Euroopan turvallisuus on yhä vahvemmin, edelleen, USA:n tuen varassa. USA on ollut merkittävin tukija Ukrainalle sinänsä puolustusmateriaalissa mutta myös taloudellisessa avussa. Euroopan pitää pystyä parempaan, ja nyt akuutti tilanne edellyttää sitä, että Eurooppa pystyy parempaan tässä puolustusmateriaalituotannossa — ja nimenomaan Euroopan unioni on tässä ratkaiseva toimija. Suomen kannattaisi nostaa puolustuspolitiikka Euroopan unionin politiikassa kärkipaikalle eli Suomen oma-aloitteisuus siinä, että Euroopan maat vihdoinkin ryhtyvät vahvistamaan omaa puolustustuotantoa ripeästi ja suunnitelmallisesti. Onko Suomi nostanut EU-politiikan kärkipaikalle puolustuspolitiikan? [Puhemies: Kiitoksia!] Onko esimerkiksi pääministeri nostamassa tämän neuvostossa esiin huomenna? [Anne Kalmarin välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.

No, arvoisa puhemies, en nyt ole aivan varma siitä, mitä asioita pääministeri on tässä nostamassa esille, mutta se on selvää, että tämä kuuluu kyllä niihin tärkeisiin asioihin, mitä Suomi on painottanut, ja kyllä meillä on ollut selkeä tuki niille eurooppalaisille aloitteille, joissa Euroopan yhteistoimintaa turvallisuuden ja puolustuksen suhteen parannetaan, ja tässä on otettukin askelia eteenpäin. Meillä on uusi eurooppalainen näkymä siitä ja suunnitelma, miten vahvistamme eurooppalaista puolustusta. EPF-rahaston kautta on tuettu Ukrainan puolustusmateriaalitukea. Lisäksi on suunnitteilla toimia, joilla edistetään eurooppalaisia yhteishankintoja — tämäkin liittyy Ukrainan tukeen. Eli kyllä tässä nyt aika paljon tehdään. Mutta olen samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että vieläkin voidaan tehdä enemmän, ja kyllä tässä Suomi ei todellakaan ole jarrumies, vaan pikemminkin niitä draivereita, jotka vievät tätä asiaa eteenpäin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos yhdeksännestä Ukraina-tukipaketista. Se on äärettömän tärkeä. Nyt kun me nähdään, miten Ukraina vastahyökkäys etenee, Venäjä on ahtaalla, niin nyt jos joskus sitä tukea pitää antaa. Tässä on mahdollisuus todellakin kääntää tämän sodan suuntaa.

Tämä tulee johtamaan siihen, että Putin on yhä ahtaammalla, mikä on aivan oikein. Mutta kuten me olemme pystyneet lukemaan mediasta ja arvaamme sen, että riski sille, että hän ryhtyy epätoivoisiinkin vastatoimiin aina ydinaseista alkaen, on ollut esillä, niin haluaisin nyt kysyä: olemmehan me varautuneet erilaisiin skenaarioihin — myöskin pahimpiin mahdollisiin skenaarioihin — ja olemmehan me valmiita toimimaan erilaisissa tilanteissa? Kaikenlaiseen harmintekoon he pystyvät, kuten me nähtiin näitten kaasuputkien räjäytyksessä. Meillä on muuta kriittistä infraa, mutta sitten on myöskin nämä pahimmat vaihtoehdot. Miten Suomen hallitus ja Suomi ovat varautuneet?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Orpolle erinomaisesta kysymyksestä. Tietysti me olemme nyt jo katsoneet, miten omaa infrastruktuuriamme suojellaan. Meillä on hyvä väestönsuojelujärjestelmä kaikkia näitä pahoja ja pahimpia vaihtoehtoja vastaan. Meillä on oma toimiva puolustus. Totta kai näitä mietitään.

Mutta samaan aikaan on hyvä ehkä huomata, että nämä epätoivoiset teot — Venäjän tunnustus näille neljälle alueelle, annektointi neljälle alueelle, tai tällainen löysä ydinasepuhe, jota Venäjä nyt harjoittaa — vieroittavat Venäjästä monia niitäkin maita, jotka ovat ehkä tähän mennessä niin sanotusti istuneet aidalla, eivät ole ottaneet kantaa tähän tai ovat jopa ilmaisseet tukea Venäjälle tämän kriisin alkuvaiheessa. Monia maita vieroksuttaa se, että rajoista voitaisiin äänestää, järjestää kansanäänestyksiä. Monia vieroksuttaa se, että tässä konfliktissa mentäisiin ydinaseiden käytön tielle. Ja nyt kannattaa — myöskin kansainvälisessä yhteisössä teemme sitä, olemme yhteydessä jatkuvasti eri maihin — juuri tässä suhteessa laajentaa tätä kansainvälistä rintamaa Venäjän aiheuttamaa konfliktia vastaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa puolustussektorilla korkeaa, maailman parasta osaamista: Forssassa C.P.E. Production tekee luotiliivit ja suojavarusteet — maailman parhaat —, Sako Riihimäellä TRG:t, sniperit, tulevaisuuden rynnäkkökiväärit — maailman parhaat —, Patria Hämeenlinnassa 6x6:t, 8x8:t, panssaroidut sotilasajoneuvot — maailman parhaat.

