Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps) | Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok) | Suullinen kysymys lastensuojelusta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys omaishoidon tuesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys omaishoitajien yhdenvertaisuudesta (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys lähikoulujärjestelmästä (Matias Mäkynen sd) | Suullinen kysymys oppilaiden heikentyneestä lukutaidosta (Pekka Aittakumpu kesk) | Suullinen kysymys laadukkaasta varhaiskasvatuksesta (Iiris Suomela vihr) | Suullinen kysymys nuorten mielenterveyden tukemisesta (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys hallituksen onnistumisesta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Herra puhemies! Perussuomalaiset julkaisi tänään sinivalkoisen siirtymän ohjelman. Haluamme ohjelmalla tuoda tolkkua suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja ennen kaikkea sen toimenpiteiden myötä suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia. Sinivalkoinen siirtymä tuntuu konkreettisesti suomalaisen lompakossa. Me emme esimerkiksi korottaisi ensi vuoden alusta polttoaineen jakeluvelvoitetta niin, että litrahinta voi nousta jopa 50 senttiä — hallitus sen sijaan korottaisi.

Hallituspuolueiden ja kokoomuksen tukema vihreä siirtymä kurjistaa Suomea, nostaa kustannuksia ja heikentää kansalaisten taloustilannetta. Perussuomalaisten sinivalkoinen siirtymä sen sijaan tekee asiat oman maan ja suomalaisten hyvinvointi edellä.

Arvoisa hallitus, ettekö lainkaan kadu tekemiänne tulevia polttoaineiden hinnan korotuksia ja kohtuuttomien ilmastotavoitteiden kustannuksia tavalliselle suomalaiselle? [Sanna Antikainen: Ja nyt suora vastaus!]

Puhemies Matti Vanhanen

Vastaus, valtiovarainministeri.

Arvoisa puhemies! Kysymys on oletettavasti laajempi, ja toivottavasti saamme käydä tästä laajempaakin ajatustenvaihtoa.

Aloitan nyt siitä, että on tietenkin hyvä, että perussuomalaiset kantavat huolta Suomen energiatilanteesta, ja jollain tavalla ehkä ymmärrätte jotakin jo siitäkin, että Suomessa suurimmat hyvät uutiset kasvuun, työpaikkoihin ja talouteen kytkeytyvät nimenomaan energian ympärille — mutta, arvoisat perussuomalaiset, juuri päinvastaisiin asioihin kuin mitä te nyt tuotte esille. Päinvastoin, nimittäin on näin, että eduskunnan vahvalla tuella, hallituksen hyvien toimien ansiosta ja kiitos yritysten, jotka uskaltavat katsoa huomiseen, Suomessa tapahtuu energiassa pyrkimystä ryhtyä puhtaan energian suurvallaksi, joka on tulevaisuutta. Teidän näkemyksenne katsoo pikemminkin peruutuspeiliin ja pelaa sellaisten toimijoiden pussiin, jotka eivät suinkaan rahoita Suomen valtiota vaan pikemminkin esimerkiksi Venäjän valtiota. Siksi näkemyksemme on kovin, kovin toisenlainen tässä isossa asiassa kuin perussuomalaisilla.

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tavio.

Arvoisa puhemies! Todellisuudessa hallitus vihreällä siirtymällä nostaa energian hintoja ja heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä. [Keskeltä: Ei pidä paikkaansa!] Hallituksen ilmastotavoitteet tarkoittaisivat hiilidioksidipäästöjen alentamista samalle tasolle kuin Pohjois-Koreassa per capita. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Miettikää nyt. Suomi on tehnyt ilmastotalkoissa oman osansa, mutta ilmastofanaattiset päättäjät vaativat aina vaan lisää hinnalla millä hyvänsä — välittämättä kansalaisten köyhtymisestä ja valtion velkaantumisesta. Samaan aikaan Kiina, Intia, muu Kaakkois-Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka lisäävät fossiilisilla tuotetun energian kulutustaan vielä pitkään, hamaan tulevaisuuteen.

Kysyn hallitukselta: miksi Suomen tulee mielestänne kompensoida ilmastopolitiikallaan muiden maanosien talouskasvua? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys! — No niin!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tässä meni vähän kaksi asiaa nyt ristiin: energian hintojen nousu yleensä ja sitten ilmastopolitiikka ja siihen liittyvät toimet. Jos me katsotaan 30 isointa investointia, joita tällä hetkellä on Suomeen tulossa, niin niistä 24—25 on vihreään siirtymään. En löydä siitä listasta yhtään investointia, joka liittyy fossiiliseen energiaan. Kaikissa investoinneissa, joita teollisuus tällä hetkellä tekee, lähtökohtana on puhdas energia, fossiiliton energia.

Minä tietyllä tavalla ymmärrän perussuomalaisten lähtökohdan siitä, [Eduskunnasta: Hyvä, että jotain!] että kaivataan sitä vanhaa, halutaan olla siellä vanhassa kiinni, mutta ne yritykset, jotka tekevät työpaikkoja, jotka tekevät hyvinvointia, jotka pitävät Suomen ta-loutta pystyssä, eivät ole teidän kanssanne samassa vaunussa. [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Eerola. [Eduskunnasta: Oho!]

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät todellakaan ole sitoutuneet näihin hallituksen ilmastotoimiin, ja edelleenkään ei olla sitouduttu näihin polttoaineiden veronkorotuksiin, ja tämä linja ei ole edelleenkään muuttumassa. Sen sijaan muistaisimme Suomen kansaa ostovoiman parannuksilla sekä lukuisilla ilmastoon ja autoiluun liittyvillä veronkevennyksillä ja maksujen alennuksilla, joita tämä hallitus ei ole ollut halukas tekemään.

Ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvat ja sieltä käsin työssä käyvät ihmiset tarvitsevat autoa. Heidän kokemuksensa, minkä olen kuullut, on se, että heitä rangaistaan työn tekemisestä ja siitä, että he eivät asu ratayhteyksien varrella.

Arvoisa ministeri Harakka, vaikka näiden ihmisten tileille ei koskaan sitä kuuluisaa rahaa ilmestyisikään, millä tavoin olette helpottamassa kasvukeskusten ulkopuolella asuvien ja työmatkoillaan autoa tarvitsevien ihmisten tilannetta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin tulee rahaa tilille, kuten lupasitte?]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Eerolalle tästä kysymyksestä. Luin mielenkiinnolla puolueenne tänään julkaistun tekstin sinivalkoisesta siirtymästä, ja siinä arvostelette kovin sanoin tätä biopolttoaineen jakeluvelvoitetta, jonka itse hallituksessa perussuomalaisina allekirjoititte ja jota olette myös myöhemmin kannattaneet. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Sen sijaan haluaisitte meidän siirtyvän saman tien synteettisiin polttoaineisiin. Tarkistin juuri sen litrahinnan: se on 10 euroa litralta tällä hetkellä. [Välihuutoja — Naurua] Mielestäni tämä ei vaikuta oikein perustellulta ratkaisulta liikenteen ympäristöongelmiin.

Mutta kyllä hallitus on kiinnittänyt huomiota jo vuosi sitten polttoaineiden hintapaineisiin. Muistanette varmaan sen, että kuljetusalalle tehtiin oma tukimuoto ja myöskin työmatkavähennystä lisättiin huomattavan paljon. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Sen lisäksi myöskin indekseihin on eläkeläisille ja työtä hakeville ja opiskelijoille tehty parannuksia, jotka auttavat myöskin elinkustannusten nousun haasteisiin.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Lehto.

Arvoisa puhemies! Kun nykyinen hallitusviisikko neljä vuotta sitten aloitti, niin päämääränä oli muodostaa ilmastohallitus, jolla rahaa on. Rahaa onkin surutta poltettu viherhankkeisiin. Kustannusten maksajiksi ovat nyt jääneet kansalaiset, ensisijaisesti omakotiasujat ja työ- ja opiskelumatkansa autolla kulkevat. Valtioneuvoston oma selonteko toteaa myös, että etukeno vihreään siirtymään lisää myös työttömyyttä, mutta se ei ole hallitusta haitannut — vauhti kiihtyy.

Arvoisa hallitus, monet muistavat kuuluisan ”syökää silakkaa” -lausahduksen, jonka 90-luvun alun kokoomuslainen pääministeri Harri Holkeri lausui, kun kansalaiset kärvistelivät laman kourissa. Nyt, kun rahat ovat loppu ja suomalaiset kärsivät hallituksen viherhumpasta, Marinin hallituksen valtiovarainministeri Saarikko on todennut suomalaisille: ”Menkää Kelaan”. [Sanna Antikainen: Näin teitte!]

