Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä olemme kovemmissa poikkeusoloissa kuin koskaan sotavuosien jälkeen. Kriisi koskettaa syvästi tavallisten suomalaisten ihmisten ja perheiden arkea. Tämän päivän lapset tulevat muistamaan nämä kokemukset vielä vanhoilla päivillään.

Sotien jälkeen kansa rakensi Suomesta menestyneen hyvinvointiyhteiskunnan, joka toimii esimerkkinä monille muille maille. Tärkein selittäjä Suomen pärjäämiselle löytyy yhteisestä arvopohjastamme. Asetamme yhteisen edun oman etumme edelle. Välitämme ja pidämme huolta toisistamme. Keskinäinen luottamuksemme on vahvaa.

Konsensus on ollut hyvinvointiyhteiskuntamme tärkein rakennusaine. Viime viikkojen aikana olemme näyttäneet, miten nopeaan ja vaikuttavaan päätöksentekoon tarpeen vaatiessa tämä maa pystyy.

Nyt olemme uuden ja vakavan tilanteen äärellä. Nämä suomalaisen yhteiskunnan vahvuustekijät auttavat selviytymään uudesta viheliäisestä kriisistä sekä jälleenrakentamaan maatamme epidemian päätyttyä.

Olemme monella tapaa paremmassa tilanteessa kuin Suomi oli sotavuosien tai oman sukupolveni lapsuudessa kokeman 1990-luvun laman jälkeen. En voi silti luoda ruusuista kuvaa tulevasta. Meillä kaikilla on edessämme kovat ajat. Korona riipaisee karulla tavalla turvallisen arjen peruskiviä: terveyttä, työtä ja toimeentuloa sekä ihmissuhteita.

Arvoisa puhemies! Koronan taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten minimoimiseksi on välttämätöntä, että saamme epidemian hallintaan ja pääsemme palaamaan normaaliin arkeen niin pian kuin se on mahdollista. Valtiovarainministeriö esitti viime viikolla ennusteensa, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 5,5 prosentilla. Mikäli epidemia ja rajoitustoimenpiteet venyvät, on isku entistäkin voimakkaampi ja toipuminen entistä kovemman työn takana. Meidän onkin käännettävä katsetta kohti exit-strategiaa, joka koostuu mahdollisimman laajasta testauksesta, tautiketjujen jäljittämisestä ja taudinkantajien mahdollisimman tehokkaasta eristämisestä. Samalla on arvioitava rajoitustoimia ja niiden purkua.

Arvoisa puhemies! Tässä akuutissa tilanteessa hallituksen tärkein tehtävä on turvata tavallisten suomalaisten selviäminen koronakriisin oloissa, jotta terveydestä ja turvallisuudesta ei tarvitsisi tinkiä, jotta ihmisillä riittäisi työtä ja toimeentuloa tulevaisuudessakin. Voin vakuuttaa, että hallitus on tehnyt ratkaisuja parhaan saatavilla olevan tiedon varassa. Joudumme ottamaan velkaa miljardien eurojen edestä, kaksinumeroisella summalla. Lainanotto on kuin huomiseen, tuleville sukupolville siirretty vero.

Talouspolitiikan lyhyen ja pitkän aikavälin toimien tasapaino onkin välttämätöntä, jotta voimme turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Hallitus on sitoutunut siihen, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti, taloudellisesti oikeudenmukaisella ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä. Nykyiset lapset joutuvat joka tapauksessa vastaamaan ikärakenteen vanhenemisen kustannuksista.

Julkisen talouden tulojen ja menojen pitkän aikavälin tasapainon kaventamisen prosessia tarkastellaan toukokuussa vuoden 2020 kolmannen lisätalousarvion antamisen yhteydessä, ja asiaan palataan syksyllä budjettiriihessä, jossa talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan. Syksyn budjettiriihessä hallitus käy läpi myös näkymän kuntien talouden tulevaisuudesta sekä samassa yhteydessä tarkastelee kuntien tehtäviä ja velvoitteita.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on todennut 16. maaliskuuta yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsevat valmiuslaissa tarkoitetut poikkeusolot. Tämän vuoksi julkisen talouden suunnitelma ei vastaa normaalia käytäntöä eikä tänä vuonna ole kehysrajoitetta. Myös EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet vallitsevat, minkä vuoksi tämä julkisen talouden suunnitelma ei sisällä vakausohjelmaa.

Tässä tilanteessa kykenemme esittämään uskottavan arvion talouspolitiikan tavoitteiden toteutumisesta vasta syksyn budjettiriihessä. Poikkeuksellisessa tilanteessa hallitus on päättänyt yritysten tukitoimista konkurssiaallon välttämiseksi. Tilanteen merkittävän epävarmuuden ja vallitsevien poikkeusolojen myötä käyttöön otetun valmiuslain  johdosta Finnveran valtuuksien nostoon liittyvät menot sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen liittyvät myöntövaltuudet on päätetty luokitella kehyksen ulkopuoliseksi tietoisena poikkeuksena hallituksen kehyssääntöön.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Tämä edellyttää uutta talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.

Kansainvälisen talouden näkymät ovat heikentyneet erittäin nopeasti alkuvuoden aikana. Koronavirustilanteen puhkeaminen on johtanut kansainvälisen talouden taantumaan, tuotannon häiriöihin ja kysynnän rajuun vähenemiseen. Kansainvälisen tilanteen ja kotimaisten toimien seurauksena Suomen talous supistuu voimakkaasti tänä vuonna. Työllisyys heikkenee, työttömyys ja lomautukset lisääntyvät nopeasti.

Hallitus seuraa taloustilannetta sekä talouspolitiikan tavoitteiden toteutumista jatkuvasti ja reagoi tilanteen edellyttämällä tavalla. Hallitus on päättänyt laajoista toimista, joilla turvataan työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä helpotetaan yritysten taloustilannetta koronaviruksesta aiheutuvissa vaikeuksissa. Myös budjettiautomatiikka eli verotulojen supistuminen ja työttömyysmenojen kasvu tukevat kysyntää. Lisäksi hallitus valmistelee toukokuussa annettavaan valtion kolmanteen lisätalousarvioesitykseen talouden nopeaa elpymistä tukevia kohdennettuja, nopeavaikutteisia ja määräaikaisia toimenpiteitä, joita jatketaan taloustilanteen edellyttämällä tavalla myös tulevina vuosina. Poikkeuksellisten suhdannetilanteiden varalle valtion menokehyssääntö sisältää mekanismin, joka tarvittaessa mahdollistaa kertaluonteisten menojen lisäämisen enintään 1 miljardilla eurolla ja enintään 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Poikkeusolojen mekanismin aktivoimisen prosessi on nyt sovittu käynnistettäväksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus pyrkii päätöksillään vähentämään eriarvoisuutta sekä seuraamaan toimenpiteidensä vaikutuksia tulonjakoon. Hallitus on myös sitoutunut siihen, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan oikeudenmukaisella ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja vahvan julkisen talouden uralle. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Meidän pitää siis miettiä, pitääkö osa sovituista tärkeistä uudistuksista siirtää tulevaisuuteen odottamaan parempia taloudellisia aikoja ja mahdollisuuksia.

Hallitusohjelma sisältää myös monia julkisen talouden kestävyyttä vahvistavia toimenpidekokonaisuuksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus ja muut julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistavat toimet sekä talouden yleistä tuottavuutta ja työllisyyttä kohentavat toimet. Syksyn 2020 budjettiriihessä linjataan talouspolitiikan kokonaisuudesta sekä tarkennetaan toimenpiteet, jotka vahvistavat julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainoa ja työllisyyttä ottaen huomioon taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä puheenvuoroni alkuun.

Suomi on noussut ennen kovalla työllä ja yhteisvastuulla. Linjamme siis on, että talous kuntoon, nujerramme yhdessä työttömyyden ja pidämme huolta heikoimmista. Näihin meidän kaikkien täällä salissa olevien pitää nojata — koronan jälkien korjaaminen velvoittaa meidät yhteiseen, vuosia kestävään jälleenrakennustehtävään.

Arvoisa puhemies! Lähikuukausien ratkaisuistamme riippuu, miten ison loven kansantalouteemme koronakriisi seurausvaikutuksineen aiheuttaa: onko aukko 13 vai 30 miljardin euron suuruinen? Julkisen talouden suunnitelma pohjautuu väkisinkin epävarmuudelle ennenkokemattomassa maailmantalouden kurimuksessa.

Hallituksen otteet pandemian hillitsemiseksi, rajaamiseksi ja tukahduttamiseksi ovat olleet varmoja ja ripeitä. Valmiuslain poikkeusvaltuuksia on otettu käyttöön riskiryhmien suojelemiseksi ja terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi. Samalla määrätietoisuudella on huolehdittava myös siitä, että tilanne ei johda konkurssiaaltoon ja työttömyyden rajuun kasvuun. Meidän pitää yhdessä toimia niin, että taantuma jää varovaisempien arvioiden, ei kauhuskenaarioiden mukaiseksi. Nyt on tärkeää minimoida ensin terveydelliset ja sosiaaliset vauriot, joita koronaviruspandemia aiheuttaa, sekä tehdä toimenpiteitä, joiden avulla taloudelliset iskut ja menetykset jäävät mahdollisimman pieniksi.

Hallitus on antanut tähän mennessä kaksi lisätalousarviota, joiden avulla tuetaan työpaikkojen säilymistä ja yrityksiä, parannetaan sosiaaliturvaverkkoja ja terveydenhuollon resursseja. Yritystukien jaon ensimmäisessä aallossa julkisuuteen on noussut esimerkkejä huolettomasta rahanjaosta samaan aikaan, kun työttömät ja lomautetut odottavat päivärahojaan ja pienyrittäjät pelastustoimia. Business Finlandin jakoperusteet on oikaistava pikaisesti työllisyyttä korostaviksi. JTS-käsittelyssä sekä hallituksen seuraavassa lisäbudjetissa on tarpeen linjata niitä elvyttäviä toimenpiteitä, joilla Suomi pääsee välittömästä kriisistä takaisin nousuun ja joilla luomme kestävää kehitystä ja kasvua.

Maailma on erilainen pandemiasta selvittyä. On rakennettava entistäkin vahvemmin osaamisen, yhteisöllisyyden, sosiaalisen turvallisuuden, korkean työllisyyden ja oikeudenmukaisen tulonjaon varaan. Kun valitsemme sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän polun, jatkamme menestystarinaamme eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kärkimaana. Tämän hallitusyhteistyön suurena päämääränä on ollut ja tulee jatkossakin olla hyvinvoinnin lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Arvoisa puhemies! Elämme tilanteessa, jossa kaikki muutkin Euroopan maat velkaantuvat. Suomen tilanne on olennaisesti helpompi kuin 90-luvun lamassa. Korot ovat alhaalla ja velan ottaminen julkiseen talouteen ja investointeihin edullista. Nyt rakennetaan pohjaa tulevalle kasvulle: viisaalla politiikalla suomalainen yhteiskunta nousee entistä turvallisempana, tuottavampana ja työteliäämpänä.

1990-luvun syvän ja pitkän laman opit on otettava varteen. Moni yrittäjä jäi tuolloin velkaloukkuun ja ongelmat kotitalouksissa siirtyivät sukupolvelta seuraavalle. Nyt valtio tukee vahvasti yrityksiä ja kotitalouksia. Myöhemmin tarvitsemme myös elvyttävää talouspolitiikkaa, tarkoin kohdennettuja toimia työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi, esimerkiksi korjausrakentamista ja väyläinvestointeja.

Tunnetusti kunnat huolehtivat suurimmasta osasta hyvinvointivaltiomme palveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta ja vanhusten hoivasta. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että voimme tukea niitä nyt tämän akuutin kriisin keskellä. Verotulojen heikkeneminen ja lisämenot ovat ajaneet jo ennestään heikossa jamassa olevan kuntatalouden entistä ahtaammalle. Niiden korvaamiseksi on järjestettävä kestävät ratkaisut.

Käsillä olevan kriisin kaikkia vaikutuksia yhteiskuntaamme on mahdotonta ennustaa. Me kaikki elämme epätietoisuudessa ja toivomme parempaa huomista. Tarvitsemme vahvaa yhteishenkeä ja yhteistä otetta kriisistä selviämiseen. Suomalaiset ovat sitä kiitettävästi osoittaneet.

Poliittinen oppositio on rientänyt ilmoittamaan innokkuutensa kirjoittaa pääministeri Marinin hallituksen ohjelma uusiksi. [Petteri Orpo: Myöskin valtiovarainministeriö!] Hallitusryhmille tällainen ulkoistaminen ei sentään käy. Hallitusohjelman toteuttaminen ja tulevaisuusinvestoinnit ovat edelleen tämän hallituksen prioriteetteja. [Sari Essayahin välihuuto] Otetaan esimerkiksi parjattu oppivelvollisuuden laajentaminen. Jokaisen nuoren kouluttaminen valmiiksi asti on välttämätöntä, jotta kriisistä nousee entistä suorituskykyisempi Suomi. [Timo Heinonen: Sitä se malli ei takaa!] Nyt keskitymme täysillä käsillä olevan kriisin hoitamiseen katsoen kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen, siihen, miten tämän jälkeen turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja talouden kestävyyden. Työ jatkuu!

Kunnioitettu puhemies! Noin yleisesti taloudesta ja kansainvälisistä talousnäkymistä: Ne ovat kovin sumuisia, me tiedämme sen. Kaikki maat elvyttävät velaksi. Setelipainot käyvät kuumina. Silti keskuspankeissa pelätään deflaatiota. EKP:n tukiohjelmat syytävät Italian pelastamiseksi käsittämättömiä summia, ja kysymys on vasta ensimmäisestä tukiohjelmasta. Niitä on kyllä tulossa lisää. Lähinnä käydään keskustelua siitä, kenelle jää Musta Pekka käteen ja lasku maksettavaksi. IMF:n hätäapua on hakenut noin puolet jäsenmaista, ja öljyn hintakin painui negatiiviseksi.

Elämme outoja aikoja. Outoinakin aikoina täytyy tehdä hyviä päätöksiä — itse asiassa outoina aikoina on välttämätöntä tehdä hyviä päätöksiä. Saattaa olla jopa niin, että ne hyvät päätökset voivat olla niitä oudoimmilta vaikuttavia päätöksiä. Vaaditaan älykkyyttä ja viisautta, jotta pystytään punnitsemaan vaihtoehtojen ja päätösten kokonaisvaikutukset. Tämä on poliitikkojen tehtävä. Tämä on se tehtävä, johon olemme valmistautuneet kaikki edeltävät vuodet, kukin omalla tavallaan.