Minkälaista keskustelua, arvoisa puolustusministeri Kaikkonen, on käyty puolustusteollisuuden kanssa, tai onko käyty, siitä, että voisimme vahvistaa huoltovarmuutta näiden ja muidenkin suomalaisten puolustusteollisuuden yritysten kanssa ja myös tätä kautta esimerkiksi apua Ukrainalle? Ja vientiluvat ovat myös iso kysymys, ja jos tähän ulkoministeri ehtii vastata, niin onko tässä tapahtunut muutosta, että pääsisimme yhteiseurooppalaiselle linjalle, esimerkiksi Ruotsin kanssa samoihin käytänteisiin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. Yksi kysymys yhdelle ministerille yhdessä kysymyksessä. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan kutsustani kotimaista teollisuutta oli koolla maanantaina pyöreän pöydän keskustelussa, ja halusin juuri kysyä sitä, minkälaisia mahdollisuuksia teollisuudella olisi toimia tässä tilanteessa vielä nykyistä tehokkaammin. Meillä on hyvä kotimainen puolustusteollisuus, mutta halusin kysyä, onko mahdollisuus tehdä vielä hieman enemmän. Ja viesti oli kyllä sen kaltainen, että voisi ollakin, ja tätä jatkotyötä lähdetään tekemään.

Meillähän on tehty jo hankintoja. Eduskunta myönsi hallituksen esityksestä lisärahoitusta meillä kotimaisen puolustuksen vahvistamiselle. Tästähän tehtiin linjaukset jo keväällä ja nyt tietysti budjettikäsittelyssä vielä jatkoaskelia. Olemme aloittaneet erilaiset hankinnat, esimerkiksi merkittävä kertasinkohankinta tehtiin aivan äskettäin kotimaasta. Ja kyllä muutoinkin se, mitä kotimaasta pystytään hankkimaan, aika lailla tehdään. Osa joudutaan väistämättä ostamaan maailmalta, koska meillä ei ole kotimaassa ihan kaikkea tuotantoa, mitä tarvitaan. Ja kun myönnämme [Puhemies koputtaa] varmaankin jatkossakin vielä paketteja Ukrainaan, niin pystytään sitten korvaavia hankintoja tekemään kotimaasta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ukrainan armeijan menestys osoittaa, että maahan lähetettävä tuki todella toimii ja sitä on jatkettava. Se vahvistaa myös omaa turvallisuuttamme, joka on sodan varjossa nostettu kokonaan uudelle tasolle.

Kun letkuja Venäjästä lyödään yksi kerrallaan poikki, samaan aikaan Kiina-riippuvuus on ja voi hyvin. Koska Kiinan voimapolitiikka ei toistaiseksi ole näyttänyt pahinta puoltaan, Eurooppa on jatkanut nukkumistaan. Emme voi herätä vasta sitten, kun käsissämme on vielä Venäjääkin massiivisempi kiristystilanne. Jos kaasuhanojen tyrehtyminen koettelee nyt Eurooppaa, voimme kuvitella, mikä tilanne olisi Kiina-pakotteiden kohdalla. Jotta tämä vältetään, tarvitaan Kiina-politiikan täyskäännöstä. Ministeri Haavisto, jaatteko tämän näkemyksen, ja mitkä ovat keinonne käännöksen tekemiseksi Suomen osalta? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Tynkkyselle hyvin ajankohtaisesta kysymyksestä. Sanon ”ajankohtaisesta” sen vuoksi, että olemme juuri tänään hävinneet YK:n ihmisoikeusneuvostossa äänestyksen Xinjiangin tilanteesta. Siinä Suomi oli mukana siinä ryhmässä, joka halusi näitä ihmisoikeusasioita käsiteltäväksi myöskin YK:n ihmisoikeusneuvostossa rouva Bachelet’n tekemän hyvän raportin pohjalta. Tämä valitettavasti tässä äänestyksessä hävittiin, mutta tämä osoittaa, että olemme hereillä, seuraamme Kiinaa, myöskin ihmisoikeustilannetta siellä.

