Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps) | Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr) | Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok) | Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys maatilojen kustannustuesta (Peter Östman kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun oma kansa saa energiakriisin keskellä hätäänsä vain rippeitä, on hallitus valmis ideologisista syistä kippaamaan EU:lle kymmeniä miljardeja. [Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!]

Eilen saimme lukea Luonnonvarakeskuksen selvityksestä, että luonnon ennallistamista koskevan Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksen lasku suomalaisille veronmaksajille voi olla jopa 19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä — siis 19. [Anne Kalmari: Onneksi vastustamme sitä yhtenäisesti!]

Ennallistamisasetuksen lisäksi Suomelle on rapsahtamassa valtava, jopa 7 miljardin lisälasku hiilinielujen takia. Eli Euroopan metsäisimmän maan, Suomen, tulisi komission mukaan maksaa miljardeja metsistään omat metsänsä kaataneille muille EU-maille. Perussuomalaisille tämä ei käy.

Arvoisa pääministeri, aikooko hallitus talven aikana [Puhemies koputtaa] käytävissä neuvotteluissa varmistaa sen, että Suomella on vaalienkin jälkeen todelliset mahdollisuudet torjua nämä älyttömät komission ehdotukset?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koska edustaja Niikon kysymykset koskivat niin voimakkaasti metsäpolitiikkaa, niin pyysin puheenvuoron. Ja olen samaa mieltä kuin perussuomalaiset, täysin samaa mieltä, ja hallitus on myös sitä mieltä, että mitään miljardeja emme todellakaan lähetä metsistämme Euroopan unionille. Se on ihan selvä asia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Mitä tulee sitten tähän Luonnonvarakeskuksen juuri julkistettuun selvitykseen tästä niin sanotun ennallistamisasetuksen luonnoksesta, niin se on tietysti todella hälyttävää ja kamalaa luettavaa. [Ben Zyskowicz: Vastauspuheenvuoro Ohisalolle!] Ja se tietysti kertoo siitä, että — juuri niin kuin eduskunta on suuren valiokunnan kantana viisaasti ottanut kantaa hallituksen ehdotuksen pohjalta — tällaisenaan ei voi tätä ennallistamisasetusehdotusta hyväksyä.

Hiilinielujen osalta ollaan todella pitkissä kantuumissa. Tätäkin asiaa on selvitetty [Petri Huru: Onko tämä hallituksen kanta?] ja tarvitaan vaikkapa joutomaiden metsitystä lisää, metsien lannoitusta, terveempiä ja hyvinvoivempia metsiä, mutta kyllä ne hiilinielutkin ovat hyvät edelleen meillä, laitetaan ne vielä paremmiksi. [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Puheenvuoro Ohisalolle!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän nyt, että otetaan vakavasti tämä välihuutojen häiritsevyys ja annetaan kysymysten ja vastauksien tulla sillä tavalla, että ihmiset kuulevat, mitä täällä puhutaan.

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen metsät ovat Suomen kansallinen varallisuus, ja meidän täytyy pitää todella huolta niistä, eikä meidän pidä suostua missään tapauksessa EU:n kaltaisiin kiristystoimenpiteisiin. Perussuomalaiset ovat kiinnostuneita tietämään todellakin sen, mitä vihreät aikovat tästä sanoa. Me tiedämme, että tämä vihervasemmistohallitus on syytänyt miljardeja tämän vaalikauden aikana kaikennäköisiin hankkeisiin, mitä EU:sta on tullut, ja me emme usko siihen, että te pidätte sananne täällä vaalien alla myös vaalien jälkeen. Te puhutte kyllä kauniisti, mutta joka kerta meille on tullut miljardien lasku, kun olette menneet neuvottelemaan Euroopan unioniin. Kysynkin uudelleen siitä: vakuutatteko suomalaisille, että te haluatte pitää huolta niistä ihmisistä, jotka palelevat tällä hetkellä mökeissään ja näkevät nälkää siitä syystä, ettei ole rahaa, että heitä tuetaan eikä EU:lle lapioida niitä miljardeja näiden ilmastotalkoiden nimissä enää yhtään?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on hieman erikoista ehkä mielikuvapolitiikkaa tässä sekoittaa eri asioita keskenään. Hallitushan on tehnyt lukuisia päätöksiä siitä, kuinka ihmisiä tuetaan keskellä tätä vaikeaa energiakriisiä, erityisesti pienituloisia, erityisesti niitä, jotka tukea nyt todella tarvitsevat.

Eri kysymys sitten tässä on tämä kokonaisuus siitä, miten me pidämme huolta suomalaisesta luonnosta. Se on meidän vastuullamme täällä Suomessa. [Toimi Kankaanniemi: Eikä EU:n!] Ei EU:sta kukaan tule tänne meille sanomaan, mikä lasku meille tulee maksettavaksi. Me olemme sitoutuneet Suomessa meidän ilmastolain mukaisesti vähentämään meidän päästöjä ja kasvattamaan meidän hiilinieluja. Meillä on Suomessa ilmastolaki, astunut voimaan tänä kesänä, jota me tietysti valtiona noudatamme. [Mika Niikko: Mitä tämä maksaa?] Ja pidämme huolen siitä, että tulevaisuudessakin Suomessa on metsäteollisuudella edellytyksiä, suomalainen luonnon monimuotoisuus on hyvissä kantimissa, ja aidosti pidämme huolta siitä, että myös vastaamme tähän EU:n ennallistamisasetukseen, [Puhemies koputtaa] kuten suuren valiokunnan yhteinen kanta on ollut, [Puhemies: Kiitoksia!] että nykymuodossaan emme sitä hyväksy. Me tulemme vaikuttamaan siihen ja teemme työtä jatkuvasti.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Junnila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä ennallistaminenhan liittyy siihen, että vuonna 1950 Euroopan valtiot olivat teollistuneet eri aikaan. Suomessa on yli 75 prosenttia maapinta-alasta edelleen metsää, kun taas vaikkapa Saksa on ne hakannut pois. Tästä on kysymys. Ja täällä ministeri äsken sanoi, ettei EU tule kysymään. Nythän se nimenomaan on meitä lähestynyt ja kysyy miljardien perään, kuten tässä edustaja Niikkokin mainitsi.

Arvoisa puhemies! Täällä kuitenkin ministeri Kurvinen eilen totesi, että tässä vaiheessa ei olla antamassa miljardeja. Äsken ministeri Kurvinen mainitsi, että tässä muodossa tätä esitystä ei olla hyväksymässä. Kun tässä luen rivien välistä, niin siitä kyllä kaikuu selkeä sanoma, että olette ainakin jossain muodossa ja jollakin aikavälillä näitä rahoittamassa, ja kuten laskelma osoittaa, [Puhemies: Kysymys!] tämä maksaa 19 miljardia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kepu pettää aina!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Varmasti ministerit Ohisalo ja Kurvinen voivat tähän substanssiin mennä vielä enemmän sisälle, mutta meillä on eduskunnan suuren valiokunnan yhteinen kanta, sitä hallitus totta kai noudattaa. Me emme hyväksy tätä ennallistamisasetusta tässä muodossa, ja siellä on tiettyjä kohtia, mihin me olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota, suuren valiokunnan yksimielisen kannankin mukaisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole! — Ritva Elomaa: Ei ole yksimielinen!] Erityisesti näihin kustannuksiin on kiinnitetty huomiota, ne ovat epämääräiset. Näihin laskelmiin liittyy paljon sellaisia oletuksia, joihin me haluamme vielä selvyyttä, ja tämä on yksi asia, mihin me vaikutamme.

Mutta ehkäpä tässä katsojillekin voi tulla väärinkäsitys siitä, että me ikään kuin lähettäisimme EU:lle joitakin miljardeja. Tässä ennallistamisasetuksessahan on kyse siitä, että me olemme täällä Suomessa vastuussa Suomen luonnosta ja me haluamme pitää huolta siitä, että meidän luontomme voi hyvin, jolloin me käytämme rahaa kyllä täällä kotimaassa meidän luonnontilamme parantamiseen. Emme me lähetä rahaa italialaisten metsien tilan parantamiseen, vaan esimerkiksi täällä kotimaassa haluamme parantaa [Puhemies koputtaa] suomalaisten metsien tilaa, suomalaisten vesistöjen tilaa, eli pidämme huolta kotimaasta. [Puhemies huomauttaa ajasta] Tähän sitä rahaa olisi tarkoitus käyttää.

