Käsittelyvaihe · eduskunnan käsittelytiedot
Puheenvuorot · kuka sanoi mitä
Kaikki asiakohtaan liittyvät puheenvuorot kokonaisina, lyhentämättöminä.
Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, kun koronakaan ei tunnu vaikuttavan hallituksen suuruudenhulluun ilmastotavoitteitten pitämiseen ja hallitus jakaa rahaa EU:n leväperäisesti toimineiden maiden pelastamiseen, oletteko päättäneet jo maksumieheksi laittaa tähän kaikkeen suomalaiset yksityisautoilijat?
Arvoisa puhemies! Päätöksiä on tehty. Polttoaineveropäätökset ovat hallitusohjelmassa, ja näitä on tehty käytännössä jokaisella vaalikaudella. Aikanaan katsoin läpi tämän vuosisadan korotukset: käytännössä joka vaalikaudella on tehty jokseenkin samansuuruiset päätökset, ja ne on tehty fiskaalisilla perusteilla [Pia Viitasen välihuuto] niin että turvataan polttoaineveron tuoton saanti. Polttoaineverohan on senttipohjainen, ja se tarkoittaa sitä, että ellei vaalikausittain tehtäisi sitä suunnilleen inflaatiota vastaavaa korotusta, niin veron arvo heikentyisi. Eli ei tehtyjä päätöksiä peruta.
Arvoisa herra puhemies! Etenkin pääkaupunkiseudulla väestökehitys on laadullisesti epäedullista. Niin sanottu muuttovoitto koostuu suurelta osin ulkomaalaisista, jotka taas ovat suurelta osin työttömiä, työelämän ulkopuolella, alityöllistettyjä tai alipalkattuja.
Yksi tämän niin sanotun muuttovoiton seuraus on se, että asumisen hinta nousee sietämättömäksi. Työssäkäyvän mutta pienituloisen suomalaisen on yhä vaikeampaa löytää kohtuuhintaista asuntoa, mikä tietysti lisää liikkumisen tarvetta ja työmatkaliikennettä. Työmatkat siis pitenevät erilaisten politiikkojen seurauksena, ja sen jälkeen työmatkat halutaan panna sakkoverolle esimerkiksi ruuhkamaksujen muodossa. Onko tämä hallituksen mielestä reilua, ja lisääkö se työn vastaanottamisen mielekkyyttä? Minkälaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ihmisten myös suurissa kaupungeissa olisi mahdollista asua siellä, missä työpaikkojakin on?
Arvoisa puhemies! Minä haluan kyllä palata takaisin noihin ruuhkamaksuasioihin. Hallitusohjelmassa lukee, että hallitus selvittää mahdollisuudet säätää ruuhkamaksut mahdollistavaa lainsäädäntöä. Pääkaupunkiseudulla tämä tulisi tarkoittamaan sitä, että HSL olisi se, joka siitä päättäisi, koska hallitushan siitä ei päätä emmekä me täällä eduskunnassa, me vain mahdollistamme.
Uudellamaalla on 26 kuntaa, joista HSL:ään kuuluu vain yhdeksän kuntaa, ja HSL:ssä Helsingillä on 49,7 prosentin äänivalta, eli helsinkiläiset tulevat päättämään siitä, kuinka Karkkilasta tai Hyvinkäältä tai Lohjalta tai Raaseporista kuljetaan Helsingissä töissä ja toisinpäin. Haluaisinkin tiedustella hallitukselta: Missä vaiheessa tämä tilanne menee? Mitenkä te näette: tukeeko tämä todellakin Uudenmaan alueella työllistymistä ja töissä liikkumisen motivaatiota, jos siitä peritään joidenkin arvioiden mukaan jopa tuhannen euron paikkeilla olevaa vuosittaista maksua?
Arvoisa puhemies! Kysyjällä on tarkempi tieto mahdollisen lainsäädännön sisällöstä kuin hallituksella. Tämä on hallitusohjelmassa, se on mahdollistavaa lainsäädäntöä, mutta se, mikä sen sisältö on, ketkä kaupungissa tai kaupunkiseudulla voisivat tehdä asiaan liittyviä päätöksiä — ei siitä ole päätöksiä. Koskeeko se vain kuntien katuverkostoa vai myös valtion rahoittamia teitä — tästä ei ole päätöksiä. Nostitte esiin yhden mahdollisen kehityskulun, mihin suuntaan tällainen maksu saattaa viedä, mutta ei tästä hallituksen esitystä ole olemassa vielä.
Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, mikä on äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite. Liikkuminen on kuitenkin välttämättömyys myös täällä pääkaupunkiseudulla, eikä autoilukaan sinällään ole ongelma mutta autoilun synnyttämät päästöt ovat. Sen vuoksi liikenteen verotuksen ja maksujen tulisi kohdistua päästöihin, ei itse liikkumiseen.
Pääkaupunkiseudulle MAL-sopimuksenkin yhteydessä kaavaillulla ruuhkamaksulla on kuitenkin valitettavasti juuri toisensuuntainen vaikutus. Se vaikeuttaa erityisesti niiden työssäkäyvien liikkumista, joiden on pakko liikkua siihen aikaan, jolloin ruuhkamaksut olisivat voimassa, ja se tekee siitä äärettömän kallista. Hallitus määrittelee sen, onko tämä ruuhkamaksu ylipäätään mahdollista ottaa käyttöön. Sehän on jo osana tätä MAL-sopimusta. Voitteko kertoa, mikä on ruuhkamaksujen valmistelun eli tämän lainsäädännön valmistelun tilanne tällä hetkellä?
Arvoisa puhemies! Valmistelu ei ole käynnissä sellaisella tavalla, että sisältöä voitaisiin arvioida. Sen verran tuore ministeri olen, että ymmärtääkseni vielä ei valmistelutyöryhmäkään ole olemassa — nyt muut valtioneuvoston jäsenet saavat korjata, jos näin on. Te olette varoituksinenne hyvin etupainotteisia, ja aika näyttää, mihin suuntaan valmistelun kautta sisältö sujuu.
Pääkaupunkiseudun liikenteen kannalta haluaisin nostaa kyllä esille myös tämän etätyön. Korona-aikahan on osoittanut sen, miten ruuhkat ovat hävinneet, ja digitalisaation ja etätyön edistämisellä voimme saavuttaa myös erittäin paljon ihmisten hyvinvoinnin, viihtyvyyden, liikenteen sujuvuuden kannalta, ja pitää myös tämä ikään kuin näkökulmana pitää esillä niissä valmisteluissa, joissa vaikutetaan tähän liikenteen määrään.
