Suullinen kysymys eriarvoistumisen vähentämisestä (Antti Rinne sd) | Suullinen kysymys translain uudistuksesta (Jani Toivola vihr) | Suullinen kysymys veronmaksusta Fortum-yhtiössä (Paavo Arhinmäki vas) | Suullinen kysymys biotalouden investoinneista (Hannu Hoskonen kesk) | Suullinen kysymys asutuilla alueilla liikkuvista susista (Mats Nylund r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Ihmisten luottamus ansaitaan niin, että sanat ja teot vastaavat, ovat yhtä, että tehdään se, mitä on luvattu. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lupasi juuri ennen 2015 eduskuntavaaleja, että opiskelijoiden, lapsiperheiden, eläkeläisten ja muiden tuensaajien euroista ei oteta senttiäkään pois, ja sanoi: ”Tasoa ei leikata.” Pitikö tämä lupaus? Ei pitänyt, vaan Sipilän hallitus on leikannut juuri näiltä ihmisiltä.

Merkittävä syy eriarvoisuuden kasvulle on Sipilän hallituksen leikkauspolitiikka. Tähän tarvitaan muutos. Eilen Juho Saaren työryhmä esitti keinoja torjua eriarvoisuutta, mutta pääministeri Sipilä sanoikin, että seuraava hallitus hoitaa.

Ministeri Saarikko, miten on mahdollista, että hallitus aikoo seistä vuoden tumput suorina ja antaa tilanteen pahentua?

Arvoisa puhemies! Koko hallituksen puolesta haluan lausua lämpimät kiitokset Juho Saarelle ja merkittävälle asiantuntijajoukolle, joka reilun vuoden ajan työsti hyvin kattavan, analyyttisen ja osuvan kokonaisuuden hallituksen ja koko eduskunnan pohdiskeltavaksi niistä kysymyksistä, millä voitaisiin vahvistaa suomalaisten kokemusta pärjäämisestä ja yhteiskuntaan kuulumisesta. Arvostan tuossa työssä erityisesti sitä, että Juho Saaren työryhmä ei katsonut eriarvoisuutta vain sosioekonomisena kysymyksenä ihmisen taloudellisen aseman kautta, mihin oppositiojohtaja Rinne kysymyksessään viittaa, vaan paljon laajemmin hahmotti kaiken sen, mikä tukee ihmisen kokemusta osallisuudesta.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko, en löytänyt vastausta kysymykseeni tuosta, mutta SDP esitti tänään kymmenen uudistusta, joilla poistetaan eriarvoisuutta ja luodaan ihmisille uskoa tulevaisuuteen.

Ministeri Saarikko, tehdään toinen aste maksuttomaksi ja pidennetään oppivelvollisuutta. Tehdään perhevapaauudistus nyt heti. Lisätään lapsiperheiden kotipalveluita ja vahvistetaan nuorisotakuuta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Uudistetaan myös sosiaaliturva ja korotetaan kaikkien alle 1 400 euroa eläkettä saavien eläkkeitä 36 euroa kuukaudessa nettona, [Ben Zyskowicz: Kiristetään yrittäjien verotusta!] puhtaana käteen.

SDP:n esittämät uudistukset ehkäisevät eriarvoisuutta ja poistavat ihmisiä sortavia rakenteita. Ministeri Saarikko, nyt tarvitaan tekoja — nyt tarvitaan tekoja. Te olette tasa-arvoministeri. Aiotteko esittää kehysriihessä sitä, että eläkeläisten köyhyys ja eriarvoisuus vähenevät? SDP esittää, että alle 1 400 euron eläkkeitä nostetaan 36 euroa kuukaudessa. Tämä olisi merkittävä tasa-arvoteko. Tartutteko siihen? [Eduskunnasta: Toivottavasti!]

Arvoisa puhemies! On hienoa, että oppositiopuolue sosiaalidemokraatit on myöskin halunnut esittää oman näkemyksensä siitä, miten eriarvoisuutta torjutaan. Toivon, että esityksenne on kuitenkin taloudellisesti kestävä ja pohjaa siihen samaan lähtökohtaan kuin tämän maan nykyinen hallitus siitä, että talouden kasvu, julkisen talouden kestävyys ja ihmisille työn saaminen on vahvin keino ylläpitää niitä seikkoja, joilla sitten torjumme eriarvoisuutta niiden ihmisten elämän kokemuspiiristä, jotka eivät syystä tai toisesta voi olla tai eivät ole saaneet päätyä työelämän piiriin.

Olen käynyt lyhyesti läpi esityksenne, jotka tänään olette julkistaneet. Minulla ei ole valitettavasti mahdollisuuksia analysoida niitä tarkemmin, mutta sen panen ilolla merkille, että nostatte esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun esiin yhtenä keinona. Siitäkin olen iloinen, että hallitus itse asiassa on korottanut tuota kotiapua paljon enemmän kuin sosiaalidemokraatit olisi tehnyt. Meidän esityksemme mukaan lapsiperheiden kotiapuun satsataan ensi vuonna 25 miljoonaa teidän 5 miljoonan euron sijasta. [Hälinää]

Arvoisa puhemies! On hienoa, että ministeri Saarikko on tutustunut tähän SDP:n kymmenen kohdan esitykseen. Olette varmaan tutustunut myös siihen, että SDP on valmistautunut myöskin rahoittamaan nämä uudistukset tuossa esityksessään. [Ben Zyskowicz: Yrittäjän selkänahasta! — Välihuutoja oikealta] SDP esittää sitä, että veropohjaa laajennetaan, tehdään oikeudenmukaista verotusta, korjataan niitä verotukseen liittyviä ongelmia, jotka hallitus on omalla toiminnallaan aiheuttanut, veropolitiikallaan — korjataan niitä kaverikapitalismin ongelmia, jotka te olette synnyttäneet tässä omalla toiminnallanne, ja torjutaan sitä eriarvoistumiskehitystä, jonka hallitus opiskelijoitten, työttömien, lapsiperheitten, eläkeläisten joukkoon on synnyttänyt omalla toiminnallaan. Arvoisa ministeri Saarikko, pyydän todellakin teitä perehtymään nyt tähän SDP:n esitykseen. Siellä on kymmenen kohtaa, jotka rakenteellisesti muuttavat Suomea tasa-arvoisemmaksi, ja se on tasa-arvoministerin tehtävä, vai mitä, ministeri Saarikko?

Arvoisa puhemies! Käyn mielelläni täällä keskustelua myös siitä laajan asiantuntijajoukon esityksestä, mutta sopii, totta kai, että keskustelemme sosiaalidemokraattisen puolueen esityksestä, jos se kysymyksenne lähtökohtana on mieluummin kuin tämä asiantuntijatyön laajempi raportti.

Mitä tulee tähän esitykseenne ja siihen osuuteen, johon olen ehtinyt tutustua, te esitätte perhevapaauudistuksen toteuttamista kustannusneutraalisti, nopeasti. Toivotan onnea matkaan tuohon ajatukseen sen kokemuksen pohjalta, miten laajasti virkatyönä selvitettiin tämän uudistuksen laajoja vaikutuksia tasa-arvoon ja erilaisten, erityisesti pienituloisten, perheiden toimeentuloon.

