Herra puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään, että tuloverolain 23 ja 124 §:iä muutetaan. Kyse on veropohjan muuttamisesta oikeudenmukaisemmaksi ja laajemmaksi siten, että otetaan verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten pääomatulot, kuten osingot ja vuokratulot.
Suomessa toimivien tuhansien säätiöiden varallisuudeksi on arvioitu Säätiöt omistajina -raportissa noin 20 miljardia euroa, ja säätiösijoittajia on noin tuhat. On epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisena, joutuvat maksamaan pääomaveroa mutta samaan aikaan todella vauraat ja vakaat yhdistykset ja säätiöt saavat vuodesta toiseen pääomatulonsa verottomina. Lainsäädäntö kohtelee yrittäjiä huonommin kuin säätiösijoittajia.
Ehdotettu lakiuudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja hyvin varakkaita yhdistyksiä. Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka toimivat pienillä tai pienehköillä varoilla ja joiden toiminta voi olla riippuvainen verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot voitaisiin jättää verovapaiksi 100 000 euroon asti. Lisäksi verokanta voisi olla yleistä pääomaverokantaa alempi, 15 prosenttia. Täten uudistus ei hankaloittaisi pienten säätiöiden toimintaa. Uudistus ei myöskään vaikuttaisi niihin yleishyödyllisiin säätiöihin tai yhdistyksiin, joiden tulot koostuvat muista kuin pääomatuloista.
Suuret säätiöt harjoittavat varsin laajamittaista elinkeinotoimintaa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan on havaittu, että Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt perustamislupia säätiöille, joiden liiketoiminta on niin laajaa suhteessa muuhun toimintaan, että säätiön tosiasialliseksi tarkoitukseksi on katsottavissa jo liiketoiminnan harjoittaminen. Säätiöiden toiminta on myös voinut sääntöjen perustamisluvan estämättä myöhemmin muuttua elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi. Tämä on verokikkailua, johon puuttumista nyt ehdotetaan lakialoitteella.