Arvoisa puhemies! Edustaja Multala nosti esiin ruuhkamaksut pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksessa kirjattuna seutujen kuntien yhteisenä tahtona siitä, että valtio mahdollistaisi tällaisen lainsäädännön. Nythän on se tilanne, että jos paikallisesti tällaista haluttaisiin käyttää, niin se ei ole lainkaan mahdollista. Sen takia tietysti on hyvä, että me voimme tehdä sellaista mahdollistavaa lainsäädäntöä, ja se on totta kai sitten alueen omien kuntien käsissä, ottavatko he sitä käyttöön.
Mutta sen me tiedämme, niin kuin tässä tuli esiin, että liikenteen päästöjen vähentäminen on ilmastotavoitteissa yksi keskeinen asia, missä meillä on paljon tehtävää. Liikenneministeriössä on valmisteilla fossiilittoman liikenteen tiekartta, ja on selvää, että siinä tarvitaan erilaisia keinoja eri puolille Suomea. Joukkoliikenne toimii hyvin niillä alueilla, missä on paljon ihmisiä, mutta niillä alueilla, missä ihmisiä on vähän, tietysti se henkilöautojen päästöjen vähentäminen on oleellista, ja siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikennebiokaasulla tai sähköautoja käyttämällä. Mutta sen haluan sanoa, [Puhemies koputtaa] että liikenteen päästöjen osalta nimenomaan kaupunkiseuduilla liikenteen päästöt vähenivät viime vuonna sen takia, että täällä on ollut hyvä raidejoukkoliikenne.
Arvoisa herra puhemies! Liikenteeltä kerätään yli 8 miljardia veroja. Enää emme kaipaa tähän maahan tiemaksuja ja ruuhkamaksuja.
Kokoomus on esittänyt, että asfaltointimäärä nostettaisiin nyt 90-luvun laman tapaan yli 6 000 kilometriin vuodessa, mutta liikenteen päästöjen näkökulmasta oleellista on myös raideliikenne. VR pudotti omat vuoronsa noin 50 prosenttiin ja on palauttanut nyt valtaosan vuoroista 85 prosenttiin. Poikittaisliikenne on tärkeää, ja tällä hetkellä Riihimäen ja Lahden välillä ollaan edelleen siellä 50 prosentin tilanteessa eli korona-aikaisessa tilanteessa, vaikka kutakuinkin kaikki muut vuorot Suomessa on palautettu 85-prosenttisesti. Kysyisin nyt ministeri Harakalta: kun tämä on ostopalveluliikennettä, tämä ei ole VR:n päätös, vaan tämä on hallituksen päätös — se, kun hallitus maksaa nämä matkat Riihimäeltä Lahteen, [Puhemies koputtaa] ja ne ovat oleellisen tärkeitä työmatkojen kannalta — niin oletteko valmiit nopeasti tekemään ratkaisun, että jo heinäkuun alussa [Puhemies koputtaa] nämä vuorot palautetaan?
Arvoisa puhemies! Täällä ovat nousseet esille nämä MAL-sopimukset, ja nehän tukevat nimenomaan suurten kaupunkien liikennettä, joukkoliikennettä ja kehittämistä, mutta kun itse olen tuolta harvaan asutulta seudulta, niin tiedän, että kun on pitkät etäisyydet, pitkät matkat ja työmatkat, niin siellä ainut liikenneväline on henkilöauto. Miten hallitus on arvioinut: jos jotakin korotuksia johonkin tilanteeseen tehdään, niin voisiko harvaan asutulla seudulla olla edullisempaa sillä omalla autolla liikkua työmatkoja? Tällä tavalla on mahdollista myös sitten työllisyyttä parantaa, koska se oma auto on ainut liikkumisväline tällä hetkellä.
Henkilöauto kuuluu suomalaiseen liikenteeseen. Aivan niin kuin kysyjä totesi, suurimmassa osassa Suomea merkittävä osa, monilla alueilla ehkä jopa valtaosa, työmatkaliikenteestä ja asiointiliikenteestä perustuu henkilöautoiluun. Henkilöautoilun päästöjen vähentämiseksi Suomi on tehnyt johdonmukaisesti pitkään toimia. Biopolttoaineen sekoitevelvollisuus Suomen ansiosta, uskallan sanoa, ylipäätään Euroopassa saatiin liikkeelle, ja me olemme siihen panostaneet erittäin paljon. Henkilöautoliikenteen energiamuodot, sähköistyminen ja muu, ovat vahvassa vauhdissa. Eli asteittain myös henkilöautoliikenteen puolella ominaispäästöt vähenevät merkittävästi, ja realiteetti ja tosiasia vaan on se, että suomalaisten asiointi ja suomalaisten työ ja talous eivät toimi ilman henkilöautoja, ja ei hallituksella ole tässä kysymykseen verrattuna mitään poikkeavaa sanaa.
Arvoisa puhemies! Pääministeri kertoi, että ei ole tietoa oikeastaan, mikä tämä ruuhkamaksukirjaus siellä hallitusohjelmassa on — jos näin oikein ymmärsin — ja totesitte, että koronan vuoksi nyt näyttää olevankin niin, että ruuhkat ovat hävinneet, etätyön vuoksi. Nythän me tulemme oikeastaan siihen tilanteeseen, että koko tämä ruuhkamaksuhan on täysin turha, ja hallitus voisikin todeta, että tähän ruuhkamaksuajatukseen — teistä ei kukaan tunnu edes tietävän, mikä se mahdollisesti edes olisi — voitaisiin vetää raksit yli. Aika moni ihminen ottaa yhteyttä siitä, että he eivät halua ruuhkamaksuja eivätkä lisää liikkumiseen kuluja. Taloustutkimus tutki tammikuussa tätä asiaa ja totesi, että autoileva omakotitaloasuja on muutenkin Marinin hallituksen ilmastotavoitteiden maksaja. Jospa nyt luovuttaisiin tästä ruuhkamaksutavoitteesta, teistä kukaan ei tunnu aidosti tuntevan tai tietävän sitä — se on jonkinlainen heitto. Voitteko, pääministeri, sanoa, että poistetaan se sieltä turhana?