Mutta tähän liittyy paljon epävarmuuksia, ja näihin kaikkiin pitää saada muutosta, ennen kuin me voimme tämän asetuksen kokonaisuutena hyväksyä. [Jukka Gustafsson: Tärkeä puheenvuoro! Kiitos!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tietenkin ympäristönsuojelu on tärkeää, ja varmasti kaikki haluavat hoitaa kestävästi meidän metsiämme, mutta on myös niin, että ei metsiä pelkästään suojelulla pelasteta vaan nimenomaan sillä, että metsä kasvaa. Silloin se toimii paremmin myös hiilinieluna, ja tähän pitää kiinnittää huomiota.

Sitten tässä keskustelussa unohtuu aina se, että kun näitä katsotaan maakohtaisesti, niin Suomen tehtävähän on se, että me kasvatamme puuta ja jalostamme puuta: 96—97 prosenttia kartongista ja paperista, joka Suomessa valmistetaan, menee muualle. Mehän tarjoamme paperit yli sadalle miljoonalle ihmiselle ja kannamme siinä vastuun, ja se pitäisi pystyä näissä asioissa huomioimaan.

Kaikkein hulluintahan tässä nyt on se, että puhutaan siitä, että puutuoteteollisuutta pitäisi vähentää, jotta hiilinieluja pelastetaan. Eihän siinä ole mitään järkeä, koska mitä enemmän me tehdään puukerrostaloja ja puusta rakennetaan, sen paremmin ympäristö voi. Kysynkin: kai puutuoteteollisuutta edistetään? [Atte Harjanne: Totta kai!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Kiitän edustaja Satosta erittäin asiantuntevasta puheenvuorosta. Täytyy sanoa, että en tiedä, olenko hänen kanssaan eri mieltä mistään, mitä hän äsken sanoi. Tuohon voisi todeta, että juuri näin. Juuri näin, piste. Juuri noin se on. Kyllähän se on sillä tavalla, että suomalainen teollisuus, puunjalostusteollisuus ja muukin teollisuus, on ympäristöteko ja ilmastoteko. Kyllä pitää varoa luontovuotoa ja hiilivuotoa pois Suomesta ja EU:n alueelta sellaisiin maihin, missä ei ole todellakaan sellaisia ympäristönormeja kuin meillä Suomessa. [Petri Huru: Olisipa se koko hallituksen mielipide!]

Suomessa on niin valtavat metsävarannot ja metsähehtaarit, että sinne mahtuu upeitten kohteitten suojelua, mieluiten vapaaehtoisesti Helmi-ohjelman, Metso-ohjelman kautta. Niiden ympärille voidaan rakentaa maaseutumatkailua, matkailuelinkeinoa, ja sitten me tarvitaan meidän talousmetsiin entistä fiksumpaa, intensiivisempää ja järkevämpää käyttöä. Täytyy hakata oikeaan aikaan. Ei liian rajuja ensiharvennuksia, [Puhemies koputtaa] eikä liian aikaisia päätehakkuita. Ensiharvennukset ajoissa, ja päätehakkuut eivät saa olla liian hätäisiä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvisen kanssa jaan monia samoja näkemyksiä tässä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Muun muassa nämä ensiharvennukset ovat olleet jopa lainvastaisia, näin on nyt käynyt ilmi. Eli meillä ei ehkä tehdä ihan tarpeeksi kestävällä tavalla tätä metsän hoitoa.

Ehdottomasti me tarvitsemme korkeampaa jalostusastetta sille puulle, jonka me hakkaamme. Siitä arvokkaasta suomalaisesta puutuotteesta pitää saada hyvää hintaa, parempaa hintaa kuin nykyään. [Juha Mäenpää: Se palaa tällä hetkellä turvekattiloissa!] Eikö se ole kaikkien, koko kansantalouden, etu? Siihen tähdätään.

Mutta meidän tehtävä todellakin on parantaa suomalaisen luonnon tilaa. Me olemme myös kansainvälisesti siihen sitoutuneet. Montrealin luontokokous, 196 maata, päättivät yhdessä suojella enemmän ja ennallistaa enemmän omaa luontoaan. Me Suomessa voimme vaalia arvokasta, hienoa suomalaista luontoa ja samalla pitää huolen siitä, että jatkossakin sinne metsäteollisuudelle riittää sitä puutavaraa. Tästä meidän pitää yhdessä pitää huolta. Olemme myös EU-tasolla sitoutuneet yhdessä, paitsi Suomen ilmastolaissa niin myös siellä [Puhemies koputtaa] EU-tasolla LULUCF-asetuksessa, siihen, että näitä hiilinieluja kasvatetaan. [Puhemies: Kiitoksia!] Komissio ei meille laskua lähetä, mutta lasku tulee varmuudella, ja joko sen laskun maksavat veronmaksajat tai sen maksaa metsäteollisuus.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministerille: suuri valiokunta ei ollut yksimielinen, perussuomalaiset vastustivat.

Luonnonvarakeskuksen selvitys on karua luettavaa. Suomalaisten veronmaksajien rahaa saattaa palaa peräti 19 miljardia euroa, aivan kuten edustaja Niikko sanoi, 2050 mennessä. Samanaikaisesti maa- ja metsätalouden sekä energiasektorin toimintaedellytyksiä on poljettu perusteellisesti yltiökunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla tällä vaalikaudella. Ympäristötoimien hintalappu ampuu raketin lailla ylöspäin, ja samanaikaisesti kotimainen maa- ja metsätalous kärsii. Esimerkiksi maatalouspuolella kustannusten raju nousu on ajanut ison joukon tiloja aivan nurkkaan.

Nyt sitten hallitukselta tulee vaaliliennyttelyksi tarkoitettu 120 miljoonaa maataloustukea. Kysyn asianomaiselta ministeriltä, ministeri Kurviselta: pelastaako tämä 120 miljoonaa, tämä laastarilippu ja -lappu, suomalaisen maatalouden tulevaisuuden ja maamme ruokaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden? [Puhemies koputtaa] Kyllä varmasti kaikki suomalaiset ovat järkyttyneitä tästä Luken arviosta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuossa juuri ministeri Saarikon kanssa itse asiassa tarkastimmekin tämän suuren valiokunnan kannan, ja se ei ollut yksimielinen, aivan kuten edustaja Elomaa tässä sanoi, ja haluan korjata tämän nyt myös eduskunnan kirjoihin, kansiin ja pöytäkirjaan. Aivan oikein, kuten edustaja Elomaa sanoi: se kanta ei ollut yksimielinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä, rehellinen korjaus!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluan nyt kyllä aluksi todeta edustaja Elomaalle sen, että ei ole sillä tavalla, että fiksut ilmastotoimet ja fiksut ympäristötoimet olisivat jotenkin pois suomalaiselta maataloudelta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kun ne ei ole fiksuja!] Esimerkiksi se, että me saamme ravinnekiertoa meidän lannoitukseemme, me saamme uusiutuvia energianlähteitä viljankuivaajiin, työkoneisiin, traktoreihin ynnä muita, on sellaista, mikä auttaa maataloutta eteenpäin. Mutta tietenkään mitään hulvattomia tai vähemmän järkeviä ilmasto- ja ympäristötoimia ei missään nimessä pidä tehdä. Tämän haluan nyt tarkentaa, niin että täältä ei täysin vääriä käsityksiä leviä tuonne eetteriin.

Vastauksena kysymykseenne, edustaja Elomaa: Tämä kustannustuki maatiloille sähköön ja lannoitteisiin, jonka olen nyt laittanut lausunnoille, ei pelasta suomalaista maataloutta. Sen pelastaa ennen kaikkea reilumpi ruokakauppa. Toivon, että oppositio, perussuomalaiset ja kokoomus, sitoutuu siihen, että se on valmis vaalien jälkeen kilpailulain säätämään uudelleen. Olisi kiva kuulla, oletteko valmiita siihen, mihin keskusta on valmis. Ja tarvitaan elintarvikevientiä. [Puhemies koputtaa]

Puhemies! Tämä on minusta hyvin tarpeellinen tuki, joka nyt tulee. [Puhemies huomauttaa ajasta] Se maksetaan kuittien mukaan. Sitä ei jaeta kaikille tiloille, vaan niille, keille on tullut kohtuuttomia sähkö- ja lannoitekustannusten nousuja.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen puutteellisesta EU-vaikuttamisesta uhkaa tulla suomalaisille kova lasku, mutta hallituksen valitettavasti myöskin kotimaassa tekemistä huonoista päätöksistä on tullut jo lasku.

