Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Arja Juvonen ps) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Satu Hassi vihr) | Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Katja Hänninen vas) | Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Piritta Rantanen sd) | Suullinen kysymys maahantulorajoitusten purkamisesta (Sari Multala kok) | Suullinen kysymys maahantulorajoitusten purkamisesta (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Moni kansalainen on sote-uudistuksen myötä huolissaan siitä, mitä hänen tarvitsemilleen sote-palveluille tapahtuu. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa kunnat ovat jo nyt suuria ja takavuosien kuntaliitosten jälkeen matkat keskustaajamaan jo nyt pitkiä. Sote-uudistus ei sisällä lähipalvelutakuuta, vaan sen sijaan mietitään, mitä kuntien tyhjäksi jääville sote-kiinteistöille tehdään. Moni ikääntyvä kansalainen miettii tälläkin hetkellä, miten kauas kotoaan ja läheisistään voi joutua, kun kunto heikkenee niin, että ei pysty asumaan enää omassa kodissaan, tai kuinka kauas voi joutua matkustamaan terveyskeskukseen päästäkseen. Hyvä hallitus, mitä te vastaatte huolestuneille kansalaisille? Kuinka pitkän matkan kansalainen voi joutua kotoaan matkustamaan päästäkseen terveyskeskukseen, ja kuinka kauas läheisistään ikäihminen voi joutua muuttamaan saadakseen esimerkiksi palveluasumispaikan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja ministeri Kiuru tulee paikalle. Olkaa hyvä. [Arja Juvonen: Kuuliko hän kysymyksen?] Kuuliko ministeri Kiuru kysymyksen?

Arvoisa puhemies! Edustaja kysyi siitä, kuinka nopeasti. Se on ollut Suomessa ongelma. [Arja Juvonen: Kuinka kauas?] — Joo, kuulin kysymyksen, mutta minä tarkoitan juuri sitä, että se on ollut Suomessa ongelma siksi, että vaikka lainsäädäntö onkin hyvä, niin kaikilta osin ihmiset eivät ole saaneet paikkoja. Nyt me yritämme parantaa sitä. Vanhuspalvelulain kakkosvaiheen uudistuksen osalta tämä on otettu huomioon.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen tehtävä on erittäin epäkiitollinen. Tämäkö lienee syynä sille, että aluevaltuustoja ei valita kuten muita ylikunnallisia toimielimiä? Muihin ylikunnallisiin toimielimiin edustajat valitaan kunnanvaltuustoissa, ja näin pienimmätkin kunnat saavat toimielimeen vähintään yhden edustajan. Hyvinvointialuevaltuustoissa näin ei kuitenkaan käy. Miksi? Haluaako hallitus helpottaa pienten kuntien palveluiden alasajoa sillä, että leikkauksilla ei ole kasvoja oman kunnan nimittämän luottamushenkilön muodossa? Hyvä hallitus, minkä takia sote-esitys ei sisällä pienten kuntien äänivallan takaamiseksi takuuta vähintään yhdestä edustajasta hyvinvointialueen valtuustoon? Ettekö te koe tätä ongelmaksi demokratian toteutumisen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja ministeri Paatero, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, varmaan myöskin ministeri Henriksson. — Tässä kaksi kautta sitten oli sote-uudistus, jossa ei ollut vaaleilla valituilla päättäjillä valtaa, ja se todettiin perustuslakivaliokunnassa mahdottomaksi. Vaaleilla valitut ihmiset vastaavat sekä rahoituksesta että palveluista, ja näin se kansalaisten demokratia itse asiassa paranee, koska he pääsevät suoraan äänestämään niistä päättäjistä, jotka sitten päättävät niin palveluverkosta kuin palveluiden laadusta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tässä kohden esimerkiksi Uudenmaan ratkaisu, joka tähän tehtiin, parantaa pienempienkin kuntien mahdollisuutta saada niitä omia edustajiaan sinne, [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten?] kun ei ole vain yhtä maakunnallista päätöksentekoelintä vaan tuli näitä useampia.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Vielä ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kysymys, koska nyt kun luodaan uusi järjestelmä Suomeen, niin tietysti on tärkeätä se, että kansalaiset, kuntalaiset, myös kokevat sen omakseen. Ja sen takia meillä on kaikilla suuri työ edessä, jotta me saamme ihmiset sitten lähtemään äänestämään, ja sen varalta ja sen osalta on tehtävä paljon työtä.

Mutta tähän itse kysymykseen. Tilannehan on juuri se, että alueelle valitaan ne päättäjät, jotka alueen kuntalaiset, kansalaiset, sinne haluavat. Ja me emme ole pystyneet menemään sellaiseen järjestelmään, että voitaisiin taata, että jokaisesta kunnasta olisi vähintään yksi. Tätä on kyllä pohdittu ja katsottu, mutta ei ole löydetty sellaista ratkaisua, että se olisi toimivaa. Sen sijaan nyt annetaan kaikille alueen asukkaille mahdollisuus äänestää ketä haluavat siltä koko alueelta, ja se antaa myös pienen kunnan hyvälle ehdokkaalle kyllä mahdollisuuksia. Nämä suorat vaalit ovat tärkeitä myös [Puhemies koputtaa] kansanvallan näkökulmasta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Maakuntaveron valmistelu alkaa valtiovarainministeriössä tulevana heinäkuuna, ja sen valmistelu on tarkoitus saada loppuun vuoden 22 loppuun mennessä. Kun Suomen kokonaisveroaste kuuluu jo nykyisin maailman kärkipäähän ja maakuntavero tulee kohdistumaan työhön eli ansiotuloihin, niin uskon tämän johtavan siihen, että palkansaajien ansiotuloverotus tulee kiristymään entisestään. Ja kun palkalla ei tule toimeen, niin yhä useampi työssäkäyvä ihminen joutuu turvautumaan erilaisiin yhteiskunnan tukiin. Lisäksi moni tulee harkitsemaan, että ei jatkossa tee työtä lainkaan, koska maakuntavero vie leivän pöydästä. Arvoisa hallitus, kysyn: lisääkö vai vähentääkö maakuntaveron käyttöönotto työllisyyttä, jota ei ole kustannettu verovaroin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt ei ole valtiovarainministeri paikalla. Onko vastauksia? — Paatero, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämmöistä arviota ei ole tehty, koska meillä ei ole maakuntaverosta mallia, ei ole. Meillä on suunnitelmia kakkosvaiheeksi tulevaisuudessa miettiä, tuleeko maakunnille muita tehtäviä, ja jos tulee, mikä on se rahoitusmalli, ja siihen liittyen myöskin käydään tämä verokysymys läpi. Mutta meillä ei ole sitä tällä hetkellä, ja te olette kaikki käsitelleet sitä esitystä, missä on tämä rahoitusmalli, jolla nämä maakunnat lähtevät liikkeelle. Sillä mennään. [Jukka Mäkynen: Elikkä jälkikäteen!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä sote on kuin jättimäinen kuntaliitos — jättimäinen kuntaliitos. Perustelen sitä sillä, että puolet kunnan tehtävistä ja puolet kunnan rahoista viedään pois. Elikkä ne viedään pois kunnan päättäjiltä. Ja on järkyttävää nähdä, että pienistä kunnista ei tule sinne päättäjiä. Mitä tästä nyt seuraa? Se on tosi iso muutos. Erityisen huolestunut olen tavallisista ihmisistä, jotka kaipaavat vuodeosastoja, terveysasemia.

Entäs omaishoitajat? Omaishoitajat on varmasti tästä nyt unohdettu, koska tämä muutoshan ei paranna heidän asemaansa. Nykyään kuntapäättäjät päättävät omaishoidon kohtalosta, nyt tämä siirtyy maakunnille. Elikkä omaishoitajan asema ei muutu, heistä ei tule valtakunnallisia. Kaikille ei edelleenkään taata tasaista omaishoidon tukea, ja edelleenkään omaishoidon tuki ei muutu verottomaksi. Oletteko miettineet, voisiko omaishoidon tuen tehdä sillä tavalla, että se olisi kaikille tasapuolinen ja se olisi verotonta, [Puhemies: Kiitoksia, aika!] vihdoinkin verotonta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri ei ole paikalla, mutta minä en ota tähän veroasiaan kantaa.