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
Pääministeri ei ole paikalla mutta varapääministeri, pääministerin sijainen, on.
Joo, ei palata enää vuosisadan alkupuolen nimikkeisiin. [Naurua]
Tiedän kyllä, mikä hallitusohjelmassa ruuhkamaksun sisältö on. Se on mahdollistavaa lainsäädäntöä: luodaan mahdollisuus, että kunnat voivat harkita sitä. Mutta ei sen sisältöä ole vielä olemassa. Sen valmistelu ei ole käynnissä. Tässä kysymyksessä teillä ovat ennakko-olettamukset hyvin vahvoja siitä, mikä sen sisältö tulisi olemaan. Tähän palataan sitten kun se hallitusohjelman mukaisella tavalla on valmisteltu.
Arvoisa herra puhemies! Meidän pitää muistaa, että kun puhumme liikenteen käyttövoimista, siitä, millä autot kulkevat, niin se on osa energiapolitiikan kokonaisuutta, ja nämä monet uudet vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat todellisuudessa aika edullisia, esimerkiksi tämä ministeri Mikkosen jo esille nostama liikennebiokaasu. Hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan vahvasti tämän liikennebiokaasun tuotannon edistämisen, ja itse ajattelen näin, että haja-asutusalueilla pitkällä aikavälillä autokanta voisi isolta osin kulkea tällä biokaasulla, ja sitten taas ajattelen näin, että asutuskeskuksissa sähkökäyttöiset ajoneuvot varmasti tulevaisuudessa ovat se keskeinen käyttövoima. Kysynkin hallitukselta: kuinka tämä biokaasun tuotannon edistäminen etenee, ja kuinka me voisimme edistää tällaisten alueellisten biokaasun tuotantokeskittymien syntymistä ja kehittämistä? Biokaasua pitää saada eteenpäin, ja keskusta on vahvasti sen puolella. Perussuomalaiset ovat, kuten olemme huomanneet, venäläisen hiilen ja öljyn salarakas edelleen, niin kuin tämäkin päivä osoittaa.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
Ensin ministeri Harakka, sitten ministeri Lintilä.
Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka omassa vastauspuheenvuorossaan totesi, että tänään on perustettu pari hankeyhtiötä ratahankkeitten edistämiseksi. Niitten historia tietysti on vähän pidempi, viime vaalikaudessa, jolloin valtiovarainministeri Orpo antoi siihen muistaakseni nelisenkymmentä miljoonaa edistääkseen näitä hankkeita, erityisesti tätä kasvukolmiota Turku—Tampere—Helsinki saadakseen siitä yhtenäisen työssäkäyntialueen. Erinomaista, että tällä sektorilla edetään.
Tässä ovat kunnat mukana 50 prosentilla — eikö niin? — mutta ei kai oletus voi olla se, että kunnat itse rakentamisvaiheessa, suunnittelun jälkeen, voisivat olla mukana investoijina tämän asian toteuttamiseen? Olennaista on kuitenkin saada ministeriltä nyt selvä vastaus siihen, että kun tämä hyvä kehityssuunta on se, minkä täällä toteamme yhteisesti, ja kun siinä edetään, niin edetäänkö siinä siinä järjestyksessä, missä suunnitelmat ovat pisimmällä, eli päästään [Puhemies koputtaa] työssä käytännön sovellutukseen heti, kun se on suinkin mahdollista suunnittelullisen valmiuden myötä.
Arvoisa puhemies! Eiliset työllisyysluvut olivat murheellista luettavaa, ja ne ovat samassa suunnassa kuin suuressa osassa maailmaa. Erityisesti lomautettujen määrä on kasvanut voimakkaasti. Mainitsitte, että työttömyys on 10 prosenttia, mutta kun lasketaan lomautetut mukaan, niin ollaan yli 17 prosentissa. Tämä nopea kasvu muutaman kuukauden aikana on ollut nopeampi romahdus kuin finanssikriisin jälkeen ja perustuu ennen muuta siihen, että kotitaloudet ja yritykset tuntevat epävarmuutta, kysyntä on heikkoa, ja pahoin pelkään, että seuraavassa vaiheessa sitten viennin vaikeuksien takia, koska kysyntä myös investointihyödykkeiden kysynnässä heikentyy, me saamme vielä iskuja erittäin paljon tästä maailmantalouden tilanteesta. Eli en näe, että minulla olisi keinoja syyskuun budjettiriiheen tehdä hokkuspokkustemppua 100 000 uudesta työpaikasta. Tällaista en ole lupaamassa.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen mielestä Suomi ei nouse tästä suosta kyllä velkaantumalla tai pysyviä menoja lisäämällä vaan työllä, yrittämisellä ja ahkeruudella. Ainoa niin sanottu työllisyysuudistus, josta hallitus on keskenään päässyt sopuun, on kuntakokeilu. Sille hallitus ei ole kuitenkaan onnistunut osoittamaan uskottavia työllisyysvaikutuksia.
Kokoomus vaatii hallitukselta uskottavia päätöksiä työllisyyden vahvistamiseksi. Meiltä löytyy esitykset 60 000 uuteen työpaikkaan, ja saatte ne kyllä, hallitus, aivan hyvin myös käyttöönne. Kysyisinkin työministeri Haataiselta: Miksi hallitus ei ole kyennyt päättämään yhdestäkään mitattavasta työllisyysuudistuksesta? Ja voisitteko harkita edes yhden kokoomuksen työllisyysuudistuksen ottamista käyttöön?
Arvoisa herra puhemies! Työllisyystilanne on todellakin heikentynyt, ja tämä tilanne tällä hetkellä näyttäytyy siten, että meillä lomautettujen määrä on se, joka on noussut hyvin voimakkaasti, ja se on kohdannut ihmisiä suurella voimalla. Erityisesti nuoret ovat olleet kärsijöinä, ja kun tilastoja katsoo, niin nuoret naiset näyttäytyvät siellä yliedustettuina. Mutta tämä koronakriisi on kohdannut myös yrittäjiä ja yrityksiä. Hallituksen toimet tässä tilanteessa ovat keskittyneet siihen, että näillä kriisitoimilla on pyritty luomaan sellaista tilannetta — saamaan siltaa yli tästä talouden kriisistä niin — että nämä lomautukset eivät muuttuisi joukkoirtisanomisiksi. Tässä on tähän saakka onnistuttu. Kysymys on siitä, juuri niin kuin valtiovarainministeri Vanhanen totesi, että talouden näkymä, se mikä on edessä vielä syksyllä, on vielä hämärän peitossa. [Puhemies koputtaa] Emme vielä tiedä tarkkaan, mitä tulossa on. Mutta hallitus valmistelee, kuten on ohjelmassaan [Puhemies koputtaa] todennut, budjettiriiheen työllistämistoimia [Puhemies Aika!] aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Mutta talous ja työllisyys kulkevat käsi kädessä.