Valtiontaloudesta: Tässä julkisen talouden suunnitelmassa laskelmat on tehty pitkälti siten, että epidemian leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt toimet tehoavat ja toimenpiteiden kesto on noin kolme kuukautta. On sanomattakin selvää, että jos epidemia kestää kuusi kuukautta tai tätä pidempään, kaikki laskelmat ja ennusteet muuttuvat huomattavasti huonommiksi. Muun muassa velka suhteessa bkt:hen nousisi kestämättömälle tasolle hallituskauden lopussa. On petollinen kuvitelma, että me voisimme täältä Eduskuntatalolta ilmoittaa, että nyt on yhteiskunta auki ja kansalaiset voivat alkaa elää tavanomaista elämäänsä. Tavallinen kansalainen ja hänen luottamuksensa palveluitten käyttöön ovat avainasemassa. Voimme laskea luottamuksen palautumiseen menevän noin puolet siitä ajasta, jonka toimenpiteet tosiasiallisesti kestävät. Valtiontalouden kannalta on oleellista saada epidemia hallintaan ja kuluttajien luottamus palautumaan. Kumpikin kyllä onnistuu.

Kuntataloudesta: Se oli entisestään jo huonolla pohjalla. Epidemia heikentää luonnollisesti myös kuntataloutta ja käytännössä pakottaa kunnat supistamaan toimintaansa sekä tekemään muita taloutta vakauttavia toimenpiteitä. Useissa kunnissa nämä toimet olisivat joka tapauksessa tulleet tehtäväksi jollain aikavälillä. Toivottavasti kunnat ottavat tässä tilanteessa digiloikan eteenpäin, ja valtio myöskin tukee kuntia tässä hankkeessa. Tämä on myöskin kunnille mahdollisuus kehittää omaa elinkeinopolitiikkaansa.

Takausvastuista: Suomellahan on huomattavat takausvastuut, ja ne tulevat kasvamaan entisestään. Näistä takausvastuista saattaa langeta lasku maksettavaksi, ja tähän täytyy myöskin valmistautua. Nykyisessä julkisen talouden suunnitelmassa ei huomioida sitä, että Suomelle syntyy uusien tukiohjelmien myötä uusia takausvastuita tai lainasaatavia, tai jos näihin ei suostuta, syntyy todennäköisesti tappioita aiemmista takauksista tai myönnetyistä lainoista.

Mitä siis pitäisi tehdä? Uusien hankkeitten osalta täytyisi olla pidättyväinen. Etenkin kuntatalouteen negatiivisesti vaikuttavat toimenpiteet täytyisi lopettaa. Samoin oppivelvollisuuden pidentäminen kannattanee jättää myöhemmäksi. Menopuolella tulisi leikata ei-välttämättömistä menoista ja etenkin sellaisista hankkeista, jotka lisäävät pääoman ulosvuotoa maastamme. Tämä on keskeistä. Jos vientimme ei vedä, tällöin myös tuontia täytyy hillitä ja aloittaa monentyyppisten tuotteitten oma valmistaminen kotimaassa uudestaan, vaikka ne olisivat bulkkituotteita.

Hallituksen tulisi välittömästi luopua liiallisesta kunnianhimosta muun muassa ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassaan sekä kehitysavussaan. Hintalappu näille toimille on tässä tilanteessa kestämätön.

Noin yleisesti menopuolella kannattaisi ennemmin olla suhteellisen niukalla linjalla. Useat hallituksen hankkeet saattavat aiheuttaa huomattavasti enemmän pysyviä kustannuksia kuin on ennakoitu, ja nämä hankkeet pitäisi tässä tilanteessa siis toteuttaa velaksi.

Työllisyystoimenpiteet täytyy saada liikkeelle. Ne ovat tässä tilanteessa välttämättömiä.

Johtajuudesta: Johtamisesta saa yleisesti kohtuullisen hyvän palkan tai palkkion. Keskeinen tehtävä on tietää asioita ja johtaa tältä pohjalta. Kaikilta osin tässä ei olla onnistuttu. Etenkin asioitten tietämisessä on ollut puutteita. Mistä oikein on kysymys? Käsitykseni mukaan johtamisen työkalut ovat puutteellisia. Kokonaisnäkemys puuttuu, tai sitä ei ole kenelläkään. Puuttuu selkeä tehtävälista hallinnonaloittain ja koonti näistä.

Aivan lopuksi: Exit epidemiasta ‑ohjelman, jota tällä hetkellä valmistellaan, itse asiassa kuuluu olla jättimäinen luottamusohjelma siitä, miten kansalaisten ja kuluttajien luottamus palautetaan. Elämä kyllä palaa uomiinsa. Ehkä hiukan toisennäköinen maailma meillä on epidemian jälkeen, mutta me tulemme palauttamaan luottamuksen Suomeen.

Arvoisa puhemies! "Tämä pirulainen on voitettavissa, me nujerramme sen", näin sanoi presidentti Niinistö muutama päivä sitten. Se antoi varmasti uskoa moneen kotiin tässä epätoivoisessa tilanteessa.

Koronatoimet ovat tähän mennessä purreet. Suomalaiset ovat hienosti noudattaneet rajoituksia, ja tartuntojen määrä laskee — tästä kiitos kuuluu ihan jokaiselle suomalaiselle. Mutta edessä on vielä vaikeammat ajat, on oltava viisautta löytää polku kriisistä ulos. Hallituksen on oltava sen vuoksi täydessä iskussa, koska ongelmiakin on ollut. Niitä on ollut tilannekuvan muodostamisessa, toimenpiteiden valmistelussa, suojavarusteiden hankinnassa sekä testausten järjestämisessä. Lisäksi tiedonkulussa eduskunnan ja hallituksen välillä on ollut puutteita, mihin perustuslakivaliokuntakin on kiinnittänyt huomiota.

Eduskunnassa on aito huoli siitä, hoidetaanko koronakriisiä ja kansalaisten terveyteen liittyviä asioita keskellä kriisiä riittävän hyvin. Me emme halua esittää välikysymystä, me haluamme, että Suomessa on toimintakykyinen hallitus. Jotta voimme tehdä yhdessä ja päättäväisesti ilman hallitus—oppositio-asetelmaa ja -rajoja tässä kansallisessa hätätilassa oikeita ratkaisuja ja yhteistyötä, meidän on saatava selvyys asioiden hoidon tilaan, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön osalta. Se on tärkeää siksi, että eduskunta voi luottaa hallituksen toimintakykyyn, kun kriisin vaikeammat päivät ovat vielä edessä. Siksi pyydämme pääministeriltä ilmoitusta koronakriisin hoidosta sekä STM:n poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä tässä koronakriisin aikana. Tässä yhteydessä on tärkeää kuulla myös hallituksen suunnitelmia kriisinhoidon seuraavista askeleista ja päästä keskustelemaan niistä etukäteen ja yhdessä.

Arvoisa puhemies! Kodeissa tuska kasvaa. Eräs isä oli minuun yhteydessä, kun lapsen etäkoulu ei toimi ja harrastukset ovat loppuneet. Lähisuhdeväkivalta lisääntyy huolestuttavasti kodeissa. Kymmenet yrittäjät ovat olleet hätäännyksissään yhteydessä, kun elämäntyö on menossa nurin. Hoitohenkilöstöä painaa suuri huoli terveydestään ja jaksamisestaan. Lähes puoli miljoonaa suomalaista on yt-neuvotteluiden piirissä, kymmenettuhannet yritykset ovat konkurssin partaalla.

Koronakriisistä pitää päästä ulos niin nopeasti kuin mahdollista. Yhteiskunnan sulku maksaa Suomelle noin miljardi euroa joka viikko. Tarvitsemme suunnitelman, johon sitoutumalla valo häämöttää tunnelin päässä: testaus, jäljitys, eristäminen, suojavarusteet ja rajoitukset. Myöskin kaikki yhteiskunnan toimijat on otettava mukaan koronakriisin taltuttamiseen. Nyt ei ole ihan näin tehty. Hallitus hoitaa kriisiä kovin valtiouskoisesti. Kunnat ja kaupungit, järjestöt ja elinkeinoelämä — kaikki on otettava mukaan, me tarvitsemme kaikki toimijat.

Julkisen talouden suunnitelma perustuu ennusteeseen, joka on sanalla sanoen karmeaa luettavaa. Minä olin huolissani hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta jo ennen koronakriisiä ja olen siitä valitettavasti nyt vielä enemmän huolissani. Hallitus siirsi pitkän aikavälin talouspäätökset budjettiriiheen. On selvää, että hallitusohjelma on siellä kirjoitettava uudelleen. Velkaa on nyt pakko ottaa, jotta pääsemme akuutista kriisistä eteenpäin. Rahanjaon on kuitenkin loputtava tämän kriisin jälkeen yhtä nopeasti kuin se alkoi. Vanhentuneen hallitusohjelman lisämenot pitää unohtaa, koska niiden rahoittamiseen tarkoitettuja kasvu- ja omaisuustuloja ei yksinkertaisesti ole eikä tule. Kunnille ei saa antaa yhtään uutta velvoitetta tässä tilanteessa. Elvytyksestä on hyötyä, kun rajoitteita on saatu purettua ja ihmiset pääsevät takaisin arkeen. Ne keinot on mietittävä tarkkaan ja ajoitettava oikein.

Me emme voi ottaa siis julkisen talouden suunnitelman katastrofaalista uraa annettuna. Hallituksen ja meidän kaikkien tehtävänä on muuttaa se ura, [Välihuuto sosiaalidemokraattisesta ryhmästä] rakentaa tulevaisuus uudelleen. On tehtävä suuria uudistuksia työelämään, jatkuvaan oppimiseen, palveluihin, verotukseen, sosiaaliturvaan. Ilmastonmuutokseen on edelleen reagoitava, ja ikääntymisen haasteet on voitettava. Eli sanalla sanoen: suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pelastettava tämä kriisin jäljiltä.

Me olemme poikkeuksellisen haasteen keskellä, ja edessä ei ole yhtään helpompaa. Me kukistamme tämän pirulaisen, ja kun se on tehty, alkaa massiivinen työ Suomen nostamiseksi suosta.

VArvoisa herra puhemies! Keskustalle tärkeintä tässä tilanteessa on ollut, ja on edelleen huolenpito ihmisten terveydestä ja toimeentulosta. Valitettavasti kuolonuhreja on myös tullut, mutta kokonaisuutena Suomi on päässyt tuntuvasti vähemmin inhimillisin menetyksin kuin moni muu Euroopan maa. Kiitos tästä kuuluu ennen muuta hoito- ja hoiva-alan ammattilaisille sekä rajoituksia säntillisesti omassa arjessaan noudattaneille suomalaisille. Taloudelliset vahingot tulevat olemaan, ja ovat jo mittavia. Siksi myös yhteiskunnan vastaantulo on poikkeuksellinen. On estettävä yritysten laajamittainen konkurssiaalto ja siitä koituva suurtyöttömyys.

Arvoisa herra puhemies! Rajoitukset ovat rassanneet ihmisten arkea useamman viikon, ja kodeissa ja työpaikoilla varmasti kysytään, että milloinka tämä loppuu. Keskusta katsoo, että päätökset suuntaan tai toiseen on tehtävä tiedon ja vaikuttavuuden perusteella se huomioiden, että tauti jyllää edelleen Suomessa. Vaara ei ole ohi. Hallituksella on tästä neuvonpito huomenna keskiviikkona. Joka tapauksessa ihmisten testausta ja tartuntojen jäljitystä on lisättävä olennaisesti. Keskusta katsoo, että testauksen lisääminen edellyttää julkisen ja yksityisen puolen sekä tutkimuslaitosten yhteistyötä. [Sari Sarkomaa: Sepä se!] Nämä ratkaisut mahdollistavat osaltaan myös Suomen talouden pyörien liikkeelle laittamisen. Suoria tukia yrityksille on lisätalousarvioissa jo yhteensä lähes 1,5 miljardin euron edestä. Myös esimerkiksi lainatakauksia on lisätty roimasti. Hätäavun tarvetta on kuitenkin edelleen, ja siksi seuraava lisätalousarvio annetaan eduskunnalle jo toukokuussa. Siinä helpotetaan myös kuntien tilannetta.

Arvoisa puhemies! Totta kai kriisinhoidossa on tehty myös virheitä. Etenkin sotkua suojavarusteiden hankinnassa on mahdoton ymmärtää. Nyt varusteiden valmistusta Suomessa ollaan laittamassa ministeri Lintilän johdolla liikkeelle. Jälkipyykki taatusti pestään perusteellisesti aikanaan. Nyt voimavarat on laitettava siihen, että tämä tauti saadaan tukahdutettua Suomessa, ja se onnistuu vain yhteistyöllä.

Arvoisa puhemies! Myös Suomen nostamiseen takaisin jaloilleen tarvitaan yhteistyötä. On sovittava yhdessä, miten talouden jälleenrakennus toteutetaan ja miten lasku kriisinhoidosta maksetaan oikeudenmukaisesti. Viime vuosien vastakkainasetteluun työmarkkinoilla ja laajemmin yhteiskunnassa ei tulevaisuudessa kerta kaikkiaan ole varaa. Keskusta katsoo, että ihmisten perusturvasta on kaikissa tilanteissa huolehdittava. Palvelut ja turvaverkot on kriisin jälkeen laitettava kestävästi kuntoon. Etenkin lapsiperheköyhyyttä ja nuorten syrjäytymistä on torjuttava entistä päättäväisemmin. Samalla on viimein tehtävä työllistäviä uudistuksia etenkin työmarkkinoilla. Talouden jälleenrakennus edellyttää koko maan tasapuolista kehittämistä. Selvää on, että uusiin menolisäyksiin ei ole vuosiin mahdollisuutta. Syksyllä joudutaan arvioimaan uudelleen myös hallitusohjelman toteuttamista. Tämän sanominen ei ole kiilusilmäistä leikkaamista, vaan vastuullista taloudenpitoa tilanteessa, jossa velkaa joudutaan pakon edessä ottamaan lisää. [Kristillisdemokraattien ryhmästä: Hyvä! — Timo Heinonen: Kuulikohan vihervasemmisto?]

Arvoisa puhemies! Tommy Tabermann kirjoitti runossaan Pieni laulu ihmisestä: ”Ihminen tarvitsee ihmistä.” Jos tästä vitsauksesta jotain myönteistä seuraa, toivottavasti se on välittämisen vallankumous. Tällaisen uhan edessä ihmiset ovat valtaan, mammonaan, kuuluisuuteen, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai postinumeroon katsomatta kaikki samalla viivalla. Yhteiset ongelmat ratkaistaan inhimillisyydellä ja yhteistyöllä. [Timo Heinonen: Kotiinpaluun aikaa keskustalla!]