Ministeri Ohisalo aiemmin hieman ikään kuin ilakoi sillä asialla, että ensiharvennuksia tehdään kovalla kädellä. Yksi keskeinen syy siihen on se, että joudutaan käyttämään entistä enemmän energiapuuta suihkuveden lämmittämiseen, kun hallitus on ajanut turpeenkäytön alas. Millä tavoin hallitus reagoi tähän muuttuneeseen tilanteeseen, kun Suomeen ei nyt saada energiapuuta eikä energiaturvettakaan Venäjältä, ja tämä johtaa entistä rajumpaan metsien hakkuuseen, jotta kaupunkien kaukolämpö ja esimerkiksi se suihkuvesi saadaan lämmitettyä? Tämä hallituksen harjoittama politiikka on täysin ristiriidassa sen kanssa, että metsistä saataisiin tuotteita korkeampaan jalostusasteeseen ja että puuhun sitoutunut hiili olisi oikeasti hiilivarastossa [Puhemies koputtaa] ja nieluna.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin usein isoissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, tämä leikkaa useamman ministerin toimialaa. Ministeri Lintilä vastaa energiapolitiikasta, minä vastaan metsäpolitiikasta. Lintilä voinee, jos halutaan, täydentää, mutta täytyy sanoa, että tällä kertaa olen nyt kokoomuslaisen kanssa samaa ja eri mieltä — pientä niin kuin semmoista vivahde-eroa nyt edustaja Auttoon. Kyllä minusta suomalaisista metsistä riittää puuta niin energiakäyttöön kuin sitten jalostettavaksi metsäteollisuudelle ja sahateollisuudelle, kun me saadaan tehtyä ne hakkuut oikeaan aikaan. Meillä on hirveästi hoitorästejä niin sanotuissa nuorissa metsissä. Sieltä tulee sitä energiapuuta, jota voidaan käyttää lämmitykseen, ja sitten totta kai se tukki, eihän sitä kannata polttaa — järeämpi aines. Se pitää ehdottomasti jalostaa niin pitkälle kuin voi olla: siitä voi tehdä lääkkeitä, siitä voi tehdä ihmisille vaatteita, siitä voidaan tehdä jopa sähköauton akun osia — niin valtavat mahdollisuudet on puussa. Mutta nyt on tärkeää se, että uusi METKA-tuki, kestävän metsätalouden tuki, [Puhemies koputtaa] aktivoi metsänomistajat töihin, ja mielestäni seuraavalle hallituskaudelle [Puhemies: Kiitoksia!] tarvitaan uusia kannustimia aktiiviseen metsänhoitoon.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Mäkynen Jukka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionista tulee jatkuvasti viestiä Suomelle, ikään kuin emme osaisi hoitaa luontoamme ja metsiämme. Kertooko joku EU:lle muunneltua totuutta Suomesta? Ainakin tuntuu siltä. [Eduskunnasta: Vihreät!] Todellisuudessa Suomi on metsänhoidon eliittiä, parhaimmistoa maailmassa, koska luontoa Suomessa hoidetaan esimerkillisesti. Me voisimme oikeastaan vaatia maksua siitä, että ylläpidämme Euroopan keuhkoja metsäosaamisellamme. Mitäpä jos määrittelisimme turpeen uusiutuvaksi, kuten se oikeasti on, ja lopettaisimme päästömaksut hiilineutraalina maana? Miten on, ministeri Ohisalo, onnistuuko? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lienee paikallaan korjata niitä käsityksiä, että olisimme onnistuneet tässä asiassa jotenkin täydellisesti. Se ei pidä paikkaansa. Joka yhdeksäs laji Suomessa on uhanalainen. Lähes puolet luontotyypeistä on uhanalaisia Suomessa tällä hetkellä. Tämä on tutkittua tietoa. Sitä eivät muuta mielikuvat siitä, että olisimme tehneet tämän täydellisesti. Totta kai on meidän velvollisuutemme, että tällä pallolla elämä jatkuu meidänkin jälkeemme tänne tuleville sukupolville, pitää huolta suomalaisesta arvokkaasta luonnosta.

Se, mitä energiapoliittisiin ratkaisuihin tulee, on tietysti energiaministerin tonttia. Kyllähän nyt tavoitteena tämän energiakriisin keskelläkin erityisesti on päästä äkkiä eroon fossiilista polttoaineista, mahdollisimman pian uusiutuviin, puhtaisiin energialähteisiin. Se hyödyttää meitä paitsi taloudellisesti ja ympäristön näkökulmasta myös turvallisuuspoliittisesti, [Juha Mäenpää: Lisää turvetta!] ja toivon, että tämä ymmärrys myös oppositiossa nyt alkaa vähitellen nousta, että ympäristö- ja ilmastokysymykset [Puhemies koputtaa] ovat vahvasti turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta, että eivät nämä hiilinielut pelkästään luonnonsuojelulla korjaannu. Luonnonsuojelu on tärkeä asia, ja Suomeen on perustettu viisi miljoonaa hehtaaria Natura-alueita, joiden tarkoitus on nimenomaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Me olemme perustaneet 2,5 miljoonaa hehtaaria luonnonsuojelualueita, joilla on sama tarkoitus. Sen lisäksi meillä on yli 40 kansallispuistoa, joiden yhteinen pinta-ala on yli miljoona hehtaaria.

Voisiko jompikumpi, joko ministeri Ohisalo tai ministeri Kurvinen, kertoa, millä tavalla hiilinielut turvataan? Nimittäin jos me kovin paljon näitä metsiä lisää suojelemme, metsät tulevat vanhoiksi, ja kun me tiedämme, että puut imevät hiilidioksidia parhaiten, kun ne ovat 20—50 vuoden iässä, niin voisiko jompikumpi ministeri nyt kertoa, miten me tasapainotamme luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden ja sen, että Suomen metsät imevät [Puhemies koputtaa] hiilidioksidia tulevaisuudessakin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Eestilällä oli erittäin asiantunteva puheenvuoro, ja tykkään tällaisesta syvällisestä faktapohjaisesta keskustelusta. [Ben Zyskowicz: Siihen ei hallituksen piirissä juuri pääse!]

Vastaus kysymykseen, jonka esititte, on mielestäni se, että nämä tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. Kyllä luonnonsuojelutavoitteet, niin sanotut luonnon ennallistamistavoitteet ovat yhteensovitettavissa siihen, että meillä on vihreää taloutta ja meillä on biotaloutta ja käytetään puuta niin energiaksi kuin sitten kulutustavaraksi ja rakentamiseen. Puurakennuksethan ovat valtavia hiilivarastoja, jopa satojen vuosien hiilivarastoja, kun tehdään laadukas, hieno puurakennus. Mutta avainkysymys on se, että meidän puustomme on tullut ikään kuin keski-ikään, se ei kasva niin nopeasti kuin aikaisemmin. Siis edelleenkinhän meidän metsämme ovat valtava hiilinielu. Ei saa tulla sellaista kuvaa eduskunnalle ja katselijoille, että metsät olisivat jotenkin kauheasti romahtaneet — muu maapinta-ala ei sitten ole samanlainen nielu. Mutta metsän kasvua pitää kiihdyttää, tarvitaan joutomaiden metsitystä, tarvitaan ensiharvennuksia oikeaan aikaan, ei liian myöhään rajuina, vaan sopivina aikaisin, [Puhemies koputtaa] ja tarvitaan metsien lannoitusta. Kyllä nämä tavoitteet ovat sovitettavissa. [Puhemies: Kiitoksia!]

Jos sanon, puhemies, vielä luonnonsuojelualueista. Itse toivoisin näitä retkeilyalueita enemmän, ei ehkä kansallispuistoja, koska retkeilyalueilla voi olla elinkeinotoimintaa enemmän kuin kansallispuistossa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ennallistamisen kustannukset Suomelle ovat vajaat miljardi euroa. Luke on myöskin laskenut, mitä tämä tarkoittaa maapinta-alassa, minkä verran meidän pitäisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. 1,2 miljoonaa hehtaaria. Vuoteen 2050 mennessä 3,6 miljoonaa hehtaaria. Nämä ovat täysin käsittämättömiä lukuja.

Nyt haluaisinkin kysyä ministereiltä: Millä tavalla te olette varautuneet nyt Ruotsin ja sitä seuraavaan Espanjan EU-puheenjohtajuuskauteen? Millä tavalla me pystymme nytten torjumaan tämän valtavan kansallisen katastrofin? Tämähän tulisi tarkoittamaan meidän kansantalouden täydellistä romuttumista, jos me todellakin joudumme tämmöisiin ennallistamismääriin ja näihin kustannuksiin. Me emme pysty kansantaloutena tähän tilanteeseen.