Muutoin tässä kysymyksessä ikään kuin annettiin ymmärtää, että sosiaali‑ ja terveydenhuoltouudistusta koskevan valmistelun, joka on aivan loppusuoralla täällä eduskunnassa, pitäisi sisältää myöskin parannuksia omaishoitoon. Se ei ole substanssilaki, siellä ei säädetä iäkkäiden palveluista, vaan siinä on kysymys raamilaista, siitä, miten palvelut jatkossa hoidetaan.

Edustaja antoi ymmärtää, että kunnat tällä hetkellä hoitavat näitä tehtäviä, ja järjestämisvastuu onkin siellä, mutta enää 75 kuntaa Suomessa hoitaa tätä tärkeää tehtävää itsenäisesti. Kyllä maailma on mennyt siihen suuntaan, että yhteistoiminta-alueet ja kuntayhtymät tänä päivänä näitä hoitavat, ja päätöksenteko on etääntynyt yhä kauemmaksi niistä kansanvaltaisista malleista. Tämä on juuri se syy, miksi katsotaan, että Suomessa siirrytään tästä nykyisestä kuntaverkosta ja näistä järjestäjistä siihen, että tulisi [Puhemies koputtaa] 22 aluetta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia, aika.

Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksessa sosiaalipalveluitten kohtalo on jäänyt paljon vähemmälle huomiolle, kun on enemmän keskitytty terveyspalveluihin. Hallituksen keskeneräinen sote-uudistus jättää ratkaisematta esimerkiksi työpajatoiminnan ja toisaalta myöskin työtoiminnan kohtalon.

Nyt meillä ollaan siirtämässä TE-toimintojen palveluita kuntiin, mutta samanaikaisesti hallituksen sote-uudistus tulee estämään sen, että meillä ei kuitenkaan pystytä kunnissa enää järjestämään työpajatoimintaa eikä myöskään työtoimintaa. Työpajatoiminnalla ja työtoiminnalla on äärimmäisen tärkeä kuntouttava vaikutus: se on tärkeää monille nuorille ja monille, jotka yrittävät palata työelämään. Olemme siis vetämässä maton alta näiltä ihmisiltä, jotka tarvitsisivat kipeästi tätä kuntouttavaa työtoimintaa ja myöskin työpajatoimintaa. Miten hallitus aikoo ratkaista tämän ongelman? Tämä on jätetty tässä esityksessä [Puhemies: Aika!] pelkän toivomusponnen varaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin minä juuri äsken tuossa edeltävässä kysymyksessä koskien omaishoitoa totesin, tässä isossa kokonaisuudessa järjestämisvastuu siirretään nyt kunnilta hyvinvointialueille ja laitetaan koko tämä tuleva orkesteri soimaan niin sanotusti valtion rahoituksella. Tästä on kysymys.

Tässä isossa raamilainsäädännössä ei oteta kantaa vielä kaikkiin substanssilakeja vaativiin yksityiskohtiin. Se on siis siksi järkevää, että jos me ottaisimme tänne kaikki yli sata substanssilakia ja yrittäisimme täällä tehdä koko tämän kokonaisuuden ja myös kaikki substanssilakien päivitykset samaan aikaan, niin tässä kansanvaltaisessa neljän vuoden syklissä se ei olisi mahdollista. Siksi meidän täytyy myöskin yliopistosairaaloiden osalta — ennen kuin kukaan ehtii sitä kysyä — vielä tehdä substanssilainsäädäntömuutoksia, sitten kun aika tulee. Ensin pitää eduskunnasta saada viimeinen sana, ja keskiviikkona se taitaa tulla tälle itse raamilaille, ja sitten jatketaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka sote-uudistus etenee, silti puolentoista vuoden ajan sote on vielä kunnilla. Maksuton ehkäisy on tutkitusti tehokas keino yhtä aikaa vähentää abortteja ja sukupuolitauteja ja sen kautta terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa terveyttä. Vantaalla alle 20-vuotiaiden abortit vähenivät yli kolmanneksella, kun kaupunki alkoi tarjota nuorille maksutta kierukoita ja ehkäisyimplantteja. Raumalla taas klamydiatartuntojen määrä laski kolmanneksella. Maksuton ehkäisy vahvistaa nuorten terveyttä ja seksuaalioikeuksia. Jos ehkäisy maksaa, kustannuksista valtaosa kaatuu tytöille ja naisille, eikä kaikilla ole ehkäisyyn lainkaan varaa.

Hallitusohjelma linjaa, että aloitetaan maksuttoman ehkäisyn kokeilu alle 25-vuotiaille. Kunnille luvatut tuet ovat kuitenkin viivästyneet useaan otteeseen. Kysyn ministeri Kiurulta: milloin maksuttoman ehkäisyn kokeilu alkaa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kohta se alkaa, [Naurua] nimittäin sisältöuudistukseen tulee rahoitus sen jälkeen, kun saamme nyt tämän ison kokonaisuuden täällä rakennelakeina läpi.

Hallitusohjelmassa on sovittu vuosille 21 ja 22 kokeilun läpiviemisestä, eli 5 miljoonalla eurolla per vuosi kokeillaan jo monissa kunnissa käytössä olevaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille. Miksi tämä on tärkeää? Se on taloudellinen kysymys, niin kuin edustaja tässä hyvin kävi läpi. Se siis säästää kustannuksia, siitä on jo kokemusta. Mutta me emme voi puhua nuorten maksuttomasta ehkäisystä vain kustannuskysymyksenä, vaan meidän pitää puhua siitä myös tasa-arvokysymyksenä ja kyllä myös sukupuolikysymyksenä, sillä ehkäisy ei ole vain tyttöjen ja naisten asia, ja kun raskaudenkeskeytysten alueelliset erot ovat sitä mitä ovat, eli huomattavat, niin silloin tietenkin kysymys on myös siitä, että meidän täytyy tunnustaa, [Puhemies: Aika!] että nämä raskaudenkeskeytykset kohdistuvat muutenkin hyvin haavoittuvassa asemassa oleville.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ja edustaja Kauma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri Kiuru tuossa totesi, ensi viikon keskiviikkona on sinänsä historiallinen päivä, kun tulemme täällä äänestämään sote-uudistuksen kohtalosta.

Itse olen pohtinut tätä asiaa monelta kannalta, ja yksi asia on syrjäseutujen ihmiset. Mietin sitä siltä kannalta, että tässä tulevassa laissahan rajoitetaan hyvin paljon sitä, millä tavalla voidaan käyttää ostopalveluja, alihankintaa ja myöskin vuokralääkäreitä. Näin ollen mietin esimerkiksi syrjäseudulla asuvaa henkilöä, joka tarvitsee lääkäripalvelua. Kun sinne ei tälläkään hetkellä saada niitä lääkäreitä, niin millä ihmeellä niitä sitten tämän lain nojalla saadaan paremmin, kun kerran vuokralääkäreiden ja ostopalveluiden käyttöä rajoitetaan? Tähän haluaisin mielelläni saada vastauksen, ja uskoisin, että aika moni muukin — sellainen, joka siellä asuu — haluaisi saada vastauksen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On tärkeää huomata, että meillä on lääkäripulaa Suomessa mutta se ei kohdistu tasaisesti kaikille alueille tai samantyyppisille alueille ja samantyyppisille kunnille, ja tätä kautta ilmiö on paljon vaikeampi kuin tässä voisi nopeasti ajatellakaan. Mutta samaan aikaan edustajan väite, että me vaikeuttaisimme nyt lääkäreiden saantia tämän sote-uudistuksen johdosta, lienee minusta ehkä pysähtymisen arvoinen: onko todella näin? Kun katsotaan tätä tilannetta, niin meillä syntyy nykyisen järjestäjäkentän sijasta 22 toimijaa. Onko uskottavampaa, että nämä 22 toimijaa saavat Suomessa lääkäriin pääsyn kuntoon, kuin tämä nykyinen verkko, jossa todella enää vain noin 75 kuntaa itsenäisesti tätä tehtävää hoitaa? Kyllä, edustaja, nyt alkaa olla se aika myöntää, että kuntavetoinen järjestelmä on tullut tiensä loppuun. Siitä kertoo jo se, että markkinat ovat hyvin paljon ottaneet sitä tehtäväkenttää, jonka aikaisemmin olisi pitänyt olla [Puhemies koputtaa] tiukasti suitsista pitävällä järjestäjällä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos, aika. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittivät valiokuntakäsittelyssä pykälämuutosta, jolla Länsi-Pohjan ja Savonlinnan keskussairaaloiden ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen lakkauttamista koskeva kymmenen vuoden määräaika olisi poistettu lainsäädännöstä, jolloin näiden sairaaloiden toiminta olisi voinut jatkua myös vuoden 2032 jälkeen. Tähän eivät tietenkään hallituspuolueet suostuneet.