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat sinnitelleet poikkeusoloissa. Epidemiaan on menehtynyt läheinen, muistisairas ei ole pitänyt hetkeen ketään kädestä kiinni, huoli kotona pärjäilevästä lapsesta on suuri, epävarmuus toimeentulosta ja lainoista ahdistaa. Koronaepidemia ei kohtele kaikkia samoin tavoin. Riskiryhmiin kuuluvia suomalaisia on ikänsä puolensa lähes miljoona ihmistä ja muiden riskitekijöiden perusteella huomattavasti enemmän, eikä ikä tai terveys kaikissa tilanteissa suojaa taudin vakavimmilta muodoilta.

Tultuamme vuosi sitten valituiksi kansanedustajan tehtävään kukaan meistä ei osannut ajatella, että päättäisimme poikkeusolojen toimista, joilla pyritään takaamaan oikeus terveyteen ja elämään. Tähän asti koronaepidemian rajoittamistoimet ovat Suomessa onnistuneet varsin hyvin: pärjäämme vertailussa tehohoitoon joutuneiden ja kuolleisuuslukujen osalta. Rajoitteet eivät ole tiukimpia Euroopassa, koska ohjeet on otettu tosissaan ja toimimme riittävän ajoissa. Kevätauringossa on voinut ulkoilla, eikä oikeus oppimiseen ole lakannut.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden näkymään ja taloudellisiin ennusteisiin sisältyy poikkeuksellista globaalia epävarmuutta. Varmaa on ainoastaan suunta: se on kaikkialla tällä hetkellä alaspäin. Arviot Suomen bruttokansantuotteen supistumisesta tänä vuonna vaihtelevat noin viidestä prosentista 13:een riippuen siitä, kuinka nopeasti ja millä keinoin epidemia saadaan hillittyä.

Ihmiselle entisestään tuntematon virus leviää ja tarttuu hyvin herkästi ilman fyysistä etäisyyttä lisääviä rajoitteita, ja se muodostaa talous- ja terveyskriisit, joita ei voi ratkaista erikseen. Se, miten minimoimme sekä terveydelliset että taloudelliset haitat rokotteen käyttöönottamiseen asti, ratkaisee paljon. Kansainvälinen yhteistyö tiedon hyödyntämisessä, strategian muodostamisessa ja huoltovarmuuden kehittämisessä EU:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa on tärkeää. Ratkaisuja on löytynyt esimerkiksi testaamisesta ja tartuntaketjuja jäljittävästä mobiiliteknologiasta, joka samalla kunnioittaa yksityisyyden suojaa.

Useat tahot Euroopan keskuspankista lähtien ovat korostaneet elvytyksen keskeistä roolia. Velka on Suomessa kestävällä tasolla, mutta resurssit on sijoitettava oikein ja kannattavalla tavalla. Valtio lisää nyt menoja, jotta pitäisimme huolta yrityksistä, työpaikoista, terveydenhuollosta ja kunnista, joissa verotulot ovat tippuneet mutta investointi- ja palvelutarve jatkuu. Nyt kärsivät kaupungitkin, jotka normaalioloissa mahdollistavat valtion verotuloja. Myös järjestöt tarvitsevat tukea.

Luottamus ja tunne oikeudenmukaisuudesta on keskeinen yhteiskunnan perusta, ja tämä täytyy huomioida myös yritystukien jakautumisperusteissa. Tukien kohdentaminen ei voi tapahtua sattumanvaraisesti tai yrityksen koon perusteella, eikä sen pitäisi kohdentua yhtiöille, jotka hyödyntävät veroparatiiseja ta pystyvät jakamaan kohtuuttomasti osinkoja. Mutta suuri osa esimerkiksi palvelualoista tarvitsee tukeamme.

Talouden rakennetta on toivottavaa edelleen monipuolistaa. Kaikki vanhat menestystarinat eivät ole uusia menestystarinoita. Meillä ei ole yhtä Nokiaa, mutta meillä on useita lupaavia kasvuyrityksiä. Koronakriisin jälkeenkin on toimialoja, joilla on työvoimapula. Pienenä, avoimena, vientivetoisena maana Suomessa on erityisen tärkeää satsata koulutukseen ja osaamiseen.

Arvoisa puhemies! Vaikka koronakriisi on vähentänyt tuotantoa ja kuluttamista dramaattisesti, edes tällä hetkellä emme ole ilmaston tai luonnonvarojen käytön kannalta kestävällä uralla. Valtio ei voi panostaa sellaisiin kohteisiin, jotka syventävät ilmastonmuutosta tai heikentävät biodiversiteettia tai vesistöjemme puhtautta.

Luonto, metsät, järvet ja rantakalliot ovat osoittaneet ainutlaatuisuutensa, kun ihmiset kaikkialla Suomessa ovat suunnanneet ulos hakemaan hengähdyspaikkoja kriisin keskellä. Myös tulevilla sukupolvilla on oltava oikeus samaan.

Vaikka edessä oleva taantuma on vakava, tarjoaa se mahdollisuuden katsoa talouden rakenteita uudesta näkökulmasta. Taloutta elvyttäviä investointeja tulee suunnata kestävää kasvua lisääviin hankkeisiin, kuten henkilöraideliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Pitkien etäisyyksien Suomessa kestävää liikkumista maan sisällä ja muualle Eurooppaan esimerkiksi yöjunalla on edistettävä. Menojen lisääntyessä on entistä tärkeämpää huolehtia laajasta ja kestävästä veropohjasta ja siirrettävä painopistettä ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen.

Arvoisa puhemies! Koronakriisi on osoittanut, että tutkimus ja tiede ovat koko yhteiskunnan etu. [Puhemies: Aika!]

Hallitusohjelmassa on sovittu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä Suomesta, eikä tämä lupaus ole muuttunut.

Arvoisa puhemies! Vielä alkuvuodesta kukaan ei pystynyt kuvittelemaan tätä tilannetta, jossa nyt olemme: Suomen rajat ovat kiinni, ja valtaosa ihmisistä on sulkeutunut koteihinsa. Terveydenhuollon ammattilaiset, laitoshuoltajat, kaupan henkilöstö, kuljetuspalveluissa työskentelevät ja monet muut pitävät nyt yhteiskuntaa pystyssä oman terveytensä riskeeraten. Koronaepidemian hillitsemiseksi tehdyillä rajoitustoimilla on valtava vaikutus myös Suomen talouteen. Meillä on jo lähes puoli miljoonaa ihmistä yt-neuvotteluiden piirissä, ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous tulee tänä vuonna supistumaan 5,5 prosenttia, mikäli rajoitukset ovat voimassa 3 kuukautta.

Koronaan ja samalla myös talousennusteisiin liittyy tällä hetkellä vielä poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, ja tänään käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma vuosille 21—24 onkin teknisluontoinen. Siinä on valtiovarainministeriön ennusteiden lisäksi huomioitu jo päätetyt toimenpiteet mutta tulevia politiikkatoimia ei ole voitu vielä ennakoida.

Kuten julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, hallituksen tekemät menoja ja tuloja koskevat päätökset ovat vuonna 2020 selvästi talouskasvua tukevia. Tämä on erittäin tärkeää, sillä ainoastaan aktiivisella ja vastuullisella finanssipolitiikalla voidaan varmistaa, että Suomen talous ei tämän kriisin takia joudu kielteiseen spiraaliin. Tukemalla ihmisiä ja yrityksiä kriisin yli voidaan varmistaa, että päästään rajoitusten purkamisen jälkeen nopeasti suotuisan talouskehityksen uralle ja että ihmisillä on työpaikka, jonne palata.

Hyvinvointivaltio on viimeistään nyt kriisin myötä osoittanut tarpeellisuutensa myös monille sellaisille, jotka normaalioloissa väittävät, etteivät he tarvitse tai käytä hyvinvointivaltion palveluita tai turvaverkkoja mihinkään. Nyt tuet ja palvelut ovat kelvanneet, ja hyvä niin. Toivottavasti niiden tärkeys muistetaan myös kriisin päätyttyä.

Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää pitää huolta siitä, että kriisin laskua ei tulla tulevaisuudessa maksattamaan niillä, jotka ovat jo entuudestaan yhteiskunnassamme heikoimmassa ja hauraimmassa asemassa.

Arvoisa puhemies! Akuutin kriisin jälkeen tarvitaan vielä merkittäviä elvytystoimia, ja näistä ensimmäiset nähdään toukokuun lisätalousarviossa. Oikein suunnatuilla ja oikea-aikaisilla elvytystoimilla voidaan luoda uusia työpaikkoja samalla, kun vauhditetaan myös siirtymää kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Samalla on tärkeää huomioida myös elvytystoimien sukupuolivaikutukset. Kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää panostaa tulevaisuuteen ja luoda kestävä pohja Suomen taloudelle.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi tämän hallituksen keskeisistä tavoitteista, ja se on tärkein koulutuspoliittinen uudistus vuosikymmeniin. Julkisen talouden suunnitelma turvaa oppivelvollisuuden laajentamisen rahoituksen, ja koronatilanne alleviivaa tämän uudistuksen tärkeyttä. Tätä mieltä on ollut myös Opettajien Ammattijärjestö OAJ kannanotossaan. Työmarkkinat ovat nopeassa muutoksessa, eikä pelkkä perusasteen tutkinto työmarkkinoilla enää riitä. Suomi nousee tästä kriisistä vain hyvinvoivien ihmisten ja korkean osaamisen avulla.

Lisäksi vanhuspalveluiden 0,7:n hoitajahenkilöstömitoituksen rahoitus sisältyy nyt julkisen talouden suunnitelmaan sekä lähihoitajien koulutuksen että itse mitoituksen osalta.

Vaikka korona pakottaa meidät uudelleenarvioimaan monia asioita, se ei muuta hallitusohjelmaan kirjattua talouspolitiikan päämäärää, joka on hyvinvoinnin lisääminen. Tämä on paitsi arvovalinta myös järkevää ja vastuullista, sillä kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää rakentaa kestävää tulevaisuutta ja vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä yhteiskunnassa.

Värderade talman! Det ska sägas genast från början: planen för de offentliga finanserna är krass läsning. Den har uppdaterats nu då samhällsekonomin dyker till följd av pågående coronavirusepidemi och rådande undantagsförhållanden i Finland. De reserver vi har sätts nu in för att rädda företag och arbetsplatser och för att stöda permitterade och familjer som tvingas vara borta från jobbet utan lön.

Arvoisa puhemies! Meneillään oleva pelastusoperaatio tarkoittaa sitä, että kaikki aiemmat tätä vuotta koskevat kehykset ylittyvät. Lasku on paljon suurempi kuin kukaan toivoisi. JTS:n mukaan julkisen talouden vaje kasvaa vuonna 2020 yhteensä 16,6 miljardiin euroon. Tähän päättyy myös viime vuosien myönteinen kehitys, jossa Suomi on hitaasti kyennyt pienentämään julkista velkaansa. Kuluvana vuonna velkasuhde kääntyy jyrkkään kasvuun ja sen arvioidaan nousevan lähes 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Ennen kriisiä hallitus sai nostettua työllisyysastetta, ja selkeänä tavoitteena oli vähintään 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen. Nyt ennustetaan, että kriisin seurauksena työllisten määrä tänä vuonna laskee kaksi prosenttiyksikköä eli reiluun 71 prosenttiin. Kaikki nämä ovat JTS:n lukuja, ja ne on hyödyllistä sanoa ääneen.

SFP och svenska riksdagsgruppen tvivlar inte en stund på Finlands möjligheter att komma igen efter epidemikrisen, som ju hela världen kämpar med. Men nu måste vi tydligare än förr fokusera på vad samhället behöver för att komma på rätt köl igen. Vi måste också fråga: vad kommer vi att lära oss av coronakrisen? Från många tunga månader av isolering kan vi kanske ta med oss lärdomar och praxis som gör att arbetet och livet blir lättare efter krisen.

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda esiin monia hyviä asioita. Sairaanhoitohenkilökunta on työskennellyt ammattitaitoisesti ja väsymättömästi ja he ansaitsevat kaiken tunnustuksen ja kannustuksen, ei ainoastaan henkisellä tasolla. Viime viikkoina olemme nähneet, miten perheet ja opettajat ovat venyneet mahtaviin suorituksiin lasten digitaalisen koulunkäynnin osalta. Työpaikoilla on nähty aivan uusia yhteistyötapoja ja myöskin se, että yhteistyötä voi tehdä myös etänä. Politiikkaan on tullut kriisitietoisuutta ja keskinäinen kunnioitus on kasvanut. Työmarkkinajärjestöt ja suomalaiset yrittäjät ovat hakeneet yhteisiä ratkaisuja. Vaikeuksissa olevat pienyrittäjät ovat löytäneet uusia innovatiivisia lähestymistapoja. Nämä kaikki myönteiset asiat on tarpeen pitää mielessä, kun etsimme kestävää ulospääsyä tästä kriisistä, ja ratkaisuja ulos pääsemiseksi, exit, tarvitaan nyt. Yhteiskunnan ja kansantalouden toiminnan on asteittain käynnistyttävä uudelleen.

Ärade talman! I höst gäller det för regeringen att i budgetförhandlingarna hitta de åtgärder som balanserar ekonomin. Alla inser att det inte kommer att bli lätt, men här är SFP och svenska riksdagsgruppen beredda att ta ansvar, även för svåra beslut. Bara med stark reformvilja klarar vi av de stora utmaningar som finns, och här vill jag säga: arbetsmarknadsparter och företagare, fortsätt er dialog. Låt oss reformera arbetslivet, enas om regler för lokala avtal, så att vi kan skapa fler och bättre arbetsplatser. Ett centralt åtgärdspaket är givetvis familjeledighetsreformen som ökar jämställdheten och stärker framtidstron.

Coronakrisen visar behovet av fungerande sjuk- och hälsovård i alla våra landskap. Nu är inte läge att skära ner på hälsovårdens kostnader. Vi behöver en social- och hälsovårdsreform, men finansieringen måste vara rättvis och får inte försämra människors möjlighet till vård och omsorg.

Arvoisa puhemies! Koronaepidemiasta huolimatta pääministeri Marinin hallituksen talouspolitiikan päätavoitteet eivät ole muuttuneet. Suomi on pieni, viennistä riippuvainen maa, jolla on korkeatasoista energia- ja ympäristöteknologista osaamista, eli meillä on hyvät mahdollisuudet maamme rakentamiseen ja kehittämiseen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, mutta ennen kaikkea tarvitsemme nyt panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Arvoisa puhemies! Selonteko ei tällä kertaa sisällä varsinaista suunnitelmaa tuleville vuosille. Kehysriihen merkittävin päätös oli, ettei päätöksiä nyt tehdä. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, sillä talouden näkymät ovat sumeat. Hallitus joutuu kuitenkin syksyllä tekemään kovia päätöksiä, jos taloutta aiotaan hoitaa kestävällä ja tulevien sukupolvienkin kannalta oikeudenmukaisella tavalla.