Olisin vielä ministeri Ohisalolle halunnut huomauttaa, että tuore brittitutkimus osoittaa, että Suomen biodiversiteetti on Euroopan maista säilynyt parhaiten, [Puhemies koputtaa] kun sitä verrataan sinne vuoteen 50. Eli millä tavalla ministerit ja [Puhemies: Kiitoksia, aika!] hallitus aikovat nyt vaikuttaa tässä asiassa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun olen nyt ollut suurin piirtein kahdeksan ja puoli kuukautta maa- ja metsätalousministerinä, niin vaikuttaminen juuri näihin EU:n metsä- ja ympäristöasioihin on ollut yksi ministerikauteni aivan päähommista. Joka ikisessä tapaamisessa, kun olen tavannut muun muassa komission varapuheenjohtaja Timmermansia, olen tavannut useamman kerran maatalouskomissaari Wojciechowskin, olen tavannut ympäristökomissaari Sinkevičiusta, kaikissa näissä, on ollut tämä ennallistamiskysymys pääteemana. Espanjalaisen raportöörin, tämän ennallistamisen esittelijän, europarlamentissa tapasin syyskuussa Strasbourgissa. Kävimme tarkkaan läpi näitä Suomen ongelmakohtia, mitä emme voi tässä asiassa hyväksyä. Lisäksi minulla oli erittäin hyvä kokous loppuvuodesta Ruotsin uuden maa- ja metsätalousministerin Peter Kullgrenin kanssa. Istuimme noin kolme tuntia yhdessä [Riikka Purra: Oliko hyvät kahvit?] ja tapasimme myös Luken asiantuntijoita. Sillä tavalla mietimme myös yhteisiä askelmerkkejä Ruotsin alkaneelle EU-puheenjohtajakaudelle. Arvoisa edustaja, tämä työ jatkuu [Puhemies koputtaa] joka päivä. [Sanna Antikainen: Mikä oli menu tapaamisessa?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Tässäkin salissa on moneen kertaan todettu, että hallitus tekee vaikuttamistyötä suuren valiokunnan kannan mukaisesti. On selvää, että sellaisessa muodossa EU-komission ennallistamisesitys ei tule menemään läpi. Aina nämä esitykset muuttuvat, ja Suomi vaikuttaa tapaamalla komissaareja. Meistä jokainen on tavannut komissaareja ja kollegaministereitä. Valtiosihteerit ovat keskenään käyneet näitä keskusteluja. Eli työtä tehdään jatkuvasti. Tavoitteena on saada näitä kansallisia kustannuksia laskettua alaspäin muun muassa sillä, että varmistetaan kansallista liikkumatilaa entistä vahvemmin eli että voimme itse päättää, minkälaisia keinoja käytämme, missä sitä ennallistamistyötä teemme eli missä täällä parannamme suomalaisen luonnon tilaa ja millä keinoin. Meillä on tästä erittäin hyviä kokemuksia. Tällä hallituskaudella luonnonsuojelun määrärahoja on lisätty keskimäärin 107 miljoonaa euroa lisää joka vuosi, ja tällä on jo käynnistetty tätä työtä muun muassa Helmi-elinympäristöohjelman kautta. Virtavesiä kunnostetaan. Päästetään vaelluskalat liikkumaan, kutemaan. Lisätään kaupungeissa [Puhemies koputtaa] vihreän määrää. Ja vaikkapa pieleen ojitettuja soita lähdetään ennallistamaan.

Arvoisa puhemies! Liian rankasti, jopa lainvastaisesti, tehdyt ensiharvennukset uhkaavat metsiemme tulevaisuutta ja metsänomistajien etua. Suomen metsäkeskuksen tekemästä selvityksestä Keski-Suomessa kävi ilmi, että kaikki ensiharvennukset on tehty metsänhoidon suosituksia rankemmin ja yli puolet jopa metsälain vastaisesti. Selvitys antaa suuntaa ensiharvennusten tasosta koko Suomessa. Liian rankat ensiharvennukset ovat yksi syy metsien kasvun hiipumiseen ja Suomen hiilinielujen romahtamiseen. Luonnontila Suomessa on karu, siksi myös Luken lukemat ovat karuja. Metsänomistajat ovat olleet huolissaan liian voimakkaista ensiharvennuksista, mutta yksittäisellä metsänomistajalla on kuitenkin hyvin vähän mahdollisuuksia puuttua niihin. On metsänomistajien, koko metsäalan ja luonnon etu, että ensiharvennukset tehdään suositusten ja lain mukaisesti. Kysynkin maa- ja metsätalousministeri Kurviselta: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ensiharvennukset tehtäisiin jatkossa lain edellyttämällä tavalla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se on ensin todettava, että ei tule olla virheellisiä siinä, että oltaisiin lainvastaisesti toimittu. Nykyinen metsälaki, joka noin kymmenkunta vuotta sitten säädettiin, on hyvin väljä ja antaa metsänomistajalle hyvin väljän kehikon toimia. Mutta ilmeistä on tämän tärkeän ja hyvän tutkimuksen mukaan, että kaikkia suosituksia ei ole noudatettu eikä parhaita tapoja ole niin sanotusti noudatettu. Mutta ettei nyt tule semmoista kuvaa, että meillä on joku laittomuus vallalla Suomen metsissä ja metsäomaisuuden käytössä, niin pitää vähän tarkentaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Mitä ollaan tekemässä? Meillä on käynnissä metsälain ilmastoarviointi, se valmistuu tässä keväällä. Lisäksi olemme muun muassa hallituksen ilmastopoliittisessa ministerityöryhmässä jo pohtineet erilaisia hiilinielujen vahvistamiskeinoja, isompia ja pienempiä. Edeltäjäni Jari Leppä lanseerasi joutomaiden metsitystuen, olen jatkanut sitä, ja meidän täytyy myös vahvistaa vaikkapa metsien lannoitusta, että ne kasvaisivat paremmin. [Vilhelm Junnila: Olisipa metsää!]

Puhemies! Ihan tiiviisti sanottuna: [Puhemies koputtaa] Pitäisi mennä aiemmin metsää harventamaan, että se harvennus ei ole liian kovaa, [Puhemies: Kiitoksia!] ja sitten harventaa useammin alussa, ei yhtä isoa harvennusta. Tähän suuntaan pitää mennä. Tarvitaan tietoa ja valistusta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Sirén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035. Marinin hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että tätä tavoitetta kohti mennään hiilinieluja vahvistamalla, ja kuten kuulimme ja olemme lukeneet, on käynyt itse asiassa päinvastoin. Haluaisinkin kysyä hallitukselta: koetteko, että hallitus on onnistunut tämän tavoitteensa edistämisessä näiden hiilinielujen osalta, ja minkälaisia johtopäätöksiä tästä nyt tehdään? Millä tavalla hallitus kääntää suuntaa niin, että tämä tavoite on mahdollinen saavuttaa? Näillä nyt esillä olleilla keinoilla se tulee olemaan hyvin vaikeaa, koska hallitusohjelman pohjana olevat laskelmat eivät tältä osin pidä paikkaansa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo.

Nyt on mielenkiintoista seurata näitä kokoomuksen hyvin, hyvin erilaisia näkemyksiä täällä salissa. [Välihuutoja oikealta] Toiset ovat sitä mieltä, että ei pidä tehdä, toiset kysyvät, että tehdäänkö, ja minä sanon, että tehdään. Me teemme kaiken sen, mitä tämän hallituksen käsissä on.

Tämä kehitys tulee kaukaa aiemmalta ajalta. On hakattu liikaa metsiä ja on hakattu liian nuorena metsiä, ja hallitus on jo lähtenyt puuttumaan tähän. Meillä on metsälain tarkastelu ilmastonäkökulmasta valmistumassa maaliskuussa. Käydään siis läpi, pitäisikö metsälakia kenties päivittää seuraavalla hallituskaudella. Olemme lisänneet metsäluonnon hoidon korvauksia tämän vuoden budjetissa. Tästä on tullut positiivista palautetta. Olemme käynnistäneet maankäytön muutosmaksun valmistelun, eli tämäkin on seuraavan hallituksen käyttöön otettavissa: aina kun aiheutat metsäkatoa rakentamalla tai peltoa raivaamalla, maksat tästä jonkin maksun, muun muassa vaikkapa tuulimyllyjä rakentamalla maksaisit tästä maksun.