Arvoisa ministeri Kiuru, olette äskettäin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan luvannut, että tulette ensi syksynä tuomaan meille lakiesityksen, jolla Länsi-Pohjan keskussairaalan oikeus ylläpitää yhteispäivystystä turvataan pitkällä aikavälillä. Voitteko kertoa meille ja kaikille Meri-Lapin asukkaille, mitä tämä epämääräinen lupaus käytännössä tarkoittaa? Eli mitä säilytetään, kuinka kauan ja turvataanko sille täysimääräinen rahoitus?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tälläkin hetkellä näissä rahoituksen pohjissa on kahden sairaalan mallille rahoitus. Siitäkin on julkisuudessa esitetty hyvin vääränlaisia käsityksiä, eikä ole ollut tarkoitus muuttaa tässä pohjassa olevaa ratkaisua myöskään seuraavina vuosina.

Mitä tulee Länsi-Pohjan sairaalan ja myöskin Savonlinnan sairaalan säilyttämiseen, kyllä hallituspuolueet ovat hyvin yhtenäisiä siinä viestissä. Ja aivan oikein siteerasitte minua: me haemme pysyvän ratkaisun substanssilakiin, ja se tullaan tekemään. Työ aloitettiin jo siltä varalta, ettei tulisi ihmisille väärää käsitystä tästä asiasta. Asia laitetaan kuntoon.

Niin kuin totesin, sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta koskeva esitys on siis rakenteita koskeva esitys. Siinä iso kuva laitetaan kuntoon. Ja koska meillä on sosiaali- ja terveydenhuollossa niin valtava määrä lakeja, niin niitä sisältölakeja ei tässä vaiheessa uudisteta, vaan ensin sovitaan, tehdäänkö tämä uudistus, ja sitten lähdetään näitä yksittäisiä lakeja päivittämään. [Puhemies koputtaa] Ja tässä tapauksessa te viittaatte juuri tähän päivittämistyöhön, [Puhemies: Kiitoksia, aika!] jossa me varmistamme näiden sairaaloiden säilymisen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus on luomassa tähän kuuden miljoonan valtakuntaan uuden hallinnon tason. Sitäkö suomalaiset tarvitsevat? [Satu Hassin välihuuto] No, tämä ei ollut varsinainen kysymykseni.

Kysymykseni on pääministeri Marinille: Te olette hallituksessa sopineet maakuntaveron käyttöönotosta. Valtiovarainministeri Saarikko sanoi Ilta-Sanomissa 10. kesäkuuta seuraavaa: ”Kenenkään verotus ei saa nousta.” Nyt kysyn teiltä, pääministeri Marin: Miten te tämän aikoisitte estää? Eli jos meille — ja kun teidän mielestänne — tulee maakuntavero ja jotkut maakunnat sitten korottavat veroa enemmän kuin toiset maakunnat, niin miten te estätte sen, että kenenkään verotus ei nouse? Tarkoittaako tämä sitä, että jos viisi maakuntaa vaikka kiristää veroa, niin kaikkien suomalaisten veroa alennetaan, [Puhemies koputtaa] ja minkä verran, koska [Puhemies: Kiitoksia!] nämä kiristykset ovat erisuuruisia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kokonaisuus on valtiovarainministeri Saarikon alaisuudessa valmisteltava asia, ja varmasti tähän voidaan palata. Yleisesti ottaen valmistelutyötä tehdään. Paljon on yksityiskohtia vielä avoinna, nämä tulevat täsmentymään, kun valmistelu kulkee eteenpäin, mutta kyllä hallituksen tavoitteena on se, että kokonaisverotus ei tämän vuoksi kiristy. [Ben Zyskowicz: Kysyin, miten estätte sen!]

Arvoisa puhemies! Historiallinen ja odotettu sote-uudistus on vihdoinkin valmistumassa, ja pääsemme ensi viikolla äänestämään siitä. Tämän sote-prosessin käsittelyn yhteydessä on ainakin tullut selväksi se, kuinka raivokkaasti kokoomus vastustaa sitä, [Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä!] aivan kuten kokoomus vastusti peruskouluakin aikanaan. [Kokoomuksen ryhmästä: No ohhoh!] Tämän uudistuksen tavoitteenahan on huolehtia siitä, että kaikille suomalaisille kaikkialla Suomessa turvataan laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ennaltaehkäisevästi ja tasa-arvoisesti. Mutta kun kuuntelee tätä kokoomuksen kritiikkiä, niin eikö kuulostakin siltä, että kokoomus on ennen kaikkea huolissaan siitä, etteivät yksityiset terveysjätit nyt pääse rahastamaan meille kaikille elintärkeillä palveluilla? [Ben Zyskowicz: Ehkä teistä kuulostaa siltä!]

Arvoisa puhemies! Sote-paketti ei ole täydellinen, mutta tärkeintä on, että yhdenvertaiset, kaikille oikeudenmukaisesti ja [Puhemies koputtaa] tasa-arvoisesti saatavilla olevat palvelut turvataan [Puhemies: Kysymys!] vahvistamalla julkisia peruspalveluita. Eikö asia olekin näin, ministeri Kiuru? [Naurua — Perussuomalaisten ryhmästä: Loistava kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Juuri näin se on. Ja minusta on tärkeää myös se, että eduskunnassa säilyy nyt horisontissa tämä iso kuva: mitä täällä yritetään ja ollaan tekemässä. Siinä on kysymys vuosisadan uudistuksesta, kysymys siitä, mikä foorumi ja mikä vastuunkantajataho pystyy jatkossa järjestämään nämä laadukkaat, kaikille yhdenvertaisesti toimivat palvelut.

Kun me katsomme nykyistä kuntakenttää, niin ihmisillä on omakohtainen kokemus siitä, että esimerkiksi hammashuolto toimii paljon paremmin naapurikunnan puolella, mahdollisesti lääkäriin pääsy toimii paljon paremmin jonkun toisen kunnan puolella kuin sen kunnan puolella, missä itse asutaan. Tämä todellisuus, jossa me elämme, ei ole kovin yhdenvertainen, varsinkin kun otamme huomioon sen, että kustannusvaikutukset ovat, kun ihminen joutuu erikoissairaanhoitoon, erityisesti pienelle kunnalle isot. Tästä tehtävästä on Suomessa reilusti monien kuntien osalta jo luovuttu [Puhemies koputtaa] ja siirretty markkinoidenkin tehtäväksi näitä palveluita. [Ben Zyskowicz: Mitenköhän te jatkossa varmistatte, ettei toisella hyvinvointialueella ole paremmat palvelut kuin toisella!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos, aika— Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz yritti täällä kysyä siitä, miten te takaatte sen, että verotus ei nouse. No, tosiasiahan on, että joko se nousee ja asiakasmaksut nousevat tai sitten te teette leikkauksia. Hirvittävän paljon muita vaihtoehtoja ei tietenkään ole. [Oikealta: Kunnallisvero nousee joka tapauksessa!]