Koronakriisin hoidossa on tärkeää asettaa toimet niin, että yhteiskunta saadaan avattua niin pian kuin mahdollista, vaarantamatta ihmisten henkeä ja terveyttä. Mitä pikemmin yritystoiminta saadaan jaloilleen, sitä pienemmiksi vauriot jäävät. Akuutin tilanteen hoitaminen vaikuttaa ratkaisevasti myös tarkasteltavien suunnitelmavuosien talouteen.

Pitkittyvät sulkutoimet lisäävät myös mielenterveysongelmia, vanhusten yksinäisyyttä ja lastensuojeluongelmia sekä muiden terveysongelmien kasaantumista.

Jotta koronaepidemiasta ei tule pitkäaikainen avoin piikki toistuville miljardiluokan lisävelanotoille, tarvitaan nyt voimakkaita toimia sen nujertamiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijat tulee yhdistää testaamiskapasiteetin lisäämiseen ja altistuneiden jäljittämiseen, ja testaamismahdollisuuksista on myös tiedotettava nykyistä paremmin ja kynnystä testaamiseen edelleen madallettava.

Suojavarusteiden hankintaan pitää saada vauhtia ja varusteita jakaa kaikille tarvitseville. Ministeriöiden ja virastojen arvovaltakysymykset eivät saa rajoittaa järjenkäyttöä suojavarusteisiin liittyvissä ohjeistuksissa.

Vaikka virheitä on tehty, hallitus ansaitsee tunnustuksen siitä, että alkuhitauden jälkeen vaikuttavilla toimilla tartunnat on saatu pysymään hallittavalla tasolla. Sairaala- ja tehohoidon kapasiteetti on toistaiseksi riittänyt.

Arvoisa puhemies! Julkista taloutta heikentävät rakenteelliset ongelmat, ennen muuta väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen, eivät kuitenkaan häviä epidemian aikana. Hallituksen talouspolitiikan ongelmia ei voi lakaista koronamaton alle. Selonteossa todetaan, että julkista taloutta on supistettava pysyvästi, julkisen talouden tulopohjaa vahvistettava ja tulevaisuuden menopaineita hillittävä rakenteellisin uudistuksin. Mitään tällaisia toimia hallitus ei kuitenkaan esitä.

Ihmettelen, että selonteossa lukitaan vuosi sitten, täysin erilaisissa oloissa laaditun hallitusohjelman eräitä kirjauksia. Nyt olisi tarpeen ennakkoluulottomasti ja ilman arvovaltalatausta uudistaa hallitusohjelma.

Koulujen ja oppilaitosten etäopetus ja varhaiskasvatuksen keskeytymiset tuottavat ennennäkemättömän tarpeen koulupudokkaiden ja syrjäytyvien lasten ja nuorten tukemiseen. Käytettävissä olevat resurssit tarvitaan erityisopetukseen ja opetuksen tukitoimiin, minkä vuoksi on luovuttava ideologisesta ja kalliista esityksestä oppivelvollisuusiän nostamiseksi.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että vanhustenhoidon tason parantamisesta pidetään kiinni. Kustannuksia ei saa jättää kuntien harteille. Selonteon mukaan rahoitus hoidetaan lääkekorvauksien ja lääkärikäyntien Kela-korvauksien leikkauksin, digitalisaatiolla ja hankintojen tehostamisella. Näillä toimilla ei kateta kustannuksia, sen sijaan vaikeutetaan lääkäripalvelujen ja lääkkeiden saatavuutta.

Hallituksen tulevaisuusinvestointien rahoittamiseksi tarkoitettua omaisuuden myyntiä siirretään eteenpäin mutta hankkeita edistetään. Kaikki julkisen hallinnon ja yritysten kuluja kasvattavat hankkeet tulee nyt harkita uudelleen. Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu sukupuolineutraali sosiaalitunnushanke, joka tuo yrityksille ja julkiseen talouteen miljardien kustannukset, tulee perua. [Oikealta: Kyllä!] Sen sijaan huoltovarmuuden parantamiseen pitää panostaa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Kriittisten tuotteiden kotimainen valmistus pitää varmistaa tulevaisuudessa. Maatalouden akuutin työvoimaongelman ja kroonisen kannattavuusongelman ratkaiseminen on entistäkin tärkeämpää.

Erityisen tärkeää on nyt panostaa perheiden ja lasten hyvinvointiin, sillä ikäluokkien pienentyessä meillä ei ole varaa lasten laajamittaiseen syrjäytymiseen. Lapset joutuvat aikanaan koronavelankin maksamaan väestön ikääntymisen tuoman laskun lisäksi, ja ideologisten hankkeiden rahoituksen sijaan resurssit pitää kohdentaa nyt sinne, missä niistä on kaikkein eniten hyötyä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Lähiaikoina tehtävät isot ja pienet ratkaisut muokkaavat poikkeuksellisen paljon sitä, millaisilla edellytyksillä julkisen talouden suunnitelmia voidaan ylipäätänsä tehdä. Elämme murroksessa, jossa valtion toimilla on normaalia isompi kerrannaisvaikutus tulevaisuuteen. Siksi haluan muistuttaa, että olennaisin tekijä hyvälle julkiselle taloudelle on terve ja toimiva yrityskenttä. Tämänhetkisillä toimilla hallitus ei pidä huolta siitä, että tuo perusedellytys olisi vaalikauden lopulla kunnossa.

Yksinyrittäjät, muutaman hengen työllistävät yritykset, kasvuyrittäjät ovat kaatumassa koronan seurauksena. Ne saavat vain murusia valtiolta. Kaiken kokoisille yrityksille on tarjottu tähän asti vain vaikeasti saatavaa lainaa tai tuotekehitystukea. Jälkimmäistä ovat saaneet etenkin ne yritykset, joilla on ollut kykyä kehitellä pikavauhtia sopivan kuuloinen kehityshanke tai ostaa sellainen sopivalta konsultilta. Räikein esimerkki on varmasti yritys, jonka liikevaihto on 1 000 euroa kuussa, tappio 7 000 euroa vuodessa, yksi työntekijä, ja saa 100 000 euroa. Kehitystuen jakoperusteet ovat olleet hämmentäviä. Jaetaan esimerkiksi 100 000 euron tukia liukuhihnalta kaikenlaisille yrityksille. Sitä ovat saaneet niin yhden hengen yritykset kuin tuhansia ihmisiä työllistävät yritykset. Ensimmäiselle tuki on massiivinen ja jälkimmäiselle aivan liian pieni. Tuen pitäisi tietysti olla sidottu esimerkiksi työntekijämäärään.

Liike Nyt vaatii ja olettaa, että näiden myönnettyjen yritystukimiljoonien käyttöä myös valvotaan. Varsinkin jos hakua vielä kevennetään, ovat tili- ja raportointivelvollisuus sekä kunnon jälkivalvonta veronmaksajien oikeusturvan kannalta olennaisia. Kyse on muustakin kuin rahasta. Jos näyttää siltä, että osa porukasta saa tässäkin jaossa enemmän kuin muut, se jää kaihertamaan kansaa. Julkisen talouden ympärillä jää leijumaan vuosikausiksi epäreiluuden ja katkeruuden pilvi, mikä ei helpota niinkään tulevia budjetteja ja niiden tasapainottamista.

Toistaiseksi näyttää siltä, että tavallisen suomalaisen yrittäjän arpa on tyhjä. Hallitus pakotti ravintolat kiinni mutta ei lähetä ravintolayrittäjille kuin parkkisakkoja. Hallitus ei pakottanut vuokranantajia vuokranalennuksiin, kuten Saksassa. Hallitus ei suostunut maksamaan lomautusuhan alla olevien työntekijöiden palkkoja, kuten Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Hallitus ei leikannut työnantajamaksuja, kuten Ruotsissa. Hallitus ei suostunut palauttamaan alvimaksuja tai poistamaan niitä edes hetkeksi. Emme ole nähneet mitään sellaisia toimia, jotka auttaisivat suoraan vuokrien tai muiden kiinteiden kulujen kanssa painivia tavallisia yrittäjiä. Tarvitsemme juuri sellaisia tapoja auttaa muutaman hengen työllistäviä pieniä yrityksiä; ravintoloita, erikoisliikkeitä, hotelleja ja muita matkailualan yrityksiä. Julkinen talous lepää juuri sellaisten yrittäjien harteilla.

Teollisuussijoituksen tuore selvitys osoittaa, että Suomessa tulee joka tapauksessa kaatumaan viisinumeroinen määrä yrityksiä. Siksi juuri nyt pitää vaikuttaa myös niiden yrittäjien mahdollisuuksiin jatkaa työpaikkojen tarjoamista. Välttääksemme 1990-luvun virheet meidän tulee nopeasti puuttua konkurssilainsäädäntöön ja tehdä henkilökohtainen konkurssi mahdolliseksi. Muuten lasku tulee olemaan huikea — tapamme taas yhden yrittäjäsukupolven.

Samalla meidän pitäisi varmistua, että ulkomaalaiset sijoittajat eivät juuri nyt osta Suomesta halvalla pois huoltovarmuuden kannalta keskeisiä yrityksiä. Ruotsissa tällainen laki on jo suunnitteilla.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, pitäisi olla itsestään selvää, että nyt ei ole oikea aika väkisin pitää hallitusohjelmaan ja julkisen talouden suunnitelmaan kirjattuja menolisäyksiä. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämistä juuri nyt vastustavat kaikki, jotka asiasta jotain tietävät ja joita se koskee, silti ministeri ajaa sitä kiireellä eteenpäin.

Sen sijaan tarvitsemme selkeän ja kunnianhimoisen tiekartan ylös tästä suosta. Jos me nyt vain ajelehdimme eteenpäin, uhkana on jälleen yksi hukattu vuosikymmen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt sitten ministeri Kulmuni 3 minuuttia ja pääministeri Marin minuutti ja ministeri Ohisalo minuutti. Ministeri Ohisalo joutuu poistumaan istunnosta.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille teidän näkemyksistänne julkisen talouden suunnitelmaan. Kuten tässä on noussut useissa puheenvuoroissa esille, niin tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, missä maamme on, niin se, että me selviämme nyt tästä viruksesta ensi tilassa, on myös paras keino siihen, että me pääsemme rakentamaan talouttamme ja tätä maata sen jälkeen, joten siksi kaikki toimet sille, että me selätämme tämän viruksen ensi tilassa, on myös julkisen talouden suunnitelman ja talouden kannalta keskeistä. Näissä poikkeusoloissa, joissa ollaan, ja myös vuorokaudessa olevien tuntien mitasta johtuen ei hallitus ole pystynyt käymään läpi kaikkea sitä, mitä meitä syksyllä tulee odottamaan, ja me emme edes tarkkaan tiedä, kuinka tämä kaikki tulee menemään, joten tässä vaiheessa meillä on myös talouspolitiikan yllä valitettavasti vielä senkaltaista usvaisuutta, että hallituksen täytyy palata näihin moniin asioihin, joita eduskuntaryhmät ovat esille nostaneet.

On aivan selvää, että me selviämme tästä kriisistä — mihin itse vankkumattomasti uskon — ja me tuomme toukokuussa lisätalousarvioesityksen, jossa pystymme jo aloittamaan niitä elvytystoimia, joilla tämä maa nousee, mutta jos tämä olisi yksistään rahan lisäämisellä hoidettavissa, niin tämä olisi helppo juttu, mutta se ei kerta kaikkiaan ratkaise tätä, vaan meidän täytyy koko ajan myös katsoa sitä, mitä me jätämme seuraaville sukupolville tästä jäljelle. Siksi nämä kaikki tulevat olemaan myös sen julkisen talouden kestävyyden kannalta tärkeitä toimia arvioitavaksi. Eivätkä ne Suomen talouden rakenteet ja syvät ongelmat ole mihinkään kadonneet koronakriisin aikana, vaan tämä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy entistä suuremmassa määrin tehdä työtä sen eteen, että me pääsemme takaisin työllisyysuralle, että me saamme nostettua meidän työllisyysastetta, että me pääsemme kasvun uralle, että me saamme julkisen talouden jätettyä vahvassa kunnossa eteenpäin, mutta näitäkin kaikkia asioita parhaiten auttaa se, että nyt ihmiset noudattavat poikkeuksetta kaikkia niitä viruksen torjuntaan annettuja ohjeita, ja sitä kautta me pääsemme rakentamaan myös maata eteenpäin.

On aivan selvää, että kun tehdään nopeita toimia, joihin ei ole ollut minkäänlaista käsikirjaa, mikä olisi paras keino edetä tässä tilanteessa, niin varmasti siellä tulee myös asioita, joita me joudumme korjaamaan, joita me joudumme tekemään lisää. Kaikkiin näihin hallitus on erittäin nopealla syklillä pystynyt reagoimaan, mutta se jälleenrakennustyö, mikä tästä koronasta tulee seuraamaan, tulee olemaan mittava, ja siihen me tarvitsemme koko eduskuntaa, ja se sisältyy myös tähän julkisen talouden suunnitelmaan. Kun tulopohjasta katoaa iso osa, niin kyllä meidän täytyy totta kai myös arvioida sitä, mihin meidän varamme riittävät, ja tätä talouspolitiikan suurta keskustelua me jatkamme niin toukokuussa kuin syksyn budjettiriihessä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on pyrkinyt kriisin keskellä avoimeen viestintään niin kansalaisten kuin myös kaikkien eduskuntapuolueiden suuntaan. Viime viikolla yhteisessä infotilaisuudessa kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa käsittelimme hyvin avoimesti esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen suojavarustehankintoja, kotimaisen tuotannon tilannetta, ylipäätänsä sitä, millä tavalla tällä hetkellä tauti maassamme etenee. Huomenna meillä on jälleen tämä parlamentaarinen ryhmä koolla, ja siellä on tarkoitus yhdessä käsitellä nyt niitä näkymiä tästä kriisistä ulos. Hallitus saa huomenna päivällä tästä tietoa, ja tarkoitus on tämä myös käydä yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa läpi.

Täällä toivottiin myös pääministerin ilmoitusta kriisinhoidosta ja erityisesti näistä suojavarustehankinnoista. Ei hallituksella ole mitään syytä tai tahtoa eduskunnalta tietoa pimittää tai salata. Varmasti tämä ilmoitus voidaan antaa, ja uskon, että tässäkin voimme yhdessä eduskuntapuolueiden kanssa keskustella siitä, [Keskeltä: Hyvä! Rakentava asenne!] mihin asioihin erityisesti haluttaisiin vastauksia, ja hallitus mielellään eduskunnalle tietenkin vastaa.