Tätä kaikkea tehdään jo, ja tässä kuussa hallitus istuu myös iltakouluun pohtimaan näitä lisätoimenpiteitä. [Puhemies koputtaa] Ja nyt onkin sitten hieno kysymys esittää oppositiopuolueille: [Puhemies: Kiitoksia!] jos olette hallitusvastuussa, jatkatteko tätä työtä ja vahvistatte Suomen hiilinieluja tästä tulevaisuuteen? [Ben Zyskowicz: Käydään nyt ne vaalit ensin! — Keskeltä: Älkää pelotelko!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on hoitanut oman leiviskänsä hyvin. Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on meillä Suomessa, ja kuten tässä tulikin ilmi, brittitutkimuksen mukaan olemme hoitaneet monimuotoisuutta Euroopan parhaitten joukossa. Siksi meidän maksuksemme ei voi koitua 13:a—19:ää miljardia, ja olen todella iloinen siitä, että lähes koko eduskunta oli sitä mieltä, että nyt meidän on aloitettava taistelu tämäntyyppistä ennallistamisehdotusta vastaan. Valitettavasti perussuomalaiset eivät olleet tässä mukana. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Nyt kysynkin tätä asiaa pääministeriltä: kun totesimme, että maksut eivät voi olla tätä luokkaa, emme voi sitoutua senkaltaiseen ehdotukseen, jossa tietyt prosenttiosuudet niitataan ja jossa mennään jopa nykyisten luonnonsuojelualueitten ulkopuolelle, niin mitä te teette pääministerinä, että tämä meidän eduskunnan, valtaosan, yhteinen tahtotila menee nyt eteenpäin ja [Puhemies: Kiitoksia!] voimme turvallisin mielin olla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä me tulemme vaikuttamaan kaikissa kohdissa siihen, että saamme muutoksia tähän ennallistamisasetukseen, aivan kuten suuri valiokunta, sen enemmistö, on nähnyt oikeaksi ja kuten hallitus myös ajattelee. Itse olen puhunut tästä aiheesta komission puheenjohtajan kanssa useaan otteeseen. Meillä virkakunta on, totta kai, yhteydessä virkamieskollegoihinsa, ministeritasolla tehdään paljon vaikuttamistyötä joka päivä sen eteen, että nämä meidän erityiset huomiomme liittyen esimerkiksi metsien tilaan huomioidaan. Mutta toisaalta komissiosta on myös tullut se viesti meidän suuntaamme, että me itse ratkaisemme, millä tavalla me tätä ennallistamisasetuksen toimeenpanoa toteutamme. Eli sieltä on myös pyritty huojentamaan ja lievittämään niitä pelkoja, mitä Suomella on ollut tähän ennallistamisasetukseen liittyen. Eli sieltä on tullut viesti, että Suomi itse päättää siitä, millä tavalla me sitten toteutamme nämä tavoitteet, joita yhteisesti asetamme. Mutta on selvää, että tähän ennallistamisasetusehdotukseen tarvitaan muutoksia, aivan kuten eduskunta on lausunut ja kuten hallituskin ajattelee, [Puhemies koputtaa] ja kyllä me tätä vaikuttamistyötä aktiivisesti teemme.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Purra, viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa herra puhemies! Paljon on viherpuhetta tullut sieltä ministeriaitiosta, mutta yhdestä asiasta olen ministeri Ohisalon kanssa täysin samaa mieltä, nimittäin siitä, että lasku tulee varmasti. Kyllä, se tulee Brysselistä, ja se tulee teidän kansallisista toimistanne.

Jos mietitään, mitä meillä on tällä hetkellä täällä pöydällä — LULUCF:ää, biodiversiteettistrategiaa, ilmastopakettia, ennallistamisasetusta, taksonomiaa, erilaisia säädöksiä Euroopan unionista ja teiltä — mikä on tulos? Se, että suomalainen veronmaksaja maksaa, suomalainen yritys maksaa samaan aikaan, kun meillä on energiakriisi, meillä on paljon muita menokohteita, joista meidän pitäisi huolehtia.

Kaikista ikävintä tässä on se, että kun metsät Suomessa pääasiassa omistetaan yksityisesti, meillä on metsänomistajia, jotka hoitavat omaa omaisuuttaan, johon nojaa paljon meidän hyvinvoinnista, metsäteollisuuteen ja muuhun teollisuuteen, niin tähän on puuttumassa [Puhemies koputtaa] jokin muu taho kuin kansallinen eduskunta ja hallitus. [Petri Huru: Missä on omaisuudensuoja?] Haluan kysyä pääministeriltä: kuuluvatko Suomen metsät [Puhemies: Kiitoksia!] teidän mielestänne suomalaisille ja suomalaisten päätösvaltaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä ja sen pitää olla kansallisissa käsissä.

Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen loppulasku on jopa 40 miljardia lisää velkaa. Myös jokaisena vuonna tästä eteenpäin julkinen talous on 10 miljardia pakkasella, jos suuntaa ei korjata. Julkisten palveluiden rahoitus on vakavasti kriisiytynyt ja vaarantunut. Kaksi kolmasosaa suomalaisista leikkaisi menoja sen sijaan, että kiristäisi veroja. Suomalaiset haluavat lopun vasemmistohallituksen vastuuttomalle velkapolitiikalle eivätkä veronkorotuksia. Kokoomus on tarjonnut tälle keinot. [Juha Mäenpää: Elvytyspaketti!]

Kysynkin pääministeriltä, että kun viime vuosien kriisit ovat vaatineet lisää menoja — esimerkiksi puolustusmenoille ja niiden pysyvälle nousulle on laaja tuki — niin miksi hallitus ei ole karsinut vähemmän tärkeitä menoja tässä viime vuosien aikana, vaan ottanut vuosi vuodelta enemmän velkaa? [Jussi Saramo: Kokoomus haluaa taas leikata koulutuksesta!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä tutkimustulos, josta edustaja Valtonen kertoi, on tärkeä ja hyvä havainto. Suomalaiset ovat huolissaan velasta, ja se kertoo Suomesta hyvää, muistuttaa myös omasta taloushistoriastamme, ja on varmasti hyvä ääneen todeta, että on yksi itsenäisen valtion muoto kyetä pitämään taloudestaan itsenäisesti huolta. [Sari Sarkomaa: Miksi hallitus ei ole huolissaan velkaantumisesta?]

On totta, että me olemme velkaantuneet paljon, ja se kehitys on tapahtunut vuosikymmenen mittaisesti. Erityisen paljon me olemme velkaantuneet viime vuosina. Hallitus ei ole pyrkinyt missään vaiheessa tätä tosiasiaa kiistämään, [Petteri Orpo: Eikä estämään!] ja on ollut erinomaista, että näille ratkaisuille on ollut laaja tuki eduskunnassa. [Kimmo Kiljunen: Ja oppositio on tukenut!] Näistä iso mittakaava, juuri ne summat, joihin edustaja äsken viittasi, liittyvät edellä mainittuun hyökkäyssodan alkuun, Suomen varautumiseen puolustuksellisesti ja monin muin tavoin, mutta myös koronapandemian hoitoon, jonka ajalta muistan elävästi, miten oppositiopuolue kokoomus olisi itse asiassa halunnut velkaantua vielä enemmän.

Monia lisätalousarvioita on kaivettavissa esiin noilta vuosilta, [Puhemies koputtaa] jolloin nimenomaan oppositiopuolue kokoomus olisi tehnyt enemmän velkaa Suomelle.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on koko oppositiossaolonsa aikana esittänyt [Jussi Saramo: Veronalennuksia!] vaihtoehtobudjetit, joissa on kyetty samanaikaisesti vähentämään velkaantumista, priorisoimaan menoja ja itse asiassa myös keventämään suomalaisten verotaakkaa. [Vasemmalta: Velalla!] Esitin teille äsken kysymyksen, että kun näitä yllättäviä menoja on tullut osittain ja itse asiassa laajalti, mitä tulee hyökkäyssotaan ja pandemiaan, ihan ymmärrettäviltä osin, niin minkä ihmeen takia te ette ole karsineet niitä vähemmän tärkeitä menoja. Siitähän tässä on kyse. [Vasemmalta: Mitä ne ovat? — Ben Zyskowicz: Sitä tässä kysytään!] Kaikki ne lisämenot, jotka päätitte jo hallituskauden alussa, olette toteuttaneet. Esimerkiksi nämä kalliit hyvinvointialueet, joista huomataan, että rahoituskriisi on käsillä jo nyt, tulevat lisäämään sitä taakkaa lähivuosina. Mitä te teette tälle? [Välihuutoja — Eduskunnasta: Eli kokoomus leikkaa hyvinvointialueilta!]