Meillä on myöskin pohdittu ja tehty uutta Kiina-strategiaa, jossa on myöskin otettu huomioon erilaiset riskit, joita tämä kasvava Kiina-riippuvuus lännelle yleensä ja meillekin voi aiheuttaa, myöskin niin, että yritykset tietävät nämä riskit, ottavat ne huomioon ja vältetään sellaisen Kiina-riippuvuuden syntymistä, joka sitten myös turvallisuusmielessä voisi olla haitallinen.

Ja nyt tietysti katseet kohdistuvat Kiinaan myöskin siinä, miten paljon se on valmis tukemaan Venäjää tässä Ukrainan hyökkäyksessä, ja tietysti vetoamme Kiinaan siinä, että se [Puhemies koputtaa] ei tukisi aktiivisesti.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puolustukseen on toden teolla Suomessa panostettu, ja kiitos siitä. Olemme hakeneet Nato-jäsenyyttä, nostaneet puolustusbudjettia jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sen jälkeen yhä edelleen ja muun muassa lisänneet kertausharjoituksia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Se viesti suomalaisille ja Suomen kansalle on se, että me olemme huolehtineet puolustuksesta ja samaan aikaan auttaneet Ukrainaa, aivan kuten ministeri kertoi.

Keskustan mielestä puolustusteollisuutta ja sen kotimaisuusastetta pitää edelleen nostaa ja tähän pitää panostaa. Vaikka olemme saaneet tukea kumppaneiltamme, niin edelleen me suomalaiset huolehdimme omasta puolustuksestamme, ja hyvin sen muuten teemmekin.

Ulkoministeriltä haluaisin kysyä, kun on äärettömän tärkeää, että tuki Ukrainalle ei lopu: oletteko sitä mieltä, että voisimme kenties vielä koventaa noita Venäjän vastaisia pakotteita, jotta se viesti varmasti on selvä, että Suomi, Eurooppa ja länsi eivät hyväksy Venäjän sotatoimia Ukrainassa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto, olkaa hyvä.

Kiitos, edustaja Könttä, kysymyksestä. Asia on sikäli ajankohtainen, että EU:n kahdeksannesta pakotepaketista on juuri tehty päätös tai ratkaisu. Se sisältää uusia sanktioita, jotka liittyvät juuri tähän Venäjän tekemään alueiden annektointiin ja tähän liikekannallepanokysymykseen. On aivan selvä, että Euroopassa on halu jatkaa vahvasti Ukrainan tukea ja samaan aikaan koettaa sulkea ne rahahanat, jotka vievät sitten Venäjän suuntaan siinä, että Venäjä pystyy jatkamaan tätä sotaa ja pystyy jatkamaan omien joukkojensa aseistamista. Tästä on selvästi yksimielisyys.

Ja sen verran ehkä täytyy kehua Euroopan unionia, että se tuntuu toimivan parhaiten kriiseissä. Se on tietysti surullista. Sen pitäisi toimia muinakin aikoina tehokkaasti, mutta kyllä tässä kriisissä Euroopan unioni on ollut se eturintama, joka on lähtenyt liikkeelle sekä sanktioissa että sitten tässä sotilaallisessa tuessa Ukrainalle muun muassa tämän European Peace Facilityn kautta. Tunnelma tällä hetkellä Brysselissä on se, että vahvasti jatketaan tätä apua. Yhdysvaltain apu toki on korvaamatonta, mutta EU:lla on erittäin vahva yhteinen tahto [Puhemies koputtaa] avun jatkamiseksi.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies ja arvoisat ministerit! Monessa kodissa Suomessa mietitään nyt, että entäs jos, entäs jos. Entäs jos tilanne olisi semmoinen, että Suomi olisi samassa tilanteessa kuin Ukraina ja Venäjä nyt?