Ja mitä tulee osuuteen, jolla viittaatte eläkeläisiin, totean, että tämän hallituksen osalta olen hyvilläni siitä, että vaikeina talousaikoina, kun olemme tehneet myös kipeitä päätöksiä, takuueläkeläisille eli kaikkein heikoimmassa asemassa oleville eläkeläisille me olemme kyenneet tekemään toimeentulon parannuksen kahdesti, siten että tällä hetkellä takuu-eläkkeen suuruus on 775 euroa [Puhemies koputtaa] aiemman 746 euron sijaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minusta olisi nyt tärkeää, ettemme puhuisi toistemme ohi, ja siltä osin toivoisin, ministeri, teidän kommentoivan sitä, voisiko oppositio olla mahdollinen — henkilöiden kavalkadissa kun täällä kyllä piisaa — porukka, joka voisi tulla hallitukselle avuksi siinä, että tämä eriarvoisuuskehitys pysäytettäisiin ja otettaisiin tämä haaste tosissaan. Kyllä täältä on helppo osoittaa, kuinka hallitus on tehnyt eriarvoistavaa politiikkaa, ja sieltä on helppo todeta, että kyllä sinne ja tänne paikkauksiakin on tullut, mutta nyt on isosta kuvasta kysymys. Se ei sovi, että hallituksen oma työryhmä, joka eriarvoisuutta haluaa vähentää, esittää sitä tehtäväksi nollabudjetilla. Kyllä me täällä ymmärrämme, että se ei ole mahdollista. Nyt pitäisi löytää yhteinen tie ja ottaa tämä vakava haaste tosissaan, niin kuin kansalaiset meiltä vaativat. Ei voi olla mahdollista, että eriarvoistumiseen ei puututa. Rahaa löytyy kyllä muihin tärkeisiin hankkeisiin. Siksi kysynkin, ministeri, teiltä uudelleen: olisiko mahdollista opposition tulla mukaan tähän talkootyöhön, joka ei tunnu nyt teillä etenevän, [Puhemies koputtaa] koska, ministeri Saarikko, [Puhemies koputtaa] pääministeri totesi, että palataan hallitusohjelmassa asiaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ja nyt ministerin puheenvuoro. — Ministeri Vehviläinen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tästä Juho Saaren ansiokkaasta työstä kaiken kaikkiaan, että on ajateltu niin, että me käymme sen myös hallituksessa läpi vielä tässä lähiviikkoina, huhtikuussa, ja myös niin, että kun professori Saari tekee siellä myös eräitä ehdotuksia, niin voidaan katsoa, voisimmeko niitä edistää ja selvittää jo tällä vaalikaudella. Että sellainen tulkinta, että tämä jätettäisiin vain tulevan hallituksen työksi, ei ole täsmällisesti ottaen oikea.

Mutta sitten haluaisin edustaja Kiurun esitykseen liittyen tähän parlamentaarisuuteen ottaa esille, että lähellä tätä professori Saaren työtä on myös Toimi-hanke, joka on tämä perusturvan ja toimeliaisuuden edistämisen hanke, ja jos me sitä kautta löydämme hyviä keinoja, niin ne poistavat myös eriarvoisuutta. Ja siinä, kuten tiedämme, on olemassa parlamentaarinen työryhmä, joten haluan sen todeta, että minusta on tärkeää, että kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana myös etsimässä näitä keinoja, joilla ratkotaan tuleville vuosille perusturvaa ja sitten myös eriarvoisuutta vähennetään.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisat edustajat, edustaja Rinteen lisäksi tästä samasta teemasta, Juho Saaren työryhmän raportista, on nähdäkseni esitetty kolme muutakin kysymystä. Tästä syystä ensinnäkin käydään vähän normaalia pitempi keskustelu juuri tästä teemasta. Ja toinen huomio, minkä tässä sanon, on se, että kun kaikki ne ministerit, jotka periaatteessa ovat vastuussa niistä teemoista, asioista, mitä Juho Saari esitti, eivät ole paikalla, niin pyydän, että kysymykset voisivat nyt mahdollisimman tarkkaan kohdistua niille ministereille, jotka ovat vastuussa niistä asioista, mitä kysytte.

Arvoisa puhemies! Kaikesta ponnistelusta huolimatta Suomessa on edelleen noin 174 000 pienituloista eläkkeensaajaa, ja ihmettelen kovasti, miksi esimerkiksi eläkkeensaajien indeksijäädytyksen poisto ei sisältynyt tähän eriarvoisuutta käsittelevään raporttiin, jonka hallitus on tilannut. Tässä ei ole mitään siitä. [Paavo Arhinmäki: Se maksaa!] Monet eläkeläiset ovat tehneet koko ikänsä työtä tämän maan eteen. Sen me täällä tunnustamme. Silti emme pidä huolta edes kaikkien heidän perustarpeistaan, ikävä kyllä. Milloin on eläkeläisten aika saada osansa tästä hallituksen niin kovasti kehumasta talouskasvusta? Tämä on opposition pääkysymys.

Moni maksaa eläkkeestään merkittävästi suurempaa veroa kuin vastaavansuuruisesta palkasta maksetaan. Perussuomalaiset vaativat, että tulevassa kehysriihessä indeksijäädytykset perutaan pienten eläkkeiden saajien verotuksen kohdalta ja myös että se lasketaan palkansaajien tasolle.

Eläkeläisköyhyys on poistettavissa, jos hallituksella vain sydäntä riittää. Kysynkin arvoisalta peruspalveluministeriltä: mitä hallitus tekee sen suhteen, että köyhien eläkeläisten ei tarvitse enää valita leivän ja lääkkeiden välillä?

Arvoisa puhemies! Eläkejärjestelmä sinällään kuuluu ministeri Mattilan vastuulle, mutta koska kysymyksenne on laajempi ja liittyy eläkeläisten toimeentuloon, koen mahdollisuudeksi vastata tähän kysymykseen niillä toimilla, joilla hallitus on reagoinut pienituloisten eläkeläisten asemaan. Näitä toimia nimittäin, toisin kuin tästä keskustelusta joskus voisi päätellä, onneksi on luetella useita.

Hallitus on parantanut perusturvan varassa elävien iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien asemaa kertaluontoisella muutoksella, mahdollistamalla eläketuen iäkkäille, 60 vuotta täyttäneille yli viisi vuotta työttömänä olleille työmarkkinatukea saaneille pitkäaikaistyöttömille, mikä paransi näiden ihmisten toimeentuloa noin 200 eurolla kuussa keskimäärin.

Lisäksi haluan todeta jo aiemmin mainitun takuueläkkeen korotuksen, joka on tehty kahteen eri otteeseen.

Lisäksi eläkkeensaajien toimeentuloa paransi myös eläkkeensaajien asumistuen määrään hyväksyttävien enimmäisasumismenojen korottaminen tämän vuoden alusta ja eläkettä saavien hoitotuen perustuen korotus niin ikään tämän vuoden alusta. [Ben Zyskowicz: Ja Yle-veron poistaminen!]

Arvoisa puhemies! Joka kerta kun suomalaisilta kysytään, mitkä ovat ne kaikista tärkeimmät ongelmat, joita halutaan poliitikkojen ratkaisevan, niin samat tärkeät aiheet nousevat kärkeen. Suomalaiset haluavat nähdä eriarvoisuutta vähentävää ja köyhyyttä vähentävää politiikkaa ja haluavat, että päättäjät kaventavat tuloeroja. Siksi onkin niin erikoista, että tämä hallitus on löytänyt lähes 1,5 miljardia käytettäväksi hyvätuloisia suosiviin veronkevennyksiin ja on leikannut julkisia menoja lähes 4 miljardilla, joista iso osa myöskin on sellaisia leikkauksia, jotka kohdistuvat muun muassa pienituloisiin eläkkeensaajiin, joista ministeri Saarikko ei tässä äsken maininnut sanallakaan, mutta Juho Saaren eriarvoisuutta vähentävän työryhmän työhön hallitus ei löytänyt yhtäkään euroa.

Ministeri Saarikko, Juho Saaren työryhmä esittää tässä työssään perusturvan rakennemuutosta, joka ei kuitenkaan ratkaise suomalaisen perusturvan yhtä keskeisintä ongelmaa, joka on sen liian alhainen taso, joten kysynkin ministeriltä: onko, ministeri Saarikko, sinun mielestäsi suomalainen perusturva tällä hetkellä riittävällä tasolla?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Saarikko, te saatte vastata!

Kiitos, arvoisa puhemies! Niin ikään tähän kysymykseen liittyvät vastuualueet ovat paljolti kollega Mattilan vastuulla, mutta kysymys on kiehtova ja hyvin oleellinen erityisesti siitä, miten miellämme yhteiskuntaan kuulumisen, toimeentulon ja pärjäämisen kysymykset. Perusturvan tasoahan arvioidaan lakisääteisesti joka neljäs vuosi eli aina kerran vaalikaudessa, ja tuo arviointi on edessä tämän vuoden lopulla.