Mutta se varsinainen kysymykseni on: kun suomalaisilla on jo valmiiksi erittäin raskas verorasitus, korot nousevat, nyt energian hinnat ovat korkealla, niin mikä on teidän vastauksenne, olisitteko valmiita kiristämään verotusta suomalaisilta yhä lisää?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja taas pyydän, että riippumatta siitä, mistä päin välihuutoja tehdään, tehdään ne sillä tavalla, että ne eivät häiritse keskustelua. Täällä kuulostaa siltä, että keskustelu häiriintyy. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä oli monta osiota, ja tartun nyt esimerkiksi tähän huomioonne näistä hyvinvointialueista.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niin ikään useissa kyselyissä, tai keneltä tahansa meiltä kysyttynä, varmasti meidän hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi — kokemus siitä, että elämäntilanteesta riippumatta saa hoitoa ja hoivaa. Erityinen huoleni kohdistuu ikäihmisiin. On hyvä huomata, että Suomi teki tämän uudistuksen, joka nyt astui voimaan vuodenvaihteessa, ja kiitos sote-alan ammattilaisille, se on sujunut verrattain hyvin. Se tehtiin viime hetkillä ikääntyvässä Suomessa. Palveluiden tarve on sillä tavoin vahvasti kasvava. Jos olisimme jättäneet sen tekemättä, niin kuin oppositiopuolue kokoomus esitti, me olisimme sellaisessa todellisuudessa, jossa kunnat edelleen vastaisivat palveluista, ja kuten muistamme tuon uudistuksen valmisteluajoilta, se mallihan, edustaja Valtonen, olisi tarkoittanut veronkorotuksia kansalaisille. Tämä on minusta hyvin yllättävää, että nyt te ikään kuin irtisanoudutte tämän uudistuksen merkityksestä ja olisitte olleet valmiita siihen maailmaan, jossa ei olisi ollut edes mitään teoreettista mahdollisuutta saavuttaa tuottavuutta, parempia ja toimivia palveluita. Siksi toivon, että kokoomus pitäisi tämän linjansa [Puhemies: Kiitoksia!] ja kannattaisi hyvinvointialueita, mutta onko linja muuttumassa? [Ben Zyskowicz: Ja höpö höpö! — Eduskunnasta: Eihän kokoomuksella ole linjaa!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko tekee sen, mitä hän parhaiten osaa: syyttää kokoomusta [Naurua — Välihuutoja] teidän politiikastanne. Ministeri Saarikko, Lintilä, Kulmuni, Vanhanen, Saarikko — valtiovarainministerin salkku on ollut teidän. Erinomainen jakopuolue, erittäin huono kirstunvartija. Te olette tehneet tätä politiikkaa, vastanneet siitä. Kehykset on moneen kertaan romutettu. Ei ole tehty priorisointeja. Velkaa on otettu liikaa. Tästä ovat varoittaneet kokoomuksen lisäksi valtiovarainministeriö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Suomen Pankki, Euroopan keskuspankki, komissio, OECD, IMF — viimeksi tosiaan valtiovarainministeriö. Nyt sen sijaan, että vastaatte taas, niin kuin te tulette luultavasti syyttämään kokoomusta, [Timo Heinonen: Totta kai!] minä haluan ja me haluamme kuulla ja Suomen kansan on oikeus kuulla: mikä on teidän suunnitelmanne? Meitä on varoitettu vakavasti siitä, että korkojen nousu uhkaa suomalaisten hyvinvointipalveluiden rahoitusta. [Puhemies: Kiitoksia!] Vararikko, haaksirikko, nämä ovat termejä, joita asiantuntijat käyttävät. Mikä on teidän suunnitelma?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On tietysti valitettavaa, jos — ja tuntuu kurjalta kuulla — olette kokeneet puheenvuoroni kokoomusta syyllistävänä. [Naurua] Olen yrittänyt vain kertoa ne asiat, mitkä ovat totta ja luettavissa eduskunnan pöytäkirjoista tai omista vaihtoehtobudjeteistannekin. [Petteri Orpo: Kannattaa lukea kokonaan!]

Mutta mielelläni vastaan myös suunnitelmasta tästä eteenpäin. On nimittäin niin, että ilman näitä talouden velkaantumisen vaiheita, jotka johtuvat sodasta ja pandemiasta, meidän julkinen talous olisi huomattavasti paremmassa kunnossa. Me kaikki tiedämme tämän. Jos voisimme leikkiä mielikuvitusmaailmaa, jossa näitä kriisejä ei olisi ollut, julkinen talous olisi uutta hallitusta odottamassa toisenlaisessa kunnossa. Mitä suurimmin toivon ja suunnittelen, että nämä kriisit loppuisivat ja Suomi voisi keskittyä siihen tehtävään, joka tarkoittaa julkisen talouden tasapainoa menoleikkauksin talouden kasvuun ja työllisyyteen nojaten. Sitä Suomi tarvitsee. Mutta aivan totta, ja seison ylpeästi sen takana, että kriisien keskellä suomalaisia yrityksiä ei hylätty, kun ne jouduttiin sulkemaan koronapandemian vuoksi, [Puhemies koputtaa] ja olen erittäin ylpeä myös siitä, että pienituloisia ei korkean inflaation aikana hylätty. [Juha Mäenpää: Entä maatalous?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On tosissaan niin, että tämän maan vasemmistohallitus tulee jäämään historiaan vastuuttoman talouspolitiikan hallituksena, [Timo Heinonen: Onneksi jää!] sillä on tosiaan niin, että kun te aloititte työnne 2019, te laitoitte jo yli miljardin uusia menoja ilman tietoakaan siitä, miten ne menot tullaan rahoittamaan. Te olette ensimmäinen hallitus, joka on rikkonut budjetin menokehyksen — ensimmäinen hallitus, joka näin on tehnyt. [Satu Hassi: Pandemia ja sota!] Nyt olemme myös kuulleet, että tällä hetkellä ministeriönne, ministeri Saarikko, tekee menokartoitusta. On tietysti hienoa, että pari kuukautta ennen eduskuntavaaleja ministeri selvittää nyt virkamiesten kanssa, mitä se valtion budjetti onkaan syönyt. Tämä kertoo siitä, ministeri Saarikko, että te olette epäonnistuneet julkisen talouden hoitamisessa pahasti. [Vasemmalta: Ohhoh!] Ja nyt kysyn teiltä: mihin toimenpiteisiin te aiotte ryhtyä, jotta tosissaan velkaantuminen saadaan katkaistua [Puhemies koputtaa] ja julkisesta taloudesta saadaan pidettyä huolta? [Timo Heinonen: Luottamusäänestys vaan!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos me katsomme hieman historiaa taaksepäin, niin me havaitsemme sen, että itse asiassa velkasuhteessa on tapahtunut iso muutos, velkaantumista on tapahtunut erityisesti kokoomusvetoisen hallituksen johdolla [Välihuutoja] 2011 eteenpäin, finanssikriisin jälkeen. Ja vaikka me olemme joutuneet kansakuntana kestämään historiallisia kriisejä — globaalin pandemian, eurooppalaisen sodan, energiakriisin — niin itse asiassa nyt meidän velkasuhteemme on lähtenyt jo laskuun. [Ben Zyskowicz: Ette kai te Saramoa usko? Uskokaa asiantuntijoita!] Vaikka jossakin vaiheessa oli ihan aidosti se pelko ja aito huoli siitä, että meidän velkasuhteemme voi näiden toimien seurauksena kasvaa merkittävästikin, niin onneksi näin ei ole käynyt. Se on ollut siellä 70 prosentin kieppeissä, ja se on nyt jo kääntynyt laskusuuntaan, ja tämähän on erittäin hyvä asia. Jos me myös vertaamme niitä toimia, mitä Suomi on kriiseissä tehnyt, niin me emme suinkaan ole velkaantuneet, kun vertaamme muihin maihin, [Puhemies koputtaa] mitenkään erityisen paljon, päinvastoin. [Arto Satonen: Vertaa muihin Pohjoismaihin!] Suomessa on [Puhemies: Kiitoksia!] aika maltillisesti otettu velkaa suhteessa muihin maihin ja onnistuttu tekemään vaikuttavia toimia, joilla me olemme selvinneet näistä kriiseistä tähän asti mielestäni kohtuullisesti.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Laakso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on todellakin mättänyt 40 miljardia velkaa lisää, [Kimmo Kiljunen: Opposition tuella!] josta 30 miljardia voidaan kyllä hyväksyä näihin pandemioihin ja Euroopassa olevaan hyökkäyssotaan, [Aki Lindén: Kolme neljäsosaa!] mutta 10 miljardia on mätetty kyllä kaikennäköiseen hömppään, millä on yritetty ostaa ääniä [Välihuutoja] tulevissa vaaleissa. Ei oikeasti minkäännäköisiä säästökohteita, mihin oltaisiin haluttu puuttua, yhtään ainutta säästökohdetta ei käytännössä teiltä ole tullut. Joka ikinen ongelma on ratkaistu, kun on vedetty lompakko levälleen — ja todella levälleen. On käsittämätön homma tällainen rahan tuhlaus. Kysyisinkin, että jos valtiovarainministeripuolue jää oppositioon seuraavalla kerralla, niin kehtaatteko oikeasti vielä seuraavaa hallitusta kritisoida säästöistä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tehdään tietysti ensiksi se tosiasia selväksi — vaikka se on itsestäänselvää — että hallituspuolueina me rakennamme viiden puolueen kompromisseja ja vastaan nyt siis täällä koko hallituksen puolesta.