Asiantuntijat kun ovat arvioineet, että pelkästään näihin muutoskustannuksiin voi mennä jopa se 1,7 miljardia euroa, eikä tästä säästöjäkään ole tulossa ainakaan vuosikymmeniin ja vielä siihen päälle tulee tämä uusi hallinnon taso, joka ei myöskään ole ilmainen, niin kysyn nyt sitten aivan suoraan, kun verotus kuulemma ei tahdo nousta: Aiotteko sulkea aluesairaaloita? Nostatteko asiakasmaksuja ja kuinka paljon? Vai keksittekö esimerkiksi tehostetulle palveluasumiselle vaihtoehtoisia nimityksiä, joihin hoitajamitoitusta ei sovelleta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Paatero, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tätä rahoitusta on erittäin hyvä käydä läpi. Jos ensin vastaan muutoskustannuksiin, niin on todettu tässä salissa yhteisesti, että ict-järjestelmien muutoskustannukset on tehtävä joka tapauksessa. Tehdään tätä uudistusta tai ei tehdä, niin meidän on yhtenäistettävä potilastietojärjestelmät, mikä vaatii sitä. Ja toinen: tehdään vapaaehtoisesti tai tehdään tällä mallilla hyvinvointialueet, palkkaharmonisointi on tehtävä. Niissäkin kohdin, kun on tehty näitä vapaaehtoisia alueellisia kokonaisuuksia, palkkaharmonisoinnista on tullut lisäkustannuksia. Niitä ei voi välttää.

Ja sitten näihin leikkauksiin. Kun katsotte sitä listaa, niin tarveperustaiset tekijät näyttävät sen, että ikääntyvässä Suomessa kaikilla alueilla nämä tulevat euromääräisesti lisääntymään. Elikkä ei ole semmoista suurta riskiä saman tien, että joutuisimme irtisanomaan [Puhemies koputtaa] työntekijöitä tai leikkaamaan palkkoja.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Varsinkin keskusta on vakuutellut viime viikkoina täällä kyselytunnilla usein, että maakuntaveron valmistelu ei ole valtiovarainministerin pöydällä. No, se taisi tulla teille hiukan pyytämättä ja yllättäen. Olette keskustasta toistuvasti myös toistaneet, että edetään asiassa maltilla. Täytyy kyllä todeta, että maltti on tästä verotustason kiilusilmäisestä ajamisesta puuttunut täydellisesti.

Koska verotus on nyt kytköksissä maakuntien tehtävien laajentamiseen, niin kysyisin pääministeriltä: mitä muita tehtäviä nyt kunnilta sitten vielä siirtyy näille hyvinvointialueille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Myös tämän osalta selvitystyö on käynnissä, eli sen, onko joitakin sellaisia muita tehtäviä, joita voitaisiin hoitaa sitten näiden alueiden toimesta. Tästäkään ei ole päätöksiä olemassa, ja ne eivät välttämättä ole kunnallisia tehtäviä, eli siitä ei välttämättä ole laisinkaan kyse.

Tämä valmistelutyö maakuntaverotuksen osalta on käynnissä, ja ministeri Saarikko on sen tässäkin salissa useaan otteeseen todennut, että tässä edetään aivan kuten ollaan yhdessä hallituspuolueiden kanssa sovittu. Mutta kuten sanottua, paljon yksityiskohtia on auki ja avoinna, ja sen vuoksi tietenkään päätöksiäkään ei voida vielä tehdä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Palaan tuohon alkuperäiseen kysymykseen tulevien hyvinvointialueiden demokraattisuudesta. Johdin kaksi vuosikymmentä kahta suurta sairaanhoitopiiriä, ja tapanani oli kuvata sen demokraattisuutta seuraavalla tavalla: jos Maskun kunnassa, se sijaitsee Turun pohjoispuolella, kuntavaaleissa puolue — kokoomus, keskusta, sosiaalidemokraatit, joku muu — voittaa, niin sen puolueen tulisi kuntavaaleissa kertoa, että ”jos me voitamme vaaleissa ja saamme toisen niistä kahdesta Maskun paikasta sairaanhoitopiirin valtuustossa, niin niissä kahdessa vuotuisessa kokouksessa, jotka tällä valtuustolla on, tulemme tekemään seuraavan ja seuraavan”. Tämä ei kuulosta minusta kovin suoralta demokratialta ja välittömältä vaikuttamiselta. Kysyn nyt asianomaiselta edustajalta valtioneuvostossa: tuleeko tämä hyvinvointialueen suorien vaalien mahdollisuus lisäämään nykyiseen tilanteeseen verrattuna kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa erikoissairaanhoitoa koskevaan päätöksentekoon?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Oikeusministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että tässä hallituksen mallissa kansanvalta vahvistuu. On aivan selvää, että kun suorilla vaaleilla valitaan henkilöitä päättämään niistä alueen tärkeistä hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä kysymyksistä, niin kansanvalta vahvistuu. Tämähän on se asia, joka on tässä keskiössä, ja sen takia tämä on demokraattisesta näkökulmasta tärkeä esitys, koska tällä halutaan vahvistaa sitä, että ihmiset sillä alueella pääsevät sitten äänestämään tähän hyvinvointialueen valtuustoon sellaisia ihmisiä, joihin he luottavat ja jotka pystyvät sitten huolehtimaan siitä, että otetaan alueen ihmisten näkökohdat myös huomioon päätöksenteossa. Elikkä näen sen kyllä erittäin tärkeänä.

Ja kun tässä oli kysymys perussuomalaisilta, että miksi ei jokaisesta kunnasta voida taata yhtä, niin eihän täällä eduskunnassakaan voida taata sitä, että jokaisesta kunnasta olisi yksi edustaja. [Puhemies: Aika!] Tämä pätee myös alueisiin. [Ben Zyskowicz: Olisiko joka vaalipiiristä kuitenkin?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eihän tässä mallissa kansanvalta tosiasiallisesti vahvistu. [Välihuutoja] Nykyisessä mallissa, jossa kuntien edustajat istuvat sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa, on ongelmia, mutta se on selvästi demokraattisempi kuin tämä malli. [Välihuutoja] Eli tässä on kaksi ongelmaa kansanvaltaisuuden näkökulmasta: maakuntien keskuskaupungeille keskittyy valta, ja toinen keskeinen on se, että 13 miljardia euroa kuntien ja kaupunkien rahavaltaa siirtyy tässä valtiolle. Tästä perustuslakivaliokunta myös huomautti. Investointien ohjaus kiristyy paikallistasolle, sääntely kiristyy. Tästä tulee siis keskusjohtoinen malli. [Aki Lindénin välihuuto] Tämä ei mitenkään edesauta äänestysprosentin nostamista, josta nyt on huoli. Kun ne ihmiset, jotka haluavat turvata vanhuspalvelut ja lääkäripalvelut, haluavat vaikuttaa paikallisvaaleissa, niin te sanotte, että pitää mennä Helsinkiin neuvottelemaan, koska raha ja päätösvalta ovat kokonaan Helsingissä. [Puhemies: Kysymys, aika! — Suna Kymäläinen: Uskomatonta!] Ei tässä demokratia vahvistu. Voitteko, oikeusministeri, näihin ottaa kantaa, sisältöasioihin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Oikeusministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On erittäin mielenkiintoista kuulla edustaja Häkkäsen ajatuksia tästä mallista, koska edellisessä hallituksessa oli pöydällä tältä osin samantyyppinen esitys, jossa olisi tullut maakuntia, joissa olisivat olleet suorat vaalit ihan samalla tavalla kuin tässä esityksessä. [Ben Zyskowicz: Silloin ihmiset olisivat päässeet hoitoon, se on tärkeintä!] Ollessanne silloin oikeusministerinä en kuullut kyllä yhtään sellaista puheenvuoroa teidän suunnaltanne, että se olisi ollut huono malli. En tiedä, onko tässä nyt tapahtunut joku ihmeellinen ajatusten muutos matkan varrella, mutta en pysy, edustaja Häkkänen, nyt teidän ajatuksissanne mukana. Minun käsitykseni on se, että silloin kun ihmiset saavat äänestää suoraan, niin kansanvalta myös toteutuu paremmin kuin silloin, jos se kuntayhtymä toimisi edelleen niin, että epäsuorasti sinne valitut henkilöt jatkaisivat päättämistä. [Puhemies: Kiitoksia, aika!] Teidän rahoitusmallinne oli sen lisäksi vielä sellainen, että se ei ottanut huomioon... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä — Ben Zyskowicz: Eli ihmiset kaipaavat siis lisää hallintoa ja lisää vaaleja!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustaja Häkkänen ja myös edustaja Purra tuntuivat unohtavan koko ajan sen tosiasian, että jos sote-uudistusta ei tehdä, kunnallisveron korotuspaineet nykyisissä kunnissa ovat erittäin korkeat halki koko maan, ehkä nyt Helsinkiä lukuun ottamatta. Tämä tosiasia nyt jotenkin kauniisti tässä unohtuu. Toivotan myös tervetulleeksi tutustumaan pienten kuntien terveyskeskuksiin, kun ne nyt kuulostavat niin täydellisiltä paikoilta näiden teidän puheenvuorojenne perusteella. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kohta niitä ei ole!] Tätä uudistustahan tehdään nimenomaan sen takia, että siihen rakennukseen, josta te nyt puhutte, arvoisat perussuomalaiset, ei saada lääkäreitä, sinne ei saada hoitajia ja sinne ei saada viimeisintä osaamista ja laitteistoa terveydenhuollon järjestämiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli suljetaan!] Sen takia tätä uudistusta nyt toteutetaan, sen takia, koska pienissä kunnissa ikääntyvästä väestöstä johtuen nämä kustannukset ovat kasvaneet, on jouduttu leikkaamaan kouluista, kulttuurista, vapaa-aikatoimesta, kaikesta mahdollisesta. Sen takia tämä on tärkeätä nyt [Puhemies: Kysymys!] siirtää suuremmille harteille.