Tällä hetkellä venäläisillä on paljon kiinteistöomistusta Suomessa myös semmoisilla aika kriittisillä alueilla, mitkä ovat puolustuksen kannalta tai turvallisuuden kannalta hyvin kriittisiä alueita. Siellä voi olla lähellä lentokenttiä, teitä tai kenties satamia. Nyt tämä venäläinen maanomistus ja kiinteistöomistus on aika mielenkiintoinen, koska samoilla kiinteistöillä voi olla hirveän paljon omistajia, lisääntyvät ne omistajat sinne mystisesti. Onko nyt mietitty sitä, mitä hyvin nopeita toimia tehdään ja onko Suomi valmis kenties pakkolunastamaan nämä venäläisten kiinteistöt ja maat Suomelle? [Mikko Savola: Hallituksen esitys on tulossa!] Nyt on tosi kyseessä. Venäjä yllätti. Milloin tämä tehdään? Tähän pitää puuttua hyvin ankaralla, hyvin ankaralla kädellä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä edustajalle. On ehkä hyvä nyt huomata, että se valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin, rajoittaa jo erittäin voimakkaasti olemassa oleville kiinteistöille pääsyä: yksi henkilö kerrallaan voi huoltotoimien vuoksi näille kiinteistöille mennä. Sitten ongelmaksi muodostui tämä, että kiinteistöomistusta alettiin jakaa ja tuli useita omistajia, ja nyt on tehty päätös, että 30.9. jälkeen omistajille ei myönnetä enää viisumia, ei saa enää turistiviisumia päästäkseen sinne kiinteistölle. Tämä tosiasiassa kuivaa nyt tämän mahdollisuuden jakaa kiinteistöomistusta, ja se kuivaa itse asiassa senkin mahdollisuuden, että hankkii uuden kiinteistön ja sitten sinne tulisi rajan yli. Kiinteistön voi toki hankkia, mutta sinne ei pääse tällä hetkellä, viisumia ei tähän tarkoitukseen saa, eli tämä hallituksen periaatepäätös linjaa tämän erittäin rajusti.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu alkoi edustaja Häkkäsen oikeasta havainnosta, että nyt on todella se momentum. Venäjä yrittää voittaa väsyttämällä ja pelottelemalla meitä. Nyt Ukraina on siellä kentällä vahvoilla, meidän pitää nyt tukea myös aseistuksessa kertaluokkaa suuremmin.

Ulkoministeri tässä sanoi, että Euroopassa on yhteisymmärrys siitä, että Putinin sotakassan rahahanat suljetaan. Valitettavasti näin ei minun käsittääkseni kuitenkaan ole. Eikö niin, että viime viikolla Kreikka ja eräät muut jäsenmaat onnistuvat estämään sen, että venäläisen öljyn rahtaaminen pääosin eurooppalaisten varustamojen toimesta kiellettäisiin? Kysynkin ulkoministeriltä, voitaisiinko nyt tämän vastahyökkäyksen, momentumin, tilanteessa vielä palata päämiestasolla tähän, että nyt on aika keskeyttää venäläisen öljyn rahtaaminen isolta osaltaan Suomenlahden kautta — sadan miljardin dollarin vuosittainen virta — ja [Puhemies koputtaa] tiputtaa sitä kautta Putinin kyky nopeasti alas.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto, olkaa hyvä.

Kiitos edustaja Mykkäselle, erinomainen kysymys. Tässähän on koko ajan juostu kilpaa myöskin sen kanssa, mitä Venäjä tekee näillä sotatoimillaan, ja tehty esityksiä Euroopan unionissa uusista sanktioista mukaan lukien kaikki öljyyn kohdistuvat sanktiot ja kaasuun kohdistuvat sanktiot. On totta, että yksittäiset jäsenmaat sitten omaa tilannettaan peilaten joko hyväksyvät näitä ehdotuksia tai hylkäävät niitä tai pyytävät, että niiden valmisteluun varataan vielä niille aikaa. On annettu tiettyjä aikajanoja. Täytyy huomata, että jo tehdyissäkin sanktiopäätöksissä on näitä myöhemmin laukeavia kohtia, ja se kiristää jo sanktioita tässä mielessä. Aivan kaikkia sanktiota ei ole otettu käyttöön juuri sen takia, että on ollut juurikin jäsenmaiden vastustusta. Suomi on ollut kovan linjan kannattaja sekä näiden öljy- että kaasusanktioiden osalta, ja olemme myöskin nostaneet esiin sen, että turistiviisumit, samalla tavalla kuin me olemme ne kieltäneet, kiellettäisiin koko EU:n alueella. Uskon, että sanktiopaketit koko ajan kehittyvät, tulee näitä uusia ehdotuksia, ja varmaan päästään tähänkin edustajan esittämään ehdotukseen.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hieno päivä — oikeastaan loistava päivä, sillä tänään on vietetty eduskunnan historian ensimmäistä köyhyyspäivää. Eduskunnalle on esitetty kuva suomalaisesta köyhyydestä, on jaettu ravintolan pöytiin tietoa lukuina, jopa ravintola oli mukana talkoissa ja tarjosi ylijäämäruokaa meille kansanedustajille — loistava päivä.