Itse näkisin suurimpina ongelmina kokonaisperusturvan kannalta, jota tuo ministeri Vehviläisen mainitsema perusturvan ja toimeliaisuuden parlamentaarinen työryhmä parhaillaan pohtii, en yksistään perusturvan tasokysymyksen vaan yhteensovittamisen työelämän kanssa muuttuvassa pätkittäisessä työelämässä, ennen kaikkea kasvaneet kustannukset asumistuessa ja asumisen hinnassa, mihin Juho Saarenkin työryhmä viittaa, ja sen, että toimeentulotuki on pysyväinen tuki monen ihmisen elämässä, toisin kuin sillä alun perin tarkoitettiin. Nämä nimeäisin edustajan kysymykseen vastaukseksi suurimmiksi ongelmiksi perusturvan äärellä.

Arvoisa herra puhemies! Olemme tyytyväisiä Juho Saaren köyhyystyöryhmän esittämiin perusturvauudistusideoihin. Saaren työryhmä ehdottaa perustukimuotojen yhtenäistämistä yhdeksi tueksi, mikä hyvin pitkälti vastaa kristillisdemokraattien jo vuodesta 2015 ehdottamia universal credit ‑mallien pääperiaatteita. Yhtenäistämällä perusetuudet yhdeksi etuudeksi voidaan järkevöittää tukijärjestelmää. Tällä hetkellä tukijärjestelmä on tarpeettoman monimutkainen suhteessa sen tuottamiin euromääräisiin tuloihin. Viisi erimuotoista tukijärjestelmää tuottavat valtaisan määrän byrokratiaa. Kysyisinkin: mikä on nyt peruspalveluministerin vastaus siihen, että saisimme tämän KD:n kannustavan perusturvan mahdollisimman pian käyttöön ja nämä tuet yhtenäistettyä sillä tavalla, että ne olisivat järkeviä ja helppoja, jotka tuet ovat myös tämän Saaren työryhmän kärkiteemoja?

Arvoisa puhemies! Tämä perusturvan uudistamisen kokonaisuus, jota itse asiassa Vanhasen kakkoshallituksessa SATA-komiteassa jo ansiokkaasti ryhdyttiin laittamaan uuteen kuosiin — moni asia siitä työstä on toteutunut — on varmaan kaikkien asiaan jossain vaiheessa vihkiytyneiden mielestä poikkeuksellisen vaativa harjoitus siksi, että etuutemme ovat sinällään hyvää tarkoittavia mutta varsin pirstaloituneita. Yksi ongelma, joka aiemmin luettelemieni lisäksi järjestelmää vaivaa, on myös erityyppiset perhekäsitteet ja määritelmät siitä, millaisissa tilanteissa tukea yhteiskunnalta voi saada, ja ennen kaikkea se, minkä Juho Saaren työ nostaa ansiokkaasti esiin, että aina kysymys ei ole tuen suuruudesta vaan pikemminkin siitä, että meillä ei ole riittäviä kannustimia edes pyrkiä pois siltä saadulta yhteiskunnan tuelta, vaikkapa juuri asumistuen, toimeentulotuen ja perusturvan yhdistelmältä.

Varsinainen vastaus edustajan kysymykseen on se, että uudistuksen mittaluokka on sellainen, että on perusteltua käydä tuo kokonaisuus [Puhemies koputtaa] vaalien kautta ja ensi hallituskaudelle työtä valmistellaan Toimi-hankkeen kautta.

Arvoisa puhemies! Minun on pakko sanoa, että hallituksen menettelytapa on hävytön ja häpeämätön. Ensin te sopeutatte valtiontaloutta leikkaamalla koko kauden kaikkein pienituloisimmilta. Tämä on ollut arvovalinta, sillä samaan aikaan te olette kohdentaneet veronkevennykset suurituloisille, hyvinvoiville ihmisille. Sen jälkeen kun teitä on kritisoitu tästä arvottomasta politiikasta, te tilaatte selvityksen Juho Saaren työryhmältä ja ohjeistatte työryhmää, että sen esitykset eivät saa maksaa mitään. Sen jälkeen kun työryhmä antaa esityksensä, te esitätte täällä toivomuksen kansanedustajille, että haluaisitte puhua mieluummin työryhmän esityksestä kuin hallituksen harjoittamasta politiikasta. Eikö nyt olisi aika katsoa peiliin ja lukea asiantuntijoiden selvitykset ja myöntää, että ne pitävät paikkansa? Hallitus on politiikallaan lisännyt köyhyyttä [Puhemies koputtaa] merkittävästi ja muun muassa kasvattanut leipäjonoja, ja esimerkiksi ulosotossa on [Puhemies koputtaa] tällä hetkellä 400 000 suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon [Puhemies koputtaa] asiakasmaksujen vuoksi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisa edustaja, suurin piirtein minuutissa olisi syytä pysyä. Meidän pelisääntömme puhuvat minuutista.

Arvoisa puhemies! Edustaja Alanko-Kahiluoto valitsi kyllä poikkeuksellisen painokkaat sanat hallituksen arvosteluun. Se on teidän arvovalintanne, ja siksi rohkenen myös käyttää voimakkaita vastaväitteitä siihen, miten tätä asiaa lähestyitte. Tämän hallituksen suuri tarina on se, että me olemme nostaneet Suomen talouden kestävyysvajeesta ja liki 80 000 suomalaista työttömyydestä. [Välihuutoja] Sillä on valtava merkitys suomalaisen köyhyyden näkökulmasta, pienituloisten aseman parantamisen näkökulmasta ja tämän yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyden kannalta.

Lisäksi verokysymykset, joihin viittasitte: veronalennukset on kohdistettu ennen muuta pieni- ja keskituloisiin, joten tuokaan väitteenne ei pidä aukottomasti paikkaansa. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Professori Juho Saaren työryhmä kiinnitti raportissaan aivan oikein huomiota varhaiseen puuttumiseen eriarvoistamisen ennaltaehkäisyssä. Työryhmä esittää raportissaan muun muassa, että Suomessa siirrytään porrastetusti koko ikäluokan kattavaan 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen. Opetusministeriö käynnistikin jo 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun, johon valittiin kaikki sitä hakeneet kunnat.

Osallistumisasteen nosto on erittäin kannatettava tavoite. Se pitää kuitenkin sisällään haasteen myös päiväkotipaikkojen riittävyydestä, erityisesti kasvukeskuksissa. Kunnat järjestävät varhaiskasvatusta tuottamalla itse palveluita ja täydentämällä tarjontaa yksityisten päiväkotien tuottamilla palveluilla. Osa kunnista käyttää yksityisiin päiväkoteihin palveluseteliä, osassa käytetään yksityisen hoidon tukea ja osassa molempia. Palvelun tasavertaisuus järjestäjästä riippumatta on tärkeä säilyttää, ja on varmistettava, että kunnissa ei tapahdu eriytymiskehitystä sen suhteen, kuka on palveluntuottaja. Olisinkin kysynyt perhe- ja peruspalveluministeri Saarikolta: onko sosiaali- ja terveysministeriössä [Puhemies koputtaa] käynnissä selvitys tai valmistelu yksityisen hoidon tuen uudistamisesta?

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen kokonaisuus kuuluu opetusministeri Grahn-Laasoselle, mutta on aivan totta, että tietyissä tilanteissa tietyt kunnat toteuttavat varhaiskasvatuksen yksityisiä palveluita myös yksityisen hoidon tuen avulla, ja siten kysymys on aivan oikein muotoiltu ja esitetty. Minulla on täysi valmius arvioida sitä, voisivatko yksityisen hoidon tuen kriteeristö ja sen myöntö liittyä tiiviimmin muun varhaiskasvatusjärjestelmän osaksi eli siten osaksi varhaiskasvatuspalvelujen laatua, kehittämistyötä ja lainsäädäntöä, ja tästä olemme käyneet aika ajoin keskustelua myös kollega Grahn-Laasosen kanssa.

On aivan oikein, että sen lisäksi, että me puhumme varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta, hallitus tekee paljon tekoja sen eteen varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilulla ja 70 miljoonan euron panostuksella maksualennuksiin kaikille perheille.

On ydinkysymys puhua myös palveluiden laadusta ja osaavan henkilöstön riittävyydestä, ja siihen kollegan valmisteleva varhaiskasvatuslaki parhaillaan juuri tähtää.