Arvoisa puhemies! Kysynkin ministeri Kiurulta: mitenkä nyt siellä terveyskeskuksissa [Puhemies koputtaa] palvelut paranevat, ja kuinka niitä kehitetään?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä oli minusta oivallinen kysymys, että kuka turvaa näiden pientenkin sosiaali‑ ja terveyskeskusten toiminnan jatkossa. Uskommeko me siihen, että tällä järjestäjäverkolla tämä olisi mahdollista, jos ei se nykyäänkään toimi? Emme usko, mutta täällä on syvä halu vieläkin siirtää Suomi vuosikymmeniä menneeseen ja sanoa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] että kyllä tällä järjestelmällä voidaan mennä. [Aki Lindén: Ainoa ratkaisu!] Tässä järjestelmässä haasteena on se, että me ollaan menty hyvin amerikkalaiseen malliin jo siinä, että kyllä rahalla pääsee hoitoon, kun itse maksaa tai on vakuutus. [Välihuutoja oikealta] Tätä mallia täällä halutaan jatkuvasti edistää. [Ben Zyskowicz: Aivan! Te haluatte!] Oppositiolla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin nykymalli. Nykymalli on yhdenvertaisuuden kannalta minusta aika epäyhdenvertainen malli, ja sen minusta edustaja tässä hyvin todisti. Meidän lähtökohtanamme on se, että jatkossa hoitoonpääsy paranee nimenomaan läpi Suomen ja myöskin päästään [Puhemies: Aika!] saamaan vaiva kuntoon. Se on olennaista. [Ben Zyskowicz: Näinköhän tässä käy?] — Sittenpähän nähdään.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, olkaa hyvä. [Mari Rantanen: Kuka Rantanen?] — Edustaja Rantanen, Mari ensin.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että niissä palveluissa todennäköisimmin käy niin, että pienistä kunnista ne terveyskeskukset lähtevät ja ne siirretään, keskitetään sinne maakunnan yhteyteen.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat erittäin huolestuneita palveluistansa, ja erityisen haavoittuvassa asemassa ovat erityisosaamista ja vaativia palveluita tarvitsevat vammaiset. Tähän mennessä näiden kansalaistemme palveluista ovat vastanneet kuntayhtymät, joiden jäseninä on ollut jopa kymmeniä kuntia ja joissa on ollut riittävä osaaminen palveluiden järjestämiseen myös erittäin haastaville asiakkaille. Nyt kuitenkin hallitus haluaa hajottaa nämä erityishuoltopiirit ja pilkkoo henkilöstön eri hyvinvointialueille. Moni pelkää, että samalla erityisosaaminen katoaa ja nykyään hyvin toimivien palveluiden jatkuvuus vaarantuu. Hyvä hallitus, mitä te vastaatte vammaisille ja heidän läheisilleen? Saavatko he asua jatkossakin kotikunnastaan riippumatta siinä asumispalveluyksikössä, jossa he ovat [Puhemies koputtaa] tähän asti asuneet [Puhemies: Kiitoksia, aika!] ja jossa he saavat tarvitsemansa palvelut ja tuen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta se kuva, jonka edustaja maalaa mahdollisuudesta esimerkiksi kehitysvammaisena valita omat palvelunsa, on mieltä musertava. Se ei ole siinä suhteessa edes nykyisen vammaispalvelun hengen mukaista, ja lähtökohtana tulee olla se, että näistä laadukkaista palveluista pidetään kiinni. Mutta me olemme täällä eduskunnassa keskustelleet useita vuosia siitä, voisiko esimerkiksi kehitysvammainen valita myöskin paikan, joka on lähempänä kotia kuin näissä aika isoissa kuntayhtymissä keskitettyinä ne, joissa sitten asutaan. Tämä on minusta aivan olennainen kysymys käydä läpi hyvinvointialueilla, joita tulee olemaan 22: mikä on inhimillisintä tulevaisuudessa? Enkä lähtisi kyllä laskemaan, edustaja Rantanen, sen varaan, että teidän luomanne kuva on se ainoa inhimillinen ratkaisu. Siinä suhteessa oli hyvä, että eduskunnassa oli laaja lausuntokierros, jossa tätä asiaa pohdittiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä onkin ollut puhetta näistä aluevaaleista. Aluksi haluan kiittää kaikkia ehdokkaita ja äänestäjiä, jotka antoivat tänäkin vuonna arvokkaan panoksensa kuntavaaleissa. [Ben Zyskowicz: Oikein!]

Viittä vaille valmiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä seuraavana meillä ovat vuorossa aluevaalit. Sote-uudistus on tärkeä, sillä peruspalveluita siirretään siinä isompien hartioiden järjestämisvastuulle. Kunnat voivat uudistuksen jälkeen keskittyä ja investoida enemmän muihin kuntalaisille tärkeisiin asioihin. Haluaisinkin kysyä oikeusministeri Henrikssonilta: hyvinvointialueet kun ovat jatkossa paljon vartijoina, niin mitä voimme tehdä, että ihmiset osallistuvat aktiivisesti aluevaaleihin ja että kuntalaisten ääni tosiasiallisesti kuuluu sote-asioista päätettäessä myös tulevaisuudessa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä meillä on yhteinen haaste, ja toivonkin, että kaikissa puolueissa ruvetaan miettimään sitä, millä tavalla saadaan äänestäjät vielä paremmin liikkeelle.

Oikeusministeriössä on jo ryhdytty toimenpiteisiin, mitä tulee tuleviin hyvinvointialueiden aluevaaleihin. Siellä tullaan panostamaan viestintään, sitä tehdään poikkihallinnollisesti. Meidän pitää yhdessä viestiä siitä, että on uudet vaalit tulossa ja että on tärkeätä käydä niissä myös äänestämässä. Sen takia on äärettömän tärkeätä myös, että meillä on kaikista eduskuntapuolueista koostuva puoluesihteeriryhmä, joka myös saa osakseen miettiä niitä kysymyksiä, joilla me voidaan nostaa kansalaisten innokkuutta lähteä äänestämään. Meillä on myös jokaisella poliittisella puolueella tässä peiliin katsomisen paikka. Meidän on tehtävä enemmän, niin että ihmiset todella näkisivät, että äänellä on merkitystä [Puhemies koputtaa] ja äänestämällä voi vaikuttaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Huru, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Pelastustoimen uudistuksen yhteydessä on sisäministeriön mukaan tunnistettu nykyisessä järjestelmässä oleva pelastustoimen rahoitusvaje, joka on viimeisimmän arvion mukaan 80 miljoonaa euroa. Tämän vajeen lisäksi pelastustoimen palvelutasopuutteet ja varallaolojärjestelmän muutostarpeet ovat tuomassa kustannuksiin nousupaineita. Kuitenkin samaan aikaan maakunnista tihkuu tietoa, joiden mukaan säästöjen saamiseksi ollaan esittämässä leikkauksia palvelutasoon ja asemaverkostoon, eli henkilöstöä ja paloasemia ollaan vähentämässä.