On aivan selvää, että kriisin keskellä me emme voi välttää virheitä. Ne on kuitenkin avoimesti selvitettävä, ja niistä pitää myös pystyä ottamaan opiksi. Yhtä lailla on selvää se, että kriisitilanteessa hallitus ei voi jättää toimimatta. Meidän on tehtävä valintoja, meidän on oltava rohkeita. Meillä on ollut selkeä näkemys siitä, että rajoitustoimenpiteisiin on lähdettävä, vaikka niilläkin on kielteisiä vaikutuksia. [Puhemies koputtaa] Yhtä lailla hallitukselle on ollut selvää, että yrityksiä pitää auttaa. Vaikka tässäkin on joissakin kohdin epäonnistuttu, niin tekemättä emme valitettavasti voi jättää. On meidän yhteinen tehtävämme kriisistä myös selvitä.

Arvoisa puhemies! Hallitus teki kehysriihessä tärkeitä päätöksiä myös sisäisen turvallisuuden alalla. Sisäisen turvallisuuden ammattilaiset turvaavat meidän jokaisen arkea, terveyttä ja henkeä niin normaalioloissa kuin myös nyt poikkeusoloissa, ja hallitus toki huolehtii tämän tärkeän työn taloudellisista edellytyksistä.

Rajavartiolaitokselle lisätään rahoitusta operatiivisen suorituskyvyn turvaamiseksi 10 miljoonaa euroa vuosille 21 ja 22. Poliisitoimen määrärahoja lisätään investointiluonteisen suorituskyvyn ylläpitoon 10 miljoonaa ensi vuodelle, ja tarkastelemme jatkuvasti resurssikehitystä myös tässä koronatilanteessa. Tarvitsemme näitä investointeja — tarvitsemme kalustoa samaan aikaan, kun lisäämme myös henkilöstön määrää, mikä on varmasti kaikille täällä yhteinen tavoite.

Hallitusohjelman mukaisesti myös harmaan talouden vastaisia toimia laajennetaan ja vauhditetaan verovajeen pienentämiseksi. Hallitus on myös päättänyt ehkäistä radikalisaatiota selkeillä budjettipanostuksilla. Pelastusopiston toiminta turvataan tuleville vuosille ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää resursoidaan. Myös Maahanmuuttoviraston ruuhkan purkuja ja ylipäätään asioiden käsittelyä pyritään vauhdittamaan jatkossa. [Puhemies: Aika!]

Vielä tässä lopussa haluan kiittää ihan jokaista niistä ihmisistä, jotka nyt välttelemällä fyysisiä kontakteja turvaavat meidän jokaisen terveyttämme, ja samaan aikaan niitä ihmisiä, jotka joka päivä riskeeraavat oman henkensä meidän jokaisen [Puhemies: Kiitoksia, aika!] terveyden puolustamiseksi.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin — erityisesti niitä edustajia, jotka menettelytavan yhteydessä todettiin — ilmoittautumaan painamalla V-painiketta.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on päivän mittaan ollut keskustelua näistä Business Finlandin kautta kanavoiduista yritystuista. Nythän tilanne on se, että hallitus sai todella upealla tavalla nopeasti yrittäjien historiallisen vakavaan tilanteeseen helpotukseksi jakoon näitä erilaisia tukielementtejä, ja tämä tehtiin nimenomaan nopeasti ilman byrokratiaa, jotta siihen nopeasti syntyneeseen kriisiin saadaan helpotusta. Totta kai siitä on seurauksena se, että tämä jako pitää tehdä samoilla periaatteilla, ja sen vuoksi myöskin siinä näitä kysymysmerkkejä voi syntyä. On aivan oikein, että ministeri Lintilä perkaa nyt nämä tuet, koska ne tuet kuuluvat todella niille yrityksille, jotka kärsivät tästä tilanteesta, jotka työllistävät ja joilla on tulevaisuudennäkymiä.

Tässä on myös keskusteltu palkkatuesta ja muista apukeinoista. Meidän pitää muistaa, että muissa maissa, joihin Suomea verrataan, ei ole esimerkiksi lomautusmekanismia lainkaan käytössä, [Puhemies koputtaa] ja nyt ollaan siinä onnellisessa tilanteessa, että ei ole irtisanottu vaan on lomautettu. Tämä pitää muistaa, kun verrataan Suomen yritystoimenpiteitä muihin maihin.

Herra puhemies! Tämä talouskriisi ei pelkällä velanotolla selviä. Se lienee kaikille todellisuudessa selvää, mutta nyt hallituksen täytyy myös todeta, että tämä ei selviä. [Paavo Arhinmäki: Niinhän hallitus sanoi juuri!] Siis tarvitaan nimenomaan niitä rakenteellisia toimia. Täällä on jo esitetty arvioita siitä, että 75 prosentin työllisyysastetavoite ja nämä eivät riitä, vaan oikeasti tullaan tekemään taas suurempia tavoitteita, mutta siinä tulee se, että milloin hallitus alkaa tehdä niitä toimia.

Perussuomalaiset ovat jatkuvasti olleet täällä sitä mieltä, että täytyy myös jostain säästää. Te laitatte yhä miljardeja näihin ilmastotoimiin ja tähän ilmastobyrokratiaan, ja mistään ette säästä. Samalla on koko ajan vaarana, että euromaiden vastuut kasvavat tai meidän saataviamme sieltä leikataan. Miettikää, jos kaikki muut euromaat hoitavat samalla tätä kuin sosialistinen Suomi, niin tässähän tulee [Puhemies koputtaa] ihan ennennäkemätön eurokriisi neljän vuoden sisällä viimeistään. Kertokaa nyt, ministeri Kulmuni, aiotteko te jostain laittaa tämän punavihreän porukan leikkaamaankin.

Arvoisa puhemies! Voidaan aloittaa edustaja Turtiaisen yritystuista ne leikkaamiset. [Naurua]

Mutta, arvoisa puhemies, nyt on tärkeää, että yrityksiä tuetaan, koska se on osa tulevaisuusstrategiaa. Huolehditaan siitä, että pohjaltaan terveet yritykset eivät mene nurin ja työttömyys lisäänny. Samaan aikaan pitää huolehtia siitä, että tuet menevät kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville aloille ja yrityksille.

Arvoisa puhemies! Kriisin aikana pitää pystyä katsomaan akuuttia tilannetta ja akuutteja ongelmia mutta myös pidemmälle tulevaisuuteen. Suomi on noussut aina talouskriiseistä koulutuksella ja tutkimuksella. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on juuri sellainen investointi, joka meitä kannattaa vuosikymmeniä eteenpäin. Kun täällä on kysytty, ketkä ovat ne asiantuntijat, jotka tätä suosittelevat, niin OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on todennut seuraavasti: ”OAJ:n näkemys asiassa on selvä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on tärkein koulutuspoliittinen uudistus vuosikymmeniin. Merkittävyydessään se vastaa peruskoulun ja ammattikorkeakoulujen synnyttämistä.”

Samat tahot, jotka aikoinaan vastustivat peruskoulun synnyttämistä, tuntuvat nyt vastustavan oppivelvollisuuden pidentämistä.

Arvoisa puhemies! Nämä julkisen talouden kehykset näyttävät todella pahoilta, ja, arvoisa hallitus, niihin ette vastuullisesti toimiessa voi kyllä tyytyä. Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan vuonna 24 ne ovat reilusti eli yli 9 miljardia euroa vielä alijäämäisiä. Ne pitää muuttaa määrätietoisin ja vastuunkannon toimin.

Yksi aivan keskeinen tässä on työllisyys ja sen vastinparina työttömyys. Siksi on oleellista, miten meidän suomalaiset yritykset ja työpaikat selviävät tästä koronakriisistä. Joka kymmenes yritys ei usko selviävänsä enää edes seuraavaa kuukautta. Nämä yritykset ovat menettäneet koko liikevaihtonsa ja noin kolmannes yli puolet liikevaihdostaan. Kyllä aivan keskeinen kysymys on siis se, miten talouteen saadaan lisää investointeja, työllisyyttä ja kasvua. Vain niiden avulla julkisen vallan velvoitteet kyetään edelleen hoitamaan, kun väestömme ikääntyy. Ja sitten vientiteollisuus, [Puhemies koputtaa] se on aivan meidän talouden nurkkapultti, hyvinvointipalvelumme nojaavat siihen.

Arvoisa valtiovarainministeri, nämä yritystuet eivät nyt mene [Puhemies koputtaa] sinne ravintoloille [Puhemies: Kiitoksia, aika!] ja niille pienille yrityksille, jotka niitä tarvitsevat. Kysyisin: Oletteko valmiita harkitsemaan arvonlisäveron alkuvuoden palautuksia yrityksille? Se olisi nopea keino.

Arvoisa puhemies! Tämä koronakriisi iskee kovan lommon Suomen talouteen, niin kuin se iskee koko maailmantalouteen ja kaikkiin maihin, ja on perusteltua olla myöskin huolissaan julkisen talouden kestävyydestä pitkällä aikavälillä.

Mutta nyt niistä asioista, jotka vaikuttavat siihen, miten me tästä kriisistä tulemme ulos, aivan ensimmäinen ja tärkein asia on se, miten onnistumme tämän koronan vastaisessa taistelussa. Onnistummeko me tässä vai emme, niin se on aivan keskeinen tekijä, ja nyt toistaiseksi näyttää siltä, että Suomi on onnistunut tässä kansainvälisesti verrattuna hyvin. Toiseksi on se, miten onnistumme puolustamaan työpaikkoja, etteivät lomautukset muutu irtisanomisiksi, ja tässä on aivan olennaisen tärkeää, että tuki kohdentuu oikein. Sitten kolmanneksi on se, miten onnistumme seuraavaksi, mitä tarvitaan elvytystoimenpiteissä. Nämä kolme tekijää ratkaisevat aivan keskeisesti, minkälainen haaste tässä tulevina vuosina on edessä, ja sen takia näihin pitää nyt keskittyä, ja olen ymmärtänyt, että tämä on myös hallituksen prioriteeteissa, [Puhemies koputtaa] koska sitä määrää, joita leikkauksilla [Puhemies: Aika!] jouduttaisiin tekemään, jos näissä epäonnistutaan, ei kukaan pysty tekemään.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on esittänyt laajaa testausohjelmaa väestömme terveyden suojelemiseksi ja taloutemme pelastamiseksi. Kuitenkin testimäärät laahaavat merkittävästi siitä, mitä ministeri Kiuru on jo viikkoja sitten lupaillut. Testausta on jarruttanut se, ettei hallitus ole halunnut ottaa kumppaniksi yrityksiä, ja nyt viimeistään on hyödynnettävä se kaikki osaaminen, jota maassamme on. Myös Kela-korvausten laajentaminen koronatesteihin ja työterveyshuoltoon on toteutettava. Onko hallitus tietoinen, että tämän Kelan tärkeän esityksen on sosiaali- ja terveysministeri torjunut? Ja toivon, etteivät nuo päätökset perustu nyt niihin vääriin tietoihin testausten määristä, mitä ministeri Pekonen eilen A-studiossa esitti. Hallituksen on nyt todellakin vältettävä testauksen laajentamisessa ne virheet, mitä on tehty suojavarusteiden hankinnassa. Ministeri Pekosella oli aivan väärät tiedot testien määrästä.

Ja haluan tässä sanoa, että testivaje on edelleen todella vakava. Esimerkiksi oireileva terveydenhuollon henkilöstö ei edelleenkään [Puhemies koputtaa] saa testausta silloin, kun he sitä tarvitsevat, ja on todella vakavaa, jos ideologiset syyt tai väärät tiedot [Puhemies: Aika!] jarruttavat sitä työtä, [Paavo Arhinmäki: Se on todella vakavaa, kun vääristellään täällä!] jolla hallitus lisää testausten määrää. Kysynkin: [Puhemies koputtaa] millä keinoin te aiotte tuoda ne 10 000 testiä, jotka hallitus on jo viikkoja sitten luvannut... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa puheenjohtaja! Kuten täällä on hyvin tuotu esiin, niin koulutus ja osaaminen on tästä kriisistä selviytymisessä aivan keskeistä, ja on tärkeätä, että me panostamme siihen. Kuten todettu, niin me tiedämme, että niillä aloilla, joissa tarvitaan korkeakoulutusta, on jatkossakin töitä, ja meillä on toimialoja, joissa vallitsee työvoimapula nytkin. On äärimmäisen tärkeätä, että me satsaamme tällaisille aloille ja uusiin aloituspaikkoihin.

Tässä JTS:ssä on vähän semmoinen hassu maininta siitä, että teollinen rakennemuutos ei ole kohdellut Suomea oikein, mutta sehän on ihan meistä itsestämme kiinni, miten me pystymme uudistumaan talouden rakenteiden koko ajan uudistuessa. On tärkeätä erottaa myös valtion ja yrityksen tehtävät, ja tämä ehkä heijastuu myös näihin tukipäätöksiin. Valtion tehtävänä ei ole erotella voittajatoimialoja. Valtion tehtävänä on erityisesti [Puhemies koputtaa] taata edellytykset ihmisille koulutuksen ja muiden valtion toimien myötä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten selonteossa todetaan, kansainvälisessä taloudessa ei tällä hetkellä vallitse sellainen normaali tilanne, johon hallitusohjelma ja sen odotukset perustuivat. Hallitus ei kuitenkaan sopeuta omia poliittisia tavoitteitaan muuttuneisiin realiteetteihin. Kutistuvat verotulot ja kasvavat julkiset menot rahoitetaan pelkällä velalla.

Perussuomalaiset peräänkuuluttaisivat eräitä asioita. Ensinnäkin nyt pitäisi panna jäihin kalliit mutta vaikuttavuudeltaan kyseenalaiset projektit, kuten mainittu oppivelvollisuuden pidentäminen.

Toiseksi on leikattava toissijaisia menoja. Esimerkiksi pakolaiskiintiö ja kehitysapumenot kasvavat samalla, kun julkinen velka räjähtää. Turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja aiotaan jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Kolmanneksi on kaikin keinoin edistettävä sitä, että lomautetut suomalaiset työllistyvät kriisin ajaksi niille aloille, joilla töitä on. [Puhemies koputtaa] Tämä on oleellista myös julkisen talouden kannalta, koska työttömyys on se, mikä maksaa.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää pääministeriä ja hallitusta siitä äskeisestä kommentistanne, että tulette antamaan eduskunnalle ilmoituksen. Mielestäni tämä on avointa, hyvää vuorovaikutusta, että olette ollut koko ajan altis ja halukas käymään eduskunnan kanssa tässä kriisitilanteessa vuoropuhelua. Se on hyvin arvokasta, ja arvostan tätä yhteistyön henkeä, mikä usein täällä on ollut.