Ministeri Kiuru, tervetuloa takaisin sorvin ääreen. Kysynkin: Nyt on tilanne, että seitsemän vuoden ajan olen esittänyt tätä toivetta, ja ymmärrän, että koko eduskunta on siinä takana, että saisimme pysyvän määrärahan talousarvioon, valtion budjettiin, jossa annettaisiin tuki näille vähävaraisia auttaville, leipäjonoja ylläpitäville järjestöille. Emme ole tässä onnistuneet. Olemme molemmat tehneet hartiavoimin töitä, arvostan sitä. [Puhemies koputtaa] Mutta kysyn ja pyydän nyt lupausta, hyvä hallitus, kaikilta ministereiltä: sitoudutteko [Puhemies: Kiitoksia!] antamaan tämän huikean lupauksen, että tämä asia järjestyy? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos kaikille. Monet ovat kovasti toivottaneet tervetulleeksi, ja otan työni niin vakavasti, että totean edustaja Laukkaselle, että samassa veneessä tässä on oltu ja tätä asiaa hoidettu. Tapasin tänään, jo juuri ennen aloittamistani, jälleen tässä tärkeässä perhe- ja peruspalveluministerin tehtävässäni teitä, järjestöjä, ja kyllä se on sellainen asia, että me emme edes tajua, kuinka tärkeää työtä yhteiskunnassa tehdään näiden järjestöjen taholta. Meillä pitää olla arvostusta ja kunnioitusta niitä ihmisiä kohtaan, jotka auttavat yhteiskunnassa. Täällä välitetään, järjestöt välittävät ihmisistä, ja se on minusta tärkeätä, että teidän porukka sai tänään myös eduskunnassa sitä arvostusta osakseen. Me jatkamme tätä budjettivääntöä siitä, millä tavalla tämä asia pitäisi saada kuntoon. [Sebastian Tynkkynen: Nyt ei selitysrallia!] Se pitää saada kuntoon, ja toivon kaikilta, että me näemme, että köyhyys on ollut täällä jo isältä pojalle, ja koska me teemme toimia, [Puhemies koputtaa] joilla voidaan pysäyttää näitä... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Kiurulle vastauksesta.

Yksi köyhyyden koskettavimpia muotoja on lapsiperheköyhyys. Muistan, kun 90-luvun laman aikana oman yritykseni asiakkaat menivät kolmessa kuukaudessa konkurssiin. Sen seurauksena menetin koko omaisuuteni. Meidän asuntomme ulosmitattiin, tyhjennettiin, ja muutama viikko sen jälkeen löysin lasteni vaatekaapista ruokavaraston. Lapset olivat piilottaneet ruokaa, ajatelleet, että se loppuu. Tässä tilanteessa tänään, 2020-luvulla, on kymmeniä, satoja perheitä. Kysyn: mitä toimenpiteitä hallitus on miettinyt — täsmätoimenpiteitä, ei joitakin kymppejä sinne tänne vaan todella vaikuttavaa auttamista — näille lapsiperheille? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja nosti esille erittäin tärkeän asian — lapsiperheköyhyyden — ja peräänkuulutti myös muita toimenpiteitä kuin etuuksiin liittyviä. Hallitushan on päättänyt korotuksista pienituloisten lapsiperheiden etuuksiin ensi vuodelle — erittäin tärkeää.

Sen lisäksi haluan nostaa esille tämän toisen asteen maksuttomuuden, joka on erittäin tärkeä päätös nimenomaan vähävaraisten lapsiperheiden näkökulmasta — näkökulmasta, jolle minun kokemukseni mukaan ei ehkä annettu niin paljon tilaa eduskunnassa käytävissä keskusteluissa, joissa monesti myöskin kritisoitiin tätä maksuttomuutta. Olen saanut erittäin paljon palautteita perheiltä sen jälkeen, kun tämä maksuttomuus astui voimaan, ja niissä on todettu, kuinka merkittävä vaikutus sillä on ollut perheiden talouden ja toimeentulon näkökulmasta. Tuoreimmassa lukiobarometrissä kävi ilmi, että myöskin nuorten näkökulmasta maksuttomuudella on ollut väliä siinä, että on ylipäätänsä hakeuduttu esimerkiksi lukio-opintojen pariin.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Laukkanen kertoi, tänään on eduskunnassa pidetty köyhyyspäivää. Köyhyys on lisääntynyt tänä vuonna Kelan arvion mukaan jopa 62 000 kotitalouden verran. Myös köyhien lapsiperheiden määrä on noussut. Pienituloisten joukossa yliedustettuina ovat erityisesti kotitaloudet, joissa on työttömyyttä. Kun työttömyys pitkittyy, osaaminen vanhenee, työkyky heikkenee, terveydelliset ongelmat lisääntyvät. Tämä lisää köyhyysriskiä. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa on työllistyminen. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on kasvanut melko tasaisesti viime vuosina. Kysynkin ministeri Haataiselta: millaisia toimenpiteitä hallitus on tekemässä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi erityisesti nyt, kun nousseet kustannukset ovat aiheuttaneet lomautuksia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä työttömyyden vaikutus köyhyyteen on ihan ilmeinen. Silloin kun työttömyys pitkittyy, nämä etuudetkin pienenevät ja toimeentulovaikeudet ovat ihan selvät. Siitä syystä työllisyyteen satsaaminen kaikin tavoin on ihan keskiössä. Tänään on annettu uudistus, TE24-nimellä kulkeva uudistus, jossa työllisyyspalvelut, kaikki työvoimapalvelut siirretään kuntien vastuulle vuoden 25 alusta. Se on pitkän tähtäimen suunnitelma.