Arvoisa puhemies! Kysynkin ministeri Ohisalolta: miten hallitus varmistaa pelastustoimen rahoituksen ja resurssit hyvinvointialueilla, jotta taataan riittävät pelastustoimen palvelut ja sen myötä kansalaisten turvallisuus plus poliisit? [Eduskunnasta: Erittäin tärkeää!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin tärkeästä kysymyksestä. Tässä mallissahan raha tulee menemään näille hyvinvointialueille, jotka sitten päättävät sen käytöstä, ei ole siis korvamerkittyä rahaa. Tätä rahoitusta tullaan korottamaan, kuten eilen salissa on moneen kertaan todettu. Näin käy myös pelastustoimen rahoituksen osalta. [Petri Huru: Mutta ei korvamerkitty!]

Kuntien rahoitus pelastustoimen palveluille on tällä hetkellä puutteellinen. Tällä hetkellähän kunnissa tilanne on tämä: ei ole riittävästi palveluita tarjolla ihmisille. Se on valtava ongelma, ja myös sitä lähdetään tässä korjaamaan, joten jos kantaa nyt huolta rahoituksen riittävyydestä, niin sitten johdonmukaisuuden nimissä pitäisi olla huolissaan jo nykytilanteesta. Ja kaikille niille, jotka kunnissa voivat tähän vaikuttaa, suosittelen, että korotetaan sitä rahoitusta nyt siellä kuntatasolla, jotta sitten siirryttäessä hyvinvointialueille sitä rahoitusta varmuudella myös riittää.

Sote-ministerityöryhmä on päinvastoin tunnistanut, että tähän resurssivajeeseen on jo nyt monilla alueilla reagoitu, esimerkiksi varallaolojärjestelmän korvaamiseen, ja tämä tulee näkymään [Puhemies koputtaa] myös tulevien hyvinvointialueiden rahoituksessa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä ensimmäisen kysymyksen esittäjälle, edustaja Juvoselle, kysymyksen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Palataan ihan siihen perusasiaan, lääkärille pääsyyn. Perussuomalaisille on äärettömän tärkeää, että ihmiset pääsevät lääkärille kautta Suomen, asut missä tahansa. [Ben Zyskowicz: Ei kun tämä on rakenneuudistus!]

Kysyn teiltä nyt, kun hallitus puhuu hoitotakuusta ja siitä, että viikossa lääkärille: mielenterveyspalvelut ovat ontuvia tällä hetkellä, missä viipyy terapiatakuu?

Kun Pekalla, 75 vuotta, on polvi kipeä, kuinka kauan kestää, että hän pääsee tässä uudessa sote-mallissa ja teidän lupaamanne ”viikossa lääkäriin” ‑kaavan mukaan terveyskeskukseen, saa sieltä lähetteen erikoissairaanhoitoon sinne aluesairaalaan, pääsee tutkimuksiin ja saa polvensa kuntoon? Kansalaiset odottavat, kun te heille olette kertoneet, että viikossa lääkärille, ja tämä on se ydinkysymys. Ei meidän kannata puhua ennaltaehkäisystä terveydenhuollossa, jos ihmiset eivät pääse sitä pienen pientäkään vaivaa hoitamaan sinne lääkärille. Lupaatteko te nyt tässä salissa kaikille Suomen kansalaisille, [Puhemies: Aika!] että ihan oikeasti ihmiset pääsevät lääkärille viikossa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän asti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on ajateltu, että pelkkä rakenneuudistus riittää. Kyllä sillä päästäänkin, mutta ei sillä loppuun asti päästä, [Ben Zyskowicz: Ei sillä hoitoon päästä!] ja siksi hallitus päätti hallitusohjelmaneuvotteluissa, että toisin kuin tässä pitkässä haavassa, me pyrimme nyt siihen, että myös sisältöuudistusta tehdään. Ja sen ajuri tarvitaan, kuten tässä edustaja kysyy, seitsemän päivän hoitotakuu, joka on jo hallitusohjelmaan kirjattu. Se tullaan sisältöuudistuksen ajurina toteuttamaan, jotta myöskin hyvinvointialueilla tulee olemaan velvollisuus vakavasti pitää huolta siitä, että ihmiset pääsevät heti hoitoon. Tässä kokonaisuudistuksessa, olipa kysymys sisällöstä tai rakenteista, painopiste laitetaan perustasolle, vuosiksi painopiste perustasolle, jotta sinne hoitoon päästäisiin. Mutta ilman tätä ajuria tämä ei tule onnistumaan, koska silloin ei ole viimeistä sanaa sanottuna, että tämä on tehtävä. [Puhemies koputtaa] Siksi sinne hoitoon pääseminen ja [Puhemies: Kiitoksia!] hoidetuksi tuleminen on a ja o ja tämä esitys tullaan antamaan.

Arvoisa puhemies! Suomessa on onnistuttu koronarajoituksissa pääosin hyvin. Siitä kiitos kuuluu erityisesti suomalaisille mutta myös hallitukselle ja alueiden päättäjille.

Yhdessä kysymyksessä hallitus on kuitenkin kompuroinut pahasti. Ensin kesti aivan liian pitkään saada rajat kiinni ja estää koronan ja sen erilaisten muunnosten saapuminen Suomeen. Nyt hallitus ei saa rajoja auki ja matkustamista terveysturvallisesti käyntiin.

Helsinki-Vantaan lentokenttäalue muodosti ennen koronaa 4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja työllisti kymmeniätuhansia ihmisiä, välillisesti jopa 100 000. Vantaan työttömyys on tuplaantunut tässä vuoden aikana 7—8 prosentista 15:een, ja lentokenttäalue on tässä suurin yksittäinen tekijä. Lentokenttäalueella on siis suuri merkitys koko Suomen talouden kannalta.

Matkailua ollaan nyt Euroopassa asteittain avaamassa, mutta Suomessa hallitus näyttää kulkevan vastavirtaan. Ministeri Ohisalo, matkailun avaamisessa on kyse merkittävästä asiasta koko Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Miten aiotte sallia terveysturvallisen matkustamisen ja avata rajoja [Puhemies: Aika!] myös muulle kuin välttämättömälle työmatkaliikenteelle?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Juuri tänään valtioneuvoston istunnossa olemme yhdessä päättäneet siitä, että työmatkaliikenne koko Schengen-alueella vapautuu hyvin pian, ja tämä tulee helpottamaan erityisesti Ruotsin ja Viron osalta työmatkaliikennettä. Tässä on moni vaikkapa virolainen työntekijä elänyt todella vaikeassa tilanteessa, erossa omasta perheestään pidemmän aikaa, ja tämä on ollut vaikea, valitettava tilanne. Palautan toki mieliin sen keskustelun, joka aika monesti on käyty tässä salissa, ei niin kauan aikaa sitten, kun täältä on huudettu, kuinka rajat vuotavat. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Hallitus on tehnyt erittäin paljon tärkeää työtä siinä, että rajojen terveysturvallisuutta on STM:n ja SM:n yhteisellä työllä vahvistettu jatkuvasti niin, että ihmisiä on testattu, on pidetty rajarajoitukset siellä, missä niitä tarvitaan. Nyt on ihan selvää, että osana tätä päätöstä on tärkeää myös se, että esimerkiksi täysin rokotettujen ihmisten liikkuminen Schengen-alueella tullaan täysin vapauttamaan. Jos ihminen on saanut kaksi piikkiä, niin hän voi liikkua vapaasti, [Puhemies koputtaa] tulla vaikkapa matkailemaan Suomeen. [Puhemies: Aika!] Tämä tulee helpottamaan matkailualan tilannetta paljon.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Matkustamisen lähtökohtana on tietenkin oltava terveysturvallisuus. Siksi yleiseurooppalaisena linjana on, että terveystarkastus tai todistus koronarokotuksista tehdään lähtömaassa. Näin voidaan varmistaa se, että matkustettaessa yleisellä liikennevälineellä matkustetaan terveenä.