Arvoisa ministeri Saarikko, eikö teitä hävetä tehdä etukenon ilmastotoimia, jotka kurittavat suomalaiset Kelan asiakkaiksi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edelleen olen valmis puolustamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen osana sosiaaliturvaa niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Mutta vastauksena kysymykseenne: ensinnäkin haluan nyt sanoa, hyvät perussuomalaiset, että tämä teidän kritiikkinne ja puheenne olisi huomattavasti uskottavampaa, jos teidän oma vaihtoehtonne tämän vuoden budjetiksi pitäisi sisällään esimerkiksi bensaveron alennuksen, [Vasemmalta: Juuri näin!] mutta näin ei taida kuitenkaan olla. Joku kate pitää sitten omillakin puheenvuorolla olla, ja jos te hyökkäätte näin, niin minä sanon sitten myös takaisin: ei euron euroa bensaveron alennusta kansalaisille perussuomalaisten vaihtoehdossa! Miten te kehtaatte samalla tavalla syyttää täällä muita puolueita, väittää jotakin paremmaksi, kun ette edes itse tarjoa kansalle sitä, mitä täällä nyt meiltä vaaditte? Että jotakin kohtuutta myös kritiikissä ja siinä vaihtoehdossa, mitä olette olleet hallitukselta vaatimassa. [Hälinää — Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Yksi puhuu kerrallaan. — Lisäkysymys, edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Te olette hallitus ja määräätte. Autoilun kustannukset ovat Suomessa todella korkeat. Pyörillä liikkumisen kalleus koskettaa yksityisautoilijoiden lisäksi ammattiautoilijoita ja yrityksiä laajalla rintamalla. Polttoainevero on yksi suurimmista syypäistä autoilun kovaan hintaan. Perussuomalaisten mielestä on täysin kohtuutonta, että työmatkojenkin ajaminen maksaa maltaita. Tämä lisää osaltaan kustannusloukkuja, kun ihmiset ynnäävät, paljonko jää euroja kukkaroon kulujen jälkeen. Monia suomalaisia painaa huoli mahdollisista polttoaineveronkorotuksista, sillä ne ovat keskeinen keino hallituksen ylivihreässä ympäristöpolitiikassa.

Erityisesti dieselin verottaminen tuntuu olevan suorastaan hallituksen pakkomielle. Die-selin käyttövoimaveron poistoa ajavat kansalaisaloitteet ja muut kannanotot ovat keränneet kerta toisensa jälkeen valtavasti tukijoita. [Antti Lindtman: Miksi te ette esitä sitä?]

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: eikö hallitus ole kuullut näiden ihmisten ääniä? Kansalaisaloitteissa on satojatuhansia allekirjoituksia. On mielestäni kestämätöntä, että kurittamalla dieselautoilijoita ja muita autoilijoita hallitus nostaa autolla tehtävien työmatkojen hintalappua vallitsevassa tilanteessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa on aivan oikeassa siinä tosiasiassa ja sen arjen äärellä, missä valtaosa suomalaisista elää. Joukkoliikenne ei ole ratkaisu pitkien välimatkojen Suomessa läheskään kaikkialla, ja monet ihmiset tarvitsevat omaa autoaan. Tämän arjen me tunnistamme, tällaista arkea me puolustamme, ja aika moni ajaa tuossa arjessaan diesel- tai bensa-autolla. Näin tulee tapahtumaan vielä vuosien ajan. Itse pidän perusteltuna, että tulevan hallituksen työlistalla ilman muuta kannattaa harkita, mikä tämän käyttövoimaveron kohtalo jatkossa on nyt kun me tiedämme, että bensapumpuilla dieselin ja bensan hinta on jotakuinkin sama — dieselin itse asiassa paikka paikoin tällä hetkellä korkeampi.

Nostitte esiin, edustaja Elomaa, työmatka-ajamisen. Työllisyys, työn tekeminen, työhön pääseminen ja työnteon kannattavuus on ilman muuta tämän hallituksen — ja uskon, että laajasti koko eduskunnan — tärkeimpiä asioita. Siksi me päädyimme työmatkavähennyksen parantamiseen, johon liikenneministeri jo viittasi, siis yhteiskunnan verotuksessa parempaan taloudelliseen kannusteeseen työmatkan ajamiseen nyt kun bensan hinta on ollut korkealla — ja tämä kaikki muuten sodan vuoksi. [Puhemies: Kiitos!] Tämäkin on tärkeää mainita. Sitä emme saa unohtaa nyt kun sodan vuosipäivä lähenee.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Kiuru, Pauli.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisista esitettiin aika vahvaa kritiikkiä ilmastotoimia kohtaan. Ilmastotoimien pitää olla realistisia, ympäristöä on suojeltava, mutta sen täytyy tapahtua talouden ehdoilla. [Välihuutoja vasemmalta]

Mutta jos katsotaan vähän laajemmin historiaa, niin onko hallituksen mielestä perussuomalaisten linja oikea, kun he haluavat katsoa taaksepäin, betonoida yhteiskunnan joihinkin menneisiin vuosikymmeniin, pysäyttää koulutuksen [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä?] ja investoinnit uuteen teollisuuteen? Meillä on tällaisia yrityksiä, kuten esimerkiksi UPM, Neste ja Wärtsilä, jotka kulkevat aivan kärjessä kehityksessä, tuovat uusia innovaatioita, työpaikkoja ja tuloja Suomeen. Onko tulkintani oikein, että meidän kannattaa olla siellä kärjessä, kun tehdään tällaisia kehitystoimia, jotka myös hyödyttävät ilmastoa sen lisäksi, että hyödyttävät taloutta ja työllisyyttä? [Hälinää — Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on vaalipaniikki kokoomuksella!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan nyt ehkä sillä, että meillä on tämä yksi planeetta ja tietysti kaiken talouden pitäisi pystyä toimimaan sen yhden planeetan rajoissa. Silloin ympäristön ja ilmaston suojeleminen on tietysti meidän tärkeimpiä tehtäviä. Ja se, että me etenemme ilmastonmuutostoimissa, on itse asiassa myös vahva viesti, mikä elinkeinoelämältä, teollisuuden eri sektoreilta, meille tulee.

Teollisuuden eri sektorit ovat kaikki sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 35 mennessä. Elinkeinoelämä on vaatinut kansainvälisten ilmastoneuvottelujen alla, että me poliitikot pysyisimme siinä, mitä me olemme ilmastolakiin säätäneet, että me ehkä jopa kiristäisimme näitä tavoitteita. Tämä on se, joka tuo Suomeen työpaikkoja. Puhdas energia, se tuo meille investointeja, uusia työpaikkoja, uusia verotuloja, joilla sitten voidaan taas rahoittaa hyvinvointivaltion palveluita ja esimerkiksi tukea niitä kaikista pienituloisimpia ihmisiä, jotka paikoin kyllä joutuvat autoilemaan [Puhemies koputtaa] ja siitä maksamaan paikoin hintaa. Näitä pitää tukea. [Ben Zyskowicz: Onneksi heille tulee rahaa tilille, kysykää ministeri Harakalta!]

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Lisäkysymys, edustaja Juuso.

Arvoisa puhemies! Tuulivoimaa suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa aivan hirvittävää vauhtia. Suomesta on tulossa Euroopan energiareservaatti. Korruptio rehottaa tuulivoiman ympärillä, ja olen kuullut, että joissakin kunnissa tuulivoimaa vastustavia valtuutettuja on jopa uhkailtu kostotoimenpiteillä. [Leena Meri: Oho!] Ahneus rehottaa maanomistajien keskuudessa, ja ympäristön asukkaiden mielipiteistä ei välitetä. Suomen lainsäädäntö on tuulivoimaloiden osalta täysin vanhentunutta. Tuulivoimaloille ei tarvita edes ympäristölupaa. Meluhaittojen saaminen kuriin jälkeenpäin on likipitäen mahdotonta.

Arvoisa hallitus, hyväksyttekö te sen, että Suomessa avohakataan metsää tuhansia hehtaareita tuulivoimaloiden tieltä, ja hyväksyttekö sen, että maaseudun asukkaiden elinympäristö pilataan näillä Eiffelin tornin kokoisilla tuulivoimaloilla? [Hälinää — Leena Meri: No niin!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Tuulivoima on varmasti tällä hetkellä voimakkaimmin kasvava energia-ala Suomessa. Meillä on tällä hetkellä noin 1 400 tuulimyllyä, ja tämän vuosikymmenen aikana me mennään 3 500—4 000:een. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] Suurin ongelma mielestäni tulee olemaan siirtoverkot ja niitten korvaukset eli siis niihin liittyvät lunastusasiat. Jokainen kunta tietyllä tavalla omalla kaavoituksellaan pystyy määrittelemään tuulivoimaan liittyviä ja tuulivoimapuistoon liittyviä asioita. Joillakin alueilla hyväksyttävyys on erittäin korkealla tasolla ja toisaalta monilla ei ole. Mutta voi sanoa, että teollisuuden investointien kannalta niillä on erittäin iso merkitys, samaten kuin Suomen huoltovarmuuden ja kokonaiskuvan kannalta me pystymme olemaan tänä vuonna omavaraisia sähköntuotannossa tuolla tulkinnalla tai noilla ennusteilla, mitä meillä on tuulivoiman suhteen.