Arvoisa puhemies! Todellakin työttömyys kasvaa nyt todella huolestuttavaa vauhtia ja siten myöskin velkaantuminen. Velkaantuminen olisi paremmin siedettävissä, jos meillä olisi uskoa siihen, että Suomen talous tulevaisuudessa kasvaa, mutta mikään ei ennusta, että se kasvaisi, ja valtiovarainministeri hyvin kuvasi niitä synkkiä pilviä, jotka esimerkiksi ovat meidän vientiteollisuuden saralla. Hallitus ei ole pystynyt tekemään ensimmäistäkään todellista työllisyystoimea, ja meillä ei ole uskoa siihen, että niitä tulisi myöskään syksyllä. Se, mitä tähän mennessä hallituksen piiristä on esitetty — viimeisenä esimerkiksi pääministerin väläytys satojen miljoonien veronkorotuksista yrityksille, siis työllistäville yrityksille — olisi täyttä myrkkyä. Tämän perusteella nyt näyttää siltä, että hallitus on valitsemassa sillä, että työllisyystoimia ja kasvutoimia ei ole, kituliaan kasvun tien, jättää tekemättömät työllisyystoimet seuraaville hallituksille ja jättää valtavan velkavuoren. Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Vanhanen, ottaako koko hallitus vakavasti tämän tilanteen, missä me olemme? [Puhemies koputtaa] Se on erittäin huolestuttava näkymä, joka meillä on edessä. Saammeko me niitä työllisyystoimia syksyllä?
Arvoisa puhemies! Minusta tälle hallitukselle ei pidä esittää kysymystä, otetaanko tilanne vakavasti. Kyllä tämä päättynyt kevät, reilu kolme kuukautta poikkeustilaa, koronan hoito, tänä vuonna lähes 20 miljardin alijäämän ottaminen tämän tilanteen hoitamiseksi, kertoo siitä, että varmasti näiden pöytien takana tiedetään, että tämä tilanne on vakava, ja myös ehkä kyetään arvioimaan tilanteen vakavuus silloin kun lähes kaikkialla meidän markkina-alueella kansantuotteet ovat 5, 6, 7 tai 8 prosentin alentumissa. Siitä tulee seuraamaan viennille isoja vaikeuksia ja myös meidän taloudelle vaikeuksia. Eli vakavuusaste tiedetään. Syyskuun budjettiriihessä hallitus tulee tekemään konkreettisia työllisyyspäätöksiä, niiden sisältö ja mittakaava ovat valmistelussa. Niiden päätösten lisäksi, aivan kuten lisäbudjettipäätöksen yhteydessä todettiin, hallitus tulee myös korottamaan aiemmin asetettua työllisyyden 60 000:n [Puhemies koputtaa] tavoitetta ylemmäksi. Niille keinot haetaan sitten myöhemmin. [Timo Heinonen: Ei pelkkä tavoite riitä!]
Arvoisa puhemies! Päivän keskusteluiden mielenkiintoisin puheenvuoro oli edustaja Vanhasen sitaatti ”ei ole keinoja budjettiriiheen 100 000 työpaikan uudistuksista tulossa”. Tämä oli vain valitettava uutinen, valitettava uutinen, valitettava pehmennys siihen linjaan, jolla Vanhanen minusta hyvin ryhdikkäästi aloitti tämän rupeamansa tässä projektissa ja tehtävässä. Toivon, että nyt kuitenkin ryhdikkäästi valmisteltaisiin tavoiteasetannan mukaisesti se, että 100 000:een tuodaan keinot. Sehän vaatii niitä konkreettisia päätöksiä, ja ne eivät toteudu hetkessä. Sen takia täytyy ne päätökset tehdä nyt, jotta kahden vuoden päästä ne rakenteelliset uudistukset ovat vaikuttamassa siihen, että jokaisen kannattaa tarttua työtarjouksiin. Kun vasemmisto sanoo, että se on keppiä, niin tässähän on se, että vastatkaa sille ansiosidonnaisella olevalle, joka huomaa, että ei voikaan aloittaa yrittäjyyttä, koska tuet menisivät. [Puhemies koputtaa] Miksi te ette tee sotu-uudistusta? [Puhemies koputtaa]
Kysyn valtiovarainministeri Vanhaselta: sitoudutteko siihen, että SDP:n vero-ohjelma, 800 miljoonan euron yritysveron korotukset, pysyy poissa budjettiriihen pöydältä, [Puhemies: Aika!] jos kerran siellä ei niitä työpaikkojakaan ole?
Arvoisa puhemies! Vastasin edustaja Heikkisen kysymykseen, jossa hän kysyi sitoutumista siihen, että syksyn budjettiriihessä tehdään 100 000 työpaikan päätökset. Vastasin, että en pysty eikä hallitus pysty tällä aikarajalla tähän. [Kai Mykkänen: Harmi!] Näissä mittakaavoissa pitää olla realistinen, siinä, mikä on valtiovallan ja julkisen sektorin mahdollisuuksien rajoissa, ja tällaisen ikään kuin lupauksen tai odotuksen asettaminen ei ole uskottavaa. Tässäkin mielessä on parempi, että poliittisessa päätöksenteossa otetaan tosiasiat huomioon. Tällaiseen mittakaavaan tällä aikataululla ei voida sitoutua. Niitä keinoja näin nopeasti ei voida löytää.
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee erityisesti yksityissektorin uusia työpaikkoja. Valitettavasti Suomen kilpailukykyä heikentää korkea veroaste, ja verotukseen puolestaan kohdistuu kiristyspaineita aina silloin, kun valtion budjettiin lisätään uusia menoja. Velkaantuminen tai verojen korottaminen ilman menokuria ei voi olla pysyvä ratkaisu. Muussa tapauksessa sekä julkinen taloutemme että koko kansantaloutemme ajautuu lopulta syöksykierteeseen. Se on tietenkin estettävä.