Hallituksen lausuntokierroksella ollut esitys on estämässä matkailun elpymistä ja aiheuttamassa mittavia käytännön ongelmia rajoilla. Esitys voi toteutuessaan jättää tuhannet ihmiset työttömyyteen ja tehdä tyhjiksi Finnairin ja Helsinki-Vantaan suunnitelmat lentoaseman asemasta Euroopan johtavana porttina Aasiaan. Suomella ei ole kapasiteettia testata kaikkia matkailijoita tai tarkastaa heiltä todistuksia rajojensa sisäpuolella, varsinkaan jos testaajien tai tarkastajien on oltava terveydenhuollon ammattilaisia.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin ministeri Kiurulta: olettehan hallituksessa korjanneet lausuntokierroksella olleen esityksen puutteet, niin että eduskunta pääsee pian siirtämään Suomen eurooppalaiseen käytäntöön, [Puhemies: Aika!] jossa matkustetaan terveenä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yhdyn edustajan käsitykseen siitä, että ihmisten pitää päästä liikkumaan ja se pitää tehdä terveysturvallisesti. Nyt kysymys on sitten siitä, kuka sen terveysturvallisuuden määrittelee. Ja tästä Multalan kysymyksestä saattaa tulla viite siihen, että voisi arvioida muitakin seikkoja terveysturvallisuuden määrittelyssä kuin terveysturvallisuutta itsessään. Ja tämähän se haaste onkin tässä yhteiskunnassa, noudatammeko me terveysturvallisia käytäntöjä vai minkälaisia riskejä otetaan.

Me olemme tehneet tähän raja-HE:hen eli rajaa koskevaan hallituksen esitykseen muutoksia, ja huomenna on tarkoitus antaa tämä esitys, jotta saadaan myöskin sillä puolella varauduttua siihen isoon kuvaan, joka tänään muuttui, eli käytännössä myös turistit ovat jatkossa tulossa.

Kuka testaa? On sanottu siitä, voidaanko se tehdä vain rajanylityspaikoilla vai voisiko myöskin koko sote-väki [Puhemies koputtaa] osallistua tähän — [Puhemies: Aika!] molemmat mallit ovat tärkeitä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä, ministeri Kiuru, sanoitte ikään kuin jonkinlaisena uutisena tai yllätyksenä, että voidaanko tässä todella joutua arvioimaan muitakin tekijöitä kuin puhtaasti terveysturvallisuutta eli koronan leviämistä. Totta kai. Kaikkihan me tiedämme, että koko vuoden on jouduttu arvioimaan sitä, missä kohtaa menee raja, jos aiheutamme sillä Vantaan työttömyyden kaksinkertaistumisella tai matkailun kymmenientuhansien, sadantuhannen työttömyydellä enemmän kohtaloita, joissa tulee pitkäaikaista syrjäytymistä ja terveyshaittojakin, kuin koronalla. Silloin kun tilanne oli paha eikä rokotuksia ollut kellään, Suomi oli Euroopan hitaimpia rakentamaan pakolliseen testaukseen perustuvan mallin. Monessa muussa onnistuttiin. Ja nyt näyttää siltä, että kun tilanne on parantunut ja rokotuksia on laajalti ja meillä olisi eurooppalainen koronatodistus 1.7. käytössä, niin Suomi on Euroopan hitaimpia ottamaan tämän yhteisesti sovitun tavan käyttöön. Kysynkin vielä täsmällisemmin pääministeriltä: jääkö meillä nyt todella eroja siihen EU:n vihreän koronapassin käyttöön, ja jos jää, niin miksi ihmeessä otamme [Puhemies: Aika!] sen riskin suomalaisten piikkiin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Toistan vielä sen, minkä sanoin äsken, eli tänään valtioneuvoston yhteisillä päätöksillä on mahdollistettu se, että ihmiset Schengen-alueelta, jotka ovat saaneet täyden rokotussetin — toisaalla riittää yksi piikki, toisaalla tarvitaan kaksi — pääsevät liikkumaan vapaasti Suomeen. [Kai Mykkäsen välihuuto] Tämä tulee helpottamaan matkailualan tilannetta ja koko Suomen palvelusektoria ja vapauttaa yleisesti meitä takaisin siihen Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden tilanteeseen. [Kai Mykkäsen välihuuto] Tämä päätettiin nyt tänään, ja samaan aikaan totta kai valmistellaan STM:n puolella sitä passia, joka sitten myös tulee helpottamaan. Mutta nyt jo teimme päätöksen, että rokotetut ihmiset pääsevät tänne matkustamaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastaukset eivät valitettavasti vakuuta. Matkailu on ollut Suomelle todella tärkeä kasvuala viime vuosina. Esimerkiksi Lapissa pelkkä suora matkailutulo on viime vuosina ollut miljardi euroa, ja siitä tulee 70 prosenttia ulkomaalaisilta asiakkailta. Vuoden 2020 maaliskuusta lähtien kansainvälinen vapaa-ajanmatkustus on ollut täysin pysähdyksissä. Normaalisti matkailu työllistää pohjoisessa noin 10 000 henkilötyövuoden verran. Lapin ihmisille kansainvälinen matkailu on aivan elintärkeää, eikä sitä voi korvata millään. Siksi on välttämätöntä, että vapaa-ajanmatkustus avataan ja Suomi noudattaa siinä EU:n yhteistä matkustuslinjausta. Tämä on mahdollista tehdä terveysturvallisesti kokoomuksen esittämällä tavalla, ja se tulee tehdä mahdollisimman pian, jotta myös työllisyys ja talous saadaan elpymään. Arvoisa pääministeri, eikö hallitus näe, että matkailualan ihmisillä on hätä toimeentulostaan ja alan tulevaisuudesta? Päätöksiä olisi pitänyt jo tehdä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä matkailua avataan. Viimeksi tänään olemme tehneet päätöksiä, ja kyllä myös turismin osalta matkailua avataan. Ja aivan keskeistä tässä on tietenkin rokotusten edistyminen. Kun rokotukset edistyvät Suomessa, kun rokotukset edistyvät Euroopassa, kun rokotukset edistyvät maailmalla, niin sitä kautta pääsemme jälleen normaalimpaan kanssakäymiseen niin yhteiskuntien sisällä kuin myös matkustamisen osalta. Eli kyllä, matkailua avataan, ja uskon siihen, että ensi sesonki tulee olemaan paljon parempi sen vuoksi, että entistä isompi osa väestöstä on rokotettu. Ja kun on saanut koko rokotesarjan, niin silloin on mahdollista vapaasti matkustaa. [Ben Zyskowicz: Sehän oli hallituksen mielestä yhdenvertaisuuden vastaista! Mites tämä nyt on mahdollista?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että matkailuala on pulassa koronan takia, ovat myöskin ravintola‑ ja tapahtuma-ala. Katselin tänään viimeksi valtioneuvoston exit-strategiaa, jossa kuvataan leviämisvaihe ja kiihtymisvaihe ja perustaso, mutta jäin kyllä pohtimaan nyt, kun sitä katselin uudelleen, että siellä ei ole lainkaan sellaista kohtaa, jossa ei olisi tasoa ollenkaan. Suomessa on erittäin erityyppisiä tilanteita näiden tartuntojen kanssa, ja pidän vähän erikoisena, jos me jäämme joka tapauksessa roikkumaan tänne koronan jollekin tasolle. Missä kohtaa tulee sitten se tilanne, että ei ole tasoja lainkaan ja meidän elinkeinot voivat ryhtyä elpymään? [Aki Lindénin välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän epidemian hallinnan näkökulmasta aivan olennaista on se, missä vaiheessa rokotekattavuus on sellainen, että näistä tasoista voidaan luopua. Yhdyn kyllä myös siihen edustajan kysymykseen, onko sellainen aika edessä, ja itse ainakin ajattelen, että on. Milloin se on? Seuraavaksi tullaan päivittämään hybridistrategia juhannusviikolla ja päivityksen jälkeen sama uudelleen elokuussa. Silloin voidaan arvioida sitä, onko koko tuolle työlle otettavissa tällainen aivan uudenlainen lähtökohta. Tässä vaiheessa en uskalla luvata, ennen kuin sosiaali‑ ja terveysministeriö ja THL ovat esittäneet nämä asiantuntijanäkemykset, kuinka nopeasti se on mahdollista saavuttaa, mutta rokotekattavuuden näkökulmasta hybridistrategian päivittäminen ja tasojen poistaminen ovat aivan varmasti edessä, jos oikein onnistutaan.