Ymmärrän erittäin hyvin tämän tilanteen, mutta suurimpana ongelmana tällä hetkellä näen nimenomaan siirtoverkkojen suhteen tulevat tilanteet. [Juha Mäenpään välihuuto]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Ministeri juuri äsken puhui tästä maatuulivoimasta ja siihen liittyvän puhtaan energian teollisuuden investoinneista. Suomella on tässä todellakin erittäin isoja mahdollisuuksia, ja tämä tulee ilman muuta meidän hyödyntää. Samaan aikaan on toki totta, että pitää ymmärtää kansalaisten — myöskin niiden, jotka asuvat maaseudulla joukkoliikenteen ulkopuolella — huoli, joka sieltä tulee niistä päivittäisistä kustannuksista, jotka liittyvät liikkumiseen, on se sitten töihin menemistä tai asiointiliikennettä. Tämä huoli pitää ottaa vakavasti ja ihmisten maksukyky huomioida.

Kysyn kuitenkin ministeriltä, että kun EK teki selvityksen, että Suomen hiilikädenjälki on jo nyt positiivinen — eli ne vientituotteet, joita me viemme, vähentävät ilmastopäästöjä enemmän kuin mitä koko Suomi aiheuttaa ilmastopäästöjä — niin kai me nyt voimme tällä linjalla jatkaa, hyödyntää meidän metsiämme, puutuoteteollisuutta, jotta me samalla ajamme sekä oman elinkeinoelämämme ja työllisyyden asiaa että tuemme koko maailman ilmastohaastetta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Periaatteessa tämä ilmastonmuutos ja siihen tehtävät toimet ovat tällä hetkellä meidän talouden suurimpia draivereita, ajajia, näihin investointeihin, eli kyllä me tällä hetkellä mennään... Se täytyy sanoa muuten, että vaikka tässä tulee vähän erilaisia mielipiteitä, en muista tästä salista yhtään puoluetta, jonka edustaja ei olisi käynyt minulle juttelemassa heidän alueensa investoinnista, joka liittyy ei-fossiiliseen energiaan. Eli kyllä näitä investointeja tulee, ja tämän muutoksen tekijänä ovat suomalaiset yritykset, uusi teollisuus.

Meillä on menossa erittäin voimakas uusteollistumisen aika, jota suomalaiset yritykset tekevät erittäin hienosti. Meillä tulee tästä myös ulkomaille myyntivaltti, jota me viedään koko ajan, ja väitän, että tämä tulee olemaan meille erittäin iso mahdollisuus ottaen huomioon vedyn tuotannon. [Puhemies koputtaa] Me on annettu justiin ulos periaatepäätös vedyn tuotannosta, ja koko tämä energiamurros on meille iso mahdollisuus.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Tynkkynen.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käynyt ainakin selväksi, että kokoomus ja hallituspuolueet ovat löytäneet toisensa. Jos kansalaiset haluavat tuon kurituslukeman 2035, [Välihuutoja keskeltä] niin vaihtoehto heille löytyy mistä tahansa puolueista siltä puolelta salia. Jos halutaan vuosi 2050, ainut vaihtoehto on perussuomalaiset.

Hallituspuolueet kokoomuksen säestämänä ovat vuorotellen pöyristyneet perussuomalaisten linjasta. Ilmastotavoitteen siirtäminen EU-linjan mukaisesti vuoteen 2050 on muiden mielestä päätöntä, jopa vastuutonta ja kallista. Meidän mielestämme asia on päinvastoin. Pienen pohjoisen maan on päätöntä syytää rahaa itse asetettuun tavoitteeseen, johon muut maat eivät ole valmiita sitoutumaan. Jos sillä todella saavutettaisiin ehdoton kilpailuetu, seuraisivat muut maat perässä. Näin ei ole käynyt. Edes meidän verrokkimaa Ruotsi ei halua tavoitella vuotta 2035, vaan tavoite on sysätty 10 vuotta myöhemmäksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Toimiiko Ruotsi vastuuttomasti ja päättömästi?

Kysynkin valtiovarainministeri Saarikolta: arvioitteko Ruotsin talouden ottavan tässä takkiin Suomeen verrattuna ja kuinka paljon? — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja nyt suora vastaus!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kun Suomessa laajalla enemmistöllä ryhdyttiin vastuullisen, mutta hyvin vaativan tavoitteen, 2035 hiilineutraaliuden, tavoittelemiseen, niin kai me poliitikot ymmärsimme, että emme me siihen yksin kykene. Se vaatii ennen kaikkea suomalaisen yrityselämän suurta panostusta, ja tähän työhön suomalaiset yritykset ovat halunneet lähteä.

On käynyt itse asiassa pikemminkin niin, että hallitus toisensa perään tässä maassa on arvioinut yrityselämän mahdollisuudet tehdä ympäristön kannalta ja ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja pikemminkin alakanttiin kuin yläkanttiin. Yritykset menevät monta askelta meitä edellä, ja kysyntää näille tuotteille ja osaamisellemme erityisesti puhtaan energian osalta on onneksi erittäin paljon maailmalla. [Sebastian Tynkkynen: Ja sitten vastaukseen!]

Eli korostan teille, hyvät perussuomalaiset: Se on totta, että tämä linja, mitä te edustatte, on toisenlainen linja kuin laajasti muun eduskunnan, mutta se on menneisyyden linja. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Sebastian Tynkkynen: Pitääkö kysyä uudelleen?] Te tuijotatte peräpeiliin, toisin kuin suomalainen yrityselämä tekee.

Puhemies Matti Vanhanen

Ja mikäli kysymyksen alkuperäinen esittäjä, edustaja Tavio, haluaa esittää lisäkysymyksen, siihen on mahdollisuus.

Herra puhemies! Siinä on ero, että perussuomalaiset kannattavat kaikkia markkinaehtoisia kotimaisia investointeja. Teille käyvät vain vihreän ideologian mukaiset investoinnit. Esimerkiksi investointeja turvetuotantoon ei ole tullut, koska te olette tehneet toimintaympäristöstä mahdottoman ja te olette romuttaneet turvekoneet. [Sanna Antikainen: Kiitos keskusta!]

Suomen talous ei saa jäädä muusta maailmasta jälkeen. Me tarvitsemme sinivalkoisen siirtymän. Nykyinen Kiina-talous on tehnyt koko Euroopasta liian riippuvaisen yhden maan, Kiinan, tuonnista. Covid-pandemia ja Ukrainan sota ovat opettaneet, että materiaalipula tulee kriiseissä nopeasti vastaan ja valtiot huolehtivat jokainen ensin itsestään.

Näettekö lainkaan hyvää siinä, että perussuomalaisten esittämä sinivalkoinen siirtymä lisää kansallista omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta? [Keskeltä: Mistä ne fossiiliset ostetaan? — Vasemmalta: Venäjältä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä kannan huolta Suomen huoltovarmuudesta, kannan huolta meidän ja koko Euroopan omavaraisuudesta. Jos jotain nämä kriisit ovat opettaneet, niin sen, että meidän Eurooppana pitää yhdessä olla vahvempi.