Puhemies! On varmasti juuri niin kuin edustaja Lindtman tuossa totesi, että yksi äärimmäinen kulmakivi siinä, kuinka onnistumme tässä, on se, että saamme ylläpidettyä työllisyyttä, estettyä konkurssiaaltoja, ja siksi on ollut tärkeää, että ollaan voitu tehdä nopeita toimenpiteitä ja myös niin, että nämä toimenpiteet kohdistuisivat juuri niille, ketkä apua tarvitsevat, [Timo Heinonen: Näin ei tapahdu!] ei niin, että tavallaan tätä tilannetta jollain tavalla päästäisiin käyttämään hyödyksi. Siksi, puhemies, minusta on äärimmäisen tärkeää, että nyt esimerkiksi nämä keskusteluun nousseet Business Finlandin tuet, jotka tuntuvat kohdentuvan osin kyllä ihan muualle kuin niitä eniten tarvitseville, perataan nopeasti läpi. Puhemies, minusta olisi hyvin tarkoituksenmukaista, [Puhemies: Aika!] että samalla, kun tätä ilmoitusta esimerkiksi käsitellään, käymme myös läpi nämä yritykset nimenomaan Business Finlandin osalta.

Arvoisa puhemies ja arvoisa hallitus! Eihän tässä nyt teitä kriisitoimenpiteitä arvostella, varmaan ne ovat menneet suunnilleen sinne päin, mutta nyt, kun puhutaan tästä julkisen talouden suunnitelmasta, niin aika vähän teitä tuntuu huolettavan tämä kylmäävä taulukko 2 täällä, joka kertoo meidän pätevien virkamiesten näkemyksen kansantalouden ja julkistalouden lähimmästä viidestä vuodesta. Tämähän ei, toisin kuin tässä salissa jotkut ovat sanoneet, ole mikään tekninen, teoreettinen laskelma, jolla ei olisi tekemistä todellisuuden kanssa, vaan se on pätevä arvio siitä, mikä on edessä nykyisillä hallituksen päätöksillä, veroilla ja menoperusteilla. Karmeinta siinä on, että meillä on siellä vuodelle 21 yli 10 miljardin alijäämä kunnille ja valtiolle. Entä vuonna 24, kun meidän pitäisi olla jo vahvasti tästä toipuneita, paljonko siellä on? No, siellä on 10 miljardin alijäämä, siellä ei ole [Puhemies koputtaa] mitään luvassa ilman, että tehdään aika tuntuvia päätöksiä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tämä kehysriihi, julkisen talouden suunnitelma käytiin tällä kertaa paksussa sumussa ja epätietoisuuden valossa ja varjossa. Se on ihan perusteltua mielestäni, että nyt ei yritetäkään ennustaa neljää tulevaa vuotta, kun ollaan tällä hetkellä kriisin silmässä, myrskyn silmässä ja tulevaisuus näyttää utuiselta, mutta tässä kehysriihessä tehtiin monia erittäin tärkeitä tämän koronapandemian hoidon kannalta keskeisiä päätöksiä: satsattiin terveydenhuoltoon niin, että siellä todella riittää vanhustenhoidossa niitä suojaimia, joista nyt on kummasta syystä ollut pulaa, autettiin kuntia, autettiin yrityksiä. Mutta, puhemies, on aivan selvä asia, että syksyllä joudutaan tekemään kovia ja vaikeita päätöksiä, että nämä velat pystytään tulevaisuudessa maksamaan, mutta tarvitsemme myös panostuksia osaamiseen, väyliin, digiyhteyksiin, omavaraisuuteen.

Puhemies! Haluaisin nyt kuulla [Puhemies koputtaa] vielä pääministeri Marinilta, miten te suhtaudutte näihin testausmääriin. Testien määräähän on jonkin verran nostettu, hallitus on nostanut, [Puhemies: Aika!] ja viranomaiset ovat nostaneet niitä, mutta onko nyt hallituksen strateginen tavoite [Puhemies: Aika!] ottaa kaikki testauskapasiteetti Suomessa käyttöön?

Kunnioitettu puhemies! Todellakin, kun tämän julkisen talouden suunnitelman lukuja ja taulukoita katsoo, niin kyllä kylmä hiki nousee pintaan, mutta noin niin kuin yleisellä tasolla sanoisin, että jollain lailla hyvin ollaan kuitenkin onnistuttu. Tosin täytyy sanoa, että tämä julkisen talouden suunnitelmahan on kuitenkin laskettu sen optimistisen näkemyksen mukaisesti.

Mutta sitten iloisempaan asiaan. Nyt ei ole vielä vappu, mutta onneksi nämä vappusatatonniset ovat jaossa. Nyt jos joku kokee piston sydämessään, niin voiko tämän jollain lailla palauttaa, jos ei tätä kaikkinensa tule käytetyksi? En nyt kysy omasta puolestani, mutta melkein.

Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Vähämäki aikaisemmassa puheenvuorossaan puhui näistä takausvastuista. On ihan oikein todeta, että tämä riskitaso Suomen nykyisissä esimerkiksi vientitakuissa on kasvanut, ja pitää olla äärimmäisen varovainen lisäämästä enää Suomen julkiseen talouteen vaikuttavia takausvastuita.

Kun se on kovin ajankohtainen kysymys eurooppalaisilla kentillä tällä viikolla, niin tässä julkisessa keskustelussakin näkyy sekoitettavan asiat. Puhutaan yhteisvastuullisista ratkaisuista silloin, kun tarkoitetaan tämmöisiä solidaarisia tapoja osallistua kaikkien EU-maiden korona‑ ja muiden kriisin hoitamiseen. Mehän olemme niihin osallistuneet, ja niissä on yleensä se selvä maakohtainen enimmäisvastuu, ja siitä pitää jatkossakin pitää kiinni, ei sen sijaan lähteä tällaisiin omavelkaisiin takausmalleihin, joissa määräämättömästi muiden velkoja siirretään toisille EU-maille, [Puhemies: Aika!] ja jotka ovat myös perussopimusten vastaisia.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit nostivat jo viime viikon kyselytunnilla esille sen, että nyt niin Business Finlandin kuin ely-keskusten kautta jaettavat yritystuet kohdistuvat hyvin suurelta osalta näihin kehittämishankkeisiin eivätkä siihen tämänhetkiseen suurimpaan ongelmaan, mikä yrityksissä on, eli akuuttiin kassakriisiin. Nyt olemme sitten lukeneet lehdistä, kuinka Business Finlandin tekemiä tukipäätöksiä on valunut sellaisille yrityksille, jotka eivät näyttäisi niitä eniten tarvitsevan, ja sen lisäksi vielä erilaisille viraapeleille, bisneskonsulteille ja muille.

Arvoisa hallitus, millä tavalla te aiotte nyt lähteä korjaamaan tätä ongelmaa? Koska jos ajatellaan tulevia vuosia, nyt otetaan reippaasti, miljardiluokalla, velkaa, ja veronmaksajien veronmaksuhalukkuus tulevina vuosina on varmasti parempi, jos tiedetään, että näillä yritystuilla [Puhemies koputtaa] on oikeasti pelastettu suomalaisten työpaikkoja eivätkä ne ole todellakaan valuneet ylimääräiseen voitonjakoon tai sellaisille yrityksille, jotka eivät niitä tukia tarvitse. Tämä on hyvin keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys nyt tässä kokonaisuudessa, mitä hallituksen talouspolitiikassa on.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Otetaan tähän vaiheeseen debattia vielä edustaja Orpo ja sen jälkeen ministereitten vastauksia.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia pääministerille, että tartuitte tilaisuuteen jättää pääministerin ilmoitus. On tärkeää, että nämä asiat käydään läpi, koska ne ovat herättäneet niin paljon keskustelua ja jotta STM:n, joka on keskeinen toimija tässä, luottamus palautetaan, jotta voidaan jatkaa eteenpäin.

Ja eteenpäin meidän pitää katsoa koronakriisin voittamisessa. Tästä on pakko päästä nopeasti ulos ja saada Suomi käyntiin, muuten tämä julkisen talouden suunnitelma muuttuu todeksi, ja se on katastrofaalinen suomalaisten ihmisten palveluille, hyvinvoinnille ja työllisyydelle. Siksi se on muutettava.

Nopeuden lisäksi nyt on aivan oleellista tämä yritysrahoitus, josta tässä puhutaan, eli pelastaa suomalaisia työpaikkoja. Toimenpiteitä on tehty — ei niistä sen enempää — mutta se, mitä tarvitaan nyt, ovat ne suorat tuet yritysten kassaan mahdollisimman yksinkertaisella tavalla, on se sitten arvonlisäveron palautus alkuvuodelta tai työnantajamaksujen ottaminen valtion piikkiin, mikä tahansa. Teillä on virkakoneistot. Hakekaa se tapa nopeasti. Kriisi on kova, ja päivät kuluvat.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Sitten pääministeri Marin. Pyritään 1 minuutin puheenvuoroihin.

Arvoisa puhemies! Tähän testaukseen, edustaja Kurvinen kysyi siitä: Hallituksen linja on aivan selvä. Me haluamme, että testausta lisätään niin pian ja niin paljon kuin mahdollista. Testauskapasiteettia onkin saatu hyvin nopeasti ylöspäin. Me olemme myös avoimia sille, että testausta hoidetaan paitsi julkisen myös yksityisen puolen kautta ja työterveyden kautta. [Sari Sarkomaa: Miksi päätöksiä ei sitten ole tehty?] Pidän erittäin tärkeänä sitä, että kun kriisistä kuljemme toivottavasti mahdollisimman pian ulos, niin tämän osana testauksen lisääminen on aivan keskeisessä roolissa. Hallituksen linja on koko ajan ollut se, että testausta pitää saada ylöspäin ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta pitäisi testata aina — aina — jos on pienikin epäilys siitä, että on sairastunut. Mutta myös muilta osin testausta pitää saada matalammalla kynnyksellä ihmisten ulottuville niin, että voidaan varmistaa, että virus ei yhteiskunnassa pääse leviämään. [Sari Sarkomaa: Millä keinoin?]

Arvoisa herra puhemies! Nämä Business Finlandin tuet tuntuvat kovasti nyt keskusteluttavan ja ihan aiheesta, mutta haluan nyt muistuttaa yhden asian: Ely ja Business Finland lähtivät kuukausi sitten tekemään tätä, voisiko sanoa, kriisirahoitusta. Kumpaakaan ei ole tehty tällaiseen nopeaan kriisirahoitukseen. Molempia koskee oma lainsäädäntö, joka ei ole tehty tähän maailmaan.

Meillä oli kuukausi sitten vaihtoehto, lähdemmekö hakemaan kolmannen tien, teemme oman lainsäädännön siihen, teemme sen teknisesti. Se olisi kestänyt kuukausia. Tämä oli nopein tapa päästä yrityksiä rahoittamaan, aivan varmasti. Mutta meidän tulee koko ajan tarkastella sitä, että me pääsemme lähemmäs aivan sitä, mihin edustaja Orpo viittasi, meidän pitää päästä suoriin tukiin, ja sen tähden huomenna hallituksen neuvottelussa tullaan käymään läpi esimerkiksi asetusta siitä, että me liuennamme sitä velvoitetta siihen kehittämiseen ja me pystymme kohdistamaan [Puhemies koputtaa] suoriin tukiin, esimerkiksi nostamaan kiinteitten kulujen rajaa ylöspäin.

Arvoisa puhemies! Olen tottunut tässä salissa kuuntelemaan erinomaisia kouluja ja koulutusta arvostavia puheenvuoroja, ja siksi on aikamoinen pettymys nyt tänään kuulla, että kun keskustellaan pysyvien menolisäysten perumisesta, niin hyvin monet edustajat ovat heti ensimmäisenä perumassa koulutukseen tehtävät historialliset panostukset. Minkälainen viesti tämä on suomalaisille nuorille, suomalaisille lapsille ja opettajille sen jälkeen, kun tämä kevät on mullistanut heidänkin arkensa aivan uuteen ja poikkeukselliseen asentoon? [Timo Heinosen välihuuto]

Tässä sanottiin, että tätä vastustavat kaikki, jotka jotain asiasta tietävät. Tätä uudistusta kannattaa voimakkaasti muun muassa Opettajien Ammattijärjestö, myöskin toisen asteen opiskelijajärjestöt, jotka ovat pitkään tehneet kampanjaa maksuttoman toisen asteen puolesta.

Ne rakenteelliset ongelmat, mitä meillä oli viime syksynä keskustelussa, ovat edessä myöskin koronakriisin [Puhemies koputtaa] jälkeen. Meidän on nostettava koulutus- ja osaamistasoa tässä maassa, [Puhemies: Aika!] huolehdittava osaavan työvoiman saatavuudesta.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan yrittämisen ja yritysten omistajavaihdosten verotus ei kiristy. Myös viime vaalikaudella saavutetut tärkeät yrittämisen kannusteet, kuten yrittäjävähennys, säilyvät.

Nyt käsillä olevassa kriisitilanteessa ja tulevaisuudessa sen seurauksia hoidettaessa on tärkeää mahdollisuuksien mukaan keventää yrittäjien verotusta, koska se helpottaisi yritysten toipumista merkittävistä markkinahäiriöistä, vähentää konkursseja ja parantaa työllisyyttä.

Käsillä olevassa poikkeustilanteessa on saavutettu poliittinen konsensus yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamisen tärkeydestä ja näistä tukipaketeista, jotka kuitenkin ehdottomilta valtaosiltaan auttavat työllistäjiä kriisin yli. On tärkeää turvata toiminnan mahdollisimman sujuva jatkuminen, sillä yritykset ovat taloutemme selkäranka. Tukitoimien ja veronkevennysten kansantaloudellinen kokonaisvaikutus [Puhemies koputtaa] on erittäin merkittävä erityisesti työllisyysvaikutustensa vuoksi.

Arvoisa herra puhemies! Suojavarusteiden puute on yksi merkittävä tekijä, joka vaikeuttaa juuri tämän akuutin tilanteen hoitamista, jotta sitten pystyttäisiin niitä vaurioita jatkossa vähentämään, ja näiden hankintaan liittyvät sotkut ja toisaalta myös heikosti ja ristiriitaisesti perustellut ohjeistukset ovat kyllä vaikeuttaneet tätä tilannetta, ja toivoisin hallitukselta nyt jatkossa linjakkaampaa suuntaa näitten suojavarusteiden suhteen.

Ensinnäkin on huomioitava se, että meillä todella jatkuvasti tulee edelleenkin niin sairaaloista kuin muualta terveydenhuollosta viestejä siitä, että suojavarusteet eivät riitä, ja jos maskit suojaavat kotihoidettavaa vanhusta tai sairaalapotilasta tai jopa huivit heitä [Puhemies koputtaa] suojaavat, niin miksi ne eivät suojaisi myös julkisilla paikoilla liikkuvia? Eli ne perustelut ovat heikkoja.

Värderade talman! Coronaviruset påverkar de offentliga finanserna kraftigt och negativt. Så länge viruset sprids och vi inte har tillräckligt med info om det finns det behov av begränsningsåtgärder, och det kostar samhället på många sätt. Nu behöver vi framtidssatsningar på forskning, och det är nödvändigt att Finland bidrar finansiellt till vaccinforskningen då vi inte ännu har ett vaccin mot coronaviruset.