Arvoisa puhemies! Kansakunnan sivistys mitataan sillä, miten me huolehdimme heistä, joilla on vähemmän, ja erityisesti sillä, miten pidämme huolen heistä, jotka tämän maan ovat rakentaneet, eli eläkkeensaajista.

Ministeri Saarikko, se, mitä te sanoitte eläkkeensaajan asemasta, oli ihan kaunis tarina, mutta jos katsoo, mitä ovat arvioineet he, jotka heidän kanssaan päivittäin töitä tekevät, niin esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö on arvioinut, että kaikkein köyhimmiltä, vaikkapa kansaneläkkeen varassa eläviltä, on tämän hallituskauden aikana leikattu yhteensä yli 300 euroa vuodessa. Jopa pääministeri Sipilä tunnusti viime syksynä, että hallituksen päätökset ovat iskeneet kipeimmin pienituloisiin ja ne lisäävät eriarvoisuutta. Ja nyt sitten sanottiin, että tämä Juho Saaren työryhmä, jossa on hyviä esityksiä, korjaa tämän, mutta nyt on nähty, että se ei käy ilman rahaa, ei ilman, että samalla isketään kipeästi eläkkeensaajiin toista kautta eli tämän asumistuen kautta. Nyt kysyn hallitukselta: nyt kun [Puhemies koputtaa] on käynyt selväksi, että eriarvoisuutta ei saada merkittävästi vähennettyä ilman satsauksia, niin tuleeko hallitukselta kehysriihessä [Puhemies koputtaa] esityksiä pienituloisten eläkkeensaajien tilanteen parantamiseksi vai jätättekö te tämän seuraavalle hallitukselle?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Olen kovasti pahoillani, mutta nyt on ministerin vuoro.

Arvoisa puhemies! Hallituksen johdosta on minusta hyvin painokkaasti jo pitkään linjattu, että kun vaalikauden alkupuoli oli välttämättömästi käytettävä siihen, että Suomen talous tasapainottuu ja voimme satsata siihen, että ihmisille löytyisi työtä, ja olisi siten kestävyyttä järjestää hyvinvointipalveluita ja tulonsiirtoja vaikkapa juuri tärkeälle ihmisryhmälle, eläkkeensaajille, niin loppukaudesta olisi enemmän mahdollisuutta katsoa tilanteita näiden pienituloisten ihmisten kannalta, kuitenkin niin, että talouden kestävyys turvataan.

Minä rohkenen, edustaja Lindtman, haastaa sosiaalidemokraatteja siinä, kun huomasin, että te noin puoli tuntia, ilmeisesti, koko Juho Saaren raportin julkistuksen jälkeen tyrmäsitte sieltä jo yksittäisiä huomioita, yksi 38:sta ammuttiin alas saman tien, vaikka me kannatimme kokonaisuutta, ja minusta kokonaisuutta pitäisi tarkastella, että eikö kuitenkin ole osaa, esimerkiksi eläkkeensaajien asumistukea, syytä tarkastella [Puhemies koputtaa] koko muun perusturvan osalta ilman yksittäisiä heittoja ja heti täystyrmäyksiä [Puhemies koputtaa] asiantuntijoiden laajaan arvioon?

Arvoisa herra puhemies! Nälkä on ikävä ystävä. Hyvä hallitus, te leikkasitte leipäjonoilta miljoonan. [Eduskunnasta: Oijoi, jouluna!] Nälkä ja tyhjä vatsa ovat rikkaalla ja köyhällä, mutta erityisesti on nöyryyttävää, että ikäihmiset, pienituloiset, sairaat ihmiset joutuvat menemään jonoihin ja vielä joulun alla — se oli kylmä joulu — pyytämään ruokaa.

Arvoisa puhemies! Vanhukset ja ikäihmiset eriarvoistuvat vauhdilla. Meillä alkaa tulla todella suuri ongelma kotihoitoon, koska ihmiset ovat siellä erilaisen avun turvin. Millä ihmeellä turvaamme heille kaikille hyvän vanhuuden, riittävän hoidon? Raportissa nostatte esiin omaishoidon, ja kysynkin teiltä, kun on hyvin tärkeää, että yhtenäiset kriteerit tulevat koko Suomeen ja että myös työ- ja perhe-elämä on mahdollista yhdistää: olisiko kenties syytä muuttaa työaikalakia siten, että esimerkiksi omaishoidon ajaksi ja saattohoidon ajaksi — jossa myös Suomi eriarvoistuu, saattohoito kuuluu kaikille — työnantajalla [Puhemies koputtaa] olisi velvollisuus antaa tämä vapaa silloin, kun saattohoitoa tai omaishoitoa tarvitsee?

Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen, me kannamme selvästi yhteisiä huolia. Näihin kolmeen kysymykseenne vastaan seuraavasti:

Olen niin ikään kiinnittänyt huomiota ja nähnyt huolestuttavia tutkimustuloksia ikäihmisten ravitsemuksesta, myös sellaisten ikäihmisten, jotka eivät ole onneksi leipäjonoissa vaan esimerkiksi ruokapalvelun piirissä. Aion terveyden edistämisen määrärahoista suosittaa kohdennettavaksi tietyn osan paremmalle tutkimustiedolle ja käytännön toimenpiteille ikäihmisten ravitsemuksen parantamiseksi.

Toinen huomio liittyi leipäjonoihin. Tuo raha, johon viittaatte, oli se eduskunnan kohdentama lisäraha. Olen erittäin ylpeä siitä, että hallituksen kärkihankerahoista hyvinvoinnin ja terveyden piirissä on kohdennettu määrärahaa muun muassa evankelisluterilaisen kirkon Yhteinen keittiö -hankkeelle, joka ei tarjoa vain ruokaa jonoista vaan yhteisen ruokapöydän ihmisille, jotka ovat vähävaraisia. Tätä hanketta toivon myös kirkon omilla päätöksillään haluamallaan tavalla tukevan, kun aikanaan tämä hallituksen rahoitusosuus päättyy. [Puhemies koputtaa]

Ja viimeisimmäksi omaishoidon ja työssäkäynnin yhteensovittamisesta: Juho Saaren raportin toivomalla tavalla [Puhemies koputtaa] olen juuri asettamassa selvityshenkilön jatkamaan tuota työtä.

Puhemies! Olisi tärkeää, että jo professori Saaren työryhmän esityksiin eräiltä osin hallitus voisi reagoida nopeasti, mutta vielä tärkeämpää on se, että seuraava hallitus saa aikaiseksi sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen. Tällä kaudella pitää viedä sote maaliin ja ensi vaalikaudella sosiaaliturvauudistus.

Viime viikolla kuulimme, että Suomi on maailman onnellisin kansakunta, mutta siitä huolimatta on järkyttäviä tilastoja: lähes 800 ihmistä päättää vuosittain oman käden kautta elämänsä. Se on järkyttävä tilastoluku myös kansainvälisessä vertailussa. Ministeri Saarikko, pitäisikö itsemurhakuolleisuuteen kiinnittää enemmän huomiota maailman onnellisimmassa maassa?

Arvoisa puhemies! Kysymys on vakava ja tärkeä. Tässä yhteydessä haluan lausua eduskunnalle lämpimät kiitokset siitä harkinnasta, että kohdensitte päätöksillänne tuossa joulun alla erillisen määrärahan itsemurhien ehkäisyohjelmaan. Edellinen toimeksianto vastaavasti on tehty 90-luvulla, ja silloin hyvin tuloksekkaasti, vaikka lukumme tässä maassa ovat edelleen murheellisia.

Niin ikään olen tehnyt päätöksen ja suosittanut, että niin kutsutut Käypä hoito -suositukset saataisiin vihdoin myös sellaisia tilanteita varten, joissa sote-ammattilaiset kohtaavat itsemurhaa yrittäneitä tai itsemurhan tehneen läheisiä.