Mutta, arvoisat perussuomalaiset, tiedättekö mitä? Suomi on ollut paremmin varautunut sotaan ja sen seurauksena koituneeseen energiakriisiin juuri sen vuoksi, että me emme ole odottaneet, me emme ole olleet jälkijunassa viimeisimpien joukossa, vaan me olemme olleet etujoukoissa. Me olemme tehneet ajoissa Suomessa ratkaisuja energiantuotannon monipuolistamiseksi, me olemme satsanneet uusiutuvaan energiaan, ja sen vuoksi meidän omavaraisuutemme on paljon paremmalla tasolla kuin useimpien eurooppalaisten maiden. Ja tästäkin näkökulmasta se vihreä siirtymä, mitä eduskunnan laajalla tuella ja yrityselämän, elinkeinoelämän, laajalla tuella Suomessa tehdään, [Perussuomalaisten ryhmästä: Te olette unohtaneet Suomen kansan!] jos jokin tulee meidän eduksemme myös tulevaisuudessa. Se tulee vahvistamaan meidän omavaraisuuttamme [Puhemies koputtaa] ja kykyämme kohdata kriisejä. [Leena Meren välihuuto]

Arvoisa puhemies! Menneet sukupolvet ovat rakentaneet hyvinvointivaltion työn ja säästäväisyyden ja ahkeruuden periaatteita vaalien. Yhteiskunnan rakentamista on ohjannut ajatus, että Suomi jätetään tuleville polville paremmassa kunnossa kuin missä itse olemme sen saaneet. Tämä periaate on nyt unohtunut. ”Rahaa on”, luki Rinteen—Marinin hallituksen fläppitaululla hallitusneuvotteluissa. Se raha on ollut lainarahaa, ja seuraava hallitus aloittaa neuvottelunsa sanoilla ”velkaa on”.

Valtiovarainministeriö arvioi, että julkinen talous velkaantuu kymmenen miljardin euron vuosivauhtia tästä eteenpäin, jos mitään ei tehdä — se on teidän julkisen talouden suunnitelmanne. Se on enemmän kuin maanpuolustuksen ja poliisin budjetit yhteensä. Velkaa velkavuoren päälle.

Siksi tälläkin viikolla kysyn, arvoisa pääministeri: oletteko tyytyväinen siihen velkaperintöön, jonka jätätte seuraavalle hallitukselle ja nuorille sukupolville? [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on varmaan tässäkin salissa kyselytunneilla käsitelty useaan otteeseen, mutta palataan ihmeessä tähän. Tämä on tärkeä aihe. Minun mielestäni velkaantumisesta on syytä kantaa huolta ja julkisen talouden tilasta on syytä kantaa huolta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Te ette kanna!] Puolueilla on erilaisia vaihtoehtoja ja näkemyksiä, millä tavalla velkaantumista voidaan taittaa ja millä tavalla julkista taloutta pitää laittaa kuntoon.

Mutta tällä vaalikaudella otettu velka — se myös kokoomuksessa pitää myöntää ja tunnustaa — on mitä suurimmissa määrin seurausta niistä mittavista globaaleista kriiseistä, mitä me olemme kohdanneet. Tämäkin on tässä salissa useaan otteeseen todettu ja käsitelty. Ensimmäisenä pandemia vaati meiltä aivan poikkeuksellisia toimenpiteitä yhteiskunnassa, myös tukitoimia yrityksille, ihmisille ja kotitalouksille. Mielestäni nämä olivat perusteltuja. Kokoomus tuki näitä mitä suurimmissa määrin, ja vaaditte vielä enemmän tukitoimia, [Jukka Kopra: Velkaa otettiin jo ennen sitä!] eli kannatitte sitä velkaa, joka otettiin. Ukrainan sota on vaatinut meiltä mittavia panostuksia puolustukseen, sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen ja rajaturvallisuuden vahvistamiseen. Tätäkin kokoomus on tukenut ja pikemminkin vaatinut enemmän toimia kuin vähemmän toimia. Sodasta seurannut energiakriisi — jälleen sama tarina. Se on vaatinut meiltä toimenpiteitä, joita kokemus on tukenut, ja vaatinut vieläkin enemmän. [Puhemies: Aika!] Eli siitä velkamäärästä, joka tällä kaudella on otettu, iso osa selittyy kriiseillä, ja kaikkia näitä toimia kokoomus on tukenut. [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Lisäkysymys, edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Velanotto alkoi Rinteen—Marinin hallituksessa jo ennen kuin kriiseistä oli tietoakaan. Fläppitaululla luki ”rahaa on”. Ja toiseksi ero on siinä, että me emme olisi hoitaneet näitä kriisejä yksin velkarahalla vaan tehneet myöskin menojen priorisointia eli tärkeysjärjestystä.

Suomalainen hyvinvointi rakentuu työnteon ja yrittäjyyden varaan. Puolueiden välillä on todella eroja. Meille on ihan selvää, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen suomalaisen tulisi osallistua hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. [Maria Guzenina: Koulutuksesta ei leikata!] Pääministeripuolue SDP on tehnyt vaaliavauksia, että suomalaisten työviikkoa lyhennetään neljään päivään. Onko tässä näiden vaalien vappusatanen? Tutkijat ovat arvioineet, että tämä ehdotus murentaisi hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoituksen. Kun väestö ikääntyy, tarve palveluille ja niiden rahoittamiselle pikemminkin kasvaa.

Kysyn kysymyksen, jonka eräs ikääntynyt suomalainen pyysi teiltä kysymään: arvoisa pääministeri, olisiko aika palauttaa tässä maassa työn tekemisen arvostus?

Puhemies Matti Vanhanen

Huomautan, että tämä ei ole kyselytunti puolueille vaan kyselytunti hallitukselle. — Pääministeri.

Arvoisa puhemies! En äskeisessä puheenvuorossa halunnut mennä tuohon mielestäni aika erikoiseen heittoon tästä fläppitaulusta, mutta kun koitte tarpeelliseksi sen vielä toiseen kertaan nostaa esille, niin sekin on kyllä mediassa kumottu, että siellä jossakin pääneuvottelupöydässä ikään kuin tällainen taulu olisi ollut. Ymmärtääkseni kyse oli jossakin ryhmähuoneessa jonkin ryhmän omasta merkinnästä. [Välihuutoja — Naurua — Kokoomuksen ryhmästä: Minkä ryhmän?] Siinä ei ollut mitään hallitusneuvottelutavoitetta tai reunaehtoa, ymmärtääkseni, ja entisellä pääministerillä Rinteellä ei ollut tämän tekstin kanssa mitään tekemistä. [Hälinää — Ben Zyskowicz: Eikö ole, hah hah!] Mutta ymmärrän, että te haluatte tuollaista esimerkkiä käyttää ja sillä ehkä jotenkin alleviivata omaa sanomaanne. Faktat eivät tätä tarinaa tue, mutta ehkäpä sen vielä kolmannen kerran nostatte tässä esille. [Välihuutoja]

Mitä tulee näihin hallituksen toimiin, niin kyllä näitäkin kokoomus on tukenut. Esimerkiksi poliisien määrän lisäämistäkin olette tukeneet — kyllä, se on vaatinut meiltä panostuksia julkisen talouden puolella. Hoitajamitoituksenkin taakse kokoomus vihdoin ja viimein onneksi tuli. Sitäkin te olette tukeneet, ja sekin on vaatinut panostuksia julkiselta taloudelta. [Puhemies: Aika!] Eli itse asiassa kun me katsomme tätä kokonaiskuvaa, niin kokoomus on tukenut myös näitä toimia, jotka eivät ole selittyneet kriiseillä. [Oikealta: Fläppitaulu oli kaapattu! — Naurua]

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Nyt on kyselytunnilla välillä sellainen hälinä ikään kuin olisi tänä vuonna vaalit mahdollisesti tulossa, [Naurua] ja lisäksi hallituksen vastaukset venyvät säännönmukaisesti yli minuuttiin. [Oikealta: Ei hän edes vastaa!] — Seuraava lisäkysymys, edustaja Kopra.

Arvoisa herra puhemies! Toki kokoomus on tukenut hallitusta koronakriisin hoidossa ja Suomen maanpuolustuksen tukemisessa, mutta sen pelkän velanoton sijaan olisimme kyllä miettineet myös niitä menoja ja olemme tehneet esityksiä siitä, kuinka valtion menoja — anteeksi, tuloja — kasvatetaan. Eli tämä tulopuoli on jäänyt hallitukselta täysin huomioimatta, mistä pitkä miinus teille.

Tein tuossa yksi päivä 14-vuotiaan tyttäreni kanssa kotiläksyjä. Heille opetettiin kestävästä kehityksestä, ja tutustuin itsekin sitten aihepiiriin. Yksi osa kestävää kehitystä on taloudellinen kestävä kehitys, ja tästä löytyy muun muassa ympäristöministeriön sivuilta hyvä selitys. Taloudellinen kestävä kehitys on, arvoisa hallitus, sitä, että on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen.

Arvoisat ministerit, kuinka te nyt olette omasta mielestänne pystyneet ja suoriutuneet tässä taloudellisen kestävän kehityksen periaatteen noudattamisessa, kun tämä velanotto on ollut näin suurta? Milloin saadaan maan talousasiat kuntoon ja rahat riittämään?