Toinen esitys, joka on eduskunnassa, on palkkatukiuudistus, jolla pyritään yksinkertaistamaan tätä palkkatuen myöntämistä ja tekemään entistä paremmin mahdolliseksi yrityksille myös käyttää sitä. Työllisyystoimia on tehty mittavasti hallituksen aikana. Tämä 80 000 lisätyöllisen tavoite on saavutettu näillä päätöksillä, [Oikealta: Ei se ole lähelläkään!] ja nyt niiden toimeenpanovaihe alkaa olla tai on tässä käsillä. [Puhemies koputtaa] Me tulemme tulevaisuudessa [Puhemies: Kiitoksia!] myös näkemään työttömyyden alenemisen jatkuvan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että ruoka-apua tekevät yhdistykset saavat jatkuvasti apua. Monet yhdistykset toimivat meillä Suomessa, myös esimerkiksi eläinsuojelu ja juuri ruoka-apu ja monet mielenterveyspalvelut, vapaaehtoistoimin, ja heillä ei ole pysyvää rahoitusta, ja se on häpeäpilkku.

Yksi ryhmä, mistä meillä ei lainkaan puhuta, josta nyt olen saanut paljon yhteydenottoja, ovat yksin elävät ihmiset. Nyt oli lapsiperheille ja on tiettyihin ryhmiin tai työttömiin kohdistuvia etuuksia, mutta yksin elävillä ihmisillä ei oikeastaan ole ketään jakamassa kuluja, ja he ovat hyvin yksin, ja ei koskaan mitään heille. Jos me ajatellaan tätä kotitalousvähennystä, josta nyt muutamia yhteydenottoja olen saanut, niin jos he tekevät kattoremontin, he saavat yhden vähennyksen, ja naapurin Jaakko ja Reija saavat kaksi vähennystä, elikkä siihen talouteen se tulee kalliimmaksi. Onko hallituksella mitään toimenpiteitä [Puhemies koputtaa] yksin elävien ahdinkoon?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta on todella tärkeä asia, että otitte tämän, edustaja Meri, esiin. Olen joskus ennenkin kyselytunnilla ottanut itse myös esiin tämän yksineläjien ahdingon tässä ajassa. Meillä on todella paljon ihmisiä, jotka voivat joutua osattomuuden kuiluun, ja kun me puhuimme tänään köyhyydestä, kun tässä edustaja Laukkanen keskustelun avasi, niin moni yksineläjä voi tippua köyhyyden kuiluun, osattomuuden kuiluun jo yksin sen vuoksi, että niitä kuluja ei ole monikaan jakamassa. [Sebastian Tynkkysen välihuuto]

Itse toivoisin, että tämä asia otettaisiin kaikissa ministeriöissä erittäin vakavasti. Meillä on tätä kansalaistyötä tekemässä todella monta järjestöä, jotka ovat tässä apuna. Totta kai ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, mutta me emme sellaista ilmiötä niinkään tunnista, että yksineläjien asemasta tehtäisiin paremmin politiikkatoimia, ja uskon, että tämä on seuraavan hallitusohjelman kysymys myös. [Sebastian Tynkkynen: Eli seuraava hallitus!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Laukkanen otti tärkeän asian esille, köyhyyden Suomessa. Tällä hetkellä korot nousevat, ruoan hinta nousee, asumiskulut nousevat, energian hinta nousee, lähes kaikki kuviteltavissa olevat kustannukset ovat nousemassa. On satojatuhansia ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista puskuria, minkäänlaista mahdollisuutta reagoida näihin ongelmiin.