Arvoisa puhemies! Yritysten kilpailukyvyn ja kansalaisten ostovoiman parantamiseksi hallituksen on kyettävä asettamaan menokohteet tärkeysjärjestykseen. Erityisen kriittinen sen on oltava Suomen ulkopuolelle suuntautuvien menoerien osalta. Niihin lukeutuvat maahanmuutto- ja kehitysapumenojen lisäksi esimerkiksi EU:n mahdollisen uuden elpymisrahaston käyttöönotosta Suomelle aiheutuvat [Puhemies koputtaa] vastuut.
Arvoisa puhemies! Kysyn: onko uusi valtiovarainministeri valmis hallitusohjelman ja erityisesti sen menopuolen uudelleenarviointiin?
Arvoisa puhemies! Sanon samaa kuin edustaja Mykkäsen äskeiseen kysymykseen — liittyy ylipäätään verotukseen ja koskee myös yritysverotusta: siitä, ryhdytäänkö finanssipolitiikkaa kiristämään elvytysvaiheen jälkeen, olen julkisuudessa sanonut, että jos siihen ryhdyttäisiin, ehkä otollisin ajankohta on aikaisintaan vuonna 2022. Ensin pitää tämä elpyminen markkina-alueilla ja kotimaassa saada sellaiseksi, että ikään kuin elvytyksen kanssa ristiriidassa olevaan toimenpiteeseen ryhdytään. Mutta verotuksen ja menojen kohdalla se tähtäin, jos niihin puututaan, on noin vuonna 2022. Hallituksella ei ole tähän liittyvää valmistelua tällä hetkellä käynnissä. Varmastikin tässä isommassa jälleenrakennussuunnitelman tekemisessä, siinä miten koronan jälkeisestä ajasta edetään eteenpäin, totta kai tullaan joutumaan käsittelemään myös finanssipolitiikan kysymyksiä, mutta siihen kysymykseen tällä hetkellä ei ole vastausta olemassa.
Arvoisa puhemies! Haluan ottaa esimerkin alalta, missä työttömyys on kasvamassa vauhdilla. Hallituksen viimeinen päätös, uusi malli poistaa matkustusrajoitukset korostetun varovaisesti, on aiheuttamassa Suomen kansantaloudelle ison taloudellisen menetyksen. Vuonna 2018 matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle oli 15 miljardia ja ulkomailta tulevien tuotto 5 miljardia. Jopa 80 prosenttia matkailualan työntekijöistä on nyt lomautettu. Matkailuyritysten kassat ovat tyhjiä peruutettujen matkojen rahojen palautuksien vuoksi, eikä toimintaa saada käyntiin epävarmuuden jatkuessa. Konkurssit uhkaavat monia alan yrityksiä, ja työttömyys kasvaa. Ainoa oikea tapa olisi ollut poistaa matkustusrajoitukset 1.7. alkaen.
Mitä hallitus aikoo tehdä matkailuelinkeinon pelastamiseksi ja työttömyysuhan poistamiseksi, ja milloin meinaatte tehdä jotain? Tämä uusi kustannustuki ei siihen riitä.
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harkimo on täsmälleen oikeassa siinä, että matkailuala on kärsinyt varmasti tämän koronakriisin aikana yhtenä enimmistä aloista. Mutta sitten toisaalta se reaalitilanne: Eipä meillä ole paljon ollut aiemmin mahdollisuuksia rajoja avata. Kaikissa niissä päätöksissä, mitä hallitus on tehnyt, on nojauduttu niihin tietoihin, niihin ennakointeihin, joita olemme saaneet asiantuntijoilta, jotka ovat olleet THL, STM ja niin edelleen. Niillä edellytyksillä on ratkaisut tehty. Hallitus tulee arvioimaan — taitaa olla parin viikon päästä seuraavan kerran, olikohan 8. päivä — rajojen avaamista, ja toivon vahvasti, että me pystymme avaamaan rajoja, koska se on suomalaiselle matkailulle äärettömän tärkeää. Siihen asti toistan vetoomukseni: kotimaanmatkailu on äärettömän tärkeää myös matkailuyrittäjille Suomessa [Puhemies koputtaa] tällä hetkellä.
Arvoisa puhemies! Talouden nostaminen takaisin jaloilleen ja työllisyyden parantaminen ovat totisesti tämän hallituksen tulevia tärkeimpiä tehtäviä. Työllisyyttä tulee parantaa niin, että samalla ratkaisemme muitakin ongelmia. Ilmasto- ja biodiversiteettikriisi ei voi odottaa. On myös tutkittu, että panostukset vihreään talouteen luovat kolme kertaa enemmän pysyviä työpaikkoja kuin panostukset fossiilitalouteen. Kysynkin hallitukselta: miten varmistamme, että talous ja työllisyystoimilla ratkaisemme samalla myös ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavia kriisejä?
Arvoisa puhemies! On aivan luonnollista, että elvytystoimia kohdistetaan tavalla, joka vastaa myös markkinoiden kasvuun, siihen potentiaaliin, jossa kysyntää parhaiten on. Luontoa säästävät toimet, digitaalisuutta edistävät toimet ovat valtavirta maailmassa, ja meidän pitää olla tässä kasvussa mukana. Ei tällä hetkellä juuri tehdä varsinkaan yksityisellä sektorilla investointeja, jotka eivät ottaisi tätä kehitystä huomioon, ja luonnollisesti myös valtion pitää omilla toimillaan olla edistämässä tätä. Suomalaisten oman hyvinvoinnin, työllisyyden ja talouden kasvun kannalta on hyvä, jos pystymme edistämään myös ympäristön kannalta myönteisiä asioita. Erityisesti ilmastonmuutokseen vastaaminen on maailmassa megatrendi, joka kerää miljardeja, miljardeja investointeja, ja meidän pitää olla siinä mukana.
Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Mykkänen jo aiemmin kysyi työllisyyslupauksista. Toki varmasti paljon riippuu siitä, mihin vertailukohta asetetaan. Jos päätöksiä tehdään 100 000 työpaikasta, niitä saattaa itse asiassa syntyä huomattavasti enemmänkin, jos verrataan tilannetta tämänhetkiseen. Jos taas verrataan vuodentakaiseen, tietenkin se on huomattavasti vaikeampaa.