Puhemies Matti Vanhanen

Minuutti on minuutti kysyjällekin. — Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän tulopuoleen — menot ja tulot menivät siinä vähän edustaja Kopralta sekaisin. Tuloihin ja menoihin ihan sellainen huomio, että tehän itse olette nyt esittämässä valtion kassaan aikamoista aukkoa tämmöisellä miljardin veronkevennyksellä, [Oikealta: Ohhoh!] johon minusta Suomella ei todellakaan ole varaa, että käydään sitten läpi näitä muita esityksiänne. Kysymyksen sisältö oli nimittäin perin vakava. Minusta siinä ollaan koko hyvän yhteiskunnan hoidon ytimessä. Mitä on kestävyys tällaisessa ajassa? Äskeinen kysymys liittyy myös ilmaston kestävyyteen — siihen, mitä olemme luonnossa velkaa lapsillemme.

Sosiaalinen kestävyys on sitä, että kaikki pidetään mukana esimerkiksi tällaisten ennätyksellisten hintojen nousun keskellä, mitä energiakriisi on tarkoittanut.

Taloudellinen kestävyys: Kyllä, kannan kanssanne samaa huolta. Velkaa on eletty 15 vuoden ajan kaikki puolueet mukaan lukien — kaikki puolueet mukaan lukien — tällä vaalikaudella näitä isoja ratkaisuja kannattaen. On selvää, että näin emme voi jatkaa, mutta samalla kun moittii, on tärkeää hahmottaa, mistä tuo tulevan vaalikauden 10 miljardin alijäämä muodostuu: pitkälti juuri korkomenojen noususta, ja se korko on syntynyt kaikkina näinä 15 velkavuoden aikana. [Timo Heinosen välihuuto]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Multala.

Arvoisa puhemies! On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa se tosiasia, missä nyt ollaan, ja tilanne on nyt se, että tästä eteenpäin näillä ennusteilla Suomi ottaa velkaa joka vuosi sen kymmenen miljardia euroa. Kysymys on, mitä voimme tehdä tälle. Edustaja Grahn-Laasonen esitti, että työn tekemisen pitää olla kannattavaa kaikille aina, myös lisätyön tekemisen kaikissa tuloluokissa. Sen vuoksi me olemme esittäneet veronkevennyksiä, jotta ihmiset tulisivat omalla työllään paremmin toimeen, rahaa riittäisi niihin arjen kustannuksiin, jotka myös nyt inflaation myötä ovat nousseet. Me olemme kyllä esittäneet myös sen, millä me nämä veronkevennykset rahoittaisimme.

Arvoisa puhemies! Erilaisilla puolueilla on erilaisia näkemyksiä, mutta hallituksen perintö on nyt se, mikä on, ja tästä meidän pitää yhdessä päästä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! SDP ja hallituksen puolueet ovat esittäneet erilaisia ratkaisuja, mutta veronkorotusten tie on kasvun hillitsemisen tie. Minkälaisia toimia me voisimme tehdä, jotta vauhdittaisimme myös talouskasvua, ettemme joutuisi vain leikkaamaan? [Vasemmalta: Ei ainakaan koulutuksesta!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Mistä syntyy työtä ja talouden kasvua? Sitä syntyy rohkeudesta luottaa huomiseen suomalaisissa yrityksissä. Yksi osa tätä on ollut ennustettava veropolitiikka, ja tämän vaalikauden saldona voin todeta, ja olen siitä hyvin tyytyväinen, että yritysten verotusta ei ole kiristetty. Se on ollut osa ennustettavaa yritysten taloudenpidon näkymää huomiselle, ja tällaista politiikkaa Suomen kannattaa jatkaa.

Kun nyt nostitte esiin useammassakin kysymyksessä ikään kuin talouden kokonaiskuvan, ymmärrän, että teidän etujenne mukaista on kertoa hallituksen ottamista veloista, ei siitä, miten kaikkia näitä toimia valtaosaltaan käytännössä olette tukeneet, ei siitä, miten kokoomusjohtoinen hallitus velkaantui. Tai ette kerro laisinkaan siitä, että Suomen työllisyys on historiallisen korkea — kiitos suomalaisten yritysten — tai siitä, miten onneksemme kuitenkin verotulot ovat tässä maassa kehittyneet hyvin. Mutta ovatko ne kehittyneet niin hyvin, että meillä olisi varaa miljardin veronkevennyksiin yhteiskunnan hyväosaisimmillekin? Ei, koska minä ainakin haluan pitää huolta hyvinvointiyhteiskunnan ydinpalveluista, [Puhemies: Aika!] kuten ikäihmisten hoivasta.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Puisto.

Hyvä puhemies! Talouslehti Financial Times uutisoi vastikään EU:n yhteisvelan ennakoitua suuremmista, kohonneista kustannuksista. Tähän vaikuttaa Euroopan keskuspankin tiukentunut rahapolitiikka, siis määrällinen elvytys ja ohjauskorkojen nousu, mikä vaikeuttaa EU:n elvytyspaketin rahoittamista. Käytännössä kyse on siitä, että Euroopan komissio joutuu maksamaan liikkeeseen laskemistaan velkakirjoista aikaisempaa kovempaa korkoa. Se lisää elvytyspaketin rahoittamiseen käytettävän yhteisvelan kustannuksia. Yhteislainojen korot ovat jopa korkeammat kuin joidenkin jäsenvaltioiden kansallisten lainojen. Nyt meidän budjettihan on alijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että me rahoitetaan kulujamme velaksi, me joudutaan ottamaan uutta velkaa korkeammalla korolla, jotta me pystytään suoriutumaan vanhoista veloista ja myös erilaisista kuluista.

Nyt kysyn arvoisalta ministeriltä: Mikä oli elpymisrahaston saanto alun perin ja mitkä sen alkuperäiset kustannukset? Ja miten te näette, että kun tämä elpymispaketti on niin pitkä, niin mitkä tulevat olemaan nämä nousseet korkokustannukset?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että Euroopan keskuspankin päätös nostaa korkoja — mikä siis tapahtuu siksi, että inflaatio lähti laukalle valtavaa vauhtia sodan seurauksena, energiahintojen nousun seurauksena — oli keskuspankilta ikään kuin välttämätön ja perusteltu uskottavuutensakin nimissä tehty teko ryhtyä nostamaan korkoja, ja tälle koron nostolle ei näy vielä toistaiseksi loppua. Jos ja kun se vaikuttaa suomalaisten asuntovelallisten arkeen, se vaikuttaa myöskin valtioiden ja erilaisten instituutioiden rahoituksen pohjaan — kyllä, myös mainitsemallanne tavalla.

Tässä elvytyspaketissa on parhaillaan siis käynnissä näiden rahojen toivottavasti viisas ja järkevä käyttö kaikissa jäsenmaissa — tuotahan valvotaan hyvin tarkkaan, ja mahdollisesti rahat voidaan myös periä takaisin tai keskeyttää maksatus, mikäli näin ei toimita. [Hälinää oikealta] Tämä seuranta koskee myös Suomea ja suomalaisia elvytysrahojen käyttökohteita. Nyt pidän oleellisena sitä, että tuo ratkaisu, joka Euroopassa tehtiin, pysyy ainutkertaisena ja tämä hallitus ei ole tukemassa [Puhemies: Aika!] uusia yhteisvelkapäätöksiä Euroopalta. [Sebastian Tynkkynen: Miksi te ette vastaa kysymykseen?]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Valtonen.

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoutui irti tästä ”rahaa on” ‑fläppitaulusta, mutta pitääkö se kuitenkin paikkansa, että teidän hallituksenne ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa tälle vuodelle alijäämä olisi noussut yli viiteen miljardiin euroon, jos siivotaan työeläkeyhtiöt pois? Eli tosiaan se suunnitelma tehtiin silloin vuonna 19 ilman, että koronasta tai myöskään sodasta oli mitään tietoakaan.

Toinen kysymys on se, että kun te kernaasti olette puhunut sen puolesta, että veroja pitää korottaa — ollaan tietysti tässä luettu demareiden vaaliohjelmaa, jossa tuodaan yli kaksi miljardia lisää veronkorotuksia kansalle [Välihuutoja vasemmalta] ja ei tehdä minkäänlaisia työmarkkinauudistuksia ja luvataan kerta kaikkiaan sellaista kurjuutta, joka kuulostaa ihan tällaiselta sosialistin iltarukoukselta [Hälinää vasemmalta] — niin olisin kysynyt: Miten te kuvittelette, että Suomi saadaan kasvuun, jos te lisäätte edelleen suomalaisten verotaakkaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Edelleenkään tämä ei ole puolueiden kyselytunti vaan hallituksen kyselytunti. — Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kylläpä tästäkin salikeskustelusta huomaa, että vaalit kovaa vauhtia lähestyvät. Niin, tuo fläppitaulu ei siis ole ollut sosiaalidemokraattien ryhmähuoneessa hallitusneuvottelujen aikana, [Timo Heinonen: Missä huoneessa se oli?] ei tietääkseni puheenjohtajien neuvotteluhuoneessa. Itse johdin tuossa neuvottelussa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa käsittelevää pöytää, ei se sielläkään ollut. Ilmeisesti se on jossakin huoneessa ollut, mutta sillä ei ollut kyllä neuvotteluiden kanssa mitään tekemistä. [Ben Zyskowicz: Eikö todel lakaan? — Naurua] Kovin olette ihastuneet tähän fläppitauluun. Ehkäpä me sen teille löydämme, niin sitten voimme lähettää sen kokoomuksen ryhmähuoneeseen.