Tulen myös tekemään eduskunnalle esityksen siitä, että tuo kohdentamanne raha itsemurhien ennaltaehkäisyn ohjelmaan voisi olla laajempi ohjelma koko mielenterveyden ja sitä kautta tasapainoisemman ja onnellisemman elämän tueksi niin, että se ei liittyisi pelkästään ääritilanteisiin vaan niihin kohtiin, joissa asioita voitaisiin ratkoa jo paljon ennen, jotta tämä tärkeä, erityinen ääri-ilmiö, itsemurhat liian suurena määränä Suomessa, olisi osa laajempaa mielenterveyden kokonaisuutta. Tähän työhön kutsun laajasti [Puhemies koputtaa] eduskuntaa mukaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisat edustajat, myönnän vielä puheenvuorot edustajille Rehn-Kivi, Heikkinen ja tämän keskustelun aloittaneen ryhmän edustajalle, edustaja Nurmiselle.

Arvoisa puhemies! Toimi-seurantaryhmän työ on tuonut päivänvaloon, että maamme perusturvajärjestelmä on vanhentunut ja byrokraattinen eikä anna riittävästi kannusteita työntekoon. Kahtiajako hyvin toimeentulevien ja huono-osaisten välillä laajenee, ja lähes 70 000 syrjäytyneen nuoren määrä on aivan liian iso. On todettu, että oikea-aikainen panostus nuorten ja lapsiperheiden tukemiseksi voi taata lapselle ja nuorelle tasapainoisen kasvuympäristön, joka motivoi oppimiseen ja joka antaa oikeat valmiudet tulevaan työntekoon.

Finlands rådgivningssystem är unikt och ger stöd åt våra barnfamiljer. Det följer med barnens utveckling och kan upptäcka familjernas illamående i tid. Nu föreslås rådgivningsverksamheten flyttas över till landskapsnivå och splittras mellan olika aktörer. Värderade minister Saarikko: Har vi råd att äventyra denna trygga närservice i detta läge?

[Tulkkaus]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Kumpi ministereistä vastaa? — Ministeri Saarikko. [Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko: Täällä hallitus pohti, tuleeko kysymykseen käännös, mutta tämä sopii näin.] — Otetaan käännös, jos on tarpeen. [Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko: Voin toki vastata suoraankin, aivan kuten toivotte.] — Otetaan käännös, parempi niin.

Arvoisa puhemies! Kysymyksenne alkuosassa, edustaja, te viittasitte laajemmin siihen ketjuun, joka lähtee lapsuudesta ja varhaislapsuuden tuesta ja joka voi johtaa sitten ikäviin asioihin koulussa pärjäämisen ja yhteiskunnan osallisuuden ja toisaalta syrjäytymisriskin kautta. Jaan, kuten myös koko hallitus, aivan täysin kanssanne ajatuksen siitä, että varhaisiin vuosiin panostaminen on tärkeää.

Tästä syystä jo aiemmin keskustellut satsaukset varhaiskasvatukseen ovat oleellisia, mutta ne eivät yksin riitä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, joka on kymmenien miljoonien satsaus palveluiden toimintalogiikan muutokseen, on kaikkein suurimmassa ytimessä, ja tuon sydämenä on juuri niissä varhaisissa vuosissa neuvolapalvelut. Mutta nekään eivät yksin riitä, vaan niiden yhteyteen on aina rinnastettava myös ne erityisen tason palvelut, kolmannen sektorin tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ja täällä myöskin aiemmin esiin nousseet [Puhemies koputtaa] perhesosiaalityön eväät kunnallisen kotiavun piiristä. En ole huolissani neuvolan tulevaisuudesta, päinvastoin olen siitä hyvin ylpeä ja [Puhemies: Kiitoksia, ministeri!] pidän sitä suomalaisen sosiaali- ja terveysjärjestelmän ytimenä.

Arvoisa herra puhemies! Minusta on hyvin kunnioitettavaa, että pääministeri Juha Sipilä kutsui kaikki eduskuntapuolueet koolle eilen jo ennen kuin Juho Saaren työryhmän työ julkistettiin. Suomen kansan yhtenäisyys ja kaikkien mukana pysyminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Siksi olisikin hyvin tärkeää meidän kaikkien sitoutuminen yli vaalikausien. Sitä Juho Saari eilen toivoi, ja sitä me toivomme tänään.

Mutta mitä tekivät demarit? Teille ei käy laajan asiantuntijaryhmän yli vuoden työ, vaan heti seuraavana päivänä te tuotte omat esitykset ja pyydätte hallitusta sitoutumaan näihin nopeasti kyhättyihin esityksiin. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko, kun Juho Saaren työryhmässä todetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan jopa palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmiä merkittävämpää työtä eriarvoisuuden ehkäisemisessä, niin kuvatkaa tälle joukolle ja Suomen kansalle, mitä tarkoittaa tämä mahtava sote-uudistus, mitä tarkoittaa, että palveluihin päästään ajoissa. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymyksessä on aivan totta, että sosiaali- ja terveyspalveluista muodostuu se toinen puolisko näkemyksemme mukaisesta hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan tuesta sellaisille ihmisille, jotka sitä tilanteessa lyhyesti tai pitkittyneesti tarvitsevat. Toinen puoli koostuu tulonsiirroista. Sosiaali- ja terveysuudistuksen ytimenä ovat juuri yhdenvertaiset palvelut ja terveyserojen kaventaminen, mikä niin ikään on osa eriarvoisuuskeskustelua — saada nopeammin hoitoa, saada tasalaatuisempaa hoitoa, saada oikeaa hoitoa vaikuttavasti oikeaan aikaan.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ei riittävästi minusta välity kaiken kaikkiaan tämä Juho Saaren työryhmän raportin ansiokkuus. Jos moitittekin hallitusta sen toimeksiannosta, siitä, että esitys ei saisi loputtomasti tuottaa lisäkustannuksia [Välihuutoja vasemmalta] tämänkaltaisessa ikääntyvässä Suomessa, jossa haluamme pitää kaikista huolta ja saada rahat riittämään, toivon, että kiinnittäisitte huomiota sen laaja-alaiseen ymmärrykseen siitä, mitä kaikkea eriarvoisuus on.

Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan hallituksen eriarvoistavasta politiikasta. Mielestäni kohtuuttominta ovat olleet etenkin pitkäaikaissairaisiin ihmisiin kohdistuneet leikkaukset. Jos mietitään diabeteskorvausleikkauksia, kakkostyypin diabeetikoilla lääkekorvauskustannukset ovat nousseet satoja euroja, tuli keliakiakorvauspoisto, ja ylipäätänsä pitkäaikaissairaat joutuvat käyttämään enemmän terveydenhuollon palveluja, joissa asiakasmaksuja on nostettu 30 prosenttia. Kyllä monet pitkäaikaissairaat tällä hetkellä sanovat, että minkä takia hallitus rankaisee heitä heidän omasta sairaudestaan ja tällä tavalla leikkaa heiltä.

Me sosiaalidemokraatit olemme kerran torpanneet tämän eläkkeensaajan asumistuen leikkauksen, [Välihuutoja] ja nyt tässä esityksessä te edelleen olette tuomassa sitä eduskuntaan, ja me edelleen aiomme vastustaa tätä loppuun asti, koska tämä leikkaus tiputtaisi 30 000 eläkkeensaajaa [Puhemies koputtaa] köyhyysrajan alapuolelle. Mitä vastaatte, ministeri?

Arvoisa puhemies! Eduskuntaan ei ole tulossa yksittäistä esitystä eläkkeensaajien asumisen tuen muutoksesta. Se on Juho Saaren työryhmän esitys osana kokonaisuutta, jossa on 37 muutakin esitystä ja jossa on avattu Suomen parhaiden asiantuntijoiden toimesta kokonainen käsitys siitä, millä kaikilla keinoilla eriarvoisuutta voidaan torjua ja miten järjestelmämme uudistuu rakenteellisesti siten, että se on kestävä ja tarttuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin oikea-aikaisesti silloin, kun apua tarvitaan, joko palvelujärjestelmän tai tulonsiirtojen avulla. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Haluan myös todeta tähän keskusteluun sen, samalla kun myönnän, että edustaja Nurmisen esittämät huolet vaikkapa pitkäaikaissairaiden asemasta ovat erittäin oikeutettuja — siksi valiokunta aikanaan edellyttikin juuri erityisesti vaikkapa kakkostyypin diabeteksen lääkkeensaajien aseman seurantaa — [Puhemies koputtaa] että toisin kuin tästä sävystä voisi päätellä, tilastot osoittavat, että pienituloisten määrä on vähentynyt ja nuorten syrjäytymisen määrä on vähentynyt tällä vaalikaudella, [Puhemies koputtaa] ja sillä on paljon tekemistä kohonneen työllisyystilanteen kanssa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisat edustajat, tästä teemasta tässä salissa tullaan käymään vielä monia monia keskusteluja, ja tämän kyselytunnin aikana pitää vielä pieni sauma jättää myös muille kysymyksille, mitä on jätetty.

