Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
sunnuntaina 26. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

Asiakohta 14 · Täysistunto 2016/83 — Eduskuntapeili
Istunnot ›  Täysistunto 2016/83 ›  Asiakohta 14
Asiakohta 14 · PTK 2016/83 vpTäysistunnon asiakohta · LähetekeskusteluLA 32/2016 vp

Lakialoite laiksi päihdehuoltolain 10 §:n muuttamisesta

LähetekeskusteluAvaa istunto ↗
Käsittely🗣 Puheenvuorot

Käsittelyvaihe · eduskunnan käsittelytiedot

01
Lähetekeskustelu

Puheenvuorot · kuka sanoi mitä

Kaikki asiakohtaan liittyvät puheenvuorot kokonaisina, lyhentämättöminä.

ST
Sari Tanus KDPuheenvuoroklo 19.17

Arvoisa puhemies! Lakialoite laiksi päihdehuoltolain 10 §:n muuttamisesta:

Sikiöaikainen alkoholialtistus on yleisin ehkäistävissä oleva sikiövaurioiden syy. Tutkimustietojen mukaan noin 6 prosentilla raskaana olevista naisista on päihderiippuvaisuus. Tarkkaa alkoholin vaurioittamien lasten määrää on mahdotonta laskea, mutta joidenkin arvioiden mukaan alkoholi vaurioittaa joka vuosi pysyvästi jopa tuhatta sikiötä. Diagnoosi saadaan usein vasta vuosien kuluttua lapsen syntymästä, mikä vaikeuttaa tilastointia. Päihteiden käyttö raskausaikana altistaa lapsen fetaalialkoholisyndroomalle, FAS-oireyhtymälle, jonka seurauksena lapsella voi olla kasvuhäiriöitä, keskushermoston rakenteellista poikkeavuutta ja pahimmassa tapauksessa vakava ja pysyvä aivovaurio.

Alkoholi on sikiölle myrkky. Etanoli läpäisee istukan ja sikiön verenkiertoon toistuvasti joutuessaan aiheuttaa pysyviä, kehityksellisiä elinvaurioita keskushermoston lisäksi sydämeen, munuaisiin, luustoon ja aistinelimiin. Tietyt aivojen kehityksen vaiheet ovat erityisen herkkiä etanolin vaikutuksille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 10 000 alle 16-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteinen äidin raskausajan päihteidenkäytön aiheuttama vaurio.

Päihdehuoltolaki 41/1986 mahdollistaa alkoholin ja muiden päihteiden käyttäjien vastentahtoisen hoidon eli pakkohoidon. Pakkohoito on äärimmäinen keino, mutta esimerkiksi itsetuhoisen tai väkivaltaisen potilaan kohdalla joskus ainoa keino auttaa. Päihdehuoltolain tahdosta riippumattoman hoidon määräykset soveltuvat torjumaan alkoholistien itselleen ja ympäristölleen aiheuttamia haittoja. Sen sijaan päihteitä käyttävän raskaana olevan naisen tapauksessa laista ei ole tällä hetkellä hyötyä. Tahdosta riippumatonta hoitoa tulisi voida soveltaa päihdeäitien hoidossa, kun tavoitteena on syntymättömän lapsen suojelu. Muissa Pohjoismaissa alkoholiongelmista kärsivien äitien tahdonvastaisesta hoidosta on saatu hyviä kokemuksia. Ensisijaisesti tietysti on turvattava vapaaehtoisen päihdehoidon riittävät resurssit kaikkialla maassa. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan päihdekuntoutuksen tulee olla ensi sijalla, mutta viime kädessä sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vuoksi syntyneiden kehitysvammojen muodostuminen voitaisiin ehkäistä esimerkiksi äidin omaan sitoumukseen perustuvalla raskausajan tahdosta riippumattomalla hoidolla. Ongelmana on usein päihdekuntoutuksen edellyttämä pitkäjänteisyys. Raskausaikana nainen on erityisen motivoitunut pääsemään irti päihteistä. Äiti saattaa haluta hoitoon, mutta ei jaksa pysyä hoidossa tarvittavaa aikaa ilman riittävää tukea. Jokainen äiti, myös päihderiippuvainen, pohjimmiltaan haluaa lapsensa parasta. Kyseessä on ennen kaikkea myös naisen oma etu: hän pääsee pitkäjänteiseen hoitoon, ja lapsi syntyy terveempänä.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus synnyttää toimintavelvoitteen sosiaalitoimeen jo ennen lapsen syntymää. Ilmoitusvelvollisia ovat samat tahot kuin varsinaisessa lastensuojeluilmoituksessa, ja ilmoitus tehdään ensisijaisesti sosiaalipäivystykseen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa ilmoittajalla on perusteltu syy epäillä tulevan äidin tai isän kärsivän esimerkiksi päihdeongelmasta tai vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Kohdussa elävän asema on hyvin eriarvoinen kuin samanikäisen keskoslapsen. Kohdussa elävän lapsen voi äiti päihderiippuvuutensa vuoksi myrkyttää ja vammauttaa kohtuun, keskoslapsen tai vastasyntyneen vastaava kohtelu olisi rikos. Sikiön ja tulevan lapsen elinikäisen terveyden tulee olla tärkeämpää kuin äidin raskaudenaikaisen oikeuden päihteiden käyttöön.

Sen vuoksi ehdotamme — koko kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on allekirjoittanut tämän lakialoitteen, jonka me lääkärit, Päivi Räsänen ensimmäisenä allekirjoittajana, olemme allekirjoittaneet — että teemme muutoksen päihdehuoltolain 10 §:ään seuraavasti:

"Hoitoon määräämisen edellytykset

Hoitoon tahdostaan riippumatta voidaan määrätä henkilö, jonka hoidon ja huollon järjestämisessä vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja joka päihteiden käytön vuoksi vakavasti vaarantaa kohdussaan elävän sikiön hengen tai terveyden."

Tämä lakiehdotus on erittäin tärkeä paitsi kohdussa kasvavia lapsia ja heidän terveyttään mutta myös heidän äitiään ajatellen, ja pitkällä tähtäimellä taas kun ajattelemme, niin tämä mahdollisuus säästää valtavasti yhteiskunnan varoja. — Kiitos.

4 477 merkkiä · suomi

Päätös · miten asiakohta ratkesi

Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
← Takaisin istuntoon
Lähde:Eduskunnan avoin data · Section + Speech + Voting·haettu 20.7.2026 klo 14.00