Mutta mitä tulee tähän itse asiaan, talouskasvu on meidän tärkein lääkkeemme myös velkaantumisen taittamisen osalta. Työllisyyden vahvistaminen — se on toinen. Tällä hallituskaudella on tehty lukuisia työllisyyspäätöksiä, niin rakenteellista kuin myös aktiivisen finanssipolitiikan myötä tapahtunutta työllisyyden paranemista. Ja siitä huolimatta, että me olemme kohdanneet näitä historiallisia kriisejä — pandemia, sota, energiakriisi — Suomen työllisyys on ennätystasolla. Eli sitä kritiikkiä, mikä kokoomuksesta tulee, että tämä hallitus olisi ollut toimeton työllisyyden osalta, [Puhemies: Aika!] minä en ota vastaan. [Välihuutoja oikealta]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Valkonen.

Arvoisa puhemies! Tämä keskusta-vasemmistohallituksen päättötodistus on nyt nähtävillä, ja siellä kyllä talouspolitiikan kohdalla lukee isolla ”Hylätty”. Se on ilmiselvää. Tätä tilannekuvaa ei varmaan suomalaisillekaan kovin paljon enää tarvitse avata.

Me ollaan viime aikoina kuultu eriskummallisia ehdotuksia muun muassa työajasta. Tätä vauhtia varmaan päädytään siihen, että joku ehdottaa neljän tunnin työviikkoa. Mutta haluaisin, että me päättäjät keskitytään enemmän siihen, että mietittäisiin, miten ne yli 250 000 suomalaista, jotka tällä hetkellä eivät ole töissä — eivät pääse töihin — saisivat tehdä edes jonkun verran viikossa töitä.

Kysyn arvoisalta hallitukselta: Mitä toimia Suomessa kiireellisesti voidaan tehdä, jotta mahdollisimman moni suomalainen saisi mahdollisuuden tehdä töitä ja päästä elättämään itseään ja läheisiään?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt työllisyystoimia 80 000:n lisätyöllisen edestä, [Välihuutoja oikealta] suuria rakenteellisia uudistuksia. Työvoimapalvelu-uudistus on tehty, TE-palvelut ollaan siirtämässä kuntiin, Työkanava Oy on perustettu — mittavia toimia.

Tällä hetkellähän tilanne on se, että työllisyysaste on korkeampi kuin se on koskaan mittaushistoriansa aikana ollut ja meillä on työvoimapula. Ja nyt katse kohdistuu siihen, miten yritykset voisivat rekrytoida työntekijöitä ja löytää niitä esimerkiksi niistä ihmisistä, jotka ovat osatyökykyisiä. Meillä on 130 000 ihmistä tällä hetkellä määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Heidän pitäisi päästä sen eläkkeen jälkeen jossain vaiheessa töihin, tai sitten se eläke jatkuu. Meillä on myös osatyökykyisiä ihmisiä, jotka eivät löydä tietään työmarkkinoille. Meillä on myös pitkäaikaisten työttömien joukko, jossa on suuri osa sellaisia, jotka ovat terveydellisistä syistä siellä työttömänä. Ja tästä syystä on ollut erittäin tärkeää, että tämä hallitus on satsannut sosiaali- ja terveyspalveluihin, satsannut siihen, että ihmiset saisivat mielenterveyspalveluita, jotta voisivat [Puhemies: Aika!] olla työkykyisiä, päästä työmarkkinoille. Tämä on tulevaisuuden kysymys. [Ben Zyskowicz: Sote-palveluthan ovat hyvässä kunnossa, kun te olette satsanneet!]

Puhemies Matti Vanhanen

Tarjoan vielä viimeistä lisäkysymystä edustaja Grahn-Laasoselle.

Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti on meitä toistuvasti varoittanut varomattomasta taloudenpidosta tässä salissa — hallitustakin, kaikkia meitä. ”Olemme Suomessa tottuneet pitämään yllä elintasoa, jota ei ole ansaittu”, hän totesi.

Tämä keskustelu osoittaa hyvin sen, että puolueiden välillä on talouspolitiikassa isoja eroja. Näyttää vahvasti siltä, että vasemmistopuolueet ovat täysin valmiita jatkamaan vastuuttoman velkapolitiikan tiellä vielä toisenkin vaalikauden. Eihän siitä ole kuin ihan hetki aikaa, kun salin vasemmalta laidalta sanottiin, että velkaa kannattaa ottaa, kun se on lähes ilmaista eikä sitä edes tarvitse maksaa takaisin. [Välihuuto vasemmalta] Tällaisia puheenvuoroja kuultiin. Nyt nähdään se sitten, kun valtionlainojen korot nousevat — pelkästään tänä vuonna maksetaan 2,6 miljardia euroa pelkkää korkomenoa, siis valtionlainojen korkoja. [Vasemmalta: Eikä koulutuksesta leikata!]

Kokoomuksen mielestä tärkein tehtävä seuraavalla vaalikaudella on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, ja se ei ole mahdollista, jos emme saa julkista taloutta tasapainoon. Kysyn pääministeriltä: Eikö teitä huoleta, että velkakakku jatkaa kasvuaan teidän julkisen talouden suunnitelman mukaisella uralla joka vuosi hamaan tappiin? Ja eikö teitä huoleta, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, rahoitus murenee [Puhemies: Aika!] vuosi vuodelta tällä menolla? [Pia Viitasen välihuuto]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen vastasin jo tuossa aivan ensimmäisessä puheenvuorossa, kun kysyitte tästä velkaantumisesta, ja vastaan samoin kuin tuossa muutama puheenvuoro sitten: kyllä, julkisesta velasta on kannettava huolta. Minä kannan siitä huolta ja kannan julkisen talouden tilasta huolta, [Ben Zyskowicz: Ainakin puheissa!] mutta meillä on kovin erilainen näkemys siitä, mitä pitää tehdä.

Me lähdemme siitä, että tärkeintä on hakea talouskasvua, vahvistaa työllisyyttä. Ei ole kestävää leikata yhteiskunnan peruspalveluista ihmisiltä, jotka niitä kaikkein eniten tarvitsevat. Tämä kokoomuksen leikkauslista, tämä miljardien leikkauslista, mitä se konkreettisesti tarkoittaa? [Jukka Kopra: Missä se on? Mitä siellä on?] Köyhimmiltä sosiaaliturvasta leikkaamista — no, tämänhän te olette jo sanoneet. Mitä sotesta on leikattavaa? Siellä se tarkoittaa vanhustenhoivasta leikkaamista, lastensuojelusta leikkaamista, se tarkoittaa ihmisten terveyspalveluista leikkaamista, se tarkoittaa yhteiskunnan peruspalveluista leikkaamista. [Hälinää — Välihuutoja oikealta] Ja tämän te haluatte tehdä, jotta te voitte antaa veronkevennyksiä yhteiskunnan kaikkein vauraimmille ja varakkaimmille. [Puhemies: Aika!] Tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa eikä tämän hallituksen politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Meillä on valitettavan paljon pahoinvoivia nuoria ja lapsia. Lastensuojelun asiakkaiden ja lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Nykyisillä resursseilla ja lastensuojelun työntekijämäärällä ei pystytä riittävästi vastaamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen.

Alaikäisten väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen pitää voida tehokkaammin puuttua. Vakavasti ongelmaisille alaikäisille tarvitaan myös lisää erityisen huolenpidon paikkoja lastensuojelussa.

Samalla lastensuojelun asiakkaiden mielenterveys- ja nepsy-ongelmat tulee paremmin tunnistaa ja niihin on saatava apua, ja myös sijaishuollon valvonta- ja ohjausjärjestelmä vaatii uudistamista.

Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: missä on viipynyt kauan odotettu perusteellinen selvitys lastensuojelun tilanteesta ja tarpeista, ja mitä hallitus aikoo tehdä lastensuojelutilanteen parantamiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että edustaja ottaa esiin mielenterveysongelmat ja ylipäätään lasten ja nuorten kuntoisuuden tässä yhteiskunnassa. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Olen myös sitä mieltä — jos tätä kysymyspatteristoa lähdetään käymään läpi — että erityisen huolenpidon paikkoja on lisättävä. Olen tehnyt siitä esityksen teknisiin kehyksiin. On tämän yhteiskunnan sosiaalisen kestävyysvajeen näkökulmasta erittäin tärkeätä, että niitä pystytään konkreettisesti ja systemaattisesti lisäämään.

Mitä tulee lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja niiden parantamiseen yleisellä tasolla, meillä on huomenna jälleen kerran koolla yhteiskunnan mielenterveystahot. Me haluamme etsiä vielä tiekarttaa siihen, miten tämän hallituskauden panostuksista ja parhaimmista käytännöistä saataisiin elämään ne, jotka seuraavalla hallituskaudella olisi ehdottomasti vietävä koko järjestelmään. Lastensuojelulaki on jo uudistuksella, me teemme juuri sitä, mistä edustaja kysymyksessään lopuksi puhui. [Perussuomalaisten ryhmästä: Myöhässä!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa hallitus, omaishoidon tuki ja kriteerit ovat muuttuneet. Palkkaharmonisaatio tehtiin niin, että maksetaan korkeimman palkan mukaan. Omaishoidon tuki maksetaan keskitulojen mukaan, eli monella tuki on heikentynyt. Sen lisäksi on vielä omaishoidon kriteereitä muutettu niin, että moni on pudonnut tuen piiristä pois. Miten te kehtaatte? No, kyllä te kehtaatte. Te heikennätte ikäihmisten hoitoa ja turvaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Nyt taisi olla kyllä jonkunlaista väärinymmärryksen varaa, ja tehdään niin, että tarjoan kahvit ja käydään läpi tuo kokonaisuus. Jotakin epäselvää siinä oli.

Yleisellä tasolla totean, että me emme ole missään tapauksessa heikentäneet tällä hallituskaudella lainsäädännöllisesti omaishoitoa emmekä ole tehneet sellaisia kauheuksia kuin tässä viitattiin, mutta en oikein ole nyt ihan varma, mistä siinä syytettiin, niin teen ja kahvin yhteydessä voidaan tätä keskustelua jatkaa. [Naurua]

Mutta se on sanottava, että kyllä omaishoidon tukea on katsottava seuraavassa hallituksen ohjelmassa. Pari esimerkkiä: Satakunnassa soten aloittaessa harmonisoitiin omaishoidon tuki niin sanottuun tappiin, jolloin kävi juuri niin kuin edustaja Harkimokin tässä sanoi, että mentiin kohtuudella eteenpäin. Kävin juuri Lahdessa, ja siellä kansalaiset kävivät ottamassa esiin, että siellä ei oltu päästy samalle tasolle. Kyllä tässä on vielä parantamisen varaa [Puhemies: Aika!] seuraavan hallituskauden alkaessa.

Arvoisa puhemies! Jokaisen omaishoitajan tie on hyvin omanlaisensa. Toiselle omaishoitajuus tulee yllättäen ja odottamatta, kun taas toinen voi ajautua siihen ikään kuin huomaamattaan.

Meidän hoivajärjestelmämme nojaa vahvasti omaishoitajien tekemään työhön, jossa korvaus on olematon ja lomat ovat harvassa. [Sanna Antikainen: Mitä olette tehneet asialle?] Palkkioiden taso vaihtelee alueellisesti laajasti, ja hyvinvointialueilla on nyt yhtenäistetty palkkioita, kuten ministeri Kiuru tässä totesi. Sen myötä osalla omaishoitajista palkkiot ovat nousseet ja toisaalla sitten valitettavasti laskeneet. Omaishoitajien yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi on tehtävä enemmän. [Oikealta: Oispa vasemmistoliitto hallituksessa!] Me tarvitsemme valtakunnallisen kriteeristön palkkioille, joiden tasoa on samalla korotettava tuntuvasti. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Olisinkin kysynyt asianomaiselta ministeriltä: mitä kaikkia toimia me voisimme tehdä, jotta me voisimme parantaa omaishoitajien yhdenvertaisuutta? [Jukka Mäkynen: Viikko aikaa!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kun eduskunnassa käsiteltiin tätä vanhuspalveluiden kakkosesitystä eli toisen vaiheen uudistusta, siinä tehtiin isoja, merkityksellisiä päätöksiä nimenomaan kotiin annettavien palveluiden osalta, ja siinä pidin tärkeimpänä sitä, että sen tason päätöksen kun ihminen saa, niin jokaisesta minuutista on pidettävä kiinni. Asiakkaan näkökulmasta on olennaista, että saa ne palvelut, jotka tuossa palvelutasopäätöksessä on päätetty antaa, mutta myös hoitohenkilökunnan kannalta on erittäin tärkeää, että niistä minuuteista pidetään kiinni ja kaikille annetaan riittävä työaika antaa sitä palvelua. — Tämä niistä, mitä nyt on tehty. [Sanna Antikaisen välihuuto] Tähän uudistukseen kuitenkin satsattiin — näin ulkoa muistaakseni — 45 miljoonaa euroa, se oli yksi isoimpia panostuksia tällä hallituskaudella.

Mutta nyt on tehtävä se, että näistä omaishoidon palkkiosta on pohdittava, mikä on valtakunnallinen linja kaikilla näillä meidän hyvinvointialueilla ja Helsingillä. Tähän on tehtävä interventio, jotta tämä menee oikeaan suuntaan, ja tässä THL on tehnyt jo alustavaa työtä, jotta hallitus voi seuraavaksi päättää.

Arvoisa puhemies! Suomalainen koulu on edelleen myös kansainvälisesti vertailtuna tasa-arvoinen ja laadukas. Tutkimukset ovat kuitenkin jo pitkään kertoneet eriarvoisuuden kasvusta, mikä on huomioitu myös Marinin hallituksen ohjelmassa. Suomen kehityksen erityispiirteenä on ollut koulujen sisäisten erojen kasvu. Meitä huolestuttavat myös muun muassa kaupunkien ja syrjäseutujen sekä tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa.

Tulen itse Vaasan Ristinummelta, jota joskus nimitellään alentavaan sävyyn. Eriytymisestä ei koskaan voida syyttää lapsia tai alueen asukkaita. Kysymys ei ole ihmisten huonoudesta, ja leimaava puhe on aina väärin ja turhaa. Alueellinen eriytyminen kiihdyttää huono-osaisuuden kasautumista. Elinpiirien erkaantuminen heikentää luottamusta yhteiskuntaamme ja toisiimme. Emme halua, että asuinalueet eriytyvät menestyvien ja vähäosaisten alueiksi. Haluamme, että jokainen lähikoulu on oppilaille edelleen se paras koulu, joka takaa oppilailleen parhaan tulevaisuuden. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa ministeri Andersson, mitä hallitus on tehnyt vahvistaakseen lähikoulujärjestelmää, [Leena Meri: No ei mitään!] ehkäistäkseen koulutuksen alueellista eriytymistä ja pitääkseen kaikki mukana?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja toteaa, lähikouluperiaate on erittäin tärkeä koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Isossa kuvassa edelleen on syytä muistaa, että esimerkiksi edellisessä Pisa-tutkimuksessa vuodelta 2018 Suomi oli koko tutkimuksen paras siinä, että koulujen väliset erot meillä oli kaikkein pienimpiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä ollaan nyt?]

Mutta me tiedetään, että isoissa kaupunkikeskuksissa myöskin koulujen väliset erot ovat kasvussa, ja siksi on äärimmäisen tärkeätä, että tähän eriytymiseen puututaan niin kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, josta kunnat vastaavat, mutta myöskin koulutuspolitiikan keinoin. Se keskeisin työkalu, mitä me ollaan tämän hallituskauden aikana käytetty, on tarveperustainen rahoitus eli tasa-arvorahoitus, jota myönnetään sellaisille kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti haastavilla alueilla. Sitä on myönnetty tämän hallituskauden aikana suurempi summa kuin koskaan aikaisemmin, minun tietääkseni. [Leena Meren välihuuto — Sanna Antikaisen välihuuto] Sen lisäksi tämän tarveperustaisen rahoituksen asemaa lainsäädännössä on vahvistettu niin, että jatkossa näitä avustuksia on mahdollista myöntää jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan, [Puhemies: Aika!] näin myöskin mahdollistaen sen, että se työ, mitä tehdään, pystytään tekemään pitkäjänteisemmin.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on kerrottu lasten ja erityisesti poikien heikentyneestä lukutaidosta ja huonontuneista oppimistuloksista. Liian moni lukee liian vähän. Viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia pojista kertoi, että he lukevat vain, jos on pakko. Eräs yläkoulun opettaja kertoi vastikään Helsingin Sanomissa kokemuksistaan, että oppilaat eivät enää ymmärrä edes tavallisten sanojen merkitystä ja valittavat luettavien tekstien olevan liian pitkiä.