Arvoisa puhemies! Ruotsin parlamentti ilmoitti eilen maksavansa korvauksia kaikille niille transihmisille, jotka on pakkosteriloitu Ruotsin valtion toimesta. Korvauksia maksetaan, koska tiedostetaan, että kyseessä on raskaimman luokan ihmisoikeusloukkaus ihmisten kehollista koskemattomuutta kohtaan. Samaan aikaan Ruotsin naapurissa, meillä Suomessa, pakkosterilisaatio on edelleen lain sanelema ehto ja yhteiskunnan hiljaisesti hyväksymä toimenpide. Tähän on saatava muutos. Suomi tarvitsee mitä pikimmiten laajamittaisen translain kokonaisuudistuksen, joka ei vaadi pakkosterilisaatiota ja joka lähtökohtaisesti erottaa toisistaan lääketieteellisen ja juridisen prosessin. Tarvitaan myös muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotta sukupuolivähemmistöjen oikeudet toteutuisivat. Ihmisiä eriarvoisesti kohteleva lainsäädäntö luo aina tilaa syrjiville asenteille, häirinnälle ja jopa väkivallalle.

Arvoisa ministeri, mitä hallitus aikoo tehdä transihmisten oikeuksien turvaamiseksi ja sukupuolen moninaisuuden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Edelleen ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kysymys on tärkeä. Viittaatte, edustaja, aihepiiriin, jossa Suomella on myös taustallaan kansainvälisiä huomautuksia ja ikään kuin kansainvälisten tahojen arvioita siitä, miten järjestelmämme ihmisoikeusnäkökulmasta toimii. Siksi olen hyvilläni, että tällä vaalikaudella on kuitenkin kyetty tekemään sellainen muutos, että aiemmin lainsäädännössä ollut — ehkä ikävä termi käyttää mutta niin kutsuttu — naimattomuuspakko eli velvoite purkaa avioliitto tilanteessa, jossa transihmisten sukupuolen korjaamisen operaatioon on päädytty, tuo lainsäädännön kohta, on kuitenkin saatu muutettua.

Epäkohtia on siis historian valossa ollut paljon, eikä meidänkään historiamme juuri kunniallisempi ole kuin tuo, miten naapurimaamme Ruotsi tästä väestöryhmästä on nyt ääneen lausunut. Onneksi asema on kuitenkin kohentunut, ja olen ollut valtavan hyvilläni siitä, että yhteiskunnallinen keskustelu on muuttunut avoimemmaksi. Ihailen kaikkien niiden ihmisten rohkeutta, jotka ovat uskaltaneet oman tarinansa kertoa aiheesta, joka on [Puhemies koputtaa] pitkään ollut vaiettu ja kipeä.

Translainsäädännön uudistusta tällä vaalikaudella ei ole sinällään odotettavissa. [Puhemies koputtaa] Sinällään valmius ministeriössä siihen kyllä on olemassa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Kovasti toivoisin, että ministerikin pysyisi suurin piirtein aikataulussa. [Annika Saarikko: Pahoittelut!]

Arvoisa puhemies! Kyseessä on äärimmäisen vakava ihmisoikeuskysymys, puhutaan ihmisten kokonaisista elinkaarista. On todella surullista kuulla nyt hallituksen suulla, että te ette aio tarttua tähän vakavaan ihmisoikeuskysymykseen.

Yksi äärimmäisen tärkeä näkökulma on myöskin translapset ja ‑nuoret ja heidän oikeutensa häirinnästä vapaaseen ja turvalliseen kasvuun. Näille lapsille ja heidän perheilleen koulunkäynti, harrastukset ja ystävyyssuhteet saattavat olla jatkuvassa pelossa ja epävarmuudessa elämistä. Kouluterveyskyselyn mukaan transnuorista epäasiallista kohtelua, kiusaamista, häirintää ja uhkailua on kokenut koulussa huimat 88 prosenttia. Norjassa meillä on malli, missä 6—15-vuotiailla on mahdollisuus korjata juridinen sukupuolensa vanhemman suostumuksella. Malli on jo olemassa. Nyt nämä perheet, hyvä hallitus, katsovat teihin. Onko teillä sydäntä tarjota kaikille näille lapsille ja nuorille turvallinen elämänpolku, [Puhemies koputtaa] häirinnästä ja kiusaamisesta ja ennakkoluuloista vapaa elämä?

Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvin vaikea ja koskettava. Luulen, että useimmat meistä ovat nähneet esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiertäneet kertomukset juuri alaikäisten, siis lasten ja nuorten, kokemuksista siitä, miten ympäröivä yhteiskunta heihin suhtautuu, vaikkapa poikaan, joka haluaa sukupuolinormiemme käsityksen mukaisesti näyttää tai käyttäytyä toimissaan tytön lailla. Tällainen stereotyyppinen suhtautuminen meiltä kanssaihmisiltä ei ole hyväksyttävää. Pidän sitä vakavana ja erittäin ikävänä lapsiin kohdistuvana henkisenä väkivaltana. Valitettavasti voi myös olla niin, että pelkkä lainsäädäntö ei korjaisi noita asennemuutoksia vaan tarvitaan rohkeutta ja avoimuutta puhua näistä asioista ja tunnistaa keskuudessamme tällainen ilmiö, joka ei ole ihmisen oma valinta.

Arvostan, kuten jo aiemmin totesin, näitä ihmisiä, jotka ovat rohkeasti kertoneet, että keskuudessamme on ollut aina, on edelleen ja tulee olemaan myös ihmisryhmä, jolle translain kaltaiset muutokset [Puhemies koputtaa] olisivat merkittäviä.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Vielä yksi lisäkysymys, edustaja Modig.

Arvoisa puhemies! Te sanoitte, ministeri Saarikko, että meidän historiamme ei ole sen kunniakkaampaa kuin Ruotsin, joka nyt on siis sitoutunut maksamaan rahallisia korvauksia ihmisille, joita on pakkosterilisoitu. Se ero on siinä, että heillä se on nyt historiaa ja meillä se on tätä päivää. Onko todella niin, että hallituksessa ei ole valmiutta poistaa lainsäädännöstämme vaatimusta, että pakkosterilisoidaan yksi tietty ihmisryhmä? [Eduskunnasta: Se on käsittämätöntä!] — Se on aivan käsittämätöntä.

Siis translaki vaatii uudistusta kokonaisuudessaan, ja juuri se, että on sotkettu juridinen ja lääketieteellinen prosessi, on ongelma. Jos se transnuori, jonka hyvinvoinnista te kannoitte huolta, ei saa sellaista henkilöllisyystodistusta, jossa sukupuolimerkintä vastaisi sitä, keneksi hän itsensä kokee ja jolta hän ehkä näyttää — tähän vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyspakko — niin tämä on nyt se syy, minkä takia nämä ihmiset kärsivät ja ovat henkisesti erittäin vakavassa tilanteessa. Jos tämän hallituksen yhteinen arvomaailma ei mahdollista translain kokonaisuudistusta, niin ettekö te ole valmiita poistamaan [Puhemies koputtaa] sitä yksittäistä vaatimusta, niin että ketään ei pakkosterilisoida Suomessa 2018?