Talousarviokirjassa on kehitysyhteistyön osalta varattu 192 miljoonaa euroa maa- ja aluekohtaiseen tukeen, ja osa siitä tuesta menee maille, jotka tukevat Venäjän sotaa Ukrainassa, siis maille, jotka äänestävät Venäjän puolesta YK:ssa. Kysymykseni hallitukselle on: voisiko tästä rahasta vielä syksyn käsittelyssä osan kohdistaa siihen tarpeeseen, mitä edustaja Laukkanen esitti suomalaisille vähävaraisille? [Timo Heinonen: Kaikki pois, kaikki pois!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Yleensä on ollut ajatuksena, että ei pantaisi kotimaan köyhiä ja maailman köyhiä vastakkain. [Vasemmalta: Kyllä!] Silloin kun tällaisiin maailman köyhimpiin maihin apua menee, se usein menee sellaisille alueille, jotka eivät ole edes niiden maiden omien hallitusten kontrollissa, kun käytetään YK-järjestöjen kautta tai joissain tapauksissa kahdenvälisen avun kautta näitä reittejä, joita Suomi käyttää. Meillä — nyt ministeri Skinnari ei ole täällä — on ollut kaksi painopistettä näissä aputoiminnoissamme: toinen on auttaa lasten koulutusta ja saada lapset näillä alueilla kouluun, ja toinen on ollut ylipäätään tyttöjen ja naisten auttaminen näillä alueilla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Samalla Suomessa nähdään nälkää!] Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että tätä työtä jatkamme. Emme ole lähteneet siihen, että maiden politiikan mukaan, jos kysymys on köyhien ihmisten auttamisesta, ehdollistaisimme tätä, kun apu ei mene hallitukselle vaan näille köyhille ihmisille.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ministeri Kiuru, tervetuloa takaisin töihin ja onneksi olkoon lapsesta! Puuhaa on varmaan riittänyt.

Kysyisin teiltä, kun sanoitte joskus aikanaan, että hoitajamitoituksen pystyy tekemään parissa tunnissa. Nyt olette sitten hoitajamitoituksen lakiin laittaneet, mutta ette ole tehneet mitään sen eteen, että se saataisiin täytäntöönpanoon, ja nyt te olette siirtäneet tätä lakia. Kuulemma lehtitietojen mukaan te olitte tätä vastaan, että tätä lakia siirretään. En tiedä, pitääkö se paikkansa, koska lehtitietoihin ei kannata uskoa. [Naurua] Siksi kysynkin teiltä: Oletteko te hoitajamitoituksen siirron takana? Takaatteko sen, että se tulee täytäntöön vuoden kuluttua? Ja mitä meinaatte tehdä sen asian eteen, ettei sitä taas tarvitse siirtää vuodella?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän ensinnäkin edustajaa siitä, että toivotitte tervetulleeksi. Ja olette oikeassa monissakin väitteissänne, ja ainakin tässä alkupuolella puuhaa on riittänyt, niin kuin totesitte. Teilläkin taitaa olla kokemusta siitä. [Naurua] Vasta kuusi ja puoli kuukautta olen tätä onnea saanut elää, eli siltä osin otan teiltä varmasti vielä tuolla käytävällä sitten vinkkejä vastaan.

Mitä tulee tähän kysymykseen, niin minun tapani on toimia niin, että hallituksen esityksistä pidetään kiinni, ja tältäkin osalta tästä pidetään kiinni, myös 0,7:n tavoitteesta. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, vasemmistoliitto!] Se on myönnettävä, että 1.4. meillä ei ole riittävästi hoitajia. Olen tehnyt kaikkeni sen eteen, että tässä maassa ymmärretään, että tämä vanhuspalveluissa oleva hoitajavaje voi levitä ympäri yhteiskuntaa, ja niin on juuri tapahtunut. [Petteri Orpo: No sitähän on yritetty sanoa jo monta vuotta!] Ja olen iloinen siitä, että eduskunnassa on huomattu, kuinka tärkeää on se, että me saamme hoitajille arvostusta ja tunnustusta. Tärkeintä on palkkaus, toiseksi työolot ja kolmanneksi johtaminen. [Puhemies koputtaa] Tästä se lähtee, ja teen ensi viikollakin töitä tähän suuntaan. [Sebastian Tynkkynen: Kyllä on selittelyä!]