Arvoisa puhemies, värderade talman! EU:lla on suuri merkitys ja arvo Suomelle ja meille RKP:ssä. Vapaa liikkuvuus ja vapaa kauppa ovat tehneet Suomesta yhä vahvemmin osan Eurooppaa.

Koronan aikana Euroopan maat ovat toimineet paljon myös itsenäisesti, mutta samalla on kriisin aikana pyritty vahvistamaan myös yhteistyötä. Nyt pandemian seurauksena on EU-tasolla hyväksytty EU:n koronarokotustodistus, joka otetaan käyttöön myös Suomessa ensi viikolla.

Nu kommer vi från och med nästa vecka att ha ett EU-coronavaccinintyg. Finland har lyckats få ner smittotalen och vi har igen bättre förutsättningar att klara av eventuella smittkedjor.

Arvoisa ministeri Ohisalo, edistämmekö nyt varmasti vapaata liikkumista ja yhteistä rajapolitiikkaa Euroopassa, jotta voimme palata takaisin aikaisempaan tapaan toimia ja liikkua?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Värderade talman! Tack för en bra fråga. Tämä koronapassi ei toki kuulu sisäministeriön tontille vaan sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta omalta tontiltani voin sanoa sen, mitä tässä jo äsken totesin, että otamme jo askelia etukenossa ennen tämän todistuksen saamista, eli rokotettujen maahantulo on mahdollista. Ehkä myös edelliseen keskusteluun edustaja Mykkäselle vielä se, että kaikki rokotetut henkilöt Schengen-alueelta, eivät vain työmatkalaiset vaan kaikki, saavat matkustaa. Eli mitä parempi rokotekattavuus eurooppalaisittain on, sitä paremmin tänne päästään myös vaikkapa matkailemaan jo nyt kesän aikana.

Hallitus on tehnyt työtä sen eteen, että terveysturvallisesti voidaan avata Suomea, että myös Suomen sisällä voidaan sitten mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti avata elämää. Rajoilla meidän pitää pitää huoli jatkossakin siitä, että terveysturvallisia toimia on. Samaan aikaan nostatte erittäin tärkeän pointin siitä, että Schengenin vapaa liikkuvuus täytyy jatkossakin pystyä turvaamaan, ja tästä Euroopan komissio on tehnyt uuden esityksen, [Puhemies: Aika!] kuinka Schengeniä uudistetaan tämän kriisin jälkimainingeissa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meidän lentokentät ja satamat ovat tosiaankin Suomen viennin ja talouden ja matkailun tuotantolaitoksia. Tosin viimeiset puolitoista vuotta kävely niillä on ollut kuin huopatossutehtaalla. Itse olen tehnyt sitä viikoittain.

Eilen otti minuun yhteyttä Suomen kansalainen, joka oli tulossa Bangkokista takaisin Suomeen siirtyäkseen tänne töihin. Hänellä oli mukanaan negatiivinen testi, joka oli alle 72 tuntia ennen lentoon lähtöä otettu. Testitulos ei kelvannutkaan, koska määräykset olivat muuttuneet kuulemma viime viikon lopulla. Ohjeet olivatkin muuttuneet, että se pitää olla 72 tuntia ennen kuin hän on saapunut Suomeen, elikkä hänen testinsä oli tavallaan vähän liian aikaisin otettu. Liput menivät uusiksi, ja piti yöpyä Bangkokin lentokentällä ja niin edelleen.

Tuntuu oudolta, että mistä tämä [Puhemies koputtaa] muutos on tullut. [Puhemies: Kysymys!] Kysynkin ministereiltä: onko tässä tapahtunut jotain muutosta, ja mikä on nyt sitten tämän tulevan raja-HE:n [Puhemies: Kiitoksia!] osalta lentomatkustamisen tuntimäärä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tähän tapaukseen en pysty näin nopealla kuulopuheella ottamaan suoraan kantaa. Tämä voi johtua siitä, että THL on jälleen päivittänyt näitä rajamuodollisuuksiin liittyviä ohjeita. Mutta tämä esimerkki, jos oikein äsken ymmärsin, ei voi johtua siitä. Mutta kun äsken kuulin niin nopeasti, niin katsotaan sitä vaikka yhdessä, mistä tässä on voinut olla kysymys.

Mutta lähtökohta on siis se, että totta kai meidän täytyy reagoida heti terveysturvallisuuden muuttuessa ja myöskin matkustajavolyymien muuttuessa. Ja nythän on haettavissa tässä yhdessä sellainen tie, jolla tätä liikkuvuutta edistetään ja pidetään huolta siitä, että myös terveysturvallisesti sitä voidaan tehdä. Ja se on a ja o Suomessa menestymisen kannalta, että nämä molemmat kulkevat käsi kädessä. Meidän täytyy kaikessa toiminnassa ottaa huomioon vaikutukset, mutta kun me puhumme terveysturvallisuutta koskevista esityksistä, niin meidän täytyy kuulla terveysturvallisuudesta myös asiantuntijoita, jotka tuolla rintamalla työskentelevät, ja [Puhemies koputtaa] THL on meillä [Puhemies: Kiitoksia!] se laitos, joka tätä tekee.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän vielä edustaja Multalalle, alkuperäisen kysymyksen esittäjälle, puheenvuoron. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että huomenna saamme eduskuntaan esityksen, joka toivottavasti helpottaa nyt matkustamista. Haluaisin kuitenkin tuoda esiin sen, että mehän olemme tässä jo myöhässä, valitettavasti. Matkailun avaamisessa on kyse siitä, että meidän lentoyhtiömme voivat, kun esimerkiksi matkailu Aasiaan vapautuu, sieltä varata paikkoja, ikään kuin arkikielellä puhuttaessa, jotta he voivat sitten uudelleen avata ja synnyttää niitä reittejä, joita oli ja joihin kasvu oli tarkoitus suunnata tulevaisuudessa. Nyt jos vasta kesän jälkeen tai loppukesästä pääsemme siihen tilanteeseen, että näin voidaan toimia, muut ovat jo ehtineet meitä ennen. Suomi on se paikka, josta Euroopasta tulisi lentää Aasiaan myös ilmastosyistä, koska reitti on lyhin, ja se on Suomen talouden kannalta ja kaikkien suunnitelmien kannalta Helsinki-Vantaan osalta se lähtökohta, josta nyt on lähdetty. Arvoisa hallitus, ehkä pääministeri, ymmärrättekö sen, että nyt tällä asialla on kiire [Puhemies koputtaa] ja tämän esityksen, joka eduskuntaan tulee, on oltava järkevä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin. [Sanna Marin: Asia kuuluu ministeri Kiurulle!] — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ihan sinne Finaviaan tai Finnairiin asti oma toimivaltani ei ulotu, mutta vastaan yleisellä tasolla tähän kysymykseen.

Minusta on tärkeää, että meillä on samat pelisäännöt Suomessa, niin että me tiedämme, mitä tässä tavoitellaan, ja sen takia tätä rajalakia jälleen uudistetaan, jotta me saisimme tuoreimpien pelisääntöjen mukaan myöskin omat terveysturvallisuusnormitukset käyttöön, ja tästähän siinä on kysymys. Olen itse hoputtanut tämän lain tänne saamista juuri siitä näkökulmasta, että nämä olisivat kunnossa, ja saimme lopulta maanantaina tämän tuonne käännöksiin ja sitä kautta myöskin KUTHANEKiin, ja olen tyytyväinen siihen, että saamme nyt perjantaina nämä käännökset valmiiksi ja tämän esityksen tänne annettua. Sen jälkeen eduskunta tarkastelee tätä kokonaisuutta ja katsoo myös sitä, miten terveysturvallisuus tässä on varmistettu.