Äidinkielen osaaminen ja lukutaito luovat pohjan kaikelle oppimiselle. Heikko lukutaito näkyy paitsi kouluissa myös kaikkialla yhteiskunnassa. Keskustan linja on, että kirja on tuotava takaisin muotiin, lukutaitoa ja -harrastusta on vahvistettava kouluopetuksessa.

Haluaisin kysyä opetusministeriltä: miten saisimme niin pojat kuin tytöt innostumaan lukemisesta? Miten pääsisimme tässä asiassa eteenpäin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys koko yhteiskunnan kannalta, mutta erityisesti oppimistulosten kannalta. Kuten edustaja tässä toteaa, lukutaidolla ja lukuharrastuneisuudella on erittäin vahva yhteys oppimistuloksiin kaikissa aineissa, eli sillä luodaan nimenomaan sitä pohjaa perustaitojen oppimiselle.

Tällä kaudella on myönnetty erillisiä avustuksia lukutaidon edistämistyöhön varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa, ja itse pidän äärimmäisen tärkeänä, että jo varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että luetaan ääneen lapsille joka päivä. On tärkeätä, että koulut tekevät yhteistyötä kirjastojen kanssa, että tuodaan niitä kirjoja sinne oppilaiden ja lasten arkeen. Mutta sen lisäksi me tarvitaan myöskin työtä koko yhteiskunnan tasolla, lapset tarvitsevat esikuvia. Tästä on ollut aivan loistavia hankkeita myöskin Suomessa käynnissä. Yksi minun henkilökohtainen lemppari on ollut hanke, jossa ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen vuosikurssin pojat ovat lukeneet ääneen ykkösluokan pikkulapsille. [Puhemies: Aika!]

Arvoisa puhemies! Jokaiselle lapselle on turvattava hyvä alku elämään taustasta, postinumerosta ja äidinkielestä riippumatta. Vanhempia tai lapsia ei pidä syyllistää oppimisen eroista. Se, joka tässä on epäonnistunut, on ennemmin yhteiskunta ja koulutuksen resursointi kuin yksikään lapsi tai nuori.

Lasten käyttäminen maahanmuuton vastustamisen keppihevosena ei auta yhtäkään lasta eikä helpota päiväkotien tai koulujen arkea. Kyse on meidän lapsista ja meidän nuorista — jokainen lapsi on arvokas. Vanhempien pitää voida luottaa siihen, että jokainen koulu on hyvä koulu ja jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, eikä kouluissa voida eikä tule rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.

Yksi tehokkaimmista keinoista torjua oppimiseroja on laadukas, riittävästi rahoitettu varhaiskasvatus. Mitä aiemmin oppimisen haasteet tunnistetaan, sitä helpompi ne on ylittää ja sitä useammalla lapsella on pienestä asti se kokemus, että he pystyvät oppimaan ja he sopivat kouluun.

Kysynkin ministeri Anderssonilta: millaisiin toimiin hallitus on ryhtynyt, jotta entistä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen ja jotta henkilöstöä riittäisi ja laatu olisi korkea? [Sebastian Tynkkysen välihuuto]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Edustaja kiinnittää huomiota äärimmäisen tärkeään kysymykseen eli varhaiskasvatukseen. Me tiedämme myöskin Suomessa tehdyistä tutkimuksista, että laadukas varhaiskasvatus on erityisen tärkeää sellaisille lapsille, joilla on omassa taustassaan jokin riski liittyen oppimiseen. Saattaa olla, että perheen koulutustausta on matala tai että on oppimisvaikeuksia, vieraskielisyyttä tai vastaavan tyyppisiä tekijöitä.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa noussut viimeisten vuosien aikana. Sen eteen on tehty lukuisia toimia. Tämän hallituskauden aikana on kahdesti alennettu varhaiskasvatuksen maksuja, ja edellisellä hallituskaudellakin niitä päätöksiä tehtiin. Tämän hallituskauden aikana myöskin palautettiin kaikkien lasten yhdenvertainen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Sen lisäksi olemme aloittaneet oppimisen tuen kokonais-uudistuksen juurikin sieltä varhaiskasvatuksesta, eli on säädetty oppimisen tuesta varhaiskasvatuksessa — siitä syystä, että mitä aikaisemmin ongelmat ja tarpeet havainnoidaan, sitä paremmin niihin pystytään vastaamaan, ja silloin se tuki myöskin seuraa lasta, kun siirrytään esiopetuksen kautta kouluun.

Ärade talman! En oroväckande utveckling är att sjukfrånvaro från arbetet på grund av mental ohälsa har ökat bland unga vuxna, och i dag utgör det den största orsaken till unga vuxnas långa sjukfrånvaro. Samma gäller unga vuxnas sjukpensioneringar. Det är bra att vi i dag vågar tala mer öppet om mentalt välmående och söka hjälp. Vi i SFP vill att det ska finnas flera lågtröskelmottagningar och satsningar på förebyggande arbete. Ingen ska lämnas ensam.

Arvoisa puhemies! Mielenterveysongelmat ovat suurin syy nuorten aikuisten pitkille sairauspoissaoloille sekä nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeille. Mielenterveys on tärkeä osa jokaisen ihmisen hyvinvointia ja jaksamista. Se vaikuttaa koko elämään, ei vain työkykyyn. Siksi sitä on tuettava kaikin tavoin.

Kysynkin, arvoisa ministeri Kiuru: millä tavalla voimme tukea nuorten mielenterveyttä ja ennalta ehkäistä, ettei yhä suurempi osa nuorista aikuisista jää pois työelämästä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä alkuun sanoa, että kyllä, meidän mielenterveyspalveluiden järjestelmä on osittain rikki. Se on myönnettävä heti alkuun. Se johtuu pitkälti siitä, että meillä ei ole lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon ollut sellaisia palveluketjuja, joihin perustasolla pääsisi. Työ on ohjautunut erikoissairaanhoitoon, ja pahimmillaan jopa kymmenen prosenttia eli joka kymmenes lapsi on käynyt erikoissairaanhoidossa mielenterveysongelmissa, jatkuvassa erikoissairaanhoidossa. Jos tämä koskisi aikuisten vaivoja niin, että vaikka yli kymmenellä prosentilla suomalaisista olisi joku paikka samalla tavalla sökönä, niin kyllä me täällä pitäisimme jo kriisikokousta siitä, miten mennään.

No, hallitusohjelmaneuvotteluissa tämä oli realismi, ja tähän on puututtu kolmella tavalla sillä rahoitustasolla, joka silloin määrättiin. [Ben Zyskowicz: Ja rahaa on!] Laitettiin ensinnäkin tulevaisuuden sote-keskus-kehittämistyössä tämä nyt kuntoon niin, että kaikissa tulevaisuuden sote-keskuksissa pitää alkaa mielenterveyden työ, ja säädettiin tässä yhteydessä hoitotakuusta seitsemään päivään. — Ja kaksi muuta on sitten vielä, mistä olisin voinut puhua, mutta se jää seuraavaan kertaan.

Arvoisa puhemies! Suomalaisia on tuskin koskaan aikaisemmin huijattu niin paljon kuin mitä eduskunta on tällä kuluneella kaudella kyennyt tekemään. Aikaisemmilla eduskuntakausilla aloitettu ilmastolla huijaaminen nostettiin korkeammalle tasolle, puhumattakaan itse aiheutetuista kriiseistä, kuten pandemia ja siihen liittyvillä toimilla aiheutettu ylikuolleisuus ja viimeisimpänä Naton sota, johon suomalaiset on viety tahallisesti mukaan.

Kysyn pääministeriltä: millaisilla kouluarvosanoilla hallitus on teidän mielestänne selviytynyt tällä eduskuntakaudella tehdyistä suhmuroinneista? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! En nyt tiedä, mihin suhmurointeihin tässä viitataan, mutta ehkäpä tällaisella suomalaisella vaatimattomuudella voisin sanoa, että ottaen huomioon nämä mittavat kriisit, joita olemme kohdanneet — kuitenkin 90 prosenttia hallitusohjelmastakin olemme siitä huolimatta onnistuneet toteuttamaan — niin tällaisella maltillisella ja nöyrällä asenteella sanoisin, että kahdeksan puoli.