Arvoisa puhemies! Useampi meistä taisi hieraista silmiään, kun näki Elinkeinoelämän keskusliiton uuden mainoskampanjan hiljattain. Mainoksessa EK asettaa julkiset ja yksityiset työpaikat vastakkain väittämällä, että yksityiset yritykset kustantavat julkisen sektorin palkat. [Perussuomalaisten ryhmästä: No kuka ne kustantaa?] Tässä mainoksessa palataan taas tunkkaiseen ja vanhakantaiseen ajatteluun yksityisen ja julkisen välisestä suhteesta, mikä on ikävää. [Ben Zyskowicz: Sehän on teille tuttua!] Yhteiskuntamme vahvuus on luottamus, ja tällaisella vastakkainasettelulla tuota luottamusta rapautetaan väistämättä. Julkisin varoin kuitenkin tuotetaan suuri määrä niistä palveluista, jotka pitävät yhteiskuntamme pyörät joka päivä pyörimässä. Tämän tietävät kaikki ne veronmaksajat, jotka työskentelevät muun muassa päiväkodeissa, kouluissa ja terveydenhuollossa sekä pitävät rajamme turvallisina ja katumme kunnossa. Hyvä ministeri Lintilä: miten te näette elinkeinoministerinä, [Puhemies koputtaa] ovatko toimivat julkiset palvelut myös elinkeinoelämän etu, ja jos ovat, [Puhemies: Kiitoksia!] miten voimme yhdessä nostaa julkisen sektorin työntekijöiden arvostusta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Pakkolailla!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että hallitus ei ole varmaankaan vastuussa yhdenkään edunvalvontajärjestön viestintäkampanjasta. [Naurua] Mutta sinällänsä varsinaiseen aiheeseen: En nyt ensimmäisenä tunnista mitään erityistä asiaa, joka ei tukisi julkisen sektorin merkitystä. Kyllä julkisella sektorilla on merkitys ihan yhtä lailla kuin yrittäjillä ja niin edelleen. Kyllä kaikki työ on yhtä arvokasta. Tietysti voisi sanoa, että erityisesti näin kriisiaikana joskus kannattaisi muistella sitä, että kun Montreux’ssähän on Mannerheimin muistopaasi, niin siellä lukee, että pienen kansan vahvuus on sen yhtenäisyys. Kannattaisi ehkä tämmöisinä hetkinä muistella sitä.

Arvoisa puhemies! Meidän täytyy jatkuvasti tehdä työtä sen eteen, että meillä todella Suomessa on maailman paras koulutus ja maailman parhaat opettajat. Tällä viikolla olemme lukeneet muun muassa OECD:n raporteista oppimistulosten ja koulutustason laskusta. Erityisen hälyttävää on, miten suuria eroja meillä on päässyt syntymään koulujen välillä ja jopa koulujen sisällä.

Kaupungeissa on huutava pula lasten ja nuorten parissa työskentelevästä henkilöstöstä — varhaiskasvatuksen opettajia, erityisopettajia ja koulupsykologeja ei löydy, vaikka vakansseja on avoinna. Lapsia joudutaan pahimmillaan käännyttämään päiväkotien ovilta, kun henkilökuntaa ja tiloja ei ole riittävästi. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen ja osaamisen lasku tapahtuu silmiemme edessä.

Haluan kuitenkin myös kiittää siitä, että tasa-arvorahaan on saatu pysyvä malli ja että Oikeus oppia ‑ohjelman avulla on selvitetty tarpeellisia toimia koulutuksen korjaamiseksi. Haluaisinkin kysyä ministeri Anderssonilta: millaisiin toimiin hallitus [Puhemies koputtaa] aikoo ryhtyä näiden raporttien johdosta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan näiden tietojen ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä tässä salissa, koska tuoreimmat tiedot oppimistulosten osalta ovat vuodelta 2018, ja tässä OECD-raportissa on kyse kehityksestä, joka on jatkunut kahden vuosikymmenen ajan. [Juha Mäenpään välihuuto] Juuri tästä syystä hallituksen koko koulutuspolitiikan tavoitteena on ollut koulutuksen kunnianpalautus, rahoituksen vahvistaminen, resurssien riittävyyden varmistaminen, mutta myöskin koulutustason nostaminen ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen. Tämä on se punainen lanka, joka on ohjannut kaikkia päätöksiä, mitä on tehty, ja oppivelvollisuusuudistus on, totta kai, ollut siinä ihan keskeisessä roolissa.

Näen aivan äärimmäisen keskeisenä, että työtä jatketaan myös ensi hallituskaudella, että myönteisestä rahoituskehityksestä pidetään kiinni, panostetaan oppimisen tuen korjaamiseen koko koulutuspolun osalta, laajennetaan korkeakoulutusta — sitä on myös pakko tehdä, jos me haluamme, että entistä useampi nuori aikuinen suorittaa korkeakoulututkinnon, emmekä myöskään unohda [Puhemies koputtaa] varhaiskasvatusta ja laadun vahvistamista siellä.