Viruksentorjuntakeskustelussa korostuu rokotteen kehittämisen merkitys. Siksi on hienoa, että Suomi on nyt liittynyt kansainvälisen rokoteinstituutin jäseneksi ja tukee koronaviruksen rokotetutkimusta. Se on panostus tulevaisuuteen ja globaaliin terveyteen. Kysynkin: miten hallitus suhtautuu rokotetutkimuksen mahdollisuuksiin ja Suomen mahdollisuuksiin myötävaikuttaa nopeaan ja hyvään tulokseen?

Arvoisa puhemies! Itse haluaisin kiittää koko hallitusta ja pääministeriä sitä rakentavasta yhteistyön hengestä, jolla tätä kriisiä on hoidettu, ja samalla kyllä kaikilla tässä salissa on syytä kiittää niitä suomalaisia ihmisiä niin sairaaloissa, kouluissa, kodeissa kuin yrityksissä ja järjestöissä, jotka luotsaavat Suomea tästä kriisistä yhdessä ulos, koska yhdessä tästä selvitään.

Samalla kun me torjumme viruksen leviämistä ja konkurssiaaltoa, meidän on tärkeää torjua myös sitä inhimillistä kriisiä, joka tällaisesta tilanteesta voi seurata, ja tämän takia valtion tehtävä on ottaa niitä iskuja vastaan suomalaisten ihmisten ja suomalaisten yritysten puolesta. Kun me keskitymme nyt akuutin kriisin hoitamiseen, me samalla rakennamme askeleita ulos tästä kriisistä. Oleellista on se, että tätä ei tehdä huutoäänestyksillä, tämä tehdään asiantuntijoita kuullen. Kaikki on epävarmaa, kaikki on muutoksessa, mutta yksi asia ei muutu, ja se on se, mille tämän hallituksen politiikka perustuu: se perustuu ihmisten [Puhemies koputtaa] yhdenvertaisuudelle, se perustuu koulutukselle, ilmastonmuutoksen torjumiselle ja vastuulliselle politiikalle.

Kunnioitettu puhemies! Siis oleellinen asiahan Suomen kannalta on se, että miten me teemme sen suunnitelman, miten me pääsemme tästä epidemiasta ulos. Julkisen talouden kestävyyden kannalta tämä on kaikista oleellisin asia, ja meidän täytyy jotenkin pystyä palauttamaan kuluttajaluottamus. Meidän kuluttajakysyntä on tällä hetkellä kovin heikkoa. Meidän pitää pystyä tekemään uskottavat suunnitelmat ja toimenpiteet niin, että kuluttaja tosiasiassa tohtisi lähteä kodistaan kuluttamaan palveluita, ja minun mielestäni, kun tässä edellä muun muassa KD on nostanut nämä maskikysymykset, niin tämä on se keskeinen asia. Tällöinhän ihminen tohtii lähteä kotoaan, kun hän käyttää tällaista vaikkapa useammasti käytettävää maskia.

Näistä HVK:n maskikaupoista kysyn sitä, että voitaisiinko VTV laittaa myöskin valvomaan tätä [Puhemies koputtaa] laitosta ja tekemään selvityksen näistä maskikaupoista, ja onko pyydetty käyttämään muita kuin tavanomaisia hankintakanavia.

Arvoisa puhemies! Oppositiosta sanottiin hallituksen toimineen hyvin alkuhitauden jälkeen, ja sitten vaadittiin, että pitää testata, jäljittää ja eristää, mutta Suomihan nimenomaan onnistui erinomaisen hyvin pitkään jäljittämään ne tautiketjut ja eristämään, ja sen takia meillä oli aikaa laittaa ne yleiset rajoitukset. Jos ne olisi tehty aiemmin, silloin kun oppositio vaati, niistä ei olisi ollut mitään hyötyä, mutta meillä olisi jo käsissämme valtavasti konkursseja. Eli tämä on mennyt niin kuin oppikirjan mukaan, siitä voidaan kiittää meidän viranomaisia ja hallitusta.

Nyt kun kapasiteettia on saatu ylös, niin me voimme palata sitten enemmän vielä täysillä siihen, mitä aluksi tehtiin. Ja toisin kuin edustaja Sarkomaa väitti, niin kyllähän ymmärtääkseni yritykset ovat koko ajan tässä olleet mukana, mutta sellaista ei kannata ostaa, mille ei vielä ole ollut tarvetta, mitä ei ole voitu käyttää.

Arvoisa puhemies! Suomihan oli menossa kohti 75 prosentin työllisyysastetta tilastoissa hyvää vauhtia. Oppositio ei ehkä ole huomannut, että maailma on muuttunut täysin. Ei siinä taloustilanteessa, jossa me kriisin jälkeen olemme, tarvita tarjonnan lisäämistä vaan kysynnän lisäämistä, ja siksi on hyvä, [Puhemies koputtaa] että hallitusohjelma kirjoitetaan sitten ajan kanssa uudelleen, kun siihen on mahdollisuus.

Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että hallitus nyt vastaa, onko myös yritykset otettu testauksen laajentamiseen mukaan [Paavo Arhinmäki: On — äskenhän vastattiin siihen!] ja aiotaanko todellakin Kela-korvaus sinne laajentaa. Näin ei ole vielä tehty.

Sitten koulutuksesta: Koulutukseen pitää panostaa — varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, korkeakoulujen aloituspaikkoja pitää lisätä ja sinne pitää panostaa. Mutta nyt näyttää siltä, että näin ei tehdä. Näyttää huolestuttavasti siltä, että hallitus on toistamassa 90-luvun laman kaltaisen virheen. Te olette viemässä asiantuntijoiden ja kuntakentän varoituksista piittaamatta oppivelvollisuuden pidentämistä eteenpäin ja laitatte panostukset ideologiseen tavoitteeseen, joka ei auta niitä nuoria ja lapsia, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat apua. Asiantuntijat ovat sanoneet eduskunnassakin, että nyt se erityisen tuen tarve on todella tärkeä, mutta oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua. Se ei tuo lisää oppimiseen. Suurin syy, miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta, on riittämättömät perustaidot lukutaidossa, kirjoitustaidossa ja matematiikassa. [Puhemies koputtaa] Siksi panostus pitää laittaa varhaisiin vuosiin, ja kysyn: mitä käy nyt ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiselle ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoille, [Puhemies: Aika!] kun ne piti rahoittaa niillä valtion myyntituloilla? [Puhemies: Aika!] Oppivelvollisuuden pidentäminen näyttää olevankin leikkaus koulutukseen... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeri Lintilälle kiitos ripeästä toiminnasta, että laitoitte nämä selvitykset käyntiin. On tärkeätä, että tässä edetään nopeasti. Tuki näille.

Sitten mitä tulee tähän keskusteluun taloudesta tai varsinkin oppivelvollisuudesta ja tästä koronakriisistä, niin kyllä tässä nyt tulee vähän semmoinen vanha sanonta mieleen, mitä jotkut ovat käyttäneet, että ei koskaan kannata hukata hyvää kriisiä. Myöntäkää, että te olitte jo ennen tätä koronakriisiä sitä mieltä, että oppivelvollisuutta ei pidä laajentaa, [Välihuutoja oikealta] ja nyt sitten te sanotte, että koska koronakriisi on käsillä, niin nyt sen vuoksi tätä ei pitäisi viedä eteenpäin. [Päivi Räsänen: Vielä lisää syitä!]

Arvoisa puhemies! Itse ajattelen, että olisi tärkeätä, että me kansakuntana ja eduskuntana nyt keskittyisimme tämän kriisin hoitoon, koska se vaikuttaa siihen, mikä meidän kykymme rahoittaa palveluita on tulevaisuudessa. [Markus Lohi: Tämä on totta!]

Edustaja Sarkomaa, te sanoitte, [Puhemies koputtaa] että hallitus on nyt toistamassa 90-luvun virheitä viemällä oppivelvollisuuden. Miten oppivelvollisuuden pidentäminen ja 90-luvun lamassa tehdyt virheet liittyvät toisiinsa? [Puhemies: Aika!] Eivät millään tavalla, päinvastoin.

Puhemies! Täytyy muistaa, että julkinen talous on yhtä suurta kokonaisuutta, niin kuntatalous kuin valtiontalous, ja nyt pitää oikeasti rauhoittua. Nyt ei pidä tehdä yhtään uutta päätöstä, mikä lisää kuntien menoja. Kuntasektori on antanut vakavan pyynnön, että älkää tuoko nyt uusia velvoitteita ja rahanmenokohteita tähän tilanteeseen, kun ollaan täysin sumussa. Nyt jos mietitään, mitä tavoitellaan, niin mehän tavoittelemme sitä, että jokainen lapsi pystytään kantamaan läpi koulun, ja nyt kun katsotaan, missä me olemme tällä hetkellä, niin ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset, ja siellä vielä pienimmästä päästä, ovat kodeissaan tällä hetkellä mahdollisesti etäopetuksen ulkopuolella, mahdollisesti perheessä, jossa on sosiaalisia ongelmia, niin arvoisa opetusministeri, ei nyt tehdä tällaisia ratkaisuja tässä vaan käytetään ne kaikki resurssit, mitä meillä on, niitten heikoimpien, pienimpien lasten auttamiseen, varhaisiin vuosiin, erityisopetukseen, etsivään nuorisotyöhön [Puhemies: Aika!] — niihin asioihin, joihin ei 90-luvulla tarpeeksi kiinnitetty huomiota. Tästä on kyse. [Puhemies: Aika!] Katsotaan, mihin ne rahat riittävät.

Arvoisa puhemies! Meistä kukaan varmasti ei halua perua tulevia menoja tai investointeja, mutta on varmasti niinkin, että on varauduttava siihen, että syksyllä me olemme sen tosiasian edessä, että meillä ei välttämättä ole varaa ihan kaikkeen siihen, mitä olemme suunnitelleet tai tavoitelleet. Sitä on aika tarkastella sitten syksyllä, kun meillä on selkeästi kirkkaammat näköalat siitä, mikä on tilanne, ja me pystymme tekemään paremmin päätöksiä. Siitä on minusta turha nyt tässä kiistellä.

Paljon tärkeämpää on se, että me mahdollisimman nopeasti pystymme pääsemään tästä kriisistä normaaliolosuhteisiin. Vaikka rajoitustoimien purkaminen pitää aina tapahtua lääketieteellisin perustein, haluan korostaa sitäkin, että perusoikeuksien rajoitukset eivät voi tietenkään olla yhtään pitempään voimassa kuin on välttämätöntä. Lääkkeen sivuvaikutukset eivät saa olla koskaan vakavampia kuin sen taudin oireet. Nyt on keskityttävä tähän, että me pystymme hallitusti ihmisten terveys huomioon ottaen viemään Suomen normaaliolosuhteisiin, ja sitten on aika tehdä päätöksiä siitä, mihin kaikkeen meillä on varaa.

Ärade talman! Ollaan nyt lyhyessä ajassa huomattu, miten tuhoisat vaikutukset taloudelle on siitä tai mitä seuraa siitä, että rajoja laitetaan kiinni. Ollaan myöskin huomattu, miten riippuvaisia me olemme vaikka ulkomaisesta työvoimasta. [Jussi Halla-aho: Ei pitäisi olla!] — Näin kuitenkin olemme. — Me elämme todellisuudessa, vaikka joku muuta saattaa sanoa.

Tästä kriisistä ei pidä vetää vääriä johtopäätöksiä. On totta, että monia asioita joudutaan arvioimaan tässä uudelleen, mutta yhtä kaikki tarvitsemme tasa-arvoisen yhteiskunnan, tarvitsemme kansainvälisiä taakanjakomekanismeja, ja ilmastonmuutoksen vaikutuksien hintalappu ei ole tässä laskenut yhtään, vaikka osakekurssit niin ovat tehneetkin.

Kuntataloudessa on aika iso kriisi tällä hetkellä. Viime vuosi oli kuntatalouden historian ehkä heikoin, ja nyt tehdään äkkijarrutuksia eri puolilla maata. Nyt olisi tärkeää saada nopea viesti kuntasektorille siitä, minkälaisia tuet tulevat olemaan, koska nythän kärsivät eniten ne kunnat, jotka aikaisemmin eivät tukea ehkä ole tarvinneet. Nyt kärsivät ne kunnat, jotka ovat olleet erityisen riippuvaisia [Puhemies: Aika!] verotuloista. Missä vaiheessa voidaan antaa kunnille selkeä viesti siitä, miten tuet [Puhemies: Aika!] tulevaisuudessa tulevat jakautumaan?

Arvoisa puhemies! Suomella on kaksi samanaikaista keskinäisriippuvaista kriisiä ratkaistavana. Kyse on terveydestä, ja kyse on taloudesta, ja näiden molempien ongelmien ratkaiseminen koronan oloissa on tullut entistä monimutkaisemmaksi. Siksi arvostan sitä, että hallitus toi julkisen talouden suunnitelman, johon se ei kuvitellutkaan laittavansa kaikkia ratkaisuja, ja tunnustaa, että syksyllä katsotaan, kun tiedetään tästä talouden tilanteesta ja ennusteista enemmän, niitä välineitä, joilla ratkaisuja etsitään.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa siitä, että talouslama, työllisyyden aleneminen ja sosiaalinen lama liittyvät kaikki toisiinsa, ja kun talous lähtee liikkeelle, niin sen jälkeen nousee työllisyys mutta sosiaalinen lama usein jää. Juuri siksi on välttämätöntä tehdä tulevaisuusinvestointeja. On välttämätöntä turvata jokaiselle suomalaiselle nuorelle vähintään toisen asteen koulutus, koska se on se väline, jolla tulevaisuuden työllisyysura rakennetaan. Me tiedämme, että mitä alhaisempi työllisyysaste on ihmisjoukolla, [Puhemies koputtaa] niin sitä alhaisempi on sen koulutusastekin.

Arvoisa puhemies! Eihän kukaan kyseenalaista toisen asteen koulutuksen merkitystä, vaan kyse on nyt siitä, onko oppivelvollisuuden mekaaninen pidentäminen oikea tapa lisätä niitä tutkintoja tässä tilanteessa.

Toiselle asteelle kyllä hakeudutaan, mutta ongelma on siinä, että siellä monet putoavat kärryiltä johtuen osittain resurssien puutteesta ja toisella asteella sekä jo peruskoulussa kasautuneista ongelmista.

Maksuton toinen aste on, ikävä kyllä, pääasiassa tulonsiirtoa sellaisille ihmisille, jotka eivät tarvitse sitä tukea, kun tarvittaisiin kohdennettuja toimenpiteitä nimenomaan niille perheille ja niille oppilaille, jotka sitä tukea tarvitsevat. Tämä on jossain määrin nollasummapeliä.