Mitä tulee siihen — jos käytän näitä edustajan termejä — että ”olette mättäneet” 40 miljardia velkarahaa. Se on ihan totta. Suomi on velkaantunut paljon, ja on ollut ilo huomata, että itse asiassa, voi sanoa, käytännössä koko tuota summaa perussuomalaiset ovat tukeneet. [Antti Lindtman: Lähestulkoon, kyllä!] Teidän vaihtoehtobudjettinne mittakaava on tismalleen sama kuin hallituksen. Teidänkin vaihtoehtobudjettinne ”mättää” sen noin 40 miljardia lisävelkaa Suomelle. [Välihuutoja]

Ja sitten totesitte, että kaikki tämä on mennyt ”hömppään” — käytän taas termiänne. Onko poliisin määrärahojen lisääminen, joka oli kyllä tämän hallituksen poliittinen lisämäärärahapäätös, hömppää? Tai onko se, että me järjestimme asiat niin, että Suomessa jatkossakin lapset ja nuoret pääsevät liikkumaan, että liikunnan ja urheilun määrärahat hoidetaan jatkossa valtion budjetista veikkausvoittovarojen pienentyessä, onko se hömppää? [Puhemies koputtaa] Tai onko todellakin perussuomalaisten asenne yritysten tutkimuspanosten suuntaan ja tieteeseen se, että se on hömppää? [Sebastian Tynkkynen: Kylläpä oli valikoitua puhetta!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kotitalouksien velka on 200 miljardia, valtionvelka on 140 miljardia. Ensi vuonna korot ovat noin 4—5 prosenttia, koska EKP on edelleen nostamassa korkoa. Korkomenot voivat olla 10:n ja 14 miljardin välillä. Tämä tekee sen, että ajaudumme lamaan, kun kulutus kuihtuu. Holtiton velkaantuminen vie meidät velkahelvettiin. Miten kuvittelitte, että kotitaloudet selviävät kaikesta tästä, ministeri Saarikko?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys on erittäin tärkeä. Me useasti, aivan oikein, keskustelemme julkisesta taloudesta ja velkaantumisen herättämästä huolesta. Se huoli on aito ja tarpeellinen, mutta me olemme siirtyneet maailmanaikaan, jossa nollakorkojen aika on ohi. Se koskee valtionvelkaa, mutta se koskee myös kotitalouksia, suomalaisia perheitä, asuntovelallisia. Ruoan hinta on kallistunut, energiakriisi on puhututtanut täällä ja puhuttaa kaikkia suomalaisia, joilla sähkösopimus on.

Me olemme tulleet kansalaisia vastaan monessa asiassa. Suomalaiset ovat saamassa vielä uuden päätöksen sähkötuesta aiempien lisäksi. Me olemme laskeneet sähkön arvonlisäveroa. Kyllä me olemme esimerkiksi aikaistaneet indeksejä kaikkein pienituloisimmille, mutta samalla joudun toteamaan, että tämä on aika, jossa hallitus ja valtion varat eivät voi tulla kaikessa suomalaisten arkea vastaan — ja viittaan tähän kysymyksen aiempaan osaan tässä salissa — siksi, että valtiomme on hyvin velkaantunut, ja se kehitys on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ensiksi meidän kilpailukykymme rapautui velkaantumisen rinnalla. Nyt onneksi olemme [Puhemies koputtaa] korjanneet kilpailukykyämme, [Petteri Orpo: Sipilän hallitus korjasi ongelman!] mutta kaikessa hallitus ei voi tulla kansalaisia vastaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Me olemme täällä kansaa varten, ja meidän puolueemme, perussuomalaiset, on tuonut usein esille sitä, että kansalaiset haluaisivat säästää kehitysavusta, paisuneesta hallinnosta, tehottomasta ympäristöpolitiikasta, Ylestä ja maahanmuutosta. Perussuomalaiset ovat esittäneet näitä, mutta aika usein — en tiedä, johtuneeko näistä esityksistä — esimerkiksi sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat sanoneet, että kun meillä on niin vääränlainen arvopohja, niin meidän kanssamme ei voi tehdä yhteistyötä. Ministeri Saarikko, te ette ole näin puhunut, eikä keskusta ole näin puhunut. Puhuitte äsken, että pitäisi leikata toissijaisista menoista tai pitäisi etsiä keinoja, jotta me emme velkaannu. Minkä takia te ette ole leikanneet näistä kohteista, mistä kansa haluaisi? Ja nyt kun te tuotte tämän sähkötukiesityksen, niin tuotteko samalla esityksen näistä leikkauskohteista, jotta me saamme rahaa suomalaisille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensiksi aloitan tästä kysymyksen viimeisestä osasta. Toin tänne alkuviikosta esityksen niin kutsutusta energiayhtiöiden lisäverosta, joka toteutetaan kohdistuen niihin ansaitsemattomiin voittoihin, joita energiakriisi energiayhtiöille on antanut. Se raha kerätään, jotta tämä kansalaisten sähkötuki voidaan rahoittaa. Se päätös ei perustu siis uuteen velkaan. Ja se liittyy oikeudenmukaisuuteen: kun toisaalla on kohtuutonta harmia ja kärsimystä kohtuuttomista laskuista, toisaalla on nyt kohtuuttomia voittoja. Tämä on minusta oikeudenmukaista politiikkaa, ja näin olemme halunneet toimia.

Kysymyksenne osuus liittyen leikkauksen kohteisiin: Hallitushan toi tänne jo esityksen kehitysyhteistyövarojen leikkaamisesta, se on osa tämän vuoden budjettia. Me leikkaamme jo nyt kehitysyhteistyöstä. Ja mitä tulee maahanmuuton määrärahoihin, niitähän on alennettu merkittävästi, koska maahanmuuttajien määrä koronavuosina laski tuntuvasti. Ja ehkä pikemminkin — tämä on, ymmärrän, hallituksen kyselytunti — [Puhemies: Kiitoksia!] maahanmuuton määrärahoja on lisätty vain ukrainalaisten osalta. [Leena Meri: Ja laittomasti maassa olevien!] Toivottavasti perussuomalaiset tätä politiikkaa kuitenkin voisivat tukea.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tietenkin oppositiolla ja kokoomuksella on oikeus kritisoida talouspolitiikkaa ja myöskin velkaantumista. [Timo Heinonen: Kiitos!]

Mutta, arvoisa puhemies, olisi kyllä asiallista, että muutamia mielikuvia täällä nyt korjattaisiin. Ensinnäkin mitä tulee tähän verotukseen, edustaja Valtonen: kun te annoitte ymmärtää, että hallitus on nyt niin kovasti lisäverottanut kansalaisia, niin tiedättekö, että tänä vuonna veroasteen ennustetaan laskevan pienimmälle tasolle sitten vuoden 2010? Siis alhaisimmalle tasolle kuin kertaakaan, kun esimerkiksi Petteri Orpo oli valtiovarainministerinä.

Mitä tulee tähän velkaan, kuten valtiovarainministeri totesi, sehän on otettu suurella parlamentaarisella yksimielisyydellä. 10 eurosta oppositio, kokoomuskin, on hyväksynyt noin 9 ja perussuomalaiset 9 euroa 90 senttiä, ja se tietysti johtuu näistä kriiseistä.

Ja mitä tulee tähän vertailuun euromaihin, [Puhemies koputtaa] niin tällä vaalikaudella alijäämä on ollut [Puhemies: Kysymys, kiitos!] euroalueen keskiarvoon verrattuna pienempi jokaisena vuotena, viime vaalikaudella vain yhtenä. Miten, arvoisa valtiovarainministeri, Suomi on pärjännyt euroalueen vertailussa? [Naurua]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taisitte, edustaja, kyllä itse sen jo kertoa, mutta ehkä tästä silti on luontevaa jatkaa.

