Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta  annetun  lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia. Laissa säädettäisiin tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä, jossa teknologianeutraalisti edistettäisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja. Samalla syöttötariffijärjestelmä suljettaisiin biokaasuvoimaloiden ja puupolttoainevoimaloiden osalta. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen täydennykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Biokaasuvoimaloiden ja puupolttoainevoimaloiden syöttötariffijärjestelmään hyväksymishakemukselle säädettyä määräpäivää koskeva säännös on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta ja tuulivoiman kompensaatioalueista annettujen lakien muuttamisesta kytkeytyy energia‑ ja ilmastopolitiikan laajaan kokonaisuuteen ja tavoitteisiin. Suomea ohjaavat toisaalta EU:n yhteiset ilmasto‑ ja energiapolitiikan tavoitteet, toisaalta kansalliset tavoitteet, jotka konkretisoituivat marraskuussa 2016 annetussa energia‑ ja ilmastostrategiassa. Nimenomaan uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen on yksi keskeisistä kysymyksistä pitkän aikavälin energia‑ ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Arvoisa puhemies! Nyt annettu ehdotus kytkeytyy myös eduskunnan energia‑ ja ilmastostrategiasta antamassaan kirjelmässä edellyttämiin toimenpiteisiin. Eduskunnan lausumissa todettiin varsin yksityiskohtaisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvien sähkön ja lämmön tuotannon tukijärjestelmien uudistamisesta. Eduskunnan kannanotossa 2017 ja valtioneuvoston selvityksessä 2016 tukijärjestelmien uudistamista koskivat erityisesti seuraavat lausumat, joissa eduskunta edellytti, ”että valtioneuvosto:

1. uudistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon tukijärjestelmät niin, että tuet ohjautuvat kustannustehokkuusnäkökulmasta parhaisiin uusiutuvan energian tuotantomuotoihin ja että tukien ja verotuksen kilpailuvaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon,

2. valmistelee strategiassa mainitun uuden uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuen kilpailutukseen perustuen ja teknologianeutraalisti niin, että kilpailutukseen voivat tosiasiallisesti osallistua tuuli‑, aurinko‑ ja CHP-tuotannon lisäksi muutkin mahdolliset uudet teknologiamuodot, mikäli tuki toteutetaan,

3. varmistaa, että teollisuuden käyttöön soveltuva ainespuu ohjautuu ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteisiin eikä energian tuotantoon,

4. ryhtyy toimenpiteisiin erityisesti sahateollisuuden sivutuotteiden, purun ja kuoren, käyttöön saamiseksi ja tasavertaisen kilpailuaseman varmistamiseksi”.

Hallituksen esityksessä on todettu, että uudistuksen tavoitteiksi on otettu kansantalouden kokonaisetu sekä preemiojärjestelmän kustannustehokkuus, mikä varmistettaisiin teknologianeutraaleilla tarjouskilpailuilla. Hallituksen esityksen valmistelussa on vertailtu laajasti erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia. Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi, että eduskunnan edellä mainitun kirjelmän tukijärjestelmiä koskevat kannanotot on otettu valmistelussa huomioon.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on arvioinut nyt esitetyn järjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta taustalla olevien energia‑ ja ilmastopolitiikan tavoitteiden ja erityisesti edellä mainittujen lausumien valossa ja painottaen erityisesti kustannustehokkuuden, teknologianeutraalisuuden ja kilpailun toimivuuden näkökulmia. Ottaen huomioon valiokuntakäsittelyn aikana tehdyt tarjouskilpailun laajuutta ja kivihiilen käytöstä luopumisen tukipakettia koskevat hallituksen linjaukset talousvaliokunta pitää hallituksen esityksen mukaista tukijärjestelmää perusteltuna ja puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin.

Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joissa lakimuutosehdotus, hylkäysehdotuksia ja lausumaehdotuksia. Nämä tulivat perussuomalaisilta, hylkäysehdotus, ja toinen on vasemmiston ja vihreiden yhteinen hylkäysehdotus. Ja todettakoon lopuksi, että SDP oli tämän mietinnön kannalla yksimielisesti.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ajoissa vaatii ripeän energiakäänteen, ehkä nopeamman kuin olemme uskoneetkaan, sillä ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin osasimme vielä muutama vuosi sitten kuvitellakaan. Meidän on siirryttävä uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon, ja koko energiajärjestelmämme on muokattava älykkääksi ja energiatehokkaaksi. Teknologiat kehittyvät nyt nopeaan tahtiin, mutta muutostarpeen suuruuden ja kiireen vuoksi tarvitaan välineitä muutoksen tueksi ja nopeuttamiseksi.

Tällä hallituksen esityksellä säädetään uusiutuvalle energialle uusi teknologianeutraaliin tarjouskilpailuun perustuvan tuotantotuen mahdollistava lainsäädäntö. Esitys on osa ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoa. Järjestelmä tarvitaan siirtymäkauden ratkaisuna, sillä uusiutuvat investoinnit eivät ole vielä näillä energian hinnoilla ja matalilla päästöoikeuksien hinnoilla kannattavia eivätkä ne lähde todennäköisesti liikkeelle ilman kannusteita. Tukijärjestelmät eivät voi olla pysyvä ratkaisu, mutta niitä tarvitaan niin kauan kuin päästöoikeuksien ja saastuttamisen hinta ei ole riittävän korkea. Hiilen hinnoittelu päästökaupalla tai verotuksella tekisi päästöttömästä tuotannosta automaattisesti kannattavaa, jos hinnat ja järjestelmät vain toimisivat.