Huolissani olen kuitenkin siitä, kun kuitenkin raotitte verhoa, arvoisa valtiovarainministeri Vanhanen, mahdollisille yritysverotuksen korotuksille tai veronkorotuksille vuonna 2022. Uskotteko siihen, että Suomi nousee yritysverotusta kiristämällä tai työllisyyden verotusta kiristämällä? Samoin huolestuttaa se, että kun aiemmin piditte realistisena tavoitteena sitä, että Suomen velkasuhde ei saisi nousta yli 80 prosentin, niin tämä kuitenkin vaatii sen noin 100 000 työllistä lisää. Oletteko siis viemässä Suomea suuntaan, jossa velkasuhteemme ylittäisi [Puhemies koputtaa] tämän 80 prosenttia?
Arvoisa puhemies! Minusta me olemme sokeita, ellemme näe sitä, etteikö tällä hetkellä ennustettu tarve noin 5 miljardin euron sopeutuksesta, jolla saisimme vuoteen 2030 mennessä velkasuhteen kasvun taittumaan, vaadi toimenpiteitä kaikilla sektoreilla. Työllisyyden parantaminen on varmasti päätekijä tässä. Tuottavuuden parantaminen myös julkisella sektorilla — ja tässä sote ei ole vähäisimpiä asioita — on tavattoman tärkeä asia, mutta olisimme sokeita, ellemme tässä samassa yhteydessä tunnusta sitä, että myös finanssipolitiikan mahdollista kiristämistä joudutaan arvioimaan. Näin tapahtui 90-luvun laman jälkeen, näin tapahtui finanssikriisin jälkeen. Tämä kriisi on talouden näkökulmasta samassa mittakaavassa. En ole ottanut kantaa siihen, että jos finanssipolitiikkaa kiristetään, niin mihin mahdollisiin veroihin siinä joudutaan koskemaan, saati siihen mittakaavaan, mutta ei pidä sulkea pois [Puhemies koputtaa] kaikkia keinovalikoiman mahdollisuuksia, koska pahoin pelkään, että kaikki nämä sektorit ovat edessä.
Arvoisa puhemies! Jos pitäisi nimetä tämän vuoden tärkein päätös, jonka hallitus on työllisyyden eteen tehnyt, niin se oli päätös tukea yrityksiä, työpaikkoja, viranomaisia tämän koronakriisin keskellä. Jos lomautusten sijaan yritykset olisivat ajautuneet irtisanomisiin tai jos nämä lomautukset muuttuvat laajemmin massamittaisiksi irtisanomisiksi, niin silloin julkisen talouden haaste on niin iso, että siinä saa kyllä leikata ihan luuhun asti, ja sitä ei varmasti kukaan halua.
Arvoisa puhemies! Hallitus etenee juuri niillä askelmerkeillä, jotka esimerkiksi Vesa Vihriälän työryhmän raportissa todetaan: ensiksi tuetaan akuuttia kriisiä, sitten elvytetään, ja sitten kolmannessa vaiheessa täytyy katsoa myös nämä sopeutukset, finanssipolitiikan linja. Ja varmasti siellä, niin kuin pääministeri on todennut, tarvitsee katsoa sekä tulo- että menopuolta, ja ainakin itse ajattelen, että mieluummin kuin esimerkiksi palkansaajan verotuksen kiristämistä tai eläkkeensaajan verotuksen kiristämistä — jota perussuomalaiset täällä tänään ehdottivat — pitäisi katsoa esimerkiksi ulkomaisten suursijoittajien veropohjaa. [Puhemies koputtaa]
Arvoisa puhemies! Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Yksi niistä on oppivelvollisuus. Miten hallitus arvioi sen työllisyysvaikutuksia?
Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuus on hyvä esimerkki sellaisista rakenteellisista uudistuksista, joita me tarvitsemme, joita meidän pitää panna toimeen nopeasti ja jotka tulevat vaikuttamaan sitten pitkällä aikavälillä hyvinkin merkittävästi niin Suomen työllisyyteen kuin meidän kansantalouteen, [Kokoomuksen ryhmästä: Kuinka paljon?] julkisen talouden tasapainoon. Tarkkojen työllisyyslukujen arvioiminen on haastavaa juuri siksi, että se vaikuttaa pitkällä aikavälillä ja myöskin ne konkreettiset vaikutukset nähdään ajan ja vuosien myötä. Mutta se, mitä me tiedämme tällä hetkellä, on se, että pelkän perusasteen varassa olevien suomalaisten työllisyys on tällä hetkellä noin 40 prosentin luokkaa eli alle puolet heistä on töissä. Tiedämme myöskin sen, että siitä huolimatta, että Suomessa pitkään on tehty toimenpiteitä, joilla on pyritty puuttumaan nuorten syrjäytymiseen, koko 2000-luvun ajan on edelleen noin 16 prosenttia ikäluokasta jäänyt vaille toisen asteen tutkintoa. [Puhemies koputtaa] Se tarkoittaa siis sitä, että koko ajan tulee lisää nuoria aikuisia työmarkkinoille ilman vaadittavaa koulutus- ja osaamistasoa.
Arvoisa herra puhemies! Jo ennen koronakriisiä tämä hallitus tuli tunnetuksi siitä, että se teki helpot päätökset menojen lisäämiseksi, mutta ne päätökset, joilla työllisyyttä olisi voitu parantaa, työllisyysastetta nostaa, lykättiin aina eteenpäin. Sitten iski koronaepidemia, jota, itse epidemiaa, hallitus on mielestäni hoitanut hyvin, mutta nyt valtiovarainministeri Vanhanen sanoi, että te ette voi sitoutua siihen, että syksyllä tehtäisiin päätöksiä sellaisista reformeista, jotka voisivat johtaa 100 000 uuteen työpaikkaan. Hallitus on kuitenkin aikaisemmin päättänyt, että syksyllä pitää olla valtiovarainministeriön tunnistamana 30 000 päätösperäistä uutta työpaikkaa, päätökset näistä. Nyt kysyn: onko edes tämä hallituksen tavoite enää voimassa?
Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustaja Zyskowicz otti tämän esille, koska tästä 30 000:n valmistelusta on päätös olemassa ja se on hallituksen aikaisemman päätöksen mukainen. Siitä, että yhtäkkiä se nostettaisiin 100 000:een, haluaisin olla selvä: ei sellaisia odotuksia, joihin — tiedän etukäteen — ei ole mahdollisuutta tällä aikataululla.
Arvoisa herra puhemies! Keskustelimme jo aiemmin tänään velkaantumisesta. Totesin tuolloin, että hetkellisesti velkaantuminen ei ole ongelma, mutta pitkällä jänteellä valtiolla on oltava tiekartta sellaiseen tilanteeseen, jossa tulot ovat vähintään yhtä suuret kuin menot. Mitään muuta ratkaisua julkisen talouden ongelmiin ei ole kuin tuottavan työn määrän lisääminen. Tämä tarkoittaa yhtäältä teollisuuden, etenkin vientiteollisuuden, kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten turvaamista — siis jollakin muulla keinolla kuin polkemalla palkkoja halpatyövoiman avulla — mutta myös palvelualojen yritykset ovat merkittävä työllistäjä. Niiden kyky työllistää ja menestyä riippuu ihmisten ostovoimasta eli siitä, mitä ihmisille jää käteen pakollisten menojen ja verojen jälkeen. Tukeeko hallituksen politiikka teollisuuden kilpailukykyä, ja vahvistaako se palkansaajan ostovoimaa? [Puhemies koputtaa] Jos kyllä, millä konkreettisilla tavoilla?
Arvoisa puhemies! Kokonaiskilpailukyky, jota me tarvitsemme tässä, muodostuu tietysti tavattoman monesta osasta, ja työmarkkinajärjestöillä on tietysti tässä perinteisimmässä, kustannuskilpailukyvyssä, kaikkein tärkein rooli. Mutta kilpailukyvyn muita tekijöitä ovat yhtä lailla osaaminen, johon tuli äsken muun muassa tämä koulutukseen liittyvä kysymys, sekä innovaatio- ja tuotekehitystoiminta, johon hallitus satsaa. Eli vastaus kysymykseen on, että tähän kokonaiskilpailukykyyn hallitus vaikuttaa, ja se on aivan meidän menestymisen ytimessä. Sen lisäksi olemme rakentavasti vaikuttamassa myös siihen, että meidän tärkeimmällä markkina-alueellamme, Euroopassa, talouskasvu saataisiin aikaan, koska se ratkaisee lopulta sen mittakaavan, minkälaiset kustannukset meille tästä syntyvät.
Tiekarttaa velkaantumisen hallitsemiseen tarvitaan. Ensin meidän pitää saada luotettava tilannekuva siitä, [Puhemies koputtaa] mikä se todellinen haaste on. Tällä hetkellä se näkymä vuodesta 30 on 5 miljardin sopeutus, mutta tämä kuva saattaa kuukauden tai kolmen kuukauden päästä vielä muuttua.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
Kiitoksia. — Ennen kuin siirrytään seuraavaan aihealueeseen, edustaja Heikkinen, Janne.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin esitteli Iltalehden juhannushaastattelussa SDP:n veropoliittisia tavoitteita, joihin kuuluvat muun muassa listaamattomien yritysten verotuksen kiristäminen ja liuta muita suomalaista yrittämistä ja omistamista kurittavia veroja. SDP:n ratkaisu koronakriisiin on siis jopa 800 miljoonan euron veronkorotukset ja ahkerien suomalaisten yrittäjien lannistaminen.
Keskustan kynnyskysymys hallitukseen menolle oli vielä vuosi sitten, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. Siksi kysyn teiltä, valtiovarainministeri Vanhanen: hyväksyykö keskusta syksyn riihessä SDP:n esittelemän yrittäjiä ja kotimaista omistajuutta rankaisevan vero-ohjelman vastoin sen omaa kynnyskysymystä?
Arvoisa puhemies! Tämä ei ole puolueiden kyselytunti. Meillä on hallitusohjelma olemassa, ja sitä ei ole muutettu.
Arvoisa herra puhemies! Kevät on ollut raskas monille perheille, erityisesti niille perheille, joissa on ollut haasteita jo ennen poikkeusoloja. Perheiden eriarvoisuus on korostunut. Pohjalla vaikuttavat köyhyys, terveysongelmat ja sosiaaliset ongelmat. Lapsiperheköyhyys oli iso ongelma jo ennen koronaa, saati koronan tuomien taloudellisten vaikeuksien jälkeen, ja lisäksi monet palvelut, kuten kuntoutus- ja mielenterveyspalvelut, ovat voineet olla tauolla koronan aikana. Kuitenkaan ongelmat ja näiden palveluiden tarve eivät ole mihinkään kadonneet, päinvastoin, ja tuen ja avun tarvetta on jäänyt poikkeusoloissa myös piiloon. Palvelujärjestelmiin, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, on panostettava. Kysyisinkin nyt asianomaiselta ministeriltä: mitkä ovat ne täsmäkeinot, joilla hallitus nyt auttaa näitä perheitä ja varmistaa, etteivät nämä perheet jää avun ulkopuolelle?
Arvoisa puhemies! Olen teidän kanssanne aivan samaa mieltä. Kyllä tässä koronakriisissä, erityisesti sen jälkihoidossa, on katsottava jo toteutunutta mutta erityisesti koronakriisin jälkeistä, siitä seurannutta tilannetta.
Me eilen julkaisimme lasten ja nuorten asioista kertovan selvityksen, joka on tehty lapsistrategian valmisteluvaiheen työnä, ja siitä selviää nimenomaan, niin kuin edustaja Tanus tässä äsken todisti, että koronakriisillä on ollut vaikutuksia perheiden arkeen nimenomaan lasten ja nuorten näkökulmasta mutta myöskin koko perheen hyvinvoinnin näkökulmasta. Sen takia olemme jo aikaisemmin neljännen lisätalousarvion yhteydessä päätyneet hallituksena siihen lopputulokseen, että lasten ja nuorten ja perheiden arkea on tuettava vahvasti. Noin 320 miljoonaa ohjataan tähän kokonaisuuteen, josta pääosin sekä opetusministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön tuella tehdään näitä toimia. Ja tällä viikolla toissa päivänä päätettiin [Puhemies: Aika!] jälkihoitotyöryhmän asettamisesta, jossa käydään näitä samoja toimia läpi, jotta saadaan sitten budjettiriiheen esityksiä lisää.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.