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti en voi kiistää niitä huomioita, joita esitätte huolena tähän lisääntymiskyvyttömyysvaateeseen, liittyen näiden ihmisten asemaan ja heidän kokemuksiinsa henkisistä kärsimyksistä. Totean kuitenkin, että kysymys ja yhteiskunnallisen hyväksymisen ilmiö ja tarve on ehkä lainsäädäntöä laajempikin ja on oleellista, että tämänkaltaiset, ehkä erityisiksi vielä luonnehdittavat tilanteet otetaan huomioon vaikkapa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä, kun ihmiset lapsuudessa ja nuoruudessa ja heidän vanhempansa etsivät vastauksia tämänkaltaisten ihmisten kunnialliseen ja oikeudenmukaiseen huomiointiin. Hallituksen kokonaisnäkemys asiassa on kuitenkin ollut se, että tätä lainsäädäntöä ei tämän hallituksen työlistalta löydy.

Arvoisa herra puhemies! Tänään aikaisemmin puhuttiin sosiaaliturvaan tehdyistä leikkauksista, jotka ovat olleet kovia. Jotta me pystymme huolehtimaan sosiaaliturvasta ja heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, tarvitsemme myös verotuloja ja tarvitsemme muita tuloja, ja tämän eteen vasemmisto haluaa tehdä töitä.

Valtiolla on arvokasta omistusta, omistamme esimerkiksi energiayhtiö Fortumista enemmistön. Saamme sieltä hyviä osinkoja, joilla pidämme huolta hyvinvointivaltiosta. Mutta yritykset maksavat tuloksestaan myös veroa, ja nyt on käynyt ilmi, että valtion enemmistöomisteinen yhtiö ei maksa verojaan Suomeen vaan käyttää hyväksi yhtiöjärjestelyjä ja EU:n veroparatiisivaltiota.

Arvoisa puhemies! Täytyy kysyä omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Lintilältä: onko oikein, että valtion enemmistöomisteinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua [Puhemies koputtaa] ja tässä ovat kärsijöinä Suomen valtio ja me Suomen kansalaiset?

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että Irlanti, johon viittaatte, ei ole veroparatiisivaltio. Se ei ole niitten 17 maan listalla, jotka EU on listannut. [Välihuutoja]

Mutta jos mennään varsinaiseen asiaan, niin Fortumilla on omistus‑ ja rahoitusjärjestelyjen osalta Irlannissa yksikkö, joka vastaa rahoituspuolesta ja on eriytettynä siellä. Se periaatteessa turvaa sitä, että tämä varsinainen liiketoiminta on turvattu tämän rahoituksen osalta. Se on täysin kansainvälinen järjestely. On hyvin mahdollista, että jos tämä yksikkö olisi ollut Suomessa, niin Fortumin maksama vero Suomeen olisi ollut pienempi kuin se on tällä hetkellä ollut. Eli kyllä Fortum maksaa veronsa Suomeen niiltä osin kuin toimintaa Suomessa on.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Käydään aivan lyhyt jatkokeskustelu. Niitä edustajia pyydän nousemaan ylös, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa herra puhemies! On hämmästyttävää, että hallitus ei näe ongelmaa siinä, että Irlanti esimerkiksi dumppaa yhteisöveroa saadakseen yrityksiä siirtymään sinne ja maksamaan sinne veroja. Jopa EU-komissio on halunnut puuttua muun muassa Irlannin, Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin toimintaan, mutta te olette sitä mieltä, että se on ihan ok, että valtion enemmistöomisteinen yritys käyttää yritysjärjestelyjä, jotta se voi välttää suomalaista yhteisöveroa ja maksaa alemmalla verokannalla Irlantiin. Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio, mutta toiseksi suurin omistaja on hallintarekisterit. Näillehän tämä on varsinainen gangster’s paradise. Ensin siirretään yhteisövero Irlantiin, jotta voidaan maksaa isompia osinkoja, ja sen jälkeen osingot vielä piilotetaan hallintarekistereihin.

Ensi viikolla, arvoisa ministeri, on Fortumin yhtiökokous vastapäätä eduskuntaa Finlandia-talossa. Nyt kysymykseni kuuluukin: pakkaatteko Fortumin osakkeet salkkuun, marssitte yhtiökokoukseen ja [Puhemies koputtaa] lyötte nyrkkiä pöytään: ”Veronkierto saa loppua”?

Arvoisa puhemies! Fortum maksaa veronsa siihen maahan, josta tulos syntyy. Tällä perusteella siltä osalta, joka rahoitustoiminnasta tulee, Fortum maksaa Irlantiin veron. Toistan sen: Irlanti ei kuulu EU:n mustalle listalle. Tämä on aivan kansainvälinen yleinen käytäntö tämän rahoituspuolen osalta. En ole menossa yhtiökokoukseen [Paavo Arhinmäki: Sekin vielä! — Naurua] tekemään mitään muutoksia heidän operatiiviseen järjestelyynsä, jonka he ovat tehneet. Julkisuudessa on verrattu vuosia 2005 ja 2017. Fortum on totaalisesti eri yhtiö, jos vertaillaan vuosia 2005 ja 2017. Sieltä on eriytetty esimerkiksi Neste Oil erilleen, eli tämä vertailu ontuu erittäin pahasti.

Arvoisa puhemies! Sekä EU:n komissio että Euroopan parlamentti ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että monet EU-maat, joihin kuuluvat muun muassa Irlanti ja Alankomaat, ovat ryhtyneet tarjoamaan palveluksiaan niille kansainvälisille yrityksille, jotka haluavat harjoittaa verokikkailua, verojensa minimointia, hyödyntämällä eri EU-maiden verojärjestelmien välisiä eroja. Olen hyvin hämmästynyt siitä, että nyt tässä eduskunnan istunnossa olette antanut sille tukenne Fortumin osalta. [Paavo Arhinmäki: Käsittämätöntä!] Olisi kiinnostavaa tietää, suhtautuuko hallitus noin yleisesti passiivisesti siihen, että EU:n päätöksenteossa tukittaisiin näitä verokikkailun porsaanreikiä.

Lisäksi ottaisin esille sen, että Finnwatch-järjestö arvioi pari vuotta sitten, että Suomi menetti kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi vähintään 49 miljoonan euron verotulot vuosina 2011—2014. [Puhemies koputtaa] Aikooko elinkeinoministeri puuttua tähän?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin nyt pitää mieltää se, että Fortumilla on erilliset rahoitusyhtiöt nimenomaan liiketoiminnallisista syistä, ei verotuksellisista syistä. Tämä on erittäin normaali käytäntö, [Välihuutoja] ja kyse on nimenomaan siitä, että emoyhtiö suojataan riskeiltä. Tämä on erittäin yleinen käytäntö, [Paavo Arhinmäki: Siltä riskiltä, että joutuu maksamaan veroja!] ja tällä samalla tavalla Fortum on toiminut.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Vielä edustaja Harakka ja siihen ministerin vastaus.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä nyt hävytöntä, että valtion omistama yhtiö pimittää valtion verotuloja, ja vielä hämmästyttävämpää on se, että ministeri puolustelee tätä menettelyä. Jos hallitus haluaa olla vähääkään uskottava aggressiivisen verosuunnittelun suitsimisessa, se ei voi sallia sitä, että Fortum ohjaa huomattavat voitot Irlantiin ja Belgiaan, missä sillä on kokonaiset viisi työntekijää. Mitä liiketoimintaa tämä tällainen on olevinaan?

Fortumin aggressiivinen verosuunnittelu on vienyt Suomen valtion verorahoja 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Äskettäin Fortumille määrättiin 150 miljoonan euron sakot veronkierrosta Ruotsissa. Ministeri Lintilä, onko todellakin niin, että te ette aio millään tavalla puuttua tähän vuosikausia jatkuneeseen vahingontekoon ja verotulojen välttelyyn, johon valtionyhtiö syyllistyy?