Arvoisa puhemies! Käsillä oleva esitys juuttui talousvaliokuntaan pitkäksi aikaa hallituksen sisäisen erimielisyyden takia. Lopulta esitys eteni sillä muutoksella, että uusiutuvan energian kilpailutusta supistetaan kivihiilestä luopumisen varjolla. En näe tätä perustelluksi. Kivihiilestä pitää luopua mahdollisimman pian, mutta samalla tarvitaan myös siirtymävaiheen tukea uusiutuvan energian investointien käynnistämiseksi. Nämä eivät ole toisiaan pois sulkevia tarpeita, vaan molemmat asiat tähtäävät uusiutuvaan ja päästöttömään energiajärjestelmään. Kilpailutuksen koko tulee siis pitää alkuperäisessä 2 terawattitunnissa, ja tähän liittyy toisessa käsittelyssä esitettävä lausuma.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ei käynyt ilmi perusteluita sille, miten hallitus on päätynyt juuri 0,6 terawattitunnin supistukseen uusiutuvan tuesta. Kivihiilen 90 miljoonan euron luopumispakettia vastaavaa energiamäärää on mahdoton arvioida etukäteen, koska liukuvan ja kiinteän preemion yhdistelmän huutokaupalla toteutettavan tuen kustannuksia ei tiedetä. Jos uusiutuvan hankkeet ovat jo hyvin kannattavia, painuu hinta lähelle nollaa, mutta etukäteen summaa ei voida tietää. Kivihiilestä luopumisen 90 miljoonan euron kannustinpaketti voitaisiin rahoittaa mieluummin esimerkiksi karsimalla ympäristölle haitallisia fossiilisen energian tukia. Näin voitaisiin vähentää päästöjä ja tukea ympäristöystävällistä rakenneuudistusta sitä kautta. Ympäristölle haitallisista yritystuista leikkaaminen on tunnetusti osoittautunut vaikeaksi, mutta se on välttämätöntä, jos haluamme torjua ilmastonmuutosta tehokkaasti. On muistettava, että fossiilista energiaa tuetaan tälläkin hetkellä paljon enemmän kuin uusiutuvaa energiaa.

Arvoisa puhemies! Uusiutuva energia tarvitsee edelleen siirtymävaiheen tukea, vaikka uusiutuvan energian tuotantokustannukset ovat romahtaneet viime vuosina ja vanha syöttötariffi on muuttunut selkeästi ylikompensoivaksi. On huomattava, että tämä uusi kilpailutukseen perustuva järjestelmä on merkittävästi erilainen ja paljon halvempi kuin vanha ja kallis syöttötariffi. Tukea siirtymävaiheeseen kuitenkin tarvitaan, koska uusiutuvan energian hankkeet eivät vielä käynnisty, kun päästökauppa ei toimi ja energian hinta on alhainen. Teknologianeutraali kilpailu on ylimenokauden ratkaisu, jolla myös varmistetaan hankeosaamisen säilyminen.

Kannatamme siis hallituksen esityksen perusratkaisuja ja lakiesitystä pienin muutoksin. Emme siis esitä hylkäämistä, toisin kuin puheenjohtaja äsken sanoi, vaan esitämme pykälämuutosta ja lausumia.

Arvoisa puhemies! Puuhaketuotannon osalta on hyvä, että tuotantotuesta on rajattu pois tukki- ja kuitupuun käyttö energiaksi. Ainespuuta ei tule polttaa energiaksi, vaan se tulee käyttää korkean arvonlisän tuotteisiin. Hallituksen esityksen mukaan puupolttoaine- tai biokaasuvoimalassa polttoaineesta vähintään 85 prosentin on oltava uusiutuvaa. Näin ollen 15 prosenttia polttoaineesta saa olla muuta kuin uusiutuvaa. Hallitus esitti alun perin, että polttoaineesta 90 prosenttia on oltava uusiutuvaa, mutta laski prosenttia lausuntokierroksen jälkeen. Tulenkin esittämään pykäläkohtaisessa käsittelyssä, että prosentti palautetaan 90:een, jotta tuki suuntautuisi aidosti uusiutuviin.

Arvoisa puhemies! Käsittelyn aikana on esitetty kritiikkiä, että kilpailutus ei ole aidosti teknologianeutraali. Kilpailuun voivat osallistua biokaasu-, puupolttoaine-, aurinko-, tuuli- ja aaltovoimalat. Kyseessä ei ole siis tuulivoimatuki. Vesivoima on rajattu ulos sillä perusteella, että pienvesivoimalle on omat tukimahdollisuudet ja suurvesivoimassa ei ole kilpailua eikä tuen perusteita. Uusiutuvat voivat siis laajasti osallistua kilpailuun, mutta tarjouskilpailun voittajia ovat todennäköisesti tuulivoima ja puubiomassaa käyttävät laitokset, sillä ne ovat uusiutuvista energiamuodoista kilpailukykyisimpiä eli halvinta kapasiteettia, ja halvinta kapasiteettia tässä nyt halutaankin kilpailuttaa ja etsiä. On valtiontalouden etu, että kustannustehokkaimmat hankkeet menestyvät tässä kilpailutuksessa. Silloin myös hinta valtiontaloudelle jää mahdollisimman pieneksi.