Aloitan esimerkiksi toteamalla sen, että minusta se kertoo Suomesta hyvää, että suomalaiset ovat velkaantumisesta ylipäätään huolissaan, niin kuin edustaja Valtonen totesi. [Petteri Orpo: Olisipa hallituskin!] Sama huoli koskee myös omaa ajatteluani. Olen huolissani velkaantumisesta. Samaa ei voi sanoa kaikista euromaista ja kaikista EU-jäsenmaista. Me tunnistamme sen, että tällä väestökehityksellä, kun lasten lukumäärä syntyvyydessä on historiallisen alhainen ja me olemme luvanneet pitää iäkkäistä suomalaisista huolta, tämä yhtälö ei pidemmän päälle toimi. Me voimme loputtomasti käydä keskustelua siitä, miksi vain tämä hallitus olisi velkaantunut, ja me tiedämme, että suomalaiset näkevät sen läpi, että kysymys on kriisien ajasta. Meidän kaikkien puolueiden kannattaa mennä itseemme. Suomen kaari velkaantumisessa on pidempi, ja siinä näkyy työvoiman puute, meidän väestön huoltosuhde, kilpailukyvyn puute, tuottavuuskehitys, monet muut sellaiset asiat, jotka voidaan korjata — jotka voidaan korjata — ja ne tulevat vaikuttamaan velkaantumiseen. [Puhemies koputtaa] Ja minä uskon, että tässä eduskunnassa on suurta halua toimia näin. [Ben Zyskowicz: Onko hallitus korjannut?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanille. Veroaste, joka lasketaan suhteessa bkt:hen, nyt tietysti laskee nimellisesti, kun bkt tämän korkean inflaation oloissa nimellisesti nousee. Mutta päätösperäisesti te olette lisänneet suomalaisten verorasitusta jopa puolella miljardilla tai sitä enemmän. [Sari Sarkomaa: Talousoppia Lindtmanille!]

Tämä päätösperusteisuus on itse asiassa avainasia, kun pääministeri tuossa sanoi, että kokoomusjohtoisessa hallituksessa olisi otettu enemmän velkaa. No, Kataisen—Stubbin hallituksen aikana oli finanssikriisi. Suomen bkt laski yhtenä vuonna jopa kahdeksan prosenttia, [Pia Lohikoski: No nytkö ei ole ollut mitään kriisiä? Näinkö on ollut?] monta kertaa enemmän kuin mitä korona-ajan pahimpina aikoina. Se on aivan eri tilanne.

Toinen avainasia on se, että päätösperäisesti silloin pyrittiin säästämään. Silloin toki oli demarivaltiovarainministeri, joka ei välttämättä sitä olisi kovin mielellään tehnyt, mutta päätösperäisesti ei ainakaan lisätty menoja. Mutta te olette lisänneet menoja myös kaiken yllättävän päälle. Ja kun valtiovarainministeri sanoo, että ”on ollut kriisejä”, mutta hyvänen aika, ihan kuin niitä kriisejä ei voisi olla tulevaisuudessakin. [Jussi Saramo: Olisiko meidänkin pitänyt päästää Suomi lamaan?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä ymmärrän sen, että finanssikriisin jälkeen on tarvittu toimenpiteitä. Ymmärrän myös sen, että tuollaisten isojen kriisien myötä valtiot velkaantuvat ja me koemme yhdessä poikkeuksellisia aikoja. [Kai Mykkäsen välihuuto] Ehkäpä tätä samaa viisautta nyt kaivataan myös oppositiolta, ja sen tosiasian tunnustamista, että myös tällä vaalikaudella on koettu aivan poikkeuksellisia kriisejä, jotka hyvin pitkälti tätä velkaantumista selittävät. [Sari Sarkomaa: Muttei ole sopeutettu! — Ben Zyskowicz: Ja sen päälle on vielä otettu!]

On myös totta, että hallitus on tehnyt arvovalintoja. Hallitus on tehnyt arvovalintoja hallitusohjelmassa ja vaalikauden aikana. Me olemme esimerkiksi lisänneet koulutukseen noin miljardin. Edellisellä kaudella koulutuksesta leikattiin kovalla kädellä. Me olemme halunneet kääntää suunnan, ja se näkyy siinä, että talous on kasvanut, meidän työllisyytemme on paremmalla tolalla kuin koskaan, ja koulutuspanostuksilla, tki-panostuksilla varmistamme, että näin on myös tulevaisuudessa. [Sari Sarkomaa: T&k-panostukset laskevat 100 miljoonaa!]

Minä seison kyllä näiden tekojen takana, kuten myös sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tai vaikkapa eläkeläisten toimeentuloa on parannettu. [Puhemies koputtaa] Mielestäni se on ollut oikeudenmukaista politiikkaa, ja se on myös suojannut ihmisiä näissä erittäin kovissa kriiseissä, joita olemme kohdanneet.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää vihdoinkin määräaikaista maatalouden sähkö- ja lannoitetukea. Tätä on odotettu, vaikka tuki tuokin vain hetkellistä apua. Maatalouden tilanne on ollut kriittinen jo pitkään, ja monet tilat ovat jatkuvasti lopettamisuhan alla. Kustannusten jyrkkä nousu Venäjän hyökkäyssodan seurauksena on ollut kohtalokas jo ennestään vaikeassa tilanteessa oleville maatalousyrittäjille. Nyt esitettävä tukipaketti oli esillä jo ennen joulua mutta jäi hyllylle odottamaan hallituksen sisäisten erimielisyyksien takia. Tästä johtuen onkin uhkana, että tuen maksatukset venyvät taas tiloille tulevien kustannusten kannalta kohtuuttoman pitkään. Kysynkin hallitukselta: tulevatko tilat saamaan kustannustuen mahdollisimman pikaisesti maksatettuna ja millä aikataululla tarkalleen ottaen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tiedän, että edustaja Östman on tehnyt todella paljon töitä maatalouden eteen, ja arvostan sitä hyvää yhteistyötä, mitä meillä on, mutta haluan nyt kuitenkin vähän opponoida edustaja Östmania siinä, että meillä maatilat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa lannoitekustannusten ja sähkökustannusten osalta. Se palaute, mitä minä saan tuottajilta ja omalta toimialaltani, on se, että nyt pitää tuki kohdistaa niille tiloille, joilla aidosti ovat sähkökustannukset ja lannoitekustannukset nousseet. Siksi tämä uusi tukijärjestelmä — noin 120 miljoonaa, jonka suuruus selviää, kun tiedämme, mitkä ovat ne lannoite- ja sähkökulut — on kustannustuki ja se maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Tämä tulee johtamaan siihen, että maksatukset menevät tuonne keväälle, kun tiedetään, millä tiloilla kustannukset ovat nousseet ja millä eivät ole nousseet. No, tämä ei kuitenkaan ole kohtalokasta siinä mielessä, että nyt tiloilla on näkymää, mitä tukea tulee, ja tämä auttaa esimerkiksi rahoittajien kanssa keskusteluun ja tämä auttaa esimerkiksi jatkamaan tuotantoa, kun on näkymä tuesta. Se on se palaute, mitä olen tuottajilta saanut. [Puhemies koputtaa]

Puhemies! Minusta tämä on vastuullista rahankäyttöä, [Puhemies: Kiitoksia!] kun oppositiokin on puhunut velkarahasta ja myös tuottajat haluavat tuen, veronmaksajien tuen juuri niille, jotka ovat vaikeuksissa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Lisäkysymys, edustaja Östman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! ”Laitan pillit pussiin. Haikeaa se on. Kuitenkin koronan yli pärjäsin, mutta sähkölaskut sitten veivät.” Näin totesi eräs pienyrittäjä joulukuun alussa. Eli monella muullakin yrityksellä on maatalousyrittäjän lisäksi vaikeuksia selvitä energialaskuistaan. Osa yrityksistä pystyy viemään nousseita sähkökuluja [Sanna Antikaisen välihuuto] hintoihin, mutta ei kaikkia. Etenkin moni pieni ja keskisuuri yritys on Suomen Yrittäjien mukaan vaikeuksissa kasvavien sähkölaskujen vuoksi. Eniten tämä näkyy teollisuudessa, jossa on paljon energiaa tarvitsevia yrityksiä.

Hallituksen esitys sähkötuesta lähti lausuntokierrokselle virkamiesesityksenä ilman lopullista yhteistä sopua sen yksityiskohdista. Pääseekö hallitus sopuun sähkötuesta ja aikooko hallitus myöntää sähkötukea myös pk-yrityksille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä hallitus pääsee yhteisymmärrykseen tästä kertakorvauksesta, joka on nyt lausuntokierroksella. Sen lausuntoaika tosiaan loppuu ensi perjantaina. Yritysten osalta: olen tavannut eri alojen edustajat eilen, taisi olla 15 eri toimialaa, joiden alojen erot ovat erittäin isoja. Ehkä voisi sanoa, että tuommoiset 80 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että ei ole tarvetta tukiin, 20 prosenttia ilmoittaa, että on tarvetta, ja tämä on sellainen, jota tällä hetkellä käydään läpi. Tässä tulee tietysti se ongelma, että mikäli me lähdetään tekemään yrityspuolelle mallia, niin se pitää vielä tuoda eduskuntaan lain kautta. Ehkä siinä tullaan tekemään vielä se liikku, että talousvaliokunta saa lisää hommia vielä loppuvaiheeseen.