Arvoisa puhemies! Sekä edustaja Halla-aho että sitä ennen edustajat Orpo ja Sarkomaa ovat yhtä aikaa vaatineet, että pysyviä menoja ei pidä lisätä, ja sitten he ovat vaatineet, että sen sijaan, että oppivelvollisuus-ikää pidennetään, niin kohdennetaan toimia heikossa asemassa oleviin. Eli te haluatte leikata sen 129 miljoonaa euroa, mikä oppimiseen ollaan laittamassa, pysyviä menoja pois, kun te sanotte, että pysyviä menoja ei pidä lisätä. [Sari Sarkomaa: Pysyvät menot nuorille!] — Te sanoitte, edustaja Sarkomaa, että asiantuntijat eivät tätä kannata. Kovaa puhetta kokoomukselta. Kokoomus ei pidä OAJ:ta ja opettajia opetuksen ammattilaisina, koska he ovat voimakkaasti kannattaneet oppivelvollisuusiän pidentämistä ja vedonneet sen puolesta.

Ja 90-luvun laman virhe olisi se, jos päästettäisiin yritykset nurin. Tässä järjestelmässä koijarin karvainen käsi saattaa tulla väliin ja jotkut yritykset saada ansiotta näitä tukia, mutta tärkeintä on se, että pidetään yritykset pystyssä [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta työllisyydestä huolehditaan.

Arvoisa herra puhemies! Koulutukseen pitää totta kai panostaa, se on tie ulos tällaisestakin kriisistä. Lisää aloituspaikkoja, varhaista tukea lapsille ja koululaisille. Oppimateriaalituen korotus on tehokas keino myös maksuttoman toisen asteen varmistamiseen jokaiselle. Tällaisia tukia me tarvitsemme.

Palaan tuohon alvipalautuskysymykseen. Katsoin Länsi-Suomi-mediasta, että, valtiovarainministeri Kulmuni, te olette valmis alvipalautuksia tukemaan. Nyt olisi mielenkiintoista tietää, kuka sitä hallituksessa sitten vastustaa, että yrityksille voitaisiin palauttaa nämä arvolisäverot alkuvuodelta.

Sitten tämä ravintolatuki. Sen on eduskunta yksimielisesti sanonut, että ravintoloille tulee kohdennettu tuki, ja nyt kysyn: koska ravintolat ja kahvilat tämän tuen saavat?

Ja viimeisenä, yksi muuten suurimpia laskuja tästä kriisistä voi lopulta olla henkinen lasku, ja kysyisin sitä, että olisiko tässä paikassa [Puhemies koputtaa] nyt aika toteuttaa se terapiatakuu, [Puhemies: Aika!] jota laajasti myös on kannatettu.

Arvoisa puhemies! Suomen talous ei kestä, jos suomalaiset eivät kestä. Tämä tulee selkeästi ilmi, kun tarkastellaan 90-luvun laman vaikutuksia. Nyt jo tiedämme, että mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen, ja siksi juurikin mielenterveyspalveluihin, suomalaisten hyvinvointiin ja koulutukseen panostaminen on sitä pitkän aikavälin kantokyvyn rakentamista. Nuori sukupolvi ei pysty Suomen taloutta kannattelemaan tai veroja maksamaan, jos koulutustaso jää alhaiseksi. Esimerkiksi peruskoulun varaan jäävällä nuorella on todella kohonnut todennäköisyys joutua työttömäksi, ja siksi nimenomaan koulutukseen panostaminen on tie tästä ulos.

Ei ole mielekästä asettaa vastakkain varhaiskasvatusta ja toista astetta. Me pystymme kyllä molempiin panostamaan, kunhan teemme sen arvovalinnan, että ylipäätään koulutukseen panostetaan. Ja sitten, jos pitää tehostamista tehdä, niin se on syytä kyllä hakea jostain aivan muualta kuin koulutuksen kohteista. Yksikään 16—17-vuotias ei ole menetetty tapaus. Vaikka voidaan todeta, että varhaiskasvatukseen olisi kannattanut panostaa jo 10 vuotta sitten, niin samalla meidän on kyllä autettava niitä nuoria, joille toinen aste tuntuu vaikealta. Juuri sitä muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaa, että jokainen saadaan siellä [Puhemies: Aika!] suorittamaan se toisen asteen tutkinto.

Arvoisa puhemies! Tässä nivaskassa ei priorisoida julkisia menoja, ei varauduta euroalueen heikentymiseen eikä luovuta ideologisista hankkeista. [Antti Kurvinen: Mutta hoidetaan kriisiä!] Tuntuu kohtuuttomalta, että matkailu- ja ravintola-alalla ja muilla aloilla on vaikea saada minkäänlaista apua, jotta ihmiset selviytyisivät huomisesta.

Vaihtoehtoja on, kuten factoring-tyyppinen ratkaisu: valtio ostaisi selkeitä ja riidattomia pk-sektorin laskusaatavia, esimerkiksi 80 prosentilla. Näin se ei olisi suoraa tukea, ja valtio saisi omiaan takaisin ja välttäisimme dominoefektit maksuvaikeuksien kumuloituessa. Tämä ostaisi aikaa ja tilaa markkinoilla ja olisi varmasti oikeudenmukaisempi vaihtoehto kuin hallituksen — jota myös Arhinmäki edustaa — alaisuudessa toimivan Business Finlandin kiistanalainen huutokauppakeisarimalli. Toivottavasti valtiovarainministeri ja elinkeinoministeri jalostavat ideaa.

Herra puhemies! Myös meillä keskustan eduskuntaryhmässä on ihmetelty näitä uutisia siitä, minne Business Finlandin yritystuet, koronatuet, ovat menneet. Kuitenkin haluan, jotta keskusteluun tulee suhteellisuudentajua, todeta sen, että kun pyysin ne tiedot tuolta työ- ja elinkeinoministeriöstä, niin huomasin, että siellä oli reilusti yli puolet, lähes kaksi kolmasosaa, alle 10 000 euron pieniä tukia pienille yrityksille, kunnon yrityksille: pyöreästi sanottuna 4 000 kappaletta noin 6 000:sta taisi olla tällaisia tukia. Mutta keskusta on sitä mieltä, että asia pitää selvittää ja ministerimme Lintilä on toiminut niin kuin ministerin pitää toimia, hyvin huolellisesti ja laittanut selvitykset liikkeelle. Meidän mielestämme koronatukien pitää kohdistua yrityksiin, joissa kriisi on oikeasti aiheuttanut liiketoiminnan tappioita, jotka työllistävät ja joilla on tulevaisuudennäkymää. Pöytälaatikkoon ei pidä maksaa yhtään koronatukea.

Puhemies! Kysyisin, kun työministeri on paikalla, millainen nyt tämä maatalouden työvoimatarpeen tilanne on tällä hetkellä. Yrittävätkö työministeriö ja työministeri nyt kohdistaa jollakin tavalla tukea sinne, että suomalaiset lähtisivät maatiloille töihin, ja riittääkö tämä 1 500 kausityöläisen määrä hoitamaan sen, että meillä on kotimaisia kasviksia myös syksyllä?

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kurvinen sanoi, että on turha ennustaa julkistaloutta, eikä sitä teidän, Kurvinen, tarvitsekaan tehdä, kun sen ovat pätevät virkamiehet tehneet. [Antti Kurvisen välihuuto] Mutta se on hyvä tiedostaa, että tämä järkyttävä alijäämähän, jos me nyt pysymme tässä julkisen talouden suunnitelmassa, ei johdu pelkästään eikä edes suurelta osin tästä koronakriisistä.

Ja minä arvostan, valtiovarainministeri Kulmuni, kovasti sitä, että te muistutatte hallituskumppaneitanne tästä julkisen talouden sopeuttamisen tarpeesta, mutta kun te sanotte kauniisti, että Suomi palautetaan kestävän julkisen talouden uralle, niin silloin on ehkä rehellistä miettiä, mikä on se vuosi, johon silloin pitäisi ajatus lennättää taaksepäin ajassa, sillä Suomen julkistalous ei ollut kestävällä julkisen talouden uralla viime syksynä. Me olimme matkalla sinne Sipilän hallituksen toimien ansioista, mutta suunta kääntyi, niin kuin kaikista talousanalyyseistä ja asiantuntijoiden puheista viime syksynä [Puhemies: Aika!] selvästi ilmeni.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Sitten vielä edustaja Halla-aho, ja sitten mennään ministereitten vastauksiin. [Jussi Halla-aho: Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin ystävällistä, mutta en ole pyytänyt puheenvuoroa.] — Selvä. Mennään eteenpäin sitten, elikkä ministeri Kulmuni, ole hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille hyvästä debatista, ja vastaan muutamiin kysymyksiin.

Tämä arvonlisäveron palautus alkuvuoden osalta, josta olemme keskustelleet useampaan otteeseen tässä salissa, ei ole ollut erityisen nopea keino saada sitä, koska se automaatioon perustuva järjestelmä vie sen noin pari kuukautta, mutta nyt minä olen halunnut viedä sitä asiaa eteenpäin millä tahansa keinolla, [Sari Sarkomaa: Hienoa!] ja kun se manuaalisesti tehdään, virkamies virkamieheltä sitten laskee sen ja tekee sen palautuksen siinä, virheiden riski totta kai kasvaa, mutta siitä huolimatta, koska tilanne on näin poikkeuksellinen, me selvitämme koko ajan, jatkuvasti kaikkia keinoja, kuinka voimme auttaa sitä tilannetta, että firmat eivät ajaudu konkurssiin. [Timo Heinonen: Hyvä!] Ja vaikka täällä on tullut kritiikkiä näitä yritystukia kohtaan, niin täytyy muistaa, että meillä oli aivan yksiselitteistä, että kaikki halusivat laittaa tukia nopeasti liikkeelle kaikista vikkelimpiä keinoja pitkin, ja sitten kun me huomaamme, että jos siellä on tarvetta muuttaa parametreja, niin niitä muutetaan. Mutta tuhansia ja tuhansia firmoja on pystytty jo auttamaan näiden olemassa olevien tukien kautta, ja edelleenkin selvitämme, mitä tarvitaan vielä, ettei tilanne ajaudu konkursseihin.

Ja aivan kuten edustaja Vartiainen täällä totesi, finanssikriisin jälkeisenä vuosikymmenenähän Suomi ei missään vaiheessa pystynyt pääsemään itse asiassa vakaalle julkisen talouden uralle. Me saavutimme sitä hiljalleen, mutta vuosikymmenessäkään me emme päässeet ylijäämäisiä tuloksia tekemään, ja nyt meiltä katoaa alta, jälleen kerran, valtava määrä työtä, joka täytyy uudestaan jälleenrakentaa, ja se tulee ehdottomasti vaatimaan sitä, että me mietimme, mikä se reaalitalouden tilanne on tällä hetkellä, ja suhteutamme niitä asioita, joita ajattelimme tekevämme. Meidän täytyy miettiä tulevia sukupolvia, kuinka paljon voimme jättää lainaa heidän kannettavakseen, koska heillä on vaikkapa väestön ikääntymisestäkin tulevaa taakkaa jo niskassaan, mutta tämä kaikki hallituksen täytyy pystyä syksyllä, kun tiedämme, miten virus on [Puhemies koputtaa] selätetty, ratkaisemaan. [Puhemies: Aika!]

Arvoisa herra puhemies! Nyt tarvitaan niitä rakennuspuita rakentaaksemme sillan yli tämän synkän virran, ja siihen tarvitaan monia elementtejä.

Ensimmäinen elementti, johon on tartuttu, on yritysten tukeminen ylitse tämän kriisin. Ravintola-alan yritysten osalta meillä on valmistelussa malleja, ja niitä hallitus tulee käsittelemään.

Toinen asia on se, että meidän pitää myös estää kaikin tavoin näiden lomautusten ajautuminen irtisanomisiksi, eli pidettävä huolta siitä, että ihmiset voivat palata töihin ja saadaan taas maa käyntiin ja pyörimään.

Yhtä lailla on tärkeää se, että pidämme huolta siitä inhimillisestä pääomasta, joka meidän nuorisossamme on, ja siitä syystä näen kyllä myös työllisyyden näkökulmasta nuorten koulutukseen satsaamisen ihan ensiarvoisen tärkeänä. Kaikkien näiden pitää olla balanssissa, ja tietenkin talous huomioiden, mutta taloutta ei ole ilman inhimillistä sosiaalista hyvinvointia, ja osaaminen on ihan ykkösasioita. Siinä me lyömme kättä yhteen opetusministerin kanssa, että pidämme huolta siitä, että myös osaamiseen satsataan, koska se on keino päästä eteenpäin.

Eli kaikkia näitä käydään ja tehdään ja hallitus on tähän työhön käynyt. Tänä aamuna keskustelin työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa, ja kävimme tätä keskustelua, miten siellä nähdään ja tuodaan esityksiä myös tähän Hetemäen työhön, jolla tullaan etsimään keinoja myös exit-prosessiin eli siihen, että päästään tästä kriisistä yli ja voidaan rakentaa sitten kestävää tulevaisuutta. Se tulee olemaan pitkä tie eikä taatusti helppo, ja siihen tarvitaan myös tässä salissa hyvää yhteistä näkemystä ja kaikkia niitä hyviä ajatuksia ja ideoita.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Adlercreutzin kysymykseen, että millä aikataululla kuntien tukemiseen:

Ensimmäinen osahan oli tässä lisätalousarviossa, jossa tuli tämä väliaikainen tuki verotulomenetysten osalta. Toinen osa tulee kolmannessa lisätalousarviossa, johon on allokoitu yli miljardin euron tuki kunnille neljällä eri elementillä, elikkä suoraan sairaanhoitopiireille menevää tukea, yhteisövero-osuuden muutosta, harkinnanvaraisen valtionavustuksen lisäystä ja suurimpana varmaankin tässä satsissa normaali valtionosuusjärjestelmä — mutta sen valtionosuusjärjestelmän suuntaamisesta, että tuleeko se asukasperusteisesti vai sillä perusteella, miten kuntaveroja on menetetty, laskelmia tällä hetkellä tehdään. Kolmantena sitten elokuussa tulee vielä katsottavaksi, ovatko nämä keinot riittäviä vai tarvitaanko vielä lisää. Ajattelen itse lisätalousarviota, mutta myöskin seuraavan vuoden budjettia.

Näillä aikatauluilla mennään tätä kuntien tukemista, ja nämä kohdistuvat suoraan koronasta johtuviin kustannusten nousuihin tai toisaalta tulojen menetyksiin. Sitten meillä on sen jälkeen hoidettavana vielä suuri suuri kysymys koko kuntien taloudesta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Sitten vielä ministeri Andersson, jonka jälkeen siirrytään puhujalistaan.