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, kyse on täysin liiketoiminnallisesta syystä, ei aggressiivisesta [Välihuutoja vasemmalta] verotuksellisesta syystä. Lähtökohta on se, että tämä rahoituksellinen toiminta tehdään nimenomaan Fortumin emoyhtiön riskien vähentämiseksi. [Timo Harakka: Viisi!] Ja kuten olen toistanut täällä useamman kerran, tämä on erittäin yleinen kansainvälinen käytäntö suurissa yhtiöissä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen kansantalous on viime aikoina kasvanut hurjaa vauhtia, ja olemme Euroopan kärkikastia, mitä tulee talouden kasvuun. Julkinen talous tervehtyy, valtion velanotto vähenee, työllisyystilanne on parantunut — niin hyvin, että 72 prosentin asetettu työllisyystavoite hyvin suurella todennäköisyydellä saadaan tällä vaalikaudella toteutumaan. Myös kuntatalous tervehtyy: juuri tulleet kuntien tilinpäätöstiedot, mitä julkisuuteen vähitellen tihkuu, kielivät siitä, että kuntatalous on parantunut. Kaiken tämän takana on metsistä tuleva lisäarvo, joka Suomen kansantalouteen tulee. Metsäteollisuus investoi koko ajan eri puolille Suomea, ja kannattaa kaikkien huomata se, että tätä kasvua tapahtuu joka puolella Suomea. Ministeri Mika Lintilä ennusti tässä nyt muutama aika sitten, että ne viralliset ennusteluvut Suomen kansantalouden kasvusta ovat liian vaatimattomia. Te olitte oikeassa. Siksi kysynkin teiltä: Miltä näyttävät biotalouden investoinnit tällä hetkellä Suomessa? Onko tulossa uutta, lisää hilloa? Sillä keinoin saisimme [Puhemies koputtaa] kansantalouden kasvuun yhä enemmän.

Arvoisa puhemies! Biotaloudella on ollut erittäin iso merkitys siinä, että me pystymme nostamaan meidän jalostusarvoa. Itse pidän tärkeänä sitä, että Suomen itsellistä taloutta tuetaan jalostusarvon nostamisella. Biotaloudessa on myös se hyvä puoli, että se on hyvin laajasti läpi Suomen mantereen sijoittunut, ja myös siinä, että me olemme tällä hallituskaudella saaneet 87 000 ihmistä töihin, biotaloudella on erittäin iso merkitys. Tässä aiemmin käytiin keskustelua eriarvoisuudesta. Paras lääke eriarvoisuutta vastaan on se, että me olemme saaneet 87 000 ihmistä tällä vaalikaudella töihin.

Värderade talman, arvoisa puhemies! För första gången sedan 1800-talet har vi bofasta vargflockar i Österbotten.

Pohjanmaalla sudet vierailevat viikoittain, jopa päivittäin ihmisten kotipihoilla. Päiväkotienkin pihoilla on liikkunut susia. Vanhemmat eivät uskalla jättää lapsia päiväunille ulkosalle eivätkä leikki-ikäisiä ulos leikkimään yksin. Kuntoilijat jopa välttävät liikkumista metsissä, ja kunnissa on jouduttu järjestämään koulukuljetuksia. Maanviljelijät epäröivät päästää eläimiä laitumelle tulevana laidunkautena. Ministeri Leppä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta asutuilla alueilla liikkuvat sudet eivät olisi uhka paikallisille?

Herra puhemies! Hallituksella ja Suomella on käytössä kaksi linjaa tämän asian hoitamiseksi.

Toinen on poliisilinja, jossa nämä vaaraa ja merkittävää vahinkoa aiheuttavat eläimet voidaan poliisin toimesta poistaa, siis lopullisesti poistaa, suden muonavahvuudesta.

Toinen linja on se, että meillä on 53 suden vahinkoperusteinen kiintiö, jonka perusteella voi kaatolupia hakea riistahallinnolta perustelluista syistä. Riistahallinto käsittelee nykyisten säädösten pohjalta nuo hakemukset ja sitten myöntää ne ja tekee harkinnan siitä.

Nämä kaksi linjaa meillä on olemassa.

Mutta se asia, mitä edustaja Nylundkin täällä toi esille: on selvää, että me tarvitsemme myöskin Suomessa, niin kuin kaikkialla muuallakin Euroopassa, riittävästi liikkumavaraa sille, että uhkaavasti käyttäytyvät ja normaalin arkuutensa menettäneet suurpetoyksilöt voidaan poistaa, ja [Puhemies koputtaa] tämän eteen hallitus töitä tekee.

Arvoisa puhemies! Se, että sudet liikkuvat Pohjanmaalla, ei varmastikaan vielä ole ongelma eikä turvallisuusuhka. [Keskeltä: On!] Jos suden todetaan vastuuviranomaisten, kuten poliisin ja riistahallinnon, toimista huolimatta aiheuttavan vaaraa ihmisten omaisuudelle tai terveydelle, niin se on tietenkin eri asia ja ongelma, silloin se pitää vastuullisesti ratkaista.

Ministeri Leppä, eikö ole niin, että Suomessa on kattava ja hyvä järjestelmä, Luonnonvarakeskuksen toimesta susikannan arviointiin ja riistahallinnon ja poliisin toimesta siihen, että ongelmatapaukset ratkaistaan? Ministeri Leppä, onko Suomessa yhtään sellaista susien aiheuttamaa vaaratilannetta, jota ei vastuuviranomaisten toimesta olisi ratkaistu?

Herra puhemies! Ei ainakaan pitäisi olla. Ei pidä olla, vaan kyllä ne vaaratilanteet pitää hoitaa, ja silloin kun vaara on välitön, sen hoitaa poliisi.

Nyt poliisi on tehnyt yhtenäiset toimintaohjeet koko maahan, ja se on erittäin hyvä ja tervetullut uudistus poliisin taholta. Siellä on tehty myöskin vahvasti yhteistyötä, niin Luken kanssa, tutkimuksen kanssa, kuin myöskin riistahallinnon kanssa. Se on ihan päivänselvä asia. Mutta yhtä selvää on se, että kyllä maaseudulla, ja missä tahansa taajamassa myös, pitää olla mahdollisuus elää turvallisin mielin myöskin sen osalta, että jos siellä on huonosti käyttäytyviä, uhkaavasti käyttäytyviä, vaarallisesti käyttäytyviä eläimiä suurpetojen osalta, niin ne pitää poistaa. Se on yksinkertainen tosiasia.

Herra puhemies! Edustaja Nylund otti esille erittäin hyvän ja tärkeän kysymyksen, joka huolettaa kyllä pohjalaismaakuntien lisäksi ympäri Suomea. Myös täällä Etelä-Suomessa susia on nähty liikkuvan jopa aivan niin sanotun metropolin ympärillä, niin kuin nykyään hienosti puhutaan. On hyvä kuulla, että asiasta vastaava ministeri, ministeri Leppä, on tarttunut asiaan ja viranomaiset ovat liikkeellä. Luotan täysin suomalaiseen poliisiin.

Kysyisin nyt hallitukselta siitä, että suurena epäoikeudenmukaisuutena on moni kansalainen kokenut sen, että kun on tullut tilanteita, että susi saapuu pihalle, käy kotieläimen kimppuun, ehkä naudan kimppuun, ehkä lampaan kimppuun, ehkä sen rakkaan metsästyskoiran kimppuun, niin siinä ei periaatteessa voi tehdä oikein mitään. No, voi tehdä, ja ihmisen järki sanoo, että pitää toimia, mutta riski on sitten rikossyytteestä, jos sen eläimen tappaa ja ampuu, niin kuin pitää sellainen peto siinä kohtaa tappaa ja ampua. Olen ymmärtänyt, että Ruotsissa on sellainen lainsäädäntö, että pihalle tulevan petoeläimen saa ampua, jos se uhkaa ihmistä tai kotieläintä. Voisiko sellaisen lainsäädännön [Puhemies koputtaa] saada myös Suomeen?

Herra puhemies! Meillä on muutama tapaus tältä metsästyskaudelta tämäntyyppisistä tilanteista, joissa on pakkotilan pohjalta tuo eläin, petoeläin, hyökkäävä petoeläin, lopetettu. Ne kaikki on tutkittu, poliisi on ne tutkinut, ja omassa tiedossani on, että ainakin kaksi kappaletta niistä on syyttämättäjättämispäätöksiä. Se on aivan oikea toimenpide, juuri näin pitää toimia. On kaikkien tahojen etu, että nämä tapaukset tutkitaan. Se on päivänselvä asia, mutta silloin kun pakkotilanteesta on kysymys, niin meillä on yksiselitteisen selvä lainsäädäntö, ja siitä on ihan oikeat viranomaisen tulkinnat ja oikeuslaitoksen tulkinnat myöskin.