Arvoisa herra puhemies! Konkreettisia toimia on siis luvassa, toivomme näin. Mutta miten sitten koulupuolella? Koulut avattiin vielä ennen lomia muun muassa siitä syystä, että kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan pitkän tauon jälkeen. Kaikkia ei kuitenkaan valitettavasti tavoitettu. Miten varmistetaan, että saadaan nämä kadonneet nuoret niin sanotusti tavoitettua?
Meidän on syytä varautua siihen, että lastensuojelun palveluiden tarve lisääntyy. On varauduttava siihen, että ehkä jo syksyllä tulee piikki lastensuojeluilmoitusten osalta. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: Miten varmistetaan, että lastensuojelu ei ruuhkaudu nyt, kun apua erityisesti tarvitaan? Miten varmistetaan, että yhdellä työntekijällä ei ole liian suuria asiakasmääriä, jotta hän pystyy huolella perehtymään ja hoitamaan kunnolla asiakastyötä? Millä toimilla tuetaan koronan jälkeistä tavoittamistyötä? Entäs kouluissa, oppilaitoksissa: mitkä ovat oppilashuollon keinot vastata lisääntyneeseen oppilashuollon tarpeeseen?
Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä. Tilanne on, aivan kuten edustaja toteaakin, että me tiedämme, että on tullut kasvanutta tuen tarvetta kevään mittaan. On oppilaita, joita ei ole tavoitettu, ja tiedetään, että on perheitä, joissa ongelmat ovat kasautuneet ja kasvaneet kevään mittaan.
Yksi keskeinen konkreettinen tapa, miten hallitus nyt haluaa tukea kuntia, opetuksen järjestäjiä tässä, on juurikin tämä lasten ja nuorten tukipaketti, jolla ohjataan ihan konkreettisesti resursseja oppilaanohjaukseen, oppilaiden tukeen ja lisäopetukseen. Eli kyllä se keskeisin keino on se, että ne ammattilaiset ovat paikalla, että heillä on aikaa myöskin kohdata niitä nuoria ja antaa sitä tukea sitten syksyllä.
Äärimmäisen tärkeää on mielestäni myöskin se, että saadaan välitettyä viestiä perheille ja vanhemmille siitä, että esimerkiksi varhaiskasvatukseen palaaminen syksyllä on turvallista. Viranomaiset ovat antaneet ohjeistuksia siitä, millä tavalla huolehditaan turvallisuudesta myöskin päiväkodeissa. Erityisesti varhaiskasvatuksen puolella näkyi se, että kaikki lapset tosiaankaan eivät kevään mittaan vielä palanneet.
Arvoisa herra puhemies! Perheet tarvitsevat tukea, ja nuoret tarvitsevat tukea, mutta niin tarvitsevat myös perheet, joissa on omaishoitajia. Arvoisa ministeri, oletteko valmis tällä hallituskaudella vihdoinkin muuttamaan omaishoidon tuen kokonaan verottomaksi? Toivoisin, että viimeinkin olisitte valmis siihen. Oletteko: kyllä vai ei?
Herra puhemies! Tämä ei ole hallitusohjelmassa. [Minna Reijonen: Voi siihen silti suostua! — Naurua] — Sen voi silti tuoda, mutta verotuksen kautta ylipäätään halutaan yllättävän paljon yhteiskunnassa asioita ratkaista. Ehkä kuitenkin omaishoitokin on asia, jossa on selkeämpää se, että ne voimavarat, joita yhteiskunnalla on sen tukemiseen antaa, rehellisesti annetaan budjetin kautta. Kuten sanoin itse kysymykseen, omaishoidon verotuksen muutosta ei ole hallitusohjelmassa. [Minna Reijonen: Senhän voi lisätä sinne!]
Arvoisa herra puhemies! THL:n tuoreen selvityksen mukaan monia kuntien keskeisiä palveluita ajettiin alas koronakevään aikana. Varsinkin neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palveluita karsittiin erittäin rajusti, jopa tarpeettoman paljon. Huomionarvoista raportissa on, että varsinkin kunnat, joita koronaepidemia ei ole koskettanut, ovat karsineet näitä palveluita rankalla kädellä. Erityisesti leikki-ikäisten terveystarkastuksia supistettiin. Kouluterveydenhuollon käynnit taas vähenivät jopa 80 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Arvoisa puhemies! Tiedämme, että korona on aiheuttanut paljon hoitovelkaa kunnissa, kun ihmiset ovat jättäneet myös tarpeelliset lääkärikäynnit väliin. Tämän lisäksi tiedämme, että itse korona ja siihen liittyvät rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet erityisen rankasti valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.
Kysyisin ministeri Kiurulta: mihin toimiin hallitus ryhtyy, [Puhemies koputtaa] jotta selvitetään perusteellisesti, mitä kaikkia palveluita kunnat ovat koronan varjolla karsineet, ja miten huolehditaan siitä, että palvelut [Puhemies: Aika!] saadaan pian palautettua?
Arvoisa puhemies! Erittäin oivallinen kysymys. Kyllä me olemme joutuneet sosiaali- ja terveysministeriössä moneen kertaan ohjeistamaan kenttää siitä, että peli ei vetele. Näin se on. Eli siltä osin STM on ohjeistanut kuntia nimenomaan poikkeustilan huomioimisesta perustason toiminnassa niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulee toimia, myöskin ennalta ehkäisevien neuvolapalvelujen on toteuduttava mahdollisuuksien mukaan. Ja kun palveluita on saattanut jäädä myöskin välistä siksi, että ihmiset eivät ole syystä tai toisesta hakeutuneet hoitoon tai palveluiden piiriin tai ovat vähintäänkin pelänneet hakeutua, niin siitä syystä johtuen meillä on kyllä terveysvelkaa ja hyvinvointivelkaa tässä nyt maksettavana. Edustaja saattaa jopa viitata siihen, että onko hoitotakuun arviointi perustason ja erityistason osalta aiheellista, ja kyllä ainakin itse lähden siitä, että tämä on varmasti myöskin budjettiriihessä keskeinen asia. Sitä arvioidaan myöskin tässä jälkihoitotyöryhmässä, [Puhemies koputtaa] joka nyt on perustettu pari päivää sitten.